FI63418C - Foerfarande foer tillvaratagande av ren kristallin beta-aeskinur froen av haestkastanjer - Google Patents

Description

Ι~ ,ίί Γοη KU ULUTUSJULKAISU - „ Λ jjSlfo ίβ] (11) UTLÄGGN I NGSSKRIFT 6 3 4 1 8 5¾¾¾ C (4¾ Patentti e> 3r.no tty 10 06 1903

Patent neridelat - (51) Kv.ik?/int.a. C 07 G 3/00, C 07 J 63/00 SUOM I — FI N LAN D (21) hteotdhikemu· —NtwdwekiHi»g 761957 (22) HakMnltpiivI —AMeimInfAg O5.O7.76 ' (13) Alkupllvl—GUtightMdig O5.O7.76 (41) Tullut JulkiMkd — Blivlt j_2 01 77

Patentti-j· rekisterihallitut (44) NihUvUutpwton j« kuulJuUuiMn jmn. —

Patent· och regitteratyrelien AmMum uthifd oeh utLskrtfun publkwrad 28.02.83 (32)(33)(31) Pjnrftny Muoik«u-4««ftrd prtorlut 11.07-75

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) P 253091+1.5 Toteennäytetty-Styrkt (71) Dr. Madaue & Co., Postfach 93 20 01, 5 Köln 91 (Merheim),

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Rolf Madaus, Köln-Briick, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (7^) Leitzinger Oy (5^) Menetellä puhtaan kiteisen ^-aeskiinin talteenottamiseksi hevoskastanjan siemenistä - Förfarande för tillvaratagande av ren, kristallin ^-aeskin ur frön av hästkastanjer Tämän keksinnön kohteena on menetelmä puhtaan kiteisen 8-aeskiinin (ominaiskiertokyky -27°) ottamiseksi talteen hevoskastanjan (Aesculus hippoeastanum) siemenistä, jotka uutetaan alemman alkyylialkoholin vesiliuoksella, saadut uutteet saatetaan kosketuksiin H+-muod088a olevan kationinvaihtimen kanssa, syntynyt eluaatti haihdutetaan tislaamalla kationinvaihtimen poistamisen jälkeen, lisätään vettä, syntynyt kiteinen sakka poistetaan suodattamalla tai linkoamalla.

Tähän saakka on oletettu, että kiteytettävissä oleva hapan saponiini on sitoutunut rohdokseen tähän asti tuntemattomien ryhmien välityksellä ja voidaan liuottaa pois tästä luonnosta peräisin olevasta eli natiivista kompleksista heikolla happohydrolyysillä. Vaikkakin natiivin saponiinikompleksin veteen liukenevuus on vielä tyydyttävä suunnilleen neutraalissa pH-arvossa, on tästä vapautetun aeskiinin veteen liukenevuus erittäin pieni.

US-patenttijulkaisusta 3.238.190 on tunnettu johdannossa kuvattu uuttomenetelmä, jolla kiteinen aeskiiniseos otetaan talteen hevoskastanjan siemenistä. Aeskiiniseos sisältää sekä ά- että 2 6341 8 /3-isomeer iä. Nyt on kuitenkin havaittu, että aeskiinin o<-isomeerin farmakologinen vaikutus on melko vähäinen, mikä vaikuttaa epäedullisesti aeskiiniseoksen kokonaisvaikutukseen.

Keksinnön mukaisella menetelmällä voidaan nyt puhdas /4-aeskiini ottaa talteen suurella saannolla. Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että uutettavan aineen ja liuottimen painosuhde on noin 1:10 ja uuttoliuotin on metanoli/vesi-seos, joka sisältää 65 tilavuus-% metanolia, että uutto suoritetaan pyörrevirtauuttona, uutteet saatetaan kosketukseen voimakkaasti happaman kationinvaihtimen kanssa, joka säätää aeskiiniliuoksen pH:n arvoon noin 3,5, korkeintaan 3,8, raaka aeskiini liuotetaan metanoliin, käsitellään aktiivihiilellä ja seostetaan metanoliliuoksesta lisäämällä vettä ja saatu aeskiini-happo muutetaan tarvittaessa farmakologisesti hyväksyttävän emäksen kanssa vastaavaksi suolaksi.

Keksinnön mukaisella menetelmällä saadun aeskiinin koostumus on aina prosentuaalisesti sama, minkä todistavat lukuisat suoritetut valmis-tuserät ja mihin on saatu vahvistus röntgenrakennusanalyysillä, NMR-spektrografialla, kromatograafisella erotuksella, optisen kiertokyvyn mittauksella sekä hemolyyttisellä indeksin määrityksellä. Keksinnön mukaisessa menetelmässä kuivattu ja hienoksi jauhettu lääkeraaka-aine, josta rasva ei ole poistettu, sekoitetaan metanolin ja veden seokseen ja sitä uutetaan käyttämällä pyörrevirtausuutosta huoneen lämpötilassa. Seossuhde on 1 osa lääkeraaka-ainetta 10 osaa kohti uutosnestettä ja uuttamisaika on 15 minuuttia. Dekanttereissa ja separaattoreissa tapahtuu lääkeraaka-aineen erottaminen primäärisestä uutoksesta. Primäärinen uutos suodatetaan sen jälkeen käyttämällä kiilloitettuja suodattimia. Tämän jälkeen tapahtuu ioninvaihto ja tällöin tarkoituksenmukaisella tavalla siten, että kolonnimenetelmän jälkeen käytetään voimakkaasti hapanta kationinvaihdinta sen H+-muodossa. Läpivirtaus tapahtuu alhaalta ylöspäin kolonnin kautta. Poistuvan aeskiiniliuoksen pH-arvo ei saa ylittää lukuarvoa 3,5. Ioninvaihtimen regenerointi tapahtuu 10-%:11a suolahapon vesiliuoksella lämpötilassa 70°C.

Ioninvaihtimen kautta kulkenut aeskiiniliuos haihdutetaan kuiviin tislaamalla liuotin pois, mikä tapahtuu siten, että haihdutussuhde jää arvojen 2:1 ja 4:1 väliin sekä sopivimmin arvoon 2,5:1, mikä merkitsee sitä, että 10 litraa aeskiinia sisältävä liuos haihdutetaan 4 litraan, jolloin raaka-aeskiini kiteytyy pois. Raaka-aeskiinin 6341 8 poistamisen jälkeen pestään se kuumalla vedellä, lingotaan vielä kerran ja kuivataan tyhjökuivauskaapissa lämpötilassa 80°C.

Toistokiteytystä varten liuotetaan raaka-aeskiini 10-ker-taiseen määrään metanolia. Seokseen lisätään 5 % jauhettua aktiivihiiltä laskettuna raaka-aeskiinin määrästä, minkä jälkeen liuos kuumennetaan pystyjäähdyttimen alla kiehuvaksi, suodatetaan ja haihdutetaan puoleen määrään. Toistuneen suodatuksen jälkeen lisätään metafioliliuokseen kaksinkertainen määrä mineraalitonta vettä lämpötilassa 90°C ja huoneen lämpötilassa tapahtuneen jäähdytyksen jälkeen eronnut kiteinen aeskiini erotetaan kammioseparaattorilla ja kuivataan tyhjössä lämpötilassa 80°C, Saanti on noin 1,5 - 2,0 % laskettuna käytetyn lääkeraaka-aineen määrästä ja puhtauaste 97 - 100 % aeskiinia.

Saatu aeskiini voidaan liuoksessa muuttaa sopivan emäksen kanssa suolaksi, jolloin on pidettävä huolta siitä, että neutraloitaessa ph-arvo ei tule suuremmaksi kuin 7. Alkoholipitoisessa liuoksessa syntyy tehotonta aeskinolia. Edullisia aineita suolan muodostamiseksi ovat esim. al-kalivetykarbonaatit, jotka lisätään kiinteässä muodossa alkoholiseen aeskiiniliuokseen. Lisäksi ovat edullisia, mono-, di- ja trialkanoliamiinit, varsinkin trietanolii* amiini.

Saatu aeskiini vaikuttaa farmakologisesti selektiivisesti turvotuksia vähentävästi, paisutustiloja vähentävästi, tulehduksia estävästi ja antitromboottisesti. Sitä voidaan käyttää tavallisina farmaseuttisina valmistusmuotoina.

Hapan muotoon veteen niukkaliukoinen, minkä johdosta se edullisesti muutetaan alkoholiuoksen muotoon tai geeliksi 6341 8 4 käytettäväksi paikallisesti vaikuttavana aineena. Suolat, varsinkin natriumsuola, ovat veteen hyvin liukenevia ja niitä voidaan käyttää tabletteina, lääkerakeina, liuoksina, geeleinä, ampulleina. Suun kautta tapahtuva annostus laskettuna happameksi aeskiiniksi on 60 - 120 mg. Esimerkiksi natriumaeskinaatin verisuonensisäinen annostus on keskimäärin 5 - 10 mg päivässä laskettuna happameksi aeskiiniksi.

Akuuttisen myrkyllisyyden lukuarvot (DLmin - DL^q) vaihte-levat riippuen eläinlajista ja koeolosuhteista (rotu, hoitotapa, ravitsemustila). Annettaessa suonensisäisesti saatiin seuraavat arvot (kaikki lukuarvot ovat mg/kg): hiiri: 1,5 - 9,3 rotta: 2,0-16,8 marsu: 7,5-9,1 kaniini: 3,0-5,0 sika: 4,0 koira: 3,0

Kroonisen myrkyllisyyden tutkiminen eläinkokeissa ei näyttänyt mitään eläimien sairaalloisia muutoksia. Fetotoksisuutta ja epämuodostumien syntymistä koskevat tarkat tutkimukset ovat osoittaneet, että aeskiini ei aiheuta mitään epämuodostumia.

Aeskiinin farmakologisia vaikutuksia on tutkittu yli 30 000 yksittäisellä kokeella. Saadut tulokset merkitsevät sen terapeuttiselle käytölle leveää ja varmaa pohjaa.

5 6341 8

Tarkemmin selostettuna on esimerkiksi aeskiinin vaikutusta tulehduk-sillisiin turvotustiloihin - pelkästä tihkumisesta vaikeisiin kudoksen kuolioihin - tutkittu, jolloin nämä tilat ovat provosoitavissa seuraa-villa aineilla: ovalbumiini, dekstraani, paikallinen arthusfenomeni, karrageenin, hyaluronidaasi, bradykinin, compound 48/80, serotoniini, histamiini, aerosiili, kaoliini, mehiläismyrkky, leipomohiiva ja formaliini. Kaikissa tapauksissa oli koemallina hyvin mitattavissa oleva rotankäpälän turvotus. Selvimmin ovat huomattavissa vaikutukset sellaisiin turvotuksiin, joissa verinesteen tihkuminen ektrakapillääri-selle alueelle on leimaa antava. Käpälän turvotuksen lisäksi pystyy aeskiini myös estämään ovalbumiinilla tai histamiinilla provosoitavissa olevan merisian keuhkoödeeman. Hyvin verrattavissa ihmisen olosuhteisiin on traumaattinen rotankäpälän turvotus paikallisen, keinotekoisen verettömyyden kautta.

Hyviä tuloksia on aeskiinilla saatu aikaan selkärangan kipuoireyhtymien hoidossa. Nikamiin liittyvät kiputilat, olkapää- ja käsivarsi-oireyhtymä (zervikal-syndrom), LVS-oireyhtymä (lumbago, iskias) jne., ovat olleet lisääntyvien tutkimusten kohteina. Aeskiinin käyttö, lähtee . siitä, että laskimoveren pysähdysten tapahtuminen laajentuneissa laski-mopunoksissa selkärangan kanavan alueella ovat alkuperäisestä osallistuneet patologisiin tapahtumiin. Niin sanotut radikulääriset turvotukset ja laskimoissa tapahtuvan verenvirtauksen häiriöiden vaikutus alkeistukikudokseen voidaan poistaa aeskiinin avulla.

Yli 800 tapauksessa on todettu, että jopa jatkuvalla hoidolla paranta-mattomissa olevat tuskatilat, joihin liittyy osaksi huomattavan suuria selkärangan liikuntakyvyn rajoituksia yhdistettyjä hermojuurien ärtymiseen, reagoivat yllättävän hyvin aeskiinilla tapahtuvan hoitoon.

Verrattaessa tähän saakka tavallisiin käsittelymenetelmiin on todettu huomattava hoitokauden lyheneminen sekä merkittävissä määrin parempi paranemisprosentti (90 %). On tarkoituksenmukaista, että käsittely suoritetaan ainakin viikonpituisena aikana aeskiini-ampulleilla (natriumaeskinaattia 5 mg) päivittäisenä hoitona ja riippuen paranemis-tilasta tämän jälkeen 2-3 kertaa viikossa 1 ampulli kerrallaan. Aeskiini- lääkerakeita voidaan lisätä jo tämän jälkeen hoitoon tai hoito siirtää myöhemmin kokonaan niiden varaan hoidon tulosten saavuttamiseksi.

Turvotuksista johtuvissa aivojen toimintahäiriöissä, myös akuuttisissa ja hengenvaarallisissa tapauksissa, on aeskiini osoittautunut erittäin 6341 8 6 käyttökelpoiseksi.

Lukuisissa tapaturmaisissa aivovauriotiloissa (kommotio, kontuusio), joita tapahtuu liikenneonnettomuuksissa, on aeskiini saanut laajaa käyttöä.

Tapaturmia parannettaessa on tapaturman jälkeisten ja leikkausten jälkeisten turvotusten poistaminen potilaasta oleellisesti helpompaa. Aeskiini soveltuu tällöin parannettaessa haavoja, murtumia, sijoiltaan menoja, nyrjähdyksiä ja ruhjevammoja.

Käytettäessä ennen leikkausta injektioita, joissa on 2 ampullia natriumaeskinaattia a 5 mg, joka annetaan ensimmäisten 2-3 päivän aikana tarkoituksenmukaisesti toistettuna 12 tunnin väliajoin, on useissa tapauksissa mahdollista estää ennakolta leikkauksen jälkeisen turvotuksen syntyminen.

7 „ . ,, .„ 6341 8

Esimerkkejä Esimerkki 1 10 kg kasvin Aesculus hippocastanum siemeniä saatettiin hienoksi jauhettuna pyörrevirtausuutoksen alaiseksi 100 litrassa metanoli-vesi-seosta (65 tilavuusprosenttia). Etukäteen suoritettava siemenien kuoriminen tai rasvan poistaminen ei ollut tarpeen. Lääkeraaka-aineen poistamisen jälkeen dekantoimalla ja separaattoreilla kulkee uute H+-muodossa olevalla, vahvasti happamella kationinvaihtimella (esim. Lewatit S 100) täytetyn kolonnin kautta ja tarkoituksenmukaisimmin alhaalta ylöspäin, jolloin poistuvan aeskiiniliuoksen p^-arvoksi tulee 3,5, eikä tämä arvo saa ylittää lukua 3,8. Uutos haihdutetaan tämän jälkeen suhteessa 10:4 ja kiteytyvä raaka-aeskiini kuivataan tyhjössä lämpötilassa 80°C. Tämän jälkeen liuotetaan raaka-aeskiini 10-kertaiseer määrään metanolia, liuokseen lisätään 5 % jauhetta aktiivihiiltä laskettuna raa'an aeskiinin määrästä ja seosta kuummenetaan pysty-jäähdyttimen alla. Suodatuksen jälkeen lisätään kuumaan metanoliliuok-seen saama määrä mineraalitonta vettä (90°C) ja eronnut kiteinen aeskiini poistetaan ja kuivataan tyhjössä lämpötilassa 80°C. Saadun aeskiinin sulamispiste on 222 - 227°C, kiertokyky -28° +2° ja pKs U,7.

Esimerkki 2 1000 g aeskiinia, toistokiteytettynä 3 kertaa metanolista lisäämällä 5 % aktiivihiiliä liuotetaan 15 litraan metyylietyyliketonilla denaturoitua etanolia, jonka makismilämpötila on 70°C, jatkuvasti ja tehokkaasti sekoittaen ja seokseen lisätään aeskiinipitoisuutta vastaava stökiömetrinen määrä natriumvetykarbonaattia p.a. jaksoittain. Natriumvetykarbonaatin lisäämisen aikana ei seoksen lämpötila saa ylittää arvoja 50 - 60°C.

Suolan muodostuminen heterogeenisessä faasissa vaatii 4 - 5 tuntia.

Tämän ajan kuluessa liukenee kaikki lisätty natriumvetykarbonaatti.

Tämän jälkeen poistetaan tislaamalla edellä mainitun ajan kuluttua 8 1 etanolista enintään lämpötilassa 50°C ja tyhjössä. Jäljelle jäänyt liuos suodatetaan. Syntynyt natriumaeskinaatti kiteytyy yön aikana värittöminä neuloina. Kidepuuro poistetaan emäliuoksesta ja 8 6341 8 sitä kuivataan tyhjökuivauskaapissa 50°C lämpötilassa 15 tuntia.

Jauhetun tuotteen vapaan hapon pitoisuutta tutkitaan analyyttisesti.

Analysoitu natriumaeskinaatti liuotetaan uudestaan 15 litraan metyyli-etyyliketonilla denatoroitua etanolis ja se saatetaan jälleen edellä selostettuun tapaan reagoimaan lasketun määrän kanssa natriumvety-karbonaattia p.a.

Tällöin on välttämätöntä huomata, että lisätyn alkoholin vähimmäispitoisuus on 96 painoprosenttia, koska muuten voisi syntyä" vaara alkalisen reaktion symtymisestä p^8, jolloin seurauksena olisi aeskiinin hajoaminen ja muuttuminen aeskinoliksi.

Liuosta käsitellään edellä selostettuun tapaan. Jauhatuksen jälkeen jälkikuivataan natriumaeskinaattia lämpötilassa 70°C tyhjökuivauskaapissa 24 tuntia. Saanti on 715 g = 70,2 % teoreettisesta määrästä.

Kaksi kertaa suoritetun reaktion jälkeen on tuote noin 97-prosenttista, jolloin siinä on noin 3 % happoa.

Esimerkki 3 1000 g aeskiinia liuotetaan 15 litraan metanolia sitä voimakkaasti ja jatkuvasti sekoittaen. Siihen lisätään aeskiinipitoisuutta vastaava stökiömetrinen määrä natriumvetykarbonaattia kiinteässä muodossa ja lämpötilassa noin 50°C seosta voimakkaasti sekoittaen. Reaktion päätyttyä siirretään syntynyt natriumaeskinaattiliuos inertissä kaasufaasissa (typessä) tapahtuvaan suihkukuivaukseen.