FI66327C - Upplindningsmaskin foer upplindning av en traodartad lindningsprodukt pao en spole - Google Patents

Description

! 66327

Kelauskone lankamaisen kelaustavaran puolalle kelaamiseksi. -Upplindningsmaskin för upplindninq av en tradartad lindnings-produkt pä en spole.

Tämän keksinnön kohteena on kelauskone lankamaisen kelaustavaran puolalle kelaamiseksi, jota kelaustavaraa johdetaan langanohjaimen välityksellä, jossa kelauskoneesa on siirto-laite puolan ja langanohjaimen edestakaista suunnanvaihto-liikettä varten ja ohjauslaite muuttumattoman kelauskulman säilyttämiseksi kierrosten täsmällistä siirtoa varten jokaisessa kelauskerroksessa.

Tällaisissa kelauskoneissa on tunnettua tehdä lanqanohjain pystysuoran akselin ympäri kääntyväksi siirtohaarukaksi (DE-PS 1 574 425), joka kelaustavaran puolalle tulokohdan liikkeen vaikutuksesta tekee käännöksen sivulla ja tällöin paiheer toimimaan päätekatkaisimet, jotka kytkevät siirto-käyttölaitteen puolan aksiaalista siirtoa varten siksi, kunnes määrätty tulokulma, joka on ylipäänsä "pidätyskulma", vastaava puolan ja siirtohaarukan vastaava suhteellinen asema on jälleen saavutettu. Kuitenkin tällaisen toimintatavan mukaan täytyy sallia päätekatkaisimen laukaisemiseksi tulokulman riittävä poikkeama annetusta arvosta, jolloin menetellään siten, että myöskin enemmän poikkeavalla tulokulmalla kierros asettuu toisen viereen eikä sattumalta nouse seuraavaan kelauskerrokseen. Kuitenkaan tämä edellytys aina ei ole luotettavasti täytetty. Siirto ei ole muuttumaton, koska täsmällisessä siirrossa ensimmäinen kierros laipan vieressä kulkee aina yhdensuuntaisesti laipan kanssa. Siten myöskään muut kierrokset eivät tule kelatuksi puolalle jatkuvan kierukan mukaan, vaan ortosyklisesti, ts. kulloinkin 360° jälkeen on edessä kierroksen sivuttainen hyppäys, joka kierros muuten kulkisi yhdensuuntaisesti päälaipan kanssa. Siirtoliike täyty sovittaa siis jokaisen kierroksen tähän hyppäykseen. Tällaisessa hyppäyskohdassa voi kuitenkin -- varsinkin kun annettu tulokulma eli pidätyskulma on tullut liian suureksi tai kun kelaustavara on altis liimautumaan tai sillä on luisumaton, kumimainen 2 66327 pinta — kierros nousta lähinnä korkeampaan kelauskerrokseen. Kuitenkaan tällaista virhetilaa ei voida korjata tunnetuissa, kääntyvällä siirtohaarukalla toimivissa kelauskoneissa automaattisesti, vaan käyttöhenkilön toimenpiteillä.

Tämän keksinnön tehtävän on poistaa alussa mainitulaisessa kelauskoneessa, jossa kelauskerroksen viereisten kierrosten välisen välimatkan tai kosketuspaineen määrää yksinomaan puolan ja langanohjaimen välinen suhteellinen liike, tulokulman heilahtelut kulloinsenkin kelauskerroksen muodostuksen aikana.

Tämän tehtävän ratkaisemiseksi on järjetetty siten, siitä, että ohjauslaite koostuu ensimmäisestä mittauslaitteesta, joka määrittää kulloinkin viimeksi kelatun kerroksen aseman puolan tietyn kiertokulman verran kelaustavaran kelauskohdan edessä sijaitsevassa mittauskohdassa, toisesta mittauslaitteesta puolan ja langanohjaimen kulloisenkin suunnanmuutos-aseman määrittämiseksi ja laskimesta, joka laskee molempien mittauslaitteiden mittausarvoista sen suhteellisen aseman ja käyttää siirtolaitetta puolan siirtämiseksi vastakkaiseen suuntaan niin kauan kunnes kelauskulma puolan edellämainitun kiertokulman kiertymisen jälkeen on saavutettu. Keksinnön mukaan siis pysyvästi ajallisesti ennalta määritetään myöhemmän kelauskohdan asema ja puolan sekä langanohjaimen välistä suhteellista liikettä ohjataan väliaikana siten, että saavutettaessa ennakolta määritetty kelauskohta halutun kelauskulman tosiasiallisessa kelaustavaran kelauskohdassa haluttu kelauskulma säilyy aina. Jos siis esimerkiksi hypähdys viimeksi asetetussa kierroksessa on esimerkiksi 60° todellisen kelauskohdan edessä, kytketään suunnanmuutoslaite vastaavasti siten, että 60° puolan kiertymisen jälkeen puolan ja langanohjaimen suhteellinen asema on jälleen sama kuin aikaisempana mittausaikana. Koska tämän työtavan mukaan kelauskohta aina määritetään riippuvaisena viimeksi kelatusta kierroksesta, suunnanmuutos!iikkeitä laskettaessa ei saada 3 66327 mitään kokonaisvirhettä. Kuten käytännölliset tutkimukset ovat osoittaneet, suunnanmuutoslaitteen tämän laatuinen ennenaikainen ohjaus aikansaa suuren luotettavuuden ja siirtotarkkuuden sekä edustaa huomattavaa edistysaskelta yleisissä pyrkimyksissä täysautomaattisten kelauskoneiden aikaansaamiseksi, jotka eivät enää vaadi käyttöhenkilön valvontaa eikä korjaustoimenpiteitä.

Keksinnön mukaan on järjestetty siten, että ensimmäisen mittauslaitteen muodostaa sivulle päin liikkuva, viimeksi kelatun kierroksen sivulta tunteva kosketuselin, joka riippuvaisena sivupoikkeamastaan toimittaa mittausarvon kierroksen asemaa varten langanohiaimeen nähden.

Tällaisen mekaanisen tunnustelun sijasta keksinnön mukaan kuitenkin pidetään parempana viimeksi kelatun kierroksen kosketuksetonta, ei mekaanista määritystä. Tällöin eimer-kiksiensimmäisenä mittauslaitteena voi olla valosähköinen, tangentiaalisesti ylimpää kierrosta kohti suunnattu televisiokamera, joka valvoo juuri kelatun kerroksen etupään kulkau. Tämän televisiokameran lähtömerkki käytetään hyväksi siten, että kelauskerroksen etusivun asema määritetään paikallaan olevaan koordinaattiin nähden, joka on yhdensuuntainen puolan akselin knssa. Samana ajankohtana pidetään myöskin puolan hetkellinen asema tällä paikallaan olevalla koordinaatilla, jos puola suorittaa suunnanmuutos-liikkeen tai muuten langanohjaimen hetkellinen asema, jossa se suorittaa suunnanmuutosliikkeen. Siten molemmista mittausarvoista voidaan laskea kelaustavaran tunnetulla paksuudella se suhteellinen aeraa, joka puolalla ja langan-ohjaimella täytyy olla, kun viimeisen kierroksen mitattu asema on saavuttanut kelaustavaran kelauskohdan. Jonkin kerroksen viimeisen kierroksen mittaus voidaan suorittaa esimerkiksi 10 kertaa puolan kierrosta kohti. Vastaavasti puolan kierrosta kohti on olemassa 10 puolan (tai langan-ohjaimen) 10 annettua asemaa, jotka suunnanmuutoslaitteen täytyy saavuttaa puolan kiertymisen vastaavan osan jälkeen.

4 66327 ts. aina sen mukaan, kuinka kauas mittauskohta on etääntynyt kelauskohdasta.

Kulloistakin annettua asemaa laskettaessa voidaan luonnollisesti ottaa huomioon kulloinenkin aseteltava pidätyskulma. Paras mahdollinen pidätvskulma, joka riippuu kelaustavarasta, on aseteltaviss laskimen ohjelmoinnilla.

Keksinnön mukaisen työtavan mukaan käytetään siis kulloinkin viimeistä kierrosta mallineena seuraavalle kierrokselle.

Tällöin mittauskohdan ajallinen erotus kelauskohdasta antaa vielä sen suuren edun, että siirtoliikkeet, joltka kärsivät inertiasta, voidaan aloittaa samanaikaisesti ja laskimen avulla jopa nopeudesta riippumatta niin, että kelaustavaran vahingossa sattuva kiipeäminen voidan varmasti välttää.

Keksinnön erään vaihtoehtoisen sovellutusmuodon mukaan ensimmäisen mittauslaitteen voivat muodostaa säteet täisestä puolaa kohti suunnatut etäisvydentuntoelimet, esim. ultraääniä untoelimet . Keksinnön toisen vaihtoehdon mukaan voi olla järjestetty vielä myöskin siten, että ensimmäinen mittauslaite koostuu säteettäisesti puolaa kohti suunnatusta televisiokamerasta ja siihen nähden kallistetusta, puolan kelaustavaran kelauskohdan yli ulottuvalla valoksista 11a valaiseva valonheitin.

Keksinnön mukaan voidaan järjestää myöskin siten, että ensimmäinen mittauslaite koostuu kelattavaan kelaustavara-lankaan välin päähän kelauskohdan eteen suunnatusta, pidätyskulman määrittävä televisiokamera tai kelaustavaran pidätyskulman määrittävä kosketus laite , jonka mittausarvoista laskin laskee kelauskohdan todellisen aseman ja siten kelauskohdan annetun arvon edelleen kiertymisen jälkeen. Myöskin näissä sovellutusmuodoissa viimeisen kierroksenaema mitataan epäsuorasti edellä sijaitsevassa — tässä 360° puolan kierrosta edellä kohdassa ja lasketaan suunnan— 5 66327 muutosasema sekä annetaan käsky, /joka asema suunnanmuutos-aseman puolan ja langanohjaimen täytyy saavuttaa vielä puolan täyden kierroksen jälkeen.

Puolan ja langanohiaimen kulloisenkin suunnanmuutosaseman määrittämiseksi käytetään toista mittauslaitetta, jona voi olla sykäystakometri, joka kulkee siirtokäyttölait-teen mukana ja näennäisesti asteittaa siirtokäyttölaitteen tien.

Taipuisan kelaustavaran kysymyksessä ollessa, joka kelattaessa täytyy poikkeuttaa sivulle päin ohjausrullien ympäri, suunnanmuutos liike voi tapahtua tunnnetulla tavalla siirtämällä lanqanohjainta aksiaalisesti paikallaan olevaa puolaa pitkin. Toisenlaisen kelaustavaran, esim. paksun sähkökaapelin kysymyksessä ollessa sitä vastoin on tarpeellista, että lanqanohjain pysyy paikallaan ja että puola suorittaa suunnanmuutosliikkeen. Keksintö on käyttökelpoinen samalla tavalla molemmissa tapauksissa. Tämän lisäksi keksinnön mukaan voidaan vielä järjestää siten, että puola on käytetty muuttumattomalla nopeudella suun-nanmuutosliikettä varten ja että langanohjaimella on lisäkäyttölaite ja se suorittaa korjausliikkeitä riippuvaisena laskimen lähtökäskyistä. Tällainen sovellutusmuoto osoittautuu varsinkin silloin erittäin edulliseksi, kun kelaus täytyy suorittaa hyvin suurilla nopeuksilla.

Keksintöä selitetään lähemmin seuraavassa kelauskoneen eräänä esimerkkinä, jossa puolaa siirretään edestakaisin langanohja intä pitkin omasiirtotavan mukaan.

Piirustuksissa :

Kuvio 1 esittää sivulta nähtynä keksinnön mukaista kelaus-konetta .

Kuvio 2 esittää kelauskonetta nähtynä nuolen II suuntaan kuviossa 1.

6 66327

Kuvio 3 esittää päältä nähtynä kuvion 2 mukaisen kelauskoneen osaa.

Kuviot 4 ja 5 esittävät mittauslaitteen ensimmäistä sovellutusesimerkkiä kulloinkin viimeksi kelatun kierroksen aseman määrittämiseksi.

Kuviot 6 ja 7 esittävät laitteen toista sovellutusesimerkkiä kulloinkin viimeksi kelatun kierroksen määrittämiseksi.

Kuviot 8 ja 9 esittävät kolmatta sovellutusesimerkkiä viimeks kelatun kierrokesn määrittämiseksi.

Kuviot 10 ja 11 esittävät neljättä sovellutusesimerkkiä viimeksi kelatun kierroksen määrittämiseksi.

Kuviot 12 ja 13 esittävät viidettä ja kuudetta sovellutusesimerkkiä, joissa viimeksi kelatun kierroksen asema määritetään epäsuorasti.

Kuvioissa 1-3 esitetyssä kelauskoneessa on nelijalkainen, pyörillä 1 kulkeva runko 2, jonka yläosaan on ripustettu kaksi vartta 3, 4, joiden alaosiin 3, 6 on sovitettu puola 7, jossa on laipat 8. Puolalle 7 johdetaan paikalleen sovitetun langanohjaimen 9 välityksellä lankamaista kelaus-tavaraa 10, joka täytyy kelata tiiviisti vierekkäisiksi kierroksiksi ja tarkalleen päällekkäisiksi kelauskerroksiksi. Kelausvaiheen aikana kelaustavaran tulo- eli kelauskohta 11 liikkuu edestakaisin kelan laippojen 8 välissä, jolloin vierekkäisten kierrosten tiiviin sijainnin saavuttamiseksi kelaustavaran täytyy juosta puolalle muuttumattomassa tulokulmassa a . Tässä sovellutusesimerkissä kulman a säilyttämiseksi kelauskonetta siirretään edestakaisin siirtokäyttölaitteen 12 välityksellä lanqanohjaimen 9 edessä olevia kiskoja pitkin, jolloin sykäystakometriksi muodostettu mittauslaite määrittää kelauskoneen ja puolan 7 66327 7 aseman paikallaan olevaan koordinaation nähden, loka on yhdensuuntainen puolan akselin 14 kanssa ia toimittaa tässä sovellutusesimerkissä langanohjaimeen 9 sovitetttuun laskimeen 15.

Laskin 15 sisältää edelleen toisesta mittauslaitteesta 16 tulevat viimeksi kelatun kierroksen 17 kulloisenkin aseman arvot, jolloin tämä mittaus tapahtuu todelliseen kelaustavaran tulokohtaan nähden tietyn kääntökulman, tässä 180°, edeltävässä kohdassa.

Koskien kuvioiden 1-5 mukaista mittauslaitetta 16 on kysymyksessä tangentiaalisesti puolaan suunnattu televisiokamera, joka sijaitsee vastapäätä vastakkaisella puolella olevaa kontrastipintaa 18. Mittauslaitetta 16 käytetään sopivimmin jaksottaisesti, ja se toimittaa esimerkiksi kymmenen tai kaksikymmentä kertaa jokaisella puolan kierroksella merkin viimeksi kelatun kierroksen 17 sivun 17a asemasta 180° todelliseen tulokohtaan nähden siirretyssä kohdassa. Laskin 15 laskee molempien mittauslaitteiden 13 ja 16 toimittamista mittausarvoista suhteellisen aseman, joka voi olla olemassa puolan 7 ja lanqanohjaimen . 9 välillä edelleen 180° puolan kiertymisen jälkeen, jotta haluttu tulokulma a säilyisi. Tällöin suunnanmuutos 1iikkeen ohjaus voi tapahtua hyvin tarkasti niin, että suunanmuu-tosliike voi seurata tiukasti kuviossa 10 suurennetussa esityksessä esitettyä yksittäisten kierrosen epäsäännöllistä kulkua. Se vaara, että kelaustavara kiipeää tällaisen kierroshyppäyksen Z kohdalla sattumalta lähinnä korkeampaan kelauskerrokseen, on vältetty keksinnön mukaisessa ohjauksessa. Kuviossa 5 samoinkuin myöhemmin vielä selitetyissä kuvioissa 7, 9 ja 13 kulloinkin vasemmanpuoleinen puolan laippa 8 on jätetty pois.

Kuviot 6 ja 7 esittävät sovellutusesimerkkiä, jossa laitteena viimeksi kelatun kierroksen aseman määrittämiseksi ovat säteettäisesti puolaa kohti suunnatut etäisyydentuntoelimet 19, jotka voivat olla esimerkiksi ultraäänituntoelimiä.

8 66327

Kuviot 8 ja 9 esittävät toisena vaihtoehtona mittauslaitetta, jonka muodostaa suunnilleen säteettäisesti puolaa kohti suunnattu televisiokamera 20 ja siihen nähden kallistettu valonheitin 21, joka valaisee valokaistoilla 22a, 22b puolan 7 koko pituudeltaan. Valonheittimen 21 ja kameran 20 erilaisen suuntauksen johdosta kameraa varten tarkoitettu valoksista hypähtää kahden päällekkäisen kelauskerroksen rajan kohdalla, ja kamera 20 voi seurata tarkasti ylemmän kelauskerroksen etupinnan muodostusta ja kulkua.

Kuviot 10 ja 11 esittävät mekaanista kosketuselintä 23, joka nojaa noin 90° kelaustavaran tulokohtaa 11 edeltävässä kohdassa viimeksi kelatun kierroksen 17a sivupintaan.

Kosket use Iin 23 on siirrettävissä puolan akselin kanssa yhdensuuntaista ohiainta 24 pitkin. Kelattaessa esimerkiksi kierroksen hypähdyksen Z vinoudella kosketuselin 23 tulee siirtymään lyhyeksi aikaa ohjaimen 24 suunnassa, jolloin tämä liike kuitenkin mitataan ja käytetään käyttökäskyn laskemiseksi ja aiheuttamiseksi suunnanvaihtolaitteeseen seurauksella, että puola 90 kiertymisen jälkeen on jälleen samassa suhteellisessa asemassa lanqanohjaimeen nähden, ja siis kosketuselin 23 voi palata takaisin esitettyyn perusasemaan.

Kuvion 12 mukaisessa sovellutusesimerkissä viimeksi kelatun kierroksen asema mitataan epäsuorasti tulevan kelaustavara-langan 10 vinoasemasta tai pidätyskulmasta televisiokameran 25 avulla ja toimitetaan laskimeen 26. Televisiokamera on suunnattu vinosti eteenpäin ja sijaitsee kontrastoivan kentän 27 tai valokaistan vastapäätä kelauslangan helpommin havaitsemiseksi. Kun kierroksen hypähdys Z tulee kelaustavaran kelauskohtaan 11, kelauskulma muuttuu tietyn määrän. Laskin rekisteröi tämän tiedotuksen ja ohjaa suunnanmuutos-laitteen siten, että puolan seuraavan kierroksen jälkeen suunnanmuutoslaite on asetettu kelaustavaran läpimitan verran.

, 66327

Kuvion 13 mukaisessa sovellutusesimerkissä kelauskulma määritetään jatkuvasti kosketusrullalla 29 varustetulla mekaanisella tunnustelulaitteella 28. Tässä tulkinta tapahtuu samalla tavalla kuin kuvion 12 mukaisessa edellisessä sovellutusesimerkissä.

Claims (8)

1. Kelauskone lankamaisen kelaustavaran (10) puolalle (7) kelaa-miseksi, jota kelaustavaraa johdetaan langanohjaimen (9) välityksellä, jossa kelauskoneessa on siirtolaite (12) puolan (7) ja langaohjaimen (9) edestakaista suunnanvaihtoliikettä varten ia ohjauslaite muuttumattoman kelauskulman (o0 säilyttämiseksi kierrosten täsmällistä siirtoa varten jokaisessa kelauskerrok-sessa, tunnettu siitä, että ohjauslaite koostuu ensimmäisestä mittauslaitteesta (16), joka määrittää kulloinkin viimeksi kelatun kerroksen (17) aseman puolan tietyn kiertokul-man verran kelaustavaran kelauskohdan (11) edessä sijaitsevassa mittauskohdassa, toisesta mittauslaitteesta (13) puolan (7) ja langanohjaimen (9) kulloisenkin suunnanmuutosaseman määrittämiseksi ja laskimesta (15), joka laskee molempien mittauslaitteiden mittausarvoista sen suhteellisen aseman ja käyttää siirto-laitetta (12) puolan siirtämiseksi vastakkaiseen suuntaan niin kauan kunnes kelauskulma {«) puolan edellämainitun kiertokulman kiertymisen jälkeen on saavutettu.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kelauskone, tunnettu siitä, että ensimmäisen mittauslaitteen muodostaa sivulle päin liikkuva, viimeksi kelatun kerroksen sivulta tunteva kosketus-elin (23) joka riippuvaisena sivupoikkeamastaan toimittaa mittausarvon kierroksen (17) asemaa varten langanohjaimeen (9) nähden.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kelauskone, tunnettu siitä, että ensimmäisenä mittauslaitteena (16) on valosähköinen tangentiaalisesti ylimpää kierrosta kohti suunnattu televisiokamera .

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kelauskone, tunnettu siitä, että ensimmäinen mittauslaite koostuu säteettäisesti puolaa kohti suunnatusta etäisyydentuntoelimistä (19) esiin, ultraäänituntoelimistä. n 66327

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kelauskone, tunnettu siitä, että ensimmäisen mittauslaitteen muodostavat säteet-täisesti puolaa kohti suunnattu televisiokamera (20) ja siihen nähden kallistettu, puolan (7) kelaustavaran kelauskohdan yli ulottuvalla valokaistalla (22a, 22b) valaiseva valonheitin (21) .

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kelauskone, tunnettu siitä, että ensimmäinen mittauslaite kooostuu kelattavaan kelaustavaralankaan (10) välin päähän kelauskohdan eteen suunnatusta, pidätyskulman (oi) määrittävästä televisiokamerasta tai kelaustavaran pidätyskulman määrittävästä kosketus-laitteesta, jonka mittausarvoista laskin laskee kelauskohdan todellisen aseman ja siten kelauskohdan annetun arvon edelleen kiertymisen jälkeen.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen kelauskone, tunnettu siitä, että toisena mittauslaitteena (13) on sykäystakometri, joka kulkee siirtolaitteen mukana.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen kelauskone, tunnettu siitä, että puola (7) on käytetty muuttumattomalla nopeudella suunnanmuutosliikettä varten ja että langanohjaimella (9) on lisäkäyttölaite ja se suorittaa korjausliikettä riippuvaisena laskimen lähtökäskyistä. 12 6 632 7