FI70698B - Foerfarande foer tillverkning av fullvaerdigt barkbaserat humusmaterial samt goedselaemne - Google Patents

Description

1 70698 Täysiarvoisen, kuoripohjäisen humusaineen ja lannoitteen valmistusmenetelmä - Förfarande för tillverkning av fullvärdigt barkbaserat humusmaterial samt gödselämne

Esillä olevan keksinnön kohteena on täysiarvoisen, puunkuoren jalostamisessa muodostuvaan puunkuoreen perustuvan humusaineen ja lannoitteen valmistaminen. Tämä tuote voidaan säätää täysin tasapainoiseen ravinnepitoisuuteen, ja sille on tunnusomaista, että se sopii erityisen hyvin kasveille.

Puunkuoria, joita muodostuu kuorittaessa runkopuuta puunjalostuslaitoksissa, tiedetään voitavan lahottaa. Koska tämä prosessi luonnon mukaisessa muodossaan kestää hyvin kauan, nimittäin useita vuosia, patenttijulkaisussa AT-PS 367 010 on ehdotettu, että lahoamisen nopeuttamiseksi kuoret käsitellään yli 100°C lämpötilaisella, parhaiten yli 120°C lämpötilaisella ylikuumennetulla höyryllä, jolloin tuotteen sisällä lämpötilan on noustava yli 90°C. Tässä käsittelyssä vaikutetaan voimakkaasti kuoren sisäisiin sitoutumisvoimiin, jolloin kuoren lahoamisprosessi nopeutuu. Samanaikaisesti tuhotaan sitä paitsi kuoren sisältämiä, kasvua estäviä aineita ja patogeenisiä organismeja.

Tällä tavoin muodostettua tuotetta voidaan sen vuoksi käyttää lannoitteen pohjana, jolloin tämän vaatima hi ili:typpi-suhde 15:1 säädetään lisäämällä niukkallukoista tai ei lainkaan vesiliukoista typpipitoista ainetta ennen höyrykäsittelyä tai sen aikana.

Patenttijulkaisun AT-PS 367 010 mukaisesti suositellaan näin saadun humuslannoittimen suoraa käyttöä. Lannoitetta maahan levitettäessä muodostuu kuoren bakteereiden, liukenemattoman typpipitoisen aineen ja mahdollisesti maan mikro-viljelmien välille vuorovaikutuksia, joiden johdosta tuote lämpenee ja kuoret mätänevät nopeasti. Typpipitoisen aineen huonon tai jopa puuttuvan vesiliukoisuuden on ilmoitettu 2 7 0 6 9ft edistävän tätä tapahtumaa. t 7 o

Patenttijulkaisun AT-PS 367 010 mukaista humusta muodostavaa ainetta käytännössä käytettäessä osoittautui kuitenkin, että tähän vuorovaikutukseen maassa liittyy voimakas typen käyttö, jolloin maassa heti käytettävissä oleva typpimäärä loppuu. Koska tässä tuotteessa oleva niukka liukoinen tai liukenematon typpi tulee hitaasti käyttökelpoiseksi, maa köyhtyy tällöin voimakkaasti liukoisen typen suhteen, mikä vakavasti vaurioittaa viljelykasveja. Tämä tuote voitiin siten arvioida lannoitteena vain pieninä lisäysmäärinä ja sen arviointi suurempina määrinä tai vilje lyaineena ei sitä vastoin ollut lainkaan mahdollista.

Toisaalta on jo suositeltu, että kuoret muunnetaan humustuot-teeksi käyttämällä vain fermentaatiota. Patenttijulkaisun DE-A5 30 00 09Θ mukaisesti suositellaan, että kuoren kanssa sekoitetaan ureaa ja humusbakteereita ja fermentointi suoritetaan itsestään säätimessä, noin 70°C lämpötilassa. Fermen-.taation kestoaikaa ei ole annettu. Samanaikaisesti torjutaan liian kalliina kuoren höyrykäsittely humukseksi muuntamista varten. Fermentaatiota varten lisätään kuorikuutiometriä kohti vain noin 0,3 - 1 kg ureaa, mikä parhaimmassa tapauksessa vastaa hiili:typpi-suhdetta 64:1. Näin korkeassa hiili-typpi-suhteessa ei voi olla puhettakaan, että kasvit saisivat typpeä tämän humusaineksen kautta. Korkeampi N-pitoisuus tuotteessa voidaan saavuttaa kuitenkin vain lisäämällä lannoitesuoloja. Näin saatu korkea suolapitoisuus on tosin lannoitteelle mahdollista, mutta sopimatonta istutusalustalle.

Patenttijulkaisussa DE-0S 30 40 040 ehdotetaan, että kuoret fermentoidaan käyttämällä mukana ammoniumvetykarbonaattia typpipitoisena aineena. Kuvattu typpimäärä on tällöin kuori-kuutiometriä kohti 1 - 2 kg puhdasta typpeä, mikä vastaa noin 2 - 4 kg ureaa kuorikuutiometriä kohti. Hiilen suhde typpeen on tällöin parhaimmillaan 34:1. Huolimatta jopa noin 20 viikon pituisesta fermentaatioajasta lisätystä 3 70698 typestä sitoutuu orgaanisesti vain noin 2/3. Humusainekseen jää siten jäljelle vielä runsaasti vesiliukoista typpeä, mikä tekee sen käytön istutusalustana mahdottomaksi ilman la imentamista.

Lopuksi on patenttijulkaisussa US-PS 4,135,907 kuvattu menetelmä, jolla kuoret muunnetaan kompostituotteiksi. Julkaisun mukaisesti jauhetut kuoret sekoitetaan sekoitus-myllyssä (pug mill) paperitehtaan jäteveden ja typpiyhdisteiden, kuten ammoniumsulfaatin, ammoniumnitraatin tai urean kanssa ja saatu tuote neutraloidaan tämän jälkeen kalkilla ja käsitellään ilmalla 5-7 päivää sekoitusastiassa 60 - 67°C:ssa. Selluloosan käyttämiseksi tehokkaammin voidaan reaktiotuotetta tämän jälkeen fermentoida 15 - 30 päivää ilmakehän olosuhteissa, jolloin hiili-typpisuhde tulee säätää välille noin 15 - 20:1. Useampia päiviä kestävä käsittely kalliissa laitteessa merkitsee tällöin suurta taloudellista rasitusta. Lisäksi fermentaation jälkeen saadun tuotteen ominaisuuksia ei ole lähemmin määritelty, joten ei ole myöskään mahdollista todeta, onko todella saatu typpistabiili tuote, jonka suolapitoisuus on alhainen, kuten istutusalustalle on tarpeen.

Esillä olevan keksinnön tavoitteena on taloudellisella tavalla tehdä kuoresta saatu humus täysin käyttökelpoiseksi lannoitteen lisäksi myös täysiarvoisena istutusalustana.

Tavoitteen saavuttaminen perustuu yllättävään toteamukseen, että humusaines, joka on saatu höyrykas ittelemäl1ä kuoria vain suhteellisen lyhyen aikaa vähintään 90°C:ssa, voidaan fermentoida nopeasti ja tavoitteen mukaisesti ja että se tällöin voi sitoa suuria määriä typpeä. Näin on mahdollista saada humusainekselle optimaalinen hiili-typpi-suhde, enintään 25:1. Tämä humuspitoinen aine sisältää 90 % tai enemmän typestä orgaanisesti sidottuna ja sen vesiliukoisten typpi-suolojen pitoisuus on sen vuoksi niin alhainen, että tuote sopii laimentamattomana erinomaisesti kasveille. Tällöin 70698 4 on edellytyksenä, että vesiliukoista typpeä on lisätty niin paljon, että fermentaatioprosessi voi edetä pysähdyksiin, ja että fermentaatiossa pidetään määrätyt olosuhteet lämpötilan ja vesipitoisuuden suhteen.

Esillä olevan keksinnön kohteena on siten menetelmä valmistaa täysiarvoista humusainesta ja lannoitetta, jossa menetelmässä runkopuun jalostamisessa saatu puunkuori hienonnetaan, siihen lisätään typpipitoisia aineita ja käsitellään ylikuu-mennetulla höyryllä niin, että reaktiolämpötila kuoressa on vähintään 90°C, tunnettu siitä, että ennen ja/tai hienonta-misen jälkeen kuoriin lisätään niin paljon vesiliukoista typpipitoista ainetta, että hii1i:typpi-suhde seoksessa tulee säädetyksi enintään arvoon 25:1, ja että höyrykäsit telyn jälkeen reaktiotuote, jonka vesipitoisuus on 60 - 70 painoprosenttia tai johon se tarvittaessa on säädetty, fennentoidaan 50 - 70°C:ssa ja tuotteen pH-arvossa välillä 6 - 7,5, kunnes fermentaatio pysähtyy sen vielä sisältämästä vesiliukoisesta typestä huolimatta, minkä jälkeen reaktiotuotteeseen mahdollisesti lisätään muita ravinneaineita, maanparannusaineita ja/tai hivenalkuaineita.

Keksinnön mukaisesti valmistetun humusaineksen oleellinen etu on, että se on jo täysin reagoinut loppuun ja että sen vuoksi maassa ei tapahdu mitään ravinteita käyttäviä jälkireaktioita. Ravintopitoisia aineita ja mahdollisesti myös hivenalkuaineita lisäämällä on siten mahdollista säätää täysin määrätty ravinnepitoisuus, joka myös todellisuudessa on kasvien käytettävissä päinvastoin kuin tähän mennessä tunnetuilla, kuorihumuspohjäisillä lannoitteilla.

Tämä ravinnesuhteiden säätäminen voi tällöin tapahtua lisäämällä valmiiseen humukseen ravinnepitoisia aineita. Koska tämä kuitenkin vaatii oman sekoitustapahtuman, voi olla edullisempaa, että höyrykäsittelyssä tarvittavaa sekoittamista käytetään hyödyksi myös ravinteiden ja hivenalkuaineiden tasaiseen jakamiseen. Tällaisten ravinteiden ja/tai hiven- 70698 5 alkuaineiden lisääminen suoritetaan siten parhaiten ennen höyrykäsittelyä. Erityisen edullista on lisätä ennen höyry-käsittelyä kuoriin vesiliukoista fosfaattia, koska fermen-taation aikana tietyillä fosfaattipitoisuuksilla on edistävä vaikutus. Lisäksi on osoittautunut, että kuorissa voidaan enimmäkseen päästä myös korkeampaan mangaanipitoisuuteen.

Koska lannoitteessa tai istutusalustassa on toivottavaa olla määrätty raudan suhde mangaaniin, on erityisen suositeltavaa lisätä mahdollisesti muiden tarvittavien hivenalku-aineiden, kuten esimerkiksi molybdeenisuolojen lisäksi ennen höyrykäsittelyä ennen muuta sellainen määrä rautasuloja, että myöhempää käyttöä varten saadaan optimaalinen Fe/Mn-suhde. Tuotteisiin voidaan sekoittaa myös muita maanparannusaineita, kuten esimerkiksi turvetta, vaahtomuovileikkeitä jne.

Optimaalisen tai määrättyyn tarkoitukseen toivotun ravinne-suhteen säädettävyyden edellytyksenä on tosin, että keksinnön mukainen jälkifermentaatio jatketaan myös todelliseen päätepisteeseen siten, että ravinnepitoisuuden säätämisen ja fermentaation jälkeen humusaineksen sisällä ei voi enää tapahtua mitään reaktioita, jotka tarvitsevat ravinteita. Päätepisteen saavuttaminen voidaan tällöin todeta useammalla tavalla. Tämä tulee näkyviin esimerkiksi siten, että tuotteen vesiliukoisen typen pitoisuus, joka fermentaatioprosessin aikana koko ajan vähenee, heilahtelee vakioarvon ympärillä, mikä voidaan todeta useamman, peräkkäin suoritetun typpi-määrityksen avulla.

Edellytyksenä on kuitenkin, että ennen höyrykäsittelyä lisätään niin paljon vesiliukoisia typpiyhdisteitä, että liukoinen typpi riittää fermentaatioprosessiin tai jäljelle jää ainakin pieni ylimäärä. Kun keksinnön mukaisesti hiilen suhde typpeen säädetään korkeimpaan arvoon 25:1, vesiliukoisen typen määrä riittää useimmiten fermentaatioprosessin pysähty-mistilan saavuttamiseen. Hiilen suhde typpeen säädetään parhaiten välille 20 - 15:1, jolloin saadaan erityisen edullisia istutusalustoja. Tästä huolimatta on kuitenkin 70698 suositeltavaa, että typpimääritysten avulla varmistutaan fermentaatioprosessin loppupuolella, että mukana on vielä vesiliukoista typpeä. Jos näin ei ole asianlaita, vesiliukoista typpeä on vielä lisättävä, jotta fermentaatioprosessi saataisiin todella loppuun.

Koska fermentaation aikana lämpötila nousee, reaktion loppumisesta on myös merkkinä se, että lämpötila laskee alle 50°C. Tällöin on tosin otettava huomioon, että reaktio voi myös pysähtyä ennen aikojaan tuotteen sisäosan liian alhaisen happipitoisuuden vuoksi. Jos lämpötilan havaitaan laskevan alle 50°C, on siten välttämätöntä, että aumoissa sijaitseva kuorihumus "käännetään", so. sekoitetaan hyvin niin, että sisäosat tulevat kosketukseen ilman kanssa. Vasta sen jälkeen, kun tällaisen kääntämisen jälkeen ei voida todeta lämpötilan nousua vesiliukoisen typen läsnäolosta huolimatta, on fermentaation päätepiste saavutettu ja lopullinen ravinnepitoisuus voidaan haluttaessa säätää.

Se, kuinka usein tällainen kääntäminen, joka vaatii tietyn työmäärän, on suoritettava, riippuu fermentaation olosuhteista, ennen kaikkea vuodenajasta ja auman korkeudesta. Mitä korkeammaksi tämä valitaan, sitä enemmän on odotettavissa, että kääntämisiä on tehtävä useita. Toisaalta liian alhainen aumakorkeus on epäedullinen, koska tällöin voi olla vaikeaa pitää päätepisteeseen asti fermentaation tarvitsema lämpötila. Yleensä on suositeltavaa, että aumakorkeus pidetään välillä 2 - 4 m, jolloin erityisen hyvänä pidetty korkeus on noin 2,5 m. Tässä tapauksessa saavutetaan täydellinen reaktio useimmiten kääntämällä tuote 2-3 kertaa.

Fermentaatioprosessin optimaalisen kulun kannalta on välttämätöntä, että lämpötila pidetään välillä 50 - 70°C. Tätä varten tuotteen vesipitoisuus on säädettävä välille 60 -70 painoprosenttia. Jos reaktio tapahtuu liian voimakkaasti ja lämpötila nousee sen vuoksi yli 70°C, on suositeltavaa, että lämpötilaa säädetään lisäämällä vettä ja/tai puhaltamalla 7 sisään ilmaa. 70698 Höyrykäsittelyn ja fermentaatioprosessin aikana muodostuu tai vapautuu happamia aineita, kuten esimerkiksi parkkihappoja, humiinihappoja jne., mikä alentaa tuotteen pH-arvoa. Tällaisen alenemisen estämiseksi ja sen takaamiseksi, että fermentaation aikana säilyy keksinnön mukainen pH-alue, on kuoreen lisättävä, tarkoituksenmukaisesti ennen höyrykäsittelyä, emäksisiä aineita, kuten esimerkiksi maa-alkalikarbonaatteja, sitraatti-liukoisia fosfaatteja, kuten jauhettua tuomaskuonaa, jne.

Määrä määrytyy tällöin kuoren laadun perusteella, esimerkiksi sen parkkiainepitoisuuden perusteella. Erittäin edulliseksi on osoittautunut lisätä kalsiumkarbonaattia ja erityisen suositeltavaa on käyttää kalsium- ja magnesiumkarbonaatin seosta, koska tuotteeseen voidaan tällöin samanaikaisesti säätää määrätty magnesiumpitoisuus.

Liukoisina typpikomponentteina, joita kuoreen lisätään keksinnön mukaisen nopean ja halutun fermentaation aikaansaamiseksi, voidaan käyttää mitä tahansa vesiliukoisia typpiyhdisteitä. Esimerkkeinä voidaan mainita ammoniumsul-faatti, ammoniumnitraatti, mahdollisesti myös kalkkiammo-niumsalpietarina, jolla tällöin on samanaikaisesti myös puskurivaikutus, ammoniumfosfaatti, urea, lievästi kondensoidut urea-formaldehydiadduktit jne. Käyttökelpoisia ovat myös biologiset typpipitoiset aineet, jotka sisältävät vesiliukoisia typpiaineita, kuten esimerkiksi vedenpuhdistamon liete, lantavesi, virtsavesi, karjanlanta jne. Typpilähteeksi valitaan tällöin parhaiten ammoniumtyppi, mieluummin amidi-typpi, ennen kaikkea urea. Tässä tapauksessa reaktion päätepiste voidaan havaita myös siitä, että tuotteesta on todettavissa mainittava määrä nitraattityppeä. Tämä voidaan esimerkiksi todeta yksinkertaisella tavalla testiliuskojen avulla.

Keksinnön mukaisen menetelmän erään parhaana pidetyn suoritusmuodon mukaisesti vesiliukoinen typpipitoinen aine lisätään 70698 8 kahdessa osassa. Ensimmäinen, enimmäkseen pienempi osa koko lisättävästä typestä lisätään kuoreen, joka voi olla vain esihienonnettu, minkä jälkeen seosta säilytetään niin kauan, että kuoret tulevat pehmeäksi. Vasta tämän jälkeen hienonnetaan ja lisätään loput siitä typpipitoisesta aineesta, useimmiten typpipitoisen aineen pääosa, joka tarvitaan säätämään hiili-typpi-suhde enintään arvoon 25:1. Tällä tavoin toimimalla päästään tietynlaiseen esisulamiseen ja helpotetaan hienontamista, mikä voi säästää energiaa.

Lisättävä ureamäärä on parhaiten 5 - 8 kg kuorikuutiometriä kohti .

Loppuun tapahtuneen fermentaation ja mahdollisesti ravinnepi-toisuuden tai hivenalkuainepitoisuuden tarvittavan tai toivotun täydentämisen tai hienosäädön jälkeen tuote on käyttövalmis ja suuriarvoinen humusaines, jolle erityisesti on tunnusomaista suuri typenvarastoimiskyky. Kun ravinnepitoi-suus on vastaavasti alhaisempi, voidaan sitä käyttää suuri-arvoisena istutusalustana, mitä varten sen kanssa voidaan mahdollisesti sekoittaa turvetta.

Keksinnön mukaista menetelmää voidaan luonnollisesti käyttää myös muihin kuin kuoripohjäisiin höyrykäsi11e lytuotteisiin. Keksinnön mukainen jälkifermentointi voidaan suorittaa myös muille tuotteille, joita saadaan höyrykäsittelemällä kuoren kaltaisia aineita, mahdol1isesti seoksena muiden puutuneiden kasviosien sekä muiden ka svijatteiden, kuten esimerkiksi lehtien, viinin- ja juustonvalmistukseen puristus jäännösten jne. kanssa.

Keksinnön mukaista menetelmää selvitetään jäljempänä esimerkkien avulla.

9

Esimerkki 1: 70698

Jalokuusen ja kuusen kuorien seokseen lisätään vastaanoton jälkeen 1,5 kg ureaa kuutiometriä kohti ja varastoidaan.

Tämän jälkeen hienonnetaan tällä tavoin pehmennetty tuote. Hienontamisen jälkeen lisätään kuorikuutiometriä kohti 1 kg kalsium-magnesiumkarbonaattiseosta, jonka magnesiumkar-bonaattipitoisuus on 15 painoprosenttia, 5,7 kg ureaa, liukoisena fosfaattikomponenttina 1 kg superfosfaattia, 0,6 kg rautasulfaatti-heptahydraattia ja 2,5 g natriummo-lybdaattia. Näin säädetty hiili/typpi-suhde on 19:1 laskettuna kuoren keskimääräisen C/N-suhteen 82:1 ja kuoren tiheyden 0,15 kg/1 perusteella. Tämä seos, jota koko ajan käännellään ympäri, käsitellään suljetussa säiliössä 120°C lämpötilaisella ylikuumennetulla vesihöyryllä niin, että tuotteen lämpötila on 90°C. Puolen tunnin reaktioajan jälkeen 90°C:ssa poistetaan reaktiotuote. Tuotteen vesipitoisuus on 65 painoprosenttia. Tämän jälkeen se kootaan ulos 2,5 m korkuiseksi aumaksi, jolloin fermentaatioprosessi alkaa heti, mikä voidaan havaita siitä, että muutaman tunnin kuluessa lämpötila saavuttaa 45°C ja 15°C ulkolämpötilassa 3 päivän kuluessa 65°C. Fermen-taatioaika on 3 kuukautta, jolloin tämän ajan kuluessa kuoret käännetään kolme kertaa. Päätekohta voidaan havaita siitä, että 502 mg/1 suuruisesta ammonium- ja nitraattityppi-pitoisuudesta 150 mg/1 on ammoniumtyppeä ja 350 2 mg/1 nitraattityppeä. Valmiin tuotteen pH on 7, kokonaistyppipitoisuus 4939 mg/1 vastaten C/N-suhdetta 19:1, P^O^-pitoisuus 647 mg/1 ja ^O-pitoisuus 647 mg/1. Tuotetta voidaan tässä muodossa käyttää istutusalustana.

Jos näiden kuorien kanssa tämän jälkeen sekoitetaan sekoitus-laitteessa 35 kg täyslannoitetta, jonka NsP^OjiK^O ja hiven-alkuainesuhde on 14:6:18+5, saadaan käyttövalmis lannoite, jolla on seuraava ravinnepitoisuus: 70698 10 pH 7,0 NH^-N, liukoinen 2510 mg/1 NO^N, liukoinen 2790 mg/1 P205, liukoinen 2169 mg/1 K^O, liukoinen 5887 mg/1

Kokonais-N 9401 mg/1

Esimerkki 2:

Havupuiden kuoriin (sisältää noin 90 % kuusenkuorta ja 10 % männynkuorta) lisätään kuutiometriä kohti 1 kg ureaa ja varastoidaan. Vesipitoisuus on noin 75 painoprosenttia. Kuoriin sekoitetaan mukaan noin 30 % tilavuussuhteessa taimitarhassa suuria määriä muodostuvia, puutuneita ja hakkurissa esihienonnettuja kasvien osia ja seos jauhetaan hienojakoiseksi. Näin säädetty C/N-suhde on 23:1. Suhteellisen kuivien ka svijä11eiden mukaan sekoittaminen alentaa vesipitoisuuden noin 65 painoprosenttiin. Esimerkin 1 mukaista höyrykä-sittelyä varten lisätään kuoren ja puun seoksen kuutiometriä kohti 1 kg Ca/Mg-karbonaattiseosta (magnesiumkarbonaatin määrä 15 painoprosenttia), 5 kg ureaa, 1 kg superfosfaattia, 0,6 kg rauta su 1 faa11i-heptahydraattia ja 2,5 g Na-molybdaattia. Höyrykäsittelyn jälkeen vesipitoisuus on 68 painoprosenttia.

Eermentaation johdosta nousee 2,5 m korkeiden aumojen lämpötila 1 m syvyydessä noin 65°C:een 4 päivän kuluttua. Kun lämpötila laskee alle 50°C, aumat käännetään. Tämä suoritettiin 3 kuukauden kuluessa yhteensä kolme kertaa. 13 viikon pituisen fermentaatioajän jälkeen on aumojen lämpötila 30°C. Tällä hetkellä määritetty ravinneanalyysi antaa tulokseksi: H^O-pitoisuus 63 paino-% pH 6,5

Kokonais-N 4050 mg/1 NH^-N, liukoinen 216 mg/1 N0j-N, liukoinen 433 mg/1 P20^, liukoinen 238 mg/1 70698 11 K20 » -liukoinen 541 mg/1

Istutusalusta tehdään valmiiksi sekoittamalla loppuun fermen-toituneen tuotteen kanssa suhteessa 1:1 mustaturvetta, joka oli säädetty pH-arvoon 6 käyttämällä 1,5 kg kalsium-ja magnesiumkarbonaatin seosta, ja tämän jälkeen säkitetään.

Esimerkki 3:

Havupuiden kuorten seokseen, joka sisältää noin 80 % kuusen-kuorta ja 20 ?ό männynkuorta, lisätään 1 kg ureaa/m^ ja varastoidaan. Suhteellisen kuivien kuorten vesipitoisuus on 48 painoprosenttia. Hienontamisen jälkeen lisätään kuori-kuutiometriä kohti 0,5 kg kalsium- ja magnesiumkarbonaatin seosta, jossa Mg-karbonaatin pitoisuus on 40 painoprosenttia, 0,5 superfosfaattia, 0,3 kg rautasulfaatti-heptahydraattia, 4.5 kg ureaa sekä 100 1 vedenpuhdistuslaitoksen lietettä (kunnallisveden puhdistamosta). Lietteen kuiva-ainepitoisuus on 69,7 g/1 ja kokonaistyppipitoisuus 5,4 g/1, liukoisen ammoniumtypen pitoisuus 0,7 g/1, kokonais-P^O^-pitoisuus 0,7 g/1 ja K^O-pitoisuus 0,1 g/1. Nitraattityppeä ei voitu osoittaa. Seos, jonka C/N-suhde on 21:1, höyrykäsitellään esimerkissä 1 kuvatulla tavalla ja sen jälkeen tehdään 2.5 m korkuisiksi aumoiksi. Fermentaation alussa vesipitoisuus on 69 painoprosenttia. 3 kuukauden kuluessa käännetään kolme kertaa. Kääntäminen suoritettiin, kun aumojen lämpötila oli 1 m syvyydellä laskenut alle 50°C. Valmiiksi fermentoi-tuneen tuotteen analyysitulos on: H^O-pitoisuus 66,9 paino-?i pH 6,6

Kokonais-N 4540 mg/1 (NH^+N0^)-N, liukoinen 128 mg/1 P^O^, liukoinen 75 mg/1 K^O, liukoinen 250 mg/1 70698 12

Substraatin ravinncpiloisuutlen py or istumiseksi mukaan sekoitetaan kohti 0,6 kg täysin vesiliukoista täyslannoitetta (N 15 paino-°i, P2U5 5 puino-%, K20 20 paino-?i + hivenalku-aineet). Istutusalustan analyysitulos on: H20-pitoisuus 65,5 paino-% pH 6,7

Kokonais-N 4630 mg/] (NH^+N0^)-N, liukoinen 219 mg/] P 2 0 , liukoinen 10 5 m g/] K20, liukoinen 370 mg/1

Claims (9)

70698

1. Menetelmä valmistaa täysiarvoista humusainesta ja lannoitetta, jossa menetelmässä runkopuun jalostamisessa muodostuvaa puunkuorta hienonnetaan, siihen lisätään typpipitoisia aineita sekä käsitellään ylikuumennetulla höyryllä niin, että lämpötila kuorissa on vähintään 90°C, tunnettu siitä, että kuoriin lisätään ennen hienontamista ja/tai sen jälkeen niin paljon vesiliukoista typpipitoista ainetta, että seoksessa tulee hiilen suhde typpeen säädetyksi enintään arvoon 25:1, ja että höyrykäsittelyn jälkeen reaktiotuote, jonka vesipitoisuus on 60 - 70 paino-% tai joka tarvittaessa on täksi säädetty, fermentoidaan 50 - 70°C lämpötilassa ja tuotteen pH-arvossa 6 - 7,5, kunnes fermentoituminen pysähtyy huolimatta siitä, että se yhä sisältää vesiliukoista typpeä, minkä jälkeen reaktiotuotteeseen mahdollisesti lisätään muita ravintoaineita, maanparannusaineita ja/tai hivenalku-aineita.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ennen höyrykäsittelyä lisätään vielä myös vesiliukoista fosfaattikomponenttia.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ennen höyrykäsittelyä lisätään hiven-alkuaineita.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että raudan ja mangaanin suhde säädetään optimaaliseksi lisäämällä rautasuoloja.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ennen höyrykäsittelyä seoksen hi ili:typpi-suhteeksi säädetään 15 - 20:1. 70698

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että puunkuoriin lisätään ainakin osa yhteensä lisättävästä vesiliukoisen typpipitoisen aineen määrästä ja seosta varastoidaan, kunnes kuoret tulevat pehmeäksi, minkä jälkeen tuote hienonnetaan ja siihen lisätään mahdollisesti jäljellä oleva määrä vesiliukoisesta typpipitoisesta aineesta ja mahdollisesti vielä lisättävät muut ravinne-suolat ja/tai hivenalkuaineet.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että fermentaation aikana pH-arvo pidetään alueella 6-7,5 lisäämällä ennen höyrykäsittelyä kaiisumkarbonaattia tai kalsium- ja magnesiumkarbonaatin seosta.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lämpötilan säätö suoritetaan lisäämällä vettä ja/tai puhaltamalla sisään ilmaa.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vesiliukoisena typpipitoisena aineena käytetään ureaa, jota lisätään kuorikuutiometriä kohti 5-8 kg. 15 70698