FI65603C - Lyftredskap - Google Patents

Description

Γ- -Ϊ--Τ1 .... KUULUTUSJULKAISU .

W (11) UTLÄCGNINGSSKRI FT 65 603 C (45) ratentti sybnr.cUy 11 C6 1904 ^ (51) Kv.lk.3/1m.CI.3 B 66 C 1/32 SUOMI —FINLAND (21) P«M"ttlh«k*inut — Pttwitmdknlng 782903 (22) Htkumlipilvl — Anc6knlnpdag 25.09.78 ^ ) (23) AlkupUvt—GUtightudig 25.09.78 (41) Tullut JulklMksI — Blivlt off*ntll| 29.03.79 ja rekisteri hallitut Nihttviidp^ j. kuuLiullui^ pvm.-

Patent· och registerttyrelsen ' ' Amekan uttogd «d» uti-skrtfun publkurad 29.02.84 (32)(33)(31) Pyydetty «tuolkuut—Bugird priority 28.09· 77 27.02.78 Ruotsi-Sverige(SE) 7710827-2, 7802186-2 (71) Jack Roland Hallin, Atlasgatan 8, S-802 36 Gävle, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Göran Eriksson, Gävle, Ruotsi-Sverige(SE) (7*0 Ruska δ Co Oy (51*) Nostolaite - Lyftredskap Tämän keksinnön kohteena on nostolaite, joka käsittää ainakin yhden pitimen kanssa yhdistetyn tartuinvälineen,joka on liikkuva pitimeen nähden tarttuvan tilan ja toimimattoman tilan tai valmiustilan välillä sekä kannattimen, joka toi saalta on liikuteltavissa pitimeen nähden suunnassa siitä kaukaisinta asemaa kohti, toisaalta ohjausmekanismin välityksellä on lukittavissa pitimeen nähden asemaan lähemmäksi tätä kuin ennalta määrätty asema ja on yhteydessä tartuinvälineen kanssa ainakin yhden vetoelimen välityksellä, joka toisaalta jännityksen alaisessa tilassa -kun kannatin on lukitsematon eli liikkuva pitimeen nähden - pakottaa tartuinväli-neen ensimmäiseen tämän kahdesta tilasta ja toisaalta jännityksettömässä tilassa kun kannatin on lukittu pitimeen nähden - sallii tartuinvälineen ottaa toinen kahdesta tilastaan.

Eräs edellä yleisesti selitettyä tyyppiä oleva nostolaite on aikaisemmin tunnettu saksalaisesta kuulutusjulkaisusta 2 111 565. Tässä laitteessa kyseessä oleva tartuinväl ine on kokoonpantu useista jalkamaisista levyistä, jotka ovat kääntyviä vaakatasossa pystysuorien akseleiden ympäri niiden saattamiseksi käännettäessä tartuntaan terässiteiden kanssa, jotka tavanomaisella tavalla ympäröivät nostettavaa kuormaa nostolaitteen välityksellä. Kuitenkin tartuinvälineen tämä rakenne tekee välttämättä- 65603 2 maksi käyttää erityisiä kestomagneetteja terässiteiden nostamiseksi, ennen kuin tartuinlevyt voidaan kääntää kyseessä olevien hihnojen alle. Näiden kestomagneettien tarve terässiteiden nostamiseksi tartuntaa varten tartuinlevyjen kanssa tekee koko laitteen toiminnan erittäin epä 1uotettavaksi ja monimutkaiseksi, minkä johdosta kyseessä olevalla laitteella ei ole ollut mitään huomattavaa käytännöllistä käyttöä.

Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaisemmin tunnetussa rakenteessa esiintyvien epäkohtien poistaminen ja johdannossa mainittua laatua olevan, joustavasti toimivan, käyttövarman ja monipuolisesti käytettävän nostolaitteen aikaansaaminen. Tämä saavutetaan keksinnön periaatteen mukaan siten, että tartuinväline käsittää ainakin yhden taruinkynnellä varustetun varren tai varsimaisen osan, joka on käännettävissä tartuin-tilan ja valmiustilan välillä akselin ympäri, joka on yhdistetty pitimen kanssa liitoksen välityksellä, joka sallii askelin nostamisen ja laskemisen pitimeen nähden tar-tuinkynnen paikallistamiseksi pääasiallisesti yhdessä ja samassa, pitimen alaosassa olevassa tasossa riippumatta siitä,onko tartuinkynsi vetoelimen vaikutuksesta pidetty tartuinasemassa vai etäännytetty tästä asemasta.

Viitaten oheisiin piirustuksiin seuraa nyt keksinnön kahden esimerkkinä esitetyn sovellu tusmuodon lähempi selitys. Piirustuksissa kuvio 1 esittää perspektiivisesti kokonaisuudessaan keksinnön mukaisen nostolaitteen ensimmäistä sovel1utusmuotoa kyseessä olevan kuorman nostamisen aikana , kuvio 2 esittää suuremmassa koossa perspektiivieesti ainoastaan laitteen osaa, jolloin tartuinväline on tartuinasennossa ja jolloin laitteeseen kuuluvien elimien eräät osat on leikattu pois selvyyden parantarniseksi, kuvio 3 esittää samoin perspektiivisesti laitetta,jossa tartuinväline on toimimattomassa tilassa, kuvio k esittää samoin perspektiivisesti laitetta muutettaessa tartuinväline toimimattomasta tilasta tarttuvaan tilaan, kuviotS ja 6 esittävät kyseessä olevan tartuinvälineen eräiden vaihtoehtoisten yksityiskohtien leikkauksia, kuvio 7 esittää perspektiivisesti kokonaisuudessaan vaihtoehtoisella, edullisella ohjausmekanismilla varustettua nostolaitetta kyseessä olevien kuormien nostamisen aikana, kuvio 8 esittää suuremmassa koossa perspektiivisesti ainoastaan laitteen osaa, jolloin tartuinväline on tartuintilassa ja kuvio 9 esittää samoin perspektiivisesti laitetta, jonka tartuinväline on toimimattomassa tilassa eli valmiustilassa.

65603 3

Keksinnön mukainen nostolaite on käytettävissä edullisesti sei 1uloosapaalien, erityisesti nk. suurpaalien yhteydessä, jotka lastataan esimerkiksi laiturilta laivan lastiruumaan. Tällaiset paalit ovat pääasiallisesti suuntaissärmiön muotoiset ja ne on ympäröity vanteella eli siteillä tai useilla teräsköysi1lä, joihin nostolaitteen tartuin-väline voi tarttua, niin että paali tai paalit seuraavat nostolaitteen mukana sitä nostettaessa ja laskettaessa. Lastiruumassa paalit ahdetaan tiiviisti vierekkäin laivan lastinottokyvyn mahdollisimman hyvin hyödyksi käyttämiseksi.

Kuviossa 1 viitenumero 1 tarkoittaa yleisesti keksinnön mukaista nostolaitetta. Nostolaitteen 1 alapuolella on esitetty pilkkuviivoi1 la joukko seiluloosapaaleja 2, joina voi olla joko yksittäisiä paaleja tai nk. suurpaaleja, joista jokainen käsittää useita yksittäispaaleja. Kuten on esitetty paalilla 2‘, paalit voivat olla mitoiltaan ainakin vähän erilaisia, mistä huolimatta nostolaite tarttuu niihin. Nostolaite 1 on ripustettu nostokoukun muotoiseen nostoelimeen, joka voi olla nostettavissa ja laskettavissa sekä liikuteltavissa sivusuunnassa mielivaltaisella tavalla, esimerkiksi nosturin, vintturin, poikkipalkin tai sentapaisen välityksellä.

Juuri esitetyssä esimerkissä nostolaitteeseen kuuluu neljä tartuinvälineen pidintä joiden rakenne käy lähemmin selville kuvioista 2-k. Ensimmäinen, laitteeseen kuuluva kannatin eli puomi S on liikkuva toisaalta pitimiin k nähden ja on lukittavissa toisaalta tiettyyn asemaan niihin nähden sekä on yhteydessä tartuinväline iden kanssa vetoelimien 6 välityksellä, jotka toisaalta pingotetussa tilassa - kun ensimmäinen kannatin on liikkuva pitimiin nähden pakottavat tartu invälineet ensimmäiseen kahdesta tilasta ja toisaalta pingottamattomassa tilassa, kun kannatin on lukittu pitimiin nähden, sallivat tartuinväline iden ottaa toisen kahdesta tilastaan. Esitetyssä esimerkissä laitteeseen kuuluu lisäksi toinen, pitimien 4, mutta ei tartuinvä-lineiden kanssa yhdistetty kannatin 7, jossa on kaksi pääasiallisesti pystysuoraa ohjainta 8,joita pitkin ensimmäinen kannatin 5 on liikkuva. Kumpaankin ohjaimeen 8 kuuluu ohjausmekanismi 9> joka on sovitettu joka toinen kerta pidättämään ensimmäisen kannattimen 5 ohjaimeen nähden ensimmäisellä tasolla, jossa vetoelimet 6 ovat jänni-tyksettömät ja joka toinen kerta vapauttamaan sen siirrettäessä toiselle ohjaimiin nähden korkeammalle tasolle (esitetty kuviossa 1), jossa vetoelimet ovat jännityksen alaiset.

Esitetyssä esimerkissä ensimmäisen kannattimen 5 muodostaa pitkittäinen, työskenneltäessä pääasiallisesti vaakasuorasti suunnattu puomi. Tämä on varustettu sopivilla välineillä, esim. ketjulla 10 ripustamiseksi nostokoukkuun 3. Toisen kannattimen 7 muodostaa työskenneltäessä pääasiallisesti vaakasuorasti suunnattu kehys, josta ohjaimet 8 ulkonevat ylöspäin.

4 65603

Nyt viitataan kuvioihin 2-4, jotka havainnollistavat yksityiskohtaisemmin laitteeseen kuuluvia eri yksityiskohtia.

Kuten kuviosta 3 käy selville, kehys 7 käsittää kaksi pääasiallisesti yhdensuuntaista, välin päässä toisistaan sijoitettua ulompaa pitkittäispalkk ia 11, 12, jotka päistään on yhdistetty toisiinsa poikkipalkeilla 13» joistaainoastaan toinen näkyy tässä kuviossa. Nämä poikkipalkit vuorostaan on yhdistetty kahden sisemmän, ulkopalkeista 11, 12 erillisen pitkittäispalkin 14, 15 kanssa, jotka kannattavat ohjaimia 8.

Kumpikin ohjain 8 käsittää kaksi erillistä pylvästä 16, 17, jotka ylhäällä on yhdistetty päätekappaleen 18 välityksellä, joka määrittää puomin 5 ylemmän tason eli pääteaseman. Alhalla sisempien pitkittäispalkkien 14, 15 väliin voi olla kiinnitetty jäykistys-kappale 19. Käytännössä pylväinä 16, 17 voi olla edullisesti U-palkit, joissa tavalliseen tapaan on uuma 20 ja kaksi vastakkaista sivulaippaa 21.

Ohjausmekanismiin 9 kuuluu juuri kuvioissa 1-4 esitetyssä esimerkissä Y:n muotoinen kappale 22, joka on kiertyvä U-palkin 16 laippojen 21 välissä kannatetun tapin 23 ympäri. Tässä Y-kappaleessa 22. on ensimmäinen haara 24, jossa on poikittainen tappi 25, joka on sovitettu toimimaan yhdessä pylväässä 16 olevan kiinteän vasteen kanssa. Y-kappaleen 22 sovittamiseksi uumaan 20 on tehty pääasiallisesti pystysuora rako 26. Vastetapin 25 mainitun vasteen muodostaa tällöin palkin uuman molemmat osat, jotka ympäröivät rakoa 26. Lisäksi Y-kappaleessa on toinen haara 27, joka on painavampi kuin ensimmäinen haara 24. Tämä toinen haara on yhdistetty jäykän sangan 28 välityksellä, joka ulottuu kääntötapin 23 ohi, köyden ?9 toisen pään kanssa, jonka köyden vastakkainen pää on kiinnitetty toiseen pylvääseen 17» sopivasti vähän korkeammalle kuin sen alaosa. Lopuksi Y-kappaleeseen kuuluu kolmas vapaa haara 30, joka on pääasiallisesti yhtä painava kuin ensimmäinen haara 24. Raon 26 lisäksi uumaan 20 on tehty aukko 31 vastetapin 25 kulun sallimiseksi kyseessä olevan palkin uuman läpi.

Kuvion 3 mukaan Y-kappale 22 on puomin 5 lukitsevassa asennossa. Kuviossa 4 on esitetty Y-kappale puomin vapauttavassa asennossa. Selitetyn ohjausmekanismin toimintaa tullaan selittämään jälempänä.

Juuri edellä esitetyssä esimerkissä jokainen pidin 4 (ks. kuv. 2) käsittää kaulusmai-sen rungon, joka on tehty neljästä pystysuorasta, toisiinsa yhdistetystä levystä 32, jotka kokoonpantuna muodostavat nelikulmion. Pitimeen eli kaulusrunkoon 4 sovitettuun tartuinvälineeseen (merkitty yleisesti viitenumerolla 33) kuuluu tässä tapauksessa kaksi välin päähän toisistaan sijoitettua varsien 36 paria 34, 35, joissa varsissa on 5 65603 alhaalla tartuinosa eli -kynsi 37. Jokainen varsi 36 on kääntyvä tartuinaseman ja val-miusaseman välillä akselin 38 ympäri, joka vuorostaan on yhteydessä pitimen 4 kanssa salvan 39 välityksellä, jonka molempia vastakkaisia päitä ohjaavat pääasialiisesti pystysuorat ohjaimet *»0, jotka on kiinnitetty pitimen kahden vastakkaisen levyn 32 sisäsivuun. Tämä salpa 39, jonka liikkeitä ohjaimia 40 pitkin voi helpottaa joukko rullia M, on tehty edullisesti verraten painavasta meteliikappaleesta, joka painonsa vaikutuksesta pyrkii viemään akselin 38 sekä siihen liittyvät tartuinvarret alaspäin, heti kun vetoelin 6 tulee jännityksettömäksi. Varret 36 on sinänsä tunnetulla tavalla kytketty nivel vipujen 42 välityksellä vetoelimen 6 alaosassa olevaan sakkeliin 43. Huomataan, että jokainen yksityinen nivelvipu 42 on yhteinen kummankin varsiparin 34, 35 kahdelle samalla tavalla toimivalle varrelle. Huomataan myöskin, että jokainen varsi on taivutettu kulmaan, niin että se voi liittyä keskeisesti sijoitettuun nivelvipuun huolimatta siitä, että varren liittyminen akseliin 38 on tehty tämän pään kohdalla. Edullisesti toisaalta vetoelimen tai sakkelin 43 ja toisaalta akselin 38 tai salvan 39 väliin voi olla sovitettu yksi tai useampi jousi 44, joka jatkuvasti pyrkii lähentämään akselia ja vetoelintä toisiinsa ja tällä tavalla nivelvipujen 42 välityksellä kääntämään varsia 36 tartuinkynsien 37 suuntaa vastaan toisistaan poispäin.

Huomataan, että tartuinvarsien jokaisen parin tartuinkynnet 37 on suunnattu toisiaan kohti, jotta ne, kuten on esitetty kuviossa 2, voisivat yhdessä tarttua siteeseen tai sentapaiseen 45, joka on kiinnitetty paalin 2 ympärille.

Levyjen 32 alareunat on leikattu keskiosaa pitkin, jolloin muodostuu neljä pitimen kulmissa olevaa jalkaa 46. Näiden leikkausten ansiosta eliminoituu suuressa määrässä pitimen vinoon asettumisten vaara , niin että oikea tarttuminen siteeseen 45 ei tule vaarannetuksi.

Sen ansiosta, että akseli 38, jolle tartuinvarret 36 on laakeroitu edellä selitetyllä tavalla, on yhdistetty pitimen 4 kanssa salvan 39 välityksellä, joka sallii akselin nostamisen ja laskemisen pitimeen nähden, varmistetaan se, että tartuinkynnet 37 on paikallistettu pääasiallisesti yhteen ja samaan, pitimen alaosassa olevaan tasoon, riippumatta siitä, ovatko tartuinkynnet tartuinasemassa vai valmiusasemassa.

Jokainen pidin 4 (ks.kuv. 3) on yhdistetty kehyksen 7 kanssa taipuisien elimien 47 välityksellä, jotka sallivat ainakin tietyn liikkuvuuden sivusuunnassa pitimen ja kehyksen välillä. Tällaisina taipuisina eliminä 47 voi olla ketjut, kettingit, köydet tai sentapaiset, jotka on kiinnitetty pitimen kulmiin sijoitettuihin lokeroihin 48 sovitettuihin kiinnikkeisiin. Nämä lokerot voivat aivan yksinkertaisesti muodostua vinoon asetetuista levyistä, jotka on sovitettu pitimen 4 yläkulmiin, jolloin jokai- 6 65603 seen lokeroon voidaan sovittaa oikealla tavalla oma elimensä A7 tämän jännityksettö-massä tilassa.

Ylhäällä ketjuelimet *»7 on kiinnitetty 1iitäntävälineisiin *»9, jotka ovat asetettavissa eri asemiin ulkopalkkien 11, 12 pituudella. Nämä 1iitäntävälineet *»9 voivat muodostua edullisesti holkkimaisista kappaleista, jotka ovat kiinnitettävissä tiettyihin asemiin palkkien 11, 12 pituudella kiristysruuvien 50 tai sentapaisten välityksellä. Huomataan, että nämä holkki- eli 1 iitäntävä1ineet *»9 ovat liikuteltavissa mielivaltaisten asemien välillä ulkopalkkeja pitkin ohjainten 8 estämättä , koska aina on olemassa väli ulkopalkkien ja sisäpalkkien 14, 15 välillä.

Vastaavalla tavalla vetoelimet 6 ovat liikuteltavissa ja kiinnitettävissä eri asemiin puomia 5 pitkin, koska nämä vetoelimet on ripustettu holkkeihin 51, jotka ympäröivät puomia ja jotka ovat kiinnitettävissä siihen kiristysruuvien 52 välityksellä.

Vetoelimenä on esitetty piirustuksissa ketju 6. Kuitenkin yhtä hyvin on mahdollista käyttää muun tyyppisiä vetoelimiä, esim. köysiä, kettinkejä, vaijereita tai sentapaisia. Vieläpä on ajateltavissa käyttää kahta te 1 eskooppimaisesti toisiinsa nähden siirrettävää putkea ja/tai tankoa, jotka on varustettu sopivilla vasteilla, jotka aiksaansaavat sen, että kyseessä oleva elin voi ottaa vastaan jännityksen täysin ulostyönnetyssä tilassa.

Kuviosta 1 käy selville, kuinka eri pitimet h on sovitettu, niin että niiden väliin muodostuu välitila eli väli 53· Näiden välitilojen ansiosta yhdistelmänä pitimien taipuisan ripustuksen kanssa elimien k 7 välityksellä aikaansaadaan paalien 2 automaattinen nojaus toisiaan vastaan, kun nostolaitetta nostetaan, millä on huomattava merkitys, koska paalit käytännössä usein on asetettu pystyyn pienen välin päähän toi-s i staan.

Nyt viitataan kuvioihin 5 ja 6, jotka havainnollistavat tartuinelimien tartuinkynsien erästä vaihtoehtoista sovellutusmuotoa. Tässä sovellutusmuodossa tartu invarren 36' muodostaa U-palkki, jossa alhaalla on nivel 51», jonka kanssa tartuinkynsi 37' on yhdistetty kääntyvästi. Ensimmäiseen kiinnikkeeseen 55 on kiinnitetty vetojousen 56 toinen pää ja vastakkainen pää on kiinnitetty tartuinkynnessä 37* olevaan kiinnikkeeseen 57·

Sen ansiosta, että tartuinkynsi 37 tällä tavalla on kääntyvästi tai niveltyvästi yhdistetty varren 36' kanssa, aiksaansaadaan tartuinkynnen erittäin pehmeä nojaus paalin tai kuorman yläsivua vasten, mikä on erittäin edullista sellaisen kuorman yhteydessä , joka on kääritty johonkin repeytymiselle herkkään materiaaliin, esim. muoviin.

Selitetty nostolaite toimii seuraavalla tavalla.

7 65603

Kuviossa 1 ja 2 esitetään nostolaite kyseessä olevaa kuormaa nostettaessa. Tällöin puomi 5 on sijoitettu ylempään pääteasemaansa ohjaimiin 8 nähden, jolloin ohjausmekanismien 9 Y-kappale on asetettu sillä tavalla, että sen ensimmäinen ja kolmas haara 21*, 30 suuntautuvat johtotapista 23 alaspäin, samalla kun toinen haara 27 suuntautuu ylöspäin. Kuorman eli paalin 2 ja puomin 5 välinen nostovoima siirretään järjestyksessä siteen k5, tartuinkynsien 37, varsien 36* nivel vipujen k2, sakkelin ^3 sekä ketjun 6 välityksellä, joka siten tällöin on oikaistu tai eli jännityksen alaisena. Tällöin huomataan, että kehys 7 iesmäisten ohjaimien 8 välityksellä on kannatettu vapaasti alaspäin riippuvana puomista 5, minkä lisäksi pitimet k nojaavat pääteihin 2, jolloin ketjuelimet k7 ovat löysänä.

Kun kuorma lasketaan tarkoitettuun paikkaan, tapahtuu seuraavaa. Niin pian kuin kuorma eli paalit 2 ovat tulleet kosketukseen alustan kanssa ja nostokoukku 3 jatkaa laskeutumista, kehystä 7 tulee kannattamaan ainakin muutamat paalien päällä olevat pitimet k. Nostokoukun 3 ja siten puomin 5 jatkettu laskeminen sallii ketjujen 6 löyhtyrni sen, jolloin salpa 39 painonsa vaikutuksesta saattaa akselin 38 ja sen mukana varret 36 liikkumaan alaspäin pitimeen nähden, samanaikaisesti kun varret jousien kk vaikutuksesta saatetaan kääntymään tartuinkynnet 37 toisistaan poispäin, minkä johdosta tartu invä li neen tartunta siteisiin k5 lakkaa. Liikkeensä aikana alaspäin puomi 5 ohittaa ohjausmekanismin 9 kolmannen haaran 30 estämättä, joka aivan yksinkertaisesti kääntyy alaspäin ja takaisin kuviossa 2 esitettyyn asentoon.

Heti kun puomi 5* joka on ohittanut kolmannen haaran 30 nostetaan jälleen, Y-kappale 22 estää puomin liikkumisen haaran 30 ohi, koska ensimmäinen haara 2k kääntyy nyt siten, että vastetappi 25 asettuu vasteena toimivaa, rakoa 26 ympäröivää seinäuumaa 20 vasten. Jatkettaessa puomin 5 nostamista pitimet tulevat ketjuelimien **7 välityksellä kehyksen 7 kannattamiksi, jota vuorostaan puomi 5 kannattaa Y-kappaleen 22 välityksellä. Kuviosta 3 käy selville, kuinka vetoelin 6 samanaikaisesti on löyh-tynyt ja tartuinkynnet 37 ovat eronneet toisistaan valmiustilaan.

Kun nostolaite lasketaan seuraavalla asennuksella paalien nostamiseksi, kuten on havainnoi 1 istettu kuviossa *», kehys 7 tulee nojaamaan pitimiin i<, jotka vuorostaan ovat vastaavien paalien päällä. Y-kappaleen 22 nyt uudelleen järjestämiseksi puomi 5 lasketaan alas kuviossa esitettyyn asemaan, jossa köysi 29 pingottuu, mistä on seurauksena se, että Y-kappale kääntyy puoli kierrosta, jolloin toinen haara 27 suuntautuu alaspäin, samalla kun ensimmäinen ja kolmas haara 2k suuntautuvat ylöspäin.

Tähän asentoon Y-kappale tasapainottuu sen ansiosta, että haarat 2k ja 30 ovat pääasiallisesti yhtä painavat, kun taas haara 27 on vähän painavampi kuin toiset haarat.

8 6 5 6 O 3

Kun puomia nostetaan jälleen, ensimmäinen haara 2^4 kääntyy,jolloin Y-kappale palaa jälleen kuviossa 2 esitettyyn asentoon. Samanaikaisesti tämän kanssa vetoelin 6 jännittyy varsien 36 samanaikaisesti kääntyessä, jolloin tartuinkynnet 37 menevät tartuntaan siteiden kanssa. Menettely voidaan nyt toistaa.

Kuvioissa 7“9 esitetään vaihtoehtoinen sovel1utusmuoto, jossa ensimmäisen kannattimen uudelleen järjestely liikkuvan ja lukitun tilan välillä kyseessä olevaan pitimeen nähden voidaan aikaansaada yksinkertaisemmin ja nopeammin kuin aikaisemmin selitetyssä esimerkissä. Kuvioissa 7“9 nostolaite vaihtoehtoisine ohjausmekanismeineen on merkitty yleisesti viitenumerolla l1. Viitenumerolla 2" on merkitty nostolaitteella nostettavia se 11uloosapaa1 eja. Samalla tavalla kuin kuvioiden 1-6 mukainen nostolaite tämä nostolaite käsittää useita pitimiä V, ensimmäisen kannattimen 5', useita pitimiin sovitettuja tartuinvälineitä 33', toisen, pitimien U' kanssa, mutta ei tartuinvälinei-den kanssa yhdistetyn kannattimen 7' sekä useita vetoelimiä 6', jotka yhdistävät ensimmäisen kannattimen 5' tartuinvä1ineiden 33' kanssa.

Ohjausmekanismi, joka muodostaa vaihtoehtoisen sovel1utusmuodon keskeisen osan, on merkitty piirustuksessa yleisesti viitenumerolla 58. Esitetyssä esimerkissä tämä ohjausmekanismi käsittää useita ensimmäisiä, lähemmin määriteltynä neljä ensimmäistä levyn tai laatan 59 muotoista salpalaitetta sekä vastaavan lukumäärän tappien 60 muotoisia toisia salpalaitteita, jotka tapit ulottuvat pääasiallisesti kohtisuorasii levyjen 59 tasoa vasten. Tässä esimerkissä nämä salpatapit 60 on sijoitettu varsien 61 alapäähän, jotka varret on laakeroitu kääntyväsii kannattimeen 5'. Kääntövarret 6l liittyvät parittain yhteen ja on sovitettu siten, että ne painovoiman vaikutuksesta riippuvat alaspäin pääasiallisesti pystysuorasti kannattimessa 5'· Kahden akselin 62 ..... - ... , , . .vastaavat . ... . . . ., väliin, joihin on laakeroitu/varsiparit,on sovitettu yksi tai useampi jousi 63, sopi- vimmin kuminauha, jonka tehtävänä on vaimentaa varsien 61 kääntöliikkeitä, niin että näiden kaikki pyrkimykset heilahdella edestakaisin eliminoituvat nopeasti. Huomataan, että molemmat varsiparit on erotettu toisistaan kannattimen 5' pituudella.

Kannatin 5' on samoin kuin aikaisemmin liikuteltavissa pystysuorasti pitimiin **1 tai kehykseen 7' nähden, mistä on seurauksena, että salpatapit 60 liikkuvat pääasiallisesti pystysuoraa rataa pitkin liikkuessaan vastaavia salpalevyjä 59 kohti ja niistä poispäin. Levyt 59 on kiinnitetty kehykseen 7', lähemmin määriteltynä pystylevyihin Sk, jotka on kiinnitetty sisempiin pitkittäispalkkeihin IV vast· 15'· Jokaisessa tällaisessa levyssä 59 on ylöspäin viettävä, vinosti asetettu ensimmäinen ohjauspinta 65, joka sijaitsee suoraan vastaavan tapin 60 alapuolella. Tämä ensimmäinen ohjauspinta muuttuu alaosastaan nokaksi 66, joka puolestaan rajoittaa viitenumerolla 67 merkityn alaspäin suunnatun istuimen, joka voi vastaanottaa kyseessä olevan tapin 60. Edelleen levyssä 65603 9 on toinen, alaspäin istuimesta 67 ulottuva ohjauspinta 68, joka alaosan 69 kohdalla muuttuu kolmanneksi ohjauspinnaksi 70» joka ulottuu vinosti ylöspäin mainitusta yli-menokohdasta 69 ylempään lohtaan 71, josta ensin mainittu, vinosti alaspäin viettävä ohjauspinta 65 alkaa. Jokaisen tällaisen salpaohjauslevyn 59 kanssa voi sopivasti toimia yhdessä apuohjauslevy 72 (ks. kuv. 9), jossa on toisaalta sormi 73. joka ulottuu istuinta 67 kohti ja toisaalta ylöspäin avoin toinen istuin 1k. Kuten kuviosta 9 käy selville, tämä toinen istuin sijaitsee ensimmäisen istuimen 67 ja ohjauslevyn 59 toisen ja kolmannen ohjauspinnan välisen alemman ylimenokohdan 69 välisellä tasolla (vrt. kuv. 8).

Selitetty ohjausmekanismi toimii seuraavalla tavalla.

Kuvioissa 7 ja 8 esitetään nostolaite kyseessä olevaa kuormaa nostettaessa. Tällöin kannatin eli puomi 5' on sijoitettu mahdollisimman korkeaan asemaan kehyksen 7' yläpuolelle, jolloin vetoelimet 6' ovat jännityksen alaisina tartuinvä1ineiden 33' ollessa tarttuneina kuormaan. Kun kuorma vapautetaan, lasketaan puomia 5', jolloin salpa-tapit 60 tulevat kosketukseen vastaavien levyjen 59 ensimmäisen ohjauspinnan 65 kanssa. Tällöin jokainen tällainen ensimmäinen ohjauspinta ohjaa tapit sivulle, niin että nämä laskemista jatkettaessa lopuksi tulevat nojaamaan apuohjauslevyjen 72 istuimiin 7*4. Tämän jälkeen nostetaan puomia 5', mistä on seurauksena, että tapit 60 ohjautuvat levyjen 59 istuimiin 67, koska varret 61 painonsa johdosta aina pyrkivät liikkumaan takaisin pystysuoraan, puomista riippuvaan asentoon, jolloin tapit liikkuessaan istuimien 7k ja 67 välillä tulevaf apuohjauslevyjen 72 sormien 73 ohjaamiksi.

Heti kun tapit 60 ovat saavuttaneet istuimet 67, puomi lukitaan verraten alhaiselle tasolle kehykseen 7' nähden, jolloin puomia 5' jatkuvasti nostettaessa tartuinväli-neet 33' vapauttavat kuorman aikaisemmin selitetyllä tavalla.

Kun tartutaan uuteen kuormaan, lasketaan puomi 5’ niin pitkälle, että tapit 60, sen jälkeen kun ne ovat seuranneet toisia ohjauspintoja 68, voivat ohittaa ylimenokohdan 69. Kun tämä on tapahtunut, nostetaan puomia 5' uudelleen, jolloin tapit 60 tulevat seuraamaan kolmansia ohjauspintoja 70 ylempään kohtaan 71, jossa tapit vapautuvat kosketuksesta levyjen 59 kanssa, jolloin varret 61 voivat asettua kuvioissa 7 ja 8 esitettyihin asentoihin. Tällöin vetoelimet 6' jännittyvä^ uudelleen tartuinvä1ine iden 33' vaikutuksesta, niin että nämä tarttuvat kuormaan.

Luonnollisesti suurin merkitys on sillä, että tappien 60 ja ohjaus levyjen 59 välinen suhteellinen liike (ja siten kannattimen 5' ja kehyksen 7' välinen liike) tapahtuu aina pystytasossa, sillä muuten tappien 60 ja ohajus1evyjen 59 oikea yhteistoiminta vaarantuisi. Lopuksi keksintö kohdistuu pidätinmekanismiin, johon kuuluu kaksi erillistä 10 65603 suunnikasjärjestelmää 75, 75'. Kumpikin näistä järjestelmistä käsittää neljä vartta (ks. kuv. 9) 76, 77, 78 ja 79, jotka ovat kääntyviä toisiinsa nähden nivelien 80, 8l, 82, 83 välityksellä. Näistä nivelistä ensimmäinen nivel 80 on kiinnitetty puomiin 5', kun taas ensimmäiseen niveleen nähden vastakkainen toinen nivel 82 on kiinnitetty kehykseen 7'· Edellä mainitun neljän varren 76-79 lisäksi järjestelmä käsittää viidennen varren 8A, jonka esitetyssä esimerkissä käytännössä muodostaa varren 79 jäykkä jatke. Tämä viides varsi 8U nojaa vapaalla päällään 85 kehystä 7' vasten, lähemmin määriteltynä sen toista sisempää pitkittäispalkkia vasten ja on sovitettu pakotetusti liikkumaan yhdensuuntaisesti varren 77 kanssa ja tällä tavalla pakotetusti estämään jokaisen pyrkimyksen puomin 5' siirtymisiin pituussuunnassa kehykseen 7' nähden.

Kummankin varsi järjestelmän jousi 86 on sovitettu aina vaikuttamaan sillä tavalla, että molemmat kiinteästi sijoitetut, vastakkaiset nivelet 80, 32 pyrkivät lähenemään toisiaan. Tämä varmistaa sen, että varsijärjestelmä ei vahingossa aikaansaa lukitusta puomin 5' ja kehyksen 7' välillä.

Kuten kuviosta 7 käy selville, kehyksen 7' pitkittäissivun pituudelle on sovitettu kaksi kehyksen kanssa niveltyvästä yhdistettyä metallitankoa 87, jotka on yhdistetty puomin 5' kanssa ketjuilla, köysillä tai sentapaisilla taipuvilla elimillä 88. Kun puomi 5' on lukittu kuvion 9 mukaan kehykseen 7' nähden, nämä metallitangot 87 ulottuvat pääasiallisesti pystysuorasti alaspäin kehyksestä 7' tasoon tartuinvälinei-den alapuolella,niin että ne tulevat nojaamaan kuormaa 2" vasten, kuten on esitetty kuviossa 9· Tällöin nämä metallitangot määräävät kehyksen ja siten koko nostolaitteen sijainnin kuormaan nähden. Kun puomi 5' vapautetaan lukituksesta kehykseen 7' nähden (ts. salpatapit 60 vapautuvat salpaohjauslevyistä 59 kuvion 8 mukaan), ketjut 88 aikaansaavat sen, että metallitangot 87 kääntyvät ylös kuviossa 8 esitettyyn ylös-käännettyyn asemaan pitimien A' alaosien yläpuolella olevaan tasoon. Tässä asemassa metallitangot eivät ole tiellä laskettaessa kuorma aikaisemmin lasketun kuorman viereen .

Keksinnön edut ovat ilmeiset siinä, että kyseessä oleva nostolaite sen lisäksi, että se on itsetoimiva sekä kuormaan tartuttaessa että siitä vapautettaessa, on käyt-tovarma, koska se kaikilta olennaisilta osiltaan on rakennettu mekaanisin keinoin, minkä lisäksi nostolaite joustavalla ja tehokkaalla tavalla automaattisesti aikaansaa esimerkiksi paalien ahtaamisen.

Luonnollisesti keksintö ei oli rajoitettu ainoastaan selitettyihin ja piirustuksissa esitettyihin sovel1utusmuotoihi n. Niinpä käsite, "pidin" on käsitettävä kaikkein laa 65603 1 1 jimmassa merkityksessään ja sen tähden se käsittää minkä tahansa elimen, johon nähden kysymyksessä oleva tartuinväIine voidaan muuttaa tartunnasta toimimattomaan tilaan. Niinpä pitimen voidaan ajatella muodostuvan ainoastaan tuesta akselin kannattamiseksi nostolaitteen alaslasketussa asemassa. Samoin käsite "tartuinväline" käsittää laajimmassa merkityksessä, sikäli kuin keksinnöllistä ajatusta voidaan soveltaa myöskin hyvin yksinkertaisiin tartuinvälineisiin, esimerkiksi yksinkertaisen kääntyvän koukun tartuntaa varten esimerkiksi nostosiImukan tai sentapaisen kanssa. Neljän tartuinkyn-nen tai neljän parin tartuinkynsiä sijasta nostolaite voi käsittää ainoastaan yhdestä tartuinkynnestä melkein rajoittamattomaan lukumäärään tartuinkynsiä. Edelleen on ajateltavissa rakentaa yhteen kaksi tai useampia samanlaisia (tai erilaisia) nostolaitteita yhdistämällä puomit eli ensimmäiset kannattimet 5 sopivan laatuisilla poikittaisilla pitkänomaisilla kannatuspalkeiI la. Muun tyyppiset ohjausmekanismit, joilla on samanlainen tehtävä kuin edellä on selitetty, ovat myöskin ajateltavissa. Edelleen on ajateltavissa rakentaa yhteen toinen kannatin 7» jossa on kysymyksessä oleva pidin, niin että kannattimet yhdessä muodostavat yhden yksikön. Luonnollisesti nostolaitetta voidaan käyttää minkä tahansa tyyppisen kuormaustavaran yhteydessä, joka soveltuu tartuttavaksi kysymyksessä olevalla nostolaitteella. Tällöin voidaan ajatella todella muuttaa tartuinvälinettä siten, että se käsittää useita ympyrän muotoon järjestettyjä tartuinkynsiä tai -leukoja, jotka ympäröivät kysymyksessä olevan kuormaustavaran pyöreää päätä tai sentapaista. Kuvioiden 7~9 mukaisessa sovel1utusmuodossa on esimerkiksi mahdollista sovittaa salpaohjauslevyt 59 puomiin tai ensimmäiseen kannattimeen 5', samalla kun salpatapit 60 sovitetaan kehykseen 7'· Riippumatta levyjen tai tappien sijoituksesta ensimmäiseen kannattimeen vast, kehykseen levyt voivat olla liikkuvia poikittain liikesuuntaan nähden levyjen ja tappien välillä sen sijaan, että tapit ovat liikkuvia, kuten on esitetty piirustuksissa. Edelleen tapit voivat olla liikuteltavissa poikkisuunnassa muulla tavalla kuin sijoittamalla ne kääntyviin varsiin. Niinpä tapit voivat olla liikuteltavissa puomin 5 pituussuunnassa sopivaa laatua olevien jousien vaikutusta vastaan. Myöskin levyjä 59 voidaan liikuttaa jousien vaikutusta vastaan analogisella tavalla. Sen sijaan, että keksinnön mukaisen ohjausmekanismin annetaan toimia kannattimen 5' ja kehyksen 7’ välillä, luonnollisesti on mahdollista antaa sen toimia välittömästi kannattimen 5’ ja yhden tai useamman pitimen välillä kysymyksessä olevia tartuinvälineitä varten erityisen kehyksen puuttuessa.

Claims (4)

12 Patentti vaatimukset 65603

1. Sen laatuinen nostolaite, joka käsittää ainakin yhden pitimen (4) kanssa yhdis tetyn tartuinvälineen (33), joka on liikkuva pitimeen nähden tarttuvan tilan (kuv. 2) ja toimimattoman tilan täi valmiustilan (kuv. 3) välillä sekä kannattimen (5), joka toisaalta on liikuteltavissa pitimeen (4) nähden suunnassa siitä kaukai-sinta asemaa kohti, toisaalta ohjausmekanismin välityksellä on lukittavissa pitimeen nähden asemaan lähemmäksi tätä kuin ennalta määrätty asema ja on yhteydessä tartuinvälineen (33) kanssa ainakin yhden vetoelimen (6) välityksellä, joka toisaalta jännityksen alaisessa tilassa --- kun kannatin on lukitsematon eli liikkuva pitimeen nähden --- pakottaa tartuinvälineen ensimmäiseen tämän kahdesta tilasta ja toisaalta jännityksettömässä tilassa --- kun kannatin on lukittu pitimeen nähden --- sallii tartuinvä1?neen ottaa toinen kahdesta tilastaan, tunnettu siitä, että tartuinväline (33) käsittää ainakin yhden tartuinkynnellä (37) varustetun varren tai varsimaisen osan (36), joka on käännettävissä tartuintilan ja valmiustilan välillä akselin (38) ympäri, joka on yhdistetty pitimen (k) kanssa liitoksen (39,40) välityksellä, joka sallii akselin nostamisen ja laskemisen pitimeen nähden tartuinkynnen (37) paikallistamiseksi pääasiallisesti yhdessä ja samassa, pitimen alaosassa olevassa tasossa riippumatta siitä, onko tartuinkynsi vetoelimen vaikutuksesta pidetty tartuinasemassa vai etäännytetty tästä asemasta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen nostolaite, tunnettu siitä, että akseli (38) on sovitettu sopivimmin painavaan salpaan (39), jonka molemmat vastakkaiset päät on ohjattu pääasiallisesti pystysuorilla johteilla (40) pitimessä.

3· Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen nostolaite, tunnettu siitä, että akseli (38) kannattaa kahta välin päähän toisistaan sijoitettua paria (34, 35) varsia (36), joissa kummassakin parissa on kaksi vastakkaista, toisiaan kohti suunnattua tartuinkynttä (37), jolloin varret sinänsä tunnetulla tavalla on kytketty nivelvipujen (42) välityksellä vetoelimeen (6).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen nostolaite, tunnettu siitä, että toisaalta vetoelimen (6) ja toisaalta akselin (38) väliin on sovitettu ainakin yksi jousi (44), joka aina pyrkii lähentämään akselia ja vetoelintä toisiinsa ja tällä tavalla nivelvipujen (42) välityksellä kääntämään varsia (36) suunnassa tartuin-kynsien (37) toisistaan erotusta kohti.