FI66778B - Foerfarande foer skaerning av en laongstraeckt metallplaotbanaoch struktur producerad med foerfarandet - Google Patents

Description

- m ^PATENTTIJULKAISU //Tfinn *4θ3Γ9 [C] (11) patentskrift 00 1(0 (51) Kv.lk3/Int.ci3 B 26 D 1/14 // B 23 D 19/06 *(21) Patenttihakemus — Patenttnsökning 762595 yrjjty/ (22) Hakemispäivä — Ansökningsdag 09.09-76 (23) Alkupäivä — Glltlghetsdag y£ S U O M I ““FI N L A N D (41) Tullut Julkiseksi — Blivit offentlig 12 03 77 zpiv (44) Nähtäväkslpanon |a kuul.julkaisun pvm.— (rl) Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad 31 .08.34 (45) Patentti myönnetty — Patent meddelat 10.12.84

Patentti· ja rekisterihallitus

Patent· och registerstyreisen (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begärd prioritet 11.09.75 12.01.76, 12.08.76 USA(US) 612275, 648533, 713599 (73) Coiled Investments, Inc., Wilmington Trust Center, Rodney Square North, Wilmington, Delaware 19801, USA(US) (72) John William Rogers, Shaker Heights, Ohio, USA(US) (74) Oy Kolster Ab (54) Menetelmä pitkänomaisen meta11irainalevyn leikkaamiseksi ja menetelmällä tuotettu rakenne - Förfarande för skärning av en längsträckt meta11platbana och struktur producerad med förfarandet

Keksintö koskee menetelmää ja sen avulla tuotettua rakennetta pitkänomaisen metallilevyrainan leikkaamiseksi useiksi rinnakkain erillään sijaitseviksi pitkänomaisiksi kaistoiksi, joilla on jatkuvat, vastakkaiset, murtuvasti toisiinsa liittyvät sivu-reunat, jotka määrittävät keskeytymättömät erotuslinjat vierekkäisten kaistojen väliin, ohjaamalla raina vastakkaisten pyörivien leikkuuterien väliin ja pitämällä rainan pinta jatkuvasti kosketuksessa terien reunojen kanssa.

Tässä menetelmässä suoritetaan a) rainan pinnan lävistäminen terien reunoilla kunkin ero-tuslinjan pituuden osalla syvyyteen asti, joka on riittävä rainan 2 66778 erotuksen aikaansaamiseksi ja b) rainan pinnan lävistäminen mainittujen terien reunoilla ilman keskeytystä kunkin erotuslinjan pituuden toisella osalla syvyyteen, joka on riittämätön suorittamaan erotusta, jolloin syntyy osittain leikattu mutta irrottamaton metallijäännös, joka yhdistää vierekkäisten kaistojen vastakkaiset sivureunat toisiinsa.

Esillä olevan keksinnön mukainen rakenne voidaan tuottaa myös menetelmällä pitkänomaisen metallilevyrainan leikkaamiseksi useiksi rinnakkain erillään sijaitseviksi pitkänomaisiksi kaistoiksi, joilla on jatkuvat, vastakkaiset, murtuvasti toisiinsa liittyvät sivureunat, jotka määrittävät keskeytymättömät erotus-linjat vierekkäisten kaistojen väliin, ohjaamalla raina vastakkaisten pyörivien leikkuuterien väliin ja pitämällä rainan pinta jatkuvasti kosketuksessa terien reunojen kanssa riittävän askelman muodostamiseksi terien reunojen yhteistoimisen kosketuksen avulla rainan kanssa metallilevyn erotuslinjaa pitkin metalli-levyn erottumisen aikaansaamiseksi erotuslinjan täyttä pituutta pitkin.

Tässä menetelmässä suoritetaan lisäksi a) näin muodostettujen erotettujen metallilevykaistojen pitäminen sivuttaisessa kosketuksessa ja b) kaistojen puristaminen yhteen erotuslinjoja pitkin pituussuuntaisen liitoksen muodostamiseksi vierekkäisten kaistojen väliin.

Keksinnön kohteena on myös pitkänomaisen metallilevyraina-materiaalin rakenne, jossa on useita rinnakkain erillään sijaitsevia, pituussuunnassa ulottuvia erotuslinjoja sen pinnalla muodostamassa murtuvasti toisiinsa liittyvät kaistat niiden väliin, joissa erotuslinjoista kukin on leikattu rainamateriaalin pintaan jatkuvasti sen pituutta pitkin vierekkäisten kaistojen keskeytymättömien vastakkaisten reunapintojen paljastamiseksi.

Tämä rakenne tunnetaan rainamateriaalin jäännösosuuksista, joiden paksuus on vähäisempi kuin rainan, joka yhdistää vastakkaisten reunapintojen välisen tilan muodostaen murtuvat liitokset vierekkäisten kaistojen väliin.

66778

Konventionaalisessa pituus- eli nauhaleikkurissa, jossa on jokaista leikkausta varten pari vastakkaisia pyöriviä teriä, mistä seuraa leikattujen rullien nauhojen vierekkäisten reunojen hetkellinen siirtyminen poispäin toisistaan kohtisuorasi: rainan tai nauhojen tasoa vastaan. Esillä olevaa keksintöä käytettäessä sama hetkellinen siirtyminen voi tapahtua kohdissa, joissa leikkaus on täydellinen, so. läpimenevä, mutta saatavassa yhteen-liittyneiden nauhojen sarjassa voi myös esiintyä vierekkäisten reunojen jonkinasteista suhteellista siirtymistä paikoissa, joissa leikkaus ei ole täydellinen, mikä siirtymä voidaan ylläpitää siksi kunnes vierekkäiset nauhat erotetaan, jos nauhoja ei lyödä takaisin alas samaan tasoon, samalla kun ylläpidetään nauhojen välinen yhteys, mitä tällä hetkellä suositetaan. Sitten voidaan käyttää erotustyökaluja nauhojen erottamiseksi. Tai sitten nauhojen vierekkäiset reunat voivat palata takaisin hetkellisistä siirtymisasennoistaan kaikissa kohdissa keksinnön tiettyjä muotoja käytäntöön sovellettaessa, erityisesti silloin kun raina leikataan täysin (läpi) ja heti sen jälkeen yhdistetään heikosti uudelleen.

Jos osittaisen leikkaamisen tai vastaavan jälkeinen nauhojen keskinäinen yhteys on riittävän heikko, taivutusmuototan-koa tai alaslyöntitankoa voidaan pitää tukeutumassa yhteenliitty-neiden nauhojen pintoihin ja haluttaessa voidaan päätön hihna tai hihnoja asettaa tangon ja nauhojen pintojen väliin vierekkäisten nauhojen välissä jäljellä olevien siteiden murtamiseksi puristamalla nauhojen reunat takaisin yhteistä tasoa kohti tai puristamalla ne äkillisesti pois yhteisestä tasosta. Tai sitten voidaan käyttää erotus- tai kiilaustyökaluja nauhojen erottamiseksi joko leikkaamisen jälkeisen rullauksen aikana tai lopullisen rullalta purkamisen aikana. Tai sitten osittaisleikkauksella tai vastaavalla muodostetut tytärrullat voidaan murtaa irti emärullasta joko samanaikaisesti tai yksitellen.

Tietenkin voidaan käyttää muitakin erotustyökaluja mukaan lukien teroitetut pyörivät terät, niihin kuitenkaan rajoittumatta, jotka leikkaavat poikki vierekkäisten nauhojen väliset yhteydet eli siteen nauhoja rullattaessa osittaisleikkaamisen jälkeen 66778 tai minä hyvänsä ajankohtana rullauksen alkamisen jälkeen, mutta ennen lopullista käyttöä.

Yllä kerrotusta ja seuraavasta yksityiskohtaisesta selityksestä ymmärretään, että esillä oleva keksintö antaa täysin uuden ratkaisun rullien pituus- eli nauhoiksileikkaamiselle ja eliminoi monia konventionaalisiin menetelmiin liittyviä vaikeuksia, epäkohtia ja ongelmia yrittämättä voittaa näitä ongelmia, vaan yksinkertaisesti poistamalla niiden alkusyy. Keksinnön muut edut ilmenevät sitä kuvattaessa seuraavassa piirustusten avulla, joissa kuvio 1 on perspektiivikuva ennestään tunnetusta pituus-leikkuulinjasta, kuvio 2 on leikkauskuva kuvion 1 viivalta 2-2, kuvio 3 on perspekt i 1 vikuva keksinnön mukaisesta pituus-leikkuulinj asta, kuvio 4 on suurennettu leikkauskuva kuvioiden 3 ja 5 lin-j alta 4-4, kuvio 5 on leikkauskuva kuvion 4 linjalta b-5, kuvio 6 on kaavio nauhojen reunojen hetkellisistä asennoista kuvioissa 4 ja 5 esitetyissä pituusleikkausnipissä leikkaus-terien ollessa eri pyörintäasennoissa, kuvio 7 on osakuva sellaisesta syvennettysärmäisestä terästä, jollaista keksinnössä voidaan käyttää, kuvio 8 esittää toista syvennettysärmäistä terää, jollaista keksinnössä voidaan käyttää, kuvio 9 on perspektiivikuva keksinnön mukaisesta rulla-rakenteesta , kuviot 10 ja 11 ovat kaaviollisia leikkauskuvia kuviossa 13 esitetyn leikatun nauhan suoran ulottuman poikki nauhan eri kohdista ennen kuin se rullataan rullarakenteen muodostamiseksi, kuvio 12 on kaaviollinen poikkileikkauskuva kuviossa 13 nähtävän pituusleikatun nauhan suoralta osalta ennen sen rullaamista koneen ollessa asetettuna jonkin verran eri tavalla kuin sen valmistaessa nauhaa, jonka poikkileikkaukset on kaaviol-lisesti havainnollistettu kuvioissa 10 ja 11, 66778 kuvio 13 on osin leikkauksessa näytetty sivukuva keksinnön mukaisesta koneesta, kuvio 14 on osin leikkauksessa näytetty päätykuva edellisestä, kuvio 15 esittää koneessa käytettävää erotustyökalua, kuvio 16 on lyhennetty kuva levyainesrainasta, jolla on ser-pentiinimäinen eli mutkitteleva käyryys, kuvio 17 on hyvin kaaviollisesti esitetty leikkauskuva, yläosaa, keksinnön mukaisen rullarakenteen osasta, kuvio 18 on osin leikkauksessa näytetty kaaviollinen sivukuva laitteesta tytärrullien erottamiseksi käyttöpaikassa, kuviot 19 ja 20 esittävät vastaavasti osittaisen päälli- ja sivukuvan kuvion 18 laitteen osasta, kuvio 21 on osin leikkauksessa näytetty kaaviollinen sivukuva, joka esittää keksinnön mukaista toimintatapaa silloin, kun erottaminen suoritetaan loppuun rullattaessa, kuvio 22 on kuviota 21 vastaava kuva, joka esittää modifioitua toimintatapaa erottamisen suorittamiseksi, ja kuvio 23 on pituusleikkaamista esittävä sivukuva, joka näyttää vielä yhden toimintatavan erottamisen suorittamiseksi.

Taustan selvittämiseksi piirustusten kuvio 1 esittää jotakuinkin kaaviollisesti enemmän tai vähemmän tavanomaisen pituusleik-kuulinjan, joka käsittää purkuaseman 10, pituusleikkausaseman 12 ja rullausaseman 14. Hyväksytyn käytännön mukaan metallilevystä tai muusta semmoisesta 16 muodostuva rulla asetetaan purkauskaralle 18 ja johdetaan pituusleikkausaseman 12 läpi.

Pituusleikkausasemassa pyörivät yläterät 20 toimivat yhdessä samanlaisten alaterien kanssa (ei esitetty), jotka on asetettu nauhan alle ja siirretty sivulle terien 20 suhteen tulevan nauhan eli rainan pituusleikkaamiseksi useiksi kapeammiksi nauhoiksi 22. Nämä kapeat nauhat 22 uudelleenrullataan jälleenrullauskaralle 24, ja erotuskiekoilla 28 varustetun erotuslaitteen 26 tehtävänä on estää uudelleenrullausnauhojen 22 reunojen limittyminen.

Kuviosta 1 huomataan, että tarvittavan erottumisen aikaansaamiseksi rullausasemassa 14 tämä on sijoitettava melkoisen etäälle pituusleikkausasemasta 12.

Lisäksi, viitaten piirustusten kuvioon 2, huomataan, että levyn (rainan) 16 poikkileikkausmuoto poikkeaa melkoisesti ihanteellisesta suorakaidemuodosta, joka on esitetty katkoviivoin kuviossa 2, 66778 rainan keskiosan ollessa itse asiassa paljon paksumpi kuin sen reunat. Tämän johdosta rainan 16 keskeltä leikatut nauhat ovat paksummat kuin keskeltä ulospäin sijaitsevilta alueilta leikatut nauhat ja siksi keskinauhat rullataan tiukempaan kuin ulkonauhat.

Tästä seuraa, kuten piirustusten kuviosta 1 nähdään, ulkonau-hojen riippuminen pituusleikkurin ja rullaimen välillä. Vaikka piirustuksessa esitetään vain suhteellisen vähäinen riippuma, on ilmeistä, että pituusleikkaus- ja rullausprosessin edetessä riippuma lisääntyy vaatien kuoppien muodostamista pituusleikkurin ja rullaimen välille tai telastoa ulkonauhojen johdattamiseksi mutkittelevasti pituus- eli nauhaleikkuulinjän yläpuolella.

Kaikki yllä kuvatut ongelmat voitetaan esillä olevalla keksinnöllä ylläpitämällä rajoitettu yhteys pituusleikkausasemassa leikattujen nauhojen välillä ja suorittamalla niiden erottaminen loppuun vasta sitten, kun nauharaina on alkanut rullautua uudelleenrullaus-karalle. Niinpä kun rainaa 16 puretaan karalla 18 olevalta rullalta, kuten piirustusten kuviosta 3 nähdään, ja johdetaan pituusleikkaus-aseman 30 läpi, se esijaetaan nauhoihin 32 säilyttämällä niiden välillä rajoitettu yhteys, kuten on pistekatkoviivoilla 32 osoitettu. Siispä kun yhteenliittyneitä nauhoja 32 uudelleen rullataan karalle 36, ne itse asiassa käyttäytyvät kuin yksi ainoa raina eli jatkuva ohut levy.

Tämän vuoksi ei ole tarpeellista pitää vierekkäisten nauhojen reunoja erillään eivätkä ohuemmat nauhat riipu pituusleikkurin ja rullaimen välillä. Kuten erityisen selvästi piirustusten kuviosta 3 ilmenee, rullain voidaan - koska nauhojen sivuttaissiirtotarve rullaimen kohdalla on eliminoitu - sijoittaa pituusleikkurin viereen, mistä seuraa paljon suppeampi, so. lyhyempi pituusleikkuulinja, kuten lähemmin jäljempänä kerrotaan, ja tulee mahdolliseksi käyttää yhtä ainoata laitetta eli työyksikköä sekä osittaiseen pituusleik-kaamiseen että lopulliseen erottamiseen.

Pituusleikkuulinjan kompaktisuus ei kuitenkaan ole ainoa leikkurin ja rullaimen lähekkäisyyden antama hyöty. Merkittävämpi on nauhojen pakkoyhteyden aikaansaaminen rullauksen aikana niiden saattamiseksi kiertymään miltei täydellisellä ohjauksella tytärrulliksi, jotka ovat tasaisten sivupintojen toisistaan erottamat. On havaittu, että pituusleikkausterien leikattujen nauhojen reunoihin kohdistamia hetkellisiä pakkoyhteyksiä voidaan "pidentää" saattamalla pituusleikatut nauhat käyttäytymään yhden ainoan rainan tavoin 66778 (sitomalla vierekkäisten nauhojen reunat yhteen pituusleikkauksen aikana tai heti sen jälkeen, kuten tässä kuvataan), ja että näitä pakkoyhteyksiä voidaan "ylläpitää", so. tehdä rullauksen osaksi johdattamalla pituusleikatut nauhat rullaimeen ennen kuin nämä pak-koyhteydet ovat hävinneet nauhojen jatkaessa kulkuaan pois leikkauste-riltä. Tuloksena on tytärrullia, joita erottavat tasaiset jakopin-nat, joiden läpi menevät murrettavat siteet, jotka ovat siististi katkaistavissa leikkausvaikutuksella. Pakkoyhteydet voivat saada aikaan tällaiset tasaiset jakopinnat leikattavassa rainamateriaalis-sa esiintyvästä miltei uskomattomasta käyryydestä huolimatta ja leikattujen nauhojen resultanttikäyryydestä huolimatta ja jopa rainaa leikkuriin syöttävässä rullassa esiintyvästä vähäisestä sivupoikkea-masta huolimatta.

Keksinnön tärkeiden aspektien mukaisesta leikkurin ja rullai-men lähekkäinkytkemisestä voidaan luopua, mutta vain ohjaustarkkuuden vähenemisen kustannuksella, mitä ei usein voida hyväksyä tai on ainakin aiheeton.

Osittainen esileikkaaminen tai vastaava voidaan suorittaa jaksottaisesti tai ei-jaksottaisesti ja intermittoivasti tai ei-intermittoivasti. Esimerkki jaksottaisesta ei-intermittoivasta esi-leikkaamisesta on tasopintojen käyttö pituusleikkausterissä siteiden eli kiinnikkeitten aikaansaamiseksi jaksottaisesti (terien joka kierroksella) siteiden hyppimättä kierrosten aikana. Esimerkki jaksottaisesta intermittoivasta esileikkaamisesta on samanlainen järjestely, jossa pituusleikkausterät on asetettu niin, että sitoutumista ei tapahdu, mutta jossa näitä teriä intermittoivasti (ajoittain) siirretään jaksottaisen sitoutuman aikaansaamiseksi. Esimerkki ei-jaksottaisesta ei-intermittoivasta esileikkaamisesta on sellaisten terien käyttö, jotka jatkuvasti suorittavat täydellisen pituusleikkauksen, jota välittömästi seuraa osittainen uudelleenliittäminen heti pituus-leikkausterien taakse sijoitettujen telojen tai rullien jatkuvalla eli ei-jaksottaisella vaikutuksella uudelleenliittämisen suorittavien telojen tätä toimintaa keskeyttämättä. Esimerkki ei-jaksottaisesta intermittoivasta esileikkaamisesta on samanlainen järjestely, jossa uudelleensidontatelat on niin sijoitettu, että tätä uudelleensidontaa ei tapahdu, mutta jossa näitä teloja (rullia) ajoittain eli intermittoivasti siirretään uudelleensidonnan suorittamiseksi.

66778

Kuten yllä huomautettiin, esijakaminen voidaan keksinnön mukaan suorittaa monin eri tavoin. Nauhaan voidaan esim. muodostaa vuorottaisia täysin erotettuja ja vähemmän kuin täysin erotettuja osia. Erotetut osat, esim. metrin parin pituiset tai sitten parin kolmenkymmenen senttimetrin pituiset ohuemman materiaalin ollessa kyseessä, on yhdistetty suhteellisen lyhyillä vähemmän kuin täydellisesti erotetuilla osilla. Vaihtoehtoisesti nauha voidaan jatkuvasti erottaa ja sitten uudelleen yhdistää, kuten yllä mainittiin. Joissakin tapauksissa saattaa olla mahdollista, että vastakkaiset terät 31 (kuvio 3) voidaan käyttää ilman tasapintoja tai syvennyksiä ja asettaa tekemään jatkuvan leikkauslinjän vierekkäisten nauhojen 32 väliin nauhojen tullessa leikatuksi lähes murtumisen aikaansaavaan pisteeseen ja murtaminen suoritetaan loppuun vasta sitten, kun uudelleenrullaus on alkanut.

Vuorottaisia erotettuja ja erottamattomia alueita voidaan saada aikaan monin tavoin mukaan lukien toisen tai molempien terien kiinnittäminen jonkin verran epäkeskeisesti, toisen tai molempien terien varustaminen kehältään tai leikkaavia särmiä lähellä olevilta pinnoiltaan tasopinnoilla, viisteillä tai muilla aineenpoisto-muodoilla, nokkaohjaustoiminnan tms.aikaansaaminen toisen tai molempien terien asettelemiseksi toistensa suhteen kohtisuorissa suunnissa rainan 16 tasoa vastaan. Kunkin terän aineenpoistokohdat eli syvennykset voivat yksistään olla riittämättömät täydellisen erottumisen estämiseksi, mutta voivat kyetä tekemään sen ollessaan kohdakkain siihen liittyvän terän tasopinnan tai syvennyksen kanssa, ja nämä aineenpoistokohdat voidaan viedä kohdakkaisuuteen ja pois siitä "edistämällä" tai "jätättämällä" toisen terän kulma-asentoa toisen terän suhteen differentiaalikäytön tms. avulla niiden molempien jatkaessa pyörimistään terävälin läpi. Näiden järjestelyjen yhdistelmät ovat mahdollisia.

Kaikkia yllä esitettyjä järjestelyjä osittaisen esileikkaami-sen tai vastaavan aikaansaamiseksi voidaan nimittää "sidontajärjes-telyiksi". Pituusleikatut nauhat saatetaan jatkamaan yhdessä liikkumistaan jaksottaisesti tai ei-jaksottaisesti ja intermittoivasti tai ei-intermittoivasti tapahtuvan "yhteensidonnan" johdosta.

Sekä jaksottainen ja ei-jaksottainen eli jatkuva sidonta merkitsee sellaisen yhteyden ylläpitämistä leikattujen nauhojen reunojen (syrjien) välillä, joka on riittävä mahdollistamaan leikattujen nau- 66778 hojen rullaamisen yhdessä. Tällainen yhteyden ylläpito voi itse olla ei-intermittoiva tai se voidaan tehdä intermittoivaksi, siis katkoiseksi, keskeytymällä joko esiohjelmointi- tai tarveperiaatteella.

Esimerkkinä "tarvesäädöstä" voidaan, kuten kuviossa 3 esitetään, anturi 33 sijoittaa pituusleikkausaseman 30 ja rullauskaran 36 väliin mittaamaan riippuma- tai kireys- tai muut erot tai alkavat erot leikkausnauhojen rullauksessa. Anturi voi olla jonkin tarkoituksenmukainen laite, kuten kireysanturi tai, kuten esitetty, valosähköinen anturi.

Terä 31 ja sen vastaterä asetetaan riittävän lähekkäin jatkuvaa pituusleikkaamista varten siihen saakka kunnes anturi 33 havaitsee eroja tai alkavia eroja nauhojen 32 rullauksessa, minkä jälkeen terät loitonnetaan tai muutoin siirretään automaattisella laitteella (ei esitetty) riittävästi sellaiseen jaksottaisen nauhojen 32 reunojen yhteensitomisen aloittamiseksi, joka on riittävä niiden yhdessä-rullaamisen mahdollistamiseksi. Tämä olotila voidaan lakkauttaa tietyn ajan kuluttua, määritettynä pituus- tai aikayksiköin, tai sitten, kun rullauksessa ei enää havaita eroja tai alkavia eroja.

Kuviot 4 ja 5 havainnollistavat muodon, joka voi syntyä side-alueelle eli jaksottaiselle, osin erotetulle alueelle. Vierekkäisiä nauhoja 32 siirretään pystysuunnassa toistensa suhteen, kun ne koskettavat teriä, ja ne joustavat takaisin yhdessä, kun ne erotetaan täysin toisistaan. Osittaiserotusalueella vierekkäiset nauhat pysyvät kuitenkin edelleen yhteensitoutuneina emämetallin muodostaman siteen eli sillan 48 johdosta, joka liittää yhteen vierekkäisten rullien metallin ja ylläpitää vierekkäisten nauhojen 32 keskinäisen pystysiirtymän, kuten kuviosta 5 nähdään, ja siten myös ylläpitää vierekkäisten nauhojen lisääntyneen kokonaispaksuuden (kun niitä ajatellaan yhtenä kokonaisuutena) ja siten myös lisääntyneen kokonaispaksuuden siltojen alueilla rullauksessa muodostetun tytärrullayhdel-män kierroksissa.

Kuvio 6 esittää kaaviollisesti kuviossa 4 näytettyjen reunojen särmien a, b, e, d hetkelliset asennot terävälissä esitettynä graafisesti terien eri pyörintäasentojen funktiona. Terien pyörintä-asennot, jotka vastaavat terissä olevien tasapintojen kulkua terävälin läpi, ovat asentojen e ja f välillä. Kaavion pystysuoralla (Yakselil-la) olevat pisteet g ja h edustavat metallirainan ylä- ja alapinnan korkeutta ennen kuin ne tulevat lähelle terää ja täysin leikattujen 10 , „ _ _ Λ 66778 osien korkeutta rainan kuljettua terän läpi.

Vaikkakin vain toisen terän kehästä on poistettu ainetta, ts. siihen on tehty tasapinta, leikkaustoiminta on samanlainen kuin kuviossa 6 on esitetty. Vaikka vastaavat käyrät eivät olisi tarkalleen symmetrisiä horisontaaliakselin suhteen, ne olisivat suurin piirtein samanlaisia kuin esitetyt käyrät, koska vierekkäiset vielä erottamattomat nauhat 32 pyrkivät keskittämään itsensä pystysuunnassa terien väliin, vaikkakin vain toinen terä on kehältään tasoitettu tai syvennetty.

Kuvio 7 havainnollistaa aineenpoistokohdan yhdestä terästä 61, joka on tarkoitettu toimimaan yhdessä vastaavan täyspyöreäkehäisen terän (ei esitetty) kanssa. Pyöreästä kehästä on kohdassa 62 poistettu ainetta tekemällä siihen tasopinta 63, joka on päistään 64 ja 65 mukautettu terän kehään.

Keksinnön tällä hetkellä suositetussa muodossa "siteiden" ei anneta jäädä ylläpitämään kuviossa esitetty lisääntynyt kokonaispaksuus, vaan ne lyödään alas kuljettamalla leikatut nauhat kahden alaslyöntitelan välitse, jotka on asetettu toisistaan etäisyydelle, joka on suunnilleen yhtä suuri tai hieman pienempi tai, vähemmän suo-sitetusti, suurempi kuin metallirainan paksuus ennen leikkaamista.

Silta 48 saatetaan silloin osittain leikkautumaan, kun vierekkäiset leikatut nauhat viedään sidekohdastaan takaisin toistensa tasalle.

On todettu, että ainakin joissakin, joskaan ei monissa tapauksissa, tytärrullat muodostuvat hyvässä ohjauksessa ja ilman reunalimittymää silloinkin, kun ei ole aiemmin kuvattuja ohjausjärjestelyjä, ja näin rullauksen aikana pituusleikkausterien tytärrulliksi muodostuvien nauhojen reunoihin kohdistaman pakkoyhteysvaikutuksen ylläpidon johdosta, kuten edellä mainittiin.

Kuvioissa 13 ja 14 havainnollistetussa erityisessä koelaitel-massa 0,38 mm paksuisesta teräsrainasta muodostettu rulla 121 (kuvio 13) puretaan johtamalla raina ohjaimen 122, pyörivien 75 mm pituusleikkausterien 123 ja alaslyöntitelojen 124 läpi rullauskaralle 125, jota moottori käyttää sopivan alennusvaihteen ja kytkimen välityksellä. Ohjausvivulla 127 ohjataan esitettyä hammaspyörävälitystä yläte-rien 123 epäkeskisen kannattimen kääntöasennon muuttamiseksi ja siten terävälin säätämiseksi. Jokainen alaterä 123 on varustettu kuviossa 7 esitetyllä tasopinnalla, joka on 3,2 mm särmästä ja särmään ja jonka maksimisyvyys (suurin jänne-kaariväli) on 0,15 mm terän kehästä.

11 66778

Terät 123 voivat olla välein asetettuja kiekkoja eli varsinaisia teriä 130, joiden yhdessä toimivien ylä- ja alateräakseleilla olevien parien tehtävänä on leikata metallia, ja terien 130 väliin voi olla asetettu irrottimia eli elastomeeriholkkeja 131, jotka on järjestetty työntämään leikattu metalli pois leikkaavilta särmiltä, kun metalli poistuu terävälistä. Yläterien 123 käsiohjausta varten on järjestetty kampi 132.

Mittojen ollessa yllä ilmoitetut tasopinnoilla aikaansaatu side pysyy riittävän lujana materiaalin alaslyöntitelojen läpi-kulkemisen jälkeenkin leikattujen nauhojen rullaamiseksi yhdessä vastaaviksi tytärrulliksi 140 (kuvio 9), jotka muodostavat emärullan 141. Esitetyssä esimerkissä kaksi ulointa tytärrullaa 140a muodostuvat reunantasausnauhoista ja ovat siksi huomattavasti kapeampia kuin muut tytärrullat.

Kun käsivipua 127 siirretään yläterien 123 laskemiseksi, sitoutuma lakkaa ja pituusleikkaus on jatkuva. Leikatut nauhat ohjautuvat edelleenkin tarkasti, kun ne rullataan tytärrulliksi. Heti kun havaitaan vähäistä lepatusta tai löyhyyttä toisessa tai molemmissa äärirullissa tai näiden viereisissä tytärrullissa, käsivipu siirretään takaisin yläterien kohottamiseksi ja sitovan yhteyden aikaansaamiseksi uudelleen. Lepatus tai höllyys häviää välittömästi, kun sideyhteys pakottaa leikatut nauhat rullautumaan yhdessä.

Kuviot 10 ja 11 ovat kaaviollisia poikkileikkauksia leikatuista nauhoista heti alaslyöntitelojen jälkeen. Kuvio 10 esittää sidealu-etta, jolloin vierekkäisten nauhojen väliset sillat on näytetty enemmän tai vähemmän leikatuiksi, mutta ei täysin erotetuiksi. Kuvio 11 esittää täysin leikatun alueen.

Kuvioissa 10 ja 11 nähtävän kuperuuden vuoksi reunimmaiset tytärrullat, jotka muodostavat emärullan 141, rullataan löysempään kuin keskimmäiset tytärrullat. Koska tytärrullat pakotetaan kuitenkin rullautumaan yhdessä, niissä kaikissa on sama lukumäärä kierrok-sia/pituusyksikkö. Vierekkäisten tytärrullien väliset aineyhteydet eli siteet sijaitsevat kokonaan metalliaineksen ylä- ja alapintojen välissä. Ylä ja alapintoja ei ole keskeytetty "siteiden" kohdalla, kuten tapahtuisi, jos leikkaaminen keskeytettäisiin kokonaan yhdys-alueilla. Vierekkäisten tytärrullien leikkauksella aikaansaaduissa vastakkaisissa reunoissa on jatkuva särmä näiden tytärrullien pituuden päästä päähän niiden sidotut osat mukaan lukien.

66778

Leikattujen nauhojen väliset siteet tai liitokset voidaan saada aikaan sillä tavalla, että otetaan selville minimaalinen "pakkoyhteys" leikattujen nauhojen saamiseksi rullatuksi yhdessä.

Niinpä kun yllä mainitussa esimerkissä havaitaan lepatusta tai löysyyttä jossakin tytärrullassa, yläteriä 123 ei äkillisesti kohoteta, vaan sen sijasta siirretään käsivipua 127 tarpeeksi sellaisen mini-miasteisen sitoutuman aloittamiseksi, joka on tavallisesti liian heikko sekä jäämään voimaan alaslyöntitelojen jälkeen että pitämään nauhat yhdessä kunnes ne rullautuvat karalle 123. Käsivivun 127 siirtämistä jatketaan kunnes sitoutuma on juuri ja juuri kyllin luja sellaisen pakkoyhteyden palauttamiseksi, joka saa leikatut nauhat rullautumaan yhdessä. Kun tänä nauhat yhdessä pitävä pakkoyhteys saadaan aikaan, yläterät voidaan pitää paikoillaan tai mieluummin niitä voidaan jälleen laskea jakson toistamiseksi. Laskeminen voi tapahtua vähitellen ja sitä voidaan jatkaa vain niin kauan kunnes uudelleen havaitaan löysyyttä tai lepatusta. Tämän käsinohjausjärjestelmän sijaan voidaan ilmeisesti asentaa automaattinen järjestelmä, joka itse asiassa "heiluu" edestakaisin kahden olotilan välissä, joista toisessa juuri ja juuri kyetään ylläpitämään pakkoyhteys ja joista toisessa ei aivan kyetä sitä tekemään.

Esimerkkinä esitetyn 0,15 mm syvyisen tasopinnan käyttämisen sijasta harkitaan käytettäväksi ylä- ja alaterissä 123 yhdessä toimivia tasopintoja, joiden kunkin syvyys on 0,076 mm, samanlaisen, mutta symmetrisemmän sitoutuman saamiseksi. Tässä tapauksessa ylä-ja alaterät 123 voitaisiin kytkeä hammaspyörin yhteen tasopintojen oikean kohdakkaisuuden ylläpitämiseksi. Teriä 123 ei ole kytketty yhteen havainnollistetussa suoritusmuodossa.

Sidelujuuden hallitsemiseksi paremmin teräakselisäädön funktiona ehdotetaan käytettäväksi muita kuin tasopintamuotoja. Niinpä kuviossa 8 on terien kehiin sopivalla hiomarullalla hiottu lokinsiipien muotoinen syvennys siipiosien muodostuessa kahdesta kaaresta, joiden sivuamispisteet halkaisijaltaan n. 75 mm terää käyttäen ovat n. 3,2 mm etäisyydellä toisistaan. Näiden kahden kaaren keskipisteet ja säteet ovat sellaiset, että ne leikkaavat toisensa 0,15 mm terän kehän alapuolella .

Edullisempaa on muodostaa kaksi samanmuotoista syvennystä terä-pariin, jotka on välitetty pyörimään yhdessä, jolloin kummankin sy- 13 66778 vennyksen kaarien leikkauspiste sijaitsee 0,076 mm terän kehän alapuolella .

Näitä muotoja käytettäessä syvennyksen muodostamien yhdyssil-tojen poikkipinta-ala muuttuu selvemmin terävälin muuttuessa mahdollistaen tarkemman säädön. Molempien terien kehän ollessa syvennetty sellaiseen muotoon, että kun terät viedään yhteen, molempien syvennysten pe ilikuvalliset "lokinsiivet" peittävät enenevästi toisiaan kooltaan pienenevän vinoneliömuodon aikaansaamiseksi, joka muoto lopulta häviää, vaikka otaksuttavasti sitoutumisaste, joka on välttämätön pakkoyhteysrullaukselle, lakkaa ennen kuin tämä häviämisvaine saavutetaan.

Jos jompaakumpaa terää asetetaan kulmaan toisen suhteen niiden pyöriessä yhdessä syvennysten ollessa kohdakkalsuudessa, tämä asettaminen saa aikaan vinoneliön "kallistumisen" tämä kallistuma voi olla joko eteen- tai taaksepäinsuuntainen kulman suhteellisesta suunnasta riippuen. Tällaisen suhteellisen kulman asettam;non voidaan suorittaa jollakin konventionaalisella ohjauslaitteella, joko sallii differentiaalisen kulmaliikkeen aikaansaannin kahden vasta-suuntaisesti yhdessä pyörivän terän välille.

Näitä kahta terää voidaan sekä liikuttaa toisiaan kohti ja po:i· -päin toisistaan että asettaa kulman toistensa suhteen erilaisten side-vaikutusten saamiseksi.

Kun aletaan paremmin tuntea leikattava rainamateriaali, voidaan valita sidonnan esiasetusaste. Keksinnön yksi tunnusmerkki on, että tytärrullien välistä yhdessäpysyvyyttä voidaan todellakin muunnei l.a , emärullasta emärullaan, säätelemällä siteiden lujuutta ja taajuutta, kuten esim. asettelemalla pituusleikkausteriä yksittäisten siteiden poikkileikkausulottuman suurentamiseksi tai pienentämiseksi, ja/tai säätämällä sidetaajuutta tai intermittoivan toiminnan astetta.

Kuvion 3 laitteeseen voidaan asentaa alaslyöntitela 3.3 yhdessä samanlaisen, nauhojen alapuolelle sijoitetun telan kanssa. Kun käytetään alaslyöntiteloja, on selvää, että karalle 36 muodostunut rulla on muodoltaan samanlainen kuin rulla 141.

Alaslyöntiteloina toimimisen sijasta telat, kuten kuvion 13 telat 124 ja kuvion 3 telat 35, voidaan asettaa sopivien välilaatto-jen tms. (ei esitetty) avulla nauhoiksi leikattavan rainamateriaalin paksuutta tai edullisemmin vähän tätä paksuutta lyhyemmälle etäisyydelle toisistaan ja pituusleikkausterät voidaan asettaa leikkaamaan 14 66778 jatkuvasti. On todettu, että ainakin tietyissä olosuhteissa, kun leikkausraot kulkevat telojen 124 tai 35 välitse niiden tultua muodostetuksi leikkausterillä, nämä raot yhdistetään uudelleen ei-jaksottaisen sidonnan suorittamiseksi. Kuvioissa 13 ja 14 esitetyn laitteen eräässä erityisessä koemuodossa 0,127 mm paksu tiivistämätön pehmeä kupariraina pituusleikataan ja johdetaan telojen 124 välitse, jotka on 0,102 paksuin välilaatoin (ei esitetty) eristetty toisistaan 0,025 mm eli 20 % nimellisohentuman saamiseksi. Varsinainen ohentuminen on kuitenkin vaikeasti havaittavissa rainan levenemisessä eikä sen uskota olevan merkittävän. Leikkausraot sidotaan eli liitetään uudelleen "valssauksella" ja liitos tuntuu lujemmalta liikesuunnassa kuin poikkisuunnassa. Uudelleenliittymistä ei tällä hetkellä täysin ymmärretä ja se saattaa johtua puristushitsausilmiÖstä tms. ja/tai pituusleikkauksessa muodostuneiden jäysteiden tms. mekaanisesta yhteenkytkeytymisestä. Kuviossa 12 jäysteet on kaaviollisesti esitetty pieninä kaarevina viivoina leikkausrakojen ylä- ja alaosissa katsottuna kuviosta 12, joka on kaaviollinen poikkileikkauskuva rai-nasta, joka on juuri kuvatulla tapaa ei-jaksottaisesti, so. jatkuvasti sidottu, vaikka jos jäysteet muodostavat osan yhteenkytkennästä tai sen kokonaisuudessaan, ne saattavat esiintyä muissa paikoissa leikkausrakojen muodostamissa jakopinnoissa kuin lähellä jakopintojen äärialueita, mitä suositetaan ja on esitetty. Tämä kuvattu toiminta on ei-intermittoiva, koska välilaattoja ei voida vaihtaa leikkaamisen aikana.

Tytärrullien, kuten rullien 140 väliset yhteydet on murrettavissa joko nauhaa purkamalla tai samanaikaisesti murtamalla kaikki yhteydet eli siteet. Kuvioiden 13 ja 14 koelaitteessa purkauserottami-nen voidaan suorittaa poistamalla kara 125 yhdessä rullan 141 kanssa rullausasemasta, kääntämällä se toisinpäin ja asettamalla se alkuperäisen purkauskaran (alkuperäisen leikkaamattoman rullan 121) tilalle purkuasemaan. Yksi reunimmainen tytärrulla 140 tai 140a, jos alkupe-räisullan 121 reunaa ei ole esitasattu, johdetaan rungon 136 (kuviot 13 ja 15) varassa olevaan luistiin 135 (kuvio 15) laakeroidun kiila-ulokkeen 134 yli ja jonkin sopivan ohjaimen, kuten alaslyöntitelojen läpi (terät voidaan siirtää erilleen, jos ovat tiellä). Muiden tytär-rullien 140 nauhojen etupäät teipataan kiinni emärullaan 141 niiden estämiseksi lepattamasta tai sojottamasta. Kiilauloke 134 voi olla ohuin sisäsivultaan ja paksuta ulkosivuaan kohti, kuten kuviossa 15 esitetyn ulokkeen tyviosan kartiomaisuus osoittaa, hyvän nosto- 15 66778 ja vipuamistoiminnan aikaansaamiseksi. Purkaminen voidaan suorittaa käsin vetämällä purkautuvaa nauhaa. Kun ko. tytärrulla purkautuu, luisti 135 sallii ulokkeen 134 seurata pienenevää kehää. Emärullaa 140 jarrutetaan hieman sen liikapyörinnän estämiseksi. Purkautuva nauha murtuu helposti ja siististi irti emärullasta. Seuraava tytärrulla voidaan samalla tavalla purkaa siirtämällä raolla 136 varustettua runkovaraista kannatinta sivuttaisesti tytärrullan leveyden verran ulokkeen 134 saamiseksi poikkisuunnassa oikeaan paikkaan. Kannatin kiinnitetään tähän uuteen paikkaan esitetyillä kiinnitys-ruuveilla .

Nauhojen pakkoyhteydet rullauksen aikana, jotka voidaan saada aikaan keksinnön avulla, saavat aikaan tasaiset jakopinnat tytärrul-lien välillä rainamateriaalin ja siitä leikattujen nauhojen miltei uskomattomasta käyryydestä huolimatta. Kuviot 16 ja 17 havainnollistavat hyvin kaaviollisesti tilanteen käyryyden ollessa serpentiini-mäinen, mikä voi esim. johtua vähäisistä syöttöliikkeen vaihteluista rainaa leikkausteriin syötettäessä. Kuviossa 17 vierekkäisten tytär-rullaparien väliset jakopinnat ovat tasaiset käyryydestä huolimatta, ja kunkin tytärrullan ja emärullan molemmat päätypinnat poikkeavat rullauspituuden kasvaessa rullaustiukkuudessa toisistaan sen rainan käyryyseroja suuremmiksi, josta rullat on muodostettu, rainan käy-ryysasteen ja -suunnan funktiona sen pituuden lisääntyessä. Kuvio 16 esittää pienemmässä mittakaavassa kuviossa 17 esitetyn rullan kehittymistä paljastaen käyryyden serpentiiniluoteen. Tässä tilanteessa emärullan päädyt voivat olla hyvin epätasaiset, kuten kuviossa 17 näytetään, vierekkäisten tytärrullien välisten jakopintojen ollessa silti tasaiset, kuten on esitetty.

Kuvio 17 esittää myös osia niistä kiekkomaisista hylkyrullista, esitetty numeroilla 34a, joita voidaan käyttää suojaamaan emärullan reunoja kuljetuksen aikana, kuten edellä mainittiin, ja jotka voidaan murtaa irti tai purkaa pois emärullalta joko ennen käyttäjälle lähettämistä tai käyttäjän toimesta. Näitä hylkykiekkoja ei ole nimenomaisesti näytetty kuviossa 3 tämän pienen mittakaavan johdosta.

Emä- ja tytärrullien nauhojen ulkopäät voidaan kiinnittää purkautumiselta teippaamalla ne kiinni seuraavaan materiaalikierrok-seen. Kuljetusta varten saattaa olla suositeltavaa vyöttää emärulla tämän sydämen läpi menevällä, esim. kolmella vyöllä, jotka ovat 120° erillään. Kiekkomaiset hylky- tai reunantasausrullat 34a 66778 16 suojaavat emarullaa voilta.

Vaikka reunantasausrullien ulkopinnat voivat olla sangen epäsäännölliset, kuten esitetty, niin sisäpuoliset jakopinnat ovat tasaiset, kuten myös kuviossa 17 on esitetty.

Voidaan huomauttaa, että kun tytärrulla mieluummin puretaan emärullalta kuin murretaan irti, niin purkaus voidaan järjestää synnyttämään levitysvaikutuksen, niin että erottuvan nauhan liikeradalla on rullan akselin suuntainen vektorikomponentti. Liikettä tätä vektoria pitkin ei voida saada taivuttamalla nauhaa rullan akselin ympäri, vaan pikemminkin sitä vastustavat reaktiovoimat, jotka vaikuttavat akselin ja nauhan pinnan suuntaisesti. Purkausjärjestelyt , joihin sisältyy erottava liike tällaisella vektorikomponentilla, voivat siksi olla hyvin tehokkaat alistuessaan siteet keskitetyille vetojännityksille hyvän murtovaikutuksen saamiseksi. Joissakin tapauksissa tähän voidaan päästä pelkästään painovoimalla, esim. silloin kun äärimmäisen tytärrullan alkupää pudotetaan pois pystyasentoa kohti kallistetun emärullan alapäästä, niin että alkupää jatkaa purkautumistaan omalla painollaan. Keksijä on tällä tavalla purkanut käsin kannatettuja koerullia antaen äärimmäisen tytärrullan nopeasti purkautua putoavana kierukkana ja keräytyä irralliseksi nauhaksi lattialle emärullan muun osan pysyessä hyvin koossa ja toiseksi äärimmäisen tytärrullan näkyvän puolen säilyttäessä pintansa sileänä ja tarkkarajaisena.

Kuviossa 18 esitetään eräs lopulliseen leikkaamiseen tarkoitettu laite. Tässä tytärrullaa 88 puretaan emärullastaan 89 puretun nauhan ollessa osoitettu viitenumerolla 90. Tässä tapauksessa laitteeseen on järjestetty tytärrullan nauhan erottamisen auttamiseksi erotus- eli vipuamisterä 91, joka on selvimmin esitetty kuvioissa 19 ja 20. Tämä terä on kiinnitetty ruuveilla kiilaulokkeeseen 92, jonka yli purettu nauha 90 liukuu ja jonka alitse tytärrullan 88 purkamat-tomat nauhakierrokset menevät. Purettu nauha 90 liukuu ulokkeen 92 yläpinnalla 93. Uloke 92 on tuettu laippaan 97 kääntötapilla 94, joka on varustettu jousella 95, joka on sovitettu joustavasti kes-kistämään ulokkeen 92 kuvattuun vaaka-asentoon. Laippa 97 ulkonee ristipäästä 98, joka liukuu pystysuunnassa neljälle johteelle (joista kaksi on esitetty), jotka lähtevät ylöspäin kahdesta erilleen sijoitetusta jalustasta (joista toinen on esitetty). Nosto ja 17 66778 lasku suoritetaan käyttösylinterillä 96. Ulokkeen 92 alasivu voi liukua vielä purkamattomalla tytärrullan 88 osalla.

Erotusterän 91 etureuna voi, kuten esitetty, jonkin verran ulottua ulokkeen 92 yläpinnan 93 alapuolelle, niin että terä osittain työntyy tytärrullan seuraavaan kierrokseen liittyvään leikkaus-viivaan varsinaista purkautuvaa kierrosta edeltävän kierroksen erottamisen esialoittamiseksi tai ainakin auttamiseksi pitämään erotus-terä 91 vielä purkamattoman rullan sen viereisen kerroksen reunan välittömässä läheisyydessä, joka vastaa tytärrullan tällöin purkautuvaa kerrosta. Joissakin tapauksissa tämä leikkauksen esialoitus tai asennon ylläpito on tarpeeton, jolloin terän 91 riippuva osa voidaan jättää pois.

Vipuamis- eli erotusterän 91 tehtävänä on kiilata tai vivuta purettavan tytärrullan päällimmäinen kierros vielä täydellisen eli purkamattoman rullan vastaavalta kierrokselta sivuttaisesti riittävän kauaksi vielä niiden välissä olevan yhteyden murtamiseksi. Kuten yllä olevasta kuvauksesta kävi hyvin ilmi, vaikutus voi olla enemmän kiilaava tai vipuava kuin leikkaava.

On ymmärrettävä, että osittaisen pituusleikkaamisen ja erottamisen suoritustapojen eri yhdistelmiä voidaan käyttää hyväksi esillä olevan keksinnön mukaisesti. Esim. kun osittainen pituusleikkaa-minen on suoritettu jollakin monista edellä kerrotuista menetelmistä, niin leikkaaminen voidaan suorittaa loppuun jollakin yllä kuvatuista menetelmistä minä ajankohtana hyvänsä uudelleenrullauksen alkamisen jälkeen.

Keksinnön toisessa aspektissa lopullinen erottaminen voidaan suorittaa uudelleenrullauksen aikana. Kuten kuviossa 21 esitetään, yksi mahdollinen menetelmä leikkurissa 30 tapahtuneen leikkaamisen loppuunsuorittamiseksi on käyttää taivutusmuototankoa 38, joka tukeutuu yhteenliittyneisiin nauhoihin 32 juuri kun ne lähestyvät uudelleenrullauskaralle 36 muodostettavan rullan toista kierrosta. Liitossiltojen eli siteiden kohdalla esiintyvän suuremman paksuuden johdosta nauhoihin tukeutuvan tangon 38 paine murtaa vierekkäisten nauhojen välillä vielä olevan sidoksen ja suorittaa leikkaamisen loppuun juuri ennen kuin nauhat menevät rullan toiseen kierrokseen. Tangon 38 ja muodostuvan rullan väliin on edullisesti asetettu päättömiä hihnoja 39 rullattavien nauhojen pintojen naarmuuntumisen tai muun vahingoittumisen estämiseksi, jolloin nämä hihnat voivat olla 18 66778 vapaapyörintäisiä tai hihnapyörien 40 käyttämiä, joita vuorostaan käyttävät hammaspyörät 41, jotka ovat rynnössä samanlaisiin hammaspyöriin 42, jotka on kiinnitetty alaterien akselille.

Vaihtoehtoisesti voidaan, kuten kuviossa 22 on esitetty, käyttää muototangon 38 sijasta telaa 43 nauhojen leikkaamisen lop-puunsuorittamiseksi niiden mennessä muodostuvalle rullalle. Tällöin voidaan käyttää segmenttitelaa 43, jossa on suhteellisen suurihalkai-sijaisia osia 44 kosketuksessa nauhojen pitkittäisreunoihin ja pie-nempihalkaisijaisia osia 45 suurempihalkaisijai sten osien 44 välissä.

Yhdessä vaihtoehdossa moottorien (ei esitetty) käyttämät teroitetut pyörivät terät voidaan yksinkertaisesti sijoittaa uudel-leenrullauskaralle vierekkäisten nauhojen 32 välisten leikkausten täydentämiseksi, kun nauhat ovat alkaneet rullautua ko. karalle. Vierekkäisten nauhojen väliset murtumattomat alueet voidaan tietysti - erityisesti silloin kun leikattava materiaali on jokseenkin haurasta - murtaa yksinkertaisesti uudelleenrullauskireyttä eli -jännitystä säätämällä.

Esillä olevan keksinnön osittaispituusleikkausmenetelmien mahdollistama pituusleikkuulinjän suppeus sallii sisällyttää osit-taisleikkausjärjestelmään erikoisia pituusleikkaus- ja erotusmeka-nismeja. Niinpä, kuten piirustusten kuviosta 23 nähdään, raina 16 puretaan karalla 18 olevalta rullalta ja kuljetetaan leikkausase-man 30 läpi ennen kuin se uudelleen rullataan karalle 49. Leikkaus-asemassa 50 on vastakkaiset teräparit 52 ja 54 asetettu rainan ylä-ja alapuolelle samalla tavalla kuin vastakkaiset terät 31.

Terään 54 sisältyy kuitenkin sen kehällä sijaitseva satelliit-titerä 56, joka on jousikuormitettu säteittäisesti ulospäin terältä 54. Kara 49 on asennettu liikkumaan nuolen 58 suuntaan siten, että terän 54 ja karalle muodostuvan rullan sitä lähellä olevan pinnan keskinäiset asemat ylläpidetään uudelleenrullauksen aikana. Niinpä kun raina 16 kulkee terien 52 ja 54 välissä, se leikataan useiksi nauhoiksi niitä alueita lukuunottamatta, joissa jousikuormitteinen satelliittiterä 56 koskettaa rainaa 16.

Jousen 60 puristus valitaan sellaiseksi, että se ei kykene pakottamaan terää 56 täydellisesti rainan 16 läpi tämän kulkiessa terien 52 ja 54 välitse. Mutta kun näin aikaansaadut osittain leikatut 19 66778 alueet joutuvat jälleen satelliittiterän 56 kosketukseen, ne ovat kyllin heikkoja, niin että satelliittiterä 56 voi täydentää leik-kausasemassa 50 aloitetun leikkauksen. Koska satelliittiterän 56 aikaansaamien osittain leikattujen alueiden välinen etäisyys on terän 54- halkaisijan funktio, tapahtuu automaattinen synkronointi, joka mahdollistaa osittain leikattujen alueiden sijoittumisen tarkasti satelliittiterien kohdalle muodostuvassa rullassa, kun nauhojen uudelleenrullaus on alkanut.

Claims (19)

66778 y. n

1. Menetelmä pitkänomaisen metallilevyrainan (16) leikkaamiseksi useiksi rinnakkain erillään sijaitseviksi pitkänomaisiksi kaistoiksi (32), joilla on jatkuvat, vastakkaiset, murtuvasti toisiinsa liittyvät sivureunat, jotka määrittävät keskeytymättömät erotuslinjat (34) vierekkäisten kaistojen (32) väliin, ohjaamalla raina (16) vastakkaisten pyörivien leikkuuterien (31) väliin ja pitämällä rainan pinta jatkuvasti kosketuksessa terien reunojen kanssa, tunnettu vaiheista a) rainan (16) pinnan lävistäminen terien (31) reunoilla kunkin erotuslinjan (34) pituuden osalla syvyyteen asti, joka on riittävä rainan erotuksen aikaansaamiseksi ja b) rainan (16) pinnan lävistäminen mainittujen terien (31) reunoilla ilman keskeytystä kunkin erotuslinjan (34) pituuden toisella osalla syvyyteen, joka on riittämätön suorittamaan erotusta, jolloin syntyy osittain leikattu mutta irrottamaton metallijäännös (48), joka yhdistää vierekkäisten kaistojen vastakkaiset sivureunat toisiinsa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että terien (31) reunojen tunkeutuminen rainaan (16) lähelle erotussyvyyttä tapahtuu katkonaisesti kunkin erotuslinjan (34) pituutta pitkin.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, jossa terien (31) reunat leikkaavasti kääntävät rainan (16) metallin vastakkaisiin suuntiin sen tasosta erotuslinjojen (34) vastakkaisilta puolilta, tunnettu siitä, että rainapinnan lävistäminen erotus-syvyyteen saakka kunkin erotuslinjan (34) toisella osalla aikaansaadaan kääntämällä leikkaavasti rainan (16) metalli vastakkaisiin suuntiin syvyyteen, joka on riittävä aiheuttamaan rainan erottumisen ja rainan (16) lävistäminen kunkin erotuslinjan (34) toisella osalla aikaansaadaan kääntämällä leikkaavasti rainan metalli vastakkaisiin suuntiin syvyyteen, joka on vähemmän kuin mitä tarvitaan rainan (16) erottumisen aiheuttamiseksi.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että metalli käännetään leikkaavasti syvyyteen, joka on vähemmän kuin mitä tarvitaan rainan erottumisen aiheuttamiseksi, katkonaisesti kunkin erotuslinjan (34) pituutta pitkin. 21 66778

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jossa leikkaavasti käännetyt, toisiinsa liittyvät kaistat (32) pakotetaan takaisin samaan tasoon erottamatta metallijään-nöstä (48).

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaistat (32) pakotetaan takaisin samaan tasoon ohjaamalla ne vastakkaisten painetelojen (35) väliin.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paineteloja (35) rajoitetaan eroamasta enempää kuin rai-namateriaalin (16) paksuuden verran.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen meneteimä, tunnettu siitä, että osittain leikatun, erottamattoman metallin jäännös (48) tuotetaan siirtämällä ainakin yhtä terää (31) suhteessa rainapin-taan.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että osittain leikatun, erottamattoman metallin jäännös (48) tuotetaan muodostamalla reunan syvennys (63) ainakin toiseen teristä (31) .

10. Menetelmä pitkänomaisen metallilevyrainan (16) leikkaamiseksi useiksi rinnakkain erillään sijaitseviksi pitkänomaisiksi kaistoiksi (32), joilla on jatkuvat, vastakkaiset, murtuvasti toisiinsa liittyvät sivureunat, jotka määrittävät keskeytymättömät erotuslin-jat (34) vierekkäisten kaistojen (32) väliin, ohjaamalla raina (16) vastakkaisten pyörivien leikkuuterien (31) väliin ja pitämällä rai-nan pinta jatkuvasti kosketuksessa terien (31) reunojen kanssa riittävän askelman muodostamiseksi terien reunojen yhteistoimisen kosketuksen avulla rainan (16) kanssa metallilevyyn erotuslinjaa (34) pitkin metallilevyn erottumisen aikaansaamiseksi erotuslinjan (34) täyttä pituutta pitkin, tunnettu vaiheista a) näin muodostettujen erotettujen metallilevykaistojen (32) pitäminen sivuttaisessa kosketuksessa ja b) kaistojen (32) puristaminen yhteen erotuslinjoja (34) pitkin pituussuuntaisen liitoksen muodostamiseksi vierekkäisten kaistojen (32) väliin.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että puristusvaihe suoritetaan ohjaamalla kaistat (32) vastakkaisten telojen (35) väliin.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että telat (35) pidetään vastakkaisella etäisyydellä, 66778 joka on pienempi kuin rainamateriaalin (16) paksuus.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että teloja (35) siirretään katkonaisesti suhteessa toisiinsa niin, että ne tarttuvat kaistoihin (32) pituussuunnassa erillään olevista paikoista erotuslinjojen (34) pituutta pitkin.

14. Pitkänomaisen metallilevyrainamateriaalin rakenne, jossa on useita rinnakkain erillään sijaitsevia, pituussuunnassa ulottuvia erotuslinjoja (34) sen pinnalla muodostamassa murtuvasti toisiinsa liittyvät kaistat (32 tai 140) niiden väliin, joista erotuslinjoista (34) kukin on leikattu rainamateriaalin pintaan jatkuvasti sen pituutta pitkin vierekkäisten kaistojen (32 tai 140) keskeytymättömien vastakkaisten reunapintojen paljastamiseksi, tunnettu rainamateriaalin jäännösosuuksista (48 tai kuvio 12), joiden paksuus on vähäisempi kuin rainan (16), joka yhdistää vastakkaisten reunapinto-jen välisen tilan muodostaen murtuvat liitokset vierekkäisten kaistojen väliin.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen rakenne, tunnettu siitä, että kaistat (32 tai 140) sijaitsevat olennaisesti samassa tasossa.

16. Patenttivaatimuksen 14 mukainen rakenne, tunnettu siitä, että rainamateriaalin jäännösosuudet (48 tai kuvio 12) ovat katkonaisesti erillään erotuslinjojen (34) pituutta pitkin.

17. Patenttivaatimuksen 14 mukainen rakenne, tunnettu siitä, että jäännösosuudet ovat osittain leikattuja rainamateriaalin jäännöksiä (48).

18. Patenttivaatimuksen 14 mukainen rakenne, tunnettu siitä, että jäännösosuudet ovat toisiinsa tarttuneita, kaistojen (32) vastakkaisiin reunapintoihin muodostuneita epätäydellisyyksiä (kuvio 12).

19. Patenttivaatimuksen 14 mukainen rakenne, tunnettu siitä, että kaistat (32) kelataan keloille ja niiden väliset erotus-linjat (34) sijoitetaan säteittäiseen linjaan rakenteen koko paksuudella. 23 66778