FI64281B

FI64281B - Maetnings- och oevervakningssystem

Info

Publication number: FI64281B
Application number: FI820304A
Authority: FI
Inventors: Goesta Ehnholm; Robert Gylling; Boerje Rantala
Original assignee: Instrumentarium Oy
Priority date: 1982-01-29
Filing date: 1982-01-29
Publication date: 1983-07-29
Also published as: IT8224894A1; IT1155048B; FR2520605A1; JPS58133233A; IT8224894A0; FI64281C; GB2113846B; FR2520605B3; GB2113846A; DE3246809A1

Description

64281

MITTAUS- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄ - MÄTNINGS- OCH ÖVERVAKNINGS-SYSTEM

Keksinnön kohteena on mittaus- ja valvontajärjestlmä potilaan tilan seuraamiseksi ja rekisteröimiseksi varsinkin anestesian aikana kirurgisissa operaatioissa.

5 Potilaan tarkkailuun kirurgisissa operaatioissa liittyy kaksi pääkriteeriä: toisaalta on pidettävä huolta siitä, että. potilaan anestesian syvyys ja neuromuskulaarinen bloka-di eli paralvsaatio ovat riittäviä mahdollistamaan kirurgisten tms. toimenpiteiden suorittamisen, toisaalta on pidettä-10 vä huolta siitä, että potilaan paralysaatio ja anesteettinen tila eivät pääse liian syviksi, jolloin vaarana voi olla potilaan pysyvä tajuttomuus. On selvää, että niitä enemmän ja mitä nopeammin potilaan anesteettiseen tilaan ja lihasre-laksaatioon mahdollisimman hyvin korreloivaa informaatiota 15 saadaan ja mitä selkeämmässä ja helpommin tulkittavassa muodossa kyseinen informaatio voidaan esittää, sitä luotettavampia arvioita voidaan tehdä ja sen nopeammin voidaan ryhtyä tilanteen mahdollisesti vaatimiin toimenpiteisiin.

20 Perintexsesti tapahtuu potilaan anestesian syvyyden tarkkailu pääasiassa seuraamalla potilaan verenpainetta, pulssia, elektrokardiogrammia, hengitystä ja silmäterän refleksejä.

Eräänä ongelmana näissä muuttujissa on, että niiden avulla ei voi tehdä yleispäteviä päätelmiä, vaan arvointi riippuu 25 siitä, mitä anesteettisia ja paralysoivia aineita kulloinkin käytetään. Lisäksi useat tekijät voivat modifioda näitä parametrejä. Näistä mainittakoon esimerkiksi mahdollinen esilääkitys, potilaan sairaus, ikä ja yleiskunto, kirurgisen stimuloinnin sijainti ja määrä, erilaisten anesteettisten ja 30 paralysoivien aineiden yhteisvaikutus, ruumiinlämpö, veren i i

hiilidioksidin osapaine (1^002^ Vaikeutena on myös suhteut- I

taa kyseisissä muuttujissa tapahtuvat muutokset anesteettis- j ten ja paralysoivien aineiden erilaiseen annostukseen. ; 1 > 6 4 2 8 i

Tunnettua on myös arvioida anestesian syvyyttä monitoroimalla aivojen sähkeistä toimintaa edustavia EEG-aaltoja (elektroenkefalogrammi) potilaan aivojen sähköinen aktiviteetin seuraamiseksi. Tähän perustuen eräs tutkijaryhmä 5 Duke University Medical Centeristä (Durham, North-Carolina, USA) on esittänyt keinon oleellisesti yksinkertaistaa anestesian aikaisen monitoroinnin kannalta tärkeää potilaasta havainnoitua ja rekisteröityä perusinformaatiota. Koska potilaan kallon alueelta rekisteröity EEG-aaito usein on 10 lihastoiminnan sekoittamaa, lähdettiin tällöin siitä, että piirturin avulla tapahtuvan EEG-monitoroinnin ohessa voitaisiin yhtä hyvin käyttää hyväksi ja rekisteröidä esiintyvä, lihasten sähköistä toimintaa edustava EMG-aktiviteetti (elektromyogrammi), josta myöhemmin käytetään myös nimitys-15 tä spontaani EMG. Tutkijaryhmän havaintojen perusteella EMG-monitorointia voidaan edullisesti käyttää osoittamaan potilaan riittävää relaksaatiota, sillä rekisteröity EMG kertoo ulkopuolisen tarkkailijan havaintokyvystä riippumatta luotettavasti potilaan oman käsityksen relaksaatiostaan.

20 Mikäli monitoroinnin yhteydessä tällöin todetaan, että potilaasta rekisteröidyn EMG-aktiviteetin perusteella relaksaatio ei ole riittävä esim. kirurgisia toimenpiteitä varten, asia voidaan korjata antamalla potilaalle lisää joko paralysoivia ainoita tai nukutusainetta. EEG-monitoroinnin 25 avulla voidaan puolestaan tarkkailla potilaan anesteettisen tilan syvyyttä. (Viitteitä: D. A. Davis, F. F. Klein, M, Harmel, L. Burton, L. Dowell: The Electroencephalomyogram, Quantitation of Depth of Anesthesia, Relaxation and Paralysis, American Society of Anesthesiologist.?. San 30 Francisco, 20 - 25 lokakuu, 1979; M. H. Harmel, F. F. Klein D. A. Davis: The EEMG - A Practical Index of Cortial Activity and Muscular Relaxation, Acta Anaesthesiologia Scandinavica .

1978, liite 70, ss. 97 - 102). ! i i ) 3 64281

Toisaalta on todettu (B.R. Fink: Electromyography in General Anaesthesia, British Journal of Anaesthesia, 1961, 33, ss. 555 - 559), että vatsalihasten aktiviteetti pyrkii kasvamaan kirurgisesta stimulaatiosta ja vähenemään nukutus-5 aineiden ja lihasrelaksanttien vaikutuksesta. Myös mainittu tutkijaryhmä on todennut, että kasvojen EMG antaa informaatiota potilaan yleisestä aktiviteettitilasta ja edustaa kombinaatiota seuraavista EMG signaaliin vaikuttavista parametreistä: anestesia syvyys 2. neuromuskulaarinen 10 blokadi 3. kiputuntemukset. Siten voidaan yhteenvetona tele-taä että kun kyseinen spontaani EMG kirurgisten toimenpiteiden aikana on riittävän alhainen, voidaan pcrilaan anestesian syvyyttä ja lihasparalysaatiota useimmissa tapauksissa pitää riittävänä. Vastaavasti spontaanin EMG-signaalin amplitudin 15 nouseminen kesken kirurgisen operaation antaa aihetta hue -leen. Tällöin on kuitenkin vaikeuksia tulkita, mistä edellä mainituista parametreistä kyseinen nousu johtuu ja tulisiko potilaalle siis antaa lisää nukutusainetta, paralysoivia aineita vai kipuja lievittävää ainetta ja miten paljon.

20

Edellä selostettuun perustuva EEG/EMG-analysaattori on toteutettu em. tutkijaryhmän toimesta mittaamalla ja käsittelemällä ko. signaalit ja tulostamalla digitaalivolttimitterillä ja piirturilla EEG-signaalista keskimääräinen taajuus 25 ja EEG- ja EMG-signaalista keskimääräinen tasasuunnattu amplitudi. Käyttäjän kannalta ratkaisu ei ole kovin havainnollinen ja erityisenä vaikeutena on tulostettujen suureiden historian seuraaminen ja vertailu.

30 Sen sijaan pelkästään EEG-aaltoja varten on kehitetty varsin sofistikoituja rekisteröinti- ja tulostusratkaisuja.

Eräs tunnettu EEG-aaltojen monitorointisysteemi on esitet- ' ty US-patentissa n:o 4,215,697. Tämän ratkaisun mukaan esitetään potilaan kallosta rekisteröidyn EEG-siqnaalin 35 amplitudi tai teho ja taajuusjakautuma ajan funktiona i 3-dimensionaalisesti videomonitorilla jatkuvasti etenevänä * 4 64281 diagrammina, jolloin reaaliaikaisen informaation lisäksi monitorilla on nähtävissä osa EEG-signaalin historiaa. Eräässä toisessa tunnetussa EEG-mcnitorointisysteemissä videomonitorilla on puolestaan esitetty EEG-amp.litudin 5 tai -tehon taajuusspektri aikaa kuvaavassa toisessa dimensiossa jatkuvasti etenevinä täpläriveinä, jolloin uusin täplärivi kuvaa reaaliaikaa. Itse amplitudin tai tehon intensiteetti on kuvattu yksinomaan täplien suhteellisen kirkkauden avulla. Nämä tunnetut systeemit tarjoavat pelk-10 kää piirturilla saatavaa EEG-käyrää huomattavasti havainnollisemman monitorointiratkaisun. Nämä ratkaisut, ovat kuitenkin varsin mutkikkaita ja kalliita ja soveltuvat huonosti useamman signaalin samanaikaiseen tulostamiseen 3a seurantaan.

15

Keksinnön tarkoituksena on luoda uusi parannettu potilaan valvontajärjestelmä, josta tunnetussa tekniikassa ilmenevät puutteet on poistettu ja jonka avulla potilaan anes-teettisesta tilasta ja paralysaatiosta saadaan entistä 20 luotettavampaa informaatiota mahdollisimman selkeästi esitettynä .

Keksinnön tarkoituksena on myös luoda määritettäville, potilaan anesteettista tilaa ja paralysaatiota kuvaaville sig-25 naaleille kompakU.käyttajän kannalta edullinen näyttö siten, että toisiaan täydentävät ja selittävät suureet ovat helposti vertailtavissa. Edelleen keksinnön tarkoituksena on aikaansaada kyseisille suureille analoginen näyttö siten, että toisaalta voidaan seurata suureiden reaaliaikaista 30 arvoa, toisaalta historiaa. Samalla tavoitteena on myös havainnollisen ia muistivälineiden käytön karmalta edullisen näytön aikaansaaminen. Muut keksinnön tavoitteet ja edut käyvät ilmi jäljempänä esitetystä.

35 Keksinnön tavoitteet saavutetaan patenttivaatimuksessa 1 ja alavaatimuksissa tarkemmin esitetyllä tavalla. Keksinnön mukaisesti, anestesiologi voi potilaan anestesian aikana näyttölaitteelta jatkuvasti reaaliajassa seurata ja verrata 64281 keskenään toisaalta potilaasta mitattua ja määritettyä spontaania EMGrtä ja toisaalta lihasparalvsaatiota, mikä auttaa häntä uudella ja merkittävällä tavalla erottamaan havahtumi-sen ja heräämisen aiheuttamat vasteet sellaisista, jotka 5 seuraavat lihasparalyysin heikkenemisestä. Tässä näytön kom-paktisuus ja reaaliaikaisuus ovat tärkeitä, sillä havahtu-misvasteet ovat nopeita ilmiöitä. Mikäli elektrodit sijoitetaan potilaan kallon, niskan ja/tai kaulan alueelle, voidaan samoja elektrodeja hyväksikäyttämällä tämän lisäksi 10 edullisesti seurata potilaan aivojen sähköistä aktiviteettia (EEG) ja tämän avulla valvoa, ettei potilaan anesteettinen tila muodostu Inian syväksi. Siten spontaani EMG, lihaspa-ralysaatioaste huomioon ottaen, varoittaa anestesiologia heräämisvasteista eli liian keveästä nukutuksesta, ja toi-15 saalta EEG varoittaa aivojen aineenvaihduntahäiriöistä, jotka liittyvät liian syvään anestesiaan. i i i i Näyttölaitteella voidaan reaaliaikaisen informaation lisäksi samanaikaisesti edullisesti esittää myös melkoinen 20 osa rekisteröintitapahtumien historiaa. Valitsemalla EMG-aalloille varsin laaja kaista voidaan EMG-informaation luotettavuutta osaltaan parantaa, sillä EMG-aaltoja esiintyy laajalla taajuusalueella. Koska toisaalta tärkeää on se esiintyykö ylipäänsä EMG-aktiviteettia eikä niin-25 kään millä taajuudella ja millä absoluuttisella amplitudilla tai teholla, keksinnön mukaisella pylväsdiagrammilla ja varsinkin tulostettavien arvojen logaritmoinnilla saadaan ; mahdollisimman selkeä kuva potilaan aktiviteetista.

Logaritminen näyttö on myös EEG-aaltojen amoli-30 tudin tai tehon kannalta edullinen, sillä anestesian vai- < kutuksesta EEG-aaltojen taso laskee oleellisesti, jolloin tärkeää on havaita ennen muuta EEG-aktiviteetin suhteellisten muutosten esiintyminen eikä niinkään teholtaan f i suurienkin signaali piikkien absoluuttisten arvojen havait- j 35 seminen. j t i » t k f i * t 6 64281 EEG-aallot tarjoavat varsin hyvän potilaan anesteettisen tilan indikaattorin kuten edellä on todettu. Valvonnan kannalta edullinen indikaattori saadaan nimenomaan seuraamalta F.EG-amplitudin tai -tehon ja EEG-keskitaajuuden arvojen mahdol-5 lista samanaikaista huomattavaa laskua. Käytännössä anestesiologilla tai vastaavalla potilaan anesteettisen tilan valvontaa leikkaussaleissa suorittavalla henkilöllä on yleensä myös muita tehtäviä kuten sydämen toiminnan, verenpaineen yms. valvonta, puhumattakaan itse anesteettiSten aineiden, 10 paralysoivien aineiden varsinaisesta annostelusta potilaaseen, minkä johdosta laitteiden jatkuva tarkkailu ei käytännössä ehkä aina ole mahdollista. Keksinnön mukaisessa järjestelmässä on edullista yhdistää monitorointiin automaattinen hälytys valitsemalla sopiva raja-arvo 15 kyseisiä suureita edustavien arvojen summalle. Järjestämällä : myös spontaanien EMG-signaalien monitoroinnille halytysfunk-tio, jonka avulla osoitetaan potilaan liian vähäinen relaksaatio esimerkiksi kirurgisten toimenpiteiden kannalta, vapaudutaan keskeytyksettömästä näyttölaitteiden tarkkailusta.

20

Keksintöä selostetaan seuraavassa tarkemmin viitaten oheiseen piirustukseen, jonka ainoa kuvio esittää lohkokaaviona erästä keksinnön mukaista mittaus- ja valvontajärjestelmää.

25 Piirustuksen mukaisesti potilaan P kallonalueen biosähköistä

aktiviteettia havainnoidaan ilmaisimien 1 avulla. Isoloidussa I

etuastevahvistimossa 2 vahvistettu signaali syötetään ka is- j tanmaäritysvälineiden 3 ja 4 läpi EEG- ja EMG-aaItoalueiden < erottamiseksi toisistaan. Todellisuudessa alueet peittävät f 30 jonkin verran toisiaan. Monitoroitavan informaation laajuu- ! den kannalta on kuitenkin täysin riittävää ja signaalinkäsittelyn kannalta yksinkertaisempaa erottaa analysoitavat alueet kokonaan toisistaan esimerkiksi siten, että EEG- · kaistaksi valitaan 1 - 40 Hz, käytännössä riittää 2 - 25 Hz, j 35 ja EMG-kaistaksi valitaan 60 - 500 Hz, käytännössä riittää 65 - 350 Hz.

64281 ; 7

Eräs kaistojen valintaan vaikuttava tekijä on se, että koska EMG-aallot voivat olla hyvinkin heikkoja, ennen analyysia niistä on poistettava verkkohäiriöt. Verkkotaajuuden ollessa 50 Hz {60 Hz) voidaan valituilla EEG-alueilla päästä suoraan 5 eroon perushäiriötaajuudesta ja sen harmonisista.

Verkkohäiriöiden eliminointi EMG-signaalikomponentista ta- ; pahtuu suodinjärjestelyn 5 avulla, joka voidaan edullisesti toteuttaa esimerkiksi FI-patenttihakemuksessa no 811941 j 10 esitetyllä tavalla. Tällöin EMG-signaalikomponentista näyt- ! teitä ottamalla ja näytteet keskiarvoistamalla signaalista saadaan suodatettua perushäiriötaajuus ja sen parittomat ; harmoniset samalla, kun signaali laskostuu perushäiriötaa-juutta pienemmille taajuuksille. Tällöin parilliset har-15 moniset saadaan yksinkertaisesti poissuodatettua ylipäästö-suotimella. Mainitusta signaalin laskostuksesta ei monitoroinnin kannalta tässä tapauksessa ole haittaa, koska EMG-signaalikomponentista määritetään vain amplitudi tai teho.

20 Verkkohäiriöiden poiston jälkeen EMG-signaalikomponentin amplitudin tai tehon määritys ja arvojen logaritmointi aikaansaadaan sinänsä tunnetuilla välineillä 6. Vastaavasti välineillä 7 määritetään EEG-signaalikomponentin amplitudi tai teho ja suoritetaan niin ikään arvojen logaritmointi. Väli-25 neillä 8 määritetään EEG-signaalikomponentin keskitaajuus. :

Prosessoriyksikkö 9 on järjestetty ottamaan mieluimmin saman- j pituisia peräkkäisiä aikajaksoja edustavia näytteitä jatku- ; vasti määritetyistä suureista ja käsittelemään näytteet siten ! j 30 että ne voidaan esittää videomonitorilla tms. näyttölaitteella j 10 jatkuvasti etenevänä, suurekohtaisena pylväsdiagrammina- i Järjestelmän olennaisena osana potilaasta mitataan edellä ; selostetuista EMG- ja EEG-signaaleista riippumatta neuromus- i 35 kulaarinen blokadi. Tämä voi tapahtua sinänsä tunnetulla ta- i valla yksiköllä 15, jolloin hermostimulaattorilla 15b anne- j taan toistuvina jaksoina peräkkäiset sähköimpulssit elektro-deilla 14b. Esimerkiksi voidaan antaa neljä pulssia sekunnin ; i

J

♦ β 64281 välein ("Train-of-four"), mikä toistetaan 10 - 00 s välein. Lihasreaktio rekisteröidään edellä selostetusta spontaanin EMG:n mittauksesta täysin erillisenä EMG-amplitudimittaukse-na elektrodeista 14a detektori- ja vahvistinvälineillä 15a.

5 Elektrodi 14a on referenssielektrodi.

Prosessori 9 ohjaa välineiden 15 toimintaa ja muokkaa saadun informaation videomonitorilla 10 esitettäväksi. Näyttö voidaan edullisesti järjestää siten, että kutakin pulssia 10 vastaa oma, mitattua EMG-responssia edustava pylväs, jolloin potilaan lihasparalysaation trendi on selvästi nähtävissä.

Tulkinnan kannalta on oleellista toisaalta pylvään pituus, joka edustaa jäljellä olevaa lihasvoimaa, toisaalta saman jakson ensimmäisen ja viimeisen pylvään suhde, mikä kuvaa 15 lihasvoiman vähenemisen astetta toistuvan stimulaation aikana. Lihasparalysaatiomittauksen käytännön toteutuksen osalta viittaamme esimerkinomaisesti seuraaviin artikkeleihin: Lam, H.S., Cass, N.M. and Ng, R.C. (1981).

Electromyographic monitoring of neuromuscular block. Br. J.

20 Anaesth., 53, 1351. Lam, H.S., Morgan, D.L., and Lampard, D.G. (1979, January). Derivation of reliable electromyograms and their relation to tension in mammalian skeletal muscles during synchronous stimulation. EEG Clin. Neurophysiol., 46, 72? Ali, H.H., and Savarese, J.J. (1976) 25 Monitoring of neuromuscular function. Anesthesiology, 45, 216. Tällä tavoin erikseen mitatun lihasparalysaation avulla voidaan tulkita, mikä potilaan kasvoista mitatusta spontaanin EMG-aktiviteetin kasvusta johtuu ennen muuta riittä- ! mättömästä paraiyysistä, mikä riittämättömästä anestesian j 30 syvyydestä, sillä kipuärsytyksestä johtuvaa EMG-aktiviteet- ! tia voidaan valvoa seuraamalla samalla itse kirurgisia toi- ! menpiteitä.

Järjestelmään kuuluu myös muistivälineet 11 näytettävää in-35 formaatiota varten ja näytetyn informaation tallentamiseksi j siten, että mikä tahansa osa rekisteröityjen signaalikom- ί ponenttion historiaa voidaan haluttaessa esittää videomonitorilla.

9 64281

Kun kuvaruutu on aika-akselin suunnassa tullut, täyteen voidaan tehdä esimerkiksi siten, että histogrammeja siirretään aika-akselilla 2/3 taaksepäin. Jos aika-akseli siis edustaa esim. 30 minuutin jaksoa, siirtyy tällöin viimeisintä 10 5 minuuttia edustava diagrammin osa aika-akselin alkuun ensimmäiseksi 10 minuutin jaksoksi. Huomattakoon, että li-hasrelaksaatiota edustavassa pylväsdiagrammissa voi käytännön syistä olla eri aikaskaala kuin mainituissa muissa pylväsdiagrammeissa.

10 EEG:tä ja spontaania EMGrtä edustavissa näytöissä voi kukin pylväs edullisesti vastata 10 sekunnin ajalta mitattua ja laskettua keskiarvoa. Viimeistä pylvästä voidaan haluttaessa päivittää esimerkiksi sekunnin välein, jolloin saadaan 15 käytännöllisesti reaaliaikaista informaatiota jatkuvasti.

Tällainen järjestely on muistivälineiden kannalta erittäin edullinen, ts. tilaa säästävä. Reaaliaikaista informaatiota edustava pylväs voidaan myös sijoittaa muusta py]väsdiagram- ; mistä hieman erilleen kuten piirustuksessa on esitetty. : 20 Luonnollisesti vastaavaa järjestelyä voidaan myös soveltaa lihasrelaksaation rekisteröintiin esimerkiksi siten, että kyseinen neljän pulssin jakso mitataan useammin kuin minuutin välein, jolloin mainitut välitulostukset edustavat paremmin reaaliaikaa.

25

Systeemi voidaan myös edullisesti varustaa hälytyslaitteilla 12, jotka prosessoriyksikön 9 ohjaamana automaattisesti anta- i vai hälytyksen, esimerkiksi ääni- tai valomerkin, kun jokin monitoroitavista suureista alittaa/ylittää määrätyt raja-arvot.

30 EEG-monitoroinnin yhteydessä hälytys voidaan edullisesti järjestää tapahtuvaksi silloin, kun taajuus- ja amplitudi/ tehoarvot samanaikaisesti laskevat tiettyjen raja-arvojen alapuolelle. Monitorilla hälytvsrajaa voidaan havainnollisesti j kuvata ko. suureita osoittavien pylväiden yhteisellä, tietyllä [ 35 alimmalla pituudella, joka haluttaessa voidaan merkata näyt- ! tölaitteelle näkyviin. Tällä hälytysmerkillä osoitetaan potilaan J anesteettisen tilan liiallista syvyyttä. ’ il i l '·» 10 64281

Vastaavasti voidaan spontaanin EMG:n monitoroinnilla haluttaessa järjestää tietty hälytysmoodi, joka esimerkiksi otetaan käyttöön silloin, kun potilaan anesteettinen tila ja relaksaatio on saatu riittäväksi kirurgisia toimenpiteitä 5 varten, ja joka voi antaa hälytyksen, mikäli tällöin tietyn raja-arvon ylittävä EMG-aktiviteetti osoittaa, että potilaan anesteettinen tila on riittämätön.

Haluttaessa voidaan suureista tulostaa näkyviin myös niiden 10 reaaliaikainen arvo, hälytysrajan arvo tms. digitaalisesti kuten piirustuksessa on esitetty.

Keksintö ei rajoitu esitettyyn sovellusmuotocn, vaan useita keksinnön muunnelmia on ajateltavissa oheisten patenttivaa-15 timusten puitteissa.

t < \ 0 > v t k * > j f >

L

t l \ \ t

Claims

1. Mittaus- ja valvontajärjestelmä potilaan tilan seuraamiseksi ja rekisteröimiseksi varsinkin anestesian 5 aikana kirurgisissa operaatioissa, tunne ttu siitä yhdistelmästä, että siihen kuuluvat elektrodivälineet (1) spontaania EMG-aktiviteettia sisältävien biosähköisten signaalien havaitsemiseksi ja ilmaisemiseksi potilaan kallon, niskan ja/tai kaulan alueelta, välineet (2) 10 mainittujen signaalien vahvistamiseksi, välineet (2, 6) EMG-kompnenttisignaaiien erottamiseksi majnituista signaaleista ja kvantifioimiseksi halutulla tavalla, sekä välineet (9) aaitosignaalin informaation käsittelemiseksi esittämistä varten, että järjestelmään lisäksi kuuluvat 15 välineet (14, 15) potilaan neuromuskulaarisen blokadin mittaamiseksi erikseen,oleellisesti yhtäaikaa mainitun spontaanin EMG-aktiviteetin kanssa sinänsä tunnetulla tavalla stimuloimalla sähköisillä impulsseilla jotakin lihashermoa ja mittaamalla lihasreaktio esimerkiksi EMG:n 20 avulla, ja että mainitut, määritetyt suureet on järjestetty rekisteröitäväksi ja esitettäväksi näyttö^äiineillä olennaisesti reaaliaikaisesti mieluimmin siten, että mainittu spontaani EMG sekä mainittu stimuloiden mitattu linasparalysaatio tulostetaan yhteisellä näyt töiaitteel-25 la (10) .

1 1 64281

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, [ tunnettu siitä, että mainitut elektrodivälineet (1) ! on järjestetty havaitsemaan myös potilaan EEG-signaalit, ! 30 ia että siihen kuuluvat välineet (4, 7, 8) EEG-komoonentti- t signaalien erottamiseksi mainituista biosähköisistä i signaaleista ja kvantifioimiseksi halutulla tavalla. ; ί

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjestelmä, j 35 tunnettu siitä, että mainitut EEG- ja EMG-signaali- j komponentit on järjestetty erotettaviksi toisistaan } kaistanmääritysvälineiden avulla siten, että mainitulle [ EEG-kompononttisignaalille on järjestetty valittavaksi · kaista i - 40 Hz, mieluimmin 2-25 Hz, ja että mainitulle f i 12 64281 EMG-komponenttisignaalille on järjestetty valittavaksi kaista 60 - 500 Hz, mieluimmin 65 - 350 Hz.

4. Jonkin yllä olevan patenttivaatimuksen mukainen järjestelmä, ^ tunnettu siitä, että mainitusta EMG-signaali- komponentista on järjestetty näytettäväksi tehoarvot, ja että systeemiin kuuluu suodinvälineet (5) mainittua EMG-signaalikomponenttia varten, jotka on järjestetty pois-suodattamaan sähköverkon perustaajuuden ja sen kaikki 10 harmoniset taajuudet.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 2, 3 tai 4 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että mainitusta EEG-signaalikomponentista on järjestetty määritettäväksi amplitudi- tai teho- ja taajuus- 15 arvot.

6. Jonkin yllä olevan patenttivaatimuksen mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että määritetyt suureet on järjestetty esitettäväksi samanaikaisesti analogisena, suurekohtaisena histegrämminä 20 siirrettävän, 2-dimensionaalisen symbolijonon muodossa siten, että toinen dimensio on järjestetty osoittamaan suureen kvantifioitua arvoa ja toinen, symbolijonon siirtosuunnan kanssa yhdenmukainen dimensio aikaa.

7. Jonkin patenttivaatimuksista 2, 3, 4, 5 tai 6 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että mainitut, kvanti-fioituja EEG- ja EMG- signaalikomponentte ja edustavat analogiset » symbolic on järjestetty muodostamaan pylväsdiagrammin siten, ; että pylväät kustakin halutusta suureesta on järjestetty esoit- > 30 tamaan valittuja aikajaksoja edustavia keskiarvoja, ja että j pylväsdiagrammiin lisäksi kuuluu pylväs, joka on järjestetty ! osoittamaan suureen reaaliaikaista arvoa. f i

8. Jonkin patenttivaatimuksista 5, 6 tai 7 mukainen järjestelmä, j 35 tunnettu siitä, että mainitun EEG-signaalin näyttö on järjestetty siten, että teho- ja taajuusarvoja kuvaavat analogiset pylväät on järjestetty osoittamaan vastakkaisiin | f * 1 3 64281 suuntiin samalla kun niiden O-kvantiteetit on ainakin pääasiallisesti järjestetty rajoittumaan toisiinsa, esimerkiksi suoraan tai kapeahkon välivyöhykkeen kautta.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että siihen kuuluu hälytyslaitteet (12), esimerkiksi ääni- tai valomerkin antamiseksi, jotka on järjestetty aktivoitaviksi mainittuja EEG-teho- ja -taajuusarvoja kuvaavien pylväiden reaaliarvoa osoittavan yhteisen pirnuu- 10 den alittaessa valitun raja-arvon.

10. Jonkin patenttivaatimuksista 4, 5, 6, 7, 8 tai 9 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että siihen kuuluu hälytyslaitteet (12), jotka on järjestetty aktivoitaviksi EMG-signaalikompo- 15 neniin tehoarvojen ollessa tietyn raja-arvon yläpuolella.

11. Jonkin ylläolevan patenttivaatimuksen mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että lihasparalysaation määrittämiseen on järjestetty käytettäväksi ns. 'Train-of-four'-stimulointia, 20 jolloin hermostimulaattorilla annetaan toistuvina jaksoina neljä lyhyin väliajoin toisistaan erotettua sähköistä impulssia, ja että lihaksen sähköistä reaktiota edustava mitattu EMG-sxgnaali on järjestetty näytettäväksi siten, että kutakin sähköistä impulssia vastaa oma pylväs, joka mieluimmin osoittaa 25 mitatun EMG-signaa1in integroitua arvoa mainittujen neljän impulssin keskinäistä antoväliä paljon lyhyemmältä aikajaksolta.

12. Jonkin yllä olevan patenttivaatimuksen mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että siihen kuuluu analogia/ 30 digitaalimuunnin ja muistivälineet (11) näytettävän informaation tallentamiseksi digitaalimuotoisena,niin että haluttu osa havaitun signaalin historiasta or uudelleen visualisoitavissa mainitulla näyttölaitteella. j i i

13. Jonkin yllä olevan patenttivaatimuksen mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että siihen kuuluu välineet (6, 7, 8) ainakin yhden komponenttisignaalin amplitudi- tai tehoarvojen tulostamiseksi logaritmiarvoina.

: [ » 14 64281