FI64342B - Foerfaringssaett foer framstaellning av en raoskiva foer en asestfri byggnadsskiva pao cementbasis - Google Patents

Description

ΓΓΤ^Τ^Τ r5l KUULUTUSjULKASSU £ A T Λ ?

. >·? C. 1 ' '"' U^LÄGGN · NG5«**UPT

; f* «a* '.'.' -, C Patentti myymät by 10 11 1933 . ^ ' ‘ Patent ccddelat

Ss^"'~^/ * (51) Kv.!'<.7lnt.Ci.J c O'! 3 pi/36 ^UOH '_FI N IAN D (21) — Patontan*eVr!ng ?S0l39 f271 HikenvipSlv? — AniöVnVpi-iag 2C. 03--75 /T*%. ' v ' (7.3) A'kvpSlv*—Gi!t!ghet*d*g 70.03_.τδ (41) Tullut |v!k!j»ki: — Bliv> offenti!g 2" qt ’q ;Λ rekistnr’Ha'-itUS (44\ NihtJvilcsIoanon i* kuul-julkxlsun pvm.— P^Per»*. och Ansdkan utlagd ocS utl.skriften publicerad 29-07.33 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begird priorltet (T1} Oy Partek At, 23.60C Parainen, Suoni-Finland(FI) <"2) KavJ-ie 2ns ic Jurkkc.riren, Xuijala, Suoni-7inland(?I) (f'<x '· Berpcren Qy At (at) Astasi!''-. s i sältämättccian sementti pohjaisen rakennuslevyn raaka! evyn valnistusr.er.etelm.ä k^räyscenetelncä käyttäen - Fcrfariagn säät för fraaställning av en raskiva for en asbestfri tyggnadss?<iva pa cement- basis

Keksintö kohdistuu asbestia sisältämättömän sementtipohjäisen rakennuslevyn raakalevyn valmistusmenetelmään sellaista keräys-menetelmää käyttäen, jossa märkämassa nostetaan painovoiman suunnan vastaisesti, ja joka raakalevy sisältää sen märkämas-san kantokuitu.ina selluloosakuituja ja/tai vastaavasti jätepaperia, sementtiä sideaineena, vahvistekuituja sekä lisäaineita.

Rakennusteollisuudessa ulkoseinää ja -kattoja varten tarkoitetut rakennuslevyt valmistetaan yleisesti koneellisesti ja kokonaan automaattisesti. Pääperiaate kaikille näille menetelmille on yhteinen. Valmiiksi sekoitettu märkämassa kehitetään kerros kerrokselta halutun paksuiseksi raakalevyksi, joka sen jälkeen puristetaan, aalloitetaan tai muotoillaan muulla tunne-tulia tavalla ennen sidonta-aineiden lopullista kovettumista.

Märkämassan homogeenisuus on ensimmäinen edellytys hyvän lopputuotteen aikaansaamiseksi. Märkämassan homogeenisuuden säilyttäminen sen kulkiessa koneen läpi vaatii nk. kantokuituja, jotka pitävät sideaineet ja muut aineosat tasaisesti koossa.

2 64342 T*-* ,r^ ·'·>- -imu s esiintyy selvemmin sen tyyppisissä koneissa, _ ^ — S " ^ n- -v- ·> · · ......'-—Kanassa on nostettava painovoiman vaikutuksen vas- 1, .·, J J 1 ^ ^ ^ 1 - as:,anlaita keräystyyppiä olevissa koneissa, so. ko-n - i s s a - ° ' ^oissa märkäi&assa nostetaan telalle, huovalle tms. sen soitsi muille sam.anlaisille koneen elimille. Eräs tällai- non *!-1 - - ’^-nettu kone on nk. Hatschek-kone. Märkänassan nostaa - «-ai useampi sihtirumpu, ja nassa johdetaan näiltä ir.u laa t ikoiden yli kulkevalle huovalle. Huovalta markan-> ~~ "-ostaa pyörivä nk. kokoojatela, jolla kerrosten

Vpi"V,7M

- -apartuu. Kun haluttu kerrospaksuus on saavutettu, kerr^- -v ~' --^otetaan kokoojetelältä ja kuljetetaan tasoraakalevynä seu-??..;,, , ..

·°* käsittelyvaiheeseen. Tällaisessa keräysmenetelmässä.

-L.n -OKuitu j en oltava tiheydeltään sopivia ja niillä on oltava t .

’ : .'-Siinan hyvä tarttumisKyicy toisiinsa ja närkämassan nu - - - - - - a~~eosim. Tässä mielessä on asbestikuitu ideaalinen kantokuitu, TT-a 1 jy, ' · -iissä rakennuslevyssä ei voida saavuttaa hyvää lujuutta pelkästään sideaineilla ja kantokuiduilla. Kantokuitujen märkä-massan hyvää kantavaa ominaisuutta ja sen ohella hyvää lujuutta ei voida aikaansaada samanaikaisesti. Keräysmenetelmäilä raaka-levyjä valmistettaessa on sen vuoksi pyritty komprom.issikuitui-hin, so. kuituihin, joilla ensi kädessä on hyvä massaa kantava ominaisuus, mutta joilla myös on hyväksyttävissä oleva vahvistava vaikutus valmiissa levyssä. Tässäkin suhteessa asbestikuitu on osoittautunut edullisimmaksi kuiduksi. Levyjen paino ja lujuus ovat olleet hyväksyttävissä eikä kuidun vaihtamiseen ole sen vuoksi ollut syytä. On tosin yritetty parantaa levyn lujuutta sekoittamalla välittömästi närkamassaan lujempia kuituja, nk. lisäkuituja eli vahvistekuituja, tarkoituksena aikaansaada vahvistava vaikutus. Tämä ei kuitenkaan ole osoittautunut onnistuneeksi, toisaalta levyjen lisääntyneen painon vuoksi ja siten huonomman käsiteltävyyden vuoksi ja toisaalta siksi, että lisäkuituja sekoitettaessa näissä tapahtuva muodonmuutos ja murtuminen jää pysyväksi. Sitä paitsi lisäkuidut vaikuttavat rikkirecivästi kantokuituihin sekoitusvaiheessa ja aikaansaavat myös tavallisesti suuremman tiheytensä tähden vähemmän 3 64342 hcmcgeo-iser. ".ässän. Lujia ja raskaita lisäkuituja ei sen vuoksi cl·: köytetty tunnetuilla keräysmenetelnillä rakennuslevyjä v a lr i s t o 11 a e s s a.

Ast?"tikuitujen jo kauan tunnettu hengityselimille epäterveellinen vaikutus ja tästä aiheutuneet suojaustoimenpiteet ovat kuitenkin johtaneet keksimään uusia kantckuituja. Asbestikuidut voidaan kokonaan korvata kevyemrr.illä, mutta valitettavasti vähemmän lujilla kantokuiduilla, ilman että kuitujen märkämassaa kantava vaikutus huononee. Tällainen kuitu on lähinnä orgaaninen kuotu ja sillä on siis pienempi lujuus ja myös huonom.oi lömmönkestävyys kuin asbestikuidulla.

Keksinnön mukaisesti erityisesti käsitelty selluloosakuitu on kuitenkin osoittautunut erinomaiseksi asbestin vastikkeeksi. Keksinnön tunnusmerkit ilmenevät seuraavista patenttivaatimuksista. Keksinnön mukaisesti käsiteltyjen selluloosakuitujen pienempi tiheys mahdollistaa vahvistekuitujen osuuden lisäyksen ilman levyn painon lisäystä ja ilman että kriittinen kuituosuus ylitetään. Sellaisten epäorgaanisten vahvistekuitujen käyttö on keksinnön mukaan siis mahdollista, jolla aikaansaadaan valmiin levyn maksimaalinen lujuus ilman että sen paino ja iäm-mönkestävyys muuttuisi. Siten on teräskuitujen käyttö vahviste-kuituina mahdollista.

Edellytyksenä viimeksi sanotulle on kuitenkin, että nämä raskaat vahvistekuidut saatetaan märkämassaan sellaisessa keräysmenetel-män vaiheessa, että vältetään edellä mainitut epäkohdat: vahvistekuituj en muodonmuutos ja murtuminen, kantokuitujen repeytyminen, vähemmän homogeeninen massa ym. Raakalevyn ja siis myös valmiin levyn ominaisuuksia voidaan säädellä halutulla tavalla, kun vahvistekuitujen yhdistäminen raakalevyn muihin aineosiin sovitetaan sopivalla tavalla.

Oheisessa piirustuksessa esitetään, rajoittamatta keksintöä kuitenkaan siihen, miten keksinnön mukaisesti raskaat vahviste-kuidut saatetaan valinnanvaraisesti raakalevyn osakerroksiin niiden hui kutien kolmessa ori kohdassa, jotka sijaitsevat sen 4 64342 johdan : ai Veer., icssa osakerrokset erotetaan märkämassasta, j.t-a ennen raakalevyn viimeistyskäsittelyä rakennuslevyksi.

Lopu....tse-^e rakennuslevylle asetettavista käyttö- ja laatuvaa-t:.~ur.s;.^na rrrppuvasti voidaan raskaat teräksiset vahvistekui-aut s yo e. tää raa.<aievyosakerroksiin joko 1} välittömästi niiden tu-tue erotetuiksi märkämassasta tai 2) jonkin verran ennen veden poistamista niistä, mahdollisesti vettä niistä poistettaessa, ennen osakerrosten tultua kootuiksi raakalevyksi, tai 2) kootun raakalevyn osakerroksiin.

Ensimmäisen tapauksen mukaan piirustukseen merkityt raskaat vahvistekuidut 1 syötetään raakalevyn osakerroksilie 5 kohdassa, jo'm .'iviitsee välittömästi sen kohdan läheisyydessä, jossa sih-tirum.pu 3 nostaa osakerroksen 5 syöttökanavassa 4 olevasta märkämassasta. 2. Toisen tapauksen mukaan raskaat vahvistekuidut 1 syötetään päättömällä kuljetushuovalla 6 oleville osakerroksille 5 kohdassa, joka sijaitsee jonkin verran ennen ensimmäistä mär-kämassasta vettä imevää imulaatikkoa 7 tai sen päällä. Kolmannessa tapauksessa taasen raskaat vahvistekuidut 1 syötetään kokoo-jatelasta 3 irrotetulle ja tasomaiseksi saatetulle raakalevylle 9. Tämän kolmannen tapauksen mukaisesti voidaan raakalevyt tehdä edullisesti ohuemmiksi ja varustaa vahvistekuiduilla joko yksi- tai kaksipuolisesta sekä puristaa yhdeksi ainoaksi levyksi, jolla on viipalerakenne.

Vahvistekuidut voidaan lopullisen rakennuslevyn käyttö- ja laatuvaatimuksista riippuvasti syöttää kaikissa edellä mainituissa tapauksissa suunnattuina tai suuntaamattomina jatkuvasti tai j aksottaisesti.

Suoritettujen kokeiden mukaan saavutetaan erittäin hyvät ominaisuudet omaava raakalevy, kun se sisältää levyn kuiva-aineen kokonaispainosta Portland-sementtiä 25-95 %, keksinnön mukaisesti jauhatusasteeseen 30-70° SR jauhettuja selluloosakuitu-ja 3-30 % ja teräksisiä vahvistekuituja 0,1-5 %, joiden pituus on 0,5-30 mm ja paksuus 0,05-0,5 mm.

5 64342

Saksalaisesta hakemusjulkaisusta DE-OS 2 624 130 on tosin tunnettua käyttää levyjen valmistukseen selluloosakuituja, joiden määrät ja jauhatusastealueet ovat osittain samat kuin esillä olevassa keksinnössä. Tämä eroaa kuitenkin kokonaan mainitun julkaisun mukaisesta menetelmästä, joka tarkoittaa lasikuiduilla vahvistettuja kevyempiä levyjä ja joissa siis teräskuitujen käyttäminen ja niiden sijoittaminen märkäm.as-saan ei lainkaan tule kysymykseen.

Seuraavassa esitetään taulukon muodossa eräitä vertailevia koetuloksia sementtipohjaisten levyjen välillä, joista kokeista ensimmäisessä on käytetty kantokuituina asbestia, toisessa kanto-kuituina keksinnön mukaisesti käsiteltyjä selluloosakuituja ilman vahvistekuituja ja kolmannessa kantokuituina niinikään keksinnön mukaisesti käsiteltyjä selluloosakuituja ja näiden ohella kromiterästä olevia vahvistekuituja. Kokeet suoritettiin Hatschek-koneella samoissa olosuhteissa valmistetuilla levyillä, kun niitä oli kovetettu 28 vuorokautta. Koesauvat sahattiin levyistä niiden kulkusuuntaan. Kokeessa 3 teräksiset vahvistekuidut syötettiin raakalevyn osakerroksiin edellä mainitun toisen tapauksen mukaisesti (imulaatikoiöen luona).

Taulukosta ilmenee, että keksinnön mukaisesti valmistetuilla levyillä on kokeen 3 mukaan seuraavat edut kokeiden 1 ja 2 mukaan valmistettuihin levyihin nähden: iskunkestävyyden lisäys eli haurauden väheneminen; taivutuslujuus on sama tai jonkin verran suurempi, kun taas kimmoisuus on huomattavasti suurempi; paino on suurin piirtein muuttumaton.

64342 r\i ? S co O n· t * · 2 «h «» * ^ ^ <n ro tj*

V? H

W ^

tn o ro O

* ΞίΝ v ** *

tr· ^ ^ C <n «H

—f -m ~ cg <N CN

5 ' ^ ΐ O O o 2 O O ro

OjCVJ O CNi LO

Q C LO CO VO

i^· ^ r~g T \

K! 2 tC

>r> c ε o o o ,c \ in co eri -h tr> in rr m

ΣΗ P< Ή r-l iH

ra o

I W5 C

a p -h -P <U 3

ra -P CU

•3 3 Ή

> J-> I I E CN

J3 -H O

3 3 P · > λ; « c <#> S s 8 8

<#» 33 dp ^ dP

I H I H I

I O r-t o rf. o

0 3 -H C ,¾ C & G

-U +J 4-)-3 W -H W -H

3 -H CTC 3 ij 3 -J 3 3 3 Φ CU m' Oj -H Oi ^ 3: Λ ra ra

ra cn -3 o :rc O

<3 (-U ^ i—i ^ rH

• dP · dP · dP

Et Et Ei

O O Φ O O) O

1 ra c ra c w c

VO · -3 · -H · -H

Ό C 1-13(-131-)3

•H -3 4J Oi U d -P CU

en 3 P p p O oo O co O oo

Cl, 00 Ph CO Ph 00 V o O ·· <-* cn en u: e 64342 roreliggar.de uppfinning avser ett förfaringssätt för fram-stillring av en raskiva för en asbestfri byggnadsskiva pä cementbasis enligt ett sädant upprullningsförfarande där vät- m.assan lyfts i motsatt riktning till tyngdkraften, varvid raskivan innehäller cellulosafibrer och/eller motsvarande avfallspapper som bärfiber för vätmassan, cement som binde-medel, armeringsf ibrer samt tillägsäitmen.

Bygcnadsindustrins skivor för läggning av yttertak och -väggar tillverkas allmänt enligt nägot maskinellt och helautomatiserat förfarande. Huvudprincipen är gemensam för samtliga dessa förfaranden. En färdigblandad vätmassa uppcyggs skikt för skikt tili en raskiva av Önskad tjocklek, som därefter pressas, korrugeras eller formges pä annat känt sätt före bindemedlens slutliga härdning.

Vätmassans homogenitet är den första förutsättningen för en god slutprodukt. Homogenitetens upprätthällande i vät-massan under dess gäng genom maskinen kräver en s.k. bärfiber som häller bindemedlen och övriga komponenter samlade med jämn fördelning. Kravet är mera utpräglat i den typ av maskiner, där vätmassan mäste lyftas mot jordgravitatio-nen.

Sä är fallet i alla maskiner av upprullningstyp, dvs. i maskiner där vätmassan upptas av en vals, filt eller dylikt för överföring till andra liknande organ i maskinen. En känd sadan är t.ex. den s.k. Hatschek-maskinen. Vätmassan upptas här av en eller flera roterande sikttrummor och överförs frän dessa tili en ändlös och över suglädor löpande filt. Frän filten upptas massan av en roterande s.k. uppsam-lingsvals, där nämnda skiktansamling sker. Efter uppnädd önskad skikttjocklek lösgörs skiktet fran uppsamlingsvalsen och transporteras i form av en pian raskiva tili följande behandlingssteg. I upprullninsförlopp av detta slag bör bärfibern vara möjligast lätt och ha möjligast god vidhäft-ning tili vätmassans övriga komponenter. En idealisk bärfiber ur denna synpunkt är asbestfibern.

8 64342

Den färaiga byggnadsskivan kan emellertid ej ces god häll-fasthet enbart med tiilhjälp av bindemedlen -jch bärfi-.cern, God vätmassabarande verkan och dessutom god hallfast-het hos oärfibern kan ej samtidigt uppfyllas. Trenden vie. upprullningstiilverkning av räskivor har därför inrik-tats pä kompromissiiber, dvs. en fiber som i första hand tiligodoser kravet pa god massabärande verkan, men som även har en acceptabei armerande verkan i den färdiga skivan.

Även i detta avseende har asbestfibern visat sig vara den fördelaktigaste fibern. Skivornas vikt och halifasthet har värit godtagbara och nägon motivering för ändring av fiber-inslaget har därför ej funnits. Försök har visserligen gjorts att höja skivans halifasthet medelst inblandning av kraftigare fiber, s.k. tillsatsfiber direkt i vätmassan i avsikt att uppnä en armerande verkan. Detta har dock visat sig vara mindre lyckat, dels pä grund av skivornas ökade tyngd och sälunda sämre hanterbarhet, och dels pä grund av att tillsatsfibrerna undergär en bestäende form-förändring och sönderbrytning undet blandningsförloppet. Dessutom har tillsatsfibern en sönderrivande inverkan pä oärfibern under blandningen och ästadkommer även pä grund av sin vanligtvis större tyngd en mindre homogen vätmassa. Tunga och kraftiga tillsatsfiber har därför ej använts vid upprullningstiilverkning av byggnadsskivor.

Asbestiiöemas reöan länge kända peumosokiosiska effekt och därav föranledda skyadsätgärder har emellertid stimulerat tili ett nyutvecklingstänkande beträffande fiberinslaget. Arbetsfibern kan helt ersättas med lättare men tyvärr mindre kraftig bärfiber, utan försämring av fiberns vätmassabärande verkan. En sädan fiber är främst av organisk natur och har sälunda mindre halifasthet och även sämre värmebeständig-het än arbetsfibern.

Den enligt uppfinninger. specialbearbetaae cellulosafibern har emellertid visat sig vara en ypperlig ersättare av as-besten. Kännetecknen för uppfinningen framgär av följande patentkrav. Den mindre tätheten hos den enligt uppfinningen 64342 bearbetade cellulosafibern möjliggör ökning av tillsatsfi-berandelen utan ökning av skivans vikt och utan överskrid-r.ing av ien kritiska f iberandelen. Enligt uppfinningen är aiitsä användningen av sädana oorganiska tillsatsfibrer nöjlig, son medger maximal hällfasthet med oförändrad vikt och värmebstänöighet hos den färdiga skivan. Sälunda är användningen av stälfiber som armeringsfiber rnöjlig.

Förutsättningen härför är emellertid den, att dessa fibrer tillförs vatmassan i ett sädant skede av upprullningsförlopp-et att ovan nämnda negativa följder undviks: armeringsfi-berns formförändring och sonderbrytning, sönderrivning av bärfibern, mindre homogen massa m.m. Räskivans och sälunda även den färdiga skivans egenskaper kan styras enligt önskan, on armeringsfibern sammanförs med raskivans övriga kompo-nenter pä lämpligt sätt.

Pä bifogade ritning visas, utan att dock begränsa uppfinningen tili denna, hur den tunga armeringsfibern enligt uppfinningen tillförs valfritt raskivans delskikt under trans-portförloppet vid tre skilda punkter som befinner sig efter det ställe aär delskikten upptas ur vatmassan, men före raskivans slutliga behandling tili byggnadsskiva.

Beroende pä de användnings- och kvalitetsfordringar som stalls pä den slutliga byggnadsskivan, kan de tunga armerings-fibrerna av stäl tillföras delskikten av raskivan antingen 1) omedelbart efter deras upptagning ur vatmassan eller 2) nägot innan vattnet avlägsnas fran dessa eller möjligen under vattnets avlägsnande, innan delskikten blivit sam-lade tili raskiva, eller 3) den samlade raskivans delskikt.

Enligt det första alternativet tillförs den pä ritningen visade tunga armeringsfibern 1 delskikten 5 av räskivan vid en punkt som befinner sig omedelbart i närheten av det ställe där sikttrumman 3 upptar delskikten 5 ur vätmassan 2 i tillförselkanalen 4. Enligt det andra alternativet tillförs den tunga armeringsfibern 1 delskikten 5 pä en ändlös 10 64342 transport:?ilt 5 vid en punkt, soin befinner sig nägot fore den forsta suglada 7 som suger vatten ur rämassan, elier pa denna Γ.äda. Eniigt det tredje alternativet aterigen tillförs den tunga armeringsfibern 1 den fran uppsamlings-valsen 5 Icsgjorda och planade raskivan 9. Vid applicering eniigt detta tredje alternativ kan raskivorna fördelaktigt göras tunnare ooh förses med tillsatsfibern antingen en-eller dubbelsidigt samt hoppressas till en enda skiva med sanowienstruktur.

Beroende pa den slutliga byggnadsskivans användnings- och kvalitetsfordringar kan armeringsfibrerna tillföras i alia de nämnda fallen orienterade eller icke orienterade, kon-tinuerligt eller intermittent.

Eniigt utförda provtagningar erhalles en raskiva med synner-ligen goda egenskaper da denna pä skivans torrsubstans räk-nat innehalier Portland-cement 25-95 %, eniigt uppfinningen till en malningsgrad 30-70° SR malda cellulosafibrer 3-30 % och armeringsfibrer av stäl 0,1-5 %, vars längd är 0,5-30 mm och tjocklek 0,05-0,5 mm.

Genom tyska ansökningspublikationen DE-OS 2 624 130 är det visserligen känt att vid framställningen av skivor använda cellulosafibrer vars mängder och malningsgradomräden är delvis desamma som i föreliggande uppfinning. Denna skiljer sig emellertid helt och hället frän förfarandet eniigt nämnda publikation, som avser med glasfibrer armerade lät-tare skivor vid vilka säledes användandet av stälfibrer samt deras applicering i vätmassan icke alls kommer i fräga. 1 det följande äterges för jämförselse, i form av en tabell, nägra provresultat mellan skivor pä cementbasis, av vilka prov i det första använts asbest som bärfiber, i det andra eniigt uppfinningen bearbetad bärfiber utan armeringsfibrer och i det tredje ävensä eniigt uppfinningen bearbetad cellulosafiber och dessutom tunga armeringsfibrer av krom- 11 64 34 2 - ·, provkorningarna utfördes i en Hatschek-maskin med s'a"” saraa betingelser framställda skivor efter 28 dygns un <-*-" va^dr-i^1?5bici. Prcvstavarna utsagades ur skivorna i deras vörriktning. I provet 3 tillfördes armeringsfibrerna av cj-täl reskivans delskikt eniigt det ovan anfcrda andra al-ternativet (via sugiadorna).

Av tabellen framgär att de eniigt uppfinningen framställda skivorna aesitter eniigt provet 3 följance fördelar jäm-iört red skivorna son framställts eniigt proven 1 och 2: o.tning av slagseghet, dvs. sprödhetens minskning; böjhäll-fastheter. är densamma eller nagot högre, medan elasticite-ten öärerr.ot är avsevärt högre; vikten är i stort sett oförändrad.

. 12 64342

CV

jj ε .

.3 \ ; 3 3 E . co o rr C?, CM CA rr

vN

' — E . o ro o -—1 — v *. v

-C '3 \ i Ο CM rA

-- — 2 : cm cv cm —4 ; ~ CM 1 o o o ; g . O O ro E: π ί O Cv) Lii i \ ’-n oo id a -h t ! 1 | CU to A S o o o -u \ m co <n :ro On m <}< ro E-* Ai r—( rH i—| <#5 l| l en i r-i -p eri i «to Ai C | 4-) Ή •Ή I M > a a i ε e; cu ti i o «n

E Xi ; A

- -r ’ AU

< *4-! | ΐ äO 00 I i i

I I V I JJ

3 Ai 3 Ai ! i—I -A i—I ·Α

Cto r—t ^ rA ^ ..A ' Id' Cl d -u υ o υ o -Q 4J Ai - r—I . .

•A ’S) -H X) Xl Ά G) > A (0 U trj A X (T3 t/l 3 0)

:3 Iti nj 0) O dl O

a <q -i a rH a h r“4 · · d E |*> E do E oo

V CL) I dl d) I

QJ rj 4-1 O AJ U 4-> ε -a; · a; »a:

CJ rH *A rA *H i—t *H

CU 4-1 > 4-> > 4J >

C A A A

A O 00 O O O CO

e a co a cm a co > ? , O. C 4 *-i rvi ro li

Claims (4)

1. Asbestia sisältämättömän sementtipohjaisen rakennuslevyn raakalevyr. valmistusmenetelmä sellaista keräysmenetelmää käyttäen, jossa märkämassa nostetaan painovoiman suunnan vastaisesti, ja joka raakalevy sisältää sen märkämassan kantokuituina s oiluioosakuituj a ja/tai vastaavasti jätepaperia, sementtiä sideaineena., vahvistekuituja sekä lisäaineita, tunnettu siitä, että raakalevy sisältää sen kuiva-aineen kokonaispainosta !?or tlanösementtiä 25-95 % käsiteltyjä sclluloosakuituja ja/tai vastaavasti jätepaperia 3-30 % teräskuituja vahvistekuituina 0,1-5 S lisäaineita kuten perliittiä, vermikuliittia, piimaata, kvartsijauhetta ja kalkkikivijauhetta enintään 50 % sekä lisäksi kuiva-aineiden edellyttämä määrä vettä raakaievyn muodostamiseksi märkämassasta, että selluloosakuidut ja/tai jätepaperi jauhetaan jauhatus-asteeseen 30-70° SR (Schopper-Riegler) ennen näiden annostamista raakaievyn märkämassan muihin aineosiin, ja että teräksiset vahvistekuidut (1), joiden pituus on 0,5-30 mm ja paksuus 0,05-0,5 mm, syötetään jatkuvasti tai jaksoittaisesta raakalevyosakerroksiin (5) niiden erottamisen jälkeen märkämassasta (2), mutta ennen raakaievyn (9) viimeistyskäsit-telyä rakennuslevyksi.

2. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vahvistekuidut (1) syötetään raakalevyosakerroksiin (5) välittömästi niiden tultua erotetuiksi märkämassasta (2).

3. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vahvistekuidut (1) syötetään raakalevyosakerroksiin (5) ennen osakerrosten (5) tultua kootuiksi raakalevyksi (9).

4. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vahvistekuidut (1) syötetään valmiin raakaievyn (9) osa-kerroksiin (5). 14 64342