FI62305C - Pentaaza-tetracyklo-dodekadiendrivat anvaendbara foer reglering av vaexters tillvaext - Google Patents

Description

r-, KUULUTUSJULKAISU /ΟΤΠΓ W (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT 62 305 c ¢¢) Pst?n Iti cySnr^lty 10 10 1032 ^ ^ (51) Kv.lk?/lnt.CI.3 c 07 D 487/02 // A 01 F 43/90 SUOMI—FINLAND CM) IWttlh*k*im*--B«t«»it»ekn»ng 771087 (22) H»k*mlip»lvt — Ameknlngtdi| 06.04.77 (23) Allnipllvi—GlMgMcadag 06.04.77 (41) Tullut julklMlcil— Bllvtt offantllg ]_q 77 FMantet- }a rekisteri halittu· (44) Nihttvtkslpanon |I kuvLiulkstnm pvm. —

Patent- och reglsterstyrelsen An*6k>n utlagd och pubticarsd 31.08.82 (32)(33)(31) Pyydetty «tuofktuj—Begird prforttet 10.04.76

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) P 2615878.1 (71) BASF Aktiengesellschaft, D-6700 Ludwigshafen, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Rolf Platz, Mannheim, Werner Fuchs, Ludwigshafen, Norbert Rieber, Mannheim, Ulf-Rainer Samel, Mutterstadt, Johann Jung, Limburgerhof,

Bruno Wuerzer, Limburgerhof, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken

Tyskland(DE) (74) Oy Kolster Ab (54) Kasvien kasvun säätelemiseksi käytettäviä penta-atsa-tetrasyklo-dodeka-dieenijohdannaisia - Pentaaza-tetracyklo-dodekadienderivat användbara för regiering av växters tillväxt Tämä keksintö koskee uusia arvokkaita penta-atsa-tetrasyklo-dodekadieeni-johdannaisia, joita voidaan käyttää kasvien kasvun säätelemiseksi.

Keksinnön mukaisilla yhdisteillä, joiden kaava on: N--N-R^ Ϊ • 3 . . .2 2 3 jossa R on vety tai metoksikarbonyyli, R on vety tai R ja R yhdessä muodostavat toisen typpi-typpi-sidoksen ja R1 on fenyyliryhmä, joka mahdollisesti on substituoitu yhdellä, kahdella tai kolmella halogeeniatomilla, trifluori-metyyli-, nitro- tai metyyliryhmällä; mahdollisesti klooriatomi11a substituoitu bentsyyliryhmä; bentsisotiatsoli-, tiatsoli- tai 1-fenyylipyratsoliryhmä, ja niiden suoloilla on todettu olevan voimakas biologinen vaikutus kasveihin.

2 62305

Keksinnön mukaisia yhdisteitä voidaan valmistaa alla esitettyjen kaavojen III-VI mukaisista lähtöaineista. Kaavojen III-V mukaiset lähtöaineet (R=CH^ tai C^H^) valmistetaan tunnetuin menetelmin seuraavasti. Kvadrisykiäänin (I) annetaan reagoida atsodikarhonihappoesterien (II) kanssa yhdisteeksi III, joka muutetaan saippuoimalla ja dekarboksyloimalla yhdisteeksi IV ja tämä muutetaan yhdistettä TV eristämättä hapettamalla CuCl^rn kanssa Cu^-kompleksin kautta atsoyhdisteeksi V (JACS 91, 5668 (1969)).

ώ+ ( = N-COORL -^ ^^^V^N-COOR

ί-Μ l

^ ^Jr-COOR

I II III

" =¾ (iti ^ (k;

IV V

KOH/CH-OH

111 —^ ΙΙΛΓI

^N-COOR

VI

Kaavan VI mukainen lähtöaine saadaan yhdisteestä III saippuoimalla osittain ja dekarboksyloimalla.

Keksinnön mukaisten yhdisteiden valmistus tapahtuu siten, että kaavojen IV-VI mukaiset yhdisteet saatetaan reagoimaan sinänsä tunnetulla tavalla syntetisoitujen aryyli-, aralkyyli- tai heterosyklisten atsidien tai diatsidien kanssa (Houben-Weyl Bd. 10/3, s. 777).

Reaktio suoritetaan neutraalissa liuottimessa, esim. petrolieetterissä, bentseenissä, ksyleenissä, metyleenikloridissa, kloroformissa, klooribentseenissä, eetterissä, tetrahydrofuraanissa, dioksaanissa, dimetyyliformamidissa tai liuotin-seoksissa kuten dioksaani/vesi-seoksessa, jolloin liuottimen valinta riippuu käytettävän atsidin liukoisuudesta, lämpötilassa -30 - +l80°C, edullisesti 20-120°C. Penta-atsa-tetrasyklo-dodekadieenijohdannaiset otetaan talteen reak-tioliuoksesta joko jäähdyttämällä tai käytettäessä polaarisia liuottimia lisäämällä polaarittomia liuottimia tai niitä saadaan konsentroimalla liuos.

Keksinnön mukaisilla yhdisteillä on voimakas biologinen vaikutus kasveihin, 3 62305 so. ne vaikuttavat kasvien kasvuun joko estäen pituuskasvua, muuttaen kasvien sisältämien aineiden konsentraatiota tai hävittäen ei-toivottuja kasveja säästäen samanaikaisesti hyötykasveja.

Käyttö tapahtuu esim. suoraan ruiskutettavina liuoksina, jauheina, suspensioina tai dispersioina, emulsioina, öljydispersioina, pastoina, pölytteinä, sirotteina, rakeina ruiskuttamalla, sumuttamalla, pölyttämällä, sirottelemalla tai kastelemalla. Käyttömuodot ovat täysin riippuvaisia käyttötarkoituksista.

Valmistettaessa suoraan ruiskutettavia liuoksia, emulsioita, pastoja ja öljydispersioita kysymykseen tulevat mineraaliöljyfraktiot, joilla on keski-korkea-korkea kiehumispiste, kuten kerosiini tai dieselöljy, edelleen kivihiili-tervaöljyt jne., samoin kuin kasvisöljyt tai eläinorganismeista peräisin olevat öljyt, alifaattiset, sykliset ja aromaattiset hiilivedyt, esimerkiksi hentseeni, tolueeni, ksyleeni, paraffiini, tetrahydronaftaliini, alkyloidut naftaliinit tai niiden johdannaiset, esim. metanoli, etanoli, propanoli, butanoli, kloroformi, tetrakloorimetaani, sykloheksanoli, sykloheksanoni, klooribentseeni , isoforoni, vahvasti polaariset liuottimet, esim. dimetyyliformamidi, dimetyylisulfoksidi, N-metyylipyrrolidoni ja vesi.

Vesipitoisia valmisteita voidaan valmistaa emulsiokonsentraateista, pastoista tai kostuvista jauheista (ruiskutusjauheet), öljydispersioista lisäämällä vettä. Emulsioiden, pastojen tai öljydispersioiden valmistamiseksi aineet voidaan homogenisoida veteen sellaisinaan tai liuotettuna öljyyn tai liuottimiin käyttämällä apuna kostutus-, tartunta-, dispergointi- tai emulgointlaineita. Vaikuttavasta aineesta voidaan valmistaa myös kostutus-, tartunta-, dispergointi- tai emulgointiaineita ja mahdollisesti liuottimia tai öljyä sisältäviä konsentraat-teja, jotka soveltuvat laimennettaviksi vedellä.

Pinta-aktiivisina aineina mainittakoon:

Ligniinisulfonihapon, naftaliinisulfonihappojen ja fenolisulfonihappojen alkali-, maa-alkali-, ammoniumsuolat, alkyyliaryylisulfonaatit, alkyylisulfaatit, alkyylisulfonaatit, dibutyylinaftaliinisulfonihapon alkali- ja maa-alkalimetalli-suolat, lauryylisulfaatti, rasva-alkoholisulfaatit, rasvahappojen alkali- ja maa-alkalimetallisuolat, sulfatoitujen heksadekanolien, heptadekanolien, okta-dekanolien suolat, sulfatoitujen heksadekanolien, heptadekanolien, oktadekanolien suolat, sulfatoitujen rasva-alkoholiglykolieetterien suolat, sulfonoitujen naftaliinin ja naftaliinijohdannaisten ja formaldehydin kondensaatiotuotteet, naftaliinin tai naftaliinisulfonihappojen ja fenolin ja formaldehydin kondensaatiotuotteet, polyoksietyleeni-oktyylifenolieetterit, etoksiloitu iso-oktyylifenoli-, oktyylifenoli-, nonyylifenoli-, alkyylifenolipolyglykolieetterit, tributyyli-fenyylipolyglykolieetterit, alkyyliaryyli-, polyeetterialkoholit, isotridekyyli- u 62305 alkoholi, rasva-alkoholietyleenioksidi-kondensaatit, etoksiloitu risiiniöljy, polyoksietyleenialkyylieetterit, etoksiloitu polyoksipropyleeni, lauryylialko-holipolyglykolieetteriasetaali, sorbiittiesterit, ligniini, sulfiittijätelipeät ja metyyliselluloosa.

Jauhe-, sirote- ja pölyteaineita voidaan valmistaa, sekoittamalla tai jauhamalla vaikuttavaa ainetta kiinteän kantajan kanssa.

Rakeita, esim. päällystettyjä, impregnoituja ja homogenisoituja rakeita voidaan valmistaa, sitomalla vaikutusalueet kiinteisiin kantajiin. Kiinteitä kantajia ovat esim. mineraaliset maalajit kuten silikageeli, piihapot, piigeelit, silikaatit, talkki, kaoliini, Attaclay, kalkkikivi, kalkki, liitu, talkki, Bolus, lössi, savimaat, dolomiitti, piimaat, kalsium- ja magnesiumsulfaatti, magnesium-oksidi, jauhetut tekoaineet, lannoitteet, kuten esim. ammoniumsulfaatti, amrno-niumfosfaatti, ammoniumnitraatti, virtsa-aineet ja kasvistuotteet, kuten vilja-jauhe, puunkuorijauhe, puujauhe ja pähkinänkuorijauhe, selluloosajauhe ja muut kiinteät kantaja-aineet.

Valmisteet sisältävät 0,1-95 painoprosenttia, lähinnä 0,5-90 painoprosenttia vaikuttavaa ainetta.

Seosten tai yksityisten vaikuttavien aineiden joukkoon voidaan lisätä erityyppisiä öljyjä, rikkaruohomyrkkyjä, sienimyrkkyjä, matomyrkkyjä, hyönteismyrkkyjä, bakteerimyrkkyjä, hivenalkuaineita, lannoitteita, vaähtoamista estäviä aineita (esim. silikoneja) tai kasvua sääteleviä aineita.

Eräissä tapauksissa keksinnön mukaisten yhdisteiden ja muiden kasvua säätelevien vaikuttavien aineiden yhdistelmä tai seos voi osoittautua edulliseksi, jolloin voidaan käyttää esimerkiksi kemialliselta rakenteeltaan erilaisia etyleeniä muodostavia aineita (esim. fosforihappojohdannaisia ja silaaneja, etyylihydratsiineja), oniumyhdisteitä (esim. trimetyyliammonium-, hydratsonium-ja sulfoniumsuoloja, morfoliinium-, piperidiinium- ja pyridatsiiniumyhdisteiden johdannaisia). Mielenkiintoisia ovat myös muut kasvua säätelevät aineet, esimerkiksi trifluorimetyylisulfoniamino-p-asetotoluididi, maleiinihappohydratsidi, abskissiinihappo-johdannaiset, klooratut fenoksirasvahapot, joilla on auksiini-mainen vaikutus, sekä korkeammat alkoholit ja rasvahappoesterit, joilla on spesifinen vaikutus kasvisolukon kudososiin.

Keksinnön mukaisten saneiden käyttömäärät voivat vaihdella. Käytettävä määrä riippuu pääasiallisesti halutusta vaikutuksesta.

Käytettävä määrä on yleensä 0,1-15 kg vaikutusainetta hehtaaria kohden tai enemmän, lähinnä 0,2-6 kg hehtaaria kohden.

Ne vaikuttavat maanpäällisten tai maanalaisten kasvinosien kasvuun eri tavoin ja tavallisin käyttökonsentraatioin niiden myrkyllisyys lämminverisiin 5 62305 eläimiin on vähäinen. Uudet yhdisteet vaikuttavat kasvien kehittymisen fysiologisiin tapahtumiin ja niitä voidaan käyttää erilaisiin tarkoituksiin. Näiden yhdisteiden mitä erilaisimmat vaikutukset riippuvat oleellisesti käyttöajankoh-dasta, huomioimalla siemenen tai kasvin kehitysaste, sekä käytettävistä konsent-raatioista.

Uusilla aineilla vaikutetaan kasvien vegetatiiviseen ja generatiiviseen kasvuun, sekä vastaavan konsentraation avulla myös itävyyteen.

Vaikutus vegetatiitiviseen kehittymiseen ilmenee erityisesti kasvukor-keuden pienenemisenä, jolla keinolla voidaan vaikuttaa lukuisten kasvien, erityisesti viljan parempaan pystyssä pysymiseen ja vähentää pyrkimystä niin sanottuun "varastoimiseen". Samanaikaisesti paranee kasvutiheys, minkä seurauksena tähkiä kantavien korsien lukumäärä lisääntyy pinta-alayksikköä kohden.

Ruohon ollessa kysymyksessä pienentyneen kasvukorkeuden seurauksena karje on tiheämpi, vastustuskyky!sempi ja ennen kaikkea säästytään useilta leikkuilta. Viime mainitusta seikasta on suurta taloudellista hyötyä koristenurmikoita mutta myöskin tienvarsi-nurmikoita ja puistoalueita ajatellen. Seurauksena on lisäksi se, että kasvukorkeuden pienentyessä klorofyllipitoisuus lisääntyy, minkä ansiosta käsiteltyjen ruohoalueiden, ja myöskin muu kasvillisuuden vihreä väri muuttuu selvästi tummemmaksi.

Vaikutus vegetatiiviseen kasvuun lisää voimakkaasti lukuisten kasvien kuten esim. puuvillan ja soijan kukintaa ja hedelmöittymistä.

Erityisesti on korostettava sitä yllättävää ilmiötä, että käsittely keksinnön mukaisilla yhdisteillä edistää juuriston kasvua. Tästä on seurauksena, että kasvit käyttävät paremmin hyväkseen vettä ja ravintoaineita. Tällöin paranee ei ainoastaan kuivuudenkestokyky vaan myös kestävyys kylmyyttä vastaan (pakkas-kestävyys). Monipuolisia ja laajoja ovat käyttömahdollisuudet myös hedelmä-, ja koristekasviviljelmillä, samoin kuin maisemanhoidon yhteydessä.

Aineita voidaan käyttää menestyksellisesti myös pyrittäessä vaikuttamaan kukinta- ja kypsymistapahtumiin, kuten esimerkiksi kasvien erikoisviljelyn puitteissa.

Uudet aineet voivat lopuksi vaikuttaa positiivisesti myös kasvien sisältämien tärkeiden aineiden pitoisuuksiin kuten sokeri- ja proteiinipitoisuuksiin.

Vaikutuksen määrä ja laatu riippuu erilaisista tekijöistä, erityisesti käyttöäjankohdasta ottamalla huomioon kasvien kehitysvaihe ja yhdisteiden käyttö-konsentraatio. Nämä tekijät ovat taas erilaiset riippuen kasvilajista ja halutusta vaikutuksesta. Siten esimerkiksi nurmikkoalueita käsitellään koko kasvuajan; koristekasveja, joiden kukintojen intensiteettiä ja lukumäärää halutaan lisätä, ennen kukkien istuttamista;i kasveja, joiden hedelmiä käytetään tai hyödynnetään, , 62305 6 vastaavan ajan verran ennen sadonkorjuuta. Keksinnön mukaisen yhdisteryhmän eri johdannaisilla on rikkaruohamyrkkyominaisuuksia. Sen vuoksi ne soveltuvat ei-toivottujen kasvien kasvun torjuntaan ja hillitsemiseen.

Seuraavat esimerkit kuvaavat keksinnön mukaisten yhdisteiden käyttöä. Esimerkki I

Vaikutus viljalajien vehnä, ruis, ohra ja kaura yhteydessä U-viljalajia - vehnää (lajike "Opal”), ruista ("Petkuser"), ohraa ("Villa") ja kauraa ("Flämingskrone") - kylvettiin kasvihuoneessa oleviin muovikulhoihin, joiden halkaisija oli 11,5 cm, saviseen hiekkamaahan, johon oli lisätty riittävästi ravintoaineita. Vaikuttavia aineita levitettiin eri määrin määperään tai lehdille. Maaperää käsiteltäessä vaikuttavat aineet ruiskutettiin maan pintaan kylvöpäivänä, lehtien käsittely tapahtui tavalliseen tapaan kasvien kasvukorkeu-den ollessa 10 cm. 18 vuorokauden kasvuajan jälkeen käsiteltyjen kasvien pituuskasvu oli selvästi vähäisempi kuin käsittelemättömien kontrollikasvien, mikä oli todettavissa lopullisten pituusmittausten yhteydessä. Tällöin mitattiin kustakin käsittelysarjasta 100 kasvin pituudet. Käyttämällä läpinäkyviä muovi-kulhoja voitiin yllättäen todeta, että juuriston kasvu oli parantunut käsitellyissä sarjoissa.

Vertailuyhdisteenä käytettiin tunnettua ainetta Ιί-2-kloorietyyli-N ,N,N-trimetyyliammoniumkloridia (CCC; DE-kuulutusjulkaisu 12 9*+ 73U).

Maaperään ja lehdille levitettyjen aineiden vaikutus ilmenee seuraavissa taulukoissa esitetyistä tuloksista.

Taulukko I

Vaikutus vehnän pituuskasvuun (Maaperä- ja lehtikäsittely)

Vaikuttava aine Käyttömäärä Kasvien korkeus kg/ha_cm_suhteellinen A) Maaperän käsittely - 31,0 100

Kontrollikasvit CCC 0,5 26,0 83,9 1.0 2U,5 79,0 2.0 22,5 72,6 6.0 22,0 71,0 0,5 28,5 91,9 1,0 23,0 7*+,2 JC 2,0 20,5 66,1 [OJ 6,0 10,5 33,9

Cl 7 62305 ^Y\Y! 0,5 27,5 88,7 Υ>^ 1,0 22,5 T2,6 fpv'] 2,0 15,5 50,0 kk 6,0 11,5 37,1 tr B) Lehtien käsittely - 30,0 100

Kontrolli 0,125 28,0 93,3 CCC 0,5 26,0 86,7 1.0 26,0 86,7 2.0 23,0 76,7 1+,0 23,0 76,7

Vaikuttava aine Käyttömäärä Kasvien korkeus _ kg/ha_era_suhteellinen 0,125 21+,0 80,0 0,5 22,0 73,3 /k 1,0 20,0 66,6 [OJ 2,0 19,0 63,3 X l+,0 17,5 58,3 0,125 25,0 83,3 o,5 23,5 78,3 1.0 21,0 70,0 kk 2,0 21,5 71,7

Br l+,0 20,0 66,7

Taulukko II

Vaikutus rukiin pituuskasvuun (Maaperä- ja lehtikäsittely)

Vaikuttava aine Käyttömäärä Kasvien korkeus kg/ha_cm_suhteellinen A) Maaperän käsittely - 29,0 100

Kontrollikasvit CCC 0,5 28,0 96,6 1.0 27,5 9l+ ,8 2.0 28,0 96,6 6.0 26,5 91,1+ β 62305 r^N 0,5 22,5 77,6

M

y& 1,0 19,0 65,5 2,0 13,0 hk ,8 6,0 8,5 29,3

Cl 0,5 23,0 79,3 1.0 22,5 77,6 2,0 19,0 65,5 [O] 6,0 9,0 31,0

Br

Vaikuttava aine Käyttömäärä Kasvien korkeus _cm_suhteellinen B) Lehtien käsittely - 29,5 100

Kontrollikasvit CCC 0,125 29,0 98,3 0,5 28,0 9^,9 1,0 27,5 93,2 2,0 27,5 93,2 h,0 29,0 98,3 r 0,125 2U,5 83,1 0,5 20,0 67,8 1,0 18,5 62,7 2,0 17,5 59,3 C1 M 16,0 5^,2 0,125 25,0 81+,7 \ 0,5 20,5 69,5 jT 1.0 22,0 7^,6 fQ] 2,0 18,0 61,0 l+,0 18,5 62,7

Br 9 62305

Taulukko III \

Vaikutus ohran pituuskasvuun (Maaperän ja lehtien '.käsittely)

Vaikuttava aine \ Käyttömäärä Kasvien korkeus _\_kg/ha_cm_suhteellinen A) Maaperän käsittely

Kontrollikasvit > - 31,5 100 CCC · 0,5 28,0 88,9 1.0 27,0 85,7 \ 2,0 26,0 82,5 \ 6,0 25,0 79,¾ \ 0,5 28,0 88,9 } 1,0 28,0 88,9 2.0 23,5 ib ,6 6.0 16,5 52, k

Cl °>5 30,5 96,8 1.0 29,0 92,1 2.0 2^,5 77,8 6.0 19,0 60,3

Br B) Lehtien käsittely

Kontrollikasvit - 30,0 100 CCC 0,125 29,0 96,7 0,5 28,5 95,0 1.0 26,5 88,3 2.0 27,0 90,0 U ,0 27,0 90,0 r 0,125 2b,0 80,0 0,5 23,0 76,7 1,0 21,5 71,7 2,0 20,5 68,3 i+,0 18,5 61,7 10 62 30 5 0,125 25,5 85,0 0,5 23,5 78,3 1.0 22,0 73,3 ΙΟ) 2,0 20,5 68,3 jjr 1,0 20,0 66,7

Taulukko IV

Vaikutus kauran pituuskasvuun (Maaperän ja lehtien käsittely)

Vaikuttava ’aine Käyttömäärä Kasvien korkeus _kg/ha_cm_suhteellinen

Kontrollikasvit - 28,0 100 CCC 0,5 28,0 100 1.0 28,0 100 2.0 27,0 96,1+ 6.0 26,0 92,9 /-Λνϊ 0,5 25,0 89,3 1,0 21,0 85,7 2.0 21,0 75,0 6.0 15,0 53,6

Cl 0,5 28,0 100 1.0 26,5 91,6 JL 2,0 21,5 87,5 (OJ 6,0 15,5 55 ,1

Br B) Lehtien käsittely

Kontrolli - 28,0 100 CCC 0,125 28,0 100 0,5 28,5 101,8 1.0 28,0 100 2.0 27,0 96,1 1.0 25,5 91,1 ii 62 30 5 0,125 23,5 83,9 ί 0,5 22,5 80,¾ l. 1,0 21,0 75,0 (O) 2,0 19,0 67,9 li U,o 17,0 60,7 0,125 25,5 91,1 0,5 25,0 89,3 ΦΙ,Ο 22,5 80,¾ 2,0 22,5 80,¾

Br ¾,0 22,0 78,6

Esimerkki II

Vaikutus viljakasvien ja heinäkasvien pituuskasvuun Seuraavissa taulukoissa (V) ja (VI) esitettyjä yhdisteitä kokeiltiin niissä mainittuihin viljelyskasveihin seuraavan menetelmän mukaisesti:

Koeastioina olivat muoviruukut, joiden tilavuus oli 1130 cm (taulukko V) 3 tai paraffinoidut pahvimaljat, joiden tilavuus oli 170 cm (taulukko VI).

Ruukut ja maljat täytettiin savisella hiekalla. Koekasvien siemenet kylvettiin lajeista riippuen erikseen matalalle. Ennen taimelle nousua suoritettava käsittely (maaperän käsittely) tapahtui välittömästi kylvämisen jälkeen ennen siementen itämistä. Pinnalla olleet jyvät joutuivat kosketuksiin vaikutusaineiden kanssa. Taimelle nousun jälkeen suoritettava käsittely (lehtien käsittely) tapahtui kun koekasvien keskimääräinen kasvukorkeus oli lajien kasvukyvystä riippuen välillä 6-10 cm. Aineet suspendoitiin, emulgoitiin tai myös liuotettiin hienojakoisia suuttimia käyttäen laimennusaineena käytettyyn veteen. Astioita pidettiin kasvihuoneessa lämpötilan ollessa välillä 12-25°C. Koeajan kuluessa niitä vihmoitettiin säännöllisesti. Havaintoajan pituus vaihteli 6 viikosta 8 viikkoon. Tulokset

Taulukoissa (V) ja (VI) esitetään yhdisteet, joilla on erinomaisen voimakas vaikutus kasvien versojen kehittymiseen. Tällöin oli kysymyksessä toivottu kasvien maanpäällisten osien kasvun estäminen siten, että ei esiinny haitallisia vioittumisoireita kuten kloroosia. Käsitellyt kasvit herättivät säännöllisesti positiivista huomiota syvänvihreiden lehtiensä ansiosta.

12 62305 >> -=r ο ο ο cjt-o ο -τ in o CT' c> rlia -=τ -=r -=r ^ w m .ϊγ K\ k~\ ^r «33 P O >

4» «H «H •H P P

on -h OB »e h <β Ai En ® e a « © 3 14

Sd -H Φ d t— VDt-ΗΚΛ Oc^co o CO ΚΛ CO -=r ,H

C p >0 00 νλ mmm -5- sn m .sr κ\ κ\ ^r^r^r •H JS (H H 4) « O 3 M JW 5 4» « a

•H

V >> 4» r4 3 «

© P

a p

•H

ro ro 3 sd « Ai Ai

bcea c\j ookn in o in m O o O O

o sd 33 cr .=r -=r m τ-t t-π t\j (M m

A H O ^ p © P P j> O. P P

ro d ή o cd d P ® 3 « S Ej «) g

M

3 3

P

*r| Ä .ti us Ö M ·

Φ :rt CO

•h aö ·

gg ;o- tn o O in o O in O o m o O

^ gj | #<>#<,* A ^ a ft Λ Λ ft ft ft ,¾ p x o h (\j ΟΉηο o p cm Ohm d >>\ •o :d 60 Ή « A!

P

> c

<D

P

M

0 r-(

g CO

00 ^ 5 ^n

3 X

Ai CO 52 =Z

1 Ψ )4 k, I j }, i -8 .

,Μ j_> ^ W

a g p p 3

3 ® a *H P

Η ·Η ,*j P

3 ® -H C O

d 3 o) O O

Eh fc> > Ui O

\ 13 62305 cx\ in m co ;λ mm m co r— oo oo r- ^ g g (M (vj rt h r·, m m m ro t-i rvi n ri H P 3 Φ O > +i rl “H P 4» +»

•H rl β O >H «β « EH Φ M

c a ®

Φ 3 fH

H Φ rt I m O O O <0 rH CO O f— Ό Ό Ox v« m jt -=r m -- m m m ro mmro M JC h H fi Φ O 3 •H K ί Q> n , 4» a !

•H

45 >» I

P (H ! G Φ

Φ 4> I

CO 4> i

H

ra m \ 3 se φ m vointi rocMO O ό vcvom AI (MrH OJ T-l rH ΓΟ Γ0 rH CMCVr-l h β a a o afl 3 3 X H O > 3 Φ -rl Ή £> P.4» 4* m ra ή ra «e ra m φ M S E« rt 4> ai h · s m in

g m roinOO in O O m O O in O O

#q f\ A A #S «N ** Λ Λ Λ Λ ft

Ip rt OO^ro o n w O *-< ro O^ro

4> JC

«θ'*)

W M

Kr 55 KrK K=K Κ=ζ ! 1 ^iL & t £ *

I I

< ** > H 62305 O ro vo o voOcom

^ t\) (\J t\] Kt ΙΛ (M IM

Θ s

I>i3 3 :cfl r-i © £ e ® *h "H

H -P -P -P Φ -p *H m P Ή Μ Ιβ -P O Eh Φ © W)

6 M

«Η £ S 3 £ IU30>rH ^ηΟΟΟΛ- β Ή Φ d Κλ ΚΛ LO μ (Λ η Η Φ -Ρ >0 W ® X! Μ ·Η ® ο ρ « aw ► Ρ φ Αί

U

Ο >» Μ «Η Ρ Φ ί> -Ρ η -ρ C0 "Ρ Μ «ο *$ § g (Μ CO ο ΙΛ W (\J νη Ν Λ 5 J (\J (Μ (\) (\| Η β ·Ρ ·Η WJ -Ρ -Ρ h ·Η Φ Φ Ρ Φ Ρ.Ε-4 d s s

ΙΟ LO

OJIOOO (M LO O O

n A «\ A »s A A

'g ^ OOrHfXJ OOrHOJ

tri * d d Θ to · -p d •Ρ Λ >»*>

:d w M M

K E

Ziiz s-s: £_v-T & * d

5 S

3 -P

1 2 2 ή ei £ 15 62305 c

a χ :0 X

£ φ χ O O O LH

ffi > SC1 ^ cm <m

X CD pX

>0 Qj X P

X >ί i»> XX φ Ή X O P X ιΗ Φ X S rH P rt o -p

,r,^np®00 in O

GC:aJ®dTHLn ^ ^

afl o M *ö W

MJ ^ ft X

ft COP

Φ C :θ W i>

P. X P

s i ",ί in Ο O' O

S :θ 3 C X ^ ^ ^ ^ p χ φ p 4 χ Φ > a} P Ml X «I ® P s P 0)

3 X

Ό Φ · X P „ cfl P S 'm .

ft *4 P *H |pL *--, .-. f-->

Ciei •HPLn° O O

x :al x X ^ ^

Λ5 >>0 3 C X X S

Φ -¾^ <D ca I p Θ ® ,M to x 3 ft 5 x x ω «8 X Θ 03 X 00 •H Pi !C|J P H _

> X «β ,Μ Ο P Ο O O O

®C0GW^XK> -=r

X Φ P C

P :cfl C C P ft «β p p «β Φ a) > p £ p p, c x £ m ft tf φ p co <β φ aj > a5 _ _ _

ci fc»S !> κ <i 03 ^ O O O

CM K\ c\j K\

co P P P X

P. p

Ml C ft · Φ :c0 co

x :cfl · O O O O

£> Θ CÖ »1 *s r\ A

n :o ro ρλ r<-\ κλ cd P cfl

X p X

:al C Ml b0 X « Λ! Φ

X

00

R H

P c ° x * k> cö ^ K> kn > K sc SC O o c e ο ο „ o jj ® Ο £ Οχ 3 s C c (J μ sc o g gj <D I X I I φ II 4) ^ S rvi x Sc “SC φ Sc - Si φ Sc=S2 "Π im ! # = Ά - I .8 I Λ 8 ΤΛ T\/px . 7Λ III lHj ö ^V2"^ ie 62305 •r\ & •r*i · <1) iH (-) (-, > 0<-< ° W p -P u '

d -Η -p W

X >> r-if-i 3 •Η <H Ο 3 3 Ή

t—t Φ p β WC

(Η Ή Ή <D

Ο +5 W a μ·Ηβα)ο O ^ ή -P W 3 C (\) Γο Ο ·Ρ C :οί <D ci ^ +3 0 λ; xj ba o :rt

M f-l r-t ** X

C O 3 >5-H

C :o tu > E

•P -P

·-1 w ei O O · rt·· E -p rt > ru vc “rt

:θ *β C ·Ρ w -P

4-5 xl <D -P d) CO

+J 0) > CÖ w cö cö

:rt t-3 <! w Λί M C

a 3 efl o

01 rt S

ftfH H

O) · rt O O

+3 i—i +> > 3 P S Cm >«

•H 3 ·η I 0 :rt C *H

W ·Η -P S “ rt -P

;U ^ W -H Ä •ii !>> O 3 2 ‘rt ®

«P 2 E -P rH

vö’ a> „ „ I +-' B Q> 11 w -P D Cl •h -p m o} +

B w >ö bo Ln O

!*> :rt m r-t w~> -p rt ,vi o 3 wc cc > 0) 3 C -P :d C -P Cl rt 3 rt ω rt > > u ft C ·Η w Cl d α> -P O o rt a> rt > rt vo vxj ί2 > SE -rt w

P

:rt M · :rt U'.

S rt °Λ ° S rt K5

P X

:cj bo s*J ^ :a5 :cö &

•P

X K w -:-2: z-2: o>rt " « ^ @ 1 | | Π Ϊ 7 \ /nV- - * i 1 zv*1> : : « 3 ^y o

E-ι > O rH

17 62305

Esimerkki III

Vaikutus kesäohran korren pituuteen, korsien lukumäärään ja satoon.

Jotta saataisiin käsitys erilaisilla aineilla suoritetun käsittelyn vaikutuksesta kesäohraan kasvien kypsymisvaiheeseen saakka, suoritettiin astiakoe käyttämällä suurastioita. Kasvit kylvettiin kvartsihiekkaan (lannoitus: 2 g N ammoniumnitraattina 3 kertana, 1 g se^. natriumfosfaattina, 1,5 kg K^O

kaliumsulfaattina, 0,5 g MgO magnesiumsulfaattina, 10 ml hivenalkuaineliuosta ja 10 mg rautaa Fe-kompleksina). Vaikutusaineita levitettiin kasvien lehdistöön kasvien korkeuden ollessa 35“^0 cm 2 kertaa käyttömäärien ollessa 0,5 kg/ha ja 1,5 kg/ha. Kontrollikasveihin verrattuna käsiteltyjen kasvien pituuden todettiin lyhentyneen jopa 10 %, jolloin satoa voitiin saman aikaisesti parantaa helposti. Tämän kokeen tulokset on koottu seuraavaan taulukkoon (katso taulukko VII).

Esimerkki IV

Vaikutus ruohoon tai nurmikoihin

Suurastioissa suoritetussa kokeessa savimaahan kylvettiin heinäkasveja normaaliseoksen koostumuksen ollessa seuraava: Agrostis tenuis 10 %, Cynosurus cristatus 10 %, Festuca rubra 15 %, Lolium perenne 35 % ja Poa pratensis 30 %. Lannoitteena käytettiin 1,5 g N ammoniumnitraattina ja 1 g se^· kaliumfos faattina. Kahden edeltäneen leikkuun jälkeen vaikutusaineita ruiskutettiin erilaisin käyttömäärin tavalliseen tapaan kasvukorkeuden ollessa U cm. Kun käsittelystä oli kulunut 19 vuorokautta, määritettiin kasvukorkeus ja kuiva-ainepitoisuus. Kontrollikasveihin verrattuna käsittelysarjaan kuuluvat kasvit olivat reagoineet siten, että ne olivat hyvin huomattavasti lyhempiä ja niiden kuiva-ainetuotanto oli vastaavasti vähäisempi. Lisäksi kokeissa, joissa käsittelyt suoritettiin käyttämällä keksinnön mukaisia aineita enenevin määrin, värin havaittiin muuttuneen intensiivisen tummanvihreäksi. Voitiin ilmoittaa seuraavat tulokset (katso taulukko VIII). Vertailumielessä käytettiin tunnettua vaikutusainetta maleiinihappohydratsidia (M; DE-patehttijulkaisu 815 192).

i8 62 3 0 5 fi rt (M CT\ ® ·« Λ Λ « O m rl .=r

i O O O O

OH ^ ^ tH rH

fi ® rt Φ Ct rt P· .€ »SS -a- O in co 3 ® « ·> r «

5 O in n A

“ te ^ en en äö β h Φ :cö β a 2 10 ^ W r-J λ " *>

3® g £ ™ S

3 0 ^ w r-i tH

H 4» ^ rt rt rt

.C β S

φ n • rt β n 0 S p. ^ en in h £ £ t? en en o t-η «t tH rrt ro fi «t « *·» O in jg- vo - li « ·. <> s « h O vo vo o g 3 ® O en en en 3 s ® ^ p rt +>

rH rt .C

rt ftp ® ro en tv rt t- JJ S * * *> *> 2 £ vo -3- -s- en ** C t- t- f- vo * o e fi W o Φ ® rt ei as rt £ £ £ 2 ^ s \

2 fcO to hO

rt * ^ 3 o* tn in

Ct A A

Φ in O th

U

U

2 52S2 1 . -§ O <U rt y \ 'S .S S; ° / \ /7Λ μ Π · 05 Jj O sV2a5/° > M «e a '—' *n

2 S S

3 P .p rt 3 rt rt o s s s p rt A AS 4» S rt -H e <e «e Λ o rt > > 3f 62305 19 ra 3 P CO n En

•H O

O ¢0 »-( aT

P.8 , ,."3 , ,111' M ' H ' <0 *H rH -H t I ' ^ '

3 r-l'''* M

| .

M «H + A rt •HO O Ή ® P «β Λ

»H O O A

. rH βί O

H >1 M -H « «β · +j MS P ® *ί w| MJ 0) Φ 3 Φ ®

«β <D P C H M U

ra X3 5 = r ft r ·£ = = '® = -HESgs •g -s’· *· s * ä

P β «H β ·Η C

Pr-x β -H P- -H > -H > CÖ*r4 *H rH β *7* — SP »H qS «ert β 5 Jjj

°* hs S I I

tr;— a E e ε ei e P ε e a ε EeeS = P ° ei O 3 O 3 o β t> p *> ö +> β ö O O ar O O vo co O ar oo ^ N (M ^ co ® ^ Λ Λ Λ »\ ft »j ft ft ft ft ft ft ft ft 5 O ar ar co oo mo in oo U3 cd 3 cm <h c- O cm ^ O co to in -a- in oo id ιλ m cm o on vr> in m

iH tH

φ I Φ P fi -P H ® Xi .5 2* 2 cc ar -a- m h 2 in c in in in κη O in t-- mo O cc vh ·.*·>** *** itf *H Λ ****·> Λ ft, *> Λ »N C\J 1 CO Ό .ί,Φ (M Ο Ο ι-- μο ar O co n a m τη^-ι ,ϋ I τΗ ra rH τΗ P β «β «Λ !>>»>· rH ·Η 2>® 2 OOal-f-O σι H in S H O rH CM in Ο Ο ίο ιο to ηι σ> h a a- m h co ar ar Ο <η Ο σ tn ι- ιο a ο σ ν ιο a οι en to n- a -I-t 1-t

CO

» 3 I

Φ Φ rH

3¾ ® in o m Ο Ο in OOOOm ooinotn -¾ 2 in in ar ο mo cm ιο a σ ιο ο in ar τη οο cm

•Η p Ρ β CM CM CM CM Ή vH CM CM rH τ-H rH CM CM CM rH rH

Φ t> » ® β η η β

O · ei B *H Ο ΗΛ! OH

a

•H MS

E ά in in in

p :d cm in o O O CMinOOO cMinOOO

jH g ft ft ft ft ft ft ft ft ft ft ft ft ft ft ft :o ed I O O th cm -a- O O rH cm ar o O rH cm ar

•H +» jC

aj -P^ P >»60

Ml » β M +»

O *H

O ® >

X! β « ΪΖ = 2 SO "Z

S g '3 5 va va

: s I 5 ju jU

ill I ς 4A-@hs 20 62 3 0 5

Esimerkki V

Pitkäaikainen vaikutus nurmikkoon

Samoissa olosuhteissa kuin esimerkissä IV suoritettiin lisäkoe aineiden vaikutuksesta nurmikkoon. Keksinnön mukaisten aineiden pitkäaikaisvaikutuksen tutkimiseksi kasvua seurattiin käsittelyä seuranneen kolmen leikkuun jälkeen ja kunkin leikkuun jälkeen todettiin sekä kasvua lyhentävä vaikutus että myöskin kuiva-ainepitoisuuden vastaava pieneneminen. Seuraavasta taulukosta voidaan nähdä kokeiltujen aineiden hyvä kestovaikutus. (Katso taulukko IX). Vertailuun käytettiin tunnettua vaikutusainetta 3-trifluorimetyyli-sulfoniamido-p-aseto-luididin dietanoliamiinisuolaa (S; Proc. Northeast. Weed. Sei. Soc. 29, t03-^08, 1975).

21 62305

C

® VO Ό τΗ sr VO VO rH OO (\| (Λ (M in W η Λ A ^ fs «V β A*** O PJ co O co co co cm f— ro on PJ sr _ ’ll ο o on on vo οοσννο h c\ oo ό

3 0® rH ^ rH τΗ iH

Ä β ® M *H 4» •H 8 Λ ® P< 3 ή ® ® pj vo O t— sr in m o m nj h in ®

H Λ A *t A n A A A *v A A A A

^ 2 lo in in m o vovosrO n in im en

MlHtC ^ Ή rH rH rH tH rH rH tH iH iH rH

N J m O iH O O ST P ® N (M

ft A A ^ A A A A A A A A

O m m in vd st st o on r-ivoOco • O O O p kn O on p sr O P vo ro rH 1-1 rH τΗ i-l O 3 e ® h p m vo h vo co th r— cm pj lo pj pj

qJ AI A A A A A A A A A A A A

p. vo p p O on h in ra m p o vo O

« K) f\l PJ PJ PJ PJ PJ l-ι iH PJ PJ rH T-J

H

o

P PJ O VO VO VO PJ ST VO O PJ O O

“ AlAlAlAI A A A A A A A A

rjQ.O LO LO ST O CO OO ST P- LO T-l iH ST

33+> O m ra vo m en p in s· ra vo in n

M ® Xt rH

M .* 3 •H H ®

® O P- OlOlOlO LO LO O O LO O LO. O

H Jq A A A A A A A A A A A A A

P sr ST PJ ON ST ST T-l CO t— pj on p lo

M M g Ή 1-J TH -Hr-1 rH

8 o

W

vo pj P- vo pj i-i kv f— vo ro P- sr • ^ «I A «s «L A «L Λ Ä Λ Λ

^ O LO LO LO VO PJ CP PJ VO rl O CO CO

O Ä o p vo ro pj p vo vo sr ra Ό sr m CP H •H CO ^ cd

Qi a> f- O vo LO -=r O LT\ co c\j cr> ^ «l ft A A A A A ft A ft ft Λ fv

O LO VO IO PJ On LO st PJ VO 00 rH P KN

^öoro PJ PJ rH PJ PJ PJ τΗ PJ PJ rH rH

vo pj ro O vo ίο i-i ro pOovO

ft ft ft ft ft ft ft ft Λ Λ ftr ^

m. O O PJ co O O ov rH co r-ι LO ro O

3 JS O CO P LO LO OO VO VO LO OnP-VDLO

® A rH 3 M P pH®

3 2 O LO O LO O LO LO O CO LO LO LO O

, ·* rt ft n ft ft λ ft ft ft ft ft ft ft Φ C oo sr ro O on sr pj rH O voknihon

,_j qq iH 1-frHrH i—li“lrHiH iH i—I iH

C 8 Θ o w w o

o X M

g lOOOO LOOOO LOOOO

P Λ II A A a A A A A A A A

P I I OiHPJST O rH pj sr O rH PJ ST

c x> *> XS ft - n +» H Xt 3 >»ΚίΡ.

+» a* «8 w & bd Θ »r* *t* i 1 i 1 ..

I S I c w “v’KSr1 =v=K2>-“ 8 -H 3 o M CV, > Ut 22 62305

O t·- CM CM rl CO in O « (Μ Π J

Η Λ Λ Λ ^ ^ Λ ^ ^ A A «t 3 o CM o -=r -=r VO OO CM CM CO KV rl Ä o o O oo cd σν co vo in o O o σν M Ή. 43 rl rt rl rl rt •H rt Λ o Pv s rl Φ rt M £ ltn kv co oo vo in tn σν tn kv f- cv . . ^ Ä ^ A Λ A #i «« rt m firt) in m cm cm β- κν s vo vo in kv rl rt rl rl rl rl rl rl rl rl σν vo in σν voricovo o ·=τ n kv ä rt rt rt rt ^ rt rt rt rt rt rt _ t"~- VO rl CM rl O C— VO CO CM O t— p . o cv h- vo co oo m cm oo oo oo in •H 4» ^ rt Λ A p

0)0 OO 00 rl CO OO ar rt rl LO O -=r KV

M Λ A Ä ^ A A A Λ A A A A

o OO in CV VO rl rl O t— KV CM rl in ^ ^ CM CM tH rl CM CM rl CM CM CM rl rt . _

3+» CM ar CM VO O CM O VO ar O CO O

J3 Q) rt rt rt rt rt rt rt rt rt rt rt rt PM p in OO rl t~— CO rl aa KV CO in ^ rl

Λ II li CV CO VO e VO VO KV rl OO CO f— UV

M O

H .U

£ S oooo oooo o in o in Q rt rt rt rt rt rt rt rt rt rt rt rt m «e s ^ kv O'. (— O σν in cm kv oo cm s

M Ui O rl rl rl n rl CM

0 rl CC in CM rl CO a· Ov w K a m rt rt ä rt rt rt rt rt rt rt rt rt ir o vo t- in tn oo t— cm tn cm vo n- λ p o s uv in vo in im im s n in kv ft n rt M oo n kv in ri tn co σν co tn O cm

O .A A A A A A a A «TAATA

P a. ri o σν kv o σν n- vo in o kv ^ ^ KV CM CM Π CM CM CM CM CM Τ-Ι en oo k vo in kv uv s h co oo in co P · rt rt rt rt rt rt rt rt rt rt rt rt

Φ+» CM rl O ov KV Ov rl VO s N OV CM

3 .C o O- OO VO CO VO a KV S N VO in 3 H P rl M o n

M M

£ uv uv in in o in in in o O in in

pf Q2 AAAA AAAA AAAA

tee oo vo ar cm incMt— vo a a cm σν M Ui O rl rl rl rl rl rl rl rl rl »t

U

3 :o< inOOO in O O O inooo

49 ^ AAAA AAAA AAAA

+»\ O n cm ar O n cm ar o n cm ar >> «C :d M Ui _ 55 s 52 2εί2 52 = 55 ϊ 1. § „ ·§ -St I Is ^-½} 23 62305

Esimerkki VI

Vaikutus yksityisiin nurmikkoruohoihin

Samoissa olosuhteissa kuin esimerkissä IV neutraaliin, saviseen hiekkamaahan kylvettiin kumpiakin ruoholajeja Festuca rubra ja Poa pratensis, jotka kummatkin olivat aineosina esimerkissä IV käytetyissä nur-mikkoseoksissa. Kun vaikutusaineilla suoritetusta käsittelystä oli kulunut 3 viikkoa mitattiin kasvukorkeudet. Seuraavan taulukon sisältämät tulokset osoittavat keksinnön mukaisten aineiden lyhentävän vaikutuksen, tämän vaikutuksen ollessa voimakkaamman lajiin Poa pratensis kuin lajiin Festuca rubra (katso taulukko X ).

Taulukko X

Vaikutus ruohojen Festuca rubra ja Poa pratensis kasvukorkeuteen

Vaikuttava aine Käyttömäärä Festuca rubra Poa pratensis kg/ha Kasvukorkeus Kasvukorkeus cm suht. cm suht.

Kontrollikasvit 27,5 100 22,5 100 M 0,5 28,0 101,8 23,0 102,2 1.0 28,5 103,6 22,0 97,8 2.0 26,5 96,¾ 22,0 97,8 ΝγΚ^Ν 0,5 27,0 98,2 20,0 88,9 1.0 25,5 92,7 20,0+ 88,9

Jk 2,0 23,5 85,5 15,5+ 68,9 0,5 29,5 107,3 19,0 84,¾ 1.0 27,5 100,0 17,5* 77,8

Jk 2,0 25,5 92,7 1J»,0+ 62,2

Br

Kasvit värjäytyneet tummemman vihreiksi.

62305 24

Esimerkki VII

Vaikutus soijan vesiviljelmässä

Nuoria soijakasveja, joita oli kasvatettu kvartsiheikassa pantiin 4 litran vetoisiin säiliöihin vesiviljelmiksi ja lisättiin riittävästi ravintoliuosta ja hivenalkuaineita. Vaikutusalueiden lisääminen (0,25 mg/ast. - 0,06 ppm; 1,0 mg/ast. - 0,25 ppm; 2,5 mg/ast. - 0,63 ppm) tapahtui kasvien korkeuden ollessa noin 22 cm. Kasvit jäivät jatkuvaan kosketukseen vaikutusaineiden kanssa* 4 viikon kasvuajan kuluessa käsiteltyjen kasvien pituuskasvu oli huomattavasti pienempi kuin kontrollikasvien. Juuretkin lyhenivät, muodostaen kuitenkin useampia ja vahvempia vesoja. Voitiin todeta seuraavat tulokset (katso taulukko XI).

25 62305 r-t O cr\ • Ä ^ Ä

+» O N 1Γι N

® X O On ON o

C P rH rH

•H (D Ct

^ kn in (M O

^ A A * Λ 3 KN KN KN IT!

£ to r-l iH 1-H 1-H

o -¾ a- in in d J « - »

C 5 O KN iH iH

3 9 O ON CO CO

3 « T-t *-3 a 2 kn mss 3 Λ non £ - O CO .=r-=r

p, g KN (NJ <\l CJ

* ON VO C- 2s O *> * *> 0,¾ ° ^rvo-3- cm ri on t vo

C -H

P ct ? i

® > tH o LA VO

W Ή · * λ #* *v

·* 2 S i-< ON rH VC

c ·* 0 .=r m m (M

o Λ

(0 -3" rl CO

H * Λ Λ ^ 3 -ρ -ρ O tn .=r σ>»

Ρ O Ä ο ΟΝ 00 VO

° Ρ 3 1-1 H «ο et φ Ό ϊ>- kn s in Is- ρ η Λ *» ·* Φ Λ· Ο CM ιΗ ·*» φ a t— t— vo in

O PO

o p

^ -H

Φ Ή > P.

a et

Tt

•H

O

m at C h

φ -M VO IfN KN

φ O CM VO

rH E Λ n m,

H » | O O O

° ^8 +> P.

at >t Pr

C MJ

« M

a

iH

Φ •»-3

H

H A, 4» '

► S *H

!2 -h 5; 2 cg m ® 05 φ v_4 ^ *h / O Φ S rH 'ΛΧ 11 f 1 4^“®^ 26 62305

Esimerkki VIII

Vaikutus soijaan, härkäpapuihin ja auringonkukkiin

Samoissa olosuhteissa kuin esimerkissä VII kokeiltiin yhdisteiden vaikutusta soijaan, härkäpapuun ja auringonkukkiin. Kaikissa kolmessa viljelmässä sekä versojen että juurakon pituuskasvu pieneni selvästi. Versojen kuiva-ainepitoisuuden pienetessä lyhentymistä vastaavasti, voitiin panna merkille, että juurakkojen osalta konsentraatioiden kasvaessa kuiva-ainemassa kasvoi - erityisesti soijan ollessa kysymyksessä kuten: seuraavista tiedoista on havaittavissa (katso taulukoita).

27 62 3 0 5 <=τ σ\ • Λ Λ * Φ £ Ο VO VO Ο c Λ Ο m κ\ c\ *2 5 rH r-t τΊ Ή (β η €β •Η τΗ ΙΛ m τΗ Ρ Λ Λ Λ * Λ! δο «H rl Η (Μ Μ . Ό f- t- *3 5 Ο m σν c* ρ ρ O C— νο νο 3 Ο τΗ Ρ

Ι-J Q

g r- t>- ο ο Ρ «I A « Α 1*1 β οο τΗ Ο Ο Ρ, g ro cv) ro ro

h in M

• M e A

£ O tn -=r t-

m *5 O σι CO 1C

c ® ^ •rt C0 > oo «sr crs σ\

•H A A A A

5 to ^ tn

Cl H CO

O · n ·. a 2 Ja O ΟΊ ON «rt Φ P O oo in tn >> S» τη a p t- O t- o

p A A A A

*2 - vo m t-ι on p, g tn m n n c 5 *» io in m g 3 O ro vo

I 2 A A A

® § I O O O

o :θ H 4* fl H 4» P· > SP· h sd m hd Φ f» G 4» <6 O «rl 2t2 ^5 o ► \ \ K o '3 5/7 x · * 2 Χ-Λ o « | 3 )—\ f I j i

H t> > M

28 62305 ® * ^ ®

•H 2 O τΗ ΙΓ> VO

<e P O VO CO Ov

I Π rH

Λ >

•H

S CM CO KV O

r* * Λ Λ Ψ%

O to νο K\ LTV VO

M

M

a * in in in p +* * * *

2 Λ O CO CO O

3 3 o VO VO VO

t-j to «s p

p K*\ ΚΛ ΚΛ O

-fJ 9S Λ Λ ·» •HB »H co co m P· o -sr oj cvj cvj • oo co tn A A ^ Ä O in m vo P O co cc r- Φ 10 rn

G

•H

aS

ei „

> ov in in O

-rH n λ n λ p vo -=r tn

-V Φ ·Η tH vH tH

O

co * in (M s P -p Λ Λ Λ ® Λ O in rv t—

> P O o c N

<° rH

to P O S KV s ψ} rv A A Λ •h e kv n k vo p. o r- vo vo in

S

H 30 ® u rs ia vo in kv «h xö O (VJ vo HB n a n 5 5 1 1 O o o a -P Λ »SP.

> w) a * ® •o

P

P.

P. +» r2 2 0) Tj V-)

h ^ h 2 AV

H W (0 «β ^Vv.

H JC Ai \ \ X HS *H )-\ I s s p

III I

s 3 « I

H k > 29 62 3 0 5 KV f- • «s *

g O O KN VO

s 1 s rs

H

(0 (β > in in a· vo

Ή A A «s A

S, te ^ ^ Ή 5 . in in in ^ <1 ^ Λ ai 43 O m kv m M js O σν co vo g ® T-l

P

•-9 · 2 o t— t— jS * *k ·» *1

•H e O CO VO N

Pi o CV τ-t r-V rH

a- CO KV

• *1 is A

g O CC CM rH

'S O ON CO CO

• m ^

β •H <0 I

s r. js- m m cv q Λ Λ Λ Λ 5 no vo in m J t- TH ,-f r> g , ·> »l Λ

O § O Λ· VO VO

μ CD O CO VO VO

<D ri > ai 3 kn O tn m p A Λ Λ Λ S -Ä § 5 £ £ £

rH

α> •o

(H

•H »0 *oq 3 vo in ιλ

Φ fl O rv VD

> :o * * * ö i S ' 000 e >» P.

•H «e S * 5 e δ -μ 5 | S ***

> g * 2 M

S s „ | /7 s i-t Δ^Λ O ® (0 Ή

lii S

£ * g o

H > > M

30 62305

Esimerkki IX Vaikutus puuvillaan

Samoissa olosuhteissa kuin esimerkissä VII kasvatettiin puuvilla-kasvien vesiviljelmää. Vaikutusaineen aplikointi (1,25 mg/ast. = 0,3 ppm ja 5 mg/ast. - 1,25 ppm) tapahtui kasvien korkeuden ollessa 15-18 cm 4-viik-koisen kasvuajan aikana käsiteltyjen kasvien pienentyneen pituuskasvun ohella voitiin havaita, että kontrollikasvien ja CCCsllä käsiteltyjen kas-visarjojen kukanalkujen kasvu pysähtyi muodostumisasteelle ja kukat putosivat, kun taas muissa käsitellyissä kasveissa kehittyi yllättäen lukuisia ja selviä "neliöitä". Taulukossa esitetyt tulokset ovat kolmesta astiasta, joissa kussakin oli kolme kasvia, saatuja keskiarvoja (katso taulukko XV).

Taulukko XV

Kukintainduktio ja vaikutus puuvillan vesiviljelmän pituuskasvuun

Vaikuttava aine Käyttömäärä Versonpituus Neliöiden lukumäärä ppm cm suht. astiaa kohden (3 kasvia)

Kontrollikasvit 147,2 100 0 CCC 0,3 36,2 76,7 o 1.25 3M 73,8 0

0,3 *0,2 85,2 M

1.25 27,8 58,9 8,7 k

Cl 0,3 2*1,9 88,8 2,6 1.25 30,9 65,5 8,3

Br

Esimerkki x

Vaikutus soijaan hiekkamaassa suoritetussa kasvukokeessa Kasvukokeessa neutraalissa, savisessa hiekkamaassa kasvatettiin Gieso-lajiin kuuluvia soijakasveja. Lanoitus tapahtui kylvön jälkeen k&yt-

31 O tOUO

tämällä 0,5 g N ammoniumnitraattina ja 1,0 g PgO^ sekundäärisenä kalium-fosfaattina. Vaikutusaineita levitettiin maahan kasvien korkeuden ollessa 10-12 cm ja käyttömäärien ollessa 3 ja 6 kg/ha.

4 viikon kuluttua käsiteltyjen kasvien pituuskasvu oli pienentynyt huomattavasti kontrollikasveihin verrattuna ja kasvivaikuttivat lehtien asentokulman muuttumisesta johtuen (alaspäin painumista) tiiviimmiltä. Tulokset ovat todettavissa seuraavaeta taulukosta (katso taulukko XVI). Vertailussa käytettiin tunnettua vaikutusainetta 2,3,5“trijodibentsoehappoa (T; US-patenttijulkaisix 2 978 838).

Taulukko XVI

Vaikutus soijaan savisessa hiekkamaassa suoritetussa kasvukokeessa Vaikuttava aine Käyttömäärä Kasvukorkeus cm suhteellinen 23,0 100

Kontrollikasvit 0,125 23,5 102,2 T 0,375 25,0 108,7 0,750 23,0 100,0 ΝγΛγ N 3,0 15,0 65,2 N 6,0 14,0 60,9 (O)

Cl jN^YJ 5,0 17,5 76,1 6,0 14,5 63,0 (OLci m 3,0 13,5 58,7 NH 6,0 12,5 54,4 k

Cl N 3,0 17,5 76,1 N 6,0 13,5 58,7 ^CF3 ίΙ-γΝγ N 3,0 14,0 60,9 N 6,0 14,0 60,9 k B r K 62305

Taulukko XTI

Vaikuttava aine Käyttömäärä, Kasvukorkeus kg/ha cm suhteellinen " " -'li' 1 ** " 1 ' ... i - ^ ^•γ^γΝ 3,0 21,0 91,3 NVnJ/M^N 6,0 17,0 73,9 [®r’r Ν>γ^γΝ 3,0 17,0 73,9 6,0 16,0 69,6

©kBT

Esimerkki XI

Vaikutus sokerijuurikkaaseen

Suuraetioissa kasvatettiin neutraalissa, savisessa hiekkamaassa KAVpolylajin sokerijuurikkaita. Lannoitus tapahtui kylvämisen jälkeen käyttämällä 1, 5 β N ammoniumnitraattina ja 1 g F2°5 eek* kaliumfosfaattina. Käsittely suoritettiin lehdistöön kasvien korkeuden ollessa 16-18 om 2-ker-taa käyttömäärien ollessa 0,3 kg/ha ja 1 kg/ha, jolloin kussakin koemuun-nelmassa käytettiin neljää astiaa. Sadon korjuun jälkeen määritettiin sato sekä juurikkaiden ja alempien lehtiruotien sokeripitoisuus. Voitiin osoittaa, että sato ja sokeripitoisuus paranevat käsittelyn ansiosta (katso taulukko XVII).

33 62 30 5

~ ON VO

β * «s is ; § g £ o m λ 2 2 ^

S -H p tH tH TH

o Vt •H +» H *r| Λ P.

Φ *H rl h §1 i •H <0 ·>·>·>

p, ft CM CVJ IA

B C CM (M N

Φ Φ V.

rl *H < 1» . -=r co ^ * Λ O t-» K\

3 O O O

β T—I tH tH

n 3 3 a •H _

O * KS O CM

4» β a « «

•H +» O rH CM

ft · in in in •rl *rl s- o

CO

ät tn

A A

n Q 6-00 • £ s s s +» 3 3 a

3 a •H

O .a- OS

♦* O Ct Äj- O KS

Ή 4* Ή a a A

P. «8 4» a? -r •H co e ™

P «8 rH ri tH

Φ \

M dO

O

Vt «e •o

C

O

o s t e *e in o

„ i <! AA

C fi 4h I n H

* » >. ' O tH

<* 4» dO

•M +» M

M S

•H xj

H M

3 3 T» •H 4*

P Φ *H

O fl b

H « -S s e\!S

s * t * Π 111 1 /\/Wyt.

iti I ^^2>“ i # 62305

Esimerkki XII

Vaikutus ulkokasvavien sokerijuurikkaiden sokeripitoisuuteen Käytössä olevalle juurikasmaalle levitettiin pienille palstoille vaikutusainetta 2*jotta voitaisiin osoittaa sen positiivinen vaikutus sokerintuotantoon kenttäolosuhteissa. Kyseisenä viljelmänä käytettiin Beta vulgaris ssp. altissimaa, "Kleinwanzleben KAWpoly"-lajia. Kasvupaikan maaperä on savista hiekkamaata, jossa on 1,5 $ orgaanista ainetta pH:n ollessa 5,7. Koko epäorgaanisessa lannoiteainemäärässä oli 400 kg N, 100 kg P_0 , 100 kg K-0 hehtaaria kohden. Ennen juurikkaiden taimelle nousua ke- d o d .

mialliseen rikkaruohon torjuntaan oli käytetty 2,5 kg/ha l-fenyyli-4-amino- 5-klooripyridatsoni-(6):tta. Lehtiluteet torjuttiin Dimethoate'11a (0,0-dimetyyli-S-(N-metyylikarbonyyli-metyyli)-fosforiditioaattia). Kylvö tapahtui 10.03.1975* Juurikkaiden nosto suoritettiin suhteellisen aikaisin 29.O9.i975* Kokeiltavien aineiden levitys tapahtui traktoriin asennetun ruiskutu8laitteen avulla hienojakoiseksi hajoittavin suuttimin. Levitysväll-aineena käytetty vesimäärä oli 780 litraa hehtaaria kohden. Käsittely tapahtui kahtena kertana erilaisin määräajoin kullekin erilliselle palstalle: I - sokerijuurikkaisiin, joihin oli kehittynyt 5-7 aitoa lehteä? II - pitkälle kehittyneisiin kasveihin viisi viikkoa ennen sadonkorjuuta.

Sokeripitoisuuden määritys suoritettiin välittömästi juurikkaiden noston jälkeen tuoreista juurikkaista otetuista näytteistä.

Voitiin päätyä seuraavaan tulokseen: 1. Juurikasvit eivät kärsineet kasvuaikana mistään kielteisistä vaikutuksista.

2. Sokerisadot olivat kokonaisuudessaan alhaiset aikaisesta nostosta johtuen. Sokeripitoisuutta voitiin kuitenkin parantaa merkittävästi kokeiltavien aineiden avulla.(Taulukko XVIII).

Sokerijuurikkailla saavutetut tulokset viittaavat haluttujen kasvien sisältämien aineiden lisääntyneeseen tuotantoon seurauksena käsittelemisestä selostettua yhdisteluokkaa edustavalla aineella.

2 6 8 11 * 5-(4-bromifenyyli)-3,4,5,9,10-penta-atsa-tetrasyklo-/5,4,1,0 , 0 J- dod eka-3,9-dieeni.

m ) 35 t g 62305 m

H

o 4»

d *H C

f at

«o Ή C

O (4 -rt •h «p e

n Ji S

c 0 4» a ma d ui ja ui

Sm p •H 4» >> P <H += H ® 0) β C +»

•p φ Φ <H

4» xt a p

•H Ή Ή O

m a] h P

UJ J«] rt o * 3 S § £ s Φ 3 Ä -H ^ rH j* O p p 2 •H "O 03 d fH K-i rH β d m 4» · •H 1-9 O 4» β P > ® a> 4» P m X 4» d -h m d C 4» 4» 1-t · 3 m m + iH ή •p o m 4 jD P 4» φ C -h ja rt mm t ί I ^ * ir> m C®

It β 3 \n ιλ Qn oma mj r* λ au > d

a m γη * * " ies M

IDUO ΓΜ-3-ΚΝ 4» a o m th t-h τ-t -p g d p ja -h fi £ *d J4 =

o PC

J4 m ♦* H icn fi >&.

3 t- on m u"\ d i—t i—( o m . o ·

m on O

•hi 0 4»

os + · d H

3 H -H M σ\ > m P mc ,wLj Ovi *h > •h -p -h i ι-i n mm P 4» Ή ·· r4 m *h a d :d X m P 4» m o se m Ä m +> m ba 4» o m m x -ö m C e Λ ♦» m d >> e t-p m

•H d 4» «O

a 3 d e S ^ p > Λ

4* «d O O o o P

CP Λ Λ C

«e id i oj oj o 4> m »S sd d W m ra m e «C · B P< ^S'fcS05 ιλ in r-t 4» OO · K^N_d4t>

P X d . . Τ’ M

C >> ιό » m ui oo ·ηθ •ö W o O ja p 2Γ2 · > P \ v O »n d m m )_λ cm oj ma •h +» / / m t

O «H /__/ .. .. *H

4» © > ArA " " o e ι-ι p. ·η d / \ ,—v ' M l-! ir* "H ® . ja / \ //oV p M * e fe p *h S=s z-((J>*(0 4» d

X © d rH ~2T \ / 4 O O

O ja ä rl -- > e

So® o p a 2 2 S p -a β 3 d 3 4» H Ja 3 e 4 1 s 3 5 E-i « > 36 i 62305

Esimerkki XIII Vaikutus tomaatteihin

Kasvihuoneessa kasvatettiin tomaatteja lasimaljoissa, joiden läpimitta oli 11,5 cm, turvekulttuurialustalla, johon oli lisätty riittävästi ravintoaineita. Kasvien korkeuden ollessa 9-12 cm lehdille ruiskutettiin tavalliseen tapaan vaikutusaineita. Kasvuajan ollessa 14 vuorokautta käsitellyt kasvit olivat huomattavasti lyhyempiä kuin kontrollikasvit ja ne olivat väriltään tummempia.

Taulukko XIX

Vaikutus tomaatteihin lasimaljoissa „ . . , 0 Kasvien korkeus

Vaikuttava aine Käyttömäärä cm suhteellinen kg/ha

Kontrollikasvit 27,2 100 1.5 2Ί.3 89·5 3.0 20,3 7Ί.6 >v, 6,0 1Ί.0 51,5 (oi J'YVrN 1.5 25,0 91,9 3.0 22,7 83,5 φ 6,0 15,3 56,2

Br

Esimerkki XIV Vaikutus riisiin

Kasvihuoneessa kasvatettiin riisiä samoissa olosuhteissa kuin esimerkissä XIII. Kasvien korkeuden ollessa 11-15 cm lehdille ruiskutettiin tavalliseen tapaan vaikutusaineita. Kasvit mitattiin 66 vuorokauden kasvu-ajan jälkeen. Käsittelyjen seurauksena pituuskasvu oli lyhentynyt kontrolli-kasveihin verrattuna jopa 50 i» (katso taulukko XX).

37 62305 \

Tauluako χχ

Vaikutus riisiin

Vaikuttava aine Käyttömäärä Kasvien korkeus kg/ha cm suhteellinen

Kontrollikasvit _ /10,6 100 CCC 1,0 38,0 93,6 2.0 40,5 99,8 4.0 38,5 94,8 6.0 40,0 98,5 //n'V\VYN 1,0 35,0 86,2 2.0 33,0 81,3 X 4,0 29,5 72,7 |Ό) 6,0 28,5 70,2

Cl 1.0 37,0 91,1 2.0 37,0 91,1 4.0 34,5 85,0 6.0 33,5 82,5

Br

Esimerkki XV

Vaikutus auringonkukkiin

Auringonkukkia kasvatettiin samoissa olosuhteissa kuin esimerkissä XIII. Vaikutus aineiden levitys tapahtui sekä maahan että myös lehtiin. Kummankin käsittelytavan seurauksena lyheneminen oli kontrollikasveihin verrattuna voimakasta. (Kts. tadlukko xxi).

62305 * ' 38 t \

Taulukko XXI

i

Vaikutue auringonkukkiin Kasvien korkeus

Vaakuttava aine Käyttömäärä kg/ha om suhteellinen A) Maaperän käsittely '

Kontrollikasvit *" 36,3 100 i CCC 3,0 40,0 110 12.0 \ 36,0 99 3.0 26,5 73 12.0 15,5 43 (O) ’ ci j » 3.0 30,5 84 12.0 \ 22,5 62 ra) \

Br B) Lehtien käsittely

Kontrollikasvit - 38,3 100 CCC 1,5 38,0 99 6.0 32,5 85 ,Ν-γ^γΝ 1,5 30,0 78 6.0 25,5 67 έ

Cl Ν-γ^γΝ 1,5 33,0 86 6.0 30,0 78 (O)

Br 39 62305

Esimerkki XVI Rikkaruoh omyrkkyvaiku tus

Seuraavissa taulukoissa XXI3>XXIV mainitut uudet yhdisteet osoittautuivat tehokkaiksi ei-toivottujen kasvien kasvua ehkäiseviksi rikkaruohomyrkyiksi. Aineita kokeiltiin seuraavalla menetelmällä: Paraffinoidut pahvimaljat, joiden tilavuus oli 170°C, täytettiin savisella hiekalla ja niihin kylvettiin lajeittain erikseen kokeiltavien kasvien siemeniä.

Kasvilajit on mainittu oheisessa luettelossa.

Käsittelyt tapahtuivat ensimmäisessä ryhmässä välittömästi kylvön jälkeen ennen siementen itämistä (käsittely ennen taimelle nousua = maan käsitt-ly). Litteinä makaavat, maan täydellisesti peittämättömät siemenet joutuivat tällöin kosketuksiin vaikutusaineiden kanssa. Toisessa ryhmässä kasveja käsiteltiin vasta niiden kasvaessa (taimelle nousen jälkeen tapahtuva käsittely - lehtien käsittely) kasvukorkeuden ollessa 2-8 cm, korkeuden riippuessa eri lajien kasvunopeudesta ja kasvumuodosta. Yhdisteiden aplikointi tapahtui hienojakoiseksi jakavien suuttimien avulla ja käyttämällä laimentlmena vettä, johon aineet oli suspendoitu tai emulgoitu. Käytetyt vaikutusainemäärät ilmenevät taulukoista XXII-XXIV. Kokeen kestäessä kasvit kasteltiin hyvin. Kasvupaikkana oli kasvihuone, jonka lämpötila oli välillä 12-25°C ja 18-55°C yksityisten lajien vaatimista lämpötiloista riippuen. Havaintoajan pituus ulottui kahdesta kuuteen viikkoon. Vaikutus tutkittiin visuaalisesti käyttämällä asteikkoa 0-100. Tällöin merkitsivät 0 = ei vaurioita, 100 = kasvit eivät olleet itäneet tai olivat täysin vaurioituneet. Luettelo taulukkojen XXII-XXIV kasvilajeista.

Latinalainen nimi Suomalainen nimi Englantilainen nimi

Alopecurus myosuroides Pellonpuntarpää Blackgrass

Cynodon dactylon Koiranhirssi Bermudagrass

Cyperus esculentus Maamanteli Yellos nutsedge

Datura stramonium Hulluruoho (tavallinen) Jimson weed

Digitaria sanguinalis - Hairy crabgrass

Echinochloa crus galli Kananhirssi Barnyardgrass

Euphorbia spp. Tyräkkilajeja Spurge family meist E. geniculata

Eleusine indica Goosegrass

Galium aparine Kierueatara Catchweed bedstraw

Ipomoea spp. Elämänlanka Morningglory meist I. lacunosa

Matricaria chamomilla Villikamooilla Wild chamomile

Panicum virgatum Hirssi Switchgrass ko 62305

Latinalainen nimi Suomalainen nimi Englantilainen nimi

Poa annua Kylänurmikka : Annual hiuegrass

Setaria faberii Telahirssi Giant foxtail

Sinapis alba Valkosinappi White mustard

Solanum nigrum Mustakoiso Black nightshade

Sorghum halepense Villidurra Johnsongrass

Stellaria media Pihatähtimö Chickweed

Tulos (taulukot XXII-XXIV) 1. Uusien yhdisteiden rlkkaruohomyrkkyvalkutus ei-toivottujen kasvien kasvun torjumiseksi ja vähäisenä pitämiseksi saatiin vahvistetuksi. Tällöin oli saman tekevää käsiteltiinkö yksisirkkaisia tai kaksisirkkaisia lajeja ennen taimelle nousua tai taimelle nousun jälkeen käytetyin menetelmin. Kokeet käsittivät mitä erilaisimpia kasviheimoja.

2. Euohomaisten viljelykasvien vastustuskyky osoittautui maaperän tai lehtien käsittelyn yhteydessä taulukoissa XXII-XXIV mainittujen yhdisteiden suhteen vähäiseksi. Tässä kokeessa selostetut aineet soveltuvat kuitenkin ei-toivotun kasvillisuuden poistamiseen tai heikentämiseen jos kasviviljel-millä käytetään aplikointitekniikkaa, jota käytettäessä vaikutusaineet eivät joudu suoraan kosketuksiin viljeltujen kasvien nuorten lehtien kanssa. Tämä on täysin mahdollista käytettäessä lehden alapuolen ruiskuttamismene-telmiä (postdireoted spray, lay-by-treatments) tai granuloimalla vaikutus-aineet. Samoin tulevat monivuodisten lajien yhteydessä kysymykseen niiden käyttö leikkuun jälkeen tai kasvulevon aikana. Eräänä käyttöalueena on lisäksi rikkaruohojen torjunta puutuvien viljelykasvien kuten kaikenlaisten marjapensaiden ja puustojen yhteydessä. Ei-toivottujen kasvien kasvua voidaan lisäksi torjua tai pitää vähäisenä paikoilla, joilla ei tarvitse huomioida viljelykasveja.

ία 6 2 3 0 5

M

O

O

ΕΞ · O O. O O O O OO ΙΛ M W - jcd “ 5

<u *P

sd £> Ρ $ Sä

>> D. CX II II O O

sa3 3 W o\ o

* W tH

d d w (0 ·Η

g CtJrH

2 ·η rt G e

o rt ·Η OI II O O

H p 3 O O O

H .H bO tH rH rH

g vo W> C

• H V ·Η rt

«5 I Q cO

43 P

S S

V p W öp rt C P to +>

O 3 C

CO Cj rt

rt ~ rt p t— m m m OO

p rt cl rt n/m in m 5 > >> o .¾ o w d e# rt 6 π X p r·

*_4 C

^ e o g d ·§ >> o o o o £ o 2 m op t— en co o co o o co p p rt p >, rt ä £ 0,0 3 5

•H TT M

»e w rt e >J 3 *ö S - *« ·£ -ö oi 3 0 •h ro o 5-4 _ Λ 3 i S.S 1 £ ^ °° g

3 s SR S

3 M < H H

a; r-f Λ ®

h : ^ « R

0 i I £ O O °« °* ° ° ^ 1 ® :g £ OJ ^ w ^ g 3 'ie p dc h h £* U d

3 -H PS

d jd 0 3

E* W M P P

M P

V 3 0

’S 2:2 55=2: > M

! £ e ILilW 11 1*2 62 3 0 5 rt

•H

U rt

«1 ·η OI

rt Ό O II II

rt φ rt

«J O) E

n jj © co 2 w

43 H C

o 3 a> 4* «c o*

S bO Ci tn O

M k rt t^O OO vnin M o rt τ-t ca on tn tn 3

ID

3 n

o *H

b art „ os jd σ\ o Φ C rt ca o o in CO 1

rt ·Η rt Ή CO CA ON

rt W

Φ .

a

^ rt.H O ·Η ·Η B ·* U U

©S(tJ<D 't—0 _ _

B P 4j o On O OO tn O

S£a>* rt «on tno φ ^ CO «M ^ » rt 3 rt 3 p a «j Λ ► rt 3 "3 «, o n tn 1 , . , £ £ * c on 1 1 £ ’ JS* ♦* X rt M > 6 £> “ E 3 B <β 3 *j S * O rt OI , , . , “S jj ' *H b0 O 1 ' 11 s s c b t-t £ 4? cj ·η S ® P- > X rt M >» •H WJ es rt

" ·Η rH

fi rt *2 ,*3 ai o rt ·Η

•o S o E

·Η ·^·Γ*ΟΐηΙ II II g a> o> J-. S On g C M rt 5 ί o «jc rt rt W s; o rt rt rt

rt sL

vj H λ λ _ 4»

LJ o »S rt OO OO OO

u !Q} *C ä Ä β B, ^ ^ U

H - 9 ^ CM^T (V 4 CV ^ Φ W e 50 U3 rt e © +3 ££ 4* rt o rt t. rt a •rt · >» 0 3 S rt au rt 4» ,3 rt Irt M rt Ή rt 3 0

|S M Ä=Z ► M

W v v 2tZ _ 3 j -¾, -¾ .,-¾ . :: •S S / \ *«> / Λ x /\ /“N x 00

1-3 “-sr**0 *ν*'ϋ·ϋ Ζ·ν'-Λ_/· ° S

,U3 62305 to S'£> OO O O I OO OOI oo ooi

C >H OH CX\ OO CO VO OO

y ·Η i! rH tH rl rt m co

•H

c a

Φ 3 (D

© +* E C

* -H 5

2® ΐ H is II IIO II IIO II I I O

p a p. ir> aS ed Ο rt Ό > c «e ns ® ^ ο·η

S „ HH

® *H f* Ί{ O rt co m o to _ _

3 esc OO OOI OO OOI OO COOOI

-p X-HtnooCTvOO co ον O O OO cr\ ov

3 jC. P rH rH fl rH rH rH

£ £ O ^ *3 £ w o

> <D

i? >, w w .¾ :aS 3 Φ h Λ* Jh Ό b _ 3 -h 5 3 o o O ® c. c, JC o M 3

3 Φ ο. tn O O OOI OO OOI OCO OOI

£ ΪΟΟ t— C- COCO (\J f- -=T

as o H >) m w < e

M

•w 14 c •3 a < < <<< << <<< < < H I rl £> £> ^ ^ S r” ^ Z Z Z Z Z .

Φ :o ®

C -Ρ -P

•Η -P Φ CS >> Ö 3 Λ Φ ή ui a

•H

as p *i rt

U :cö H jC

φ cq ai ^

>· © xflbC OO OOO OO OOO OO O O O

® B ^ * * λ λ Λ «n ««Λ «*> λλ·> ® ^ H w rl IM a· Γί (Μ THCVJ^T rl w η oj a t-o-p -Ρ Ο c S £ ^ φ -ρ ai w φ >» Μ -ρ ai ® Λ 3 •H CO H k £ rt g rH rt ® rj ί 2 o o -ρ ® * ^ **» 5 ·Η W * ^ CO 00 E -H < $> ™ © c VO ® ω W rt

Ό κ~\ VO il p 3 Z

3 Φ XX r—l ° K\rH 3 3r-l O O O V " ** X O * £ <-· e> . , 0, Y n LO o O O Π\·Η Ö® § | i f, t- o | K Φ «

2 5 ·η 2 U3 o:u "rt av oo X

® I S I fr, rH M I I O

M " m 0=0 ^ X ~Z ^ C ojO =0 ^ CU

> I l ^ *H K I CO C~~ S K-2 /k o x: o—z x σν o i f η o en in l cvj ^ äl | Λ | ^2λ g s m ^HoT ° 3 ^ 3: -3 3 ö ! s ·§ ! -* s > O-O c ΟφΧΧ φ ^ 0 cc c

M PC C

3 ' -p -P

M

ω 62305

W

•H

a rt

rt £> O O O O I

>R. C rH O O O O

• Ή !Ö tH τ-t tH tH

60 _ Ή g e <D 3

φ ^ O

M *H KG

r-l o 3 ·Η

»e ·Η ·Η G

*-» h -H rt I I I I O

^ 3 rt o, ir\ * £ o rt f~3 >

C rt M

® t-j rt

s o-H

C 4> H H

® -rt JC fH

m > O rt I rt g “ 3 M .Hwinminoi

G 4, χ; 3 od co cr> O

•H St O G rH

d -t-> W u fc 5 •H Swm ΐ *3 2 φ

tl ·* GO

Sf d =*·Η

ο οο υ O

J2 m G G

o ·η q> 3 O ir» O O I

S® O, OT CO ON K~\ f—

M O O

JS (S rH >, m « < ε

•H

G

G M

® S < < < < <

S > > K Ä Z

2 C 4* ® *2 se rt »e ®

3 M S

•H

rt a* ta, 5 «> 5¾ 3 x: ooooo S. Oh ,5 ''t ·»·»·»«»·» £ :g bO H (M H N 3 rt sd 4> g •^»4» 4» £

-th> S, C

e rt « ® W r-l 4* td e 3* * 2 S « fis co ® • « rt e

2 _ 4J -H

g ® -HB

P r4 0 3 3 s s 1? S3 ’3 va ► | rt /7 -* d 3 V\ 4J r~\ " " M g /> m g I ° 8 o

M

115 62305 to C to Η υ tn ·η ,

toe III O O O III O O O III III

r—I.(-( in in in in in

g W

φ ^

M I

rH GO tn red *h ·η •ο β to ή Ρ ·Η to

Φ ί P C

rj to .h c ° s c D bO £ III OOO III OOO III II· ö tfvHto CO CO ΟΛ LA t^- CT\ to > Q w m a p ’sc •P to

3 > to C

«5 00 Ρ O

> a) P ε •M toP II I OOO II I inino lii O O 10 M -p q .p m 33· ά ch cn O thcvjvo Ρ £*> to ή >> -p 8 to

o -P

X >> to o aö w to P ϋ 3¾ 3 μ ^·Η to e p o

·« ® O P

® to P

•P c w ^ 2 o" o in in co in in O O in in in m co oo in co cocoia c Or—i>>cr\cncr\C\jnimmojco*r*(\iin ® d mmm to t*J < £ ö to c Ή «β P *6 ή δ Ή :α3 ι η α) to :ο Φ -*->οο -ρ -ρ Ρ Φ -Ρ Φ <<<<<<<<<<<< <<< < < < >ip «Φ >>>§25:>>>S22 >>> ΖΖΖ -ρ S δ φ φ τ-3 -Μ φ λ; ® ^ οοοοοοοοοοοο ο ο ο ο ο ο Ö toj---. ^ΛλΚΛΛΛΛΛΛ»*·» λλλ λλ*.

ρ C Λ Μ (M-^OO c\j-=roo (Μ -3· CO (\Ι -3 CO m 3 ro IM 3Τ CO

Φ Ρ β ν

-Ρ CD 3D

CD Ρ Ρ 5 § ^ in m ο SS *6 ΙΑ ΓΑ X K Aj ►» φ « KW ο ο ^ X C:

r-Ι Ο Ο \ / rH O JA

C <-* \ / --> \ / IA I °°

®Φ \ / 3τ X OJ 0=0 VO

•ρ β τ· * ι 3ΛΡ O m 0-0 OJ X ^ {~α 4^ ·Η I I / \ ^

Cd Ο Κ\ SC -2: ΤΗ (Μ <Μ CO

m I Ν"> A. iC Γί

2 O EU oo ri-O Ή O O AJ

S I D O 3 IIP

-Ρ X -2 "*? co +5 00 XX P CO

6: S X S* T Ϊ ? S> ä> S ΐ 8: -d fOl ^ «g cg £ £ o £ g p£ |p] s S S 5 c e

rH

§

H

62305 k6 β n ® Ρ ρ S ill 5 in fO i-< ΐ-Π Ln O ry ry co in O O OOO otninooo

•O o H Ml CD (X) (Λ <\I(\JK\ S oo CT\ OOO P fy P p <MJ

Ρ Ο ·Η Ρ Ρ p

rt U co C

1-Ϊ 3 - * c ► « C rt

C i-s W

φ 053000 o O ry oooinOOO tn co o in m O

+» ocooo (Λ ιλ ^ inmvo to ιλ ιλ σ\ σ\ ο m m -=r O p CL< C Ρ Ρ Ρ Ρ 5 £ *

5 JS

Ή C

rt ρ g > s 5

Λ! β> E o, im o in OOO o in ia in in in in O tn o O O

M p rj & f— on cr\ in in σι m co r- n oo ro cy co co p ry 6 a j ” e ^ o ä rt o a ai p m E c H P 3 ·Η rt φ »h ti •S -Ϊ p cj co o co o Ο Ο o O ΙΛ o Ο O o O O in in in

3 Λ 03 a CO CO CO p VO CO l- ® (A

7J M O rt c Φ 'Ö

P

Φ M

c ö

P I P

rt :o Φ r3 ^ « <<< <<< < «* < <<< <<<<<< p ai s β >>> 2 2 2 >>> 2 2 2 >>>222 rt n rt φ

po MB

h Φ φ ae > p rt * · Φ S* JC OOO OOO OOO OOO oooooo

* JJ 5 Ns B B B B B B B B B B B B B B B B B

v 3 bO ry ·=? oo cy^roo ai a- o n a- oo ai ^ co im ^ o B rt « J* Φ M X3

Xt P H

P g p KM km O

ΡΦΛ ΚΜΚ\ X X CV» en S SC X o O - X ~ PO* o O \ / Ή O £

Se \ / ^sN/ LO, I 03

Ja \ / JT 2 ry 0=0 vo

>» Φ X r- · I

p S o ry O »o ry 2 -=r C p .2 f I -sr / \ vo ® ® 3 O km K-2 p ry ' ry co

S Ϊ g Ori P ra th So OJ

g * 3 x-i I» ·($){« i i i » s Jf, Βΐ i S 7 V V s ΐ

d ΓΟ I 3 & et" ry ry g CO

> 3 P *» O (r^\ 3 Q Ä K a O

M > 0 w l^JJ P w O O P ^ 0

EH

^ 62305 φ C rt *W -H III O O O III o o o 3 Ό cr\crscr\ vo vo t~-

Φ C

(3 Ή ·Η

ω ^ W

<1> I

M ® ιΗ Ή in :d β .li

Ό P M ZJ

rt >h d -Η *h rt ° -H rt-S III ooo lii o o o

C M-Prt vo N oo VO VO CO

2 2 -H EO

g 2 ω c S ^ -H rt rt Q rt m -f» 3 5 +> +5 0

3 -H .H

> rt C

H rt o «e g ^ E il i o in o i i i o o in j* o rt vo CT\ O m vo vo M 4» ^ k ^

Ai >» Q

M -P W

>> 0) S +>

S .5» W

o W Φ 2 M 3 X) m rt

rt ra rt O

>«J 03 O J-i

,14 ή QjrtOino in oo in o co O <\i O O

h φ o.wi—t'-cn τη m -=r t-- oo O m m

n M o O ' tH

C m 3 £

S < E

•H

Φ c

•H

<ö tcö P Θ <<< < < < <<<<<<

•H Μ) :άφ >>> > > > S % Z

rt ® +5 +5 +5 rt -PO) H ® S « Φ n) :d ® >4» «a +5 rt φ -p :rt ^

e 5 .¾ .C OOO OOO OOO OOO

J5*H ·>*··> *« Λ Λ ΛΛΛ « * ^ * "g ti) cm^tco w a- tn oi a- oo (M a· tn

•h β -.o X

<οβ +> +5 n +> » 3 >> h o ai ö O iti c ►> 4>

rH

β «H

Φ ® m HS ö 2ϊ2 5 - ·δ % v 3 rt rt \ \ i & . -8 6 'S 4>-ο° "tT_ji 0

EH

ie 62305 » ! \

T

co

•H

a c c p g ö

Φ 4> P E

Φ H CP

.¾ o n) in m in tn o O in in in o in o

r| Tj H bO ON CD. CD. CO O O cn ON CTi CD. CD. O

5* g ο-H H H H

^ rt W C at

rt ► G

•η at S

rt S +» c 4-3 rt S 4» ® rt rs O O O in O o O cv in cd n co £ ® g OCOOO ιλ a in co cd, σ\ minvo "t? if S > CU c ^ ^ r,

O ™ >> M

TO (β »β

P >i MG

4s Φ p 4» E et φ

M t» P · P M

H 4» ·Η P« TO r-l

? ® E n. m in m O o o in in m in o in 5 S

C tl oi co cd, av cd. vo cd, cd. os os m in o os g

M at ^ G

MM Φ p

M HO

>> <6 Φ HS

E ® E C ® o

O O p ·η EC

n © ,H ^ 2 S S o in o n CO O O CO O rt®

2 S rl OJ CO o O T-t H OJ f— CD. CD, rHHfn JS JS

E ·ϊ rt a h h 3 rt M ° rt C ©

Λ! ® S

>i 2 *2 h C rt H ® +3 ö !rt n il

φ g II II

H ιό1® < < <C <<< <<< <<< << Φ 4»+> >>> 222 >>> 2ZS >2 G 4» Φ H >,0 rt at φ

H « E

“g «5 ; s fS-G ooo ooo ooo ooo £4 Φ JCÖ^ Ä a ^ ·> * rs r% rs r\ rs rs rs

©ae :rt 60 (M 3- 00 ftl 3 CO l\l 3 CO C\J3CO

> 4-> a 4> :o rt Φ +» •H 4» 4»

>» >> G

C at at ®

Φ M W rt C

Ti 4> H C

h c ti S 2

Φ S O PC

+> TO H H H

OP gtp. H H

HO S -2 ^ P OH

Ti C 25 “Ä v \ rt H Φ JS K K \ \ > h *o h )—4 / / h ot at C H © / / A-Λ ® ► +" ® ® 2 x.—\ \ \ g ^ rt /~\ ^ ' Λ " " δ 2 s 4J=-“ V-[f 1 0 8 δ ^ *—il ^ 4>

"S

>t -H

H, rt S: > 0

H

^ 62305

Esimerkki XVII

★ 90 paino-osaa yhdistettä 1 sekoitetaan 10 paino-osan kanssa N-metyyli-a-pyrrolidonia ja saadaan liuos, joka soveltuu käytettäväksi hyvin pieninä pisaroina.

Esimerkki XVIII

20 paino-osaa yhdistettä 2*liuotetaan seokseen, jossa on 80 paino-osaa ksyleeniä, 10 paino-osaa 8-10 etyleenioksidi-moolin ja yhden öljyhap-po-N-monoetanoliamidimoolin reaktiotuotetta, 5 paino-osaa dodekyylibentsee-nisulfonihapon kalsiumsuolaa ja 5 paino-osaa 40 etyleenioksidi-moolin ja yhden risiiniöljy-moolin reaktiotuotetta. Kaatamalla ja dispergoimalla liuos hienojakoiseksi 100 000 paino-osaan vettä saadaan vesidispersio, jossa on 0,02 painoprosenttia vaikutusainetta.

Esimerkki XIX

*it 20 paino-osaa yhdistettä 1 liuotetaan seokseen, jossa on 40 paino-osaa sykloheksanonia, 30 paino-osaa isobutanolia, 20 paino-osaa 7 etyleenioksidi-moolin ja yhden iso-oktyylifenoli-moolin reaktiotuotetta ja 10 paino-osaa 40 etyleenioksidi-moolin ja yhden risiiniöljy-moolin reaktiotuotetta. Kaatamalla liuos 100 000 paino-osaan vettä ja dispergoimalla se siihen hienojakoiseksi saadaan vesidispersio, joka sisältää 0,02 painoprosenttia vaikutusainetta.

Esimerkki XX

20 paino-osaa yhdistettä 1*liuotetaan seokseen, jossa on 23 paino-osaa sykloheksanolia, 63 paino-osaa mineraaliöljyfraktiota, jonka kiehumispiste on 210-280°C ja 10 paino-osaa 40 etyleenioksidi-moolin ja yhden risiiniöljy-moolin reaktiotuotetta. Kaatamalla liuos 100 000 paino-osaan vettä ja dispergoimalla se siihen hienojakoiseksi saadaan vesidispersio, joka sisältää 0,02 painoprosenttia vaikutusainetta.

Esimerkki XXI

20 paino-osaa vaikutusainetta 1*sekoitetaan hyvin 3 paino-osan kanssa di-isobutyylinaftaliinisulfonihaponi natriumsuolaa, 17 paino-osan kanssa sulfiittijätelipeästä saadun ligniinisulfonihapon natriumsuolaa ja 60 paino-osan kanssa jauhemaista piihappogeeliä ja jauhetaan vasara-myllyssä. Hajoittamalla seos hienojakoiseksi 20 000 paino-osaan vettä saadaan ruiskutettavaa lientä, joka sisältää 0,1 painoprosenttia vaikutus-ainetta.

Esimerkki .XXII

★ 3 paino-osaa yhdistettä 2 sekoitetaan perusteellisesti 97 paino-osan kanssa hienojakoista kaoliinia. Tällä tavalla saadaan pölytettä, joka sisältää 3 paino-osaa vaikutusainetta.

50 62 3 0 5

Esimerkki XXIII

30 paino-osaa yhdistettä 2*sekoitetaan perusteellisesti seoksen kanssa, joka on valmistettu 92 paino-osasta jauhemaista piihappogeeliä ja 8 paino-osasta paraffiiniöljyä, jota oli ruiskutettu tämän piihappogeelin pinnalle. Tällä tavalla saadaan vaikutusainevalmistetta, jonka tarttuvuus on hyvä.

Esimerkki XXIV

1*0 paino-osaa vaikutusainetta 1* sekoitetaan perusteellisesti 10 osan kanssa fenolisulfonihappo-virtsa-aine-formaldehydi-kondensaatin natriumsuolaa, 2 osan kanssa piigeeliä ja 48 osan kanssa vettä. Saadaan pysyvä vesidispersio. Laimentamalla 100 000 paino-osalla vettä saadaan vesidispersio, joka sisältää 0,04 paino-osaa vaikutusainetta.

Esimerkki XXV

' * 20 osaa vaikutusainetta 1 sekoitetaan perusteellisesti 2 osan kanssa dodekyylihentseenisulfonihapon kalsiumsuolaa, 8 osan kanssa rasva-alkoholipoly-glykolieetteriä, 2 osan kanssa fenolisulfonihappo-virtsa-aine-formaldehydi-kondensaatin natriumsuolaa ja 68 osan kanssa paraffiinista mineraaliöljyä, saadaan pysyvä öljy-dispersio,

Seuraavat esimerkit valaisevat keksinnön mukaisten yhdisteiden valmistusta. Yhdisteiden rakenne vahvistettiin NMR-, IR-, massaspektroskooppisin tai alkuaine-analyyttisin menetelmin.

Ilmoitetut sulamispisteet ovat korjaamattomia.

Esimerkki 1 > φ

Cl 72 osaa (paino-osaa) yhdistettä V ja 92 osaa p-kloori-fenyyliatsidia lämmitetään 240 osassa bentseeniä 5 tuntia 80°C:ssa. Kun seos on jäähdytetty 2 huoneen lämpötilaan muodostunut & -1,2,3-triatsoliini-johdannainen suodatetaan erilleen ja pestään 50 osalla petrolieetteriä. Saanto: lU8 osaa (90 % teoreettisesta). Sp. 192-193°C (hajoaa).

Vastaavalla tavalla valmistettiin seuraavat yhdisteet: * Yhdiste 1 = 5-(4-kloorifenyyli)-3,4,5,9,10- penta- atsa-tetrasyklo-/1,4,1,02,6, O8'1^-dodeka-3,9-dieeni

Yhdiste 2 = 5-(4-bromifenyyli)-3,4,5,9,10-penta-atsa-totrasyklo-/5,4,1,02,8, o8,1 \j- dodeka-3,9-diconi 5i 62305 E1 E1 ____sp. C°CJ_ -CHg-CgH 100 (hajoaa) -ch2-(0^-ci 88

CgH^- lk9 " p-Br-CgH^- 185 " p-no2-c6hu- 192 p-ch3-c6h]+- 159 p-F-C^- 156 o-Cl-CgH^- 120 " o-Br-CgH^- 102 " o-CH^-CgH^- 105 " O-N0 -C.H, - 168 "

2 6 U

m-Cl-CgH^- 152 " m-Br-CgH^- 1T2 " m-N02-C6Hu- 193 m-CH^-CgH^- 151 " m-CF3-C6Hl4- 1U5 " C* -/Q)-C1 162 -^Cl 1T3 62305 52 R1 sp. [°Cj —1^1 (hajoaa)

Cl

Cl -(O) 127

VI

/cf3 -(0) ^2

Cl crci 78 "

Cl -fe> 186 N02 175

Cl CH3 159

CH

3 ~(C^>~CH3 168 53 62305 R1 sp. C°Qj no2 —CH^ l66 (hajoaa) n°2 iSk

Br -{0>-Br . 191 ^-Cl l6h "

Cl —((Q^- Cl 181 " K-71 XJ 136 r~j_ 132

N

έ6Η5 188

s—N

Γ3

M

OpN T Cl 511 62305

Esimerkki 2 Käyttämällä lähtöaineena kaavan IV tai VI mukaista yhdistettä valmistettiin esimerkissä 1 kuvatulla tavalla seuraavat yhdisteet, jotka voivat esiintyä myös suoloina, esimerkiksi epäorgaanisten happojen suoloina, kuten hydroklorideina.

N - N A

V/\-Jf-R2 »— b R1 R2 R3 sp. £°C7 C1_/Oy- H- H- 135 (hajoaa)

Er -<Q)- H' H~ 129 C1-^ ++H- -COOCH3 138 ,-<δχ ++H- -COOCH3 85 φ ^ H- H- 9k

S-N

++ . 2.3

Isomeenseos, ryhmät R ja R ovat vaihdettavissa.

Claims (2)

55 62305

1. Kasvien kasvun säätelemiseksi käytettävä penta-atsa-tetrasyklo-dodekadieenijohdannainen, tunnettu siitä, että sen kaava on N"R 2 R1 3 2 2 3 jossa R on vety tai metoksikarbonyyli, R on vety tai R ja R yhdessä muodostavat toisen typpi-typpi-sidoksen ja R* on fenyyliryhmä, joka mahdollisesti on substituoitu yhdellä, kahdella tai kolmella halogeeniatomilla, trifluorimetyyli-, nitro- tai metyyliryhmällä; mahdollisesti klooriatomilla substituoitu bentsyyli-ryhmä; bentsisotiatsoli-, tiatsoli- tai 1-fenyylipyratsoliryhmä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen penta-atsa-tetrasyklododekadieeni- johdannainen, tunnettu siitä, että se on 5-(4-hal-fenyyli)-3,4,5,9,10- 2 6 8 11 penta-atsa-tetrasyklo/iT,4,1,0 ' ,0 ' _7-dodeka-3,9-dieeni, jonka kaava on N--n — I ^ V jossa hai on kloori tai bromi. hai