FI67895C - Foerfarande foer blekning och extraktion av lignocellulosamaterial. - Google Patents
Foerfarande foer blekning och extraktion av lignocellulosamaterial. Download PDFInfo
- Publication number
- FI67895C FI67895C FI790422A FI790422A FI67895C FI 67895 C FI67895 C FI 67895C FI 790422 A FI790422 A FI 790422A FI 790422 A FI790422 A FI 790422A FI 67895 C FI67895 C FI 67895C
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- peroxide
- bleaching
- pulp
- process according
- viscosity
- Prior art date
Links
Classifications
-
- D—TEXTILES; PAPER
- D21—PAPER-MAKING; PRODUCTION OF CELLULOSE
- D21C—PRODUCTION OF CELLULOSE BY REMOVING NON-CELLULOSE SUBSTANCES FROM CELLULOSE-CONTAINING MATERIALS; REGENERATION OF PULPING LIQUORS; APPARATUS THEREFOR
- D21C9/00—After-treatment of cellulose pulp, e.g. of wood pulp, or cotton linters ; Treatment of dilute or dewatered pulp or process improvement taking place after obtaining the raw cellulosic material and not provided for elsewhere
- D21C9/10—Bleaching ; Apparatus therefor
- D21C9/16—Bleaching ; Apparatus therefor with per compounds
- D21C9/163—Bleaching ; Apparatus therefor with per compounds with peroxides
Landscapes
- Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
- Engineering & Computer Science (AREA)
- Wood Science & Technology (AREA)
- Paper (AREA)
- Dry Formation Of Fiberboard And The Like (AREA)
- Polysaccharides And Polysaccharide Derivatives (AREA)
Description
rBl m KUULUTUSjULKAISU
JrSf® 6 11 UTLÄGG NIN GSSKRIFT 6 /89b (45) ~ (51) Kv.lk.*/lnt.Cl.* D 21 C 9/16 S U O M I —Fl N L A N D (21) Patenttihakemus — Pacentansökning 790A22 (22) Hakemispäivä — Ansökningsdag Qg Q2 79 (Fl) (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 08.02.79 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentlig 1 8.08.79
Patentti- ja rekisterihallitus Nähtäväkslpanen ]» kuul.julkaisun pvm.-
Patent- och registerstyrelsen ' ’ Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad 28.02.85 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begärd prioritet 17.02.78
Ruotsi-Sverige(SE) 7801868-6 (71) Mooch Domsjö Aktiebolag, Fack, S-891 01 örnsköldsvik, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Greta Kristina Fossum, Domsjö, Sten Lage Häggström, överhörnäs,
Ruots i-Sver ige(SE) (7*0 Oy Koi ster Ab (5*+) Lignosel 1 u loosa-a i nesten valkaisu peroks i d i pi toi s i 1 la valkaisuaineilla -Blekning av 1ignocellulosamaterial med peroxidhaltiga blekmedel
Keksinnön kohteena on menetelmä lignoselluloosa-aineisten, joita jatkossa nimitetään massoiksi, valkaisemiseksi jonkin lajin pe-roksidia sisältävillä valkaisuaineilla. Massat käsittävät ensisijassa valkaistuja ja valkaisemattomia sellumassoja, joilla on alhainen ligniinipätoisuus, ts. niin sanottuja kemiallisia massoja, jotka on sellutettu sulfiitti-, sulfaatti-, sooda- tai happikaasu-menetelmällä, mutta myös sellumassoja, joilla on suuri ligniinipi-toisuus, ts. massoja, jotka on valmistettu mekaanisten, kuumahierre-tai kemimekaanisilla menetelmillä, joissa kuidut vapautetaan mekaanisesti työstämällä käyttäen tai käyttämättä lämpökäsittelyä ja/tai kemikaaleja, sekä keräyskuiduista valmistettuja massoja.
Kemiallisten massojen valkaisu suoritetaan nykyään pääasiallisesti klooripitoisilla valkaisuaineilla, kuten kloorilla (Cl^ , kloo-ridioksidilla (ClO^) ja hypokloriitilla (NaClO). On toivottavaa vähentää ympäristöä saastuttavia poisteita valkaisimoista. Eräs tapa 2 67895 tähän pääsemiseksi on ottaa talteen jätelipeät valkaisimosta yhdessä sellutuksesta tulevan jätelipeän kanssa. Käytettäessä kloori-pitosia valkaisuaineita ilmenee kuitenkin vakavia syöpymisongelmia, jotka aiheutuvat kemikaalien talteenottolaitteistoon palautetusta suuresta kloridimäärästä. Eräs toinen tapa ympäristöä saastuttavien aineiden vähentämiseksi on suorittaa valkaisimopoisteiden erillinen puhdistus ennen niiden laskemista purkuvesistöön. Tähän liittyy kuitenkin huomattavia lisäkustannuksia sekä myös tiettyjä haittoja. Kolmas tapa on käyttää kloorittomia valkaisuaineita valkaisussa. Eräs tällainen valkaisuaine, jota viime aikoina lisääntyvästi käytetään, on happikaasu. Käyttäen alkalista happikaasuvaihetta aloittavana valkaisuvaiheena esimerkiksi mäntysulfaattimassan valkaisussa on onnistuttu vähentämään valkaisimopoisteita yli 50% dia sen johdosta, että ei-klooripitoinen happikaasuvalkaisujätelipeä on talteenotettavissa. Happikaasuvalkaisuvaiheen jälkeen on kuitenkin vielä jäljellä n. 50 % siitä ligniinistä, joka jää massaan sel-lutuksen jälkeen, ja se täytyy jatkuvasti liuottaa massasta kloo-ripitoisilla valkaisuaineilla.
Muuntyyppisiä valkaisukemikaaleja, jotka ovat ajateltavissa talteenoton kannalta, ovat peroksidit, esimerkiksi epäorgaaniset peroksidit, kuten vetyperoksidi ja natriumperoksidi sekä orgaaniset peroksidit, kuten peretikkahappo. Näistä esitetyistä peroksideista käytetään pääasiallisesti vetyperoksidia (H202)nykyään selluteollisuudessa .
Kemiallisten massojen valkaisu vetyperoksidilla suoritetaan normaalisti valkaisuprosessin loppuvaiheessa, ts. kun pääosa ympäristöä saastuttavista aineista jo on li tettu massasta pois. Peroksidin käytöllä valkaisusarjän loppuvaiheessa on tarkoituksena parantaa valmiiksi valkaistun massan vaaleuspysyvyyttä. Lisäksi voidaan päästä ei-toivottujen uuttoaineiden tiettyyn vähenemiseen valmiissa massassa.
Vetyperoksidia ei käytännössä käytetä valkaisusarjän ensimmäisessä vaiheessa missään mainittavassa laajuudessa, mikä johtuu suuresta lisättävästä määrästä, joka tarvitaan aikaansaamaan toivottu ligniinin liukeneminen. Ligniinin vastaavan liukenemiseen pääsemiseksi, kuten mäntysulfaattimassan happikaasuvalkaisussa tarvitaan, vetyperoksidi lisäys, joka on n. 80 kg H202 massatonnia kohti, 3 67895 mikä vetyperoksidin nykyhihnoilla vastaisi n. 300 Rkr kustannusta massatonnia kohti, mitä tulee verrata hintaan happikaasuvalkaisussa, joka on n. 25 Rkr massatonnia kohti.
Mainitut tavanomaiset peroksidivalkaisut suoritetaan pH:ssa väliltä n, 10-11, mitattuna valkaisun alussa. Valkaisukokeita vetyperoksidilla pH-arvoissa, jotka ovat pienempiä kuin 7, on kuvattu eräässä kirjoituksessa Tappi'ssa, Voi. 39, no 5, 1956, s. 284-295. Tästä kirjoituksesta käy ilmi, että valkaistaessa vetyperoksidilla alhaisissa pH-arvoissa, varsinkin pH 0,5;ssä, saadaan suurinpiirtein sama vaaleuden lisääntyminen kuin alkalisessa pH:ssa, huolimatta alhaisemmasta vetyperoksidin kulutuksesta happamassa pH:ssa. Samalla massan viskositeetti kuitenkin huononi voimakkaasi, ts. vetyperoksidi ei vaikuttanut ainoastaan ligniiniin vaan myös selluloosaan. Tämä aiheuttaa massan mekaanisten lujuusominaisuuksien huononemisen .
Tämä keksintö tarjoaa ratkaisun edellä esitettyihin ongelmiin ja sen kohteena on menetelmä lignoselluloosapitoisten ainesten val-kaisemiseksi ja uuttamiseksi ligniinin poistamiseksi käyttäen pe-roksidipitoisia valkaisuaineita happamassa ympäristössä ja on tunnettu siitä, että ainakin yksi vaihe valkaisuprosessissa käsittää lig-noselluloosa-aineksen käsittelyn peroksidipitoisella valkaisuaineella pH:ssa väliltä -2 - 7, edullisesti väliltä -0,5 - 3,0, 0,01-5, edullisesti 0,1-0,5 g/1 orgaanista tai epäorgaanista kompleksin muodostajaa läsnäollessa, jota käsittelyä välittömästi, ilman välipe-sua, seuraa liukenevan ligniinin alkaliuutto.
Menetelmälle ominainen yhdistetty peroksidi- ja uuttovaihe voidaan sijoittaa mihin tahansa valkaisusarjan kohtaan, ts. sen alkuun, keskelle tai loppuun. Kuitenkin on edullista, että yhdistettyä peroksidi- ja uuttovaihetta käytetään valkaisusarjän ensimmäisenä vaiheena. Lisäksi on-täysin mahdollista käyttää yhdistettyä peroksidi- ja uuttovaihetta useampia kertoja valkaisusarjassa, esimerkiksi aloittavana ja lopettavana vaiheena tällaisessa.
Keksinnön mukaisesti käsiteltävä massa voi niinmuodoin olla joko valkaisematon tai valkaistu jossakin aikaisemmassa vaiheessa. Massan sakeus ei ole ratkaiseva, vaan se voi vaihdella välillä 1-50 %, sakeus väliltä 8 - 22 % on kuitenkin edullinen. Riippuen massan sakeudesta, kun se tuodaan keksinnön mukaiseen valkaisuvaiheeseen, 67895 siitä joko poistetaan vettä tai sitä laimennetaan niin, että toivottu sakeus saavutetaan. Vedenpoistossa käytetään edullisesti puristinta. Massan sakeuden mahdollisen säätelyn jälkeen pannaan sulppu esimerkiksi sekoittimen peroksidipitoisen valkaisuaineen, hapon ja kompleksin muodostajan kanssa. Happo voi olla epäorgaaninen happo kuten esimerkiksi rikkihappo tai typpihappo, tai hapan liuos, joka saadaan jäämänä klooridioksidin valmistuksesta, tai orgaaninen happo kuten oksaalihappo. Happoa lisätään sellainen määrä, että sulpun pH asettuu välille -2-7, edullisesti välille -0,5 - 3,0. Lisätyn kompleksin muodostajan määrän tulee olla 0,01 - 5 g/1, edullisesti 0,1 - 0,5 g/1. Lisättävän peroksidipitoisen valkaisuaineen määrä voi vaihdella voimakkaasti, riippuen osaksi tulevan massan ligniini-pitoisuudesta ja osittain toivotusta ligniinipitoisuudesta massassa keksinnön mukaisen valkaisuvaiheen jälkeen. Sopiva peroksidipitoisen valkaisuaineen määrä on yleensä 0,1 - 4 % laskettuna absoluuttisen kuivan massan määrästä. Edellä mainittujen kemikaalien lisäämisen jälkeen tapahtuu itse valkaisu, esimerkiksi valkaisutornissa. Koko-naisvalkaisuaika voi vaihdella välillä 1-300 minuuttia ja \alkaisuläm-pötila välillä 20-100°C. Edullinen on kuitenkin valkaisuaika väliltä 60-180 minuuttia ja valkaisulämpötila väliltä 60-90°C. Senjälkeen sulppu viedään lisäsekoituslaitteeseen (sekoittimeen) ja pesemättä lisätään massaan alkalia, esimerkiksi ammoniakkia, natriumkarbonaattia, natriumvetykarbon aattia, natriumhydroksidia tai hapetettua valkolipeää niin, että saavutetaan pH-arvo väliltä 7,0 - 12,0, edullisesti väliltä 9,0 - 11,0, minkä jälkeen tapahtuu massan uutto, esimerkiksi tornissa. Uutto suoritetaan 1-50 %:n, edullisesti 8-22 %:n massasakeudessa ji lämpötila pidetään välillä 20-100°C, edullisesti välillä 50-80°C. Seisomisaika uutossa on 15-300 minuuttia, edullisesti 60-180 minuuttia. Koska massaa ei pestä peroksidivalkaisuvaiheen ja uuttovaiheen välissä, niin tapahtuu samanaikaisesti uuton kanssa massan jatkuvaa valkaisua peroksidvalkaisuvaiheesta kulkeutuneella käyttämättömällä peroksidilla. Tämä valkaisu tapahtuu alkalisessa ympäristössä vastakohtana edelliselle happamelle ympäristölle. Reaktion loputtua massasta poistetaan vettä, esimerkiksi puristimella, tai se pestään, minkä jälkeen sitä voidaan valkaista edelleen esimerkiksi klooripitoisella valkaisuaineella, edullisesti klooridioksi-dilla. Keksinnön mukaisen valkaisuvaiheen aikana tapahtuu merkittävää delignifioitumista, ts. massan ligniinipitoisuus alenee huomattavasti, 5 67895 samalla kun massan vaaleus lisääntyy. Yllättäen on käynyt ilmi, että happaman peroksidivalkaisuvaiheen aikana ei tapahtu ollenkaan varsinaista ligniinin poistumista sillä jos menetelmä keskeytetään tämän vaiheen jälkeen ja massan ligniinipitoisuus tutkitaan, havaitaan, että se on suurinpiirtein sama kuin ennen valkaisun aloittamista. Ligniinin väheneminen tapahtuu vasta suoraan jälkeen tulevassa alka-liuutossa. Todennäköinen selitys tälle on, että ligniini happaman peroksidivalkaisukäsittelyn aikana on modifioituna, niin että se myöhemmin helposti voidaan uuttaa pois alkalilla.
Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti poistetaan sulpusta vettä happaman peroksidivalkaisun jälkeen niin, että sake-us nousee 18-50 %:iin, edullisesti 25-35 %:iin. Veden poisto voidaan suorittaa puristimen avulla. Poispuristettu valkaisujätelipeä sisältää tavallisesti käyttämätöntä peroksidia ja sentähden se palautetaan sekoittimeen ennen valkaisutornia johon myös tuoretta peroksidia lisätään. Tämän suoritusmuodon mukaisesti täytyy sulppuun ennen uutto-vaihetta lisätä - alkalin lisäksi - myös laimennusnestettä, esimerkiksi vettä, niin että saadaan toivottu sakeus uuttovaiheeseen.
Samalla tavalla voidaan uuttovaiheen jälkeen poispuristettu valkaisujätelipeä palauttaa uuttovaihetta edeltävään sekoittimeen, johon, kuten edellä esitettiin, viedään alkali ja mahdollinen laimennusneste .
Kompleksin muodostajana voidaan käyttää suurta joukkoa sekä orgaanisia että epäorgaanisia kemikaaleja. On edullista, että kompleksin muodostaja on polykarbonihappo, typpipitoinen polykarbonihap-po tai polyfosfaatti. Esimerkkeinä voidaan mainita nitrilotriamino-etikkahappo (NTA), dietyleenitriamiinipentaetikkahappo (DTPA), ety-leenidiamiinitetraetikkahappo (EDTA), sitruunahappo, viinihappo ja natriumtripolyfosfaatti (STPP).
On käynyt ilmi, että kompleksin muodostajan viskositeettiä stabiloivaan vaikutukseen voidaan saada lisäparannusta lisäämällä tämä yhdessä magnesiumia sisältävien kemikaalien, esim. magnesium-suolojen, kuten -karbonaatin, -sulfaatin, -hydroksidin, -oksidin kanssa. Erityisen sopiva magnesiumyhdiste on magnesiumsulfaatti (MgS04). Lisätyn magnesiumyhdisteen määrän tulee olla 0,01-5 g/1, edullisesti 0,1 - 0,5 g/1.
6 67895
Kuten edellä esitetystä käy ilmi on keksinnön mukaisella valkaisumenetelmällä mahdollista menestyksellisellä tavalla poistaa massasta ligniiniä. Aivan yllättäen on osoittautunut mahdolliseksi käyttää keksinnön mukaista valkaisumenetelmää myös massan loppu-viskositeetin säätelyyn. Valmistettaessa paperimassoja pyritään saamaan niin suuri massan viskositeetti kuin mahdollista, mutta valmistettaessa viskoosimassoja pyritään alentamaan massan viskositeettiä tietyille tasoille,riippuen siitä, mihin massaa tullaan käyttämään viskoositeollisuudessa. Nykyään tavallinen menetelmä massan viskositeetin ohjaamiseksi halutulle tasolle on käyttää hypokloriittia, esimerkiksi natriumhypokloriittia (NaClO), jossakin valkaisuvaiheessa. Lisätyn hypokloriitin, lämpötilan ja pH:n avulla valkaisuvaiheessa voidaan viskositeetti ohjata halutulle tasolle. Kuten edellä on esitetty on osoittautunut mahdolliseksi korvata mainittu hypokloriittivaihe keksinnön mukaisella valkaisumenetelmällä. Tällöin massan viskositeetti ohjataan halutulle tasolle vaihtelemalla kompleksin muodostajan lisäysmäärää. Massan viskositeetti on suoraan riippuvainen lisätystä kompleksin muodostajan määrästä, ts. alhainen kompleksin muodostajan lisäys antaa alhaisen viskositeetin, kun taas suurempi määrä kompleksin muodostajaa ancaa massalle suuremman viskositeetin.
Tämän patenttihakemuksen mukaisella menetelmällä on merkittäviä etuja. Eräs tärkeä etu on, että tavanomaisia klooripitoisia valkaisuaineita sisältäviä valkaisuvaiheita voidaan korvata keksinnön mukaisella valkaisumenetelmällä. Hyöty on siinä, että valkaisujäte-lipeät helposti voidaan ottaa talteen, mikä ei ole mahdollista valkaisujätelipeillä klooripitoisista valkaisuainevaiheista. Ympäristöä saastuttavien aineiden, jotka täytyy laskea purkuvesistöön, määrää voidaan niinmuodoin huomattavasti vähentää. Lisäksi johtaa keksinnön mukainen menetelmä, verrattuna aikaisempiin tunnettuihin pereoksidivalkaisumenetelmi in, valkaisukemikaalikustannusten huomattavaan alenemiseen. Lisäksi saadaan massa, jolla on hyvät laatuominaisuudet, esimerkiksi suuri viskositeetti tietyllä ligniinipi-toisuudella ja hyvin suuri puhtaus.
Keksinnön mukaisen menetelmän etuja valaistaan seuraavin suoritusesimerkein.
67895
Esimerkki 1
Valkaisemattomaan koivusulfaattimassaan, jonka ligniinipätoisuus, mitattuna SCAN-standaröin mukaisesti kappalukuna, oli 17,3 ja 3 viskositeetti 1214 dm /kg, lisättiin valkaisuliuos, joka sisälsi vetyperoksidia sellaisen määrän että se vastasi 1,0 % laskettuna absoluuttisen kuivasta massasta. Massan sakeus asetettiin 12,0 %:ksi lisäämällä vettä. Massa jaettiin näytteeksi A ja näytteeksi B. Näytteeseen A lisättiin rikkihappoa niin, että saatiin pH 2,5 ja näytteeseen B lisättiin natriumhydroksidia niin, että pH:ksi saatiin 11,0. Perusteellisen sekoittamisen jälkeen lasipurkeissa pantiin kumpikin näyte vesihauteeseen, jonka lämpötila oli 65°C.
Purkit massanäytteineen saivat olla vesihauteessa 2 tuntia, minkä jälkeen näytteistä poistettiin vettä sentrifugissa 30 %:n sekeuteen. Senjälkeen lisättiin kumpaankin näytteeseen laimennusnestettä (vettä) niin, että sakeudeksi jälleen tuli 12 %. Näytteiden pH asetettiin natriumhydroksidilla 11,0:ksi, minkä jälkeen nämä uudelleen sijoitettiin vesihauteeseen 65°C:seen. 2 tunnin säilyttämisen jälkeen vesihauteessa käsittely keskeytettiin ja massanäytteet pestiin tislatulla vedellä.Pesun jälkeen massanäytteet analysoitiin kappaluvun suhteen SCAN-C 1:59 mukaisesti, viskositeetin suhteen SCAN-C 15:62 mukaisesti ja vaaleuden suhteen SCAN-C 11:75 mukaisesti. Kulutetun vetyperoksidin määrän määritys suoritettiin joditit-rauksella käsin.
Seuraavassa taulukossa esitetään massojen saadut analyysiarvot sekä käytetty vetyperoksidin (H2O2)-määrä.
Taulukko 1 Näyte Peroksidi- Kappaluku Viskositeetti Vaaleus Kulutettu vaiheen pH cm^/kg % ISO H2p2,% A 2,5 12,0 619 46,0 0,7 B 11,0 15,0 941 41,1 1,0
Kuten taulukosta 1 käy ilmi päästiin vetyperoksidilla parempaan ligniinin poistoon massasta (alempaan kappalukuun) pH 2,5:ssä kuin pH ll,C:ssa. Samalla tapahtui kuitenkin massan viskositeetissa romahdusmainen huononeminen.
8 67895
Edellinen koe toistettiin, kuitenkin sillä erolla, että kumpaankin näytteeseen, ts. sekä näytteeseen A^ että näytteeseen B^, lisättiin 0,1 % dietyleenitriamiinipentaetikkahappoa (DTPA) ja 0,1 % magnesiumsulfaattia (MgSO^), laskettuna absoluuttisen kuivasta massasta, ensimmäisessä reaktiovaiheessa, ts. peroksidivaiheessa. Suoritettiin samat analyysit kuin aikaisemmin seuraavin tuloksin.
Taulukko 2 Näyte Peroksidi Viskosteetti Vaaleus Kulutettu vaiheen pH Kappaluku 4 Is0 HjO.,, * A1 2,5 12,6 989 46,3 0,4 Βχ 11,0 15,1 988 41,5 1,0
Kuten käy ilmi, saatiin keksinnön mukaisella menetelmällä, ts. näytteellä A^, parempi ligniinin poisto ja vaaleus huolimatta huomattavasti alhaisemmassa peroksidin kulutuksesta verrattuna valkaisuun pH ll,0:ssa, joka pH-arvo on tavallinen tavaomaisessa peroksidi-valkaisussa. Lisäksi saatiin sama viskosteetti keksinnön mukaisella menetelmällä kuin valkaistaessa pH ll,0:ssa, huolimatta pienemmästä kappaluvusta.
Esimerkki 2
Valkaisematonta kaksivaiheisesti sellutettua sulfiittimassaa, jonka kappaluku oli 12,1 ja viskositeetti 1147 dm3/kg, käsiteltiin samalla tavalla kuin esimerkissä 1. Näyte A valkaistiin peroksidivai-heen pH:ssa 2,5 ja näyte B valkaistiin peroksidivaiheen pH:ssa 11,0. Kummassakin tapauksessa kokeet suoritettiin 0,1 %:n dietyleeni-triamiinitetraetikkahappoa (DTPA) ja 0,1 %:n magnesiumsulfaattia (MgS04) lisäyksen kanssa ja ilman sitä. Tulokset tehdyistä analyyseistä on esitetty seuraavassa taulukossa.
67895
Taulukko 3 Näyte Peroksidi- Kappaluku Viskosi- Vaaleus Kulutettu vaiheen pH teetti % ISQ % dirr/kg 2 2
A
Ilman DTPA +
MgS04 2,5 4,5 539 61,2 0,9 Käyttäen " " 6,9 1083 69,8 0,4
B
Ilman DTPA +
MgS04 11,0 8,5 1003 70,3 1,0 Käyttäen " " 8,8 1064 72,9 1,0
Kuten käy ilmi toimii keksinnön mukainen menetelmä samankaltaisella tavalla myös sulfiittimassalla. Keksinnön mukainen menetelmä, ts. näyte A lisäten DTPA + MgSO^, antaa selvästi paremman lig-niin poiston huomattavasti alemmalla peroksidin kulutuksella verrattuna tavanomaiseen peroksidivalkaisuun alkalisessa pH:ssa. Massan viskositeetti tuli jopa jonkinverran korkeammaksi verrattuna tavanomaisella tavalla valkaistuun massaan, huolimatta alemmasta kappaluvusta. Jos näytteitä A verrataan samalla kappaluvulla, niin 3 saadaan jl( = 7,0:ssa ilman DTPA + MgSC>4 viskositeetiksi 780 dm /kg peroksidikulutuksen ollessa 0,8 %.
Esimerkki 3
Valkaisematonta kaksivaiheisesti sellutettua kuusisulfiitti- 3 massaa, jonka kappaluku oli 13,4 ja viskositeetti 1180 dm /kg, käsiteltiin rikkidioksidilla (S02) liuotettuna veteen tarkoituksena poistaa raskasmetallit massasta. Massan sakeus oli 3,5 % ja käsittely suoritettiin huoneen lämpötilassa 1 tunnin aikana liuoksella, jonka rikkidioksidipitoisuus oli sellainen, että kokonaismäärä oli 2,0 % SO2 laskettuna absoluuttisen kuivasta massasta. Tämän käsittelyn jälkeen massa pestiin tislatulla vedellä ja vettä poistettiin linkoamalla 30 %:n sakeuteen. Näin käsitelty massa sisälsi ainoastaan jälkiä raskasmetalleista, kuten raudasta, kuparista ja mangaanista.
Massaa käsiteltiin esimerkissä 1 esitetyllä tavalla. Vetyperok-sidiannos oli myös näissä kokeissa 1,0 % laskettuna absoluuttisen kuivasta massasta, kun taas rikkihappoa lisättiin massaan sellainen 67895 määrä, että pH:ksi tuli 2,0. Tehtiin kaksi koetta, osittain ilman (näyte 1) ja osittain 0,1 %:n kanssa dietyleenitriamiinipentaetikka-happoa (DTPA) (näyte 2). Suoritettiin samat analyysit kuin aikaisemmissa esimerkeissä seuraavin tuloksin.
Taulukko 4 Näyte Peroksidi- Kappaluku Viskositeetti Vaaleus Kulutettu vaiheen pH DM^/kg % ISO H2O2/ % 1 2,0 6,9 743 61,9 0,67 2 2,0 7,4 982 74,6 0,32
Kuten taulukosta käy ilmi saatiin keksinnön mukaisessa kokeessa (näyte 2), huomattavasti suurempi viskositeetti ja suurempi vaaleus verrattuna kokeeseen, näyte 1, jossa kompleksin muodostajaa ei lisätty. Huolimatta siitä, että massat delignifioituvat suurinpiirtein yhtä paljon kummassakin kokeessa, oli vetyperoksidin kulutus keksinnön mukaisessa kokeessa ts. kompleksin muodostajaa lisäten, ainoastaan puolet kulutuksesta kokeessa ilman kompleksin muodostajan lisäystä.
Tämä esimerkki viittaa erääseen sekä erikoiseen että tärkeään seikkaan, ja se on, että huolimatta siitä, että raskasmetallit on poistettu massasta SC^-pesulla, niin kompleksin muodostajalla on ratkaiseva vaikutus massan viskosteettiin. Tästä voidaan tehdä se johtopäätös, että kompleksin muodostaja keksinnön mukaisessa menetelmässä vielä selvittämättömällä tavalla vaikuttaa valkaisureaktioon niin, että peroksidi ei mainittavasti vaikuta selluloosaan. Tämä on hämmästyttävää, sillä valkaisutekniikassa käytetään kompleksin muodostajia tavallisesti juuri kompleksien muodostamiseksi raskasmetallien kanssa tarkoituksena estää näiden vahingollinen vaikutus valkaisuprosessiin.
Esimerkki 4
Valkaisematonta viskoosimassaa, jonka kappaluku oli 7,9 ja 3 viskositeetti 787 dm /kg ja joka oli sellutettu happaman sulfiitti-menetelmän mukaisesti, käsiteltiin esimerkissä 1 esitetyllä tavalla. Vetyperoksidilisäys oli 0,5 % laskettuna absoluuttisen kuivasta massasta ja rikkihappoa lisättiin niin, että sulpun pH:ksi saatiin 2,0. Vetyperoksidivaihetta seurasi alkaliuutto pH 11,0:ssa. Tehtiin koesarja, jossa kompleksin muodostajan = dietyleenitriamiinipentaetikka- 11 67895 hapon (DTPA; määrää vetyperoksidivai heessa vaihdeltiin. C,i %:n annoksella DTPA, laskettuna absoluuttisen kuivasta massasta, tehtiin myös yksi koe lisäten C,1 % magnesiumsulfaattia (MgSD^], laskettuna absoluuttisen kuivasta massasta. Käsittelyn päätyttyä määritettiin massojen viskositeetit.
Taulukko 5 Näyte Peroksidi- Lisätty Lisätty Viskositeetti vaiheen pH DTPA, % MgSO^, % dm^/kg 1 2,0 0 0 445 2 2,0 0,05 0 6Θ0 3 2,0 0,1 0 730 4 2,0 0,1 0,1 747
Tuloksista käy ilmi, että on täysin mahdollista ohjata viskoo-simassan viskositeettia halutulle tasolle vaihtelemalla kompleksin muodostajan lisäystä. Tämä tarkoittaa, että hypokloriitti (NaC102~ vaihe, jota tavallisesti käytetään tähän tarkoitukseen, voidaan vaihtaa keksinnön mukaiseen va 1 kaisuvaiheeseen, mikä tekee mahdol1iseksi va 1 kaisujäte 1ipeän palauttamisen kemikaalien talteenottoon.
Tuloksista käy ilmi, että juuri kompleksin muodostaja 1ia (DTPA] on vallitseva vaikutus massan viskositeettiin ja että magnesiumia lisäämällä viskositeettia voidaan vain vähäisesti parantaa.
Esimerkki 5 fiäntysulfaattimassaa, jonka kappaiuku oli 29,3 ja viskositeot- 3 ti 1135 dm /kg valkaistiin happi kaasu 1la niin, että kappaiuku aleni 3 15,4: ksi ja viskositeetti 938 dm /kg:aan. Happikaasu 1 la valkaistua massaa käsiteltiin esimerkissä 1 kuvatulla tavalla paitsi, että syötetyn vetyperoksidin määrä oii 1,5 I laskettuna kuivan massan painosta, osittain keksinnön mukaisesti pH 2,2:ssa vetyperoksidivaiheessa, mitä seurasi al<aliuutto pH il,C:ssa (näyte A) ja osittain tavanomaisen tekniikan mukaisesti vetyperoksidilla pH 10,9:ssä valkaisun alussa (näyte B]. Kummassakin kokeessa lisättiin 0,1 % diety1eenitriamiini-pentaetikkahappoa (DTPA). Tehtiin samat analyysit (vaaleutta lukuunottamatta] kuin aikaisemmissa esimerkeissä seuraavin tuloksin.
___ - TT" 67895
Taulukko 6 Näyte Peroksidi- Viskositeetti Kulutettu vaiheen pH Kappaluku dm3/kg h2<>2, % A 2,2 8,7 943 0,51 B 10,9 8,3 947 1,50
Kuten taulukosta käy ilmi saatiin kummassakin kokeessa sama delignifioitumisaste ja viskosteetti. Keksinnön mukaisessa kokeessa kului ainoastaam kolmas osa vetyperoksidimäärästä, joka tarvittiin tavanomaisen tekniikan mukaisesti. Tämä suoritusesimerkki osoittaa, että on mahdollista sijoittaa keksinnön mukainen valkaisuvaihe valkaisusarjän keskelle, esimerkiksi toiseksi valkaisuvaiheeksi aloittavan happikaasuvaiheen jälkeen ja päästä massan jatkettuun delignifiointiin kohtuullisin kustannuksin.
Esimerkki 6
Eräässä laboratoriokeittämössä kuidutettiin kemiallisesti sulfiittimenetelmän mukaisesti kuusihaketta, jossa oli sekoitettuna mukaan 5 % kuorta puhtaudeltaan alhaisen massan valmistamiseksi, ts. massan, jossa on paljon epäpuhtauksia pilkkujen muodossa.
Tämä massa valkaistin senjälkeen seuraavilla valkaisusarjoilla:
1 = alkali, kloori, hypokloriitti, klooridioksidi = ECHD
2 = alkali, klooridioksidi, alkali, kpooridioksidi = EDED
3 = peroksidi, klooridioksidi, alkali, klooridioksidi = PDED
4 = keksinnön mukaisesti, klooridioksidi, alkali, klooridioksidi = UDED.
Olosuhteet vastaavissa valkaisuvaiheissa käyvät ilmi seuraavasta taulukosta 13 67895
Taulukko 7
ECHD EDED
Lämpöt. Aika,h Sakeus,% Lämpöt. Aika, h Sakeus, %
°C °C
E 65 2 12 E 65 2 12 C 30 3/4 3 D 60 3/4 3 H 40 4 6 E 60 2 12 D 75 3 6 D 75 3 6
— UDED
P *1 65 2 12 PK2 70 2 12
UE
D 60 3/4 3 65 2 12 E 60 2 12 D 60 3/4 3 D 75 3 6 E 60 2 12 D 75 3 6 * lpH = U'° x pH = 2,0 2
Kaikissa valkaisusarjoissaa sovitettiin kemikaalilisäykset niin, että massan loppuvaaleudeksi saatiin 91- 0,5 % ISO.
Käsityksen saamiseksi massan puhtaudesta tehtiin pilkkulasken-ta IS0:n (International Organization for Dtandardization) esittämän menetelmän mukaisesti, josta käytetään nimitystä ISO/TC 6/SC 5/WG 7 " Dirt and Shives in Pulp". Pilkkulaskenta tehtiin valkaisemattomalla massalla (nollanäyte) ja massalla kahden aloittavan vaiheen jälkeen valkaisusarjassa sekä lopullisesti valkaistulla massalla. Tulokset käyvät ilmi seuraavasta taulukosta.
14 67895
Pilkkujen lukumäärä
Magsa Ryhmä ^ Ryhmä 3 Ryhmä 4 Ryhmä 5 ala(mmz) . , 2, . . o, , , 2, ala(mm ) ala(mmz) ala(mm ) 1,0-4,99 = 0,40-0,99 0,15 - 0,39 U,iq
Valkaisematon 54 84 242 322 EC 18 58 128 414 ED 1 20 61 127 PD 2 23 67 118 U 1 10 23 51 ECHD 3 21 26 171 EDED 0 7 5 51 PDED 1 4 6 46 UDED 0 1 3 19
Kuten taulukosta käy ilmi saatiin ylivoimaisesti paras tulos valkaisusarjalla, joka sisälsi keksinnön mukaisen vaikaisuvaiheen. Tämä osoittaa, että keksinnön mukainen valkaisumenetelmä edellä esitettyjen etujen lisäksi tekee myös mahdolliseksi hyvin puhtaan massan valmistamisen.
Claims (9)
1. Menetelmä lignoselluloosapitoisen aineksen valkaisemiseksi ja uuttamiseksi ligniinin poistamiseksi käyttäen peroksidipitoisia valkaisuaineita happamassa ympäristössä, tunnettu siitä, että vähintäin yksi vaihe valkaisuprosessissa käsittää lignosellu-loosa-aineksen käsittelyn peroksidipitoisella valkaisuaineella pH:ssa väliltä -0,5 - 3,0 0,01-5, edullisesti 0,1 - 0,5 g/1 orgaanista tai epäorgaanista kompleksinmuodostajaa läsnäollessa, jota käsittelyä välittömästi, ilman välipesua, seuraa liukenevan ligniinin alkaliuutto.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n n e t tu siitä, että peroksidipitoisen valkaisuaineen määrä on 0,1 - 4,0 % laskettuna absoluuttisen kuivan massan määrästä.
3. Patenttivaatimuksien 1-2 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että kompleksinmuodostaja kuuluu polykarbonihappojen, typpipitoisen polykarbonihappojen ja polyfosfaattien ryhmään.
4. Patenttivaatimuksien 1-3 mukainen menetelmä, t u n n e t tu siitä, että magnesiumyhdisteitä lisäksi on läsnä käsittelyn aikana peroksidipitoi seila valkaisuaineella.
5. Patenttivaatimuksien 1-4 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että lignoselluloosa-aineksen massasakeutta nostetaan ennen alkaliuuttoa.
6. Patenttivaatimuksien 1-5 mukainen menetelmä, t u n ne t - t u siitä, että kuluttamaton peroksidi-valkaisuaine otetaan talteen ja palautetaan peroksidikäsittelyvaiheeseen tai uuttovaiheeseen .
7. Patenttivaatimuksien 1-6 mukainen menetelmä, t u nn e t t u siitä, että alkaliuutto suoritetaan pH:ssa väliltä 7-12, edullisesti välillä 9-11.
8. Patenttivaatimuksien 1-7 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että yhdistettyä peroksidi- ja uuttovaihetta käytetään ensimmäisenä vaiheena valkaisuprosessissa.
9. Patenttivaatimuksien 1-7 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että yhdistettyä peroksidi- ja uuttovaihetta käytetään valmistettaessa viskoosimassaa massan viskositeetin säätämiseen, jolloin lisätyn kompleksinmuodostajan määrä säätää viskositeettia.
Applications Claiming Priority (2)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| SE7801868A SE420430B (sv) | 1978-02-17 | 1978-02-17 | Forfarande for blekning och extraktion av lignocellulosahaltig material med peroxidhaltiga blekmedel |
| SE7801868 | 1978-02-17 |
Publications (3)
| Publication Number | Publication Date |
|---|---|
| FI790422A FI790422A (fi) | 1979-08-18 |
| FI67895B FI67895B (fi) | 1985-02-28 |
| FI67895C true FI67895C (fi) | 1987-12-02 |
Family
ID=20334025
Family Applications (1)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI790422A FI67895C (fi) | 1978-02-17 | 1979-02-08 | Foerfarande foer blekning och extraktion av lignocellulosamaterial. |
Country Status (13)
| Country | Link |
|---|---|
| US (1) | US4222819A (fi) |
| EP (1) | EP0010543A1 (fi) |
| JP (1) | JPS6320953B2 (fi) |
| AU (1) | AU506664B2 (fi) |
| BR (1) | BR7906614A (fi) |
| CA (1) | CA1098260A (fi) |
| DE (1) | DE2936551C1 (fi) |
| FI (1) | FI67895C (fi) |
| FR (1) | FR2467261A1 (fi) |
| NO (1) | NO153582C (fi) |
| NZ (1) | NZ189447A (fi) |
| SE (1) | SE420430B (fi) |
| WO (1) | WO1979000637A1 (fi) |
Families Citing this family (57)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| JPS56127601A (en) * | 1980-03-10 | 1981-10-06 | Baiorisaac Center:Kk | Treating method of substance containing cellulose |
| JPS5721591A (en) * | 1980-07-11 | 1982-02-04 | Mitsubishi Gas Chemical Co | Peroxide bleaching of wood pulp |
| US4559103A (en) * | 1982-08-05 | 1985-12-17 | Honshu Seishi Kabushiki Kaisha | Packaging paper and packaging material for packaging metallic material and method of producing the same |
| AT378016B (de) * | 1982-12-02 | 1985-06-10 | Ver Edelstahlwerke Ag | Verfahren zum entfaerben und/oder bleichen von zellulosematerial, insbesondere zellstoff, und vorrichtung zur durchfuehrung des verfahrens |
| DE3428352A1 (de) * | 1984-08-01 | 1986-02-13 | Degussa Ag, 6000 Frankfurt | Verfahren zur delignifizierung und bleiche von zellstoffen |
| DE3446301A1 (de) * | 1984-12-19 | 1986-06-19 | Degussa Ag, 6000 Frankfurt | Verfahren zur delignifizierung von sulfatzellstoffen |
| FR2593527B1 (fr) * | 1986-01-30 | 1988-03-25 | Centre Tech Ind Papier | Procede de blanchiment des pates mecaniques. |
| US4731161A (en) * | 1986-07-31 | 1988-03-15 | Union Camp Corporation | Semibleaching liquor for Kraft paper products |
| ATE97179T1 (de) * | 1989-06-06 | 1993-11-15 | Eka Nobel Ab | Verfahren zum bleichen von lignocellulose enthaltenden zellstoffen. |
| SE467006B (sv) | 1989-06-06 | 1992-05-11 | Eka Nobel Ab | Blekning av kemisk massa med peroxid varvid massan foerst behandlas med en komplexbildare |
| US5759440A (en) * | 1989-07-20 | 1998-06-02 | Interox (Societe Anonyme) | Stabilized aqueuous solution of hydrogen peroxide and process for stabilizing an aqueous solution of hydrogen peroxide |
| SE466061B (sv) | 1990-04-23 | 1991-12-09 | Eka Nobel Ab | Blekning av kemisk massa genom behandling med foerst ett komplexbildande aemne och sedan ett peroxidinnehaallande aemne |
| SE9001481L (sv) * | 1990-04-23 | 1991-10-24 | Eka Nobel Ab | Reduktion av halogenorganiska foereningar i blekeriavlopp |
| BE1004674A3 (fr) * | 1991-03-11 | 1993-01-12 | Interox Internat Sa | Procede pour le blanchiment d'une pate a papier chimique et application de ce procede au blanchiment d'une pate kraft. |
| US6398908B1 (en) | 1991-04-30 | 2002-06-04 | Eka Nobel Ab | Process for acid bleaching of lignocellulose-containing pulp with a magnesium compound |
| EP0844328A3 (fr) * | 1991-10-04 | 1998-07-15 | Solvay Interox, Inc. | Procédé pour l'amélioration de la sélectivité de la délignification d'une pâte à papier chimique |
| SE512137C2 (sv) † | 1992-10-29 | 2000-01-31 | Eka Chemicals Ab | Förfarande för blekning av lignocellulosahaltig massa |
| EP0622491B2 (en) † | 1993-04-20 | 2002-07-17 | Eka Chemicals AB | Method for bleaching lignocellulose-containing pulp |
| FI944348A (fi) * | 1994-09-19 | 1996-03-20 | Ahlstroem Oy | Menetelmä kraft-massan valkaisemiseksi |
| FI98841C (fi) * | 1994-06-20 | 1997-08-25 | Kemira Chemicals Oy | Menetelmä kemiallisen massan delignifioimiseksi |
| US6001218A (en) * | 1994-06-29 | 1999-12-14 | Kimberly-Clark Worldwide, Inc. | Production of soft paper products from old newspaper |
| US5582681A (en) * | 1994-06-29 | 1996-12-10 | Kimberly-Clark Corporation | Production of soft paper products from old newspaper |
| US6074527A (en) * | 1994-06-29 | 2000-06-13 | Kimberly-Clark Worldwide, Inc. | Production of soft paper products from coarse cellulosic fibers |
| SE504826C2 (sv) * | 1994-10-07 | 1997-05-12 | Sunds Defibrator Ind Ab | Behandling av kemisk massa med komplexbildare i närvaro av ett oxidationsmedel |
| SE504340E (sv) * | 1995-05-22 | 1999-04-21 | Mo Och Domsjoe Ab | Förfarande för delignifiering/blekning av lignininnehållande cellulosamassa |
| GB2304126A (en) * | 1995-08-10 | 1997-03-12 | Warwick Int Group | Pulp treatment process |
| US6296736B1 (en) | 1997-10-30 | 2001-10-02 | Kimberly-Clark Worldwide, Inc. | Process for modifying pulp from recycled newspapers |
| FI112958B (fi) * | 1997-12-19 | 2004-02-13 | Kemira Oyj | Menetelmä kemiallisen massan valkaisemiseksi sekä valkaisuliuoksen käyttö |
| US6387210B1 (en) | 1998-09-30 | 2002-05-14 | Kimberly-Clark Worldwide, Inc. | Method of making sanitary paper product from coarse fibers |
| ATE314522T1 (de) * | 1999-10-15 | 2006-01-15 | Cargill Inc | Fasern aus pflanzensamen und verwendung |
| CA2379691A1 (en) * | 2000-01-28 | 2001-08-02 | Burton Branch | Process employing magnesium hydroxide in peroxide bleaching of mechanical pulp |
| US7052578B2 (en) * | 2000-01-28 | 2006-05-30 | Martin Marietta Magnesia Specialties, Inc. | Process employing magnesium hydroxide in peroxide bleaching of mechanical pulp |
| FI108234B (fi) * | 2000-02-28 | 2001-12-14 | Chempolis Oy | Menetelmä massan valmistamiseksi |
| CA2441055C (en) * | 2001-03-15 | 2010-07-13 | Sappi Limited | Pulp treatment and process |
| FI111745B (fi) * | 2001-12-19 | 2003-09-15 | Kemira Chemicals Oy | Parannettu kartonginvalmistusmenetelmä |
| AU2003291874A1 (en) * | 2003-06-03 | 2005-01-21 | David Tarasenko | Method for producing pulp and lignin |
| US8262850B2 (en) * | 2003-09-23 | 2012-09-11 | International Paper Company | Chemical activation and refining of southern pine kraft fibers |
| EP2527531B1 (en) | 2005-05-02 | 2014-07-30 | International Paper Company | Ligno cellulosic materials and the products made therefrom |
| US8138106B2 (en) | 2005-09-30 | 2012-03-20 | Rayonier Trs Holdings Inc. | Cellulosic fibers with odor control characteristics |
| JP5207191B2 (ja) * | 2006-05-19 | 2013-06-12 | ザ リサーチ ファンデーション オブ ステート ユニヴァーシティ オブ ニューヨーク | セルロース系材料の炭酸塩前処理およびパルプ化の方法 |
| US20080087390A1 (en) * | 2006-10-11 | 2008-04-17 | Fort James Corporation | Multi-step pulp bleaching |
| WO2008137517A1 (en) * | 2007-05-07 | 2008-11-13 | Hydrite Chemical Co. | Systems, compositions, and/or methods for depolymerizing cellulose and/or starch |
| JP5301237B2 (ja) * | 2007-10-17 | 2013-09-25 | 新日鉄住金化学株式会社 | 可溶化リグニン、糖類原料および単糖類原料の製造方法 |
| US8303767B2 (en) * | 2008-03-18 | 2012-11-06 | The Research Foundation Of State University Of New York | Methods of pretreating comminuted cellulosic material with carbonate-containing solutions |
| US8778136B2 (en) | 2009-05-28 | 2014-07-15 | Gp Cellulose Gmbh | Modified cellulose from chemical kraft fiber and methods of making and using the same |
| US9511167B2 (en) | 2009-05-28 | 2016-12-06 | Gp Cellulose Gmbh | Modified cellulose from chemical kraft fiber and methods of making and using the same |
| US9512563B2 (en) | 2009-05-28 | 2016-12-06 | Gp Cellulose Gmbh | Surface treated modified cellulose from chemical kraft fiber and methods of making and using same |
| US9512237B2 (en) | 2009-05-28 | 2016-12-06 | Gp Cellulose Gmbh | Method for inhibiting the growth of microbes with a modified cellulose fiber |
| CA2762712C (en) * | 2009-05-29 | 2017-08-29 | Solvay Sa | Process for the bleaching of mechanical paper pulp |
| RU2636306C2 (ru) * | 2012-04-18 | 2017-11-21 | ДжиПи СЕЛЛЬЮЛОУС ГМБХ | Использование поверхностно-активного вещества для обработки пульпы и улучшение введения крафт-пульпы в волокно для получения вискозы и других вторичных волокнистых продуктов |
| WO2014140852A2 (en) | 2013-03-14 | 2014-09-18 | Gp Cellulose Gmbh | A method of making highly functional, low viscosity kraft fiber using an acidic bleaching sequence and a fiber made by the process |
| BR112015020000A2 (pt) | 2013-03-15 | 2017-07-18 | Gp Cellulose Gmbh | fibra kraft quimicamente modificada e métodos de fabricação da mesma |
| JP6280417B2 (ja) * | 2014-03-28 | 2018-02-14 | 特種東海製紙株式会社 | 製紙用パルプ及びその製造方法 |
| SE1551638A1 (en) * | 2015-12-14 | 2017-04-18 | Valmet Oy | Method for controlling viscosity in dissolving pulps |
| FI127996B (fi) * | 2016-07-01 | 2019-07-15 | Kemira Oyj | Prosessi sellun käsittelemiseksi |
| CA3040734A1 (en) | 2016-11-16 | 2018-05-24 | Gp Cellulose Gmbh | Modified cellulose from chemical fiber and methods of making and using the same |
| US11332886B2 (en) | 2017-03-21 | 2022-05-17 | International Paper Company | Odor control pulp composition |
Family Cites Families (10)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| CA686115A (en) * | 1964-05-12 | J. Gard Andrew | Bleaching of wood pulp | |
| US2173474A (en) * | 1939-04-14 | 1939-09-19 | Evoy Martin | Bleaching |
| DE931690C (de) * | 1942-12-24 | 1955-08-16 | Degussa | Verfahren zum Bleichen von Holzschliff und anderem mechanisch erzeugtem Fasermaterial |
| NL252116A (fi) * | 1959-06-03 | |||
| US3251731A (en) * | 1963-02-11 | 1966-05-17 | Andrew J Gard | Bleaching of wood pulp with a sequestering agent and hydrogen peroxide |
| SE335053B (fi) * | 1969-05-13 | 1971-05-10 | Mo Och Domsjoe Ab | |
| FI45574C (fi) * | 1970-05-11 | 1972-07-10 | Kymin Oy Kymmene Ab | Menetelmä selluloosapitoisten aineiden valkaisemiseksi. |
| DE2219504C2 (de) * | 1972-04-21 | 1974-10-03 | Deutsche Gold- Und Silber-Scheideanstalt Vormals Roessler, 6000 Frankfurt | Mehrstufenbleiche von Zellstoffen mit erheblich reduziertem Chloreinsatz |
| DE2219505C3 (de) * | 1972-04-21 | 1974-10-17 | Deutsche Gold- Und Silber-Scheideanstalt Vormals Roessler, 6000 Frankfurt | Chlorfreie Mehrstufenbleiche von Zellstoff |
| SU487188A1 (ru) * | 1973-10-26 | 1975-10-05 | Украинский научно-исследовательский институт целлюлозно-бумажной промышленности | Способ производства целлюлозы |
-
1978
- 1978-02-17 SE SE7801868A patent/SE420430B/sv not_active IP Right Cessation
-
1979
- 1979-01-23 NZ NZ189447A patent/NZ189447A/xx unknown
- 1979-02-05 US US06/009,200 patent/US4222819A/en not_active Expired - Lifetime
- 1979-02-06 CA CA320,920A patent/CA1098260A/en not_active Expired
- 1979-02-08 FI FI790422A patent/FI67895C/fi not_active IP Right Cessation
- 1979-02-09 AU AU44130/79A patent/AU506664B2/en not_active Expired
- 1979-02-15 BR BR7906614A patent/BR7906614A/pt unknown
- 1979-02-15 DE DE2936551A patent/DE2936551C1/de not_active Expired
- 1979-02-15 WO PCT/SE1979/000033 patent/WO1979000637A1/en unknown
- 1979-02-15 JP JP54500423A patent/JPS6320953B2/ja not_active Expired
- 1979-02-16 NO NO790517A patent/NO153582C/no unknown
- 1979-09-11 EP EP79900222A patent/EP0010543A1/en not_active Withdrawn
-
1980
- 1980-09-17 FR FR8020158A patent/FR2467261A1/fr active Granted
Also Published As
| Publication number | Publication date |
|---|---|
| AU4413079A (en) | 1979-09-06 |
| FR2467261B1 (fi) | 1983-10-21 |
| NO790517L (no) | 1979-08-20 |
| WO1979000637A1 (en) | 1979-09-06 |
| US4222819A (en) | 1980-09-16 |
| SE7801868L (sv) | 1979-08-18 |
| NO153582C (no) | 1986-04-16 |
| FI67895B (fi) | 1985-02-28 |
| SE420430B (sv) | 1981-10-05 |
| JPS6320953B2 (fi) | 1988-05-02 |
| EP0010543A1 (en) | 1980-05-14 |
| BR7906614A (pt) | 1980-02-26 |
| AU506664B2 (en) | 1980-01-17 |
| DE2936551A1 (en) | 1980-12-18 |
| NZ189447A (en) | 1981-07-13 |
| NO153582B (no) | 1986-01-06 |
| FR2467261A1 (fr) | 1981-04-17 |
| DE2936551C1 (de) | 1985-01-17 |
| FI790422A (fi) | 1979-08-18 |
| CA1098260A (en) | 1981-03-31 |
| JPS55500090A (fi) | 1980-02-14 |
Similar Documents
| Publication | Publication Date | Title |
|---|---|---|
| FI67895C (fi) | Foerfarande foer blekning och extraktion av lignocellulosamaterial. | |
| US5658429A (en) | Process for bleaching of lignocellulose-containing pulp using a chelating agent prior to a peroxide-ozone-peroxide sequence | |
| US5310458A (en) | Process for bleaching lignocellulose-containing pulps | |
| US5593544A (en) | Pulp production | |
| EP0456626B1 (en) | Process for bleaching of lignocellulose-containing material | |
| CA2709526C (en) | Process for production of bleached pulp | |
| JP2010144273A (ja) | リグノセルロース物質の化学パルプの製造方法 | |
| US4560437A (en) | Process for delignification of chemical wood pulp using sodium sulphite or bisulphite prior to oxygen-alkali treatment | |
| US5766415A (en) | Process for delignification and bleaching of chemical wood pulps with peroxide and dicyandiamide activator | |
| NZ240910A (en) | Alkaline peroxide mechanical wood pulping process utilising a chelating agent pretreatment for removing metallic ions | |
| EP0464110B1 (en) | Bleaching process for the production of high bright pulps | |
| FI73020C (fi) | Foerfarande foer delignifiering/blekning av cellulosamassa. | |
| US6679972B1 (en) | Process for the bleaching of a pulp suspension by separating calcium from lignin | |
| FI74054B (fi) | Saett vid blekning av cellulosahaltigt material. | |
| CZ132895A3 (en) | Bleaching process of pulp containing ligno-cellulose | |
| US20030168190A1 (en) | Method for controlling the delignfication and bleaching of a pulp suspension | |
| FI81135B (fi) | Foerfarande foer delignifiering av sulfatmassa. | |
| FI76136B (fi) | Foerfarande foer blekning av ns-aq- eller sap-massa. | |
| RU2097462C1 (ru) | Способ делигнификации и отбеливания лигноцеллюлозосодержащей пульпы | |
| Rööst et al. | Brightness and kappa number–important variables to secure appropriate control of chemical charges in TCF-and ECF-bleaching sequences |
Legal Events
| Date | Code | Title | Description |
|---|---|---|---|
| MM | Patent lapsed | ||
| MM | Patent lapsed |
Owner name: EKA NOBEL AB |