FI92167C - Vahvistetut reunat käsittävä sementtilevy - Google Patents

Description

921 67

Vahvistetut reunat kasittava sementtilevy TSma keksintd koskee vahvistetun sementtilevyn yhtajaksoista valmistusta. Tarkemmin sanottuna se koskee 5 menetelmaa ja laitetta sementtimassan valamiseksi ohueksi, pituudeltaan rajoittamattomaksi levyksi, jonka pinnat ja pitkittaisreunat on vahvistettu kuituverkolla, joka on upotettu vaiittOmasti sementtipinnan alle. Tama keksintb koskee kuitenkin nimenomaan paljasta sementtilevya, jonka 10 pinnat ja pitkittaisreunat on vahvistettu levyn pinnan alia olevalla kuituverkolla.

Sementtilevy, ohut vahvistettu betonilevy, on kah-den viimeisen vuosikymmenen aikana tullut yha suositummak-si kestavana alustana keramiikkalaatoille kylpyhuoneissa, 15 suihkuhuoneissa ja muissa sellaisissa tiloissa, joissa seiniin roiskuu usein vetta ja joiden kosteuspitoisuus on suuri. Kiinnostus sementtilevyjen kayttamiseen rakennusten ulkoseinissa ei-kantavana pintarakenteena kasvaa mybs jat-kuvasti. Tailaisissa kayttOsovellutuksissa betonin pintaa 20 ei tarvitse eika sita haluta paailystaa. Koska levyt on kiinnitetty usein reunoistaan rakennuksen runkoon neuloil-la tai ruuveilla, on erittain toivottavaa, etta levyjen pitkittaisreunat taytetaan kokonaan ja yhtenaisesti ja etta ne vahvistetaan ainakin yhta hyvin kuin levyjen paa-25 pinnat. Pintojen reuna-alueet lahelia levyn reunoja eivat saa olla paksumpia kuin niiden keskialueet, jotta seinasta tulee tasainen eika aaltomainen.

Vahvistetut levyt, joiden sisaosa (ydin) muodos-tetaan sementtiseoksesta, tunnetaan jo ennestaan. US-pa-30 tentti 1 439 954 koskee rakennuslevya, jonka sisaosa on kipsia tai Portland-sementtia ja jossa verkkomateriaali, esimerkiksi puuvillaharsokangas, metallikangas, rei'itetty paperi tai rei'itetty kangas, pannaan sisaosan molempiin pintoihin sementtimassan ollessa vieia juoksevaa.

35 921 67 2 US-patentissa 3 284 980 (Dinkel) kuvataan valettu, kevyt betonilevy, jossa on solurakenteinen sisSosa, ohut, hyvin tiivis kerros sen kummassakin pinnassa ja kuitu-verkkokerros upotettuna kumpaankin tiiviiseen kerrokseen.

5 Jokainen levy valetaan erikseen muoteissa valheprosesslna, jossa muodostetaan ensin ohut kerros tiheasta betoniseok-sesta, sen paaile pannaan verkko, kevytbetoniseos kaade-taan verkon paaile sisaosan muodostamiseksi, tolnen verk-kokerros pannaan sisaosan seoksen paaile ja toinen kerros 10 tiheaa betoniseosta kaadetaan toisen verkkokerroksen paaile.

US-patentissa 4 203 799 (Clear) kuvataan yhtajak-soinen menetelmå Dinkelin ehdottomien levyjen valmistami-seksi. Mainitussa menetelmSssa yhtajaksoinen lasikuitu-15 verkkorata sydtetaan sementtimassan lapi, sementtimassaa sisaitava verkko ohjataan useiden liikkuvien tukiarkkien paaile, kevytbetoniseos pannaan verkon paaile sen liik-kuessa tukiarkkien mukana ja toinen yhtajaksoinen verkkorata ohjataan sementtimassan lapi ja pannaan kevytbetoni-20 seosta olevan sisaosan paaile. Pitkanomainen betonilevy siirtyy sitten leikkausasemalle, jossa se leikataan eril-lisiksi levyiksi.

US-patentissa 4 159 361 (Schupack) kuvataan kylma-muotoiltava sementtilevy, jossa kangasvahvistustuskerrok-25 set liittyvat sementtia olevaan sisaosaan. Schupakin ke-hittaman levyn vahvistuskangas- ja sementtimateriaaliker-rokset tulevat tarymuotoilupOydaile vaunusta, joka liikkuu edestakaisin pituussuunnassa sen paaiia. Sementtia oleva sisaosa tasoitetaan sivusuunnassa liikkuvalla tasoituslau-30 dalla.

GB-patenttihakemuksessa 2 053 779 kuvataan raken-nuslevyjen yhtajaksoinen valmistusmenetelma, joka kflsit-taa lapaisevan kankaan sijoittamisen alatukipinnan paaile, sitovaa materiaalia olevan massan, esimerkiksi kipsilaas-35 tin, ohjaamisen mainitun liikkuvan kankaan paaile, massan 921 67 3 vapaan pinnan jarjestamisen kosketukseen toisen kankaan kanssa, kangaspinnat kSsittSvSn massan ohjaamisen toisen tukipinnan alle ja kangaspinnat kSsittSvån massan siirtS-misen eteenpSin molempien tukipintojen vålisså taryttamai-5 IS mainittuja pintoja. Taryttamisen sanotaan saavan aikaan massan tyttntymisen kankaan lapi, jolloin kankaan ulkopin-toihin muodostuu ohut, yhtajaksoinen kalvo.

Yhteisena ongelmana kaikissa niissa menetelmissa, joilla valmistetaan kuituverkkovahvisteisia sementtilevy-10 ja, on sileiden, yhtenaisten pitkittaisreunojen muodosta-minen ja vahvisteinen. Schupack ehdottaa tiiviimmaksi ku-dotun vahvistuskankaan kayttamista levyn reunoissa, mutta kangas ei mene kuitenkaan levyn pystysuorien reunojen ym-pari. Mainittu probleema muodostuu erityisen vaikeaksi py-15 rittaessa saamaan yhtajaksoinen valmistus taloudelliseksi. Lasikuituverkko, joka valitaan useimmissa tapauksissa vah-vistusmateriaaliksi, taipuu kylia helposti, mutta koska se on joustava, se palautuu takaisin alkuperaiseen muotoon-sa, kun taivutusvoima loppuu.

20 Kuituvahvisteisen sementtilevyn yhtajaksoista val- mistusta koskevassa menetelmasså, US-patentti 4 450 022 (Galer), liikkuvan tukiarkin reunat on taivutettu pysty-suoraan, kun betoniseos suunnataan tukiarkin paalia ole-vaan kuituverkkoon. Kourumainen arkki muodostaa taildin 25 muotin yhtajaksoiselle betoniradalle. Kun seos on levitet-ty kauttaaltaan alemman verkon alapuolelle ja toinen verk-ko on upotettu seoksen yiapintaan, tukiarkin pystysuorat reunat kaannetaan yiapinnan paalle. Kuituverkkoja ei ole kuitenkaan kaannetty sementtilevyn reunojen ympari. Se-30 menttilevyn reunaosien tasainen tayttaminen onkin ollut jatkuvana ongelmana ennen nyt kasiteltavassa patenttihake-muksessa julkistettua ja patenttivaatimuksissa esitettya keksintoa mybs silloin, kun kaytetaan Galerin US-patentis-sa 4 504 335 kuvaamaa parannettua betoniseoksen jakomene-35 telmaa. Epatasaiset reunat on jouduttu leikkaamaan kaupal-lisesti hyvaksyttavan tuotteen saamiseksi aikaan.

4 i έ Λ b/ US-patentissa 4 504 533 (AltenhOfer) kasiteliaan niita vaikeuksia, joita esiintyy valmistettaessa sellainen kipsilevy, jossa ensinunSinen yhdistelmakerros, joka kSsit-taa låpaisemattdman, ei-kudotun lasikuituhuovan ja kudotun 5 lasikuitumaton, peittaa kipsista koostuvan sisaosan ala-pinnan ja on kaannetty sisaosan pitkittaisreunojen ympari, niin etta yhdistelmakerroksen reuna-alueet ovat sisaosan yiapinnan paaiia. Seka ei-kudotun lasikuituhuovan etta lasikuitumaton ulottuminen yhdistelmakerroksena pitkit-10 taisreunojen ympari aiheuttaa vaikeuksia yhdistelmakerroksen taittamisessa, joka on vaittamatdnta kaantamis- ja taivutusprosessia vårten. Lisaa vaikeuksia syntyy, kun toinen yhdistelmakerros, joka on pantu levyn yiapinnan paaile ja limittyy ensimmaisen yhdistelmakerroksen reunoi-15 hin kiinnitetaan ensimmaiseen kerrokseen. AltenhOferin patentin mukaan limittyviin reuna-alueisiin muodostuu tai-lOin harjanteita ja aaltoja. Niiden ei kuitenkaan sanota olevan toivottavia, koska liimautuminen on niista johtuen huonoa ja ne vaikeuttavat taildin silean pinnan muodosta-20 mista kipsilevyyn. Naiden vaikeuksien eliminoimiseksi Al-terhOfer ehdottaa kaytettavaksi sellaisia yhdistelmaker-roksia, joissa lasikuitumattokomponentti ei ole pitkit-taisreuna-alueilla. Kdytettaessa tailaista yhdistelmaa levyn kipsista koostuvan sisaosan alapinnassa vain ei-25 kudottu huopakerros on taitettava, taivutettava ja kaan-nettava reunan ympari. Kun matto leikataan ylemman yhdistelmakerroksen reuna-alueilta saadaan parannettu liimatar-tunta yia- ja alakerroksen valiin. Tuote on siis kipsilevy, jossa on kudottu lasikuitumatto upotettuna sisaosan 30 yia- ja alapintaan ja ei-kudottu lasikuituhuopa alapinnassa pitkittaisreunojen ymparilia ja osittain mytts reunoista sisaanpain olevalla alueella, kun taas sisaosan yiapinta on peitetty toisella ei-kudotulla huovalla, joka on lii-mattu taivutettuun alahuopaan.

35 Nain olien tarvitaan viela paljas sementtilevy, joka on vahvistettu siihen kokonaan upotetulla kuituver- 92167 5 kolla molempien pintojen ja molempien pitkittaisreunojen alla, mainittujen reunojen ollessa yhtenaisia ja pinnal-taan sileita ja mainitun levyn ollessa vahvuudeltaan suun-nilleen yhtenainen.

5 Taman keksinnOn eraanå tavoitteena on taman vuoksi saada aikaan sellainen tasainen, paljas sementtilevy, jos-sa on sileat, yhtenaiset pitkittaisreunat, jotka on vah-vistettu kudotulla lasikuituverkolla heti reunapintojen alta.

10 Tåhan keksintOOn liittyvana tavoitteena on lisaksi saada aikaan sellainen paljas sementtilevy, jossa on ku-dottu lasikuituverkko heti sen kummankin pinnan alapuolel-la, verkon jatkuessa levyn toisessa pinnassa molempien pitkittaisreunojen pinnan alapuolelle ja vaihtoehtoisesti 15 molempien verkkojen koskettaessa tai limittyessa toisiinsa vastakkaisen pinnan pitkittaisreunoissa.

Toisena tahan keksintOOn liittyvana tavoitteena on saada aikaan sellainen sementtilevy, jossa on vahvistavia, kudottuja lasikuituja upotettuina sen pintoihin ja pitkit-20 taisreunoihin ja jonka reuna-alueet eivat mainittujen reunojen kohdalla suuntaudu levyn keskiosan tason yiapuolel-le.

Taman keksinnOn eraana tavoitteena on viela saada aikaan sellainen sementtilevy, jossa on sen toisen pinnan 25 paana vahan kapenevat pitkittaisreuna-alueet.

Taman keksinnOn eraana tavoitteena on myOs saada aikaan menetelma, jolla sementtilevyyn muodostetaan yhta-jaksoisena toimintona sileat, yhtenaiset ja vahvistetut pitkittaisreunat.

30 Taman keksinnOn eraana tavoitteena on lisaksi saada aikaan laite tailaisten pitkittaisreunojen muodostamiseksi sementtilevyyn.

Taman keksinnOn eraana tavoitteena on viela saada aikaan sellainen paljas sementtilevy, jossa on normaali-35 reunaa huomattavasti kestavampi pitkittaisreuna, niin et- 92167 6 tei levy mene helposti rikki, kun se naulataan reunoista rakennuksen runkoon.

Tåmån keksinnOn er&ånå tavoitteena on myds saada alkaan kustannuksia saastava menetelma ehyet, yhtenSlset 5 reunat kasittavan sementtilevyn yhtajaksoista valmistusta vårten.

Nama ja muut taman keksinnOn tavoitteet, jotka kSy-vat selville oheisista piirustuksista ja seuraavasta selos tuksesta, saavutetaan menetelmaiia, joka on tarkoitettu 10 vahvistetut pitkittaisreunat kasittavan sementtirakennus-levyn valmistamiseksi, jossa menetelmassa yhtajaksoisella hihnakuljettimella kuljetetaan jatkuvana toimintona pituu-deltaan rajoittamatonta, tarttumatonta tukiarkkia muotoi-lupOydan paalia, joka on hihnakuljettimen vastavirtapuo-15 lella, arkin ollessa leveampi kuin valmistettava sementti-levy; muodostetaan yhtajaksoinen kouru taivuttamalla arkin ulommat osat pystysuoraan; kouruun sijoitetaan yhtajaksoi-sena toimintona pituudeltaan rajoittamaton kudottu lasi-kuituverkko, joka on leveSmpi kuin kouru; verkon paaile 20 syOtetaan yhtajaksoisena toimintona hydratoivaa sementti-seosta ja seos jaetaan sivusuunnassa siten, etta se tayt-taa kourun suunnilleen yhtenaiseen syvyyteen, jolle mene-telmaile on paaasiallisesti tunnusomaista, etta taytettya kourua vedetaan kahden toisistaan tietylia etaisyydellå 25 olevan, pituudeltaan rajoittamattoman reunanmuodostuskis-kon vålissa ja niihin koskettavana, jolloin kiskot ovat pituussuunnassa hihnakuljettimen paalia ja liukukosketuk-sessa siihen; tukiarkin pystysuorat osat ja verkon ulommat osat kaannetaan sisSanpåin ja seoksen paaile; ja tai-30 vutettu tukiarkki puristetaan alas seoksen pinnan paaile ja kudottu verkko puristetaan seokseen.

Keksinnttn kohteena on myOs laite, jolla valmiste-taan sementista yhtajaksoisena toimintona pituudeltaan rajoittamattomia, vahvistettuja rakennuslevyja, joka laite 35 kasittaa muotoilupdydan ja hihnakuljettimen tukiarkin kul- li 921 67 7 jettamiseksi muotoilupOydan yli ja etukateen maarattya rataa pitkin, laitteen arkin muodostamiseksi kouruksi, laitteen vahvistuskuiduista koostuvan kudotun verkon si-joittamiseksi yhtajaksoisena toimintona kouruun, laitteen 5 hydratoivan sementtimassan syiittamiseksi liikkuvan, pai- kalleen sijoitetun verkon paaile, ja laitteen massan ta-soittamiseksi ja sen jakamiseksi poikittaissuunnassa ra-taan, jolle laitteelle on paaasiallisesti tunnusomaista, etta laite lisaksi kasittaa kaksi toisistaan tietylia 10 etaisyydelia olevaa yhdensuuntaista reunanmuodostuskiskoa liukukosketuksessa hihnakuljettimen kanssa ja sijoitettui-na hihnan pituussuuntaan kourun radan rajaamiseksi; ja laitteen kourun ja paikalleen sijoitetun verkon vastak-kaisten reunojen taivuttamiseksi sisaanpain ja reunojen 15 kaantamiseksi alas liikkuvan massan paaile ja sen sisaan. KeksinnOn mukainen sementtilevy, joka kasittaa paaasiassa ytimen, alapinnan, yiapinnan ja yhtenaiset pitkittais-reunapinnat, on paaasiallisesti tunnettu siita, etta se lisaksi kasittaa kudotun vahvistuskuituverkon upotettuna 20 ytimeen vaiittttmasti mainittujen pintojen alle, jolloin levy on valmistettu leikkaamalla ohuesta, oleellisesti aarettOman pitkasta levymateriaalista.

KeksinnOn mukainen paailystamatOn rakennuslevy, joka kasittaa hydratoidun sementtiytimen, alapinnan, yia-25 pinnan ja yhtenaiset pitkittaisreunapinnat, on tunnettu siita, etta se lisdksi kasittaa kudotun vahvistuskuituverkon vaiittOmasti mainittujen pintojen alla, jolloin levy on valmistettu leikkaamalla ohuesta, oleellisesti aarettO-man pitkasta levymateriaalista.

30 Edelia mainitut US-patentit 4 450 022 ja 4 504 335 ja mybs US-patentti 4 488 909 sisaityvat tahan viitteenå. Patentissa 4 450 022, selostetaan laitetta ja menetelmaa raon muodostamiseksi tukiarkin ja pohjaverkon vaiiin nii-den liikkuessa muodostuspdydan paaiia, niin etta betoni-35 seos vox tyOntya verkon reikien lapi ja muodostaa betoni- 92167 8 kerroksen arkin ja verkon vSliin. Patentissa 4 504 335 selos tetaan menetelmaa kudotun lasikuituverkon upottamiseksi betoniseoksen ylSpintaan seoksen lllkkuessa muotoilupttydan paaiia; verkko vedetaan siihen rakoon, joka on siirtyvSn 5 seoksen ja sen lieriOn muotoisen tasoitustelan vaiissa, joka pyOrii seoksen liikesuuntaan nahden vastakkaiseen suuntaan, niin etta tela puristaa verkon seoksen pintaan ja puhdistuu siihen tarttuneesta seoksesta pyyhkåistessaan seoksen verkon yiapintaan ja siina oleviin reikiin. Paten-10 tissa 4 488 909 selostetaan betoniseosta, jota suositetaan taman keksinnttn mukaisen sementtilevyn suurinopeuksiseen, yhtajaksoiseen valmistukseen.

Jotta taman keksinnOn mukaisen sementtilevyn val-mistuksessa kaytettavaa laitetta ja menetelmaa olisi hel-15 pompi ymmartaa, ne esitetaan oheisissa piirustuksissa ja niita selostetaan tassa patenteissa 4 450 022 ja 4 504 335 selostetun tuotantolinjan joihinkin osiin liittyen.

Piirustuksissa kuvio 1 on katkaistu perspektiivikuva keksinnOn 20 mukaista laitetta kayttavan sementtilevyjen tuotantolinjan muotoilupéasta, kuvio 2 on leikkaus tuotantolinjasta kuvion 1 lin-jaa 2-2 pitkin, kuvio 3 on sivukaavio, osittain katkaistuna, kek-25 sinnOn mukaisen laitteen toisesta rakenteesta, kuvio 4 on leikkaus kuvion 5 tuotantolinjasta lin-jaa 4-4 pitkin, kuvio 5 kaaviona esitetty tasokuva kuvion 3 tuotantolinjasta, ja 30 kuvio 6 on poikkileikkaus taman keksinnOn mukai- sesta sementtilevysta.

Kuviossa 1 esitetylia tavalla muotoilupOyta 10 ja hihnakuljetin 12 muodostavat tuen tukiarkille 14 ja kudo-tulle lasikuituverkolle 16. Muotoilupdydan 10 paaile on 35 kiinnitetty poikittain laastinjakohihna 18 ja kiinteB aura li 9 9 2167 20, jonka siivet 20a, 20b, 20c ja 20d koskettavat jakohih-nan 18 pintaan kaapimalla sita. Ohjauslaipat 22 on kiinni-tetty pOytaan 10 heti laastintasoitustelan 24 vastavirta-puolelle mainitun telan ollessa saadettava ylds- ja alas-5 pain, niin etta sen ja tukiarkin 14 vaiinen rako voidaan saataa valmistettavan levyn halutun vahvuuden mukaan. Tela 24 on laakeroitu ja sita kaytetaan tavanomaisella lait-teella, jota ei ole esitetty.

Tukiarkki 14 on leveampi kuin muodostettava sement-10 tilevy, joten se voidaan tehda yhtajaksoiseksi kouruksi. Taittopydrat 26 ovat vapaavalintaisia; niita voidaan kayt-taa muodostamaan tukiarkin 14 kumpaankin sivureunaan pit-kittaistaitteet, jotka helpottavat arkin taivuttamista, niin etta voidaan muodostaa pystysuorat seinamat 28 arkin 15 siirtyessa ohjauslaippojen 22 valissa. Verkko 16 on myds leveampi kuin valmistettava levy ja sen vuoksi leveampi kuin taivutetun tukiarkin muodostama kouru; se voi olla samanlevyinen tai kapeampi kuin silea tukiarkki, mutta ei sita leveampi. Verkko 16 sydtetaan kouruun pitotelan 30 20 alta, mutta koska sita ei ole taitettu ja se on melko joustava, se ei mukaudu taysin kourun kulmiin, vaan kaa-reutuu kourun pohjasta seinamien 28 suuntaan, jolloin se muodostaa kuviossa 2 esitetyt tilat 32.

Pituussuuntaiset reunanmuodostuskiskot 34 suuntau-25 tuvat mydtavirtaan muotoilupdydasta 10 ja ovat liukukoske-tuksessa hihnakuljettimeen 12. Kiskoihin 34 on kiinnitetty tapit 36 ja tangot 38 on kiinnitetty liukuvina renkaisiin 40, kuten kuviosta 4 kay selvemmin ilmi. Kiskojen 34 vaiinen etaisyys saadetaan ja pidetaan ylia siirtamaiia ren-30 kaita 40 tankoja 38 pitkin ja kiristamaiia asetusruuvit 42 valittuihin kohtiin. Kuvion 3 esittamaiia tavalla useita tapeista 36 ja tangoista 38 muodostettuja ryhmia on sijoi-tettu tietyille vaieille toisistaan kiskoihin 34 ja ne estavat kiskojen erillisen sivuttaisliikkeen ja varmista-35 vat nain sementtilevyn vakioleveyden. Kiskot voivat liik- 10 921 67 kua sivuttain yhdessa, kun hihnakuljetin siirtyy tilapSi-sesti mennessåån kåyttO- ja vastaanottohihnapyiirien ympa-ri, mutta niiden vaiisen etaisyyden ollessa vakio tukiar-kin pystysuorat seinåmat 28 eivSt paase putoamaan eika 5 betoniseos vol levita sattumanvaraisesti. Reunanmuodostus-kiskot 34 ovat yhtajaksoisia, kevyesta materiaalista, esi-merkiksi alumiinista, valmistettuja osla, ja kasiteltavan keksinnOn eraan suositettavan rakenteen mukaan ne ovat onttoja, jolloin ne ovat viela kevyempia ja voivat itse 10 asiassa kellua hihnakuljettimen paalia, joten niiden kulu-minen on hyvin vahaista. Tapit ja tangot on samasta syysta tehty myOs kevyesta materiaalista. Kiskot ovat poikkileik-kaukseltaan mieluimmin suorakaiteen muotoisia, noin 3,8 cm (1,5") leveita ja noin 1,9 cm (0,75") vahvoja, ja niiden 15 paino jakautuu niiden leveyden osalle, kun hihnakuljetin liikkuu niiden alapuolella.

Tankoihin 38 on kiinnitetty lastapareja 44, jotka esitetaan yksityiskohtaisesti kuviossa 4. Kuviossa 3 on vain kolme lastaparia, mutta on huomattava, etta ainakin 20 kahdeksan lastaparia voidaan sijoittaa erilleen toisistaan telan 24 myGtavirtapuolelle. Ensimmainen lastapari on mieluimmin noin 1,2 m - noin 2,4 m (noin 4 - noin 8 jalan) paassa mainitun telan myiJtavirtapuolella, ja perakkaisten lastaparien vaiinen etaisyys on mieluimmin noin 1,5 m -25 noin 3 m (noin 5 - noin 10 jalkaa). Jokainen lasta on kiinnitetty kaantyvana kannattimeen 46 ruuvilla 47. Kan-natin suuntautuu tangentiaalisesti kauluksesta 48, joka on puolestaan kiinnitetty pyOrivana tankoon 38 renkaan 40 sisapuolelle ja lukittu paikalleen asetusruuvilla 50. Jo-30 kaisen lastan karki 52 on mieluimmin leikattu viistoksi noin 20° tai sita pienemmassa kulmassa kuvion 5 esittamai-ia tavalla, niin etta jokainen lasta voidaan kallistaa asianomaista kiskoa 34 pain kaantamaiia sita kannattimessa 46, jolloin lastan karki 52 on suunnilleen suorassa kul-35 massa asianomaisen kiskon kanssa. Karjen ulkoreuna saadaan I! 11 ii \ 67 tailOin puristumaan alas voimakkaammin kuin sen sisdreuna tukiarkin 14 taivutetun osan 54 paaile. Talla tavoin sement tilevyn reunat saadaan suippenemaan haluttua maaraa vastaavasti. TSllOin suositetaan noin 5° - noin 20° kul-5 maa, nimenomaan 5° kulmaa. KSytettSessé suorakulmaisen karjen kasittavaa lastaa tai tarvittaessa llsakiristysta kuminauha 56 tai jokin muu kiristyslaite yhdistaa lastan terassa olevan tapin 58 asetusruuviin 42, kuten on esi-tetty, tai renkaaseen 40. Lastan tera on tehty joustavasta 10 materiaalista, esimerkiksi kromatusta jousiteraksesta, joka ei syttvy helposti joutuessaan kosketukseen vetta sisal tavan sementtiseoksen kanssa. Tera on ohut, esimerkiksi noin 0,95 mm (noin 20 gauge), ja noin 23 - 30 cm (noin 9" - 12") pitka. Taivutettu suikale 54 on mieluimmin noin 15 3,8 cm (noin 1,5") levea, ja lastan tera voi olla yhta le vea kuin suikale 54, mutta ei leveampi, koska on våltettå-va betoniseoksen kaapimista lahelia suikaletta.

Vaihtoehtoisena laitteena, jolla lastat kiinnite-taan kiskoihin 34, on tukiosa, jossa on kiskon 34 onttoon 20 paahan tyOnnettava jalka ja pystysuora jalka, joka on kiinnitetty tietyssa kulmassa ensin mainittuun jalkaan nahden ja suuntautuu sen vaakatason paaile, seka varsi, joka on kiinnitetty pystyjalkaan suorassa kulmassa siihen pystytasoon nahden, joka menee ensin mainitun jalan lapi, 25 niin etta varsi jaa sisapuolelle, kun jalka on tyOnnetty kiskoon. Ensimmainen lastatukipari kiinnitetaan onttojen kiskojen 34 vastavirtapaahan; seuraavat parit voidaan tyttntaa onttoihin kiskosegmentteihin, jotka on sijoitettu kiskojen 34 paaile. Erilliset tukiosat voivat olla oikea-30 tai vasenkatisia tai ne voidaan tehda kaannettaviksi muo-dostamalla jalat kaksisuuntaisiksi. Lastat kiinnitetaan tukivarsiin samalla tavalla kuin tankoihin 38.

Kuvioissa 1, 3 ja 5 esitetaan mybs ilmasuuttimet 60, jotka on yhdistetty venttiileihin 62, jotka on kiin-35 nitetty muotoilupiiytaan 10 ja yhdistetty paineilmalahtee- 92167 12 seen. Kuvioissa 3 ja 5 esitetyt sormet 64, joita kaytetaan vain silloin, kun alaverkon 16 reunat halutaan kaantaa yiaverkon 66 alle, on kiinnitetty pdytaan 10 ja ne suun-tautuvat ohjauslaippojen 22 paaile ja pakottavat alaverkon 5 16 pystyreunat sisaanpain ja alaspain, niin etta mainittu- ja reunoja voidaan taivuttaa lisaa alaspain, kun ne mene-vat telan 24 alle.

Valmis sementtilevy 70 esitetaan poikkileikkauksena kuviossa 6, jolloin nShdåSn levyn siséosa 72, joka suun-10 tautuu alaverkon 16 lapi myds taman taipuessa ylds ja li-mittyessa yiaverkkoon 66, joka on aivan levyn yiapinnan alapuolella. Nain olien sementtilevyn betoniseos on auto-geeninen sideaine limittyvia verkkoja 16 ja 66 vårten levyn yiapinnan reunoissa 76. Reunat 74 ja 76 ovat esitetyl-15 la tavalla sileita, mika johtuu tukiarkin suikaleiden 54 tasoittavasta vaikutuksesta niiden puristuessa seokseen kiskojen 34 ja lastojen 44 avulla. Sileat reunat 76 ovat edullisia, kun sementtilevyt kiinnitetaan vierekkain va-liseinaan ja saumanauha kiinnitetaan liimalla reunoihin 20 ennen saumausmassan sijoittamista. Jos levyn yiapinnan halutaan olevan epatasainen, suikaleet 54 voidaan irrottaa lastojen tekemia taitteita pitkin, ennen kuin betoniseos on kovettunut lopullisesti. Suikaleet 54 irrottavat tai-ldin ohuen kerroksen seosta reunoista ja muodostavat kar-25 kean pinnan. Taittopydria 26 kaytettaessa tukiarkin 14 pohja voidaan irrottaa sementtilevysta ennen sen lopullis-ta kovettumista tai sen jaikeen.

Vaikka kuvio 6 esittaakin taivutettua alaverkkoa 16, joka on kudotun yiaverkon 66 paaiia reunoissa, keksin-30 niin mukainen levy voidaan tehda myOs niin, etta verkko 16 on yiaverkon 66 alia, kun kaytetaan sormia 64 taivuttamaan verkon 16 pystysuorat osat sisaanpain ja alaspain ennen niiden koskettamista telaan 24.

Lisaksi, vaikka seuraavassa selostetaankin yiaver-35 kon 66 kasittavan sementtilevyn yhtajaksoista valmistus-ta, on huomattava, ettei mainittu verkko ole keksintOdn oleellisesti liittyva piirre.

92167 13

Taitettu tukiarkki 14 ja kudottu verkko 16 ohja-taan kasin jakohihnan 18 alla laippojen 22 vaiissa tasoi-tustelan 24 alle ja hihnakuljettimen 12 paaile, niin etta kuljettimen kSyttOlaitteen (tavanomainen, ei-esitetty) 5 toimiessa verkon 16 peittama kouru, jossa on pystysuorat seinamat 28, siirtyy koneen suuntaan, joka on esitetty nuolella MD. Betoniseos sybtetaan hihnalle 18 yhtéjaksoi-sesti toimivasta sekoittimesta, joka on esitetty laatikko-na CM, ja levitetaan verkolle 16 auran siivilia 20a, b, c 10 ja d. Nain muodostuneet betoniseosvirrat leviavat ja yhty-vat telan 24 vaimentaessa niiden liikkeen. Leviava seos tybntyy kaarevaan verkkoon 16 ja liikkuu tiloihin 32. Yia-verkko 66 siirtyy telan 24 ja vaimennetun seoksen vaiissa telan pybriessa suuntaan MD nahden vastakkaiseen suuntaan. 15 Tela ottaa jatkuvasti mukaansa betoniseoskerroksen, joka puristuu kudotun ylaverkon 66 reikien lapi raossa, ja pyyhkii seoksen sitten yiaverkon 66 vastakkaiseen pintaan, mika edistaa sen kyliastamista. Jos yiaverkko on vahan kapeampi kuin lieriOtela 24, betoniseosrengas kiertyy te-20 lan niihin reunoihin, joita ei ole pyyhitty. Mainittu seos tulee keskipakovoiman vaikutuksesta paperikourun pystysei-niin 28. Jos seinamat 28 pyrkivat taipumaan liian aikai-sin, ne voidaan pitaa pystyssa ilmalla, joka suunnataan niihin ilmasuuttimilla 60. Seinamissa olevat betoniseos-: 25 roiskeet, jotka eivat ole toivottuja, voidaan my6s poistaa samalla ilmalla.

Kun betoniseoskouru låhestyy ensimmaista taivutet-tua lastaparia 44a, verkon 16 reunat ja kourun seinamat 28 taittuvat lastojen 44a alle, jolloin yhtajaksoisesti ia-30 hestyvan tukiarkin 14 ja verkon 16 taittuminen alkaa. On edullista, etta alaverkko taitetaan betoniseoksen paaile, joka peittaa jo yiaverkon 66 ja etta kaytetaan taivutettu-jen lastan terien puristusta puristamaan suikaleet 54 tai-tetun verkon 16 paaile kudottujen lasikuitujen tyOntami-35 seksi seokseen. Verkon 16 reunojen taittaminen seoksen 921 67 14 paaile ennen yiaverkon 66 sijoittamista on toisen tapa, jolla saadaan aikaan taman keksinnOn mukainen reunoista vahvistettu sementtilevy. Tata vårten kuvioissa 3 ja 5 esitetyt sormet 64 sijoitetaan niin, etta ne puristavat 5 verkon 16 reunat sisaanpain ja alaspain ja telan 24 reuno-jen ymparilia oleva betoniseos siirtyy taivutettujen reu-nojen paalle. Seoksen paino taivuttaa reunoja lisaa alaspain ennen yiaverkon 66 syOttamista. Taitettu verkko 16 on siis upotettu lahelle levyn yiapintaa verkon 66 kanssa 10 niiden tullessa telan 24 alta, mutta verkko 16 pyrkii joustavuudestaan johtuen kuitenkin nousemaan ylOs; lastoja 44 tarvitaankin viela puristamaan verkon 16 reunat alas betoniseoksen kovettuessa.

Taivutettujen lastojen terien puristusta suikalei-15 siin 54 saadetaan betoniseoksen koostumuksen ja verkon jaykkyyden mukaan. Suositettava paine on noin 0,07 - 0,28 kg/cm2 (noin 1-4 psi). Pienin puristus tapahtuu ensim-maiselia lastaparilla 44a, ja puristus kasvaa asteittain suikaleiden 54 mennessa seuraavien joustavien lastaparien 20 44b, 44c ja niin edelleen alle.

Lastojen 44 sijoittaminen sekoittimeen CM nahden mytttavirtapuolelle maaraytyy levyn tuotantolinjan nopeu-den ja sementin hydrataatiomaaran perusteella, joka on puolestaan sementin koostumuksen ja betoniseoksen lampii-25 tilan funktio. Nopeasti kovettuvaa ja suuren varhaislu-juuden omaavaa sementtia, jota selostetaan edelia maini-tussa US-patentissa 4 488 909, suositetaan kasiteltavan keksinnOn mukaisen sementtilevyn valmistukseen. Samoin suositetaan patentissa 4 488 909 selostettua korkean lSm-30 pbtilan betoniseosta. Vaikka US-patentissa 4 504 335 seos mainitaankin suhteellisen j&ykSksi, kiinteSksi laastiksi, keksinnbn edellyttamSSn tarkoitukseen suositetaan erityi-sesti seosta, jonka koostumus on sellainen, etta seokseen heti sen hihnalle 12 syiJttamisen jaikeen painettu kuoppa 35 haviaa siihen mennessa, kun seos tulee telan 24 kohdalle, 15 9'2'i 67 toisin sanoen noin 4 sekunnissa. On todettu, etta kaytet-taessa tailaista itsestaan tasoittuvaa laastia alaverkko 16 uppoaa hyvin siihen, vaikka ex kaytetakaan US-patentis-sa 4 450 022 selostettua laitetta raon muodostamiseksi tu-5 kiarkln ja alaverkon vaiiin.

Esimerkklné tållaisesta laastlsta on laasti, jonka sementtljauhe kasittaa 68,1 % portland-sementtia tyyppi III, 17,79 % paljon aluminiumoksldla sisaitavaa sementtia, 5,69 % kipsia, 0,57 % sammutettua kalkkia ja 7,84 % lento-10 tuhkaa. Huokeampaa sementtljauhetta voidaan kayttaa, jos hienoa, paljon aluminiumoksldla sisaltavaa sementtia (noin 6000 cm2/g Blaine) kaytetaan noin 12,5 % ja tehdaan vastaa-vat muutokset muiden sementin kiinteiden aineiden maariin, niin etta saadaan paras mahdollinen koostumus. Laasti si-15 saitaa myOs masuunikuonaa sellaisen maaran, joka vastaa kuivattuna sementtijauheen painoa. Laastin itsetasoittu-misominaisuutta lisataan ja pidennetaan kayttamaiia yksi osa Lomar D-superpehmenninta ja noin 0,5 osaa 8-prosent-tista sitruunahappoliuosta sementtijauheen 100 paino-osaa 20 kohden. Veden ja sementtijauheen suhde on noin 0,35 painon mukaan sen kasittaessa tailOin maran kuonan, superpehmen-timen ja sitruunahappoliuoksen mukana tulleen veden. Vaah-toa ja laajennettuja polystyreenipalloja syOtetaan myOs yhtajaksoisesti toimivaan sekoittimeen muiden kiinteiden 25 aineiden ja nesteiden kanssa, jolloin saadaan sementtile-vy, jonka tiheys on noin 1184 kg/m3 - noin 1280 kg/m3 (noin 74 - noin 80 naulaa kuutiojalkaa) kohden.

Taitetun verkon 16 upottamisen on tapahduttava tie-tysti ennen betonin alkukovettumista, mutta seos ei saa 30 olla myOskaan niin juoksevaa ensimmSisen lastaparin koh-dalla, etta verkko nousee mentyaan lastan alitse jalleen yltis. Kateva ja tyydyttava tapa sementin hydrataation maaran mittaamiseksi eri pisteissa tuotantolinjalla on, etta sekoittimesta otettu nayte pannaan rekisterOintikort-35 tiin yhdistettyyn kalorimetriin, niin etta nahdaan lamptt- 16 il \ 67 tilan nousu kuluneeseen aikaan verrattuna. TSllOin huomi-oidaan lSmpOtilan kokonaisnousu tasapainoiampdtilaan. Te-lan 24 ja valitun lastasijainnin vaiinen etaisyys mita-taan ja tama etaisyys jaetaan tuotantolinjan nopeudella, 5 jolloin saadaan betoniseoksen kayttama aika sen siirtyessa telasta 24 valittuun sijaintipaikkaan. Aikatekija, joka koskee seoksen siirtymista sekoittimesta CM telaan 24, on tailOin lisattava. Tama tekija voidaan maarata mittaamalla tietyn pigmenttipiSteen, esimerkiksi seokseen sekoittimen 10 suupaahan sijoitetun rautaoksidin kulkuaika. Aika-iampOti-lakayraiia oleva betoniseoksen kovettumisaikaa esittava merkinta ilmaisee lampdtilan nousun valitussa lastakohdas-sa. Lisaantyvan 13mp0tilan nousun suhde lampOtilan koko-naislisdykseen ilmaisee hydrataation maaran valitussa koh-15 dassa. Esimerkiksi patentin 4 488 909 mukaan valmistettu betoniseos paasi tasapainoldmpbtilaan 12,5 minuutissa, mika vastaa mainitussa patentissa julkistettua kovettumis-aika-aluetta, ja lampOtilan kokonaisnousu oli 15 °C (39 °C:sta 54 °C:seen). Tuotantolinjan nopeuden ollessa 20 noin 9,6 m/min (32 jalkaa minuutissa) hydrataation maara oli prosentteina ilmoitettuna siita hydrataatiosta, joka tapahtui tasapainoiampOtilassa, neljan lastaparin 44 si-jaintipaikoissa 2,1 m (7 jalan), 5,1 m (17 jalan), 7,8 m (26 jalan) ja 10,5 m (35 jalan) paassa telasta 24 vastaa-, 25 vasti 15 %, 22 %, 26 % ja 32 %. Betoniseoksen kulkuaika sekoittimesta telaan 24 arvioitiin noin 12 sekunniksi. Lastoja voidaan k&ytt&a puristamaan verkko 16 betoniradan ylempiin pitkittaisreunoihin ja muodostamaan reunanmuodos-tuskiskojen 34 kanssa tasaiset, vahvistetut reunat betoni-30 rataan hydrataatiomSarSn ollessa nSin ilmoitettuna noin 10 - noin 35 %. On edullista, etta lastat 44a sijoitetaan niin, etta ne puristuvat kevyesti suikaleisiin 54 hydrataation saavuttaessa sellaisen asteen, joka on noin 10 -noin 18 % tasapainoiampbtilassa tapahtuneesta hydrataati-35 osta.

921 67 17

Kudottu verkko koostuu mieluimmin lasikuiduista, mutta nailon-, metalli- ja aramidhartsikuituja voidaan myOs kayttaa. Verkon silmakoko ja kuidun halkaisija vali-taan levylta edellytettavan lujuuden ja betoniseoksessa 5 olevan tayteaineen koon mukaan. Useimpiin tarkoituksiin voidaan kayttaa verkkoa, jonka lankojen lukumaara on 2,54 cm (tuumaa) kohden 4 x 4 - 18 x 14 tai 10 x 20. Verkkoa, jossa on tiiviimpi kudos reunoissa, voidaan kayttaa vah-vistamaan levyn reunoja ja reuna-alueita vielå lisaa.

10 Valmistettaessa noin 91,5 cm (36") levea ja noin 1,27 cm (1/2") vahva sementtilevy taman keksinnOn mukai-sesti verkko 16 oli noin 98 cm (38,5") levea, verkko 66 oli noin 91 cm (35,75") levea, kummankin verkon lankojen lukumaara 2,54 cm (tuumaa) kohden oli 10 x 10 ja tukiarkki 15 14 oli noin 101,6 cm (40") levea. Verkon 66 reuna oli noin 0,3 cm (1/8") sisaanpain levyn kummastakin pitkittaisreu-nasta ja verkon 66 paalia levyn kummassakin pitkittaisreu-nassa oli noin 2,2 cm (7/8") suuruinen verkon 16 taitetun osan limitys.

20 Taman keksinnOn mukainen sementtilevy on parannettu keramiikkalaattojen alustalevy kylpyhuoneita, erityisesti suihkutiloja, pukuhuoneita, uima-allastiloja ja muita sel-laisia yksikOita vårten, joissa on suuri kosteuspitoisuus tai joissa suihkutetaan paljon vetta. Levyn reunojen ja 25 reuna-alueiden vahvistaminen tekee levyn kiinnittamisen asianomaisen tilan runkorakenteeseen nauloilla tai ruu-veilla varmemmaksi. Reunavahvistettuja levyja voidaan aja-tella kaytettavan myOs ei-kantavia ulkoseinia rakennetta-essa.

30 Kymmenen taman keksinnOn mukaan valmistettuna 1,27 cm (1/2") vahvaa sementtilevynaytetta testattiin halutta-essa saada selville, kuinka paljon voimaa tarvitaan naulan vetamiseksi sivuttain levyn vahvistetun reunan lapi. Tata vårten porattiin noin 0,3 cm (1/8”) reika 0,95 cm (3/8") 35 paahan levyn reunasta levyn reuna-alueelle ja levy kiinni- 92167 18 tettiin paikalleen. Naulaa simuloiva ja halkaisijaltaan noin 0,3 cm (1/8") tappi tyOnnettiin reiån låpi ja vedet-tiin ulos Tinius-Olsen-koneella, joka oli kiinnitetty ta-pin molempiin påihin, ja voima, joka tarvittiin tapin ve-5 tåmiseksi sivuttain levyn reunan låpi, rekisteriSitiin. Kymmenennesså testisså tarvittu voima oli keskimåårin 427 newtonia (96 naulaa). Kun sama koe suoritettiin lasikui-tuvahvisteisilla sementtilevyillå, joilla oli suunnilleen sama kovettumisaika, mutta joissa ei ollut vahvistettuja 10 reunoja, tapin vetfimiseen sivuttain levyn låpi tarvittava voima oli yleenså noin 178 newtonia (40 naulaa).

KeksintiJå on selostettu edellå hydraulisen sement-tiytimen kåsittåvåån rakennuslevyyn viittaamalla. Sellai-sen rakennuslevyn, jossa ei ole hydraulista sementtiydin-15 tå, mutta kuitenkin hydratoitu ydin, katsotaan myOs olevan osa tåmån keksinnttn aihepiiristå. Nåin olien kipsistå val-mistettu rakennuslevy, jossa ei ole tavanomaista paperi-påållystettå, mutta on vahvistettu vahvistuskuiduista ku-dotulla verkolla, joka on upotettu levyn ytimen ylå-, ala-20 ja pitkittfiisreunapintoihin, voidaan valmistaa kåyttåmål-lå edellå selostetussa prosessissa betoniseoksen tilalla kalsiumsulfaattihemihydraattimassaa.

Claims (14)

92167

1. MenetelmS vahvistetut pitkittaisreunat kasitta-vSn sementtirakennuslevyn valmistamiseksi, jossa menetel- 5 massa - yhtajaksoisella hihnakuljettimella (12) kuljete-taan jatkuvana toimintona pituudeltaan rajoittamatonta, tarttumatonta tukiarkkia (14) muotoilupiiydan (10) paaiia, joka on hihnakuljettimen (12) vastavirtapuolella, arkin 10 (14) ollessa leveampi kuin valmistettava sementtilevy, - muodostetaan yhta j aksoinen kouru taivuttamalla arkin ulommat osat (28) pystysuoraan, - kouruun sijoitetaan yhtajaksoisena toimintona pituudeltaan rajoittamaton kudottu lasikuituverkko (16), 15 joka on leveampi kuin kouru, - verkon (16) paaile syOtetaan yhtajaksoisena toimintona hydratoivaa sementtiseosta ja seos jaetaan sivu-suunnassa siten, etta se tayttaa kourun suunnilleen yh-tenaiseen syvyyteen, 20 tunnettu siita, etta - taytettya kourua vedetaan kahden toisistaan tie-tylia etaisyydelia olevan, pituudeltaan rajoittamattoman reunanmuodostuskiskon (34) vaiissa ja niihin koskettavana, jolloin kiskot ovat pituussuunnassa hihnakuljettimen (12) 25 paaiia ja liukukosketuksessa siihen, - tukiarkin (14) pystysuorat osat (28) ja verkon (16) ulommat osat kaannetaan sisaanpain ja seoksen paaile, ja - taivutettu tukiarkki (14) puristetaan alas seok- 30 sen pinnan paaile ja kudottu verkko (16) puristetaan seok- seen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelma, tunnettu siita, etta toinen pituudeltaan rajoittamaton kudottu lasikuituverkko (66) upotetaan yhtajaksoisena toi- 35 mintona seoksen pinnan alle ja ensimmaisen ja toisen verkon (16, 66) reunat limitetaan toisiinsa. 921 67

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelma, t un-net t u siita, etta ensimmaisen verkon (16) ulommat osat puristetaan seokseen, kun toinen verkko (66) on upo-tettu seokseen.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelma, t un net t u siita, etta taitettu tukiarkki (14) ja verkko (16) puristetaan alas paineella, joka kasvaa taytetyn kou-run liikkuessa myOtavirtaan.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelma, t u n-10 n e t t u siita, ettå seos on betonia ja etta seoksen hydrataatiomåara on puristusvaiheen aikana noin 10 % -noin 35 % siita hydrataatiosta, joka tapahtuu hydratoivan seoksen maksimiiampOtilassa.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelma, t u n-15 n e t t u siita, etta seos on betonia ja etta puristami- nen alkaa, kun seoksen hydrataatiomaara on noin 10 % -noin 18 % siita hydrataatiosta, joka tapahtuu hydratoivan seoksen maksimiiampOtilassa.

7. Laite, jolla valmistetaan sementista yhtajak-20 soisena toimintona pituudeltaan rajoittamattomia, vahvis- tettuja rakennuslevyja, joka laite kasittaa muotoilupOydan (10) ja hihnakuljettimen (12) tukiarkin (14) kuljettami-seksi muotoilupOydan (10) yli ja etukateen maarattya rataa pitkin, laitteen (22) arkin (14) muodostamiseksi kouruksi, 25 laitteen (30) vahvistuskuiduista koostuvan kudotun verkon (16) sijoittamiseksi yhtajaksoisena toimintona kouruun, laitteen (20) hydratoivan sementtimassan syOttamiseksi liikkuvan, paikalleen sijoitetun verkon (16) paaile, ja laitteen (24) massan tasoittamiseksi ja sen jakamiseksi 30 poikittaissuunnassa rataan, tunnettu siita, etta laite lisaksi kasittaa - kaksi toisistaan tietylia etaisyydelia olevaa yhdensuuntaista reunanmuodostuskiskoa (34) liukukosketuk-sessa hihnakuljettimen (12) kanssa ja sijoitettuina hihnan 35 pituussuuntaan kourun radan rajaamiseksi, ja « 92167 - laitteen (44) kourun ja paikalleen sijoitetun verkon (16) vastakkaisten reunojen taivuttamiseksi sis&ån-pSin ja reunojen kaantamiseksi alas liikkuvan massan péål-le ja sen sisaan.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tun nettu siita, etta taivutus- ja puristuslaitteena on lastapari (44), joka on yhdistetty reunanmuodostuskiskoi-hin (34) ja pantu radan vastakkaisten pitkittaisreunojen paaile.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen parannettu laite, tunnettu siita, etta se lisaksi kasittaa kumpaan-kin kiskoon (34) kiinnitetyn tapin (36), renkaan (40) kum-massakin tapissa (36), tangon (38), joka menee radan poik-ki ja on kiinnitetty liukuvana kumpaankin renkaaseen (40), 15 laitteen (42) tangon (38) lukitsemiseksi renkaisiin (40), ja laitteen lastojen (44) yhdistamiseksi tankoon (38) ren-kaiden (40) sisapuolella.

10. Sementtilevy, joka kasittaa paaasiassa ytimen, alapinnan, yiapinnan ja yhtenaiset pitkittaisreunapinnat, 20 tunnettu siita, etta se lisaksi kasittaa kudotun vahvistuskuituverkon (16, 66) upotettuna ytimeen vaiittO-masti mainittujen pintojen alle, jolloin levy on valmis-tettu leikkaamalla ohuesta, oleellisesti aarettOman pit-kasta levymateriaalista.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen sementtilevy, tunnettu siita, etta ensimmainen verkko (16) on upotettu ytimeen alapinnassa, reunapinnoissa ja yiapinnan pitkittaisreunoissa.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen sementtilevy, 30 tunnettu siita, etta toinen verkko (66) on upotettu ytimeen yldpinnassa ensimmåiseen verkkoon nahden ker-rostuvana.

13. Patenttivaatimuksen 10 mukainen sementtilevy, tunnettu siita, etta pitkittaisreunat yiapinnassa 35 ja reunapinnoissa ovat sileat. 92167

14. PSailystamatttn rakennuslevy, joka kasittaa hyd-ratoidun sementtiytimen, alapinnan, yiapinnan ja yhtenai-set pitkittaisreunapinnat, tunnettu siita, etta se lisaksi kasittaa kudotun vahvistuskuituverkon (16, 66) 5 vaiittOmasti mainittujen pintojen alia, jolloin levy on valmistettu leikkaamalla ohuesta, oleellisesti aarettiiman pitkasta levymateriaalista. * 921 67