FI65294C - Foerfarande foer framstaellning av ett ark innehaollande fibrer under anvaendning av pappersframstaellningsteknik och enligt foerfarandet framstaellt fiberark - Google Patents

Description

1- m r_, K U U LUTUSJ U LKAI SU S r n r\ λ W (11) utlAggningsskrift 6 52 94 • S3® c («) Pt.\?r.’:M ny r r t ’;y 10 Ci 19:4 ^ v ^ (51) K*.ik.3/int.cL3 D 21 H 3/00 // D 21 D 3/00 SUOM I — Fl N LAN D (21) Ι***·ι*«ΙΙ»1ί·ιιιυ· — P*««t»n*6knlne 791966 (22) Haktmliptlvt — Amaknlngrfag 20.06.79 (23) Alkupllvt—GIW|h*t»d«| 20.06.79 (41) Tulkit |ulklMlul — Bllvlt offantllf 21.12.79 ja rekisteri halittu· NthttvUoip^ |. kuuLMlk^n pvm.-

Patent* och registerstjrrelsen v 7 An*ekan uthgd odi uti^krifwn publtcwsd 30.12.o3 (32)(33)(31) Pyydetty etuolkeu*—Begtrd prlorltet 20.06.7Ö 2U.01.79, 2U.oU.79 Ranska-Frankrike(FR) 7813UU7, 79OI833, 7910386 (71) Arjomari-Prioux, 3 rue du Pont de Lodi, 75261 Paris Cedex 06, Ranska-Frankrike (FR) (72) Daniel Gomez, Charavines, Ranska-Frankrike(FR) (7U) Oy Kolster Ab (5U) Menetelmä kuituja sisältävän arkin valmistamiseksi paperinvalmistus-tekniikkaa käyttäen, ja menetelmällä valmistettu kuituarkki -Förfarande för framställning av ett ark inneh&llande fibrer under användning av pappersframställningsteknik ooh enligt förfarandet framställt fiberark

Keksinnön kohteena on menetelmä kuituja sisältävän arkin valmistamiseksi käyttäen paperinvalmistustekniikkaa sidosten ja/tai retention parantamiseksi, jolloin muodostetaan arkki märkämenetel-mällä lähtien vesisuspensiosta, joka sisältää kuituja (lukuunottamatta asbestikuituja), orgaanista sideainetta, flokkulointiainetta ja epäorgaanista täyteainetta, joka ei ole sideaine, ja jolloin kuidut sisältäväänvesisuspensioon lisätään flokkulointiainetta ennen orgaanisen sideaineen lisäystä ja orgaanisen sideaineen lisäyksen jälkeen.

Keksinnön kohteena on myös kuituja sisältävä arkki, joka on käyttökelpoinen etenkin paino- ja kirjoituspaperien peruspaperina ja erikoispaperina sekä pinnoitustekniikassa asbestin korvaavana tuotteena.

Keksinnön mukaisen menetelmän ansiosta sidokset ja mekaaniset ominaisuudet paranevat, täyte- ja lisäaineiden retentio paranee 2 65294 ja siten materiaalihäviöt ja vesien saastuminen vähenevät.

Paperit ja kartongit koostuvat tunnetusti pääasiassa jalo-selluloosakuiduista (toisin sanoen etenkin havupuu- ja/tai lehti-puumassaperäisistä kuiduista), joihin on tarvittaessa lisätty mineraalitäyteainetta (etenkin talkkia), kaoliinia, kalsiumkarbo-naattia, magnesiumkarbonaattia) ja sideainetta, ja ne voivat niin ikään sisältää lisäaineita kuten liima-aineita, retentioaineita, liman estoaineita ja optisia vaalennusaineita.

Asbestin käytön korvaamiseen liittyen FR-kuulutusjulkaisussa 2 357 676 on esitetty menetelmä kuituarkin valmistamiseksi kasvi-tai eläinperäisistä kuiduista, mineraalitäyteaineesta ja sideaineesta. Tässä menetelmässä on kuitenkin lukuisia epäkohtia (täyteaineiden huono retentio ja etenkin lopputuotteen huonot mekaaniset ominaisuudet ja sitä ei ole voitu hyödyntää teollisesti.

Toisaalta tiedetään, että aiemmin täyteaineiden retentio-ongelmien ratkaisemiseksi on toisaalta suositeltu erityisiä täyte-ja lisäaineiden retentiota parantavia aineita käyttäviä teknisiä ratkaisuja, joita on esitetty GB-patenteissa no:t 1 407 100, 1 378 759, 1 372 146 ja 1 338 513 sekä US-patenteissa no:t 2 657 991 ja 3 184 373.

On myös tunnettua, että jaloselluloosakuitujen jatkuvasti kohoavat hihnat ovat pakottaneet paperiteollisuuden etsimään korvaavia tuotteita ja raaka-aineita. Tutkituista teknisistä ratkaisuista mainittakoon ne, joissa massaan lisätyn mineraalitäyteaineen määrää on nostettu kuitujen kulutuksen pienentämiseksi. Nämä ratkaisut aiheuttavat kuitenkin (i) peruspaperin mekaanisten ominaisuuksien (etenkin vetolujuuden, puhkaisulujuuden ja ennen kaikkea sisäisen koheesion ja jäykkyyden) merkittävää huononemista ja (ii) hankaluuksia tuotannossa ja tuotteen käytössä (arkin perusmateriaalin hauraus voi olla syynä siihen, että tuotantotahtia on hidastettava materiaalin tapahtuvan murtumisen ja siitä aiheutuvien jätteiden välttämiseksi).

Mainituista syistä johtuen FR-patentin 1 033 298 esittämä tekninen ratkaisu, jonka mukaan valmistetaan kuiduista ja mineraalitäyteaineesta paksu paperi, ei sovellu siten varsinkaan painoja kirjoituspaperivalmistukseen, koska sillä saatu tuote on pehmeä. Edellä mainitussa US-patentissa 3 184 373 esitetty tekninen ratkaisu, jonka mukaan valmistetaan paino- ja kirjoituspaperia käyttäen 3 65294 kuituja^mineraalitäyteainetta ja täyteaineen retentiota parantavien aineiden seosta, on toisaalta sekin epätyydyttävä siinä mielessä, että kuitujen ja mineraalitäyteaineen muodostamat kimput ovat heikosti sitoutuneita sideaineen puuttuessa: lisäksi mainitut kimput ovat pysymättömiä eivätkä kestä paperikoneen perä-laatikkoa edeltävän virtauksen pyörteitä, kuten mainitussa US-patentissa kappaleessa 7 riviltä 37 alkaen on ilmoitettu.

Tämä keksintö tarjoaa sidosten ja retention ongelmaan uuden teknisen ratkaisun, joka käsittää sideaineen saostamisen ja täyteaineen saostamisen silloin kun sellainen on läsnä, ja joka perustuu siihen, että siinä käytetään flokkulointiainetta ennen ja jälkeen sideaineen lisäämisen ja joka on suoraan sellaisenaan käyttökelpoinen haluttaessa nostaa mineraalitäyteaineen pitoisuutta, jotta mineraalitäyteaineen ja kuitujen välinen painosuhde saataisiin korkeaksi, etenkin välille 2-9, tai sitten haluttaessa parantaa jo olemassa olevilla menetelmillä saatavien paperien mekaanisia ominaisuuksia tai haluttaessa kohottaa mineraalitäyteaineen suhteellista määrää paperissa, jossa mineraalitäyteaineen ja kuitujen välinen painosuhde on välillä 0-2, muuttamatta paperin mekaanisia ominaisuuksia.

Keksinnön eräänä tarkoituksena on tarjota ainutlaatuinen menetelmä, jonka mukaan on mahdollista valmistaa (a) pinnoite ja etenkin rakennuspohjan pinnoitelevyissä käytetyn asbestin korvaamiseen tarkoitettu kuituperäinen arkki ja (b) paino- ja kirjoituspaperien peruspapereinaja erikoispapereina käytettäväksi tarkoitettu kuituarkki.

Toisena keksinnön tarkoituksena on tarjota arkin muodossa oleva tuote, joka on pilaantumaton ja/tai palamaton ja jolla on hyvä mitanpitävyys kuivana, märkänä ja kuumassa sekä hyvät lämmöneristys- ja akustiset ominaisuudet ja joka tästä syystä voi korvata asbestin, sillä viimeksi mainitun käyttö tunnetusti edellyttää (i) turvautumista monimutkaisiin, merkittäviä investointeja ja käyttökustannuksia aiheuttaviin laitteisiin ja (ii) erittäin tiukkojen turvallisuus- ja hygieniasäädösten noudattamista kaiken asbestikuitujen ja -pölyjen imeytymis- tai sisäänhengitysvaaraan välttämiseksi.

4 65294

Vielä eräänä keksinnön tarkoituksena on parantaa varsinkin paino- ja kirjoituspaperien peruspaperina käytettävien kuituarkki-en mekaanisia ominaisuuksia, aivan erityisesti kahta tärkeintä ominaisuutta, nimittäin sisäistä koheesiota ja jäykkyyttä. Teknisellä tasolla keksintö pyrkii parantamaan jo olemassa olevilla menetelmillä valmistettavien paperien mekaanisia ominaisuuksia muuttamatta ei-sitovan mineraalitäyteaineen suhteellista pitoisuutta ja taloudellisella tasolla se pyrkii lisäämään paperien ei-sito-van mineraalitäyteaineen pitoisuutta ja vähentää mekaanisten ominaisuuksien heikkenemisestä, etenkin mainitun mineraalitäyteaineen pitoisuuden lisäämisen aiheuttamasta sisäisen koheesion, jäykkyyden ja repeämislujuuden pienenemisestä johtuvia hankaluuksia.

Keksinnön tuomista eduista voidaan etenkin mainita materiaali-ja energiakustannukset (täyteainetta sisältävien paperien kuiva-ainepitoisuus on korkeampi niiden saapuessa kuivaamoon, mistä syystä kuivaus on nopeampi) ja toisaalta tuotantovauhdin kasvaminen (etenkin valmistettaessa roto-offsetpapereita).

Keksinnön mukaisen menetelmän sovellutuksista voidaan mainita etenkin: a) päällysteiden alaan kuuluvat, etenkin asbetsin käytön korvaavat sovellutukset, joissa käytettävässä kuituarkissa ei-sitovan mineraalitäyteaineen ja kuitujen välinen painosuhde on pienempi tai yhtä suuri kuin 9, edullisesti 2-9 ja suositeltavimmin 3-9; b) painopaperien ja erikoispaperien alaan kuuluvat sovellutukset, joissa käytettävässä kuituarkissa ei-sitovan mineraali-täyteaineen ja kuitujen välinen painosuhde on välillä 0-9 ja mainittu kuituarkki on käyttökelpoinen syväpaino-, offsetpaino-, flek-sopaino-, typografia-, kuparipainatusalustana, valokopio-, shekki-tai etikettipaperina klassisella tai nykyaikaisella menetelmällä päällystettynä paperina, romaani-, mainosjuliste- (liekehtimätön tai ei-liekehtimätön), sanomalehti-, vuosikirja- ja kirjoituspaperina (käsin tai konekirjoitus-), vihkojen, ja kirjankansien materiaalina tai sitten reprografisen paperin, diatsopaperin, hioma-paperin, irrokepaperin tai laminoidun paperin pohjapaperina. Käsitteellä "kuituarkki", "kuitua olevalla alustalla" tai "peruspape-rilla" tarkoitetaan tässä paperinvalmistustekniikalla valmistettua yhdistelmää, joka koostuu kuiduista, orgaanisesta sideaineesta, ja vähintään yhdestä flokkulointiaineesta; tämä materiaali voi tarvittaessa sisältää lisäksi ei-sitovaa mineraalitäyteainetta ja yhtä tai useampaa paperinvalmistuksessa käytettävää klassista lisäainetta.

i- 65294 Käsitellä "mineraaliarkki" tarkoitetaan tässä erityistä paperinvalmistusmenefeLmällä valmistettua kuituarkkia, joka sisältää kuituja, sideainetta ja mineraalitäyteainetta ja jossa mineraali täyteaineen määrä on merkittävä verrattuna kuitujen määrään.

Käsitellään "perusseos" tarkoitetaan tässä seosta, joka voi (i) sisältää pelkkiä kuituja, milloin ei-sitovaa mineraalitäyteainetta ei käytetä ja (ii) kuituja ja mineraalitäyteainetta, silloin kun sitä käytetään.

Käsitteellä "mekaanisten ominaisuuksien parantaminen" tarkoitetaan tässä yhtäältä jo olemassa olevilla menetelmillä valmistettavien kuituarkkien mekaanisten ominaisuuksien parantamista ja toisaalta mekaanisten ominaisuuksien säilyttämistä lisättäessä ei-sitovan mineraalitäyteaineen pitoisuutta mainituissa kuituarkeissa.

Ei-sitovan mineraalitäyteaineen ja kuitujen välistä paino-suhdetta merkitään tästä lähin kirjaimella B.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, että se käsittää seuraavat peräkkäiset vaiheet a) valmistetaan vesisuspensio, joka sisältää 100 kuivapaino-osaa perusseosta, jossa epäorgaanisen täyteaineen ja kuitujen välinen painosuhde R on pienempi tai yhtä suuri kuin 9, b) tähän vesisuspensioon lisätään 0,01-4 kuivapaino-osaa flokkulointlainetta, c) saatuun seokseen lisätään 0,2-30 kuiva-paino-osaa orgaanista sideainetta, d) saatuun seokseen lisätään 0,01-6 kuivapaino-osaa flokku-lointiainetta ja e) saatu vesisuspensio alistetaan arkinmuodostukseen paperinvalmistustekniikkaa käyttäen, arkista poistetaan vesi ja arkki kuivataan.

Keksinnön erään suoritusmuodon mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, että se käsittää seuraavat peräkkäiset vaiheet 1) ensimmäisessä vaiheessa a) valmistetaan vesisuspensio, jokä sisältää 100 kuivapaino-osaa perusseosta, jossa epäorgaanisen täyteaineen ja kuitujen välinen painosuhde R on pienempi tai yhtä suuri kuin 9, b) tähän suspensioon lisätään 0,01-4 kuivapaino-osaa flokku-lointiainetta, c) saatuun seokseen lisätään 0,2-30 kuivapaino-osaa orgaanista sideainetta, 6 65294 d) saatuun seokseen lisätään 0,01-6 kuivapaino-osaa flokku-lointiainetta, ja e) saatu vesisuspensio alistetaan arkinmuodostukseen paperinvalmistustekniikkaa käyttäen, arkista poistetaan vesi ja arkki kuivataan, 2) toisessa vaiheessa kuiva arkki alistetaan pintakäsittelyyn.

Vaiheen 2 pintakäsittely riippuu pääpiirteissään vaiheessa 1 saadun arkin aiotusta käytöstä, sillä sitä voidaan käyttää perus-paperina minkä tyyppiseen pintakäsittelyyn tahansa (mekaaniseen käsittelyyn, kuten kiillotukseen, kalanterointiin tai karhennuk-seen; tai kemialliseen käsittelyyn, kuten pintakäsittelyyn tai päällystykseen tai pinnoitukseen paperikoneessa tai sen ulkopuolella) .

Käytännöllisistä syistä valmistettaessa nimenomaan painoja kirjoituspaperia ja tuotetta, joka on tarkoitettu korvaamaan asbesti, on suositeltavaa suorittaa ensin vaihe 1 ja sitten vaihe 2.

Kuituja sisältävään vesisuspensioon voidaan lisätä ei-sito-vaa mineraalitäyteainetta. Keksinnön mukaisesti R on välillä 0-9.

Keksinnön mukaisen mineraaliarkin valmistamiseen soveltuvat kaikki kuidut lukuunottamatta tietenkään asbestikuituja edellä mainittujen vaikeuksien vuoksi siitäkin huolimatta, että ne eivät aiheuttaisi mitään teknistä ongelmaa. Suositeltavista kuiduista voidaan mainita etenkin luonnon eloperäiset kuidut (kuten sellu-loosakuidut, nahan kuidut, kasviperäiset kuidut) ja synteettiset kuidut (kuten polyamidi-, polyalkyleeni- ja polyesterikuidut), sekä mineraalikuidut (kuten lasikuidut, keraamiset kuidut, kalsium-sulfaattikuidut ja hiilikuidut). Voidaan tietenkin käyttää myös näiden kuitujen soeksia sekä vanhoista papereista ja tekstiileistä talteen otettuja kuituja. Käyttökelpoisten kuitujen pituus on 0,1-8 mm (esimerkiksi: selluloosakuidut 0,2-3 mm, lasikuidut 3-6 mm ja mineraalivillakuidut 0,1-0,3 mm). Kalsiumsulfaattikuituja ja erityisesti kipsin neulamaisia kuituja käytettäessä on laimennus-vedet ennalta kyllästettävä kalsiumsulfaatilla (2-3 g/1), jotta mainitut kuidut eivät liukene perusseoksen suspensioon.

. 7 65294

Taulukossa I on esitetty keksintöä valaisevassa tarkoituksessa joitakin käyttökelpoisia kuituja. Yksinään tai muihin kuituihin yhdistettyinä käytettävien selluloosakuitujen SCHOPPER-RIEGLER-aste (S.R.) on välillä 15-65.

Suositeltavimpia kuituja ovat selluloosakuidut, sillä vaikkakin ne ovat suhteellisen kalliita, niin muut kuidut ovat vieläkin kalliimpia. Keksinnön suositeltavan suoritusmuodon mukaisesti selluloosakuituja suositellaan käytettäväksi polyalkyleenikuituihin yhdistettynä (etenkin polyetyleeni- ja polypropyleenikuituihin) yhdistettyinä. Polyalkyleenikuituja käyttämällä yhdistelmä saadaan kiinteämmäksi (etenkin sisäinen koheesio ja mitanpitävyys paranee). Itse asiassa nämä kuidut sulatessaan tai pehmetessään 120-200°C:ssa saavat aikaan mekaanisten ominaisuuksien paranemisen (irrotettavuus kuivana ja märkänä, mitanpitävyys) ja tekevät mahdolliseksi antaa paperille tietty paksuus (mikä annetulla paksuudella ja neliömas-salla alentaa materiaalikustannuksia), vähentää sideaineen määrää ja tilanteesta riippuen käytettävien lasikuitujen määrää, etenkin valmistettaessa päällystelevyjä, helpottaa suotautumista (suurempi vauhti, alemmat tuotantokustannukset) arkin muodostuksen aikana sekä vähentää pölyämistä (tämä estää kovien kohtien ja epätasaisuuksien muodostumista arkin pintaan). Polyalkyleenikuituja sisältävien mineraaliarkkien kuumakäsittely (noin 120-200°C:ssa noin 2-4 minuutin ajan) voidaan suorittaa paperikoneessa tai koneen ulkopuolisessa laitteessa (esimerkiksi pinnan vinyylikäsittelyn 3 minuuttia kestävän kuivauksen aikana 180°C:ssa).

Polyalkyleenikuituja sisältävistä kuituseoksista voidaan hyvin käyttää selluloosakuituja ja polyetyleenikuituja painosuhteessa 75:25 ja 16:9 sisältäviä seoksia ja selluloosakuituja, polyetyleenikuituja ja lasikuituja painosuhteessa 16:9:2 sisältäviä seoksia ja selluloosakuituja ja polyetyleenikuituja ja mineraali-villakuituja vastaavasti painosuhteessa 16:8:3 sisältäviä seoksia.

Vaiheessa 1 käytetty sideaine on orgaaninen luonnosta peräisin oleva tai synteettinen sideaine, sillä mineraalisideaineilla ja sementeillä on haittana niiden pitkään kestävä tarttuminen. Orgaaninen sideaine varmistaa kuituarkin aineosien sitoutumisen toisiinsa, se voi vahvistaa kuituarkin fysikaalisia ominaisuuksia ja sillä on merkitystä jäykentävänä aineena. Jäljempänä taulukossa III on mainittu joitakin sopivia sideaineita.

8 65294

On suositeltavaa käyttää 0,2-30 kuivapaino-osaa sideainetta 100 perusseoksen paino-osaa kohden. Esimerkiksi 100 perusseoksen paino-osaa kohden voidaan käyttää (i) 0,2-15 (ja mieluimmin 1,5-5) paino-osaa sideainetta, kun R on alle 2 ja erityisesti klassisten paperilaatujen kyseessä ollessa, jolloin R on 0,2-0,7, ja (ii) enintään 30 paino-osaa sideainetta, kun R on 2-9, etenkin 2-15 paino-osaa sideainetta.

Paino- ja kirjoituspaperien kyseessä ollessa kaikkein mielenkiintoisin sideaine on tärkkelys, joka on suoraketjuisesta polymeerisestä aineesta amyloosista ja kolmiulotteisesta polymeerisestä aineesta amylopektiinistä koostuva tuote, ja tällöin erityisen kiinnostava on tärkkelys, joka sisältää 50-6000 anhydroglukoosi-yksikkö-ä (suoraketjuisessa polymeerissä) molekyyliä kohden, kuten luon-nontärkkelys (etenkin perunoista saatu) ja luonnon maissitärkkelys, joka sisältää 100—6000 anhydroglukoosiyksikköä (suoraketjuisessa polymeerissä) molekyyliä kohden, sekä kemiallisesti modifioidut tai entsymaattisesti modifioidut tärkkelykset (karboksimetyylitärk-kelyksen fosforihappoesterit ja entsymaattisesti hajoitettu tärkkelys) , jotka sisältävät 50-3000 anhydroglukoosiyksikköä molekyyliä kohden. Nämä tärkkelykset reagoivat joko alumiini-ionien tai jäljempänä mainittujen synteettisten kationisten flokkulointi-aineiden kanssa muodostaen kompleksin, jolla on kyky yhdistää kuidut ja täyteaine. Voidaan myös käyttää ionisesti modifioituja tärkkelyksiä.

50-6000 anhydroglukoosiyksikköä (suoraketjuisessa polymeerissä) molekyyliä kohden sisältävä tärkkelys on suositeltavin sideaine sikäli, että (i) sillä on yllättävän hyvä vaikutus paperin jäykentämisessä ja sen saamisessa "kolahtavaksi" ja "kalahtavaksi" (sen toiminta jäykentävänä aineena on tärkeätä, sillä täyteaineen lisäämisen peruspaperiin tiedetään muiden vaikutusten ohella hait-taavan paperin jäykkyyttä: liian pehmeä paperi "kulkee huonosti" nopeassa offsetissa), (ii) sillä on edullista korvata sideaineina kovin kalliit lateksit ja (iii) ja sitä käytettäessä jätteet on helppo liettää uudelleen.

Pinnoitemateriaalien tapauksessa suositeltavia sideaineita ovat edellä esitetyn kaltainen tärkkelys ja ennen kaikkea lateksit, •i * etenkin akryyli lateksit, kuten „1,9 ja „L10 ja styreeni-butadieeni- 9 65294 * m lateksit, kutentLl2 ja „L13 (katso taulukkoa III).

Vaihetta 1 toimeen pantaessa on olennaista, että flokku-lointiaine lisätään ennen ja jälkeen sideaineen lisäyksen. Ennen sideainetta lisättynä se mahdollistaa (i) kuitujen kationisoitu-misen silloin, kun ei-sitovaa täyteainetta on läsnä, mainitun täyteaineen saostumisen kuitujen pintaan ja (ii) sideaineen flokku-loitumisen lisättäessä sitä kuiduista ja flokkulointiaineesta koostuvaan seokseen tai kuiduista, flokkulointiaineesta ja täyte aineesta koostuvaan seokseen. Sideaineen lisäämisen jälkeen flokkulointiaine täydentää sideaineen flokkuloitumisen, voimistaa hiutaleiden koheesiota, parantaa täyteaineen sitoutumista yleensä ja edistää suotautuvuutta.

Samaa flokkulointiainetta voidaan tietenkin käyttää ennen sideaineen lisäämistä ja sen jälkeen tai eri flokkulointiaineita tai sitten flokkulointiaineiden seoksia.

Sopivista flokkulointiäineista voidaan mainita etenkin metallisuolat, varsinkin alumiini-, rauta(II)-, rauta(III)-, sinkki- ja kromisuolat, kuten halogenidit, sulfaatit ja fosfaatit, sekä muut jäljempänä taulukossa IV ilmoitetut aineet. Keksinnön mukaan suositeltavin flokkulointiaine on alumiinipolykloridi, jonka yleinen kaava on (HO)Α1χ01ζ _χ ja jota etenkin Pöchiney-Ugine-Kuhlmann-yhtiö myy laatunimityksellä "WAC".

Keksinnön mukaan vaiheessa 1 tarvittaessa lisättävät ei-si-tovat mineraalitäyteaineet ovat yleisesti paperiteollisuudessa käytössä olevia ja niiden hiukkaskoko on pienempi tai yhtä suuri kuin 80^um. Varsinkin taulukossa II jäljempänä annetut ovat sopivia. Tässä yhteydessä parhaita täyteaineita ovat kalsium, talkki, kaoliini ja niiden seokset ja hiukkaskoko on edullisesti 2-50 ^um. Keksinnön piiristä poikkeamatta voidaan käyttää täyteainetta, joka on päällystetty mainitun täyteaineen kiinnittymistä parantavalla polymeerillä; tähän tarkoitukseen voidaan käyttää jo päällystettyjä ja käyttövalmiita täyteaineita tai sitten liittää täyteaineiden päällystys prosessiin tapahtumaan ennen niiden lisäämistä kuitujen vesisuspensioon.

Kuten edellä todettiin, mineraalitäyteaineen määrä voidaan harkita tuotteen käyttösovellutuksen mukaan.

Kun R on välillä 2-9 ja mieluummin välillä 3-9, voidaan esi- 2 10 65 2 94 erkiksi valmistaa kuituarkki, jonka neliömassa on 350-800 g/m ja joka on tarkoitettu käytettäväksi asbestin tilalla päällystys-aineissa .

Kun R on välillä 0-9 ja mieluummin välillä 0,2-9, voidaan niin ikään esimerkiksi valmistaa kuituarkki, jonka neliömassa on 2 2 40-400 g/m , etenkin 40-200 g/m ja joka on tarkoitettu käytettäväksi paino- ja kirjoituspapereissa ja erityispapereissa.

Näihin kuuluvat toisaalta klassiset paperit, joissa R on 0,2-0,7 ja joiden mekaanisia ominaisuuksia keksinnön mukaan voidaan parantaa ja toisaalta hyvin paljon täyteainetta sisältävät paperit, joissa R on 2-9 ja mieluummin 3-9 ja joissa suuri osa kuiduista on keksinnön mukaisesti korvattu mainittuja kuituja halvemmalla täyteaineella huolehtien samalla jäykkyyden aiheuttaman teknisen ongelman asianmukaisesta ratkaisemisesta.

Muista klassisista paperien lisäaineista voivat vaiheessa 1 tulla kysymykseen tarvittaessa vettä hylkiväksi tekevät aineet (joita myös kutsutaan liimausaineiksi) antibioottiset aineet,liu-kastusaineet, vaahdonestoaineet tai vaahdonpoistoaineet, optiset vaalennusaineet, värisävyn säätelyaineet. Sopivista lisäaineista voidaan mainita etenkin taulukon V vettähylkiväksi tekevät aineet «» m sekä„A7:n (optinen siniväri) ja,AIO:n (vaahdonestoaine) kaltaiset taulukossa VII esitetyt lisäaineet.

Keksinnön erään ominaispiirteen mukaisesti vettä hylkiväksi tekevä aine lisätään vaiheessa 1 orgaanisen sideaineen lisäämisen jälkeen enne toista flokkulointiaine-erää. ♦ Vettä hylkiväksi tekevä aineen määrä voi olla 0,05-10 mieluummin 0,05-5 ja suositeltavimmin 0,1-3 kuivapaino-osaa perusseoksen 100 paino-osaa kohden ja suositeltavat vettähylkiväksi tekevät aineet ovat taulukossa V esitetyt ,H1 ja, H 4'

Tarvittaessa voidaan vaiheessa 1 samanaikaisesti vettä hylkiväksi tekevän aineen kanssa tai sen lisäämisen jälkeen lisätä ainakin yhtä lisäainetta, etenkin jotain märkälujuutta lisäävää ainetta (0,1-5 paino-osaa 100 perusseoksen paino-osaa kohden), vaahdonestoaine tta (0,05-0,2 paino-osaa 100 perusseoksen paino-osaa kohden), värisävyn säätelyainetta (riittävä määrä) ja tarvittaessa liukastusainetta (0,2-5 paino-osaa 100 perusseoksen paino-osaa kohden: esimerkiksi 0,2-3 paino-osaa, mikäli R on alhainen ja 1-5 paino-osaa, mikäli R on suhteellisesti korkeampi).

11 6 5294

Vaiheessa 1 saatu arkki alistetaan mikäli tarpeellista yhteen tai useampaan paperikoneessa tai sen ulkopuolella tapahtuvaan täydennyskäsittelyyn, etenkin: A) paperin ulkonäön ja pinnan laadun parantamiseksi, pinta-kestävyyden lisäämiseksi (tarvittaessa) ja arkin huokoisuusominai-suuksien yhtenäistämiseksi jotta se sopisi paremmin painokäyttöön; B) arkin veden ja mahdollisesti liuottimien ja pehmentävien aineiden absorboivuuden pienentämiseksi; C) suuremman valkoisuuden ja/tai opasiteetin ja/tai kiillon saamiseksi; D) mekaanisien ominaisuuksien parantamiseksi kuivana ja/tai märkänä; E) jäykkyyden lisäämiseksi; ja F) erityisominaisuuksien, kuten liekehtimättömyyden, helpon irrotettavuuden, rasvatiiviydeö, lämpöliimattavuuden sekä erity is vaikutus ten kuten nesteiden läpäisemättömyyden ja mätänemättö-myyden (sienten ja bakteerien kestävyys) aikaan saamiseksi.

Tähän tarkoitukseen sopivia laitteita ovat etenkin liima-puristin, telapäällystimet, metalliteräpäällystimet, ilmakaavin-päällystimet ja kaavinpäällystimet.. Näiden keinojen lisäksi ovat vielä pinnan ulkonäön muuttamiskeinot (kiillotus, kalanterointi ja/tai karhennus).

Vaiheelle 2 on pääpiirteissään ominaista se, että siinä lisätään vähintään yksi aine, joka on valittu mineraalitäyteaineet, orgaaniset sideaineet ja paperinvalmistuksessa käytetyt klassiset lisäaineet, kuten varsinkin liimausaineet, dispergointiaineet, väriaineet, fluorisoivat aineet, värisävynsäätöaineet, liukastus-aineet, viskositeettiä muuttavat aineet, vaahdonestoaineet, liukenemattomaksi tekevät aineet ja antibiootit käsittävästä ryhmästä.

Vaiheen 2 suoritustapa riippuu tietenkin siitä, millaisiin tuloksiin pyritään. Valmistettaessa kirjoitus- ja painopaperia tarkoituksena on saada tuotteelle yhtenäinen pinta ja hyvä painet-tavuus. Erityispapereita valmistettaessa pyritään saamaan aikaan tiettyjä ominaisuuksia kuten liekehtimättömyys, mätänemättömyys, öljynkestävyys, vettä hylkivyys, lämpöliimattavuus, helppo irrotet-tavuus, värisävyt, johtokyky ja resistiivisyys, kemiallisen ja fysikaalisen kulutuksen kestävyys ja liuosten, vahojen ja parafiinien läpäisyn kestävyys. Asbestia korvataan tuotetta valmistettaessa 12 65294 kiinnitetään huomiota etenkin veden, liuottimen ja pehmentävien aineiden absorboituvuuden pienentämiseen, mitanpitävyyteen, mätä-nemättömyyteen ja joissakin tapauksissa syttymättömyyteen.

Käytännöllisestä syistä vaiheessa 2 käytetään vähintään yhtä sideainetta, etenkin jotakin jäljempänä taulukossa VI annetuista ja tarvittaessa vähintään yhtä (edellä vaiheessa 1 kuvatuista) ei-sitovista mineraalitäyteaineista, (jäljempänä taulukossa VII annetuista) lisäaineista ja (taulukossa VIII jäljempänä annetuista) erityislisäaineista valittua ainetta.

Vaiheessa 2 käytettävistä kuituarkin painokelpoisuutta parantavista tuotteista voidaan mainita etenkin pinnoituksessa ja liimauksessa käytettävät selluloosajohdannaiset, kuten tärkkelykset, karboksimetyyliselluloosa, etyyliselluloosa, alginaatit, ja luonnon tai synteettiset sideaineet, kuten polyvinyylialkoholi, gelatiini, kaseiini, dekstriinit ja emulgoidut polymeerit tai kopoly-meerit. Nämä tuotteet voidaan yhdistää paperin valmistuksessa käytettävään klassiseen liimausaineeseen kuten alkyyliketeenidimee-reihin, vaha- ja/tai parafiiniemulsioihin, muokattavien styreeni-, akryyli-, vinyyli-, akrylonitriili- ja styreeni-butadieenimateriaa-lien dispersioihin, steariinihapon tai tyydytettyjen rasvahappojen muodostamiin kolmiarvoisen kromin komplekseihin tai orgaano-poly-siloksaaneihin.

Kuituarkki voidaan vaiheessa 2 päällystää pigmenttikerrok-sella yhden tai useampia kertoja vain toiselta puolelta tai molemmilta puolilta. Päällystyskylvyn valmistamiseen soveltuvista tuotteista voidaan mainita etenkin klassiset täyteaineet, kuten ne joita käytetään perusseoksessa. Tätä tarkoitusta varten hiukkasten on oltava hienompia: mieluiten käytetään pigmenttejä, joiden sisältämät hiukkaset ovat 75-95-prosenttisesti pienempiä tai yhtä suuria kuin 5 pm Nämä täyteaineet yleensä dispergoidaan ennalta käyttäen mineraaliperäisiä dispergointiaineita (natriumpolyfosfaatteja) ja/tai orgaanisia dispergointiaineita (etenkin polyakrylaatteja) ja niihin on yhdistettävä yksi tai useampia luonnon tai synteettisiä sideaineita.

Vaiheessa 2 käytettävä kuivan materiaalin määrä voi vaihdella 2 ja se voi olla etenkin välillä 1-150 g/m riippuen käytetyistä pääl-lystyanenetelmistä ja vaaditusta lopputuloksesta. Esimerkiksi liima- 11 13 65294 2 puristimessa ilman pigmenttiä voidaan käyttää 1-10 g/m kuiva- ainetta. Pigmentoidussa päällystyksessä Champion-kaapimella voi- 2 daan käyttää 3-30 g/m kuiva-ainetta yhdelle puolelle yhden läpiajon aikana.

2

Ilmakaapimellä voidaan levittää 5-40 g/m kuiva-ainetta yhdelle puolelle yhden läpiajon aikana.

Kiinteää tai taipuisaa laahaavaa kaavinta käyttäen voidaan 2 levittää 5-40 g/m kuiva-ainetta yhdelle puolelle yhden läpiajon aikana.

Veden ja mahdollisesti liuottimien ja pehmentävien aineiden absorboivuutta pienentäviksi aineiksi soveltuvat etenkin jo edellä mainitut paperinvalmistuksessa käytetyt klassiset liimausaineet.

Aineista, jotka soveltuvat parantamaan fysikaalisia ominaisuuksia kuivana ja/tai märkänä, voidaan käyttää etenkin luonnon ja synteettisiä sideaineita sekä jo edellä mainittuja märkälujuutta lisääviä aineita.

Arkin palamattomuusominaisuuksia parantavista aineista, jotka joutuessaan liekin kanssa kosketuksiin muodostavat nokimaisen rakenteen, voidaan mainita typpeä sisältävät yhdisteet (erityisesti urea-formaldehydi ja melamiini-formaldehydihartsit) boorijohdannaiset (erityisesti ammoniumboraatti, boorihappo ja sen metallisuolat), ammoniumsulfamaatti ja antimonijohdannaiset. Liekehtimättömyyttä parantava aine tietenkin tarvittaessa parantaa vaiheessa 1 ja vaiheessa 2 tarvittaessa lisätyn mineraalitäyteaineen tuomia tulta vastustavia ominaisuuksia. On suositeltavaa käyttää 2-15 paino-osaa palamista vastustavaa ainetta 100 paino-osaa käsiteltävää kuitu-arkkia kohden.

Arkin irrotettavuutta parantavista aineista voidaan mainita etenkin orgaano-polysiloksaanit, steariinihapolla tai tyydytetyillä rasvahapoilla muodostetut kolmiarvoisen kromin kompleksit ja vahat.

On suositeltavaa käyttää 0,1-5 g irrotettuvuutta parantavaa ainetta yhtä käsiteltävän kuituarkin neliömetriä kohden.

Rasvankestävyyttä parantavista aineista voidaan mainita etenkin ammonium-bis-(N-etyyli-2-perfluorialkyyli-etyylisulfonamidi)-fosfaatti (kauppanimike: Scotchban). On suositeltavaa käyttää 0,5-1 % laskettuna käsiteltävän kuituarkin painosta.

Kuituarkin nesteiden läpäisemättömyys ja/tai lämpöliimatta- 14 6 5 2 9 4 vuusominaisuudet saadaan aikaan pinnoittamalla se toiselta tai molemmilta puolilta emulgoiduilla polymeereillä tai kopolymee-reillä ja etenkin etyleeni-vinyyliasetaatti-kopolymeereillä, ak-ryylikopolymeereillä ja vinylideenikloridi-kopolymeereillä.

Homeiden ja sienien kehittymistä estävät ominaisuudet voidaan saada aikaan suorittamalla pinnan täydennyskäsittely jollakin paperiteollisuudessa perinnäisesti käytettävällä bakterisidillä ja/tai fungisidillä.

Paperinvalmistusmenetelmällä käyttäen lähtöaineina kuituja, flokkulointiainetta, sideainetta ja tarvittaessa mineraalitäyte-ainetta saadaan vaiheessa 1 kuituarkki, jolle on tunnusomaista että se sisältää: - 100 paino-osaa perusseosta, joka voi sisältää (i) pelkkiä kuituja, silloin kun ei-sitovaa mineraalitäyteainetta ei käytetä ja (ii) kuituja ja ei-sitovaa mineraalitäyteainetta silloin kun sellaista käytetään; - 0,01 - 4 paino-osaa flokkulointiainetta - 0,2 - 30 paino-osaa sideainetta; ja - 0,01 - 6 paino-osaa vettähylkiväksi tekevää ainetta; ja että ei-sitovan mineraalitäyteaineen ja kuitujen välinen painosuhde on pienempi tai yhtä suuri kuin 9.

Vaiheen 2 tuloksena saadaan kuituarkki, johon on vähintään yhden sideaineen ja joissakin tapauksissa vähintään yhden ei-sitovan mineraalitäyteaineen avulla kyllästämällä yhdistetty lisäaineita ja erikoislisäaineita.

Keksinnön mukaisen menetelmän paras suoritusmuoto on kuvattu alla.

Vaihe 1

Kuiduista muodostetaan vesisuspensio, jonka pitoisuus on 10-50 g/1 ja etenkin 30-50 g/1 /mikäli käytetään selluloosakuituja, ne on ennalta kuidutettu ja jauhettu niin, että niiden S.R.-aste on 15-65 (esimerkiksi S.R. on 15-60 ja mieluummin 15-15,5:stä 40-45°:een, kun R on 2-9 ja R.S. on 30-65, kun R on alle 2 ja etenkin välillä 0,2-0,7); mikäli käytetään kalsiumsulfaattikuituja, ne suspendoidaan kalsiumsulfaatilla kyllästettyyn veteen (2-3 g/1) ja kaikki laimennusvedet kyllästetään samoin kalsiumsulfaatilla; mikäli 15 6 52 94 käytetään muun tyyppisiä kuituja (synteettisiä mineraali- ja orgaanisia kuituja), ne joko kuidutetaan erikseen tai dispergoi-daan voimakkaasti sekoittaen jauhetut selluloosakuidut sisältävään altaaseen, joissakin sovellutuksissa, joissa S.R.-aste ei ole kovin korkea (S.R. on alle 35) voi olla edullista jauhaa selluloosa-kuidut ja orgaaniset synteettiset kuidut yhdessä. Mineraalitäyte-aineesta muodostetaan toisessa altaassa voimakkaasti sekoittaen vesisuspensio, jonka pitoisuus on 300-600 g/1 ja sekoitetaan tämä sitten kuituihin niin että täyteaineen ja kuitujen välinen paino-suhde on 0,2-9 (joissakin tapauksissa osa täyteaineesta voi olla peräisin mukaan liitetyistä jo täyteainetta sisältävistä papereista, kuten vanhoista papereista tai tuotantojätteistä). Näin saadaan perusseos.

Mineraaliperäinen tai synteettinen yleensä kationisoitu hiutaloittamisaine laimennetaan veteen 1-10-kertaisesti, ja lisätään sitten kuidut ja ei-sitovan mineraalitäyteaineen sisältävään seokseen suhteessa 0,01-4 ja etenkin 0,01-3 kuivapaino-osaa 100 pe-russeoksen paino-osaa kohden. On edullista käyttää mineraaliperäis-tä hiutaloittamisainetta ja suositeltavin on alumiinipolykloridi.

Sideaine, joka kirjoitus- ja painopaperisovellutuksissa on mieluimmin ennalta 80-90°C:ssa keitetty luonnontärkkelys ja päällysteinä teriaalisovellutuksissa veteen emulgoitu lateksi, lisätään sitten seokseen voimakkaasti sekoittaen siten, että sen pitoisuus on 15-100 g/1, ja tämä suoritetaan joko epäjatkuvana tai mieluummin jatkuvana suoraan koneen järjestelmään ennen muita lisäaineita.

Niin ikään joko epäjatkuvaan seosaltaaseen tai jatkuvana suoraan koneen järjestelmään voidaan lisätä: vettähylkiväksi tekevä aine, siniväriaine, yksi tai useampia värisävyn säätelyaineita vaahdon-estoaine, vaahdonpoistoaine ja mahdollinen litikastusaine.

Hiutaloittamisainetta lisätään uudestaan (annostus on 0,01-6 ja etenkin 0,01-5 paino-osaa 100 perusseoksenpaino-osaa kohden) perälaatikon yläpuolelle ja tällöin käytetään yleensä edelleen mineraaliperäistä hiutaloittamisainetta, etenkin alumiinipolyklori-dia, jolla on erittäin hyvä vaikutus hiutaloittumiseen, täyteaineen kiinnittymiseen ja suotautuvuuteen. Näitä kahta jälkimmäistä ominaisuutta voidaan tarvittaessa parantaa vielä lisäämällä paperin-valmistuksesa perinteisesti käytettävää täyteaineen kiinnittymistä 65294 16 edistävää ainetta.

Sellaiset lisäaineet, kuten märkälujuutta lisäävä aine ja antibiootit (bakterisidit ja fungisidit) on suositeltavaa lisätä perusseokseen ennen sideainetta.

Saadusta suspensiosta poistetaan vesi paperikoneessa viiralla. Viiran laadulla on suuri merkitys täyteaineen kiinnittymisessä paperiin etenkin mineraaliarkin neliömassaan ja tuotantovauhtiin nähden. Voidaan esimerkiksi käyttää sileäkudoksisia, neulekudoksisia tai yksisäikeisiä viiroja. Kysymykseen tulevat esimerkiksi 28 x 22 cm:n, 28 x 24 cm:n, 32 x 26 cm:n tai 36 x 32 cm:n sileä-kudosviirat tai 26 x 25 cm:n, 28 x 27 cm:n silmukkaviirat. Asbestin korvikkeeksi soveltuvien ja paksuudeltaan yli 400 μ:η materiaalien veden erotus voidaan suorittaa kevyellä lineaarisella 0,5-35 kg:n/cm puristuksella.

Arkin muodostamisen jälkeen suoritetaan klassinen märkä-puristus yhdellä tai useammalla huopautuspuristimella kehyspuris-timella tai tasoituspuristimella, jotka voivat olla peitettyjä tai peittämättömiä ja suoritetaan sen jälkeen kuivaus.

Vaiheessa 1 saadun arkin neliömassa voi vaihdella sen mukaan millaiseen käyttöön se on tarkoitettu. Neliömassa voi siten olla 2 välillä 40-800 g/m . Vaiheessa 1 saadun kuituarkin voidaan havaita kuivuvan paljon nopeammin kuin klassisen selluloosapaperiarkin.

On itse asiassa mahdollista päästä jo ensimmäisillä kuivaajilla yli 20 kuivauspisteeseen. Tämä on erittäin merkittävä etu ja sen ansiosta saavutettavat tuotannon lisäys ja energian säästö ovat huomattavat.

Vaihe 2

Vaiheessa 1 saadulle arkille suoritetaan yksi tai useampia käsittelyjä paperikoneessa tai sen ulkopuolella.

Kuituarkille näissä pintakäsittelyissä levitettävät ainemäärät vaihtelevat suuresti ja riippuvat tietenkin paljolti siitä, millaisia tuotteita halutaan ja mitä menetelmiä käytetään. Perinteellisissä kirjoitus- ja painokäyttöön tarkoitetuissa sovellutuksissa nämä pintakäsittelyt voivat olla samoja, joita käytetän yleisesti sellulooaapapereilla. Erikoissovellutuksissa pintakäsittelyn luonne riippuu tuotteeseen halutuista ominaisuuksista. Yleensä käytetään vesikylpyjä, joiden pitoisuus on 10-600 g/1.

17 65294

Keksinnön muut edut ja ominaispiirteet käyvät parhaiten ilmi seuraavista valaisevista ei-rajoittavassa tarkoituksessa annetuista esimerkeistä.

Esimerkki 1 Vaihe 1

Kalsiumsulfaatilla (noin 2-3 g/1) kyllästettyyn veteen suspendoidaan keskipituudeltaan 1,5 mm:n neulaskiteistä kipsiä siten, että sen pitoisuus on 10-50 g/1 sekä selluloosakuituja (lietettynä ja jauhettuna 15-35 S.R.-asteen paisumistasolle). Sataa perusseoksen paino-osaa kohden /perusseos käsittää 2-9 paino-osaa mineraalitäyteainetta (kaoliinia) ja 1 paino-osan kuituja (55-90 painoprosenttia neulaskiteisen kipsin, kuituja ja 45-10 painoprosenttia selluloosakuituja)_7 lisätään peräkkäin seuraavat lisäaineet arkin valmistamiseksi paperikoneella: hiutaloittamisaine P5 2 paino-osaa sideaine L8 0,5 paino-osaa sideaine L9 20 paino-osaa kuivana vettähylkiväksi tekevä aine H5 1 paino-osa vaahdonestoaine AIO 0,5 paino-osaa hiutaloittamisaine Pl (mahdollistaa pH:n säätämisen alueelle 6-7 0,5 paino-osaa hiutaloittamisaine P18 0,5 paino-osaa hiutaloittamisaine P2 0,5 paino-osaa liukastusaine A9 0,5 paino-osaa ja 1,4-bis-(bromiasetoksi)-2-buteeni (bakterisidi) 500 g yhtä tonnia valmista tuotetta kohden kupari(8-hydroksikinoleinaatti) (fungisidi) 500 g yhtä tonnia valmista tuotetta kohden kalsiumsulfaatti 2-3 g/1 kaikkien laimen- nusvesien kyllästämiseksi

Huomautus: Bakterisidi ja fungisidi lisätään perusseokseen mieluimmin ennen hiutaloittamisainetta (ensimmäistä erää) ja sideainetta.

Puristetaan kevyesti märkänä ja kuivataan. Näin tuotetun 2 taipuisan arkin neliömassa on 350-800 g/m .

18 6 5 2 9 4

Vaihe 2 Näin saatu arkki kyllästetään vesikylvyssä, joka sisältää seuraavia aineita kokonaispitoisuuden ollessa 200-400 g/1: liekehtimättömyyden aikaansaava aine /ammoniumsulf aatti-ammoniumfosfaatti- ammoniumboraatti (painosuhde 1:1:1).7 S7 100 paino-osaa parafiiniemulsio 3-20 paino-osaa alumiinihydraatti 10-50 paino-osaa A2 0,3-0,5 paino-osaa vaahdonestoaine 0,1-0,3 paino-osaa ja metyleeni-bis-tiosyanaatti 1 500 - 2 500 g yhtä tonnia valmista tuotetta kohden 2 Käsittelyn toivottu lisäys arkin neliömassaan on 20-50 g/m kuivauksen jälkeen. Näin saatu materiaali voidaan tarvittaessa kevyesti kiillottaa. Saatu mineraaliarkki on liekehtimätön ja sitä voidaan käyttää korvaamaan asbestia.

Esimerkki 2 Vaihe 1

Valmistetaan arkki, jonka neliömassa veden erotuksen ja 2 kuivauksen jälkeen on 350-800 g/m , käyttäen lähtöaineina 100 paino-osaa perusseos ta/talkkia ja selluloosakuituja painosuhteessa (3:1) - (9:1)_7 ja seuraavia lisäaineita: suoravärjäysaine 0,2 paino-osaa hiutaloittamisaine P9 3 paino-osaa sideaine L12 15 paino-osaa kuivana vettähylkiväksi tekevä aine Hl 0,2 paino-osaa hiutaloittamisaine P18 0,4 paino-osaa hiutaloittamisaine P5 0,2 paino-osaa vaahdonestoaine 0,1 paino-osaa liukastusaine Ali 0,5 paino-osaa ja tetrametyylitiourean disulfidia 500 g yhtä tonnia valmista tuotetta kohden alkyyli-p-hydrobentsoaattia (C2“C3-alkyylit) 500 g yhtä tonnia valmista tuotetta kohden 65294 19

Vaihe 2 Näin saatu arkki kyllästetään vesikylvyssä, joka sisältää seuraavia aineita kokonaispitoisuuden ollessa 300-500 g/1: täyteaine C 9 100 paino-osaa dispergointiaine AI 0,15 paino-osaa sideaine L 16 0,2 paino-osaa liekehtimättömäksi tekevä aine S7 30 paino-osaa vaahdonestoaine A 10 0,1 paino-osaa apuaine A3 10 paino-osaa vettä hylkiväksi tekevä aine H2 5 paino-osaa liukastusaine A 8 2 paino-osaa ja 2-(4-tiatsolyyli)bentsimidatsoli 1500 -2000 g yhtä tonnia valmista tuotetta kohden k,4-bis-(bromiasetoksi)2-buteeni 1500-2000 g yhtä tonnia valmista tuotetta kohden 2 Käsittelyn toivottu lisäys arkin neliömassaan on 10-50 g/m (kuivauksen jälkeen). Saatu tuote korvaa asbestia ja on liekehti-mätön.

Esimerkki 3

Esimerkin 2 vaiheessa 1 saatu arkki käsitellään vettä sisältävässä kyllästyskylvyssä, joka sisältää seuraavia aineita kokonaisuuden ollessa 200-400 g/1: sideaine L 10 100 paino-osaa täyteaine C 2 40 paino-osaa vaahdonestoaine A 10 0,1 paino-osaa vettä hylkiväksi tekevä aine H 2 5 paino-osaa liukastusaine A 9 2 paino-osaa ja 2-(tiosyanometyylitio)-bentsotiatsoli 1500-2000 g yhtä tonnia valmista tuotetta kohden sinkkipyridiinitioni 1500-2000 g yhtä tonnia valmis ta tuotetta kohden Käsittelyn toivottu lisäys arkin neliömassaan kuivauksen 2 jälkeen on 20-40 g/m . Saatu tuote soveltuu asbestin korvaamiseen mutta ei ole liekehtimätön.

20 65294

Esimerkki 4

Dispergoidaan talkkia (500 g/1) veteen voimakkaasti sekoittaen ja sekoitetaan saatu dispersio 15-35:n S.R.-asteeseen jauhatettuja selluloosakuituja sisältävään dispersioon. Sataa perusseok-sen /sisältää 2-9 paino-osaa talkkia ja 1 paino-osan selluloosa-kuituja/ paino-osaa kohden lisätään peräkkäin seuraavat lisäaineet arkin valmistamiseksi paperikoneessa; hiutaloittamisaine P 9 3 paino-osaa sideaine Li 2 paino-osaa sideaine L 10 10 paino-osaa vettä hylkiväksi tekevä aine Hl 2 paino-osaa hiutaloittamisaine 0,3 paino-osaa vaahdonestoaine A 10 0,1 paino-osaa hiutaloittamisaine P 1 0,5 paino-osaa hiutaloittamisaine P 2 0,5 paino-osaa liukastusaine A 9 0,2-4 paino-osaa ja bakterisidi 1500-2000 g yhtä tonnia valmista tuotetta kohden fungisidi 1500-2000 g yhtä tonnia valmista tuotetta kohden

Suotauttamisen, puristamisen ja kuivauksen jälkeen saadaan 2 tulokseksi arkki, jonka neliömassa on 350-800 g/m ja joka tarvittaessa kiillotetaan paperikoneesta tultuaan. Saadaan asbestin korvaava tuote, joka ei ole liekehtimätön.

Esimerkki 5

Esimerkissä 4 saadulle arkille suoritettiin loppukäsittely esimerkissä 1 (vaihe 2), esimerkissä 2 (vaihe 2) ja esimerkissä 3 vastaavasti kuvatuilla menettelytavoilla saaden siten kolme kyllästettyä mineraaliarkkia, jotka sopivat ominaisuuksiltaan hyvin asbestin korvaamiseen.

Esimerkki 6

Toimimalla esimerkissä 4 kuvatulla tavalla käyttäen kaoliinia (3-9 paino-osaa) ja kevyesti jauhettuja selluloosakuituja ( 1 paino-osa, S.R.-asten 15-35) sisältävää perusseosta saatiin esimerkissä 4 saadun kanssa ominaisuuksiltaan analoginen mineraali-arkki .

li 21 65294 Tämän arkin loppukäsittely suoritettiin kyllästämällä esimerkissä 5 esitetyllä tavalla. Saatiin asbestin korvaava tuote.

Esimerkki 7

Toimittiin esimerkissä 4 kuvatulla tavalla käyttäen perus-seosta, joka sisälsi talkkia (2-9 paino-osaa) ja selluloosakuiduis-ta (95 paino-%) ja lasikuiduista (5 paino-%) koostuvaa kuituseosta F 22 ( 1 paino-osa). Saatu mineraaliarkki, voidaan esimerkissä 5 kuvatulla tavalla kyllästää asbestin korvaavan tuotteen saamiseksi.

Esimerkki 8

Esimerkissä 4 kuvatulla menetelmällä valmistettiin mineraaliarkki käyttäen 100 paino-osaa perusseosta /talkki-selluloosakui-dut, painosuhde (85:15)_7 kuitenkin sillä erotuksella, että esimerkin 4 sideaineen L 10, 10 paino-osaa korvattiin 5 paino-osalla sideainetta Li (L l:n kokonaismäärä: 7 paino-osaa). Tämä arkki kyllästettiin esimerkissä 5 esitetyllä tavalla. Saatu tuote korvaa asbestin.

Esimerkki 9

Esimerkissä 4 kuvatulla menetelmällä valmistettiin mineraali-arkki käyttäen 100 paino-osaa perusseosta /kaoliini-selluloosa-kuidut, painosuhde (80:20)./ kuitenkin sillä erotuksella että esimerkin 4 sideaine L 10 korvattiin ekvivalenttisella määrällä poly-kloropreeniä.

Tällä arkilla on parempi tulenkestävyys kuin esimerkissä 4 saadulla. Arkki kyllästettiin esimerkissä 5 kuvatulla tavalla. Saatiin asbestin korvaava tuote.

Esimerkit 10-16

Valmistettiin useita asbestia korvaamaan tarkoitettuja mine-raaliarkkeja käyttäen perusseoksia ja muita aineosia, jotka on annettu taulukossa IX, josta niin ikään käyvät ilmi vertailutuotteet (CP 1 - CP 4) .

Esimerkin 10 tuote on arkki, jolla on erinomaiset mekaaniset ominaisuudet sekä kuivana että märkänä. Keksinnön mukaisesti samoista aineosista, mutta ilman polyetyleenikuituja (16 paino-osaa F1 ja 9 paino-osaa F 11 sisältävä seos F 21 korvattuna 25 paino-osalla F 1) valmistettuun arkkiin verrattuna esimerkin 10 arkilla oli parempi sisäinen koheesio (40 % parempi), vetolujuus (15 %) ja mitanpitävyys (30-40 %).

Hiutaloittamisaineen käytön merkitystä ennen ja jälkeen side- 22 6 529 4 neen tutkittiin kokeellisesti. Valmistettiin määrämittaisia arkkeja (ilman liukastusainetta) keksinnön mukaisten arkkien vertailemiseksi sellaisten arkkien kanssa, jotka oli valmistettu samoista aineosista, mutta lisäten hiutaloittamisaine kokonaan joko ennen sideainetta tai vastaavasti sen jälkeen. Jäljempänä olevan taulukon X tulokset osoittavat, että samaan neliömassaan pyrittäessä kuin esimerkissä 11 ja vastaavasti esimerkissä 15 vertailuaineilla CP 1 ja CP 2 ja vastaavasti vertailuaineilla CP 3 ja CP 4 ilmeni merkittäviä häviöitä viiralla. Lisäksi CP l:n ja CP 2:n valmistaminen vaatii suotauttamisprosessin hidastuttamista 30-70 prosentilla (CP 1) ja 10-15 prosentilla (CP 2) verrattuna esimerkkiin 11.

Jäljempänä taulukossa XI on verrattu keskenään keksinnön mukaisten mineraaliarkkien ja asbestiarkin fysikaalisia ja mekaanisia ominaisuuksia ja esimerkeissä 1-4 perusseoksen suhde R on 85:15 ja esimerkin 12 R on 83:27.

Taulukossa XII on verrattu akustisen eristyskyvyn suhteen esimerkin 4 mukaisella menetelmällä /käyttäen talkkia ja selluloo- sakuituja painosuhteessa 85:15 sisältävää perusseosta/ valmistettua o 0,6 mm:n paksuista arkkia (A), jonka neliömassa on 400 g/m 0,6 mm:n 2 paksuiseen asbestiarkkiin (B), jonka neliömassa on 400 g/m . Tulokset on saatu arkeilla A ja B sekä niitä useille eri alustoille liimaamalla saaduilla materiaaleilla (kipsikartonki, asbestisement-ti ja puupuristelevy) ja ne on ilmaistu desibeleinä (dB) äänilähteen frekvenssiin (Hz) verrattuna.

Lopuksi määritettiin lämmöneristyskyky seuraavalla tekniikalla: kaksi identtistä koepalaa, joiden lämmönjohtokyky halutaan mitata asetetaan lämpölevyn molemmille puolille; tämä yhdistelmä puristetaan kahden vakiolämpötilassa olevan metallilevyn väliin; lämpöparit mittaavat jatkuvasti lämpölevyn ja kummankin ulkopuolella olevan levyn lämpötilaeron; lämpölevyä syötetään vakioteholla ja kun muuttumaton tila on saavutettu, tutkittavan materiaalin sisäinen lämpötilajakauma on lineaarinen ja lämmönjohtokyky ilmaistaan suhteella ^ _ Q x e x 1 z s At

kaloreina/cm. s. °C

23 6 5 2 9 4 jossa Q on kulunut teho (kaloria sekunnissa) 2 S on koepalan pinta-ala (cm ) e on koepalan paksuus (cm) ja At on lämpötilagradientti (°C) Lämmöneristyskyvyltään keksinnön mukainen arkki A on λ"* 5 o = 13,8 x 10 cal/cm.s. C) on paljon mielenkiintoisempi kuin λ·· 5 o = 26,5 x 10 cal/cm.s. C).

Näiden tulosten ja taulukoiden XI ja XII tulosten perusteella voi tehdä sen johtopäätöksen, että keksinnön mukaisilla mineraa-liarkeilla on paremmat tai yhtä hyvät ominaisuudet kuin asbesti-arkilla.

Käytännössä esimerkkien 1-16 mukaiset arkit ovat käyttökelpoisia etenkin rakennuspohjien ja seinien verhoilumateriaaleissa. Liekehtimättömät arkit voidaan tarvittaessa kiinnittää liimaamalla kipsikartonkilevyihin paloturvallisten kattojen valmistusta varten. Esimerkki 17

Menetellen esimerkissä 4 kuvatulla tavalla valmistettiin 2 arkki, jonka neliömassa on 80 g/m ja se voidaan tarvittaessa kiillottaa paperikoneen puitteissa. Tämä arkki on käyttökelpoinen paino- ja kirjoituspaperin pohjapaperina.

Esimerkit 18-20

Esimerkissä 17 saadulle arkille suoritettiin täydennyskäsit-tely esimerkin 1 (vaihe 2), esimerkin 2 (vaihe 2) ja vastaavasti esimerkin 3 menetelmän mukaan; saatiin kolme paino- ja kirjoitus-paperialalla käyttökelpoista mineraaliarkkia.

Esimerkki 21

Esimerkissä 4 kuvatulla tavalla menetellen valmistettiin kaoliinia (3-9 paino-osaa) ja kevyesti jauhatettuja selluloosakuitu- ja (S.R.-aste 15-35) sisältävää perusseosta käyttäen arkki, jonka 2 neliömassa oli 80 g/m . Saadulla mineraaliarkilla oli esimerkissä 17 saadun kanssa analogiset ominaisuudet ja sille voidaan suorittaa jokin esimerkeissä 18-20 mainituista täydennyskäsittelyistä. Esimerkki 22 2

Esimerkissä 7 kuvatulla tavalla valmistettiin 80 g/m painava arkki käyttäen perusseosta, joka sisälsi 2-9 paino-osaa talkkia ja yhden paino-osan F 22-kuitua. Saatiin mineraaliarkki, jota voi- 24 6 5 2 9 4 daan käsitellä edelleen esimerkeissä 18-2Q kuvatulla tavalla.

Esimerkki 23 2

Esimerkin 4 mukaisesti valmistettiin 80-120 g/m painava mineraaliarkki. Tämä arkki pinnoitettiin liimapuristimella käyttäen 100 g/1 tärkkelystä sisältävää vesikylpyä, jolloin pinnoituksen painonlisäys (kuivana) oli 2-4 g/m . Sen jälkeen tälle arkille suoritettiin päällystys yhdelle puolelle ja molemmille puolille käyttäen pigmenttikylpyä, joka sisälsi seuraavia aineita kokonaispitoisuuden ollessa 400-500 g/1: kaoliini (jossa 90 % hiukkasista on läpimitaltaan pienempi tai yhtäsuuri kuin 2) 85 paino-osaa kalsiumkarbonaattia 15 paino-osaa dispergointiainetta 0,15 paino-osaa

NaOH (pyöryköinä) 0,2 paino-osaa sideaine L 6 15 paino-osaa sideaine L 14 2 paino-osaa sideaine L 13 10 paino-osaa melamiini-formaldehydihartsi A3 1 paino-osa liukastusaine (rasvahappojohdannainen) A 8 0,5 paino-osaa optinen siniväri A 7 0,2 paino-osaa 2

Arkin painonlisäys kuiva-aineena on 10-20 g/m puolta kohden (haluttaessa kylpy voi sisältää yhtä tai useampaa värisävynsääte-lyainetta).

Tulokseksi saatu materiaali kiilloitettiin kuivatuksen jälkeen ja kalanteroitiin sitten. Se soveltuu hyvin offsetpainokäyt-töön. Haluttaessa sille voidaan suorittaa uusi päällystys paperikoneen ulkopuolella, etenkin ilmakaavinta, laahaavaa terää tai telapäällystintä käyttäen.

Esimerkki 24 2

Valmistettiin esimerkin 8 menetelmällä 80-120 g/m painava arkki. Tätä arkkia käsiteltiin sitten jonkun esimerkeistä 18-20 mukaisesti saaden kirjoitus- ja painopaperi.

Esimerkki 25 2

Valmistettiin esimerkin 9 menetelmällä 40-200 g/m painava arkki. Tätä arkkia käsiteltiin sitten jonkun esimerkeistä 18-20 mukaisesti saaden kirjoitus- ja painopaperi.

(: 25 65294 2

Esimerkki 26

Esimerkin 4 mukaisesti valmistettiin 93 g/m painava mine- raaliarkki perusseoksesta /talkki-selluloosakuidut painosuhde (85:15)_7. Tämä arkki pinnoitettiin liimapuristimella käyttäen 100 g/1 tärkkelystä, optista siniväriä ja sinistä sävytysainetta (riittävän määrän) sisältävää vesikylpyä, jolloin painonlisäys 2 kuivana oli 2 g/m . Kiillotuksen jälkeen saatiin paino- ja kirjoituspaperi, jolla oli seuraavat ominaisuudet.

2

Paino 95 g/m paksuus 69 kalskahtavuus 0,73 AFNOR-huokoisuus 0,46 - 0,47

Cobb vedellä (1 mn) 8 valkoisuus (Photovolt) 80 opasiteetti (Photovolt) 86 sileys (Bekk) 250

Esimerkit 27-37

Vaihe 1 suoritettiin käyttäen taulukossa XIII annettuja ainemääriä ja saatiin peruspapereitä, joilla oli erittäin hyvä mitanpitävyys (korkea tuhkapitoisuus), hyvä oikoisuus ja välillä 83-85 oleva opasiteetti neliömassojen vaihdellessa välillä 65-2 70 g/m . Päällystettyinä nämä peruspaperit soveltuvat erittäin hyvin kirjoitus- ja painokäyttöön ja ne ovat kustannuksiltaan tällä alalla perinteellisesti käytettyjä peruspapereita halvempia.

Taulukossa XIII perusseoksen ainemäärät (mineraalitäyteaine ja kuidut) on ilmaistu paino-osina ja kaikkien muiden aineosien määrät on ilmaistu painoprosentteina laskettuna perusseoksen painosta .

Esimerkin 37 arkki sopii erinomaisesti seinänpäällystysmate-riaalin peruspaperiksi.

Esimerkit 38-57

Esimerkeissä 27-37 saaduille arkeille suoritettiin vaihe 2 taulukon XV (jossa on ilmoitettu käsittelykylvyn konsentraatio ja kokoomus) toimintaohjeiden mukaisesti ja tällöin saatiin esimerkkien 38-57 taulukossa XV esitetyt mineraaliarkit.

Liimapuristinkäsittely antaa mineraaliarkille hyvän nukkau-tumiskestävyyden (IGT). Heliotestit antavat myös hyvät tulokset.

26 65294

Erityissovellutuksista voidaan mainita seuraavat: AFNOR-testissä (alkoholiliekki) esimerkin 46 mineraaliarkin 2 niiltynyt pinta oli alle 60 m (luokitus M 1). Arkin pinnalla ei näkynyt liekkiä eikä syttymispisteitä. Tätä peruspaperia voidaan käyttää esimerkiksi mainosjulisteissa yleisillä paikoilla.

Toiselta puolen päällystetty esimerkin 47 mineraaliarkki on erittäin painokelpoinen ja se kestää hyvin öljyjä (tärpättitesti 1800 sekuntia). Käyttötarkoitus: öljypullojen etiketit jo sikälikin, että arkilla on hyvä oikoisuus eikä se rypisty joutuessaan veden kanssa kosketuksiin.

Esimerkkien 48 ja 49 arkit soveltuvat yhdeltä tai kahdelta puolelta päällystettyinä aikakauslehtipaperiksi (offset ja syvä-paino) ja yhdeltä puolelta päällystettyinä etiketeiksi (etenkin olutpulloihin.

Esimerkin 50 mineraalitäyteainetta sisältävän peruspaperin mitanpitävyys on hyvä ja liimapuristimella melaminoituna sitä voidaan käyttää hiontapaperin pohjana. Sen etuna on lisäksi peruspaperin halpuus ja se että hartsin määrä kokonaiskyllästämisessä on pienempi (vähemmän selluloosakuituja, talkki on vettähylkivää).

Esimerkin 51 mineraalitäyteainetta sisältävä peruspaperi on lämpöliimattava ja sitä voidaan käyttää pakkausmateriaalina.

Esimerkin 52 toiselta puolelta irrokepaperiksi käsiteltyä mineraaliarkkia voidaan käyttää välituotteena polyvinyylikloridilla tai polyuretaanilla pinnoitettavaksi.

PVDC-pinnoitus (2 kerrosta) tekee esimerkin 53 mineraaliar-kista vesihöyryä läpäisemättömän. Saatu tuote soveltuu käytettäväksi elintarvikkeiden pakkausalalla.

Esimerkin 54 tuote on hyvin joustava, hyvin pesua kestävä (plynometri, yli 500 pyyhkäisyä) ja se soveltuu hyvin syväpaino-käyttöön. Tässä materiaalissa läsnä olevat polyetyleenikuidut helpottavat sen kohokuviointia (parempi pesunkestävyys). Sitä voidaan käyttää seinän päällystysmateriaalina.

Esimerkin 55 arkilla on hyvä yleinen vedenkestävyys ja se onkin käyttökelpoinen peruspaperina diatsovärjäyksessä.

Taulukossa XVI on esitetty vaiheessa 1 saatujen mineraali-arkkien ominaisuuksia (esimerkit 27, 28 ja 32).

Taulukossa XVII on verrattu tiettyjä vaiheessa 2 saatuja 27 65294 (esimerkit 38, 39, 46 ja 48) arkkeja vertailutuotteisiin CP 5 ja CP 6 (jotka on saatu standardeista selluloosaperuspapereista tärkkelyksellä käsittelemällä liimapuristinta käyttäen) ja CP 7 (klassinen selluloosapohjäinen päällystetty aikakauslehtipaperi). Tämän vertailun perusteella voidaan todeta, että esimerkin 46 tuotteella "IGT-painettavuus" on hyvä, AFNOR-normin mukainen liekeh-timättömyysluokitus on "M 1" ja että esimerkin 48 tuotteella ja ver-tailutuotteella CP 7 heliotestin tulos on "hyvä”.

Esimerkki 58

Esimerkissä 10 esitetyllä tavalla (kts. taulukko IX) menet- 2 telemällä saatiin mineraaliarkki, jonka neliömassa oli 80-120 g/m ja jolla oli siinä läsnä olevien polyetyleenikuitujen ansiosta erinomaiset mekaaniset ominaisuudet sekä kuivana että märkänä. Tätä arkkia voidaan käsitellä taulukossa XIV annettujen toimintaohjeiden mukaisesti.

Esimerkit 59-67

Esimerkkien 59-67 tarkoituksena on sellaisten kuituarkkien aikaansaaminen, joissa R on alle 2 ja jotka on valmistettu edellä esitetyn parhaimman valmistustavan mukaisesti.

Taulukossa XVIII on esitetty esimerkeissä 59-67 käytetyt aineosat ja vertailuaineet CP 8 - CP 10. Tässä taulukossa vaiheen 1 aineosien määrät on ilmaistu paino-osina ja vaiheen 2 vesikylvyn kuiva-aine pitoisuudet on ilmaistu painoprosentteina suhteessa mainitun kylvyn painoon ja mainitun kuiva-aineen muodostavien aineosien suhteet on ilmaistu vastaavasti paino-osina. Vertailtaessa 2 noin 80 g/m painavia vertailuaineita CP 8 ja CP 9 esimerkkeihin 2 59-65 ]a noin 50 g/m painavaa vertailutuotetta CP 10 esimerkkeihin 66 ja 67 voidaan todeta miten keksinnön mukaiset tuotteet eroavat vertailutuotteista.

Taulukossa XIX on esitetty keksinnön mukaisten esimerkkituotteiden 59-67 ja vertailutuotteiden CP 8 - CP 10 mekaaniset ominaisuudet. Saadut tulokset tuovat korostuneesti esiin hiutaloittamis-aineen lisäämisen mielekkyyden sekä ennen sideainetta että sen jälkeen. Lyhyesti sanoen, esimerkkien 59-65 tuotteilla verrattuna CP 8:aan ja CP 9:ään a/ sisäisen koheesion lisäys on 30-50 prosentin luokkaa, b/ vetolujuuden lisäys on 10-14 prosentin luokkaa ja CO Taber-jäykkyys on lisääntynyt ja samalla valmiiseen paperiin 28 65294 jääneen mineraalitäyteaineen osuus on kasvanut; esimerkkien 66 ja 67 tuotteet osoittavat verrattaessa niitä CP 10reen, että mineraali-täyteaineen määrää voidaan nostaa ja korvata näin osa kuiduista samalla kuitenkin joko säilyttäen samat mekaaniset ominaisuudet tai sitten parantaen mainittuja mekaanisia ominaisuuksia.

Esimerkki 68

Edellä kuvatulla parhaalla valmistustavalla valmistettiin roto-offsetkäyttöön soveltuva paino- ja kirjoituspaperin peruspaperi. Vaihe 1

Vaihe 1 toteutettiin seuraavin aineosin: kuidut F 1 = 60 paino-osaa F 6 = 40 paino-osaa SR-aste = 45 täyteaine C 3 = 20 paino-osaa hiutaloittamis-aine (ennen sideainetta) P 2 = 0,2 paino-osaa sideaine L 1 = 4 paino-osaa vettä hylkiväksi tekevä aine H 1 = 0,1 paino-osaa lisäaineet A 7 = 0,3 paino-osaa A 10 = 0,05 paino-osaa hiutaloittamis-aine (sideaineen jälkeen) P 2 = 0,5 paino-osaa P 5 = 0,05 paino-osaa

Valhe 2

Vaihe 2 toteutettiin käyttäen vesikylpyä, jonka kokonaispitoisuus oli 40 painoprosenttia ja joka sisälsi seuraavat paino-osat: täyteaine C 3 = 100 paino-osaa sideaine L 6 = 60 paino-osaa lisäaineet A 1 = 0,3 paino-osaa A 10 = 0,1 paino-osaa 2 - tuotteen kuivapainon lisäys on 12 g/m ; - tuotantovauhti on 300 m/min; - sisäisen koheesion on 400 Scott Bond-laitteen asteikolla - Taber-jäykkyys on ST = 2,3; SM = 1,3.

li 29 6 5 2 9 4

Esimerkin 68 tuotetta verrattiin vertailutuotteeseen CP 11, jota käytetään klassisella tavalla roto-offsetpainoalustana ja joka on valmistettu kahdessa vaiheessa alla kuvatulla tavalla.

Vaihe 1

Vaihe 1 toteutettiin esimerkin 10 vaiheen 1 menettelytapaa noudattaen seuraavin aineosin: kuidut F 1 = 60 paino-osaa F 6 = 40 paino-osaa SR-aste = 45 täyteaine C 3 = 10 paino-osaa hiutaloittamisaine (ennen sideainetta) ei käytetty sideaine ei käytetty vettä hylkiväksi tekevä aine H 1 = 0,1 paino-osaa lisäaineet A 7 = 0,3 paino-osaa A 10 = 0,05 paino-osaa hiutaloittamisaine P 5 = 0,01 paino-osaa

Vaihe 2

Vaihe 2 toteutettiin käyttäen vesikylpyä, jonka kokonaispitoisuus oli 10 paino-prosenttia koko kylvyn painosta ja joka sisälsi seuraavat aineosat: sideaine L 6 = 10 paino-osaa lisäaineet A 1 = 0,3 paino-osaa A 10 = 0,1 paino-osaa 2 - tuotteen kuivapainon lisäys oli 8-10 g/m - tuotanto vauhti oli 200 m/min (tätä vauhtia ei voitu lisätä kuivauskapasiteetin vuoksi); - sisäinen koheesio on 350 Scott-Bond-laitteen asteikolla - Taber-jäykkyys on ST = 1,6? SM = 0,8 CP 11:n ja esimerkin 68 tuotteen vertailu osoittaa, että roto-offsetpaperien alalla keksinnön mukaisella menetelmällä päästään entistä parempiin tuloksiin.

Esimerkit 69 ja 7Q

Esimerkkien 69 ja 70 tuotteita vertailtiin tuotteeseen CP 12 (kaikki kolme on saatu taulukon XX ohjeiden mukaisesti käyttäen aineosien siinä annettuja paino-osamääriä). Taulukon XXI vertailevat tulokset osoittavat keksinnön mukaisen menetelmän mie-lekkyysen mitä tulee (i) mekaanisiin ominaisuuksiin ja (ii) materi- τ~ 30 6 5 2 9 4 aaiin kulutuksen taloudellisuuteen (kalliit kuidut korvataan halvemmalla mineraalitäyteaineella).

Esimerkit 71 ja 72

Hiutaloittamisaineen käytön merkitystä ennen sideaineen lisäämistä ja sen jälkeen tutkittiin kokeellisesti valmistettaessa paino- ja kirjoituspaperia täyteainetta sisältävästä paperista (esimerkki 71; R 2). Valmistettiin määrämittaisia arkkeja noudattaen ohjeita, jotka on annettu taulukossa XXII, jossa määrät on ilmoitettu paino-osina (vain vaihe 1) ja hiutaloittamisaineen kokonaismäärät on ilmoitettu toisaalta esimerkille 71 ja tuotteille CP 13 ja CP 14 ja toisaalta esimerkille 72 ja tuotteille CP 15 ja CP 16. Taulukossa XXIII esitetyt tulokset vahvistavat asbestin korvaaviin tuotteisiin viittaavan taulukon X tulokset viiralla tapahtuvien materiaalihäviöiden osalta.

6 5 2 9 4

Taulukko I

31 Käyttökelpoiset kuidut Viite Kuitutyyppi F 1 Natriumhydroksidilla käsitelty valkaistu havupuumassa (a) F 2 Natriumhydroksidilla käsitelty puolivalkaistu havupuumassa (b) F 3 Natriumhydroksidilla käsitelty valkaisematon havupuumassa (c) F 4 Bisulfiitiliä käsitelty valkaistu havupuumassa (d) F 5 Bisulfiitilla käsitelty valkaisematon havupuumassa F 6 Natriumhydroksidilla käsitelty valkaistu lehtipuumassa F 7 Natriumhydroksidilla käsitelty puolivalkaistu lehtipuumassa F 8 Valkaisematon mekaaninen massa F 9 Valkaistu mekaaninen massa F 10 Seos F1-F6, painosuhde 80:20 F 11 Polyetyleenikuidut (pituudeltaan mieluimmin 0,8-1 mm) F 12 Lasikuidut (mieluimmin läpimitaltaan 5-15 ja pituudeltaan 3-6 mm) F 13 Kalsiumsulfaatti- tai neulaskiteisen kipsin kuidut (mieluimmin pituudeltaan 0,5-3 mm) F 14 Raion-kuidut F 15 Keräyskuidut F 16 Seos F1-F13, painosuhde 50:50 F 17 Seos Fl-Fll, painosuhde 75:25 F 18 Seos F1-F12, painosuhde 85:15 F 19 Valkaistu kemiallinen olkimassa F 20 Valkaistu espartomassa F 21 Seos Fl-Fll, painosuhde 16:9 F 22 Seos F1-F12, painosuhde 95:5 F 23 Seos F1-F11-F12, painosuhde 16:9:2 F 24 Polypropyleenikuidut (pituudeltaan mieluimmin 0,8-1 mm) F 25 Seos F1-F12, painosuhde 19:5 F 26 Mineraalivilla (pituudeltaan 0,1-0,3 mm) F 27 Seos F1-F11-F26, painosuhde 16:8:3 Huomautuksia (a) kutsutaan myös nimellä "valkaistu havupuukraft" (b) kutsutaan myös nimellä "puolivalkaistu havupuukraft" (c) kutsutaan myös nimellä "valkaisematon havupuukraft" (d) kutsutaan myös nimellä "valkaistu bisulfiittihavupuumassa" 32 6 5 2 9 4

Taulukko II

Käyttökelpoiset mineraalitäyteaineet Viite Täyteainetyyppi

Cl Talkki: Magnesiumsilikaattikompleksi, hiukkaskoko 1-50 μη, mieluimmin 2-50 pm- ominaispaino 2,7-2,8 C 2 Kaoliini: Alumiinihydrosilikaattikompleksi - hiukkaskoko 1-50 pm mieluimmin 2-50 μη- ominaispaino 2,58 C 3 Luonnon kalsiumkarbonaatti: hiukkaskoko 1,5-20 μη mieluimmin 2-20 μπτ- ominaispaino L 2,7 -C 5 Luonnon bariumsulfaatti: hiukkaskoko 2-50 μπι - ominaispaino: noin 4,4-4,5 - C 5 Saostettu bariumsulfaatti: hiukkaskoko 2-20 pm- ominaispaino noin 4,35 - C 6 Piimää: hiukkaskoko 2-50 pm- ominaispaino noin 2-2,3-C 7 Kalsiumvetysulfoaluminaatti C 8 Luonnon kalsiumsulfaatti: hiukkaskoko 2-50 pm- ominaispaino noin 2,32-2,96 - C 9 Hydratoitu alumiinioksidi: hiukkaskoko 2-50 pm-C 10 Kalsium-natriumaluminaatti: hiukkaskoko 1-20 pn- ominaispaino : 2,2 - C 11 Natriumsilikoaluminaatti: hiukkaskoko 1-20 pm- ominaispaino: noin 2,12 - C 12 Rutiili titaani: hiukkaskoko 0,5-10 pm- ominaispaino noin 4,2 - C 13 Anataasi titaani: hiukkaskoko 0,5-10 pnominaispaino noin 3,9 - C 14 Seos C1-C6, painosuhde 70:30 C 15 Seos C1-C3, painosuhde 50:50 C 17 Seos C1-C12, painosuhde 95:5 C 18 Magnesiumhydroksidi: hiukkaskoko 2-50 pm-

Huomautus: Ominaispaino on ilmoitettu grammoina millilitraa kohden.

il 65294

Taulukko III

33 Käyttökelpoisia sideaineita

Viite Sideainetyyppi L 1 Luonnontärkkelys L 2 Luonnontärkkelys, etenkin luonnon maissitärkkelys L 3 Tärkkelyksen fosforihappoesteri (tyyppiä Retamyl AP tai Retabond AP) L 4 Karboksimetyylitärkkelys L 5 Hapetettu tärkkelys L 6 Entsymoitu tärkkelys (entsyymi: o^-amylaasi, 50-3000:n kappaleen välillä vaihtelevien glukoosi-yksikköjen toisistaan erottamiseksi) (lineaariselle polymeerille amyloosi) L 7 Hydroksimetyylitärkkelys L 8 Tekninen karboksimetyyliselluloosa (5-30 % natrium- kloridia - substituoitumisaste: 0,7-0,8) L 9 Polymeeri, joka sisältää 87-90 paino-osaa etyyli- akrylaattia, 1-8 paino-osaa akrylonitriiliä, 1-6 paino-osaa N-metyloakryyliamidia ja 1-6 paino-osaa akryylihappoa. 40-55-prosenttisena vesidisper-siona L 10 Polymeeri, joka sisältää 60-75 paino-osaa etyyliakry- laattia, 5-15 paino-osaa akrylonitriiliä, 10-20 paino-osaa butyyliakrylaattia, 1-6 paino-osaa me-takryylihappoa, 40-55-prosenttinen vesidispersio.

L 11 Polymeeri, joka sisältää 60-65 paino-osaa butadieeniä, 35-40 paino-osaa akrylonitriiliä ja 1-7 paino-osaa metakryylihappoa, 40-55-prosenttinen vesidispersio.

L 12 Polymeeri, joka sisältää 38-50 paino-osaa styreeniä, 47-59 paino-osaa butadieeniä ja 1-6 paino-osaa metyyliakryyliamidia, 40-55-prosenttinen vesidispersio L 13 Polymeeri, joka sisältää 53-65 paino-osaa styreeniä, 32-44 paino-osaa butadieeniä ja 1-6 paino-osaa metyyliakryyliamidia, 40-55-prosenttinen vesidispersio.

65294 34

Taulukko IV Hiutaloittaiaisaineita

Viite Hiutaloittamisainetyyppi P 1 Alumiinisulfaatti P 2 Alumiinipolykloridi (alumiinihydrokloridi) P 3 Natrium-kalsiumaluminaatti P 4 Polyakryylihapon ja polyakryyliamidin seos 5-30-prosenttisena liuoksena (paino/tilavuus) P 5 Polyetyleeni-imini 2-50-prosenttisena liuoksena (paino/tilavuus) P 6 Akryyliamidin ja /0-metakrylyylioksietyylitrimetyyli- ammon iunune tyyli sulfaa tin kopolymeeri P 7 Polyamiini-epikloorihydriini- ja diamiini-propyylimetyyli- amiinihartsi 2-50-prosenttisena liuoksena P 8 Polyamidi-epikloorihydriinihartsi, joka on valmistettu epi-kloorihydriinistä, adipiinihaposta, kaprolaktaamista, di-etyleenitriamiinista ja/tai etyleenidiamiinista, 2-50-pro-senttisean liuoksena P 9 Polyamidi-polyamiini-epikloorihydriinihartsi, joka on val mistettu epikloorihydriinistä, adipiinihapon dimetyylieste-ristä ja dietyleenitriamiinista, 2-50-prosenttisena lioksena P 10 Polyamidi-epikloorihydriinihartsi, joka on valmistettu epikloorihydriinistä, dietyleenitriamiinista, adipiinihaposta ja etyleeni-iministä.

P 11 Polyamidi-epikloorihydriinihartsi, joka on valmistettu adi piinihaposta, dietyleenitriamiinista ja epikloorihydriinin ja dimetyyliamiinin seoksesta, 2-50-prosenttisena liuoksena.

P 12 Kationisoitu polyamidi-polyamiinihartsi, joka on valmistettu trietyleenitriamiinista P 13 Aromaattisten sulfonihappojen ja formaldehydin kondensointi-tuotteet P 14 Alumiiniasetaatti P 15 Alumiiniformiaatti P 16 Alumiiniasetaatin, -sulfaatin ja -formiaatin seos P 17 Alumiinikloridi (AlCl^) P 18 Kationitärkkelys 65294

Taulukko V

35 Käyttökelpisia vettä hylkiväksi tekeviä aineita Viite Vettä hylkiväksi tekevän aineen tyyppi H 1 Alkyyliketeenidimeeri 5-12-prosenttisena liuoksena (paino/tilavuus) H 2 Paraffiini-vahaemulsio, 45-55 % (paino/tilavuus) H 3 Kolofoni H 4 Modifioitu kolofoni (parafiinin kera tai ilman) 20-50-prosenttisena vesiemulsiona (paino/tilavuus) H 5 Dikarboksyylihappojen anhydridi 20-60-prosenttisena liuoksena tai dispersiona (paino/tilavuus) H 6 Styreenin ja maleiinianhydridin (50:50) kopolymeerin ammo-niumsuolan ja akrylonitriilin ja akryylihapon kopolymeerin seos 20-60-prosenttisena liuoksena tai dispersiona (paino/tilavuus) H 7 Di-isobutyleenin, maleiinianhydridin ja maleiinihapon kopolymeerin ammoniumsuolat 20-60-prosenttisena liuoksena tai dispersiona (paino/tilavuus) H 8 Styreenin, akryylihapon ja maleiinihapon kopolymeerin ammoniumsuolat 20-60-prosenttisena liuoksena tai dispersiona (pa i no/ti1avuus)

Huomautus: Tässä mainitut suspensiot ja dispersiot ovat vesisuspensioita ja -dispersioita.

_ .. T— 36 65294

Taulukko VI

Pintakäsittelyssä käyttökelpoisia sideaineita (Vaiheessa 2)

Viite Sideainetyyppi L 1 - L 13 Taulukossa III massalle suositellut sideaineet L 14 Polyvinyylialkoholi L 15 Kaseiini L 16 Karboksimetyyliselluloosa L 17 Gelatiini L 18 Metyylietyyliselluloosa L 19 Karboksyloitu styreeni-butadieenilateksi - 40-55 - prosenttinen vesidispersio L 20 Alginaatti L 21 Dekstriinit L 22 Vinylideenikloridiin perustuvat kopolymeerit - 50-55-prosenttisena vesidispersiona L 23 Etyleeni-vinyyliasetaattikopolymeeri

Taulukko VII

Käyttökelpoiset lisäainetuotteet Viite Lisäainetuotteen tyyppi A 1 Natriumpolyfosfaatti A 2 Natriuinmetakrylaatti A 3 Melamiini-formaldehydi A 4 Urea-formaldehydi A 5 Glyoksaali 30-70-prosenttisena vesiliuoksena (paino/tilavuus) A 6 Emäksiset, happamat, suoravaikutteiset pigmentti- väri sävytysaineet A 7 Optinen siniväri A 8 Kalsiumstearaatti, 30-50-prosenttisena vesiliuksena (paino/tilavuus) A 9 Ammoniumstearaatti, 30-50-prosenttisean vesiliuoksena (paino/tilavuus) A 10 Vaahdonestoaine A 11 Rasvahappoperäinen liukastusaine

Taulukko VIII

65294 37

Esimerkkejä pintakäsittelyssä käyttökelpoisista erikoistuotteista (vaiheessa 2)

Viite Erikoistuotteen tyyppi S 1 Etyyli/ämmonium-bis-(N-etyyli-2-perfluorialkyylisulfon- amidi)/-fosfaatti, 30-50-prosenttisena S 2 Steariinihapolla muodostetut kolmiarvoisen kromin komp leksit 5-30-prosenttisena alkoholiliuoksena (paino/tilavuus) S 3 Orgaanopolysiloksaanit, 30-50-prosenttisena emulsiona (paino/tilavuus) S 4 Ammoniumsulfamaatti-ammoniumboraatti S 5 Polysiloksaanien katalyytti S 6 Melamiinin katalyytit S 7 Ammoniumsulfamaatti-ammoniumfosfaatti-ammoniumboraatti (painosuhde 1:1:1)

Taulukko IX

1" 38 65294 (Koostumus paino-osina kuivana)

Esim. 1Q | Esim. 11 jEsim. 12Ssim. 13

Vaihe 1°

Kuidut F 21 = 2 5 F 23 = 27 F 23 = 27 F 27 = 27 (°SR) (30) (25-30) (25-30) (25-30) Täyteaine ci=75 Cl=73 cl = 73 cl = 73

Flokkulointi - aine (ennen P7 = 3 P7 = 3 P7 = 3 PlO = 2 ainetta)

Sideaine L9 = 8 ( L5 = 2 ( L5 = 2 ί Li = 2 \ L9 = 8 ( L 9 = 8 f L 12 - 8

Vettä hylkiväk- ' si tekevä aine Hl = 3-5 Hl = l Hl = 1 Hl = 1,5

Vaahdonesto aio=o,2 aio = 0,1 aio = o,l Aio »o,l

Flokkulointi- - ( pib = 0,2 (P18 = 0,2 (P18 = 0,2 (P18 *>o,2 aine (side- }pi~0,4-0,6 )P1 = 0,5 )Pl=o,5 )pl=o,5 aineen jälkeen) f P2=0,2-l,0 (P2 = 0,5 (P2 = 0,5 (P2 » 0,5

Muut (a) (a) (a) (a)

Neliömassa (g/m2)__450__45,0__450 450

Vaihe 2° " " (b) -

Huomautuksia (a) liukastusaine, bakterisi ja fungisidi kuten esimerkissä 4 on ilmoitettu (b) vaihe 2° toteutetaan kuten esimerkissä 3.

Taulukko IX (jatkoa) 65294 39 (Koostumus paino-osina kuivana)

Esim. 14 Esim. 15 Esim. 16 *

Vaihe 1° kuidut F2 7 = 27 F2 2 = 27 F22 = 27 F23 = 27 ( SR) (25-30) (25-30) (25-30) (25-30) Täyteaine C1 = 73 ci = 73 Cl =73 Cl = 73

Flokkulointi- aine (ennen pl° = 2 P7=3 P7=3 sideainetta) ( Li = 2 (L5 = 2 (L5 = 2 (L5 = 2

Sideaine ( L 12 = 8 [l9 = 8 (L9 = 8 |l9 - 8

Vettä hylkiväksi Hl =1,5 Hl=l Hl=l Hl=l tekevä aine AI0=0,1 AI0=0,1 AI0=0,1 AI0=0,1

Vaahdonesto 'Flokkulointi- P18=0,2 P18=0,2 P18=0,2 (P7 =3 aine (sideaineen pl =0-5 Pl =0,5 Pl =0,5 Jp18=0,2 jälkeen) P2 =0,5 P2 =0,5 P2 =0,5 |pl =0,5 (P2 =0,5

Muut (a) (a) (a) (a)

Neliömassa .Cr, (g/m2) 450 450 450 450 TT -u (b) - (b)

Vaihe 2 ' '

Huomautuksia (a) liukastusaine, bakteridi ja fungisidi kuten esimerkissä 4 on ilmoitettu (b) vaihe 2° toteutetaan kuten esimerkissä 3.

Taulukko IX (jatkoa) 65294 40 (Koostumus paino—osina kuivana) CP 2 CP 3 CP 4

Vaihe 1°

Kuidut f23 = 27 F22 = 27 F22 - 27 (°SR) (25-30) (25-30) (25-30) Täyteaine cl « 73 Cl=73 Cl - 73

Flokkulointi- , , aine (ennen side- no P18-02 ainetta) pl® " :*lJ “ °'2 P 1 * 0,5 - P 1 - 0,5 (p 2 = 0,5 (P 2 - 0,5

Sideaine (L5=2 (L5«2 (l 5 « 2 (l 9 = 8 (L9 =8 (L 9 - 8

Vettä hylkiväksi , . „ t , u i . i tekevä line H 1 - 1 H I - 1 H 1 - 1

Vaahdonesto aio - 0,1 AIO »0,1 AIO »0,1

Flokkulointlaine rp 7 3 (sideaineen jälkeen) - P18 = 0,2 p 1 * 0,5 P 2 = 0,5

Muut (a) (a) (a)

Neliömassa 450 450 450 (g/m2)

Vaihe 2° - --;--———

Taulukko X

65294 41

Arkki Häviöprosentti viiralla Häviö (450 g/m2) laskettuna arkin painos- viiralla __ta__

Esim. 11 O % O g CP 1 10 % 45 g CP 2 5 - 8 % 22,5 - 36 g

Esim. 15 0 % 0 9 CP 3 22 - 28 % . 99 - 126 g CP 4 22 - 28 % 99 - 126 g i 42 Γ 6 5 2 9 4 i t'? >m | -H O — I 4J o CM Ό ; tn o ^ — , 1 2 3 ! m lO vO GO * _ 1 n - - I ^

Ό O O O

CO o\ lo O

<___ ______ CN 6--5 ΓΟ pH " ' o o . 00 Ο in

O - » — I

6 00 O O I

•H -r I CM

cn o W 0--7 0

IN

"d· m m C O o t-s

• a) - ^ - - O

c: ij p °° O m l g t; g oo-i σ> n •Η -P -H - _

(OHM O r- O

H tn M_____L—_J_L__ e-! t-j «n O I— ‘ 00--7 6 c ctn o

•H CO «I I I

to r- co O

ω - o O CO

w o — n ___________o O O s-i

H N £ I'M

- - -H ^ O

rHCMU30 o’" 10 ~

H · · W o - I I I

X £ £ -T Ό O

Η Ή ·Η - O to c"> CO CO rd ro O — -T * o ω ω 4J o Λί r~ 0---- -------

3 -H H

pH 4-J CNi r-, o O — 3 · . O VO CM in i <0 Eo e ° " i

E* -H pH -S H ^ O I I

M Ή 0> __-j _O

2

pH U) C 10 C

g O 3 U O — 0 U O ·— E ^ 30 HdP 4J0 H# S 0 >now 3mo^

\ - 3 -H CM 3 CN

Cn tn Λ 0 :«C £ :« fi 3 tn ! .£! £ CO 0) etoa) o e >1 & h · n ¢) a · to ai c cn a) Ocno-CO),* 3 χ; a) ^ •H Λ! Xl Z 3 10 Or-1 -U r^J .—1 3 3 -H h 3 Λ Ό1 O « -H -d* 0) :aj | CU iX E- < 01 < cn > t-i g (M >-n •65294 43 ’ I---f— n j

•H

+* m

S O - _ « I

Λ ini m u~i - oo 1 tn ^ < o hi fM ^ ^ 1-1 ° ^ ® • I c m m oo tn j2 g ¢3 « l •H o 33 O"-' s _______ l-t H· <H hi c ίί

β hi .b nj C

• <U · hi - Ch ™ - -P d ,n (0 -H ϋ -H O ^ ^ ^ ^ I I O J2 en -h tn ui 9 ^ β M tn M_____d h _ g hi ** e ^ ^ hi it C £ -g g ö ^ °1 S1 « g

•H /« Ί -J *5· X S O C

m $S S I

W o ____% 3 _ « °hO · ^ M § 2· -* fa~ * 53

g g , /-n » - ‘ > Πν o H

•h-h-h cni — — m-yy ir en tn d tr o 2,3 a « H -P_____ 10 M__r ~o-σ--- "1 "1 hi q ** 3 Ί ^ - cc cc || - -ti

H -H -H ° ^ ~ ™ ^ ϋ "S "* O

tn d en ,cl tQ d o h

W -P W _O_______^ H

ft e: to -h o e ·· d -p d tn rH ·· d :d -P -P ”— oo tr -p g d e o e -p tn m d e >i-Pd -p a) tn d d d -p d g G d tn tn d d G tn d G d <d d tn tu o -p g-Htne-nddtn >3-h λ; p d -p”Q)dGd-H o tn ,y e Λ d

GdUJ) HiDin^ +J (u O) -H g ddOA;o>d)^: p g -h .h .y o -p e o rH 4-> -h e -h doo d d d

•H -H oo :d <U d 0 O sy ft EH En K

SgrH-n > y ^ Q, _____ 44 65294 I — <u m -P Ό “is.'" O — 00 σν sr 00 o £ Ό vo r·» m m <r o 3 φ ft ·-( + -1________ <1) --

P

01 H >1 Λ .

P > CQ CQ cl — co m -σ I σν o ^(j)r^vOvOr>. VO ΙΛ sj ΓΊ ft <H + — ά) Ί ~

+J

CO

•H >i

> ® to n co m O O O

3 CD Ό vOvOf^ vO vO to Cl ft iH ' c i ----------- •h m +J pq 0

Tj § Ό «λ η i*. ό cn σ> — «1 jQIIC vo vo vo vo o m

CO og-H V (DC

Jjj <^M64· _ ^ I Ή >-n ",— ” -* W -P CQ ^ CD <D 4-> Ό - P X) I I 3 — Ό m r-~ rv oo — M-l (0 -H Q) d) ta Ό Ό r~» vO vO Vj- m < +J CO g + ce --j---------- c h & ------ 3 Q)

H Alien o r> I is* I I <t I oo I *— I

Η P (0 w Q) (DO ° ^ Is· vo vo m m «J < -o m β^

XU

P j -------

O <D -Η -H

44 > CD I A! < ~ 4< CL L e m

3 G τίΟο + Β 4 Ο «Λ m OO 00 O

»H <U S3° + S vo VO VO VO ro O

3 C __________ _

CJ "H I

E-1 6 t| tI

3 CO I M CQ

4J QiPCCO00-*® 10 O' 00 —

C ·ΗΓβΟ + “ 40 40 00 40 Ό M M

gj x λ; -p ~ % —---------- flJ ·Η Ή ^ olj"^ oo m Ο ιΛ O oo m _ .iJ5 vo vo co vo r>» ro n

C Ή <0 O

<D «Ji+i

C

-H -----

-P

2 Tj Γ'. — vO ΙΛ O O vO

3 M co oo σν σν oo vo <τ -¾ Λί < « < M Ό < ^

•H

u r> — σ> ιΛ O m vO

oo oo σ\ σ\ oo \o <r M Ό C — G & ‘Ί 0) A O ^ vo σν o ιλ O vo vo (4 xg CD CQ σν oo — σν σν r* in ad ad (Ö — w; rH -p ^ •H ~ ’ ”—-—--

CO

CD NNMNNNN

C X X X X X X X

CD

£ moooooo

Λ Γ41ΛΙΟ Ο O O O

<11 — CMirvOOOO

P — tN <T 00 _ft__ I; 65294 45 <D G <#> 6 I I il

P I CD cm -P I -H -η τι I G

0 co G ^ to o G G ft O d)

3 >1 -H 0(1) -P -H <#> -H ,£) -P G

-p -P-P c co co to co co -h a) >i (¾ ή + o a) -h a) a> -p -π

G > Ο P Ό C C- G G G ft P

•Η ad + ad <#> .G 0 0)0 CD + 0 0 0 ad «ο οι > ιή η) Ό G G Ό Ό > :<o ή ai -h o ro aj λ <ν -η ή ή ·η χ: x: <u -h

to p G G o > G Id C -P p -P p td id G G

•Η ί(0 *H *H Ή (d *H ft lid ft :(0 id Id Ή *H

PI > <d to o + a) > id o> o > > > id to __ “ X > ad 0) > X dP <*> «'HU) K.

-P .V -P CD ^ * ri ' m -c in -P rH G rv -

0» >i-P -H X X-^X^XOXO

> £ in id g -* 3 ' CD in · 0) I CD <N v O o 3 -H G O ^ ™ g -PH . * o + 3 G id . + t; a.

P -H 0) S'! «-.· {si++ S'! οι ΟΌ co ^ S'! + Ό Ο Ή-H G N " - CM » CM ιΛ _ - 0 3 to CD ° 0<° fL, ° a. o ip ° X XV ^ + 4.-*- + ? + C OCH ϊ'ϊ 00 C*) m d) *h *h mtj ^ ^ »—«m»—»m® •H Cm cd -r-ι 0 ph o P-, o cm o a, o X--— —---

P I

M (0 Q) CD

W G S-H ^ N .. ^ ^ X d) (Ol(0 o-ι hi in hJ^hJ^Ohjin O 3 G I “

X -P Ή CD

X id O CD Ό 3 <0 rH C Ή Ή 0) 3 Ή CO Id 44 44 3 <d -P {5r^ s*? <υ I—I ^ Ή· β ιτ> μ 00^·~* lo E-ι O -P d> 0) ~ q. in - ~

<t> H fi fi "-1 ** P* r-< CM IN CM rM

0) h C H „ to a) id 0) ——I Γ----- CD I -H d) Λ d) rH +J o> -H C Id >iC . . <r . _ 5J y 22 λ o o o cm u~> 2 w Id μ 00 U ¢0 υ 00 U 00 Ur- — 3 rrj M3 Γ" *2 O O O co tn

2 U» CJ UiC-J Pu N (i< ti4 N

____MM __ _ 4J I 43 +)+) +» »0 »tJ :(0 ad

-P P P P P P

H ad ad ad ad :3 X ad ad ad ad ad

% B B B B B

<d

-H +J +j +J 4-> -P

-h +> cd -P«d-Pid-P(d-P(d <d <d > (d>(d>(d>id> id to id con) ίο id co id m id P O n) OidOcdOcdOn)

CD d> -P dl-P d) -P <D -P CD-P

C G co Go) C co GO) C 10 •H *H id -Hid -H(d -H(d -H(d 5 < > <><><><> 6 r* oo σι O — •H cm cm cm m m

CO

W

. -------------- .

46 6 5 2 9 4

f I G C dP I

• ! ω <#> a> I <d I i G t c ; i(ö i c OGrHo ο ·η φ ο φ

044 Lno-H +J -H - +4 +4 p G -PC

I +4 G ~ 4+ +J CO 4-1 o CO CO :rO -H co-H

Φ CO Ή O 10 a-H φ ΟιΉ a) at > nj Φ +4 ·Η c a>rH φ o p g o m + g g co c o* p •H G JM· C jU 0+« 0 0 + >1 O Ο :<0 o3 <D 0 + G O + > Ό >dp Ό Ό -P TJ > :ίΰ-μ ό -h <#> ό ·η £ ΐ)τΐ ,g φ ,c φ >, χφ-η

COO .C Φ (0 -H .G φ G « g Crl roc (0 G > G G G H G (0 G CO » (0 G -H (0 ·Η -H *- (0 -H (0 --1 :(0 (0 -H -H

PI -P (0 -H G O fO-HCO > (0 CO O > (0 > (0 CO > (Cj CO

__t> (0 +4 >, jfl_______ t 44 :(0 > :(0

•ίΟ *H ^ λ. ¢0 5s*? fC

P M Q) Q) ^ ^ <t *< — ^ Φ >ι φ -H X ° - 1 ° X Ο X ~ φ

> x: 4-) to 4J

-------4J

o 3 C -K -k CP <fp 4-> Q) 5 3 k m m .1 g - - - h - - - (no " o *

4-1 ·Η ¢1-1 00*00, -4- ¢1-,.—I CL, -f- CO

-- -S φ + 5+++ <* + o' + + * G

λ; ^ m a) o cu o cu ° Ph ^ cu ° α ° jj G 3 φ£ + ++++ ++0++ 4+ -

•ι-l OCt-l ^ ^ ,_< 2 m £ + co<#> ro *’ CCS

M feio-n cp o a. o o* o o* fg cp o ^ Q' (0

H G

M | 4-1 X Φ Φ CM CM (0 • Ä ΌΠ ON _ _ fd

o -H *H O O O $·*? 8^2 CO

^ |C/5fO i-J ^hJ-—‘fj »—*1 iA ,J ιΓ\ Λ ^

44 —£---- G

G -rH Φ I (0 O

'—) O C -H 44 G rH -H CO -M 0)

(0 3 (0 Φ G

E-· ^ *r4 G G e 44 *H

O +* G (0 ^ Λ ^ Λ r* <N ίο ΓΜ 2. ^ tl Φ 'O 1X1 a, cp ^ o* S o* o' o, ° 2

T5 S

(0+4 -n U >, Φ =(0 Φ rsl ^ G-PG--1 r-i *-4 Γ-, ^,«(0

•H -H -H o 04 Ο o Ο P. CO

S>H(0 O couooo cocjr-oco cj CO

-- O

u oo Γ-. O

3 f*I -4 ·—1 r-> r-( tvj G

Ό OCO OOOPjG

-t-H 0* CM tn -4 tn 04 (l, CO U» CM Cl·, G :(0

_^________M

:(0 :(0 -P 44 44 +4 44 44 g :(Ö :c0 :(0 :G :(0 :(0

+J U p P Ih U M

•H :(0 :(0 :rö :(0 :(0 :(0 K

44 :(0 :<0 :cö :(0 :r0 :(0 ^ gg ggggco (0 3

•H 44+4 44+4+4444J

-H +4 G44CÖ44 iO +J (0 +4 (0 +4 fQ 3 <0 (0 >(Q>(0 >(0>(0> (0> (0 (0 CO (0 CO (0 (0 (0C0(0C0(0 C0(0 g

Vh 0 (00(00 (0 O (0 O G 0(0 o φ φ 44φ+4φ +4 Φ +4 Φ +4 Φ+4 g C G COGCOG CO G CO G CO Geo tn •H -H G -H (0 -H G -H (0 -H (0 -H (0 s <c ><>< ><><c> <c> u Φ (M n *3· loi xo o-

g 01 ro m ro ro CO

-H

en _ω_____________ 65294 47 ——— _

>1 I

•S .5 ΙΛ CO IA es 00 W J ιΛ ιΛ LO UO r—t — IA <-> r-ι -H ri

r-| O I I I I I I I I I I

e O CM CM CM CM CM O O CM CM O Ά i—I *— »—) r-* -H a0 m

Cu___________.

w 3 3

,n—<00 O O Q O O O O O

" O O O O O O O m ia O

oi rJ h —i *-< <r <r —· ro ro o

+J

•H

CU __

" -H

n < + r^.

H J

- * s is ; 8 CM r- Λ » $ r-~ ° -H es (Ö < -K S on + tn , co g e <m ^ Z! Φ < + +

J" +< IA O

tl) CTv -f ~ Ό ΓΟ + 4.

> Ä rU * O ' T

H -H (rt r-COOCA

XrO <t (3 »-J cm + , , <-* O

o> + 8 + o' o" g + ' + CO 4.

O (A + + O O O + + A; i—i -—' <r o rt< - 00 3d) O •-'O +ΟΌ, -H -P tO < , «τ'-1 < ^ r-3

3 4J 3 , + Π1 iJ ro + iJ CM

rt il 3 + (9 + + o + cSm§ ^0 + '0+0 EH tn 3 cm ' O cm -ΗΟΌ—I.

:(0-P Oi^-ia <r cm ”

MU) X cm + + >J + O

(O O . + < ~ >J < , _ < cm ijq + Ο Ά CM + O 4.

,-ιΰ cm + + >-1 + ro + ^ -< + + + cm ro •H +vOcM+'-JvO + -< '

CU Srrtrrt® O O C O

S S S O^JMiCrotOOi-Jro ia< +

° S » +++0 + ++ O+CM

Ή U Mt U CM + -f <J\

0*a ·-* cmco-J+co CMro + <r O

O 0.000 ' O 'O 4.

,_« 3; _t ,-J ι-H IA <0 UO nJr-l <0 O O

+ ro CM O

·'++++ ++++ +++++, +CM

O + +4.

•j-voooO'-'OcmO cm <t O ro O cm cm ^ 000000000 rtJ O *—1 ►J'-1 pj'-1 O r-c Or~ ►Jr-' Ο·-1 OCO oeo . 3 j ä rs ΊΓΊi i Y 1 iHtntn tntn tn tn tn -p λ: -h -p ή Ή ·Η -Η ·Η ·Η ·ιΗ ·Η I γΗ ! ι II I I I ι ι §* ι 15 a a ia I I a ia 1_111_ >1 r-4 <u 0 + >-<CM ro <f iA vO t— CO O' r-<

-ΗΗΗ H H H H H H . H H

tn :cd w __ 48 65294

»1 I I I I I I I Π I

•Jff "H CO «N IA CS| CM d ΙΛ (J J H1 ^-4 Π m r—i r~* *—t ι—"I r-t \0 \β

H 1 ' ' I O' I · I it I

rj vO

Q«S. ^ CO CM CM O O O O O

£ E *"”* » r-4 »—I ·—I r-f _____________ moo o o oo o o o ooo 3-1 OO O m mo O om o m o nn p—I ·—I r-ιη m ci -j «j m <—1i ,_, PCS _« " 5

O

X 0) XI -p _A-------------£

+J

a0 τΊ H - “ 9 ·" 3 ö O φ £ + +> <0 r-. ιλ *π _« < + s + n <0 a ° ° * « * * < + 7} +; O'- a 5 i> ·— 4- ro .5 (0 -k 1 5 „ 7 θ' o vH c 9 S S’ " + S °

Sil* ^o| 0) 3 i * a +^1 5 o i + ö J J S * «d är 28 ++S s

e ^ + ^3 O

e < - mg + ^+° S ° I Jg Jg ^ 2++!+ Ό®* ++00^8ο® li

^ Ό ·-< _, Ovo . <j o O f-ι O CO

tn , O O S CO O S S O H o CO

^ -a m = ^ g m s: r-ι g g o d ^ + m j o O

ä + ++ +,° + + +4<O^0+ + 0,+(++^ 'O

_ -K 4< ci m t+d 4-0 dOmOdOmOsfOdOdOdO £1--^0^ 3

o ooooooofro OP

O — jHt/lH <p-<OH _J <-> ►J ·-< O'-1 •^(J.-I.JOO

--------------MO

I 3 5 | 3 f s s i « 1 e ΐ | 1¾ t >tQ-dc-d * S|| III | I* 13 3 5¾ 15 I | »lldd 1 s? d l llldld i

S

>1

rH

^ d m <t m vo r~ ooo\ O·-1 esi 1-4 ·“* ^ >-1 -"I *—l Cl d esi

•HHH H H H H H HH H H H

CO

a0

Ui___ li 65294 49 J<d ηϊ tn O o o

fricvi «s o O

.-jgG^AtAO^^OO 400 *-* ·-* h \ vo vo oo ctn cr» oo <r * ι i H ^ M) H H ιΛ\ ιΛ ΙΛ

Qjf-H O' ON

ag

III

O 0 0

V MM

+ rH + rH + rH 3 3 3 3 3 Q) a) id <d <d id id <d id (0 n) o) o) coo) co co co co co 3 to c to c c e

0)0) 0)0)0)0)(00) (00)0)0)0 O

POO) 0)0)0)0)0)0) 0)(00)0).½ M

>,a)a) 0)0)0)0)0) a) o)

H 3 3 3 £5 3 3 3 Ή 3 -H 3-Η H H

0)0 0 OOOOOP o P O P -P <d P id

P .½ .½ >! Λί ,½ ,½ .½ 3 M G M G G<-* CH

P 4J -Η -H -rl *r( Η Ή ι—1' -Η -H (0 0) 0) 0) (0 (0(00 10)0 (0OO0) OO)

M 0) 3 3 3 3 3 3 3 P « 3Ρ«3ΡΐΰΡΗ MH

P ad P P ΡΡΡΡΡ0)ιΗ P0)r-P 0)H 0) O 0) O

•0 MOO O O O O 0 PH O-Pr-O PH P 3 P 3 -rl ad rH rH rH rH Γ-C H H Ci H3OH3Q)30< 3 ft

iH 0) H rH ι—I rH rH rH rH (0 rH rH Π) r rH id <—I id O Id O

Id Η H H H H H -H-rlrHC HH C ΗΗΟΗ,Ιί rH M

id J η -Η -η ή -h iH h id 3 h id : h id3 en id h

P X M M M M M MM Ci MMCiMMOM? MG

0) T

3----1----;---!-:__ H P 3 g >0) rH -n P 0) >i»d 3 P H p Ό P 0) Oä r-i rH rH f—I rH rH rH f-< CM CH «*1 id -h P ad id o) p e > 0) ad H 3 x .½ o) a: 3 ad 3

α) γη «H

0 Q)--------------------s.

.½ 3 Η -Η H

.½ H 0) λ Ιϋ! !. n 2 n 5 >, aasisi id (N (¾ -P *H *H -H *r t -H-H ή ^ P ^ d ^ p P τ-

Η > rH V \r- \H \H \Η\φ \ P \ Q) \ φ H

ä t§i+ 3* 3 + 3+§ ,HH 3 ^ a f? 3 si gli gSsIf 3 s g -h 3 -h g 3 -h <3 «Η 0) O §4 P äP M4 P &r4- &i4- Q4 P Q4P Cm P QtrH Qj rH Q< rH Qj rH p

3 :5 5583|$8Βΐ5!ί3|#8 B S F 8 3 § 3 § 3 § S

§ w»a)>o)>a)> o)>fl)>a)>o)> o) > a) ft o) ft o) ft <u ft > * ΠΓ + 0 •H >1 o> O ^ * φ 1—I (Τ' H H 00

JZ a) H

H 4J O m ro H H H H

Id jjr-lM^.mCHr,^ CH -h + + + +

►> Η[-<{_ιΗΗΗΗΗΗν3 O

0) · ·—1 00 00 —*

ad O

«β H H H H H

Tl

CO <0 S <NJ

ΙΟΦΕΟΟ^ΟΟ^Ο o ^ 0 0 0 •H ,£ ^ Ό vD r^· O 00 o co (N G r- rs H *n tO »—* g § --r=—25—cn—©—f=--as—h--rrns f---f—

0) ΓΗ ΓΗ ΙΌ ΓΟ ΓΗ ΓΗ ΙΌ CO CO ΓΗ Γ~ N

11111 si li 1 «I

I 00 (Ti O _ ro n h γη n Tf in io r- oo en ^ ττ ^ rr rr rr _5s ί _l 1L1L1J__l_

Taulukko XVI

50 6 5 2 9 4 ! ; i r i Esim. 27 Esim. 28 Esim. 32 i i j --- j Paino (g/m^) 66 65 70 j Paksuus (μ) 72 78 75

Kalskahtavuus 1,13 1,20 1,07 AFNOR-huokoisuus 6,2 3,8 1,8 cm3/m2 x sekuntti

Katkeamispituus SMX 2100 2000 2600 (metreinä) STxx 1200 1100 1000

Venymä (%) SMx 1,4 1,3 2,5 STxx 2 ,2 2 3,1

Sileys (Bekk, sekunttei- 17/12 20/15 30/20

Valkoisuus^ 84 85 83

Opasiteetti 85,5 85 86,5

Mullen kuivana*** 15,8 16,9 16,2

Mullane märkänä - 10,5 xxxx

Cobb (vesi, 1 min) 41 30 23

Tuhka 657. 66,8% 64

Mi tanpi tävyys SM/ST 237. - 0,07/0,16 527. - 0,15/0,28 667. - 0,17/0,39 86,57. - 0,23/0,94 987. - 0,27/1,20

Huomautuksia: x SM = konesuunta xx ST = poikkisuunta xxx Mullen indeksi = puhkaisupaine g/cm^ neliömassa g/m^ o xxxx ilmaistu g:na/m 65294 51

(Ν Γ' Π ^ ιΛ r>» '-O

O * * " ~ Λ r- O O O O —' ^ CU CO O O *\ \*3 N vO ia O vDCO o'*· u cd q o o ^ m o ~ c-j m <r <r ncn ro in O O ^ co ^ « Ln >ΰ ιλ h I ιλ 4 *% « '

v£>r^ - o ro i—i i—i n ir> r· co M '-O cN OOOOO OO O

S . s M ' CQ 1Λ o O *-» SO ^ ^00000^--'O'-OOCOO * ^ ~ * O O * Λ cO n 'ΰ i r^ Iitit /VV'

•H (NJ ro CO CO H CN OO O

a____________

en O

•H MiOOc OO^r i/ln Λί *r ui - - O O - - la rs r-· eo S — ^^Oests — n^cOcN^lLA 1 1 1 1 1 lii

!jj O

.S'*. o en ™ w

co O

H m n OO n ia .-s on Q^ior^OcsO'^ONtTN'^. -

Ero --(-1 vj --nooooiiAsr 1 1 1 1 1 1 1 1

-H ’-lMtJHHNfnr-cOH n (O

0} M _________ *—1 es ui ui o •H »—1 fS ΓΊ O r-( H O O O O O ^ fli „ O OO rs rs o- co -4 Ό M on r^O r~ g 50 ci'-'oocjN-i-v — — o*-1—'(Nirvi uio no •hoiloltn - -on - -on n 00 o en ia - - - - - - - -

W vO CO —1 iA rs n ι-s ^(N|»0O Hnnii OOOOO OO O

O

LA

α m la o O nnr-—1 f, uinr-OcA-^vj-v - - - es oO--LA(-.--onnviOO- tiili iti iv rJ n s h n n—icocors.—inn no n n n n la rv ia O O O r-1 o> LO nD LA O Q es UN to oi LA IA O 1 cl rs vO O O vO Ό -v - - ' NO H n n vt vj

Q, la N - " co O - - O IA r-N n —I ·—· - - - - - - III

(j ooinnn—ir-icsnoococsr-inix) OOOOO

tnUi Ui P

_, r, r (U or-c

2 E-1 S E-* ^-v dP -H (V

en en en en p ^

® -H dP dP (#> LO c#> :tÖ +J

2 ί2 ε - > o

Op «5 :P n rs no vo co (Q

53 en p CCiH en rs la no oo o P >, — 3-H+J <0 :«J >, o 0) CN^vP0-H <tj CO -H > ·· >, -p £ EP^AJQjC >i tn -p -h p -h > en £ \ «J O en ·· dl P +) p w m o« -ho -p CP P 3 -H *> HpIDJig J)\4JfH p -h

^ m « Λ £ ·η tn 0) > o -p en +j+j 4J

„ 3 3 I x) :<3 eo p +J CC-' &\ tUCU <D

o gn e I o-H 0) 0) tescs α p en 5Si2S·^ & χϋ» Hri λ Miitn oo -h Ή rH 52 -P P ri^1—I (0 i—li—I jQ ,p 4J ^ iq [ i

<β (0 <β fa (0 Q) OPOjPPOP-H O Λ CL

Λ &,« e« > «>OSSUMS H fl o

Taulukko XVIII

65294 52

Esim. Esim. Esim. Esim.

tuotteet CP 8 CP 9 59 60 61 62

Vaihe 1 1/kuidut F 1 45 <15 45 45 45 45 F 6 56 55 55 55 55 55 F 4 000 0 O 0

Jauhatus °SR 35 35 35 35 35 35 2/Täyte Cl o o o o 25 25 C 2 30 30 45 45 30 30 c 3 000 o o o 3/Flakkulointlr· P2 o o 0,2 o,2 o,2 o,2 aine x p 7 000 0 0 o (kaupallisia _mSfrriS*____ 4/Sideaine Li 002 2 2 2 5/Vettä hylkiväksi Ö7i Ö7i Ö7i Ö7i 07Ϊ o,l tekevä aine____ 6/Lisäaineet A 7 0,3 o,3 o,3 0,3 0,3 o,3 (kaupallisia A 10 0,05 o,o5 o,05 0,05 0,05 0,05 määriä) 7/Flckkulointi- ' aine » ?! ooo o o o (kaupallisia 0 o o,5 o,5 o,5 o,5 määriä) It ooo o o o p b 0,05 0,05 O O 0,05 0,05

Vaihe 2 [ ^ ^ |0 10O O lOO O 100

C 2 OO O O O O

2/Lisäaineet Ai O 0,4 O 0,4 O 0,4 (kaupan isiä A 10 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 i määriä) i j---_---- 3/Sideaine L 6 ίο. 40 ίο 40 10 40 1*4 ooo o o o i____ I --—---

Kylvyn pitoisuus paino- 10 % 30 * 10 % 30 % 10 % 30 % prosentteina liima- liima- liima- liima- liima- liima- puristin puris- puris- puris- puris- puristin tin tin tin tin

Hnn^ihiW-ia x lisätty ennen sideainetta _aot lisätty sideaineen jälkeen li 53 65294

Taulukko XVIII (jatkoa)

Esim. Esim. Esim. Esim. Esim. Vertailu- tuote 63 64 65 66 67 CP 10

Vaihe 1 1/kuidut F 1 45 4 5 4 5 25 50 50 F 6 55 55 55 45 50 50

F 4 O O O 30 0 O

Jauhatus °SR__35 3S 35 <5 55 5S

2/Täyte Cl O o O 50 35 30

C 2 45 30 O Ο O O

C 3 O 25 30 O 35 O

I. I ,1,1. 111 .,1..- .

3/Flokkulointi- P2 o o, 2 0,2 o 0,2 O

aine x P7 1,5 o o i,5 o o (kaupallisia määriä) 4/Sideaine Li 223220

5/Vettä hylkiväk- Hl 0,1 O 0,1 O O O

si tekevä aine H4 o o,5 o o,5 o,5 o,5 6/Lisäaineet A7 o,3 0f3 o,3 o,3 o,3 o,3

(kaupallisia A 10 o, 05 0,o5 0/05 o o O

määriä)___;_ • 1, -1 , Pl O 0,5 O 0,5 0,5 0,5

» .0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 O

(fa^SlSia M ° ° °-‘ °·' °'1 ___“ ,_°______°______°_______°_________

Vaihe 2 1/täyteaineet C3 o o O o o o C2 o o 100 ooo 2/Lisäaineet AI 0 0 0,1 0,1 0/* (kaupallisia A 10 °»1 °»1 °*1 ° 0 ° määriä) 3/Sideaine L6 io lo 40 o 4 4 14 0 0 0 4 0 0

Kylvyn pitoisuus 10 % 4 % 4 % 4 % , painoprosentteina liima- liima- liima- liima- liima- liina- vaiheen 2 käsittely- puris- puris- puris- puris- puris- puris- ; tyyppi_|tin tin tin tin tin tin

Huomautuksia x lisätty ennen sideainetta »t lisätty sideaineen jälkeen

Taulukko XIX 65294 54 ;Cl’ 8 CP 9 Esim. Esim. Esim. Esim.

! 59 60 - 61 __ί _—-_ ! Nelicmassa (g/m^) 83 05 84 ·5 03

Paksuus (μ) 120 115 119 113 117 113

Kalskahtavuus 1,44 1,35 1,40 1,34 1,40 1,31 AFNOK-huokoisuus (anVni2x s) 8,1 2,5 8,4 3,2 8,3 2,9

Katkeamispituus (m) SM 4600 5200 4900 5300 5200 5600 ST 2100 2200 2100 2300 2200 2100

Murtovenymä (%) SM 2 2 1,8 1,0 1,5 1,0 ST 4,9 5,5 5,1 3,9 4,5 5,3

Keskimääräinen puhkaisuindeksi 22,5 23 23 22,9 22,7 23,2

Sisäinen koheesio (keskimääräinen SH/ST) 12o 150 180 200 170 105

Taber-jäykkyys ST 1(76 1>0o 2,2 1,9 2,20 2 ! 0,95 0,90 111 1

Opasiteetti (Photovolt) 05,5 07 00 89,5 87,5 88

Valkoisuus (Photovolt) 02 01,5 02 01,5 82,5 81

Cbbb (vesi, Imin) Etup. 27 42 26 39,5 34 38,5 kääntöp. 26 39 27,5 38 32 41

Tuhka (o/o) 12 15 17,5 19,5 23 24,5 Täyteaineiden arvioitu „ kiinnittyminen 17<2 21'4 25'J 27'9 29'4 30'9

Liimaus, AFNOR-väritesti 5 5 5 5 5 5

Vahat, Dennison >12 >l2 ^ 12 ^12 712 712

Huomautuksia: - SM = koneeuunta - ST = poikkisuunta - Puhkaisuindeksi (käytetään myös nimitystä Hallen-indeksi) tarkoittaa 2 suhdetta puhkaisupaine g:na/an 2 neliömassa g:na/m - Täyteaineiden kiinnittyminen on ilmaistu painoprosentteina paperin painoon verrattuna. __: - 65294

Taulukko XIX (jatkoa)

Esim. Esim. Esim. Esim. Esim. cp |0 63 64 . 65 66 67 2

Neliänassa (g/m ) 83 02 06 50 50 52

Paksuus (μ) 117 116 113 75 68 72,8

Kalskahtavuus 1,41 1,34 1,31 1,50 1,36 1,40 AFNOR-huokoisuus 8,6 0,5 2,8 1,90 1,12 0,80 3 2 (an /m x s)

Katkeamispituus (m) SM 4950 5150 5250 6250 4800 5500 ST 2050 2150 2350 2700 2100 2500

Murtovenymä (%) SM

1,9 1,0 2,1 1,6 1,2 1,5 ST 5,2 4,9 5,4 4,6 2,6 2,3

Keskimääräinen puhkaisuindeksi · 23,5 22,5 24,8 27 18 20

Sisäinen koheesio (keskimäär. SH^ST) 175 168 210 195 155 120

Taber-jäykkyys ST 2,1 2,2 2,23 0,55 o,35 0,25 SM 1 1 1 0,35 0,30 0,20

Opasiteetti (Photovolt) 87,5 87 86 76,5 78,5 68

Valkoisuus (Photovolt) 02 81,5 02 80 80,5 80

Cbbb (vesi, 1 min)Etup, 25,5 20 4o l3 2 16 23 5 Kääntöp.

26 30 39,5 12,9 13,5 25

Tuhka (0/0) 17,0 22,8 16 28,9 36 13 raytealnelden 25i4 29il 22 9 kiinnittyminen ' '

Liimaus, AETJOR-väri- 5 5 5 5 5 5

Dennison >12 >12 >12 >12

Huomautuksia: - SM = konesuunta - ST = poikkisuunta - Puhkaisuinfeksi (käytetään myös nimitystä Mullen-indeksi) 2 tarkoittaa suhdetta puhkaisupaine g:na/cm 2 neliömassa g:na/m - Täyteaineiden kiinnittyminen on ilmaistu painoprosentteina paperin painoon verrattuna.

Taulukko XX

65294 56

Esimerkki 69 Esimerkki 70 CP 12 ! i

Vaihe 1

Kuidut F 1 = 25 F 1 = 25 F 1 = 35 F 6 = 25 F 6 = 25 F 6 = 35 (°S.R.) (35) (35) (35) Täyteaine C 3 = 50 C 3 => 50 03= 30

Flokkulointiaine p 2 = o,i5 p 2 - o, 15 o ennen sideainetta

Sideaine L 1 1,6 L 1 » 1,6 o vettä hylkiväksi H 1 = 1,5 H 1 - 1,5 e 1 - 1,5 tekevä aine

Lisäaine A 7 = 0,3 A 7 = o,3 A 7 = o,3 A 10 = 0,05 A 10 0,05 A 10 = 0,05

Flokkulointi- aine sideaineen p 1Θ = o,45 P 18 = 0,45 jälkeen P 2 = 0,30 P 2 = 0,30 P 18 = 0,45 P 5 = 0,15 P 5 » 0,15 ' Likimääräinen neliömassa loo g/m2 100 g/m2 100 g/ro2 _______________________!________________________________________________________

Vaihe 2 ei käytetty kuten esimer- kuten esimerkissä kissä 60 60 _1__!_ I:

Taulukko XXI 65294 57

Esimerkki 69 Esimerkki 70 CP 12

Paino (g/m ) lo2 122 118,5

Paksuus (μ) 150 143 14o

Kalskahtavuus 1,47 1,19 1,18 AFNOR-huokoisuus 6,4 1,6 2,5

Katkeamispituus SM 3700 5300 5500 ST 1800 2600 2500

Murtovenymä SM 1,5 2,4 2,6 ST 2,7 4,3 3,7

Puhkaisuindeksi (Mullen) 19 25 25'8

Repäisylujuus- indeksi 100 96 92 80

Cobb (vesi, 1 min 23°C) 49 60 58 C^asiteetti (photo- 93 94 90 voit)

Valkoisuus (photo- 89 88 88,5 voit)

Paperissa jäljellä olevat täyte- 32 38 21,5 aineet (palohäviöi-

den korj. jälkeen) |_______I

Taulukko XXII

65294 58

Hiutaloittamisaineen käyttämisen vaikutus ennen ja jälkeen sideaineen vaiheessa 1_

Esimerkki Esimerkki 71 CP 13 .CP 14 72 CP 15 CP 16

Kuidut (a) F1 =30 Fl = 30 Fl =30 Fl = 45 Fl =45 F1 = 45 Täyteaine cl = 70 Cl = 7o cl = 70 Cl = 55 Cl =55 cl - 55

Flokkulointi- P7 = 1,5 0 (P7 = 1,5 P2 = 0,2 O (P18 = 0,1 aine pi=o,5 P2*=o,7 (b) (p2 = 0,5 [p4 = 0,5

Sideaine Li = 5 Li = 5 Li = 5 Li = 2 Li = 2 Ll = 2

Vettä hylki- H1 = 0fl Hl _ 0fl Hl = 0,i Hl = 0,1 Hl = 0,1 Hl = 0,1 vaksi tekevä aine_;-------

Lisäaine A7 = 0,3 A7 = o,3 A7 = 0,3 A7 = 0,3 A7 = 0,3 A7 = 0,3

Flokkulointi-' f pi = o,5 (p7 = 1,5 [pi8 =o, i; (p18= o,l 31116 (°) 2=05 P1 = °'5 0 Ip2 = °'5 p 2=0,7 0 ' (P2 = 0,5 CP4 = 0,5 'P4 = 0,5 neliömassa g/m2 80 80 80 80 80 80 ----- — -- 1- --- ------- - - · ------- ' - ------- - * .

Huomautuksia: I

(a) S.R.-aste = 35 (b) hiutaloittamisaine ennen sideainetta (c) hiutaloittamisaine sideaineen jälkeen

Taulukko XXIII

65294 59

Arkki Häviöprosentti Häviö (80 g/m 2) viiralla arkin viiralla painosta laskettuna

Esimerkki 71 13 % 10,4 g CP 13 20 % (a) 16 g CP 14 33 % (a) 26,4 g

Esimerkki 72 8 % 6,4 g CP 15 13 7' 10,4 g CP 16 13 7. 10,4 g

Huomautus; (a) myös mekaanisten ominaisuuksien huononemista.

Claims (22)

60 6 5 2 94

1. Menetelmä kuituja sisältävän arkin valmistamiseksi käyttäen paperinvalmistustekniikkaa sidosten ja/tai retention parantamiseksi, jolloin muodostetaan arkki märkämenetelmällä lähtien vesisuspensiosta, joka sisältää kuituja (lukuunottamatta asbesti-kuituja) , orgaanista sideainetta, flokkulointiainetta ja epäorgaanista täyteainetta, joka ei ole sideaine, ja jolloin kuidut sisältävään vesisuspensioon lisätään flokkulointiainetta ennen orgaanisen sideaineen lisäystä ja orgaanisen sideaineen lisäyksen jälkeen, tunnettu siitä, että se käsittää seuraavat peräkkäiset vaiheet a) valmistetaan vesisuspensio, joka sisältää 100 kuivapaino-osaa perusseosta, jossa epäorgaanisen täyteaineen ja kuitujen välinen painosuhde R on pienempi tai yhtä suuri kuin 9, b) tähän vesisuspensioon lisätään 0,01-4 kuivapaino-osaa flokkulointiainetta, c) saatuun seokseen lisätään 0,2-30 kuivapaino-osaa orgaanista sideainetta, d) saatuun seokseen lisätään 0,01-6 kuivapaino-osaa flokku-lointiainetta ja e) saatu vesisuspensio alistetaan arkinmuodostukseen paperinvalmistustekniikkaa käyttäen, arkista poistetaan vesi ja arkki kuivataan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää seuraavat peräkkäiset vaiheet 1. ensimmäisessä vaiheessa a) valmistetaan vesisuspensio, joka sisältää 100 kuivapaino-osaa perusseosta, jossa epäorgaanisen täyteaineen ja kuitujen välinen painosuhde R on pienempi tai yhtä suuri kuin 9, b) tähän suspensioon lisätään 0,01-4 kuivapaino-osaa flokkulointiainetta, c) saatuun seokseen lisätään 0,2-30 kuivapaino-osaa orgaanista sideainetta, d) saatuun seokseen lisätään 0,01-6 kuivapaino-osaa flokku-lointiainetta, ja e) saatu vesisuspensio alistetaan arkinmuodostukseen paperin- li 65294 61 valmistustekniikkaa käyttäen, arkista poistetaan vesi ja arkki kuivataan, 2. toisessa vaiheessa kuiva arkki alistetaan pintakäsittelyyn .

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaiheessa c) suoritetun sideainelisäyksen jälkeen mutta ennen vaiheessa d) suoritettavaa flokkulointiaineen lisäystä vesisuspensioon lisätään vettä hylkivää ainetta.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vettä hylkivää ainetta käytetään 0,05-10 kuivapaino-osaa .

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lisätään vettä hylkivää ainetta ja ainakin lisäainetta, joka on märkälujuutta parantava aine, vaahdonestoaine, vaahtoa hävittävä aine, optinen väalennusaine, värisävytysaine, antibiootti tai liukastusaine.

6. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että orgaaninen sideaine on tärkkelys, lateksi tai niiden seos.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että orgaaninen sideaine on tärkkelys.

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että orgaaninen sideaine on akryylilateksi, styreeni-butadieenilateksi tai niiden seos tärkkelyksen kanssa.

9. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että orgaaninen sideaine on tärkkelys, jonka lineaarinen polymeerinen amyloosiosa sisältää 50-6000 anhydroglukoosiyksikköä molekyyliä kohden.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tärkkelys on luonnon perunatärkkelystä tai luonnon maissitärkkelystä.

11. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaiheessa c) lisätty orgaaninen sideaine on tärkkelys, jota on ennakolta keitetty 80-90°C:ssa ja joka sisältää 6000 anhydroglukoosiyksikköä molekyyliä kohden.

12. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä painoja kirjoituspaperin peruspaperin tai erikoispaperin valmistamiseksi Γ~ 62 6 5 2 9 4 ^ärkämenetelmällä, tunnettu siitä, että valmistettavaan vssisuspensioon lisätään peräkkäin i) 100 kuivapaino-osaa perusseosta, jossa suhde R on pienempi tai yhtä suuri kuin 9 ja edullisesti 0,2-9; ii) 0,01-4 kuivapaino-osaa flokkulointiainetta; iii) 0,2-30 kuivapaino-osaa orgaanista sideainetta, joka on edullisesti tärkkelystä, jonka lineaarinen polymeerinen amyloosi osa sisältää 50-6000 anhydroglukoosiyksikköä yhtä molekyyliä kohden; iv) 0,05-10 kuivapaino-osaa vettä hylkivää ainetta; v) 0,01-6 kuivapaino-osaa flokkulointiainetta; arkin muodostamiseksi, josta poistetaan vesi ja joka kuivataan.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että suhde R on 2-9 ja edullisesti 3-9; että sideainetta käytetään 2-30 kuivapaino-osaa perusseoksen 100 paino-osaa kohden ja että vettä hylkiväksi tekevää ainetta käytetään 0,05-5 kuivapaino-osaa peruseoksen 100 kuivaa paino-osaa kohden.

14. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että suhde R on pienempi kuin 2, edullisesti 0,2-0,7; että sideainetta käytetään 0,2-15 kuivapaino-osaa perusseoksen 100 paino-osaa kohden; ja että vettä hylkivää ainetta käytetään 0,05-5 kuivapaino-osaa ja edullisesti 0,1-3 kuivapaino-osaa perusseoksen 100 kuivapaino-osaa kohden.

15. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen sellainen menetelmä päällysmateriaalin alustan valmistamiseksi märkämenetelmällä, joka en käyttökelpoinen etenkin asbestin korvaamisessa, tunnettu siitä, että valmistettavaan vesisuspensioon lisätään peräkkäin i) 100 kuivapaino-osaa perusseosta, jossa suhde R on pienempi tai yhtä suuri kuin 9, edullisesti 2-9, varsinkin 3-9; ii) 0,01-4 kuivapaino-osaa flokkulointiainetta; iii) 2-30 kuivapaino-osaa orgaanista sideainetta; iv) 0,05-10 kuivapaino-osaa vettä hylkiväksi tekevää ainetta; v) 0,01-6 kuivapaino-osaa flokkulointiainetta, arkin muodostamiseksi, josta poistetaan vesi viivakuormituk-sella 0,5-35 kg/cm ja joka kuivataan.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että orgaaninen sideaine on tärkkelys.

17. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, tunnettu c o 652 94 siitä, että orgaaninen sideaine on lateksi tai lateksin seos tärkkelyksen kanssa.

18. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että vaihe 2 käsittää vähintään yhden käsittelyn, joka on mekaaninen pintakäsittely (kuten kiillotus, kalanterointi ja karhennus) tai kemiallinen käsittely (kuten pintakäsittely ja päällystys) etenkin pinnoittamalla tai kyllästämällä.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että vaiheen 2 käsittely käsittää sideaineen lisäämisen vesikylvyn avulla, jonka sideaineen pitoisuus on 10-600 g/1 ja joka tarvittaessa sisältää vähintään yhtä ainetta, joka on epäorgaaninen täyteaine, joka ei ole sideaine, lisäaine tai eristys-lisäaine (varsinkin liekinsuoja-aine, antibiootti tai tarttuvuutta vähentävä aine).

20. Kuituja sisältävä arkki, joka on käyttökelpoinen etenkin paino- ja kirjoituspaperien peruspaperina ja erikoispapereissa, tunnet-t u siitä, että se sisältää kuituja (lukuunottamatta asbestikuituja) , epäorgaanista täyteainetta, joka ei ole sideaine, flokku- lointiainetta ja sideainetta painosuhteen R ollessa 0,2-9 ja että 2 2 sen neliömassa on 40-400 g/m , edullisesti 40-200 g/m .

21. Kuituja sisältävä arkki, joka on käyttökelpoinen etenkin asbetsin korvikkeena pinnoitustekniikassa, tunnettu siitä, että se sisältää epäorgaanista täyteainetta, joka ei ole sideaine, flok- kulointiainetta ja sideainetta suhteen R ollessa 2-9 ja että sen 2 neliömassa on 350-800 g/m .

22. Patenttivaatimuksen 20 tai 21 mukainen kuituja sisältävä arkki, tunnettu siitä, että se on alistettu vähintään yhteen pintakäsittelyyn, etenkin kemialliseen pinta-käsittelyyn tai 2 päällystykseen siten, että arkin kuivapaino on kasvanut 1-150 g/m ; llä. 65294 64