FI65704B - Anordning foer vridbar och foerskjutbar upphaengning av foeremaol - Google Patents

Description

I- rft1 .... KUULUTUSJULKAISU s r η Γ\ λ jjBfo ® (11) UTLÄGGNI NGSSKAIPT 6 5 704 C (45) Patentti nyönr.s'!. ty 10 07 1984 1%¾¾ Pjitont mcddelat ^ (51) Kv.Bt./tafcO.^ A 47 G 1/16 SUOMI—FINLAND (*»> PKMtttUiakMw· — P*MntMw5kntng 761179 (22) Htktmltpllvi — AnseknMigtdag 28. 04.76 ' * (23) Alkuplivt—GHtl|h«t*dag 28.04.76 (41) Tullut {ulklMkil — ftllvK effaMNg ] 0 76 huntti- j. rtklMritalllon n tuunu. r»-

Patent· och registentyralaan ' ' AmMcm λΙ·*» odt utUkrtfu· puMicmd 30.03.84 (32)(33)(31) Fjry4o«y *tuo<k*u«—*«f»rd prlerfeat 28.04.75

Ruotsi-Sverige(SE) 7504918-9 (71) AB Curt Enström, Box 45, S-163 21 Spänga, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Lennart Erik Pejrud, FSrentuna, Ruotsi-Sverige(SE) (74) Oy Koister Ab (54) Laite esineiden käännettäväsii ja siirrettävästi ripustamiseksi -Anordning för vridbar och förskjutbar upphängning av föremäl

Esillä oleva keksintö koskee laitetta esineiden, kuten kirjoitustaulujen, ilmoitustaulujen, projektiokankaiden tms. käännettävästä ja siirrettävästi ripustamiseksi, käsittäen listan, jossa on pääasiassa vaakasuoraan sijoitettu ja ylöspäin avoin ura, ja ainakin yksi, esineeseen kiinnitetty sanka varustettuna tapilla, jossa on pyöreä pääteosa muotoiltuna esinettä ripustettaessa sijoitettaessa sijoitettavaksi uraan ja kannattamaan sankaa ja esinettä tukeutumalla uraan. Tällaisten esineiden ripustuslaitteissa on toivottavaa voida siirtää esineitä huoneen seinää pitkin tarvitsematta nostaa niitä. Toisena toivomuksena on voida kääntää esineitä niin, että ne muodostavat sopivan kulman seinän kanssa. Keksinnön mukaiset ripustuslaitteet täyttävät nämä molemmat toivomukset. Lisäksi esineet voidaan ripustaa joko seinälle tai kahden seinän väliseen nurkkaan ripustuslaitetta muuttamatta. Lopuksi ripustus-laitteet voidaan tehdä hyvin yksinkertaisiksi, halvoiksi ja joustaviksi.

Keksinnön mukaiselle laitteelle on tunnusomaista, että ura on kiilamainen, ja että ura ja tapin pyöreä pääteosa, joka on olennai- 2 65704 sesti muotoiltu pöhjapalloksi, omaavat sellaiset mitat, että tappi sulkeutuu tiiviisti uran pohjan ja sen sivuseiniä vasten, kun tappi kantaa sankaa ja esinettä.

Keksinnön mukaisen ripustuslaitteen yhtä suoritusmuotoa kuvataan seuraavassa viitaten piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää leikkauksen listasta, kuvio 2 esittää sangan sivulta nähtynä, kuvio 3 esittää suurennoksessa leikkauksen syvennyksestä ja tapin, kuvio 4 esittää kuvanheittokankaan ripustettuna seinälle keksinnön mukaisella laitteella ja kuvio 5 esittää selailulehtiötaulun ripustettuna huoneen nurkkaan keksinnön mukaisella laitteella.

Kuvio 1 esittää leikkauksen listasta, joka muodostuu puulis-tasta 1, joka on kiinnitetty pursotettuun eli puristettuun alumiini-listaan 2. Puulista on edullisesti valmistettu bangkokteakista ja siinä on ura 3, jonka muotoa ja tehtävää selitetään lähemmin kuvion 3 yhteydessä.

Alumiinilistassa 2 on ensimmäinen osa 4, joka on pitkänomainen ja pääasiassa suora. Ensimmäisen osan kummassakin päässä on tasaiset kosketuspinnat 5 ja 6. Ne on sovitettu tukeutumaan kiinteään esineeseen, esim. huoneen seinään, johon alumiinilista on tarkoitettu ruuveilla 7 kiinnitettäväksi.

Alumiinilistassa on toinen osa 8, joka myös on pitkänomainen ja pääasiassa suora. Toinen osa liittyy suunnilleen suorassa kulmassa ensimmäisen osan keskiosaan 9.

Alumiinilistassa on lisäksi kolmas pitkänomainen osa 10, joka on käyristetty kohdassa 11. Kolmas osa liittyy toiseen osaan ja lähtee siitä vinosti ulos ulottuen miltei ensimmäisen osan toiseen päähän 12 asti. Kolmannen osan osittain käyrän muodon johdosta muodostuu avoin tila 13 kolmannen osan ja toisen osan pienehkön osan sekä jotakuinkin ensimmäisen osan puoliskon väliin. Tilassa 13 on aukko 14, joka on poikkileikkausmitoiltaan tilan 13 suurimpia poikki-leikkausmittoja pienempi. Tila 13 on tarkoitettu sellaista kokoa oleville metallikuulille 15, että ne eivät voi päästä aukon 14 läpi. Kuulien tehtävänä on pitää kiinni papereita, jotka työnnetään aukon läpi kuulien ja ensimmäisen osan toisen puoliskon väliin.

Alumiinilistassa on myös laippa 16, joka lähtee ensimmäisestä osasta toisen osan läheisyydessä ja tämän suuntaan. Tämän laipan 3 65704 tehtävänä on yhdessä ruuvien 17 kanssa pitää puulista 1 kiinni metal-lilistassa 2. Tätä tarkoitusta varten puulistassa on syvennys 18 laippaa 16 varten. Syvennys 18 on riittävän suuri ottamaan sisäänsä ruuvien 7 kannatkin, jos ruuvit 7 eivät ole uppokantatyyppisiä. Ruuvien 7 tyyppiin katsomatta on ymmärrettävissä, että puulista 1 peittää alumiinilistan 2 kiinnitysruuvit.

Kuvion 1 osat 1-18 muodostavat yhdessä listan, jossa on pääasiassa vaakasuora ja ylöspäin avoin kiilamainen ura. Sitä, mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan kiilamaisella uralla, selvitetään lähemmin kuvion 3 yhteydessä. Ura on joka tapauksessa tarkoitettu ja muotoiltu toimimaan yhdessä kuviossa 2 esitetyn ja sankaan 24 kiinnitetyn tapin 20 kanssa.

Kuviossa 2 esitetty tappi on metallia, edullisesti messinkiä. Tapilla on pyöreä pääteosa 21, joka on tarkoitettu esinettä ripustettaessa asetettavaksi uraan 3 ja kannattamaan sankaan ja esinettä uraan tukeutumalla. Sanalla pyöreä tarkoitetaan tässä yhteydessä, että tapin pääteosalla on olennaisesti pallon osan muoto. Kuviossa 2 pääteosa on olennaisesti puolipallon muotoinen, mutta puoliskoa suuremmat tai pienemmät pallon osat voivat myös tulla kysymykseen.

Tapissa on lisäksi sen pääteosaan liittyvä osa 22, joka on olennaisesti lieriön muotoinen. Lieriön halkaisija on edullisesti olennaisesti yhtä suuri kuin pallon halkaisija, mutta tämä ei ehdottoman välttämätöntä. Lieriön halkaisija voi olla pallon halkaisijaa pienempi esim. silloin, kun tapin pääteosa on osapallo, joka on puolipalloa isompi. Sitä vastoin ei ole sopivaa, että lieriön halkaisija on olennaisesti pallon halkaisijaa suurempi.

Tappi 20 on tavanomaiseen tapaan kiinnitetty sangan 24 ensimmäiseen pääteosaan 25. Tämän pääteosan uloin osa ja se osa, joka ympäröi paikalleen kiinnitettyä tappia, on ympäröity kumisella suoja-kappaleella 23.

Sangassa 24, joka edullisesti on valmistettu niklatusta vanne-teräksestä, on ensimmäiseen pääteosaan liittyvä keskiosa 26, joka muodostaa kulman ensimmäisen pääteosan kanssa. Sangassa on lisäksi toinen pääteosa 27, joka liittyy keskiosaan ja muodostaa kulman tämän kanssa. Toinen pääteosa on edullisesti kohtisuorassa ensimmäistä pääteosaa vastaan ja tarkoitettu kiinnitettäväksi esim. ruuveilla 28 ja 29 laitteella ripustettavaan esineeseen.

Kuvio 3 esittää suurennuksessa leikkauksen tapista 20, joka on asetettu uraan 3. Ura on ylöspäin avoin ja sitä rajoittaa kaksi 4 65704 pääasiassa tasaista sivupintaa 31 ja 32 ja olennaisen tasainen pohjapinta 33. Sivupinnat 31 ja 32 muodostavat tylpät kulmat ja β pohjapinnan kanssa, minkä vuoksi syvennys on aukostaan leveämpi kuin pohjastaan. Kulmat ©4 jaβ ovat edullisesti yhtä suuret, mutta ei välttämättä. Tällaista uraa kutsutaan tässä yhteydessä kiilamaiseksi. Sellaisetkin urat, joissa pohjapinnan ja kummankin sivupinnan välinen liittymä ei ole terävä ja selvärajainen, vaan enemmän tai vähemmän käyrä, ovat kuitenkin tarkoitetut sisältyviksi käsitteeseen "kiilamainen".

Uraan pystysuoraan asetetulla tapilla 20 on puolipallon muotoinen pääteosa, jolla on sellainen halkaisija, että se koskettaa molempia sivupintoja 31 ja 32 sekä pohjapintaa 33, kun tappi kannattaa sankaa ja tähän kiinnitettyä esinettä. On hetimiten ymmärrettävissä, että tappia voidaan kääntää vasemmalle tai oikealle kuviossa 3 enintään -90° ja β -90° pallon keskipisteen ympäri sen pääteosan edelleen koskettaessa kaikkia kolmea pintaa. Lisäksi on ilmeistä, että tappia voidaan kiertää pituusakselinsa ympäri ilman että se lakkaa koskettamasta näitä pintoja. Lopuksi tappia voidaan siirtää uran pituussuunnassa kosketuksen lakkaamatta, jos syvennyksellä on sauma poikkileikkaus koko pituudeltaan tai tämän osalta. Niinpä ripustuslaite, joka olennaisesti koostuu esitetyn laisella uramaisella syvennyksellä varustetusta listasta ja esitetyn laisella tapilla varustetusta sangasta, antaa hyvin suuret liikemahdollisuudet ripustetulle esineelle.

Vaikkakin kiilamaista uraa on pidettävä edullisimpana, voidaan samat liikemahdollisuudet saada hieman toisenlaisella ylöspäin avoimella kiilamaisella uralla. Esimerkkinä tällaisista kiilamaisista urista voidaan mainita urat, joissa pohjapinta ei ole täysin tasainen, vaan kokonaan tai osaksi käyrä. Pohjapinnalla voi esim. olla ympyrälieriömäisen vaippapinnan osan muoto. Periaatteessa ei ole välttämätöntä käyttää tasaisia sivupintoja, vaan uran koko poikkileikkaus voi olla muodoltaan ympyränsegmentti, joka on puoliympyrää pienempi. Toisaalta ei periaatteessa ole myöskään välttämätöntä järjestää erikoista pohjapintaa, vaan uran koko poikkileikkaus voi olla kolmion muotoinen.

Kuten aikaisemmin mainittiin, kiilamaisia uria on pidettävä esim. pyöreitä ja V-muotoisia uria parempina keksinnön mukaisissa ripustuslaitteissa. Jos ura on V-muotoinen, tappi saattaa juuttua kiinni uraan, kun sivupintojen välinen kulma ei ole suhteellisen 65704 5 suuri. Suuri kulma sivupintojen välillä aiheuttaa kuitenkin suuren vaaran, että tappi hyppää pois urasta, kun esinettä käännetään tiettyihin suuntiin. Pyöreä pohjainen ura on useimmissa tapauksissa kalliimpi ja vaikeampi valmistaa kuin kiilamainen ura, jos otetaan huomioon toleranssivaatimukset, jotka syntyvät silloin, kun tappia on voitava helposti siirtää uran pituussuunnassa. Useimmissa tapauksissa uran pohjalle keräytyy pölyä ja/tai muita hiukkasia. Jos ura on kiilamainen, tappi voi urassa liikkuessaan työntää pölyn ja/tai hiukkaset pohjapinnan ja sivupintojen yhtymäalueelle. Kohtuullinen pöly- ja/tai hiukkasmäärä ei sen vuoksi mainittavasti vaikuta laitteen toimintaan. Näin ei kuitenkaan tapahdu silloin, kun ura on pyöreä sen halkaisijan ollessa olennaisesti sama kuin tapin pyöreäl-lä päätepinnalla. Silloin ei näet pölyllä ja/tai hiukkasilla ole paikkaa minne mennä, jotta ne eivät vaikuttaisi tapin tukeutumiseen uran pohjaan tai seiniin.

Kaikkein paras tulos saadaan kiilamaisilla urilla ja pääte-osaltaan niin mitoitetuilla tapeilla, että tämä pääteosa samanaikaisesti koskettaa sekä sivuseiniä että pohjaa, kun tappi kannattaa sankaa ja esinettä.

Kuvioiden 2-3 mukaisissa kiilamaisissa syvennyksissä ja tapeissa on sivupintojen välinen kulma, so. o(+ /3 - 180°, merkityksellinen osin tapin kääntyvyyden, osin tietyssä suunnassa vaikuttavan voiman kannalta, joka vaaditaan tapin saamiseksi pois urasta. Sivupintojen välisen kulman pitää sen vuoksi olla n. 30° ja n. 60° välillä, edullisesti n. 40° ja n. 50° välillä. Myös uran syvyydellä on tietty merkitys ja syvyyden pitää edullisesti olla suunnilleen yhtä suuri kuin pallon halkaisija.

Kuvio 4 esittää projektiokankaan 34 ripustettuna seinälle keksinnön mukaisella laitteella. Kaksi tapillista sankaa 24, joista toinen on projektiokankaan kätkemä, on kiinnitetty puukehykseen 35. Puukehys on nivelteisesti kiinnitetty projektiokankaaseen kahdella saranalla 36, joista vain toinen osittain pilkistää projektiokankaan oikean reunan takaa. Projektiokankaan alaosa on varustettu kahdella tuella 37, jotka pitävät sen tietyllä etäisyydellä seinästä. Tukien uloin osa 38 on tehty sellaisesta aineesta ja sen muotoiseksi, että se ei vahingoita seinää ja antaa suuren kitkan seinän suhteen. Sijoittamalla saranat ja tuet sopivasti voidaan kankaan ja seinän välistä kulmaa muuttaa tietyissä rajoissa. Tämä on mahdollista siksi, että tappeja voidaan kääntää syvennyksessä olennaisen vaakasuoran viivan 6 65704 ympäri, joka on yhdensuuntainen syvennyksen pituussuunnan kanssa.

Kuvio 5 esittää selailulehtiötaulun 39 ripustettuna huoneen nurkkaan keksinnön mukaisella ripustuslaitteella. Taulun kumpaankin yläkulmaan on kiinnitetty tapillinen sanka 24. Taulun alaosaan on kiinnitetty kaksi kuviossa 4 esitetyn laista tukea 37, mutta itse taulu estää niiden näkymisen kuviossa 5. Nurkkapaikastaan voidaan selailulehtiötaulua siirtää tappien liukuessa urissa paikkaan, jossa taulu on miltei yhdensuuntainen jommankumman seinän kanssa. Lisäksi sitä voidaan kääntää tappien läpi kulkevan vaakasuoran viivan ympäri. Selailulehtiötaulu voidaan ripustuslaitteen konstuk-tiota muuttamatta tietenkin ripustaa seinälle nurkan asemesta. Vastaavasti voidaan tietenkin kuvion 4 projektio eli kuvanheitto-kangas ripustuslaitteen konstruktiota muuttamatta ripustaa huoneen nurkkaan seinälle ripustamisen sijasta.

Ammattimiehelle lienee ilmeistä, että muitakin esineitä kuin kuvioissa 4 ja 5 esitettyjä voidaan ripustaa keksinnön mukaisilla laitteilla ja että ei ole ehdottoman välttämätöntä ripustaa esineitä huoneiden nurkkien tai seinien yhteyteen.