FI64336B - Drivenhet foer en aendloes transportoer - Google Patents

Description

Ιτη-κΓιΊ ra1 KUULUTUSJULKA1SU £/776 [BJ <11) UTLÄGCNINGSSKRIFT θ4 5ύθ c (45) Fs*cr.i..ti .t’ j 11 1933 ^ τ ^ (51) Kv.ik.^int.a.3 B 66 B 9/12 (21) P»t«nttlK«lc*rmj* — pMantansOknlng 771020 (22) H»k*ml*pUvl — Antttknlngtdag 09. Go. 77 (23) AlkupUvi—GHtlth*t*4»t 09· 06.77

(41) Tullut JuiklMkti — Bllvlt o(T«ntllj 22 j_2 JJ

Patentti- ja rekisterihallitut (44) Nihtlviiulpanon ja kuuLJulkatoun pvm. — 0 P„

Patent- och registerstyrelsen Antökan utltgd och uti.skriftcn publlcend dy .O f -0.5 (32)(33)(31) Pyydetty etuolktu*—B*jtrd prlorittt iO.06.?ό USA (US) 69^+865

(71} Otis Elevator Company, One Financial Plaza, Hartford, Connecticut 06lGl, USA v uS J

(73) Arnulf Ivan Simon-Kochloffel, Hillside, New Jersey, USA(US) (7^) Oy Kolster Ab (5^) Käyttölaite päätöntä kuljetinta varten - Driver.het för en ändlös transportör

Keksintö koskee käyttölaitetta päätöntä kuljetinta varten, varsinkin henkilöliikenteeseen tarkoitettujen liukuportaiden yms . kiertokuljettimien käyttölaitetta.

Keksintö tarkoitettiin lähinnä yhtäjaksoisiin liukuportaisiin (rullaportaisiin), vaikka sitä voidaan luonnollisesti aivan yhtä hyvin käyttää liukutasanteiden käyttölaitteena. Aikaisemmin esitellyistä erilaisista liukuportaiden käyttölaitteista tunnetaan myös ns. porrasketjukäyttölaite, jossa yksi tai useampia ketjuja on yhdistetty jokaiseen portaaseen koko porrasyksikön osalle. Jokaisen ketjun käyttövoimana on moottorikäyttöinen ketjupvörä. Tällaisen rakenteen ollessa kyseessä on portaiden jyrkkyyttä lisättäessä myös porrasketjun kokoa lisättävä, samoin moottorin kokoa, niin että se kestää lisääntyneen kuormituksen. Tästä johtuen po. järjestely tulee sitä epätaloudellisemmaksi, mitä suurempi jyrkkyys on; rämä pätee kaikkiin erillisellä moottorilla varustettuihin käyttölaiteyksiköihin.

2 64336

Eräässä toisessa aikaisemmin tehdyssä ehdotuksessa käytetään ns. ajoitushihnaa. Tähän liittyy kuitenkin sama epäkohta kuin por-rasketjukäyttölaitteeseen, ts. siinäkin on jyrkkyyden lisääntyessä lisättävä moottorin kokoa. Lisäksi on vaikea suunnitella sellaisia ajoitushihnoja, joiden vetovoimat ovat n. 11.350 kg. Tällaista tehoa tarvitaan kuitenkin liukuporrasrakenteissa.

Liukuportaiden tultua käyttöön niiden käyttölaitteeksi on ehdotettu hammastanko-hammaspvörärakennetta, Tällöin yhtäjaksoisessa osassa oli hampaat ja se toimi hammastankona hammaspyörän toimiessa taas käyttölaitteena sekä ylös- että alaspäin suuntautuvassa liikkeessä. Tällaisissa laitteissa ei kuitenkaan voida käyttää jyrkästi nousevissa liukuportaissa esiintyviä suuria kuormituksia, koska vain kaksi hammasta voi siirtää voimaa samanaikaisesti.

Siksi onkin ehdotettu, että hammaspyörien asemesta käytettäisiin rullaketjuja, jolloin aikaisempi rakenne saadaan paremmaksi. Nämäkin ehdotukset ovat olleet epätäydellisiä, koska rulliin voi kohdistua melkoinen paine siinä vaiheessa, kun ne koskettavat ham-mastankoon ja irtoavat siitä. Tämän epäkohdan eliminoimiseksi ham-mastumis- ja irroitustoiminnot on järjestetty asteittain tapahtuviksi. Tämä lisää kuitenkin käyttöketjun aktiivisen osan pituutta ja myös liukualustan pituutta; po. osa on tuettu juuri tälle liuku-alustalle 1. -petille ja se hammastuu yhtäjaksoisessa osassa olevaan hamm.a st ankoon. Lisäpituus lisää luonnollisesti myös kulumista.

Vielä on ehdotettu joustorullia, niin että harrmastumi s- ja irrotuspaineet saataisiin pienemmiksi ja pystyttäisiin kokonaan eliminoimaan liukualusta käyttämällä sen asemesta hammastankoja, joiden hampaisssa on negatiivinen viistous (kaltevuus), jolloin viereisten hampaiden laippojen välinen etäisyys on suurempi hampaiden juuressa kuin niiden yläpäässä. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että rullat puristuvat jokaiseen vierekkäisten hampaiden muodostamaan uraan ja myös irtoavat siitä, mikä taas aiheuttaa hampaiden kovan kulumisen.

Tämän kertaisen keksinnön tarkoituksena on kehittää parannettu päättömän kuljettimen käyttölaite.

Lisäksi keksinnöllä pyritään saamaan aikaan sellainen päättömän kuljettimen käyttölaite, jossa on useita hampaita käyttövoiman siirtämiseksi varsinaisen käyttöosan ja käyttövoiman saavan osan välillä.

3 64336

Edelleen keksinnöllä pyritään pienentämään käyttöosan ja käyttövoiman saavan osan hammastumiseen ja irrottamiseen tarvittavan liikkeen pituutta.

Keksinnön tarkoituksena on myös vähentää kulumista em. osien välisessä kosketuspinnassa.

Lisäksi keksinnöllä pyritään vähentämään tai eliminoimaan em. osien välisen välyksen vaikutuksia.

Keksinnön mukainen rakenne edellyttää päätöntä kuljetinta, jota kannattaa kantava rakenneosa ja jossa on päätön osa, jossa on kuormituspuoli ja sitä vastapäätä kuormittamaton puoli, joka osa liikkuu ennalta määrättyä liikerataa pitkin ja jonka kuormittamaton puoli on hammastettu ja varustettu hampaiden välillä olevilla urilla, jolloin kantavalle rakenneosalle on sovitettu kaksi välimatkan päässä toisistaan olevaa, liikerataa pitkin sovitettua ketjupyörää, joista toinen on yhdistetty kantavalle rakenneosalle sijoitettuun kävttömoottoriin ja joiden yli ensimmäinen, ketju-pyörien kanssa yhdessä toimivia tartuntaelimiä sisä]tävä päättömän ketjukäytön ketju kulkee, ja jolloin on olemassa ohjauslaite, jossa on kantavan rakenneosan kannattama ja ketjupvörien väliin sovitettu ensimmäinen ohjausrata ja joka tukee ketjua sen ketjupyörien välissä kulkevalla lineaarisella rataosuudella, jossa ketjussa on siitä ulospäin suuntautuvat kosketusosat, joissa on ensimmäinen hammas-mainen, ensimmäisen kosketuspinnan sisältävä uloke ja yhteistoiminnassa oleva toinen hammasmainen, toisella kosketuspinnalla varustettu uloke, jolloin molemmat hammasmaiset, joka toisessa ketjun kosketusosassa olevat ulokkeet suuntautuvat ulospäin ketjusta ja joka toisen kosketusosan kosketuspinnat ovat kääntyneet toisistaan poispäin ja niiden välimatkaa voidaan muuttaa, ja joka välimatka päättömän osan uriin tarttuvien ulokkeiden kulkiessa ketjupyörien ympäri, saavuttaa ensimmäisen suuruusasteen ja ulokkeiden kulkiessa lineaarista rataosaa pitkin saavuttaa suuremman toisen suuruus-asteen, jolloin tässä tapauksessa vastaavat, toisistaan poispäin kääntyneet kosketuspinnat paineen alla painuvat vastaavaa uraa rajoittavia kahta hammasta vasten. Keksinnölle on tunnusomaista, että käyttöketjussa on niveltapeilla toisiinsa yhdistetyt ketju-nivelet, että joka toisessa niveltapissa on ketjunivelten alueella kääntyvästä laakeroitu tartunta-kääntöelin ja että kaikkiin muihin niveltappeihin on sovitettu tartuntakääntöelimen kanssa yhdessä 4 64336 toimiva vastin-kääntöelin, että jokaisessa tartunta-kääntöelimessä on toisessa päässä yksi ensimmäisistä hammasmaisista ulokkeista sekä toisessa päässä kääntyvä ohjauslaite, että jokainen vastin-kääntöelin on varustettu yhdellä toisista hammasmaisista ulokkeista, jolloin ohjauslaite toimii yhdessä ohjauslaitteen kanssa, pitäen tartunta-kääntöelinten sekä niihin kuuluvien vastin-kääntö-elinten kosketuspinnat tukeutuneina kääntöelimet, niiden kulkiessa lineaarisella rataosuudella, kulloinkin vastaanottavan uran hampaita vasten.

Keksinnön mukaiselle käyttölaitteelle on myös edullista, että ohjauslaitteessa on ensimmäinen kaareva rataosuus ja ensimmäinen tukirataosuus, jotka on sijoitettu kantavalle rakenneosalle ja joista kaareva rataosuus on sovitettu yhden siihen kuuluvan ketjupyörän kehän alueelle ja tukirataosuus, lähtien vastaavien ketjupyörien välissä kaarevalta rataosalta, kulkee pääasiallisesti yhdensuuntaisesti päättömän osan liikerataan nähden, että kaareva sekä tukirataosuus, toimivat yhdessä kunkin tartunta-kääntö-elimen ohjauslaitteen kanssa, jolloin se sekä vastaava vastin-kääntöelin on, siirryttäessä kaarevalta rataosuudelta tukirataosuu-delle, kääntynyt niveltappinsa ympäri sellaiseen asentoon, jossa hammasmaiset kääntöelinten ulokkeet on sovitettu päättömän osan vastaavaan uraan, ja että tukirataosuus toimii yhdessä jokaisen päättömän elementin urassa olevan tartunta-kääntöelimen ohjauslaitteen kanssa, jolloin kääntöelinten kosketuspinnat asettuvat nojautumaan vastaaviin uria rajoittaviin hampaisiin.

Keksinnön rakennepiirteitä, etuja ja tämän lisäksi myös muita sen tavoitteita esitellään lähemmin seuraavassa selostuksessa viittaamalla tällöin oheiseen piirustukseen, jossa kuvio 1 on leikkaus eräästä keksinnön mukaisesta rakenteesta; joitakin osia on irrotettu, kuvio 2 on leikkaus kuvion 1 linjaa 2-2- pitkin, kuvio 3 on etukuva kuvion 1 mukaisen, suositettavan rakenteen puretuista osista, kuvio 4 on osakuva kuvion 1 havainnollistamasta ketjupyörästä osien ollessa irrotettu ja/tai katkaistu, kuvio 5 on leikkaus kuvion 2 mukaisen laitteen osien eräästä toisesta rakennejärjestelystä, kuvio 6 havainnollistaa kuvion 5 mukaisen rakenteen erään li 5 64336 vaihtoehtorakenteen osajärjestelyä sekä osaa yhtäjaksoisesta radasta, kuvio 7 on osaleikkaus keksinnön mukaisen vaihtoehtorakenteen osista, jotka on irrotettu, kuvio 8 on leikkaus kuvion 7 linjaa 8-8 pitkin, kuvio 9 on osaleikkaus kuviossa 7 näkyvästä käyttöhammaspyö-rästä osien ollessa irrotettu ja/tai katkaistu, ja kuvio 10 on osakuva kuvion 7 esittämän vaihtoehtoisen rakenteen osista.

Kuviossa 1 näkyvä keksinnön mukainen käyttöyksikkö on tarkoitettu päätöntä kuljetinta varten. Kuljetin on normaaliin tapaan kiinnitetty sopivaan rakenneosaan (ei kuviossa) millä tahansa jo ennestään tunnetulla tavalla. Käyttölaitteessa on yhtäjaksoinen osa 15, jossa on kuormitettu puoli 16 ja sitä vastapäätä kuormittamaton puoli 17. Yhtäjaksoiseen osaan voidaan ao. tavalla kiinnittää pyörivien liukuportaiden askelmia tai liukuporrastasanteita. Kuviossa 1 näkyvässä rakenteessa yhtäjaksoinen osa 15 on kuljettimen ketju, joka koostuu useista nivelistä 18. Yhtä hyvin voidaan käyttää myös muita sopivia rakenteita. Jokaisen nivelen 18 kuormittamattomalla puolella on useita hampaita 19; kahden vierekkäisen hampaan väliin muodostuu tällöin ura 20. Vaikkakaan ei ole välttämätöntä, mutta on kuitenkin edullista, että hampaissa 19 on hieman negatiivista kaltevuutta, ts. hampaiden välinen ura 1. syvennys on suurempi hampaan juuressa kuin sen yläpäässä. Sopiva negatiivinen kaltevuus on 4°.

Kuten kuvioista 1 ja 2 voidaan todeta, jokainen kuljetinket-jun nivel 18 tukeutuu kuljetinketjupyörään 22. Jokainen tällainen pyörä 22 pyörii akselissa 23, niin että syntyy pyörimisliike oh-jauskiskoissa 22A, jotka on puolestaan kiinnitetty em. rakenneosaan sopivalla tavalla. Jokainen ketjunivel 18 on valmistettu laminoi-duista teräsosista 24, jotka pyörivät ao. akselissa 23. Po. järjestely on mieluimmin symmetrinen akselin 23 pitkittäisakselin keskipisteen ympärillä. Tätä ei tosin esitetä kuvioissa. Tämän vuoksi seuraavassa selostetaankin vain yhtä käyttöyksikköä selostuksen koskiessa kuitenkin samalla tavalla toista symmetristä käyttöyksikköä, joka on yhdensuuntainen kuvion 1 havainnollistaman yksikön kanssa.

6 64336

Yhtäjaksoinen osa 15 liikkuu etukäteen rajatulla suljetulla radalla: kuorr.ituspuoli on merkitty n:olla 16. Toinen puoli on kuormittamaton, kuten jo mainittiin. Näiden puolten välissä on akselin 23 keskipisteen molemmilla puolilla kuvion 1 esittämällä tavalla käyttöyksikkö. Siinä on ketjukävttölaite, joka käsittää ham-maspyöräparin 30/31 (kuvio 1). Hammaspyörät on kiinnitetty em. rakenneosaan sopivalla tavalla, niin että ne siirtyvät erilleen toisistaan yhtäjaksoisen osan 15 radalla. Hammaspyörän 31 käyttövoimana on tarkoitukseen sopiva moottori M (kuvio 1), esim. vaih-tovirta-induktio-oikosulkumoottori (häkkikäämitys), joka sopivalla tavalla on kiinnitetty em. rakenneosaan. Jokaisessa hammaspyörässä on kaksi aksiaalisesti toisistaan tietyllä etäisyydellä sijaitsevaa hammasriviä, esim. hampaat 31a, 31b (kuvio 2 ja 4). Yksinkertainen, kaksiosainen yhtäjaksoinen käyttöketju 32 on valmistettu teräsosat 32a ja 32b (kuviot 2 ja 4) käsittävistä laminoiduista osapareista, jolloin on saatu ensimmäiset laakeriosat, jotka liittyvät käyttölaitteen jokaisen hammaspyörän aksiaalisesti toisistaan erillään oleviin hammasriveihin. Ketju kulkee molempien ketjupyö-rien ympäri moottorikäyttöisen hammaspyörän avulla. Kuten kuvioista 1, 2 ja 4 voidaan todeta, jokainen limittäin laminoitu nivelosa kääntyy ketjupulteissa 35, jolloin muodostuu yhtenäinen ketju 32, jossa on kaksoisnivelsarja. Se on tunnettua, hiljaista ketjura-kennetta. Kuten kuviosta 1 ja vielä paremmin kuviosta 2 voidaan nähdä, jokaiseen ketjupulttiin 35 on kiinnitetty pari reaktiivisia painerullia 33a ja 33b. Ne pyörivät reaktiivisten osien 34a ja 34b kanssa, jotka on tuettu seuraavassa selostettavalla tavalla. Vaikkakin hiljaista ketjurakennetta suositetaan tähän keksinnön mukaiseen rakenteeseen, siinä voidaan luonnollisesti käyttää myös muita ketjukonstruktioita.

Käyttöketjun 32 jokaiseen vuorottaiseen ketjupulttiin on kiinnitetty (pyörivänä) epäkeskolevy 36 (kuviot 1 ja 3). Siinä on ensimmäinen hammasmainen uloke, joka suuntautuu ulospäin ketjupul-tista (kuviot 3 ja 4). Jokaisessa hammasmaisessa ulokkeessa on laakeripinta 38, joka ulottuu jokaisen epäkeskon toisesta päästä käyttöketjun ulkokehään ja liittyy kuljetinketjunivelien hampaisiin 19 kuvioissa 1, 3 ja 4 näkyvällä tavalla. Jokaisen epäkeskon 36 toiseen päähän on kiinnitetty siinä pyörivä sivuohjausrulla 39 (kuvio 2) ja kiristysohjausrulla 40 (kuviot 1, 2 ja 3). Sivuoh- 7 64336 jausrullat 33 voidaan valmistaa nailonista. Sen sijaan ohjausrul-la 40 tehdään mieluimmin joustavammasta materiaalista ja käsittää polvuretaanirenkaan, joka on jatkuvajoustoinen.

Epäkeskon 36 siinä päässä, jossa on laakeripinta 38, on sopivasti hammastettu osa 41 (kuvio 3), joka kuuluu lieriöhammaspyö-rään. Jokaisen epäkeskon 36 hammastettuun osaan 41 liittyy toisen lieriöhamraaspyörän (välipvörä) 43 vastaava hammastettu osa 42. Välipvörä 43 kääntyy ketjun 32 jokaisessa ketjupultissa lähellä ketjupulttia, johon epäkesko 36 on kiinnitetty. Jokaisen välipyö-rän 43 hammastetun osan 42 toisella puolella on toinen hammasmai-nen uloke, jossa on toinen tukipinta 44. Sekin suuntautuu ulospäin ao. ketjutapista kävttöketjun ulkokehään päin. Se on sijoitettu ensimmäistä tukipintaa vastapäätä ja hammastuu kuljetinket-junivelien 18 hampaisiin 19. Kuten kuviosta 3 voidaan todeta, toinen tukipinta 44 on ensimmäistä tukipintaa 38 vastapäätä ja siitä tietyn etäisyyden D1 päässä. Tämä erotusetäisvvs D1 on säädettävissä ja se pienenee epäkeskon 36 pyöriessä ao. ketjutapissa vastapäivään kuvion 3 esittämällä tavalla.

Em. rakenneosaan on akselin 23 keskiviivan kummallekin puolelle sopivalla tavalla - esim. pulteilla loviin 50 - järjestet4·.'' kuvion 1 mukaisesti ohjauslaite, jossa on radan tukitanko 5·· Jokaiseen tällaiseen tukitankoon 51 on kiinnitetty kolmella pultilla 53 alempi lineaarinen rataosa 52, jota seuraajassa nimitetään toiseksi kuormitustukiosaksi. Se voidaan tehdä esim. terästangoista. Neljä pulttia 54 (säädettävät) tukevat samalla tavalla valmistetun ylemmän lineaarisen rataosan 55 1. ensimmäisen kuormitustuki-osan jokaiseen tukitankoon 51. Kuten jo mainittiin, pari reaktiivisia painerullia 33a ja 33b on asennettu yhtäjaksoisen ketjun jokaiseen ketjutappiin 35 ja ne liittyvät ao. osiin 34a ja 34b. Reaktiiviset osat 34a ja 34b on tuettu ylemmällä lineaarisella rataosalla 55 jollain sopivalla tavalla (kuvio 2). On huomattava, että vaikka kuviosta ei näy, on toinen pari reaktiivisia osia kiinnitetty ao. tavalla alempaan lineaariseen rataosaan 52. Edellä mainittu säädettävä rataosien 52 ja 55 asennustapa tekee taas mahdolliseksi sen, että kuormitustukiosaa 55 voidaan siirtää toiseen vastaavaan kuormitusosaan 52 nähden, jolloin asentaminen on helpompi suorittaa. Lovien 50 avulla kumpikin kuormitustukiosa voidaan siirtää yhtenä osana yhtäjaksoisen osan 15 molempiin ratoihin nähden .

1...

8 64336

Lukuunottamatta kuminankin tukiosan 52 ja 55 päätä (kaltevat osat 52a, 52b, 55a ja 55b), kumpikin osa on järjestetty mieluimmin yhdensuuntaiseksi siihen rajoittuvan, yhtäjaksoisen osan 15 radan kanssa. Kummankin kuormitustukiosaparin päihin on kiinnitetty kaarevat rataosat 57 ja 58. Ne on valmistettu ao. menetelmällä U-teräksistä. Kiinnittäminen suoritetaan kätevästi pulteilla -käyttämällä tällöin apuna laippoja 57b, 58b, 57a, 58a - tukiosien 52 ja 55 päihin, niin että kaarevien osien ia kaltevien osien 52a, 52b, 55a ja 55b päät limittyvät kuviossa 1 näkyvällä tavalla. Jokainen kaareva osa tulee lähelle ao. hammaspyörän 30 tai 31 kehää. Kaarevat ja kuormitustukirataosat, niiden kaltevat osat mukaanluettuina, muodostavat yhdessä kummankin kävttöepäkeskon kans-· sa (siihen kuuluu sivu- ja ohjausrullat 39 ja 40) osan po. ohjauslaitetta .

Kuvion 1 mukaisen käyttölaitteen toiminnan ymmärtämisen helpottamiseksi oletetaan, että yhtäjaksoinen osa 15 liikkuu kuviossa vasemmalta oikealle kuormitustukiradalla hammaspyörien päällä. Näin ollen hammaspyörät 30 ja 31 sekä niiden vastaosat ketjukäyt-töyksikössä käyttöyksikön toisella puolella pyörivät myötäpäivään kuvion 1 mukaisesti. Hieman ennen kuin kummankin epäkesko-osan 36 ohjausrulla 40 irtoaa ensimmäisen kuormitustukiosan 55 siitä osasta, joka on yhdensuuntainen yhtäjaksoisen osan 15 kuormitus-radan (-pinnan) kanssa, ao. sivuohjausrulla 39 menee kaarevan rataosan 58 limittyvään osaan. Käyttöyksikön toisen puolen ketjukäyt-tölaitteen vastaosat toimivat samalla tavalla. Koska tässä on esitetty käyttöyksikön koko toimintajakso, niin kuviossa 1 näkyvään ketjukäyttöyksikön osien vastaosien toimintaan ei tässä sen enempää puututa.

Kun kumpikin sivuohjausrulla 39 liikkuu kaarevan rataosan 58 päällä ja lisäksi, kun ohjausrulla 40 liikkuu kuormitustukiosan 55 limittyvän kaltevan osan 55b päällä, ao. lieriöhammaspvörien 41 ja 42 hammastetut osat pyörivät vastapäivään ja myötäpäivään kuviossa 1 näkyvällä tavalla. Tästä on taas seurauksena, että vastakkaisten laakeripintojen erotusetäisyvs D1 pienenee, jolloin laakeripinnat 38 ja 44 irtoavat hampaista 19, joihin ne olivat hammastettuina. Samalla niiden hammasmaiset ulokkeet irtoavat urasta 20, kun sivuohjausrulla 39 siirtyy eteenpäin kaarevan rataosan 58 pyöreässä osassa. Käyttöketjun 32 liikkuessa hammaspyörässä 31 5 64336 kumpikin epäkesko 36 siirtyy hammaspyörän kehällä kaarevan rataosan 58 vaikutuksesta. Tämän vuoksi laakeripinnat 38 ja 44 pysyvät oikeassa asennossa, niin että ne voivat työntyä toiseen uraan 20 ja toiseen hampaaseen 19, kun sivuohjausrulla 39 liikkuu kaarevan rataosan 58 limittyvän osan päällä. Ohjausrulla 40 liittyy tällöin lineaarisen rataosan 52 kaltevaan osaan 52b. On luonnollista, että hammas 19, johon käyttöepäkeskon laakeripinta 38 tukeutuu, on juuri se hammas, joka on etummainen em. kahdesta hampaasta näiden liikkuessa. Kun epäkeskon 36 laakeripinta 38 koskettaa etummaiseen hampaaseen, epäkeskon 36 pyörimisliike siirtyy siihen liittyvään välipvörään 43 vastaavien hammasosien välityksellä, ja vä-lipyörän laakeripinta 44 siirtyy sen uran hampaaseen, johon käyttöjä väliepäkeskolevyjen hammasmaiset ulokkeet on työnnetty. Nyt on huomattava, että kummankin käyttöepäkeskon ohjausrullien liikkuessa lineaarisen rataosan 52 kaltevassa osassa 52b, reaktiiviset osat (ei esitetty kuviossa, mutta ne vastaavat reaktiivisia osia 34a ja 34b, kuviot 1 ja 2), jotka on tuettu lineaarisella rataosalla 52, tarttuvat reaktiivisiin painerulliin 33a ja 33b. Ne liittyvät taas käyttöepäkeskoa tukevaan ketjuniveltappiin. Laakeripinnat 38 ja 44 pysyvät tässä puristusasennossa siirtyessään hammaspyörien 31 ja 30 välissä, niihin liittyvän kiristysohjausrullan 40 liikkuessa tällöin toisessa kuormitustukiosassa 52, kunnes po. rulla tulee kaltevaan osaan 52a, ja kunnes ao. sivuohjausrulla 39 koskettaa kaarevan rataosan 57 limittyvään osaan. Tämän jälkeen käyttö- ja väliepäkeskojen laakeripinnat 38 ja 44 irtoavat hampaista, joissa ne olivat hammastettuina. Välittömästi tämän jälkeen ne siirtyvät myös pois urasta edellä selostetulla tavalla.

Kuvion 1 mukaisessa rakenteessa käyttöketjun 32 kuluminen, joka venyttää sitä, voidaan helposti eliminoida säätämällä rata-järjestelmä. Tämä ei kuitenkaan alenna käyttölaitteen voimansiir-totehoa (voimansiirto yhtäjaksoiseen osaan 15), koska käyttö- ja väliepäkeskojen kiristvsvoima on - ratajärjestelmän säätörajojen puitteissa - riippumaton käyttöketjun pituudesta.

Ohjauslaitteen toisena vaihtoehtoisena rakenteena siihen kuuluu toinen laakeriosa 37' sekä kaareva ja lineaarinen rataosa (kaksi), jota selostettiin jo edellä. Rakenne esitetään kuvioissa 5 ja 6. Laakeriosia ja rataosia lukuunottamatta po. vaihtoeh-torakenne vastaa muuten edellä selostettua. Tästä johtuen molem 10 64336 pien rakenteiden samoista osista käytetään samoja viitenumerolta. Nyt selostettavan ohjauslaitteen vaihtoehtorakenteen osat esitetään kuvioissa 5 ia 6 ja niistä käytetään samoja viitenumerolta; niiden perässä on heittomerkki (’)·

Jokaisessa, kuviossa 6 näkyvässä toisessa laakeriosassa 37' on käyttöepäkesko 36', joka kääntyy kuviossa 1 näkyvän yhtäjaksoisen kävttöketjun vastaavassa ketjutapissa 35. Jokaisen kävttöepä-keskon 36' toisessa päässä on hammasmainen uloke, joka suuntautuu kävttöketjusta ulospäin. Ensimmäinen laakeripinta 38' ja lieriö-hammaspyörän hammastettu osa 41' on tehty siihen samalla tavalla kuin ensimmäisen rakenteen jokaiseen kävttöepäkeskoon 36. Tässä rakennevaihtoehdossa on myös väliepäkesko 43', jossa on ulospäin suuntautuva hammasmainen uloke; siihen kuuluu hammastettu osa 42' (lieriöhamm.aspyörässä) , joka vastaa käyttöepäkeskon 36' hammastettua osaa 41' ja liittyy siihen. Lisäksi jokaisen väliepäkeskon 43' hannasmaisessa ulokkeessa on toinen laakeripinta 44', joka sijaitsee ensimmäistä laakeripintaa vastapäätä ja siitä säädettävällä erotusetäisvydellä D2. Kuten kuviosta 6 näkyy, vastakkaisten laakeripintoien 38' ja 44' välinen säädettävä erotusväli D2 on pidennetty, niin että kumpikin laakeripinta liittyy yhtäjaksoisen osan 15 hampaisiin 19. Jokainen väliepäkesko on esitetty yhtäjaksoisen kävttöketjun ketjutapissa 35 kääntyvänä. Jousto-laite, esim. painejousi, lehtijousi tai vastaava, joustavaa materiaalia oleva osa (kuvio 6) on joustavana osana 48' sijoitettu aina väliepäkeskon 43' ja käyttöepäkeskon 36' väliin.

Puristusohjausrullapari 40a' ja 40b' (kuvio 5) pyörii jokaisen käyttöepäkeskon 36' päässä ao. hammastettua osaa 41' vastapäätä. Ohjausrullat 40a' ja 40b' on tehty sopivasta polyuretaanima-teriaalista ja kiinnitetty joustavana rakenteena jousto-osalla 48' (jatkuva pyörimisliike) yhtäjaksoiseen rataan 70' (kuviot 5 ja 6).

Yhtäjaksoinen rata 70' (kuvio 5) on tuettu sopivalla tavalla tukitangosta 51 käsin ja sisältää ensimmäisen kuormitustukirata-osan sekä toisen kuormitustukirataosan (ei kuviossa). Kumpikin osa on yhdensuuntainen yhtäjaksoinen osan 15 radan kanssa, siis keksinnön ensimmäisen, edellä selostetun ohjauslaiterakenteen osien 52 ja 55 mukaisella tavalla. Tässäkin rakenteessa reaktiiviset osat 34a' ja 34b' (kuvio 5) on tuettu ensimmäisen kuormitustukirataosan avulla ensimmäisen rakenteen rataosaa 55 vastaavalla tavalla, niin 11 64336 että ne liittyvät reaktiivisiin painerulliin 33a' ja 33b', jotka on järjestetty ketjutapin 35 kumpaankin päähän kuvion 5 havainnollistamalla tavalla. Yhtenäisessä radassa 70' (kuvio 6) on myös pari kaarevia rataosia, jotka on järjestetty jokaisen ketjupyörän kehälle jo edellä selostetun ohjauslaitteen osia 57 ja 58 vastaavalla tavalla. Radan 70' lineaarinen ja kaareva osa on liitetty yhteen, jolloin on saatu yhtenäinen osa (tässä rakenteessa tällöin kvseeseen tulevat osat ovat 52a, 52b, 55a ja 55b). Jokainen radan 70' osa on valmistettu U-teräksestä tai muusta riittävän leveästä ja sopivasta materiaalista, joka on tuettu käyttöepäkeskon 36' ohjausrullapariin (rullat 40a' ja 40b').

Tämän toisen rakennevaihtoehdon toiminta vastaa täysin ensimmäisen, jo selostetun rakenteen toimintaa. Seuraavassa selostetaan kuitenkin lyhyesti laakeripintojen 38' ja 44' irrottamista yhtäjaksoisen osan urasta, niin että käy selville, kuinka käyttöjä väliepäkeskojen hamm.asmaisten ulokkeiden laakeripinnat on sijoitettu, niin että ne voivat työntyä yhtenäisen osan uriin tai irrottaa niistä, ja edelleen, kuinka niiden laakeripinnat pysyvät nämä urat rajaavan yhtenäisen osan hampaissa.

Oletetaan, että kuviossa 1 näkyvät ketjupyörät pyörivät myötäpäivään. Tällöin käyttöketju 32 siirtää yhtenäisen osan 15 ylempää osaa vasemmalta oikealle (kuvio 1). Nyt on huomattava, että kun käyttöepäkesko 36' ja siihen liittyvä väliepäkesko 43' liikkuvat yhtäjaksoisen radan lineaarisessa osassa, niiden hammas-maiset ulokkeet ovat hampaiden 19 välisessä urassa 20, ja niiden laakeripinnat 38' ja 44' ovat ko. hampaita vasten kuviossa 6 näkyvällä tavalla. Lisäksi on huomattava, että jousto-osa 48' pitää kiristysohjausrullat 40a' ja 40b' jatkuvassa pyörimisliikkeessä radan 70' kanssa koko sen ajan, minkä nämä kulkevat po. radan ympäri. Kun ohjausrullat 40a' ja 40b' siirtyvät pois ensimmäisen kuormitustukirataosan lineaarisesta osasta sen kaltevalle osalle, jousto-osa 48' siirtää ohjausrullat jatkuvaan kosketukseen radan kanssa. Tästä on taas seurauksena, että käyttöepäkesko 36' pyörii vastapäivään tapissa 35, jolloin siihen liittyvä väliepäkesko 43' pyörii myötäpäivään. Tämä aiheuttaa puolestaan sen, että käyttöjä väliepäkeskojen vastakkaisten laakeripintojen 38' ja 44' erotus-väli D2 pienenee ja irrottaa po. pinnat hampaista 19. Näin ollen em. epäkeskojen Lammasmaiset ulokkeet irtoavat urasta, joka on 12 64336 muodostunut yhtäjaksoisen osan hampaiden väliin, koska ne siirtyvät yhtäjaksoisen radan kaarevan osan ympäri.

Vielä eräs keksinnön edellyttämä rakennevaihtoehto esitetään kuviossa 7, 8, 9 ja 10. Siinä on kuvion 1 rakenteesta poikkeava toinen laakeriosa, jota käytetään samoin liikkeen siirtämiseen käyttöketjusta yhtäjaksoiseen osaan. Lisäksi sen ohjauslaitteessa on erilainen ratajärjestelmä. Tämän rakenteen osat on merkitty kolninumeroisilla luvuilla. Mikäli mahdollista, tämän rakenteen ne osat, jotka vastaavat toiminnaltaan ensimmäisen rakenteen vastaavia osia, on merkitty samoilla kolminumeroisilla luvuilla.

Kuviossa 7, 8 ja 9 nähdään yhtäjaksoinen käyttöketju 332, jossa on yhdensuuntaiset ketjupyöräsarjat, jotka liittyvät ketju-tapeilla 335 yhdistettyihin ketjuniveliin 332a ja 332b. Jokainen ketjupyörään liittyvä ketjunivel kääntyy kahdessa vierekkäisessä niveltapissa (kuvio 9), jolloin syntyy yhtäjaksoinen käyttöketju, jossa on kaksi rataa ketjupyörään hammastuvia hampaita.

Ketju on rakenteeltaan ns. hiljaista tyyppiä.

Toiset laakeriosat 337, jotka näkyvät selvemmin kuvioissa 8 ja 9, käsittävät useita sekundääriketjuniveliä 360a ja 360b, jotka on järjestetty primääriketjunivelsarjojen viereen ja jotka kääntyvät "hiljaisen" ketjun ketjutapeissa. Kuten kuvioista voidaan havaita, jokaisessa sekundääriketjunivelessä on pari hammasmaisia ulokkeita, joiden suunta on käytännöllisesti katsoen vastakkainen primäärinivelten ketjupyörään hammastuviin hampaisiin nähden. Jokaisessa tällaisessa hammasmaisessa ulokkeessa on laakeripinta, ja kuvioiden esittämällä tavalla jokaisessa sekundääriketjunivelessä on sekä ensimmäinen laakeripinta 337a että toinen laakeripinta 337b. Sekundääriketjunivelsarjän ensimmäiset laakeripinnat ja niiden viereisten ketjunivelten (kiinnitetty samaan ketjutäppiin) toiset laakeripinnat muodostavat yhden hammasmaisen ulokkeen vastakkaiset laakeripinnat (erotusetäisyys D3). Po. vastakkaisten laakeriointojen erotusetäisyyttä D3 voidaan muuttaa siirtämällä niihin liittyvää ketjuniveltä, kun ne siirtyvät eteenpäin radalla, joka muodostuu yhtäjaksoisen ketjun liikkuessa ketjupyöräparin 330 ja 331 (kuvio 7) ympäri ja sen välissä.

Jokainen käyttöketjun primääriketjunivelsarja liittyy ketju-pyöriin 330 ja 332 (kuviot 7 och 9). Kummassakin ketjupyörässä on tällöin kaksoisrivi akselin suunnassa toisistaan erillisiä ham 1 3 64 3 36 paita 331a ja 331b, siis kuten kuvion 1 rakenteessa. Käyttömootto-ri Ml (kuvio 7), joka on vaihtovirta-induktio-oikosulkumoottori, on asennettu em. rakenneosaan (ei esitetty) ja yhdistetty käyttö-pyörään 331. Tämäkin käyttöyksikkö on symmetrinen kuljetinketju-akselin 323 keskiviivan ympärillä ja käsittää kaksi identtistä ketjukäyttöosaa, jotka ovat symmetrisiä ketjupyörien 330 ja 331 keskikohdan läpi menevän viivan ympärillä ja siis vain puolet koko yksiköstä, kuten kuviossa 7 esitetään.

Kuten kuvioista 7 ja 9 voidaan nähdä, tämän rakenteen ohjauslaite poikkeaa kuvion 1 ohjauslaitteesta siinä, että tällä kertaa ei ole käytetty lainkaan kaarevia rataosia. Myös alemmat ja ylemmät rataosat 352 ja 355, joita nimitetään seuraavassa ensimmäiseksi ja toiseksi kuormitustukiosaksi ja jotka sijaitsevat ketjupyörien välissä, poikkeavat edellisen rakenteen vastaavista osista siinä suhteessa, että nyt ei ole käytetty käyttöketjun rullaohjain-ta. Tämän vuoksi kuvioissa 7 ja 9 näkyvä joustava materiaali 365 on kiinnitetty aiempaan ja ylempään rataosaan (esim. 355, kuviot 7 ja 9), niin että sekundäärinivelten 360a ja 360b selkäosat voivat liukua sen päällä. Vaihtoehtoisena rakenteena voidaan käyttää neulalaakerirullia rataosissa samoin sekundääriosien selkäosia varten.

On huomattava, että tällä rakennemuodolla saadaan lisää liikkuma-alaa kuvion 1 mukaisen käyttöketjun liikkuma-alaan verrattuna. Tähän päästään käyttämällä kuviossa 10 näkyvää kaksois- 1. jaettua nivelrakennetta, jossa sekä primääri- että sekundääriket-junivelten (332 ja 360) nivellaminoinnit joko kiilataan tai kiinnitetään jollain muulla tähän sopivalla tavalla saksisokkiin 371 ja 373.

Koska tämän vaihtoehtorakenteen sekundäärinivelet 360a, 360b on valmistettu laminoiduista osista, on myös syytä järjestää kul-jetinketjunivelten 318 hampaisiin 319 yhtenäinen pinta tukipintoja 360a, 360b varten. Tämä saadaan aikaan kiinnittämällä tällainen pinta uriin 320 tai valmistamalla nivelet 318 sopivasta valumate-riaalista.

Kuten jo mainittiin, erotusetäisyyttä, joka sijaitsee vierekkäisten sekundääriketjunivelten (nivelet on kiinnitetty tällöin samaan ketjutappiin) vastakkaisten laakeripintojen välissä, voidaan säätää. Säätötapa käy ilmi kuviosta 7, jos oletetaan, että 64336 käyttcketjupyörä 331 pyörii myötäpäivään siinä esitetyllä tavalla. Vierekkäisessä sekundääriketjunivelparissa olevien ao. hammasmais-ten ulokkeiden X ja Y oletetaan tällöin ulottuvan ketjutapista 335 yhtäjaksoisessa osassa olevaan uraan, kuten kuvion 9 vasemmassa yläkulmassa esitetään. Po. ulokkeissa on vastakkaiset laakeripin-nat 337a ja 337b. Yo koskettavat niihin molempiin harmaisiin, jotka rajaavat uran, johon ne on kuvion mukaan työnnöttv. Laake-ripintojen 337a ja 337b välinen erotusetäisvys D3 säädetään käyttö-ketjulla, joka ulottuu lineaarisesti ketjupyörien väliin. Erotus-etäisyyden suurenemisen estävät hampaat, kaksi jotka ra jaavat yhtäjaksoisen osan sen uran, johon hammasmaiset ulokkeet työntyvät, sekä kocrm.itustukiosa 355; siinä on joustomateriaali, jonka päällä sekundääriketjunivelten selkäosat liukuvat.

Kuviosta 9 voidaan nähdä, että ketjupvörän 331 pyöriessä myötäpäivään kulloinkin valitut hammasmaiset ulokkeet X ja Y (sekundääriket juniveiet) siirtyvät sellaiseen kohtaan, jossa ketjupyörä tarttuu niihin liittyvään ketjutappiin. On selvää, että tässä asennossa ketjunivel, jossa on hammasmainen uloke Y ja joka ohjaa sen vieressä olevaa sekundääriketjuniveltä, on alkanut pyöriä ket-jupvörän ympäri. Tästä johtuen ulokkeen Y laakeripinta siirtyy pois takahampaasta, joka rajaa yhtäjaksoisen osan sen uran, johon se on työnnetty ja pienentää näin vastakkaisten tukipintojen ero-tusetäisyyttä.

Kuviosta 9 voidaan lisäksi havaita, että hammasmaisten ulokkeiden X ja Y siirtyessä ketjupvörän ympäri toinen ketjunivel, joka liittvv ulokkeeseen X, kääntää sen laakeripintaa ja pienentää vielä vastakkaisten laakeripintojen erotusetäisyyttä D3, niin että po. pinta irtoaa siitä hampaasta, joka on etummaisena yhtäjaksoisen osan uraa rajaavista hampaista (kaksi). Erotusetäisyyden pienentyessä molempien vierekkäisten sekundääriketjunivelten hammasmaiset ulokkeet X ja Y irtoavat urasta, kun kävttöketju siirtää niitä ket-jupvörän ympärillä.

Sekundääriketjunivelten siirtyessä eteenpäin ketjupyörän ympärillä niiden asento pitää erotusetäisyyden muuttumattomana vastakkaisten 1aakeripintojen välillä ja hammasmaiset ulokkeet kokoon puristettuina. Tästä on taas seurauksena, että hammasmaiset ulokkeet ovat valmiina tvöntymään tiettyyn yhtäjaksoisen osan uraan, kun ketjutappi, johon ne on kiinnitetty, lähestyy kulkuratansa sitä 15 64336 kohtaa, jossa se irtoaa ketjupvörästä. Ulokkeet työntyvät sitten yhtäjaksoisen osan uraan, kun etummainen sekundääriketjunivel siirtyy lineaariseen kulkurataan ketjupvörien väliin. Kun hammas-maiset ulokkeet ovat menossa uraan, etummainen ketjunivel pakottaa siihen liittyvän laakeripinnan Y takimmaiseen hampaaseen (2 yhteensä) . Tämän vuoksi sekundääriketjunivel, kun se on aloittanut lineaarisen liikkeensä, pakottaa tukipinnan X saman uran etuhammasta vasten. Tällöin vastakkaisten tukipintojen erotusetäisyys suurenee, ja yhtäjaksoinen ketju sekä kuormitustukiosa pitävät po. tukipinnat paikoillaan, ketjunivelien siirtyessä eteenpäin yhtäjaksoisen kävttöketjun rajaamaa hammaspyörien välissä olevaa lineaarista rataa pitkin.

Nyt on huomattava, että em. rakenteiden edellyttämien toisten laakeri- 1. tukiosien liikkuessa ketjupyörien välissä ne jakavat keskenään yhtäjaksoiseen osaan kohdistuvan käyttövoiman siirron. Ensimmäisen rakenteen mukaisesti yhtäjaksoiseen osaan kohdistuvan voiman siirto syntyy joustorenkaiden vuorovaikutuksesta (joustorenkaat liittyvät ylempään ja alempaan lineaariseen rataosaan) , kun taas tämän rakenteen voimansiirron jakautuminen aiheutuu ylempään ja alempaan lineaariseen rataosaan kiinnitetyn jousto-materiaalin ja sekundäärinivelten selkäosien yhteistoiminnasta.

Alan asiantuntijat ymmärtävät, että keksinnöstä voidaan tehdä myös monia muita muunnelmia. Esimerkiksi, joissakin asennuksissa kuljetinketjun ei tarvitse koskettaa kuormitustuki- ja paluu-ratoihin, vaan se liikkuu vain yhdellä radalla. Lisäksi halutaan ehkä käyttää vain yhtä ketjukäyttöyksikköä, jonka tehtävänä on liittyä kuljetinketjuun tämän akselin keskiosassa, eikä siis molempia, em. rakenteissa esitettyjä yksiköitä.

Kuljetinketjun, kävttöketjun ja ketjupyörän hampaista ja urista samoinkuin laakeriosistakin voidaan tehdä myös erilaisia muunnelmia. Lisäksi on mahdollista käyttää erilaista kaltevuutta kuljetinketjun ja kävttöketjun välillä; tähän päästään käyttämällä vain puolta niistä laakeri- 1. tukiosista, joita on käytetty em. rakenteissa. Lisäksi on huomattava, että joissakin asennuksissa keksinnön toisessa rakenteessa esitetyt primääri- ja sekundääriket junivelsarjät voidaan korvata yhdellä vierekkäisistä nivelistä koostuvalla sarjalla, jokaisen ketjunivelen käsittäessä tällöin ketjupyörään hammastuvat hampaat, ja em. hammasmaisten ulokkeiden 16 64536 suuntautuessa lähinnä vastakkaiseen suuntaan ketjupvörään hammas-tuviin hampaisiin nähden. Kaikki ketjunivelet kiinnitetään samalla tavalla kuin keksinnön toisen rakennemuodon nivelsarjat.

Em. syistä johtuen onkin huomattava, että nyt selostettuja rakenteita on pidettävä vain keksintöä havainnollistavina eikä suinkaan sitä missään suhteessa rajoittavina.

Claims (2)

17 64336

1. Käyttölaite päätöntä kuljetinta varten, jota kannattaa kantava rakenneosa ja jossa on päätön osa (15), jossa on kuormitus-puoli (16) ja sitä vastapäätä kuormittamaton puoli (17), joka osa liikkuu ennalta määrättyä liikerataa pitkin ja jonka kuormittamaton puoli (17) on hammastettu ja varustettu hampaiden (19) välillä olevilla urilla (20), jolloin kantavalle rakenneosalle on sovitettu kaksi välimatkan päässä toisistaan olevaa, liikerataa pitkin sovitettua ketjupyörää (30, 31), joista toinen (31) on yhdistetty kantavalle rakenneosalle sijoitettuun käyttömoottoriin (M) ja joiden yli ensimmäinen, ketjupyörien kanssa yhdessä toimivia tartunta-elimiä sisältävä päättömän ketjupyörän ketju (32) kulkee, ja jolloin on olemassa ohjauslaite, jossa on kantavan rakenneosan (51) kannattama ja ketjupyörien (30, 31) väliin sovitettu ensimmäinen ohjaus-rata (55) ja joka tukee ketjua sen ketjupyörien välissä kulkevalla lineaarisella rataosuudella, jossa ketjussa on siitä ulospäin suuntautuvat kosketusosat, joissa on ensimmäinen hammasmainen, ensimmäisen kosketuspinnan sisältävä uloke ja yhteistoiminnassa oleva toinen hammasmainen, toisella kosketuspinnalla varustettu uloke, jolloin molemmat hammasmaiset, joka toisessa ketjun (32) kosketus-osassa olevat ulokkeet suuntautuvat ulospäin ketjusta ja joka toisen kosketusosan kosketuspinnat ovat kääntyneet toisistaan poispäin ja niiden välimatkaa voidaan muuttaa, ja joka välimatka päättömän osan uriin (20) tarttuvien ulokkeiden kulkiessa ketjupyörien (30, 31. ympäri, saavuttaa ensimmäisen suuruusasteen ja ulokkeiden kulkiessa lineaarista rataosaa (52) pitkin saavuttaa suuremman toisen suuruusasteen, jolloin tässä tapauksessa vastaavat, toisistaan poispäin kääntyneet kosketuspinnat paineen alla painuvat vastaavaa uraa (20) rajoittavia kahta hammasta (19) vasten, tunnettu siitä, että käyttöketjussa (32; 332) on niveltapeilla (35; 335) toisiinsa yhdistetyt ketjunivelet, että joka toisessa niveltapissa (35; 335) on ketjunivelten alueella kääntyvästi laakeroitu tartun-ta-kääntöelin (36; 36') ja että kaikkiin muihin niveltappeihin (35; 335) on sovitettu tartunta-kääntöelimen (36; 36') kanssa yhdessä toimiva vastinkääntöelin (43; 43’), että jokaisessa tartunta-kääntöelimessä (36; 36') on toisessa päässä yksi ensimmäisistä ham-masmaisista ulokkeista sekä toisessa päässä kääntyvä ohjauslaite 18 64336 (39, 40; 40a', 40b'), että jokainen vastin-kääntöelin (43; 43') on varustettu yhdellä toisista hammasmaisista ulokkeista, jolloin ohjauslaite (39, 40; 40a', 40b') toimii yhdessä ohjauslaitteen (52, 55, 57, 58; 70', 355) kanssa, pitäen tartunta-kääntöelinten (36; 36') sekä niihin kuuluvien vastin-kääntöelinten (43? 43') kosketuspinnat (38; 38'; 337a vast. 44; 44'; 337b) tukeutuneina kään-töelimet (36, 43; 36', 43'), niiden kulkiessa lineaarisella rataosuudella, kulloinkin vastaanottavan uran (20; 320) hampaita (19; 319) vasten.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen käyttölaite, tunnet-t u siitä, että ohjauslaitteessa (52, 55, 57, 58; 70'; 355) on ensimmäinen kaareva rataosuus (57) ja ensimmäinen tukirataosuus (55), jotka on sijoitettu kantavalla rakenneosalle ja joista kaareva rataosuus (57) on sovitettu yhden siihen kuuluvan ketjupyörän (30) kehän alueelle ja tukirataosuus (55), lähtien vastaavien ket-jupyörien (30, 31) välissä kaarevalta rataosalta (57), kulkee pääasiallisesti yhdensuuntaisesti päättömän osan (15) liikerataan nähden, että kaareva sekä tukirataosuus (57, 55) toimivat yhdessä kunkin tartunta-kääntöelimen (36) ohjauslaitteen (39, 40) kanssa, jolloin se sekä vastaava vastin-kääntöelin (43) on, siirryttäessä kaarevalta rataosuudelta (57) tukirataosuudelle (55), kääntynyt niveltappinsa (35) ympäri sellaiseen asentoon, jossa hammasmaiset kääntöeiinten (36, 43) ulokkeet on sovitettu päättömän osan (15) vastaavaan uraan (20), ja että tukirataosuus (55) toimii yhdessä jokaisen päättömän elementin (15) urassa (20) olevan tartunta-kääntöelimen (36) ohjauslaitteen (39, 40) kanssa, jolloin kääntö-elinten (36 vast. 43) kosketuspinnat (38 vast. 44) asettuvat nojautumaan vastaaviin uria (20) rajoittaviin hampaisiin (19). l! 19 64336 " . Drivenhet för en ändlös transportör, som uppbärs pä en bärande konstruktionsdel och har ett ändlöst element (15) med en lastbärande sida (16) och en icke lastbärande, motsatt liggande s idä (17), rörande sig över en f örutbestämd rörelsebana och vars icke lastbärande sida (17) är tandad och försedd med melian tänderna (19) liggande spär (20), varvid pä den bärande konstruk-tionsdelen anordnats tvä, ett avständ mellan varandra uppvisande, utrr.ed rörelsebanan anordnade kedjehjul (30, 31), av vilka ett (31) är förenat med en pä den bärande konstruktionsdelen anordnad driv-motor (M) och över vilka en första, med kedjehjulen samordnade an-greppsorgan uppvisande kedja (32) i en ändlös kedjedrift föres, och varvid en stvranordning anordnats, som uppvisar en, pä den bärande konstruktionsdelen (51) uppburen och mellan kedjehjulen (30, 31) anordnad första styrsträeka (55) och som stöder kedjan pä ett mellan kedjehjulen löpande lineärt banavsnitt, vilken kedja uppvisar därur utstäende angreppsdelar med ett första tandliknande, en första angreppsyta uppvisande utspräng och ett samarbetande andra tandliknande utspräng med en andra angreppsyta, varvid de bäda tandliknande utsprängen i vart annat angreppselement pä kedjan (32) riktas utät frän kedjan och de bäda angreppsytorna i vart annat angreppselement är vända frän varandra och deras interna avständ kan varieras, och vilket avständ, dä utsprängen som griper tag i det ändlösa elementets spär (20) rör sig över kedjehjulen (30, 31), uppnär en första storlek och dä utsprängen rör sig längs ett lineärt banavsnitt (52) , uppnär en större andra storlek, varvid i detta fall motsvarande, frän varandra vända angreppsytor under tryck anligger mot bäda tänderna (19) som avgränsar motsvarande spär (20), kännetecknad därav, att kedjan (32; 332) uppvisar med ledtappar (35; 335) med varandra förenade kedje-länkar, att pä varannan kedjetapp (35; 335) i kedjeorganens om-räde svängbart lagrats ett medbringar-svängorgan (36; 36') och att vid alla övriga ledtappar (35; 335) anordnats ett med medbringar-svängorganet (36; 36') samverkande mothälls-svängorgan (43; 43'), att varje medbringar-svängorgan (36; 36') vid sin ena ände uppvisar ett av de första tandliknande utsprängen samt vid den andra