FI71063C

FI71063C - Skidbindning, speciellt foer terraengskidning.

Info

Publication number: FI71063C
Application number: FI800165A
Authority: FI
Inventors: Georges Pierre Joseph Salomon
Original assignee: Salomon Sa
Priority date: 1979-01-31
Filing date: 1980-01-21
Publication date: 1990-07-24
Also published as: US4562653A; IT1150080B; SE8000736L; FR2447731A1; SU1535370A3; FR2447731B1; NO152587B; SE458094C; CH649201A5; SE458094B; CS229630B2; JPS6327026B2; PL121302B1; NO152587C; JPS55136072A; YU41355B; YU24980A; CA1140178A; FI800165A; DE3002874C2

Description

1 KUULUTUSjULKAISU „ Λ η , 7 «ifST® Β UTLÄGGNINGSSKRIFT 710 63 (45) ^ (51) Kv.lk.*/lnt.CI.* A 63 C 9/18 SUOMI —FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansökning 800 165 (22) Hakemispäivä — Ansöknlngsdag 21 .01 .80 (Fl) (23) Alkupäivä — Glltlghetsdag 21 .01 .80 (41) Tullut julkiseksi — Hiivit offentlig 01 .08.80

Patentti* ja rekisterihallitus /44) Nähtäviksi panon ja kuul.julkalsun pvm.— .κ λο o<:

Patent-Och registerstyrelsen ' ’ Ansökan uclagd och utl.skrlften publicerad .uo.o (86) Kv. hakemus — Int. ansökan (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begärd priorltet 31 «01 .79

Ranska-Frankrike(FR) 7902513 Toteennäytetty-Styrkt (71) Salomon S.A., B.P. A5A, Chemin de la prairie prolonge, 7^011 Annecy Cedex, Ranska-Frankrike(FR) (72) Georges Pierre Joseph Salomon, Annecy, Ranska-Frankrike(FR) (7A) Oy Kolster Ab (5^0 Suksiside, erikoisesti murtomaahiihtoa varten - Skidbindning, speciellt för terrangskidning

Keksinnön kohteena on suksiside kengän kärkiosan yhdistämiseksi sukseen, jossa suksisiteessä - kenkä käsittää pituusakselinsa suunnassa kytkinosan, joka on liitetty jäykästi kengän kärkiosaan, ja vaakasuoran haaran, joka on poikittain kengän kärkiosan suhteen, kiinnitetty kärkiosaan ja välimatkan päässä sen edessä.

- ulkonevan ja sukseen yhdistetyn tukiosan tarkoituksena on sopia kytkinosan poikittaishaaran ja kengän kärkiosan väliin, - Liikkuva lukko kuormittaa kytkinosaa sen pidättämiseksi tukiosan suhteen.

Vaikka keksinnön mukaista suksisidettä voitaisiin käyttää yhtenä side-elementtinä hiihtokengän edessä ja/tai takana syöksy- ja pujot-teluhiihdossa, se on suunniteltu kuitenkin nimenomaan ainoastaan hiihtokengän kärkiosan siteeksi, hiihtäjän kantapään päästessä tällöin nousemaan vapaasti ylös suksen pinnasta, mikä tapahtuu murtomaahiihdossa .

2 71063

Keksinnölle on tunnusomaista/ että tukiosa on sovitettu poikittain suksen yläpinnan ylitse ja käsittää kengän puolella pidätin-vyöhykkeen, johon tukeutuu tukivyöhyke, joka on sovitettu kengän eteen, jolloin tukiosan pidätinvyöhyke tulee olemaan kytkinosan ja kengän tukivyöhykkeen välissä.

Mikään tunnettu suksiside ei ole sellainen, että kengän tukivyöhyke liikkuvan lukon vaikutuksesta painautuisi pidätinvyöhykettä vastaan, joka on tukikappaleesta suunnattu kenkään päin kun tämä on yhdistetty sukseen. Tämän järjestelyn ansiosta saadaan pystysuoralla liikkeellä kenkä tarttumaan tukikappaleeseen pantaessa sukset jalkaan ja irtautumaan tukikappaleesta otettaessa sukset pois jalasta.

Esillä olevan suksisiteen kytkinosa on valmistettu edullisesti teräsvaunungista, jonka poikkileikkaus on esimerkiksi niin, että kyt-kinkappaleen poikittaishaara on yhdensuuntainen suteen yläpinnan kanssa.

Tukiosa voidaan kiinnittää sukseen joko kiinteästi tai jousto-osan välityksellä tai siten, että tukiosa pääsee kääntymään sukseen nähden.

Kengän kärkiosa kiinnittyy tukiosaan lukon avulla, joka käsittää nivelrakenteen ja liikkuvan osan, joka on nivelletty edelliseen. Liikkuvaan osaan kuuluu lisäksi ainakin yksi puristusnokka, joka toimii yhdessä kengässä olevan kytkinosanhaaran kanssa, jolloin liikkuva osa pääsee siirtymään passiivisen ja aktiivisen asennon välillä. Aktiivisessa asennossa puristusnokka kiinnittyy joustavana osana kiinni tysosan kaareen lukon joustavan osan jännittäessä sen.

Lukon joustavuus voidaan saada aikaan eri tavoilla, esim. käyttämällä joustorakennetta, johon kuuluu U-muotoinen kaareva varsi, jonka keskiosa toimii puristusosan nivelrakenteena (puristusosa voi olla siis jäykkä kappale), ja jonka sivuosat joustavat pituussuunnassa. Toisena vaihtoehtona on rakenne, jossa on taipumattomat nivelvarret, jolloin puristuselementin määrätty osa joustaa. Kysymykseen voi tulla myös sellainen rakenne, jossa sekä runko-osa että puristusosa joustavat. Vielä voidaan ajatella sellaista rakennetta, jossa runko-osasta riippumaton jousi suorittaa lukituksen.

Keksinnön erään edullisen rakenteen mukaan kengän etuosa, joka tukeutuu tukiosaan, käsittää siihen liittyvän liikeradan. Jotta kengän kärkiosa saadaan pysymään hyvin kiinni tukiosassa, kenkä ei saa päästä kääntymään kytkinosan poikkittaishaaran ympäri.

Il: 3 71063

Seuraavassa selostetaan esimerkkeinä useita keksinnön mukaisia rakenteita viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 on sivukuva keksinnön mukaisen laitteen ensimmäisestä rakennemuodosta kiinnitettäessä kenkäsiteeseen, kuvio 2 on sivukuva laitteesta ennen lukitsemista, kuvio 3 on sivukuva kuvioiden 1 ja 2 mukaisesta laitteesta hiih-tolukitusasennossa, kuvio 4 on ylhäältä nähty kuva kuviosta 3, kuvio 5 on perspektiivikuva kuvioiden 1-4 mukaisesta laitteesta ja havainnollistaa kengän kiinnittämistä siteeseen, kuvio 6 on perspektiivikuva joka vastaa kuvion 3 laitetta luki-tusasennossa, kuviot 7-9 on suurennettuja osittaisia kaaviokuvia ja havainnollistavat yksityiskohtaisesti lukitustoimintoa, jolloin kuvio 7 esittää kiinnitystoiminnon alkuvaihetta, kuvio 8 esittää niveltymisvaihetta ja kuvio 9 lukitusasentoa; kuviot 10-12 esittävät erilaisia lukkorakenteita, kuviot 13-15 havainnollistavat tukiosan ja kengän kärkiosan erilaisia rakenteita (lukko ei näy kuvissa), kuviot 16-22 esittävät keksinnön mukaisen laitteen erilaisia rakennevaihtoehtoja, jolloin kuvio 16 on pitkittäisleikkaus eräästä rakenteesta, kuvio 17 on leikkaus eräästä toisesta rakenteesta, kuvio 18 on perspektiivikuva ja havainnollistaa kuvion 17 mukaisen hiihtokengän kärkiosaa, kuvio 19 on pitkittäisleikkaus eräästä toisesta rakenteesta, kuvio 20 on perspektiivikuva ja havainnollistaa kuvion 19 mukaisen hiihtokengän kärkiosaa, kuvio 21 esittää perspektiivinä kuvan 19 tukiosaa, kuvio 22 on sivukuva vielä eräästä keksinnön mukaisesta rakenteesta, kuviot 23-30 esittävät miten tukiosa on sovitettu sukseen, jolloin kuviot 23 ja 24 esittävät ensimmäistä mahdollisuutta, jossa tukiosa on kiinnitetty jäykästi sukseen, kuvion 23 ollessa osittainen sivukuva ja kuvion 24 ollessa pienennetty yleiskuva, joka havainnollistaa kantapään nousemista ylös suksen pinnasta, 4 71063 kuviot 25-28 esittävät toista kiinnitysmahdollisuutta, jossa tukiosa liittyy kiinteänä rakenteena jousto-osaan, kuvion 25 ollessa osittainen sivukuva ja kuvion 26 ollessa pienennetty yleiskuva, joka havainnollistaa kengän ja kantapään nousemista ylös suksen pinnasta, kuvio 27 on perspektiivikuva jousto-osan eräästä suositettavasta asennusrakenteesta, kuvio 28 esittää osittaisena sivukuvana kengän ja kantapään nousemista ylös suksen pinnasta, kuviot 29 ja 30 esittävät kolmatta kiinnitysmahdollisuutta, jossa tukiosa kääntyy poikittaisakselissa, kuvion 29 ollessa tällöin osittainen perspektiivikuva ja kuvion 30 esittäessä osittaisena sivu-kuvana kengän ja kantapään nousemista ylös suksen pinnasta, kuviot 31 ja 32 ovat sivukuvia ja esittävät ainoastaan tukiosaa toisen kiinnitysrakennevaihtoehdon mukaan, kuviot 33, 34 ja 35 ovat sivukuvia ja havainnollistavat muita lukkokonstruktioita, kuvio 36 on perspektiivikuva ja esittää erästä pidätinsysteemin asennusvaihtoehtoa, kuvio 37 on perspektiivikuva eräästä tukiosan rakennemuunnelmas- ta, kuvio 38 on sivukuva tukiosan eräästä rakennevaihtoehdosta, kuvio 39 on kaaviokuva ja esittää miten tuki kengän kärkiosassa on toteutettu, ja kuvio 40 esittää sivukuvana tukiosan ja kytkinosan välistä toi- mintayhteyttä.

Keksinnön ensimmäisessä rakenteessa kengän 1 kärkiosassa on siihen kiinteästi liitetty kytkinosa 3, joka muodostaa kärjestä eteenpäin suuntautuvan jatkeen. Kytkinosa on edullisesti poikkileikkaukseltaan lieriönmuotoinen teräsvanunki, joka on taivutettu renkaaksi (kuvio 4). Siinä on poikittaishaara 4 ja kaksi sivuhaaraa 4a ja 4b, jotka on kiinnitetty kenkään esimerkiksi "surmoulage"-tekniikalla. Poikittaishaara 4 on tietyllä etäisyydellä kengän kärkiosasta ja muodostaa tällöin pidennyksen, jossa on tila 5 (kuvio 5) tukiosan 6 kiinnittämistä varten, kun hiihtokenkä puristetaan kiinni sukseen pystysuunnassa kuvan 1 katkoviivojen ja yhtenäisen viivojen esittämällä tavalla. Tukiosa 6 on edullisesti ulokeprofiili, joka on poikittain suksen 2 yläpinnan päällä. Tukiosa kiinnitetään sukseen 2 joko siihen nähden liikkumattomana (kuviot 23-24) tai jousto-osana (kuviot 25-28) , tai kään-

II

5 71063 tyvänä rakenteena (kuviot 29-30). Kuvioissa 1-22 tukiosa esitetään sukseen kiinteästi liittyvänä osana, mutta on selvää, että kaikki keksinnön mukaiset, erilaiset tukiosat voidaan kiinnittää sukseen myös kuvioissa 23-30 näkyvällä tavalla poikkeamatta keksinnön suojapiiris-tä.

Tukiosa 6 on ulkoneva profiili, joka vastaa muodoltaan kyljelleen käännettyä V-kirjainta ja menee haaraosan 4 ja kengän etuosan väliin, ts. tätä varten järjestettyyn tilaan 5. Tukiosa 6 on poikittain kytkinosan sivuhaarojen 4a ja 4b välissä. Näin saadaan aikaan kengän sivuttaispaino mainittujen haarojen ja sivupintojen 7 ja 8 ansiosta. Tukiosassa 6 on pidätinvyöhyke 9, joka toimii yhdessä kengän kärkiosassa olevan vastaavan tukivyöhykkeen 10 kanssa. Toisaalta tukiosassa on myös ramppi eli tukivyöhyke 11, joka toimii yhdessä kytkinosan poi-kittaishaaran 4 kanssa. Tukivyöhykkeet 9 ja 11 ovat edullisesti tasoja ja muodostavat keskenään v-kulman.

Kenkä pysyy tukiosassa lukon avulla, jossa on nivelrakenne 12 ja siihen nivelletty puristusosa 13. Nivelrakenteeseen kuuluu U-muo-toinen salpa, joka on teräsvanunkia. Salpa käsittää kaksi sivuhaaraa 14, joiden välissä on ne yhdistävä poikittaishaara 15, johon on sovitettu kääntyvästi puristusosa 13. Sivuhaarojen 14 vapaa pää 16 on taivutettu ja kääntyy tukiosan 6 geometriseen akseliin 17 tehdyssä rei'is-sä. Kuten kuvioista voidaan nähdä, sivuhaarat 14 on kaarrettu siten, että lukkolaitteeseen saadaan tarvittava jousto. Liikkuva puristusosa käsittää puristusnokan 18, joka on yhteistoiminnassa kytkinosan 3 poikittaishaaran 4 kanssa.

Nokka 18 on edullisesti poikittaissuuntainen (kuvio 6). Lisäksi puristusosassa on reikä 19, joka havainnollistaa salvan haaran 15 geometrisen akselin 20.

Huomattakoon, että kuvioissa 10 ja 11 esitetään liikkuvan puris-tusosan puristusnokan muita rakenteita. Akselin 20 takana puristus-osassa on pidennys 21, joka toimii käsittelyvipuna. Liikkuvan osan tarkoituksena on pitää kytkinosa paikallaan ja puristaa kengän kärkiosa 10 tukiosaa vasten. Pidon varmistamiseksi lukituslaite on ns. pol-vinivelrakennetta, johon kuuluu salpa 12 ja liikkuva osa 13. Tällaisella järjestelyllä saadaan suuri puristus yksinkertaisiin joustora-kenteisiin, joissa on suhteellisen heikko teho.

6 71063

Siteen kiinnittäminen kenkään tapahtuu sijoittamalla kytkinosa 3 tukiosan 6 päälle (kuvio 1). Tukiosa menee tällöin poikittaishaaran 4 ja kengän etuosan 10 väliseen tilaan 5. Tämän jälkeen liikkuva pu-ristusosa 13 ja nimenomaan puristusnokka 18 (kuvio 2) siirretään haaran 4 kohdalle. Lukitseminen (kuvio 3) tapahtuu sitten kääntämällä vipua 21 taaksepäin nuolen F suuntaan. Kuviot 7-9 havainnollistavat tämäntyyppistä lukitusperiaatetta.

Kuvassa 7 nähdään suurennettuna kuvion 2 esittämä asento. Liikkuvan osan 13 pyörimisakseli on merkitty numerolla 22. Akseli 22 on tällöin akselien 20 ja 17 rajaaman tason oikealla puolella. Väli "a0", joka erottaa akselit 20 ja 17 toisistaan, on lyhyempi kuin (,,b" + "c") , joka on akselin 22 ja 20 ja akselin 17 välisten etäisyyksien summa.

Kuvio 8 esittää väliasentoa, jossa nivelrakenne on lepoasennossa sellaisen joustorakenteen toimintaan nähden, joka tässä tapauksessa on salpa. Tässä asennossa väli "a^" (pisteiden 17 ja 20 välinen etäisyys) on suurempi kuin "a", ja "a.j" on yhtä suuri kuin "b"+"c^", jolloin "c1" on oleellisesti yhtä suuri kuin "c". Tässä asennossa akseli 22 on akselien 20 ja 17 rajaamassa tasossa. Pidätinsysteemin katsotaan nyt olevan epävakaassa tasapainossa. Lukitsemista varten riittää, että vipua 21 käännetään taaksepäin nuolen F suntaan vipun saattamiseksi kuviossa 9 esitettyyn asentoon. Nyt voidaan nähdä, että akseli 22 on siirtynyt vasemmalle akselien 20 ja 17 rajaamasta tasosta (ks. kuvioita), ja että osan 13 pinta 23 tukeutuu tukiosan pintaan 11; osa 13 on siis tasapainoasennossa.

Tässä asennossa salvan 12 muodostama jousto-osa puristaa liikkuvaa osaa 13 nuolen suntaan (alaspäin), mutta puristusnokka 18 tukeutuu kytkinosan haaraan 4 ja toisaalta tukiosan pintaan 11. Nokan 18 ja haaran 4 välisessä kosketuspisteessä 24 puristusosa 13 puristaa siis haaraa 4 nuolen F2 suuntaan suksen kärkeen ja sukseen päin.

Nuolen F^ esittämä voiman F2 vaakasuora komponentti on suksen kanssa yhdensuuntainen ja suuntautuu kengän pitkittäisakselin mukaan suksen kärjen suuntaan. Tämä komponentti F^ saa siis aikaan kengän kärkiosan pinta 10 koskettaa pidätinosan pintaan 9. Toisaalta voiman F2 pystysuora komponentti Fj. pyrkii siirtämään tukiosan tilaan 5, jolloin tukiosa toimii siis eräänlaisena kiilana.

Kuviossa 10 nähdään liikkuvan pidätinosan eli lukon 13 eräs toteutus. Siinä puristusnokassa on ontto poikittaisprofiili 25, joka toimii kenkää sukseen kiinnitettäessä yhdessä haaran 4 kanssa.

Il 7 71063

Kuviossa 11 nähdään sellainen muunnelma, jossa liikkuva osa on kiekko 13, joka kääntyy salvassa ja käsittää useita puristusnokkia 18. Lukitusvipu 210 liittyy kiinteänä osana salpaan.

Kuviossa 12 nähdään vielä eräs rakennemuunnelma, jossa lukon käyttövipu 21 tukeutuu kengän 26 kärjen yläpinnan osaan.

Erään suositettavan rakenteen mukaan pidätinosan vastepinta 9 on taso ja muodotaa terävän tai suoran kulman (X , jonka suuruus on 0-90°, suksen pinnan kanssa. Tukiosan pinta 11 on myös tasainen ja muodostaa kulman/3 joka on 0-90°, suksen pinnan kanssa (kuvio 12).

Kuviossa 13 nähdään eräs tukiosan rakennemuunnelma, jossa kulma oi on 90° ja kulma/3 0-90°.

Kuvio 14 on myös eräs muunnelma, jossa kulma on 90-180° ja kulma /3 0-90°.

Kuvio 15 on eräs muunnelma, jossa kulma Φ on 90-180° ja kulma p 90°.

On huomattava, että kengän etupinta 10 liittyy pidätinosan pintaan 9, joten sillä on oltava sama kaltevuus sukseen nähden.

Kulmat <X ja /3 voivat tietysti olla yhtä suuret ja nimenomaan 90°.

Kuvio 16 on eräs muunnelma kuvion 12 rakenteesta. Liikkuva lu-kitusosa 13 tukeutuu nyt poikittaishaaraan 4 ja myös kenkään kengän kärkiosan ja sivusuunnassa tukiosan kohdassa 27.

Kuviossa 17 nähdään vielä eräs kenkään kiinteästi liittyvän kiinnitysosan rakenne. Siinä silmukka jatkuu pystysuunnassa eteenpäin kohdassa 27 ja sivusuunnassa kohdassa 28, jolloin syntyy pystysuuntainen tila 5, ja jolloin rakenne voi liittyä kiinteänä osana kenkään, kuten kuviossa on esitetty. Liikkuva lukitusosa tukeutuu kenkään kohdassa 26 (kuvio 12) ja kohdassa 29 kiinnitysosaan nokan 30 avulla, joka on muodostettu lukkoon 13.

Kuviot 19-21 esittävät vielä erästä muunnelmaa, jossa tukiosa 9 on oleellisesti pyramidin muotoinen. Liikkuva osa voi tällöin tukeutua joko kohtaan 26 tai 261.

Kuviossa 22 nähdään vielä eräs rakennemuunnelma, jossa tukiosas-sa on kaksi pidätinvyöhykettä 9 ja 9' kenkää varten. Lukon 13 haaraan 4 vaikuttava voima F 2 käsittää vaakasuoran komponentin ja saa aikaan kengän siirtymisen eteenpäin nuolen F^ suuntaan, jolloin kengän kärkiosa liittyy tukiosaan kohdissa 9 ja 9'.

8 71063

On huomattava, että haara 4 koskettaa tukiosan pintaan 32 alaspäin suuntautuvan voiman F2 vaikutuksesta. Haara 4 puristuu pintaan 32 Fg vastaavalla voimalla (F^ on voiman F2 pystysuora komponentti). Vaakasuora komponentti F^ on taas voima, joka pyrkii puristamaan kengän etuosaa tukiosaan.

Kuvioissa 23 ja 24 nähdään tukiosan ja suksen välinen ensimmäinen kiinnitysvaihtoehto. Tukiosa 6 on kiinnitetty suoraan sukseen 2 esimerkiksi ruuveilla (kuvio 23). Kantapää nousee ylös suksen pinnasta nuolen F g suuntaan kengän taipuessa kohdasta 34 (kuvio 24).

Kuviot 25-28 havainnollistavat toista tukiosan ja suksen välistä kiinnitysvaihtoehtoa. Tukiosa liittyy nyt sukseen jousto-osan välityksellä. Tukiosa 61 liittyy siis kiinteänä osana jousto-osaan 35, joka on kiinnitetty sukseen ruuveilla 33. Jousto-osassa 35 on tätä varten reiät 36 tukiosaan 61 nähden vastakkaisessa päässä. Kengän kantapää (koko kenkä) nousee ylös suksesta nuolen Fg suuntaan jousto-osan 35 taipuessa, jolloin tukiosa nousee ylös suksen pinnasta (kuviot 26 ja 28).

Tukiosa 61 ja jousto-osa 35 valmistetaan edullisesti samana osana joustavasta materiaalista. On myös mahdollista, että tukiosa on metallia ja kiinnitetty teräksiseen joustolevyyn 351 (kuvio 31). Edellä mainittuun, yhtenä kappaleena valmistettuun joustorakenteeseen voidaan myös upottaa metalliosa 351 (kuvio 32).

Kuviot 27 ja 28 esittävät jousto-osan suositettavaa kiinnitys-tapaa. Tätä varten on tehty metallirunko, jossa on sivureunat 37 ja 38 jousto-osan 35 pitämiseksi paikallaan sivusuunnassa sen päästessä tällöin kuitenkin nousemaan ylöspäin (kuvio 28). Lisäksi metallirun-koon on tehty kaksi jalkaa 39 ja 40 on taivutettu vaakasuoraan ruuveja 33 varten. Lisäksi voidaan järjestää vielä kolmas ruuvi 41, joka kiinnittää vain runko-osan sukseen, kun taas ruuvit 33 kiinnittävät samalla kertaa sekä rungon että jousto-osan 35 pään sukseen.

Kuvioissa 29 ja 30 nähdään vielä eräs tukiosan kiinnitysrakenne, jossa tukiosa 6 kääntyy suksessa poikittaisakselissa 42. Tätä varten tukirakenteessa on pohjalevy 43, joka on kiinnitetty sukseen ruuveilla 33, sekä kaksi pystykorvaketta 44 ja 45, joissa on reikä akselia 42 varten. Tukiosaan kuuluu myös kaksi jatketta 46 ja 47, jotka suuntautuvat eteenpäin ja joissa on reikä akselia 42 varten. Akselin 42 on järjestetty kierrejousi 48, jonka toinen pää 49 tukeutuu pohjalevyyn,

II

ja toinen pää 50 taas tukiosan pintaan 11. Jousi puristaa siis tuki- osaa 6 nuolen F^ suuntaan. Akselin 42 molemmat päät 51 voidaan niita ta.

9 71063

Kuvioiden 25-30 esittämissä rakenteissa suksen kantaosan pyrkii nousemaan ylöspäin nuolen suuntaan (kuvio 30) jousen 48 vaikutuksesta kengän kannan alle.

Kuvioissa 33-35 nähdään kaksi muunnelmaa lukon 13 muodostamasta polvinivelrakenteesta. Niissä aikaisempien rakenteiden joustavat varret 14 on korvattu jäykillä kääntövarsilla 141. Lukituksen vaatima jousto saadaan tällöin eräästä muusta osasta. Kuviossa 33 jousto on saatu aikaan jousella 52, joka on sijoitettu osassa 13 olevaan aukkoon 53 ja joka puristaa kääntövarsien 141 poikittaisvartta 15, jossa puris-tusosa kääntyy.

Kuviossa 34 jousto on saatu aikaan suoraan osalla 13. Siinä on aukko 54, jonka avulla saadaan puristusnokalle 18 riittävä jousto, kun se koskettaa kiinnitysosaan.

Kuviossa 35 nähdään jousi 520, joka on sijoitettu tukiosaan 6 ja puristaa sitä tai kääntövarsien 141 osia 160.

Kuviossa 36 näkyvässä rakenteessa akselit 16 eivät käänny tuki-osassa, vaan väliosassa 56. Tukiosan ja väliosan muodostama rakenne on kiinnitetty sukseen 2 joko joustolevyyn 35 tai akselissa 42 kääntyvänä rakenteena.

Keksinnön mukaisissa suositettavissa rakenteissa tukiosan pidä-tinvyöhykkeet 9 ja 11 ovat mieluimmin tasomaisia. Ne voivat olla kuitenkin myös muuta rakennetta, nimenomaan kuvion 37 esittämää rakennetta, jossa tukeutuminen tapahtuu kahteen suunnilleen pystysuoraan reunaan 58 ja 59. Tällainen rakenne voidaan tehdä joko pintaa 9 tai 11 tai näitä molempia varten. Vaihtoehtoisesti reunat voivat olla vaakasuoria (kuvio 38).

Liikkuvassa puristusosassa voi olla yksi tai useampia reikiä, niin että lukko voidaan sulkea ja avata suksisauvalla (kuvio 36).

Kuten jo edellä mainittiin, hiihtokengän kärkiosan hyvän pidon kannalta on tärkeää, että tukiosa on kiinni kengässä. Sen on pystyttävä estämään kengän kääntyminen nimenomaan poikittaishaarassa 4. Tätä varten tukiosaan tukeutuvan kengän tukivyöhykkeen liike radan on liityttävä tukiosan vastaavaan tukivyöhykkeeseen.

10 71 063

Kuviossa 39 nähdään suurennettuna sivukuvana tukiosa 6 sekä kengän kärkiosa ja poikittaishaara. Tästä kuviosta voidaan nähdä, mitä tapahtuu hiihdettäessä, ts. hiihtokengän kantaosan noustessa ylös suksen pinnasta. Jos katsotaan kengän kärkiosan pinnan 10 pistettä 100, voidaan todeta, että sen kaareva liikerata 101 (keskipiste 400 on haaran keskiosa (säde "r100") leikkaa kohdassa B tukiosan vastaavan tukipinnan 9, mikä merkitsee puolestaan sitä, että kohdassa B kenkä tukeutuu tukiosaan eikä pääse 'karkaamaan1. Sen sijaan voidaan todeta, että kengän kärkiosan alapisteen 200 liikerata 201 on samoin kaareva (keskipiste 400, säde "r200") ja poikkeaa tukiosan vastaavasta pidätin-pinnasta 9. Lisäksi voidaan todeta, että kengän kärkiosan kiinnittämiseen tarkoitettu todella tehokas tukivyöhyke on vyöhyke ab, joka sijaitsee sen tason yläpuolella, joka menee kiinnitysosan poikittaisosan akselin kautta ja on kohtisuora tukitasoon nähden. Yhteenvetona sanottakoon, että pisteillä on oltava liikerata, joka liittyy tukiosaan, niin että kenkä ei pääse kääntymään poikittaisakselissa, vaan pysyy tukevasti kiinni tukiosassa.

Kuviossa 40 nähdään kengän vaakasuoran voiman toiminta lukitus-toiminnan ollessa oleellisesti pystysuora. merkitsee tällöin pystysuoraa voimakomponenttia. Näin ollen tukiosan pinnan 11 vaikutus haaraan 4 on Fy pystykomponentin ollessa Fg ja yhtä suuri, kuin Fg, mutta vaikuttaessa kuitenkin päinvastaiseen suuntaan. F g on vaakasuora komponentti, joka siirtää kenkää eteenpäin.

Il

Claims

11 71063

1. Suksiside kengän (1) kärkiosan yhdistämiseksi sukseen (2), jossa suksisiteessä - kenkä (1) käsittää pituusakselinsa suunnassa kytkinosan (3), joka on liitetty jäykästi kengän (1) kärkiosaan, ja vaakasuoran haaran (4), joka on poikittain kengän (1) kärkiosan suhteen, kiinnitetty kärkiosaan ja välimatkan päässä sen edessä, - ulkonevan ja sukseen (2) yhdistetyn tukiosan (6) tarkoituksena on sopia kytkinosan (3) poikittaishaaran (4) ja kengän (1) kärkiosan väliin, - liikkuva lukko (12,13) kuormittaa kytkinosaa (3) sen pidättämiseksi tukiosan (6) suhteen, tunnettu siitä, että tukiosa (6) on sovitettu poikittain suksen (2) yläpinnan ylitse ja käsittää kengän (1) puolella pidätinvyöhykkeen (9), johon tukeutuu tukivyöhyke (10), joka on sovitettu kengän (1) eteen, jolloin tukiosan (6) pidätinvyöhyke (9) tulee olemaan kytkinosan (3) ja kengän tukivyöhykkeen (10) välissä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen suksiside, tunnettu siitä, että kengän kärkiosa käsittää tukivyöhykkeen (10) ja kytkinosan (3), joka muodostaa poikittaisen haaran (4), joka ulottuu kengän pit-kittäisakseliin nähden määrätylle etäisyydelle tukivöhykkeestä.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen suksiside, tunnet-t u siitä, että ainakin yksi kytkinosaan (3) kohdistuvan voiman (F0) vektori on yhdensuuntainen suksen kanssa ja suuntautuu kengän pitkit-täisakselia pitkin kytkinosan jatkeena olevan suksen kärkiosan suuntaan .

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen suksiside, tunnettu siitä, että kytkinosan (3) poikittaishaara (4) tukeutuu sukseen päin kaltevan ja kengästä tietyllä etäisyydellä olevan tukiosan (6) pintaan (11), jolloin kytkinosaan kohdistuva voima saa haaran ja tukiosan pinnan välisessä kosketuspisteessä ainakin reaktiovoi-man pinnasta haaraan ja ainakin tämän voiman yhden komponentin ollessa yhdensuuntainen suksen kanssa ja suuntautuessa kengän pitkittäisakselia pitkin kytkinosan jatkeena olevan suksen kärkiosan suuntaan.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen suksiside, tunnettu siitä, että tukiosa (6) suuntautuu oleellisesti pystysuoraan suksen (2) yläpuolelle ja poikittain suksen pitkittäisakseliin nähden. 12 71063

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen suksiside, tunnettu siitä, että tukiosan (6) pidätinvyöhyke (9) on suksen (2) yläpintaan nähden kalteva tai kohtisuora taso ja muodostaa suksen pinnan kanssa kulman**, joka on terävä, suora tai tylppä.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen suksiside, tunnettu siitä, että tukiosan (6) pidätysvyöhykkeellä (9) on ylöspäin suksen pituussuuntaan nähden poikittainen profiili, joka tekee mutkan, jolloin pidätinvyöhyke (9) käsittää kaksi pidätinvyöhykettä (9) ja (9’) kenkää varten, joista ensimmäinen pidätinvyöhyke (9) ulottuu kenkään päin vinosti ylöspäin ja toinen pidätinvyöhyke (9') ulottuu ensimmäisen jatkeena kenkään päin vinosti alaspäin.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen suksiside, tunnettu siitä, että tukiosan (6) pidätinvyöhyke käsittää ainakin kaksi reunaa (58,59). Il 13 71 063