FI65529C - Reglerkomposition foer vaextodling - Google Patents
Reglerkomposition foer vaextodling Download PDFInfo
- Publication number
- FI65529C FI65529C FI813498A FI813498A FI65529C FI 65529 C FI65529 C FI 65529C FI 813498 A FI813498 A FI 813498A FI 813498 A FI813498 A FI 813498A FI 65529 C FI65529 C FI 65529C
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- group
- mixture
- active ingredient
- general formula
- weight
- Prior art date
Links
Classifications
-
- A—HUMAN NECESSITIES
- A01—AGRICULTURE; FORESTRY; ANIMAL HUSBANDRY; HUNTING; TRAPPING; FISHING
- A01N—PRESERVATION OF BODIES OF HUMANS OR ANIMALS OR PLANTS OR PARTS THEREOF; BIOCIDES, e.g. AS DISINFECTANTS, AS PESTICIDES OR AS HERBICIDES; PEST REPELLANTS OR ATTRACTANTS; PLANT GROWTH REGULATORS
- A01N35/00—Biocides, pest repellants or attractants, or plant growth regulators containing organic compounds containing a carbon atom having two bonds to hetero atoms with at the most one bond to halogen, e.g. aldehyde radical
- A01N35/08—Biocides, pest repellants or attractants, or plant growth regulators containing organic compounds containing a carbon atom having two bonds to hetero atoms with at the most one bond to halogen, e.g. aldehyde radical at least one of the bonds to hetero atoms is to nitrogen
- A01N35/10—Biocides, pest repellants or attractants, or plant growth regulators containing organic compounds containing a carbon atom having two bonds to hetero atoms with at the most one bond to halogen, e.g. aldehyde radical at least one of the bonds to hetero atoms is to nitrogen containing a carbon-to-nitrogen double bond
Landscapes
- Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
- Agronomy & Crop Science (AREA)
- Plant Pathology (AREA)
- Health & Medical Sciences (AREA)
- Engineering & Computer Science (AREA)
- Dentistry (AREA)
- General Health & Medical Sciences (AREA)
- Wood Science & Technology (AREA)
- Zoology (AREA)
- Environmental Sciences (AREA)
- Agricultural Chemicals And Associated Chemicals (AREA)
- Organic Low-Molecular-Weight Compounds And Preparation Thereof (AREA)
Description
65529
KASVINVILJELYN SÄÄTÖSEOS - REGLERKOMPOSITION FÖR VÄXTODLING
Keksintö koskee kasvinviljelyn säätöseoksia, jotka sisältävät bisyklo [2.2.ij heptaanijohdannaisia.
Keksinnön mukaisissa säätöseoksissa käytetään yleisen kaavan (I) mukaisia bisyklo [2.2.Oheptaanijohdannaisia H3C ch3 N (I) ch3 'n-g-r jossa R on 2“a1 kyy1iryhmä, joka voi olla substituoitu alem malla alkoksiryhmällä, C2 ^-alkenyyliryhmä tai fenyyli-(alempi -alkyyli)ryhmä, jonka fenyyliryhmä voi olla substituoitu yhdellä tai useammalla alemmalla alkoksiryhmällä tai halogeeniatomilla.
Tässä selostuksessa käytetty termi ’^^^“ölkyyliryhmä” tarkoittaa suora- tai haaraketjuista tyydytettyä alifaattista hiilivety-ryhmää, kuten metyyli-, etyyli-, n-propyyli-, isopropyyli-, n-butyyli-, n-heksyyli-, n-dodekyyliryhmää jne. AI kyy1iryhmässä voi olla alempi alkoksisubstituentti. Termi "alempi alkoksi" tarkoittaa suora- tai haaraketjuisia, 1-4 hiiliatomia sisältäviä alkoksiryhmiä, kuten metoksi-, etoksi-, isopropoksi-ryhmää jne. Alkoksialkyyliryhmistä voidaan mainita metoksimetyy1iryhmä, etok-sirnetyyliryhmä ja etoksietyyliryhmä. Termi "C^^-alkenyyliryhmä" tarkoittaa suora- tai haaraketjuisia, 2-4 hiiliatomia sisältäviä a 1 kenyy1iryhmiä, kuten vinyyli-, allyyli-, ?-propenyyliryhmöä 2 65529 jne. Termi "fenyyli-(alempialkyyli)ryhmä” tarkoittaa suora- tai haaraketjuisiä, 1-4 hiiliatomia sisältäviä alkyyliryhmiä, jotka on substituoitu yhdellä tai kahdella fenyyliryhmällä, kuten bentsyyli-, p -fenyylietyyli-, , /3-difenyylietyyliryhmää, jne.
Fenyyli-(alempialkyyli)ryhmien fenyy1irengas voi olla substituoitu yhdellä tai useammalla halogeenilla ja/tai alemmalla alkoksiryhmälla (esim. p-klooribentsyyli jne.). Termi halogeeni voi tarkoittaa kaikkia neljää halogeeniatomia, kuten fluoria, klooria, jodia tai bromia.
Yleisen kaavan (I) mukaiset yhdisteet sisältävät asymmetrisen hiiliatomin ja näin ollen ne esiintyvät raseemisen seoksen muodossa tai optisina antipodeina. Keksintö kattaa myös yleisen kaavan (I) mukaisten yhdisteiden raseemiset muodot ja optisesti aktiiviset muodot. Tässä selostuksessa käytetty termi "yleisen kaavan (I) mukainen yhdiste" tarkoittaa yleisen kaavan (I) mukaisia raseemisia yhdisteitä ja myös optisesti aktiivisia anti-podeja.
Etusijalle asetettavia yleisen kaavan (I) mukaisia yhdisteitä ovat ne, joissa R on 1-4 tai 10-14 hiiliatomia sisältävä alkyy-liryhmä, kuten allyyliryhmä tai bentsyyliryhmä.
Yleisen kaavan (I) mukaisista uusista yhdisteistä seuraavat ovat erittäin edullisia: / + /-2-/n-propoksi-imino/-1,7,7-trimetyyli-bisyklo [2.2. ij heptaani, /-/-2-/n-propoksi-imino/-1,7,7-trimetyyli-bisyklo (2.2.f]heptaani, / + /-2-/dodekyylioksi-imino/-1,7,7-trimetyyli-bisyklo (2.2.f] heptaani, / + /-2-/allyylioksi-imino/-1,7,7-trimetyy1i-bisyklo |2.2.£j heptaani, /-/-2-/allyylioksi-imino/-1,7,7-trimetyyli-bisyklo [2.2.1] heptaani, / + /-2-/bentsyylioksi-imino/-1,7,7-trimetyyli-bisyklo[2.2.l]]heptaani.
Tämän keksinnön mukaiselle kasvinviljelyn säätöseokselle on tunnusomaista se, että se sisältää vaikuttavana aineena 0,001-95. pairio-% yleisen kaavan (I) mukaista raseeinista ja/tai optisesti 3 65529 aktiivista yhdistettä, jossa R on edellä määritelty, sekä tavallista orgaanista tai epäorgaanista kiinteätä ja/tai nestemäistä kantaja-ainetta ja/tai täyteainetta ja/tai laimenninta ja/tai pinta-aktiivista ainetta.
Keksinnönmukaiset seokset sisältävät 0,001-95 paino-% vaikuttavaa aihetta. Keksintö sisältää sekä suuren vaikuttavan aineen pitoisuuden sisältävät konsentraatit että käyttövalmiit laimennetut seokset.
Kaavan (I) mukaisista raseemisista tai optisesti aktiivisista yhdisteistä tai niiden seoksista voidaan tunnetulla tavalla valmistaa seoksia, kuten emulgoituvia konsentraatteja (EC), kalvoja (kuten kylvösiemenkalvoja), granulaatteja (mielellään mik-rogranulaatteja) jne. Nämä seokset sisältävät raseemisia tai optisesti aktiivisia yleisen kaavan I mukaisia uusia vaikuttavia yhdisteitä tai niiden seoksia (käytetään nimitystä "vaikuttava aine”) sekä kiinteätä tai nestemäistä inerttiä kantaja-ainetta tai laimenninta, liuotinta tai muuta apuainetta.;
Apuaineista voidaan mainita esim. pinta-aktiiviset aineet (kuten kostutusaineet, emulgointiaineet ja dispergointiaineet),paakkuun-tumisenestoaineet, kiinnitysaineet, liukuaineet, tartutusaineet, korroosionestoaineet, suspendointiaineet, sateenkestävyyttä parantavat aineet, tunkeutumisenedistämisaineet jne.
Kiinteinä kantaja-aineina tai laimentimina voidaan käyttää esim. mineraaliaineita, kuten alumiinisilikaattia, talkkia, poltettua magnesiumoksidia, piidioksidia, trikalsiumfosfaattia, korkki-jauhoa, korkkijauhetta, savea, kaoliinia, perliittiä, bentoniit-tiä, montmorilloniittia, piimaata, pyrofillittiä, dolomiittia, kipsiä, kalsiumfosfaattia, kalsiumkarbonaattia, kiillettä, kolloidista piioksidia, Fuller-maata, Hewitt-maata, kaoliinia (china clay) jne.
4 65529
Nestemäisinä Kantaja-aineina tai laimentimina voidaan käyttää esim, vettä, orgaanisia liuottimia ja/tai veden ja orgaanisten liuottimien seoksia, kuten ketoneja (esim. asetofenoni, sykloheksanoni, isoforon jne.), aromaattisia hiilivetyjä (esim. bentseeniä, toluee-nia, ksyleeniä jne.), alkyylinaftaleenejä, tetrahydronaftaleeniä, kloorattuja hiilivetyjä (esim. klooribentseenejä, di kloorietyleeniä, trikloorietyleeniä, tetrakloorietaania jne.), alko.holeja (esim. me-tanolia, etanolia, isopropanolia, butanolia, propyleeniglykolia, diasetonialkoholia jne.), paloöljyä, mineraali-, eläin- ja kasviöljyjä, alifaattisia mineraaliöljyjakeita, öljytisleitä, joissa on suuri aromaattinen pitoisuus (esim. naftaa ja tislattua pikiöljyä), polaarisia orgaanisia liuottimia (esim. dimetyy1isuIfoksidia ja dimetyy1iformamidi a) ja näiden seoksia.
Kostutus-, dispergointi- ja emulgointiaineet voivat olla ionista tai ionitonta tyyppiä.
Ionittomina pinta-aktiivisina aineina voidaan käyttää esim. etylee-nioksidin ja ^19-20 -rasva~a^°^°^en (kuten oleyylialkoholin, setyy-lialkoholin, oktadekyy 1ia 1 koho 1in jne.) kondensaatteja, alkyyli-fenoleja (kuten oktyy1ifeno 1ia, oktyy1ikreso1ia jne.), amiineja (kuten oleyy1iamiinia) , merkaptaaneja (kuten dodekyy1imerkaptaania) tai karboksyylihappoja, korkeampien rasvahappojen ja heksitolian-hydridien osaestereitä, näiden osaesterien ja ety1eeniokdisin kon-densointituotteita, lesitiinejä, polyalkoholien rasvahappoestereitä jne.
Ioniset pinta-aktiivis et aineet voivat olla kationisia tai anionisia yhdisteitä .
Kati onisistä pinta-aktiivisista aineista voidaan mainita esim. kva ternääri set ammon i umyhdisteet (kuten setyyli-trimetyyli -ammoni um-bromidi, setyy1i-pyridiniumbromidi jne.).
5 65529
Anionisia pinta-aktiivisia aineita ovat esim. saippuat, rikkihapon alifaattisten monoesterien suolat (kuten natriumlauryylisulfaatti, dodekanolimonosulfaatin natriumsuola ), sulfonoitujen aromaattisten yhdisteiden suolat (kuten natriumdodekyylibentseenisulfonaatti, natrium-, kalsium- tai ammoniumligniinisulfonaatti), butyy1inafta -leenisulfonaatti, di- ja tri-isopropyyli-naftaleenisulfonihapon nat-riumsuolojen seokset, petrolisulfonihappojen natriumsuolat, öljy-hapon tai abietiinihapon kalium- tai trietanoliamiinisuolat.
Suspendointiaineina voidaan käyttää esim. hydrofiilisiä kolloideja (kuten polyvinyy1ipyrrolidonia, natriumkarboksimetyyliselluloosaa jne) tai kasvi kunnasta peräisin olevia kumeja (kuten canth-kumia jne),
Tartutusaineita ovat esim. liukuaineet (kuten kalsium- tai magnesium-stearaatti), kiinnitysaineet (kuten polyvinyylialkoholi), selluloosa-johdannaiset ja muut kolloidiset aineet (kuten kaseiini), mineraali-öljyt jne.
Dispergointiaineista voidaan mainita esim. metyyliselluloosa, 1igniinisuIfonaatit, alkyy1inaftaleenisulfonaatit jne.
Hajotusaineina, tartutusaineina, sateenkestävyyttä parantavina aineina tai tunkeutumista edistävinä aineina voidaan käytLää esim. rasvahappoja, hartseja, liimaa, kaseiinia ja alginaatteja.
Kun käytetään edellä mainittuja kantaja-aineita, laimentimia ja apuaineita, voidaan neksi nnönmukainen vaikuttava aine saattaa erilaisten kiinteiden, nestemäisten tai kaasumaisten maanviljelys- tai puutarhanviljelyseosten muotoon.
Tällaiset kiinteät seokset voivat olla esim. rakeina tai granulaat-teina (mielellään mikrogranulaatteina), tahnoina, granuloituina, peitettyinä tai - mielellään - päällystettyinä siemeninä, maanviljelyksessä (mielellään puutarhanvi1je lyssä ) käytettyinä kylvösiemen-kalvoina jne.
6 65529
Nestemäisistä seoksista voidaan mainita liuokset, kuten suoraan suihkutettavat liuokset (esim. vesiliuokset, orgaanisten liuottimien tai öljyjen kanssa muodostetut liuokset jne.), dispersiot, suspensiot (ennen kaikkea vesisuspensiot), vesi- tai ö1jyemulsiot, inertti-emulsiot jne.
Rakeiset seokset voidaan valmistaa esim. liuottamalla keksinnön-mukainen kasvinviljelyn säätöaine liuottimeen ja lisäämällä liuos rakeiseen kantaja-aineeseen (esim. huokoiseen rakeiseen aineeseen, kuten hohkakiveen tai attaclayhin, ei-huokoiseen rakeiseen mineraali a i neeseen , kuten hiekkaan tai hiesuun, tai rakeiseen orgaaniseen aineeseen, kuten mustamultaan tai leikattuun tupakanruotiin) sideaineen läsnäollessa ja haluttaessa kuivaamalla näin saatu rakeinen aine. Toisen menetelmän mukaan voidaan rakeiset seokset valmistaa sekoittamalla kasvinviljelyn säätöaine jauhemaisen mineraali-aineen, liukuaineen ja sideaineen kanssa, puristamalla seos, rikkomalla puristettu aine ja seulomalla raekooltaan haluttu jae erilleen. Edullinen raemaisten seosten valmistustapa on kuiva- tai märkägranu-lointi, joista viimeksi mainittu suoritetaan joko märkäpuristuksella tai buildup-tekniikalla.
Erittäin edullinen seosmuoto on ky lvösiernenkalvo. Siementen kylvön helpottamiseksi ja yksittäisten siementen ja rivien sopivan välimatkan takaamiseksi korvataan käsin tapahtuva kylvö tai istutus tunnetusti nykyään yhä enenevässä määrin maanviljelyksessä (ennen kaikkea puutarhaviljelyssä) sisällyttämällä siemenet vesiliukoiseen kalvoon ja asettamalla maahan näin saadut kalvosuikaleet, jotka sisältävät mahdollisesti enemmän kuin yhden siemenrivin. Kalvo voidaan tehdä mistä tahansa vesiliukoisesta aineesta, joka on inertti siementen suhteen, kuten polyvinyylialkoholista, ja ainoa edellytys on, että kalvo ei vahingoita siemeniä ja se hajoaa tai liukenee maahan kosteuden vaikutuksesta. Keksinnönmukainen kylvösiernenkalvo voi sisältää uuden vaikuttavan aineen kalvomateriaalissa tai siemenet voidaan esikäsitellä uudella vaikuttavalla aineella ennenkuin ne 7 65529 sisällytetään kalvoon. Kylvösiemsnkalvojen kohdalla on erittäin edullista se, että uusi vaikuttava aine lisää ennen kaikkea siementen itämiskykyä kalvossa ja sitten edistää pääasiassa viljeltävien kasvien kasvua tarjoten myös sopivaa suojaa tuhohyönteisiä vastaan kasvien alkukehitysvaiheessa.
Dispersiot, suspensiot tai emulsiot voidaan valmistaa liuottamalla tai suspendoima1la keksinnönmukainen vaikuttava aine liuottimeen, joka sisältää mahdollisesti yhtä tai useampaa kostutus-, disper-gointi-, suspendointi- ja/tai emulgointiainetta, ja sekoittamalla näin saatu seos veteen, joka mahdollisesti myös sisältää yhtä tai useampaa kostutus-, dispergointi-, suspendointi- ja/tai emulgointi-ai netta.
Sekoittuvia öljyjä voidaan valmistaa liuottamalla tai dispergoima1la hi enoja koisesti yleisen kaavan (I) mukainen vaikuttava aine sopivaan liuottimeen, mielellään hieman veteensekoittuvaan liuottimeen, emulgointiaineen läsnäollessa.
Suoraan suihkutettaviksi sopivat liuokset valmistetaan liuottamalla keksinnönmukainen vaikuttava aineosa liuottimeen, jossa on keskitasoa tai korkealla oleva kiehumispiste. On edullista käyttää liuotinta, jonka kiehumispiste on yli 100°C.
Inverttiemulsiot voidaan valmistaa emulgoimalla keksinnönmukainen vaikuttava aine veteen suoraan suihkutuslaitteessa joko ennen suihkutusta tai suihkutuksen aikana.
Emulgointikelpoisia konsentraatteja, tahnoja tai kostuvia spray-jauheita voidaan käyttää varsinkin tehtäessä käyttövalmiita vesipitoisia valmisteita. Konsentraatit laimennetaan ennen käyttöä haluttuun väkevyyteen vedellä. Näiden konsentraattien pitäisi olla pysyviä kestämään pitkiä varastointi aikoja ja vede1lälaimennuksen jälkeen niiden pitäisi säilyä homogeenisina sellainen aika, joka riittää niiden käyttöön tavallisilla suihkutuslaittei1la, Konsentraatit sisältävät tavallisesti 10-85 paino-%, mielellään 25-60 paino-%, vaikuttavaa ainetta. Käyttövalmiit, laimennetut vesiseok-set (spray 1iuokset) sisältävät mielellään 0,001 -3,00 paino-% vaikut- 8 65529 tavaa ainetta, mutta eritystarkoituksiin voidaan valmistaa myös seoksia,joi 1la on suurempi tai pienempi vaikuttavan aineen pitoisuus. Valmistus- ja käyttötavasta riippuen voi halutun vaikutuksen omaavien seosten vaikuttavan aineen pitoisuus vaihdella laajalla alueella.Seokset sisältävät Yleensä 0,01-95 paino-% vaikuttavaa ainetta. Jos seoksia on tarkoitus käyttää "ultra-low volume" -menetelmällä (ULV), voidaan keksinnönmukainen vaikuttava aine sekoittaa erittäin pieniin määriin lisäaineita niin, että saadaan seoksia, jotka sisältävät mielellään 90-95 paino-% vaikuttavaa ainetta. Halutut paikat käsitellään näillä seoksilla käyttämällä apuna laitteita, jotka tuottavat erittäin hienojakoisia suihkuja, mielellään lentokoneesta käsin. Laimannetut seokset sisältävät tavallisesti 0,01-20 paino-% vaikuttavaa ainetta, kun taas konsentraattien vaikuttavan aineen pitoisuus voi olla alueella 20-95 paino-%.
Emu 1 gointikelpoiset konsuntraatit sisältävät tavallisesti 5-70 paino-%, mielellään 10-50 paino-% vaikuttavaa ainetta. Jauhemaisten seosten vaikuttavan aineen pitoisuus voi tavallisesti olla alueella 0,5-10 paino-%, mielellään 1-5 paino-%.
Keksinnönmukaisia seoksia voidaan käyttää suihkeina, jauhesuihkeina, päällysteinä (esim. siementen päällystyksessä), kylvösiemenkalvoina , maankasteluseoksina, kastokylpyinä jne. Käytettäväksi sopiva seos-tyyppi riippuu käyttötarkoituksen asettamista vaatimuksista.
Eräs tämän keksinnön kohde on maanvi1jelymenetelmä, jossa kasvit, siemenet ja/tai maa käsitellään joko suorasti tai epäsuorasti seoksella, joka sisältää kaavan (I) mukaista raseemista tai optisesti aktiivista yhdistettä tai niiden seosta.
Tässä maanvi 1 j e lymenete lmässä keksi nnönmu ka i se 11 a seoksella käsitellään maanpinta tai maan sisus, siemenet tai kasvit tai valitut kasvinosat.
9 65529
Siemenet voidaan käsitellä esim. päällystämällä sekoituksen avulla ne keksinnönmukaisella vaikuttavalla aineella, joka mahdollisesti sisältää kantaja-ainetta. Siemenet voidaan myös käsitellä keksinnönmukaisella vaikuttavalla aineella edellä mainittujen pinta-aktiivisten kostutusaineiden kanssa ja mahdollisesti kantaja-aineen kanssa. Viimeksimainitussa tapauksessa vaikuttavan aineen, pinta-aktiivisen aineen ja kantaja-aineen seos käsitellään ensin pienellä määrällä vettä ja sitten siemenet sekoitetaan näin saatuun suspensioon.
Erityinen siementenpää1lystysmenetelmä on siementen päällystäminen dragee-valmistustekniikalla, Tämä tapahtuu esim, siten, että siemenet asetetaan dragee-pannuun, pannua kierretään ja siemenet kostutetaan sideaineen (esim. natriumkarboksimetyy1ise 11uloosa) vesiliuoksella. Sitten päällystysaine, jauhemainen seos, suihkutetaan märkien siementen pintaan. Päällystysainetta lisätään niin kauan, että päällystetyille siemenille saavutetaan haluttu paino tai dimensiot.
Keksinnönmukainen maanviljelymenetelmä voidaan käytännössä toteuttaa myös siten, että vaikuttava aine sekoitetaan maahan, hiekkaan tai johonkin muuhun edellä mainittuun jauhemaiseen kantaja-aineeseen ja mahdolliseen pi rita-akti i vi seen aineeseen ja näin saadulla jauhemaisella seoksella käsitellään vaot kylvön aikana.
Siemenet voidaan käsitellä vaikuttavalla aineella ennen kylvöä, kylvön yhteydessä tai sen jälkeen joko edellä kuvatulla maanviljely-menetelmällä tai vesisuihkulla, joka sisältää vaikuttavan aineen sekä mahdollisesti pinta-aktiivista ainetta, ja/tai edellä kuvatulla jauhemaisella aineella.
Keksinnönmukainen maanvi1jelymenetelmä voidaan käytännössä toteuttaa myös siten, että vaikuttavaa ainetta sisältävää seosta käytetään suoraan kasville, tiettyihin kasvinosiin (esim. lehtiin) taikasvu-ympärjstöön. Halutut paikat voidaan käsitellä seoksilla esim. suihkuttamalla, pölyttämällä jne. Maa voidaan käsitellä seoksilla esim, kastelemalla, tu lvakäsittelyllä tai sekoitusmenetelmällä, Viimeksi mainitussa tapauksessa siemenet kylvetään vakoihin, jotka on esi- 05529 10 käsitelty kyseisellä seoksella,
Keksinnönmukaisia seoksia voidaan käyttää sekä yksisirkkaisten että kaksisirkkaisten kasvien kasvunsäätelyssä. Käsittely voidaan suorittaa yhtä hyvin ennen kylvöä, ennen istutusta, ennen maanpintaan nousua ja maanpintaan nousun jälkeen tai käsittelemällä maa.
Käsittely "ennen kylvöä" tai "ennen istutusta" tarkoittaa sitä, että maa käsitellään ensin keksinnönmukaisella seoksella ja vasta sen jälkeen kylvetään tai istutetaan.
Käsittely "ennen maanpintaan nousua" tarkoittaa sitä, että maa käsitellään keksinnönmukaisella seoksella ennenkuin kasvi nousee pintaan, esim. suihkuttamalla maa ennenkuin itävät kasvit puhkaisevat maanpinnan.
Käsittelyllä "maanpintaan nousun jälkeen" tarkoitetaan sitä, että käsiteltävä alue (esim. kasvit tai maa) käsitellään keksinnönmukaisella seoksella vasta sen jälkeen kun kasvit ovat nousseet pintaan.
Kokemuksemme mukaan ovat keksinnönmukaiset seokset erittäin hyödyllisiä kun halutaan säädellä seuraavien kasvien kasvua: maissi, viljalajit, auringonkukka, alfalfa, sokerijuurikas, rapsi, soijapapu, peruna, riisi, viherpippuri, tomaatti ja vihannekset.
Halutun vaikutuksen aikaansaamiseen tarvittava vaikuttavan aineen suuruus riippuu useista tekijöistä, kuten vaikuttavan aineen optisesta aktiivisuudesta (raseeminen, oikealle kiertävä, vasemmalle kiertävä), käsiteltävän viljelykasvin tyypistä ja yleisestä tilasta, viljelykasvin kehitysasteesta (siemen, itävä taimi, 1-3-lehtinen aste jne.), käsiteltävän kasvin ympäristössä kasvavista muista kasveista, vuodenajasta, säätilasta, käsittelytavasta (ennen maanpintaan nousua, ennen kylvöä, maanpintaan nousun jälkeen, maahan sekoittamalla jne.) ja seosmuodosta. Näin ollen pitäisi optimaalinen annostus aina määrittää kokeellisesti. Vaikuttavaa ainetta käytetään 11 65529 tavallisesti 0,1-25 kg/ha, mielellään 0,1-15 kg/ha. Optimaalinen annos siementenpäällystyksessä tai itämisen edistämisessä on noin 5-500 g/100 kg siemeniä. Jos halutaan edistää kasvin kasvua tai lisätä sadon määrää, on edullista käsitellä maa, jolloin optimaalinen annos on alueella 0,1-15 kg/ha.
Laimennettujen seosten lopullinen väkevyys riippuu myös käyttötavasta (esim. siementen käsittely, lehtien käsittely, maan käsittely, maahan sekoittaminen jne.). Niinpä esim. siementen käsittelyssä, lehtien käsittelyssä ja itämiskyvyn tehostamisessa voidaan käyttää laimennettuja liuoksia, jotka sisältävät 0,5-10 000 ppm, mielellään 1- 1000 ppm vaikuttavaa ainetta, kun taas käsiteltäessä ennen maanpintaan nousua tai sen jälkeen voidaan käyttää laimennettuja seoksia (esim. spray-liuoksia), jotka tavallisesti sisältävät 0,1-3,0 paino-%, mielellään 0,3-1,0 paino-% vaikuttavaa ainetta.
Keksinnön mukaisissa seoksissa käytettäviä yleisen kaavan (I) mukaisia raseemisia tai optisesti aktiivisia yhdisteitä voidaan valmistaa siten, että yleisen kaavan (II) mukainen yhdiste H3C x/' CH3 (H) CH3 y jossa Y on happi- tai rikkiatomi tai oksiimiryhmä, saatetaan emäksisen kondensointireagenssin läsnäollessa reagoimaan yleisen kaavan (III) R - X (III) mukaisen yhdisteen kanssa, jossa R on edellä määritelty ja X on 12 65529 poistuva ryhmä, mielellään halogeeniatomi, sulfonyylioksiryhmä tai amino-oksi ryhmä, edellyttäen, että käytettäessä yleisen kaavan (II) mukaista yhdistettä, jossa Y on oksiimiryhmä, X on muu kuin amino-oksiryhmä, ja haluttaessa yleisen kaavan (I) mukainen raseeminen yhdiste erotetaan optisesti aktiivisiksi antipodeikseen,
Yleisen kaavan (III) mukaisissa yhdisteissä X voi olla mikä tahansa tällaisissa reaktioissa käytetty poistuva ryhmä, X voi olla mielellään halogeeniatomi tai sulfonyylioksiryhmä (esim. alempi alkyyli-sulfonyylioksiryhmä, kuten metaanisulfonyylioksiryhmä, tai aryyli-sulfonyylioksiryhmä, kuten p-tolueenisulfonyylioksiryhmä, fenyyli-sulfonyylioksisyhmä tai p-bromifenyylisulfonyylioksiryhmä) tai amino-oksiryhmä. Kun lähtöaineena käytetään yleisen kaavan (II) mukaisia yhdisteitä, joissa Y on oksiimiryhmä, käytetään yleisen kaavan (III) mukaisina yhdisteinä sellaisia, joissa X on muu kuin ami no-oks iryhmä.
Reaktio suoritetaan emäksisen kondensointireagenssin läsnäollessa. Tähän tarkoitukseen voidaan mielellään käyttää alkalihydroksideja (esim. natrium- tai kaliumhydroksidia ), aikaiihydridejä (esim. natrium- tai ka 1iumhydridi), alkaliamideja (esim. natrium- tai kaliumamidi), a 1 kaiiai koho laatteja (esim. natriummetylaatti, kalium-etylaatti, kalium-tert.-butylaatti, jne.), alkalimetalleja (esim. natrium tai kalium) tai orgaanisia emäksiä (esim. trietyyliamiini, pikoliini tai pyridiini).
Reaktio on edullista suorittaa inertissä orgaanisessa 1iuottimessa. Reaktioväliaineena voidaan käyttää aromaattisia hiilivetyjä (esim, bentseeni, tolueeni, ksyleeni jne.), asyklisiä tai syklisiä eette-reitä (esim. dietyylieetteri, dibutyylieetteri, dioksaani, tetra-hydrofuraani jne.), dipolaarisia aproottisia orgaanisia liuottimia (esim. dirnetyy 1 if ormamidi , dimetyy 1 iasetamidi , heksametyylif osfori-tri amidi , d irnetyy 1 i su lf oksi di jne.) tai alkoholeja (esim. metanoli, etanoli, isopropanoli jne.).
Reaktio on edullista suorittaa lämpötilassa, joka on 20°C ja reaktio-seoksen kiehumispisteen välillä, mielellään kuumentamalla ja varsinkin reaktioseoksen kiehumispisteessä.
13 65529 Näin saadut yleisen kaavan (I) mukaiset yhdisteet erotetaan reaktio-seoksesta tunnetulla menetelmillä (esim. haihduttamalla, fraktioimalla jne.) ja haluttaessa puhdistetaan kiteyttämällä,
Kuten jo edellä mainittiin, esiintyvät yleisen kaavan (I) mukaiset yhdisteet raseemisina seoksina tai optisesti aktiivisina antipodeina. Yleisen kaavan (I) mukaiset optisesti aktiiviset yhdisteet voidaan valmistaa käyttämällä lähtöaineina yleisen kaavan (II) mukaisia optisesti aktiivisia yhdisteitä tai erottamalla saadut yleisen kaavan (I) mukaiset raseemiset yhdisteet optisesti aktiivisiksi antipodiekseen. Erotukset voidaan suorittaa tunnetuilla menetelmillä.
Yleisten kaavojen (II) ja (III) mukaiset yhdisteet ovat tunnettuja yhdisteitä.
Yleisen kaavan (I) mukaisten yhdisteiden kyky toimia kasvien kasvua säätelevinä aineina on osoitettu seuraavien kokeiden avulla: A. Kasvihuonekoe . 2
Muoviset viljelypurkit, joiden ala oli 16Θ cm , täytettiin pestyllä jokihiekalla ja kokeiltavien kasvien siemenet kylvettiin (maissi, auringonkukka, herne, ohra, villirapsi ja tomaatti, 10-20 siementä purkkia kohti). Käsittely ennen maanpintaan nousua suoritettiin suihkutusliuoksella kylvön kanssa samanaikaisesti. Käsittely maanpintaan nousun jälkeen suoritettiin suihkutusliuoksella, kun kasvit olivat saavuttaneet 2-4 -lehtisen asteen.
Yksittäiset kokeet toistettiin neljä kertaa "satunnaisessa" järjestyksessä. Kokeen kestäessä pidettiin lämpötila keskimäärin alueella 1fl-24°C. Kasveja kasvatettiin luonnonvalaistuksessa kasvihuoneessa.
Käsittelemättömien verrokkien viherpaino otettiin 100 %:ksi ja yksittäisten käsittelykokeiden keskiarvoja verrattiin tähän arvoon. Vielä suoritettiin keskiarvonmääritys vertaamalla yksisirkkaisten kasvien ja kaksisirkkaisten kasvien keskiarvoa vastaavaan verrokkikeskiarvoon.
14 65529
Koeyhdisteet olivat seuraavat; A = / + /-2-/dodekyylioksi- imi no/-1, 7,7-trimetyyli-bisyklo|2,2.1J-heptaani B = /i/-2-/n-propyylioksi-imino/-1,7,7-trimetyyli-bisyklof2,2.{] -heptaani C = /-/-2-/allyylioksi-imino/-1,7,7-trimetyyli-bisyklo/2,2, ij-heptaani D = / + /-2-/allyy1ioksi-imino/-1,7,7-trimetyy1i-bisyklof2.2, l3-heptaani
Tulokset on esitetty taulukossa I.
Taulukko I
Ennen maanpin- Maanpintaan noutaen nousua sun jälkeen
Koeyhdiste 0.5 2 5 0,5 2 5 (kg/ha) (kg/ha) ^ yksisirkkainen 111 132 130 116 101 100 kaksisirkkainen 120 132 130 106 105 11Θ g yksisirkkainen 120 120 109 133 117 123 kaksisirkkainen 112 130 118 120 113 115 g yksisirkkainen 102 109 145 126 100 109 kaksisirkkainen 111 111 124 116 115 123 g yksisirkkainen 101 107 107 100 101 100 kaksisirkkainen 131 119 105 115 113 102 15 65529
Koeyhdisteestä A valmistettiin emulgoituva konsentraatti esimerkin 1 mukaisesti. Sitten se laimennettiin vedellä suihkutusliuokseksi, jolla käsiteltiin maissi, auringonkukka ja herne, Tulosten yhteenveto on esitetty taulukossa II,
Taulukko II
Maissi Auringonkukka Herne 0.5 2 5 0.5 2 5 0,5 2 5 kg/ha kg/ha kg/ha
Ennen maanpintaan nousua 120 165 155 160 1Θ0 1Θ0 220
Maanpintaan nousun jälkeen 110 110 110 110 130 125 160
Koeyhdisteestä B valmistettiin emulgoituva konsentraatti esimerkin 1 mukaisesti. Sitten se laimennettiin vedellä suihkutusliuokseksi, jolla käsiteltiin maissi, herne ja tomaatti. Tulokset on esitetty taulukossa III.
Taulukko III
Maissi Herne Tomaatti 0.5 2 5 0.5 2 5 0.5 2 5 - kg/ha kg/ha kg/ha
Ennen maanpintaan nousua 140 140 120 140 200 190 95' 120 102
Maanpintaan nousun jälkeen 110 112 108 230 180 200 98 98 99 16 65529
Koeyhdisteestä C valmistettiin emulgoituva konsentraatti esimerkin 1 mukaisella menetelmällä. Sitten se laimennettiin vedellä suihkutus-liuokseksi, jolla käsiteltiin maissi, auringonkukka, herne ja tomaatti. Tulokset on esitetty taulukossa IV.
Taulukko IV
Maissi Auringonkukka Herne. Tomaatti 0.5 2 5 0.5 25 0.5 2 5 0.5 2 5 kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha
Ennen maanpintaan nousua 106 120 190 100 100 120 155 155 1Θ0 100 100 100
Maanpi ntaan nousun jälkeen 135 100 100 95 100 100 130 135 200 140 100 100
Koeyhdisteestä D valmistettiin emulgoituva konsentraatti esimerkin 1 mukaisella menetelmällä. Sitten se laimennettiin vedellä suihkutus-liuokseksi, jolla käsiteltiin maissi ja herne. Tulosten yhteenveto on esitetty taulukossa V.
Taulukko V
Maissi Herne 0.5 25 0.5 2 5 kg/ha kg/ha
Ennen maanpintaan nousua 110 115 115 220 180 120
Maanpintaan nousun jälkeen 96 103 100 160 155 125 17 65529 B. Kasvihuonekoe
Koe suoritettiin kasvihuoneessa neutraalissa maassa. Siemenet päällystettiin kalvolla, joka sisälsi koeyhdisteen. Kasvatuspurkkien koko oli 15x30x60 cm. Lämpötila pidettiin keskimäärin alueella 1B-24°C, Jokainen koe toistettiin 4 kertaa. Toistettujen kokeiden keskiarvoa verrattiin käsittelemättömien verrokkien keskiarvoon. Koekasvi oli maissi (tyyppi SZCS 444). Tulokset on esitetty taulukossa VI.
Taulukko VI
Annos Pintaannousu-% Korkeus - %
Koeyhdiste mg/100 g 14. päivänä 31. päivänä s i emeni ä
Control 0 100 100 A 50 100 110 B 50 106 100 C 10 HO 105 50 93 115 D 10 106 96 50 100 116 C. Kasvihuonekoe
Noudatetaan kokeen B mukaista menettelyä, mutta kalvopää1lysteen käyttämisen sijasta vaikuttava aine sekoitetaan 10 % mikrogranu-laatin muodossa maahan ennen kasvin maanpintaan nousua. Maanpintaan nousun jälkeinen käsittely suoritettiin suihkutusliuoksella, joka oli valmistettu emulgoitavasta konsentraatista esimerkissä 1 kuvatulla menetelmällä. Koekasvi oli maissi (tyyppi KSC 360), Lämpötila pidettiin keskimäärin arvossa 24°C.
Taulukossa VII on esitetty koetulokset, kun käsittely suoritettiin ennen maanpintaan nousua. Kasvien korkeus määritettiin 21, päivänä maanpintaan nousun jälkeen. Tulokset on ilmaistu prosentteina verrokista.
16
Taulukko VII
65529
Annos cm Pituus
Koeyhdiste kg/ha % verrokista A 4 60 120 8 50 100 B 8 55 110 C 2 60 120 D 8 55 .110 käsittelemätön verrokki 0 50 100 asetonipitoinen verrokki 0 50 100
Maanpintaan nousun jälkeisistä käsittelyistä on esitetty yhteenveto taulukossa VIII.
Taulukko VIII
Annos cm Pituus
Koeyhdiste kg/ha % verrokista B 2 40 114 C 2 35 100 4 45 126 6 35 100 D 2 45 128
4 35 10D
käsittelemätön verrokki 0 35 100 ....... ....... —. ' I .......- . . - ," ·ΜΤ I - > n n m '' r~* .·"·" 65529 19
Edellä olevien taulukoiden tulokset osoittavat, että käsittely yleisen kaavan (I) mukaisia yhdisteitä sisältävillä seoksilla, joka ennen maanpintaan nousua tai sen jälkeen, johtaa voimakkaaseen kasvien kasvua stimuloivaan vaikutukseen. Erittäin hyvin tuloksia saavutettiin käsittelemällä ennen maanpintaan nousua.
Viherpainojen ja kuivapainojen tuloksista on esitetty yhteenveto taulukossa IX. Käsittely suoritettiin maanpintaan nousun jälkeen,
Taulukko IX
Annos g Viherpaino g Kuivapaino
Koeyhdiste kg/ha % verrokista % verrokista Kä s i t te 1 emätön verrokki 0 77 100 Θ 100 A 4 114 147 10 129 Θ 94 120 10.5 134 B 2 96.5' 124 9.3 119 4 102 131 8,7 111 0 129 166 10,1 129 C 4 122 157 10.4 133 8 108 139 9,1 116 D 2 113 146 6,8 87 4 145 187 10.8 138 8 118 151 10,6 135 -:-1-f........ . -—-!—·-Γ··. .-r-l------
Edellä olevan taulukon tulokset osoittavat, että keksinnönmukaiset seokset lisäävät merkittävästi sekä kasvien viher- että kuivapainoa,
Keksinnönmukaisten kasvinviljelyn säätöseosten edut ovat niiden seuraavissa ominaisuuksissa: 20 65529 - voimakas vaikutus - vaikutus riippuu annostuksesta vain vähäisessä määrin - yleisen kaavan (I) mukaiset vaikuttavat aineet ovat stabiileja yhdisteitä - niiden myrkyllisyys nisäkkäille ja ihmiselle .on hyvin pieni. Keksintöä valaistaan mutta ei rajoiteta seuraavilla esimerkeillä. Esimerkki 1
Emulgoituvan konsentraatin valmistus (50 EC) 10 paino-osaa ( + )-2-(dodekyy1i-imi no)- 1,7,7-trimetyy1i-bisyklo -^2.2.1]) heptaania liuotetaan 9 paino-osaan ksyleeniä ja näin saatuun liuokseen lisätään 1 paino-osa anionisen ja ionoitumattoman pinta-aktiivisen aineen seosta (esim, 2:3 seos, jossa on Atlox 33B6:tta ja Atlox 4B51:tä). Seos homogenoidaan. Näin saadaan emulgoituva kon-sentraatti, joka sisältää 50 paino-% vaikuttavaa ainetta (50 EC), ja joka voidaan laimentaa vedellä suihkutusnesteeksi,
Optisesti aktiivisista yhdisteistä voidaan samalla tavalla valmistaa emulgoituvia konsentraatteja.
Esimerkki 2
Mikrogranulaattien valmistus 26 paino-osaa jauhemaista kaoliinia, 15 paino-osaa perunatärkkelystä ja/tai maissi ärkkelystä ja 1 paino-osa talkkia homogenoidaan 5 paino-osan kanssa (+)-2-(propyylioksi-imino)-1,7,7-trimetyyli-bisyk-lo £2.2.1} heptaania ja näin saatuun seokseen lisätään 0,5 paino-osaa Tween 80 (polyoksietyleeni-sorbitaani mono-oleaatti). 2,5 paino-osaa gelatiinia turvotetaan 10 paino-osassa vettä, sitten lisätään 15 paino-osaa vettä ja gelatiini liuotetaan kuumentamalla. Näin saatu liuos sekoitetaan edellä saatuun jauheseokseen. Märkä massa 65529 21 homogenoidaan, granuloidaan seulalla (seulakoko 14-16), granulaatti kuivataan ja sen jälkeen seulotaan uudelleen. Näin saadaan mikro-granulaarinen seos, joka sisältää 10 paino-% vaikuttavaa ainetta.
Esimerkki 3
Toimitaan esimerkin 1 tai 2 mukaisesti, mutta lähtöaineena käytetään toista yleisen kaavan (I) mukaista yhdistettä.
Esimerkki 4
Siementenpeittausaineen valmistus 6 paino-osaa (+)-2-(propyylioksi-imino)-1,7,7-trimetyylibisyklo- heptaanin 10 % asetoni 1iuosta lisättiin sekoituksen alaisena liuokseen, joka sisälsi 30 paino-osaa asetonia, 2,5 paino-osaa hydro ksipropyy1ise 11uloosaa, 5 paino-osaa polyetyleeniglykolia (mole-kyylipaino 6000), 20 paino-osaa vettä ja mielivaltaisen määrän sellaista väriainetta, jolla ei ole itämistä estävää vaikutusta.
Optisesti aktiivisista yhdisteistä voidaan samalla menetelmällä ¥ valmistaa siementenpiettusaineita.
Esimerkki 5
Kylvösiemenkalvojen valmistus a. BO g polyvinyylialkoholia ("Rhodovinol" 4 (125 P), jonka 4 % vesiliuoksen viskositeetti on 4 cP 20°C:ssa, hydrolysoitu Θ9 mol-%:iin) lisätään sekoituksen alaisena 615 g:aan 60°C vettä, Liukenemisen jälkeen lisätään 20 g polyvinyylialkoholia (’’Rhodovinol" 30 (20 M), jonka 4 % vesiliuoksen viskositeetti on 30 cP 20DC, hydrolysoitu 9B mol-%:iin) ja 20 g glyserolia ja saatua seosta sekoitetaan voimakkaasti, kunnes on saatu homogeeninen liuos, 24 tunnin seisomisen jälkeen, jolloin ei enää muodostu kuplia, liuos sivellään lasilevylle 0,50 mm paksuuteen kanavaveitsivalu1la (ductor-knife casting) ja kerros kuivatetaan huoneenlämpötilassa. Näin saatu 22 65529 kalvo, jonka paksuus on 0,05-0,06 mm, irtoaa lasilevyltä helposti käsiteltävänä sitkeänä kalvona, Seuraavassa tätä kalvoa nimitetään "vertailu kalvoksi".
b. Toimitaan kohdan a. mukaisesti, mutta polymeeri liuokseen lisätään ennen valamista 0,120 g ( + )-2-(propyylioksi-imino)- 1,7,7-trime-tyyli-bisykso (2.2. ij heptaania 5 mlsssa etanolia. Kun kuplimisen annetaan loppua, valetaan ja kerros kuivataan, saadaan samanlainen kalvo kuin kohdassa a., mutta nyt kalvo sisältää 1000 ppm 'aikutta-vaa ainetta.
c. Toimitaan kohdan b. mukaisesti, mutta valettavaan liuokseen lisätään 0,0120 g ( + )-2-(propyylioksi-imi no)- 1,7,7-trimetyy1i-bisyklo f_2.2.1^) heptaania 5 ml:ssa etanolia. Saatu kalvo sisältää 100 pPm vaikuttavaa ainetta.
d. Toimitaan kohdan b. tai c. mukaisesti, mutta raseemisen yhdisteen tilalla käytetään optisesti aktiivista 2-(propyylioksi-imino)-1,7,7-trimetyyli-bisyklo Q?.2.l3 heptaania.
Esimerkki 6 (+)-2-(allyylioksi-imino)-1,7,7-trimetyyli-bisyklo ^2.2. ijheptaanin valmistu s 4,6 g (0,2 mol) metallista natriumia liuotetaan 200 ml:aan metanolia ja näin saatuun liuokseen lisätään 33,4 g (0,2 mol) ( + )- 1,7,7 - trims ty y li - bi sy kl o f2.2.l] heptan-2-oni-oksiimia. Keitetään yksi tunti ja sen jälkeen lisätään 24,0 g (0,2 mol) a 1lyy1ibromidia ja saatua seosta keitetään 3 tuntia. Suspensio jäähdytetään, erottunut natrium-bromi di suodatetaan pois, suodos väkevöidään ja väkevöity jäännös jakotislataan vakuumissa.
Saanto: 31,2 g (77 %) värittömänä öljynä
Kp. 92°C/200 Pa [n]p°= 1,4882 23 65529
Analyysi: laskettu: C = 75.32 % H = 10,21 % N = 6,75 % löydetty: C = 75,57 % H = 10.20 % N = 6.Θ7 *
Esimerkki 7 (-)-2-(allylioksi-imino)-1,7,7-trimetyyli-bisyklo[2.2,1^j heptaanin valmistus 4,6 g (0,2 mol) natriumhydridiä lisätään 150 ml:aan vedetöntä bentseeniä, ja näin saatuun seokseen lisätään 0,5 tunnin kuluessa 50°C:ssa liuos, jossa on 33,4 g (0,2 mol) ( + )- 1,7,7-trimetyyli -bisykloj^2.2.lJ -heptan-2-oni-oksiimia. Kun kaasunkehittyminen on lakannut, seos jäähdytetään 25°C:een ja siihen lisätään 15,3 g (0,2 mol) allyylikloridia. Reaktioseosta keitetään vielä 3 tuntia, sen jälkeen sitä ravistellaan veden kanssa, faasit erotetaan, bentseeni-faasi haihdutetaan ja jäännös jakotis lataan vakuumissa.
Saanto: 34,4 g (85 %)
Kp. 92-94°C/200 Pa [n^° = 1,4670 [c<3^D = '25,46° (c = 1, metanoli)
Analyysi: laskettu: C = 75.32 % H = 10,21 % N = 6.75 % löydetty: C = 75.73 % H = 10.56 % N = 6.96 %
Esimerkki B
( + )-2-(propyylioksi- imi no )-1,7,7-trimetyyli-bisyklo{2,2, lj heptaanin valmistus 39,0 g (1,0 mol) hienojakoista natriumamidia lisätään 600 ml jaan ksyleeniä. Seos kuumennetaan 50°C:een ja siihen lisätään liuos, jossa on 167 g (1,0 mol) ( + ) - 1,7,7 - trimetyy li-bi syklo £2,2.1JJ heptan-2-oni-oksiimia 200 ml:ssa dimetyyliformamidia, Kun kaasunkehittyminen lakkaa, seokseen lisätään samassa lämpötilassa 123,0 g (1,0 mol) propyylibromidia ja reaktioseoksen annetaan reagoida 2 tuntia 65-90°C:ssa. Sitten se pestään useaan kertaan vedellä. Ksyleeniliu-oksen vaikuttavan aineen pitoisuus määritetään kaasukromatografisesti.
24 65529
Saanto: 7Θ2 g ksyleeniliuosta, joka sisältää 23,8 % yaikuttavaa ainetta, näin ollen haluttu aine saadaan 96,0 % saannolla.
Voidaan myös edetä haihduttamalla ksyleeni1iuos vakuumissa ja puhdistamalla jäännös jakotislauksella vakuumissa,
Saanto: 192,6 g (92,0 %) värittömänä öljynä
Kp. 90°C/250 Pa [nj = 1,4740
Analyysi: ^13^23^ (209,3) laskettu: C = 74,59 % H = 11,07 % N = 6.69 % löydetty: C = 74,70 % H = 11,10 % N = 6.78 %
Esimerkki 9 (+)-2-(allyylioksi-imino)-1,7,7-trimetyyli-bisyklo [2,2,1^ heptaani n valmistus 60.0 g (0,55 mol) a 1lyy1ioksamiinin hydrokloridia lisätään liuokseen, jossa on 76 g (0,5 mol) ( + ) -1,7,7-trimetyy li-bisyklo [2.2.1^-heptan-2-onia, 225 ml pyridiiniä ja 500 ml vedetöntä etanolia, Reak-tioseosta keitetään 3 tuntia ja sitten se haihdutetaan vakuumissa, Jäännös laimennetaan vedellä ja vesipitoinen seos uutetaan dikloori-etaanilla. Di kloorietaaniliuos haihdutetaan ja jäännös jakotislataan vakuumissa.
Saanto; 85,0 g (81,5 %) väritöntä öljyä Kp. 92-95°C/200 Pa [h] 2° = 1,4868 [o^0 = -25,52° (c = 1, metanoli)
Esimerkki 10 ( + )-2-(allylioksi-imino)-1,7,7-trimetyyli -bisykio [2,2,1^ heptaanin valmistus 25 65529
Toimitaan esimerkin 0 mukaisesti, mutta käytetään lähtöaineena 76.0 g (0,5 mol) (+) -1,7,7-trimetyy li-bisyklo[^2,2.1^) heptaani-2-tionia.
Saanto: 03,5 g (00,6 %)
Kp. 94-96°C/250 Pa 7ΓΊ (VJd = 1,4004 Esimerkki 11 (-)-2-(propyylioksi-imino)-1,7,7-trimetyyli-bisyklo ^2,2,l3heptaanin valmistus 40.0 g (1,0 mol) hienojakoista natriumhydroksidia ja 50 ml metanolia lisätään 800 ml:aan ksyleeniä ja saatua seosta keitetään 30 minuuttia. Sitten se jäähdytetään 30°C:een, lisätään 167,0 g (1,0 mol) (+)-1,7,7-trimetyy1i-bisyklo^2.2.1^J heptan-2-oni-oksiimia ja seos kuumennetaan hitaasti kiehumispisteeseen. Metanoli ja reaktiossa muodostunut vesi tislataan pois Marcusson-loukun läpi. Sitten reaktioseos jäähdytetään 30°C:een, laimennetaan 200 ml:lla dimetyyliformamidia, lisätään 123,0 g (1,0 mol) propyylibromidia ja seoksen annetaan reagoida 2 tuntia 85-90°C:ssa. Sitten se jäähdytetään, pestään useaan kertaan vedellä, ksyleeniliuos kuivataan sammutetulla magnesium-sulfaatilla ja sen vaikuttavan aineen pitoisuus määritetään kaasukro-matografisesti, Vaikuttavan aineen pitoisuus on 24,5 %,
Saanto: 018,5 g (95,0 %)
Voidaan myös edetä haihduttamalla ksyleeniliuos vakuumissa ja puhdistamalla jäännös jakotislaamalla vakuumissa.
Saanto: 190,0 g (91,2 %)
Kp. B5-B7°C/200 Pa [η)^° « -22,40 0 (c = 2, etanoli)
Analyysi: ^13Η23^ (209,3) laskettu: C = 74.59 % H - 11.07 % N = 6.69 % löydetty: C = 74.42 % H - 11.15 % N = 6.01 % 26 65529
Esimerkki 12 (♦)-2-(bentsyylioksi-imino)-1,7,7,-trimetyyli-bisyklo£2,2,l'2 hep -taanin valmistus
Toimitaan esimerkin 10 mukaisesti, mutta käytetään 126,5 g (1,0 mol) bentsyy1ik lori di a propyylibromidin tilalla.
Saanto: 201,3 (76,2 %)
Kp. 131°C/6Q Pa £η]ρ° = 1,5250
Analyysi: C17H23N0 (257,4) laskettu: C = 79,33 % H = 9,01 % N = 5,44 %
löydetty: C = 78,42 % H = B,93 % N = 5.36 I
Esimerkki 13 ( + )-2- (dodekyylioksi-imino)-l, 7,7- trimetyy li -bisyklo |^2,2.1^|heptaa- nin valmistus
Toimitaan esimerkin 10 mukaisesti, mutta käytetään 249,2 g (1,0 mol) dodekyy1ibromidia propyylibromidin tilalla.
Saanto: 273,1 g (61,4 %)
Kp. 167°C/40 Pa Ln)o° = 1'4685
Analyysi: ^22^*41^ (335,6) laskettu: C = 78.74 % H = 12.32 % N = 4,18 % löydetty: C = 78.34 % H = 12,53 % N = 4.26 %
Claims (5)
1. Kasvinviljelyn säätöseos, tunnettu siitä, että se sisältää vaikuttavana aineena 0,001-95 paino-% yleisen kaavan (I) mukaista raseemista ja/tai optisesti aktiivista yhdistettä H3C \ / CH3 CD ^ N-O-R cn3 jossa R on C^^2_alkyy1iryhmä, joka voi olla substituoitu alemmalla alkoksiryhmällä, C2_4-alkenyyliryhmä tai fenyyli-(alempi alkyyli)-ryhmä, joka fenyyliryhmä voi olla substituoitu yhdellä tai useammalla alemmalla alkoksiryhmällä tai halogeeniato-milla, seka tavanomaista orgaanista tai epäorgaanista kiinteätä ja/tai nestemäistä kantaja-ainetta ja/tai täyteainetta ja/ tai laimenninta ja/tai pintaaktiivista ainetta.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen seos, tunnettu siitä, että se sisältää vaikuttavana aineena yleisen kaavan (I) mukaista yhdistettä, jossa R on C,^- tai C 12-alkyyli-, allyyli-, tai bentsyyliryhmä.
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen seos, tunnettu siitä, että se sisältää vaikuttavana aineena yleisen kaavan (I) mukaista yhdistettä, jossa R on n-propyyli- dodekyyli-, allyyli- tai bentsyyliryhmä.
4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen seos, tunnet-t u siitä, että se valmistetaan granulaatin, mikrogranulaatin, siementenpei ttausseosteri, kylvös iemenkalvon, suihkeen, liuoksen, dispersion, suspension tai emulgoitavan konsentraatin muotoon. 65529 28
5. Maanviljelysmenetelmä, tunnettu siitä, että kasvit, kasvinosat, siemenet ja/tai maa käsitellään jonkin vaatimuksista 1-4 mukaisella seoksella. 65529 29
Applications Claiming Priority (2)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| HU277480 | 1980-11-21 | ||
| HU802774A HU184353B (en) | 1980-11-21 | 1980-11-21 | Plant growth regulating composition containing bicyclo/2.2.1/ heptane derivative further process for preparing bicyclo/2.2.1/ heptane derivatives |
Publications (3)
| Publication Number | Publication Date |
|---|---|
| FI813498L FI813498L (fi) | 1982-05-22 |
| FI65529B FI65529B (fi) | 1984-02-29 |
| FI65529C true FI65529C (fi) | 1984-06-11 |
Family
ID=10961039
Family Applications (1)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI813498A FI65529C (fi) | 1980-11-21 | 1981-11-06 | Reglerkomposition foer vaextodling |
Country Status (26)
| Country | Link |
|---|---|
| US (2) | US4425158A (fi) |
| JP (1) | JPS57116042A (fi) |
| AT (1) | AT380233B (fi) |
| BE (1) | BE891128A (fi) |
| BG (1) | BG43523A3 (fi) |
| CH (1) | CH647756A5 (fi) |
| CS (1) | CS234037B2 (fi) |
| DD (1) | DD202086A5 (fi) |
| DE (1) | DE3146106A1 (fi) |
| DK (1) | DK516781A (fi) |
| EG (1) | EG15682A (fi) |
| ES (1) | ES507350A0 (fi) |
| FI (1) | FI65529C (fi) |
| FR (1) | FR2494687A1 (fi) |
| GB (1) | GB2087888B (fi) |
| GR (1) | GR77308B (fi) |
| HU (1) | HU184353B (fi) |
| IE (1) | IE51856B1 (fi) |
| IL (1) | IL64319A (fi) |
| IT (1) | IT1211134B (fi) |
| NL (1) | NL8105235A (fi) |
| PL (1) | PL128561B1 (fi) |
| SE (1) | SE447377B (fi) |
| SU (1) | SU1209027A3 (fi) |
| ZA (1) | ZA818033B (fi) |
| ZW (1) | ZW28281A1 (fi) |
Families Citing this family (5)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| HU184353B (en) * | 1980-11-21 | 1984-08-28 | Egyt Gyogyszervegyeszeti Gyar | Plant growth regulating composition containing bicyclo/2.2.1/ heptane derivative further process for preparing bicyclo/2.2.1/ heptane derivatives |
| US4735943A (en) * | 1984-06-29 | 1988-04-05 | Sanwa Kagaku Kenkyusho Co., Ltd. | Eburnamonine oxime derivatives, salts thereof, and pharmaceutical agents containing the same |
| TWI240616B (en) * | 2000-05-26 | 2005-10-01 | Ajinomoto Kk | Feed for livestock |
| JP6287499B2 (ja) * | 2014-04-02 | 2018-03-07 | 住友化学株式会社 | 重合性モノマー、樹脂、レジスト組成物及びレジストパターンの製造方法 |
| WO2020191340A1 (en) * | 2019-03-20 | 2020-09-24 | Arizona Board Of Regents On Behalf Of The University Of Arizona | Chalcogenide hybrid organic/inorganic polymers and methods for producing and using the same |
Family Cites Families (3)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| GB2031874B (en) * | 1978-08-22 | 1982-12-15 | Egyt Gyogyszervegyeszeti Gyar | Plant growth regulating and insecticidal compositions |
| HU181873B (en) * | 1978-08-22 | 1983-11-28 | Egyt Gyogyszervegyeszeti Gyar | Plant growth regulating and/or insecticide composition containing 2-/propagyl-oxy-imino/-1,7,7-trimethyl-byciclo/2.2.1/heptane further process for preparing the active suastance |
| HU184353B (en) * | 1980-11-21 | 1984-08-28 | Egyt Gyogyszervegyeszeti Gyar | Plant growth regulating composition containing bicyclo/2.2.1/ heptane derivative further process for preparing bicyclo/2.2.1/ heptane derivatives |
-
1980
- 1980-11-21 HU HU802774A patent/HU184353B/hu not_active IP Right Cessation
-
1981
- 1981-11-06 FI FI813498A patent/FI65529C/fi not_active IP Right Cessation
- 1981-11-16 BE BE1/10356A patent/BE891128A/fr not_active IP Right Cessation
- 1981-11-18 US US06/322,675 patent/US4425158A/en not_active Expired - Fee Related
- 1981-11-19 AT AT0498381A patent/AT380233B/de not_active IP Right Cessation
- 1981-11-19 ZA ZA818033A patent/ZA818033B/xx unknown
- 1981-11-19 FR FR8121661A patent/FR2494687A1/fr active Granted
- 1981-11-19 CH CH7430/81A patent/CH647756A5/de not_active IP Right Cessation
- 1981-11-19 CS CS818509A patent/CS234037B2/cs unknown
- 1981-11-19 GR GR66572A patent/GR77308B/el unknown
- 1981-11-19 GB GB8134890A patent/GB2087888B/en not_active Expired
- 1981-11-19 IL IL64319A patent/IL64319A/xx unknown
- 1981-11-19 PL PL1981233896A patent/PL128561B1/pl unknown
- 1981-11-19 NL NL8105235A patent/NL8105235A/nl not_active Application Discontinuation
- 1981-11-20 JP JP56186760A patent/JPS57116042A/ja active Pending
- 1981-11-20 DK DK516781A patent/DK516781A/da not_active Application Discontinuation
- 1981-11-20 SE SE8106926A patent/SE447377B/sv not_active IP Right Cessation
- 1981-11-20 ZW ZW282/81A patent/ZW28281A1/xx unknown
- 1981-11-20 ES ES507350A patent/ES507350A0/es active Granted
- 1981-11-20 IT IT8125197A patent/IT1211134B/it active
- 1981-11-20 DE DE19813146106 patent/DE3146106A1/de not_active Ceased
- 1981-11-20 BG BG054236A patent/BG43523A3/xx unknown
- 1981-11-20 IE IE2721/81A patent/IE51856B1/en unknown
- 1981-11-20 SU SU813369302A patent/SU1209027A3/ru active
- 1981-11-20 DD DD81235014A patent/DD202086A5/de unknown
- 1981-11-21 EG EG677/81A patent/EG15682A/xx active
-
1983
- 1983-11-15 US US06/551,941 patent/US4511737A/en not_active Expired - Fee Related
Also Published As
Similar Documents
| Publication | Publication Date | Title |
|---|---|---|
| HU187389B (en) | Herbicide compositions and process for preparing tiazoline derivatives | |
| NO174624B (no) | Cyklopropylmalonanilatderivat for hemming av plantevekst, planteveksthemmende preparat og anvendelse derav | |
| JPS60215674A (ja) | トリアゾ−ル又はイミダゾ−ル化合物、その製造法及びそれを含有する殺カビ又は植物生長調節組成物 | |
| FI65529C (fi) | Reglerkomposition foer vaextodling | |
| US4244888A (en) | Plant growth regulating and insecticidal compositions | |
| JPS6222763A (ja) | 新規なｎ−（２−フルオロフエニル）−アゾリジン及びその製造方法、並びに除草及び植物生長調節用組成物 | |
| US4566899A (en) | Selective herbicidal benzylcarbamoylpyridine derivatives | |
| KR920001468B1 (ko) | 2-페닐-4,5,6,7-테트라히드로-2h-인다졸류의 제조방법 | |
| JPH02279670A (ja) | 殺微生物組成物 | |
| US4456467A (en) | 1-Methylene carbonyl derivatives of 3-aryloxy-4-phenyl-azet-2-one | |
| SU999969A3 (ru) | Способ получени 3-гетероциклических производных 4-нитро-2-хлор(или 2,6-дихлор)-4-трифторметилдифениловых эфиров | |
| US4210440A (en) | Urea derivatives, process for preparing the same and herbicidal composition containing the same | |
| US5605875A (en) | Herbicidal compositions comprising 3-(2-chlorophenylmethyl)-1-(1-methyl-1-phenylethyl)- and/or 1-(methyl-1-phenylethyl)-3(-4-tolyl)urea and at least one cyclohexenone oxime ether | |
| EP0213079A2 (de) | Thienylalkylester von alpha-Imidazolinon-nicotin- und -benzoesäuren | |
| KR860000061B1 (ko) | 3-(n-1, 3, 4-티아디아졸일-2)-아미노알킬-알킬아크릴레이트의 제조방법 | |
| JPS60126267A (ja) | シツフ塩基誘導体，その製造法およびそれらを含有する農園芸用殺菌剤 | |
| USH774H (en) | R-enantiomers of a Δ2 -1,2,4-triazolin-5-one derivatives | |
| KR820001237B1 (ko) | 치환된 피리다존의 제조방법 | |
| HU202859B (en) | Herbicide and growth-controlling compositions containing quinoline and pyridine derivatives as active components and process for producing the active components | |
| KR800001049B1 (ko) | 1,4-디페닐-3-피라졸린-5-온의 제조방법 | |
| WO1985004877A1 (en) | 1-methylene carbonyl derivatives of 3-aryloxy-4-phenyl-azet-2-one | |
| JPH075442B2 (ja) | フェノキシアルキルアミン類および農園芸用殺菌剤 | |
| GB2031874A (en) | Plant growth regulating and insecticidal compositions | |
| JPH07179420A (ja) | ３−ピロリン−２−オン誘導体、およびこれらを含有することを特徴とする除草剤 | |
| JPH0445507B2 (fi) |
Legal Events
| Date | Code | Title | Description |
|---|---|---|---|
| MM | Patent lapsed |
Owner name: EGYT GYOGYSZERVEGYESZETI GYAR |