FI62135B - Foerfarande foer separering av foeroreningar fraon triglyceridoljor genom tillsaettning av hydratiserbara fosfatider - Google Patents

Description

|ν&Τ·| [Β] ( KUULUTUSjULICAISU

LJ 1 ' UTLÄGGNINGSSKRIFT O 4 Ί ό 5 C (45) Patentti rpy:n:- ,-tty !0 11 ’932 (51) Kv.lk?/lnt.a.3 c 11 B 3/02 SUOMI —FIN LAND (21) P*Mnttlh*k*mu« —Ρ*Μ«·η·βΙιηΙη| 7726U5 (22) HtkemUptlv* — AnaSknlngadaf 06.09.T7 (23) AHcupilvt—GHtlghatadag 06.09.77 (41) Tullut Julktaakal — Bllvlt off«ncll| ^

Patentti· )· rekisterihallit!» ... ________ , . . „ . , _ , (44) NahtMUulpunon Ja kuuLJiilkaliun pvm. —

Patent- och registerstyrelsan AmBkan uthgd och uti.*krtft*n pubikurud 30.07.82 (32)(33)(31) Pyydetty •'uoikaiii —8«(«rd prtorkuc 10.09.76

Englanti-England (GB) 3761+3/76 (71) Unilever N.V., Burgemeester s'Jacobplein 1, Rotterdam, Hollanti-Holland(NL) (72) Jacobus Cornells Segers, Nieuwerkerk aan de Ussei, Hollanti -Holland(NL) (TM Leitzinger Oy (5I+) Menetelmä epäpuhtauksien poistamiseksi triglyseridiöljyistä lisäämällä hydratoitavia fosfatideja - Förfarande för separering av för-oreningar frän triglyceridoljor genom tillsättning av hydratiserbara fosfatider

Keksinnön kohteena on menetelmä epäpuhtauksien poistamiseksi triqly-seridiöljystä, jotka epäpuhtaudet sisältävät ainakin ei-hydratoituvia fosfatideja, metalleja, sokeria, steroliglykosideja, glyserolia, proteiineja ja/tai vahoja.

Raakaöljyt tai puhtaat öljyt sisältävät arvokkaita rasvahappojen triglyseridejä ja pienempinä määrinä väriaineita, sokereita, stero-liglukosideja, vahoja, osittaisglyseridejä, proteiineja, vapaita rasvahappoja, fosfatideja, metalleja jne. öljyn käytöstä riippuen jotkut tai kaikki näistä komponenteista tulisi ainakin osittain poistaa.

Erityisen tärkeä komponentti ryhmän muodostavat fosfatidit, jotka voidaan jakaa hydratoitaviin ja ei-hydratoitaviin fosfatideihin. Hydratoitavien fosfatidien pääkomponentti on fosfatidyylikoliini ja eih-hydratoitavien fosfatidien fosfatidihapon ja fosfatidyyli-etanoliamiinin kalsium- ja magnesiumsuolat.

Hydratoitavat fosfatidit voidaan poistaa öljystä käsittele- 2 62135 mällä öljyä vedellä tai höyryllä, tavallisesti korkeammissa lämpötiloissa. Tämä käsittely hydratoi fosfatidit ja tekee ne öljyyn liukenemattomaksi, jolloin ne voidaan erottaa. Näin saatua tuotetta kutsutaan tavallisesti lesitiiniksi.

Ei-hydratoitavien fosfatidien poistaminen on aina ollut suuri ongelma, johon tarvitaan käsittelyä vahvoilla hapoilla tai alkaleilla näiden fosfatidien muuntamiseksi hydratoitavaan muotoon. Triglyeridiöljyjen tavanomaisessa puhdistusmenetelmässä hydratoitavat fosfatidit poistetaan käsittelemällä edellä kuvatulla tavalla, minkä jälkeen öljy käsitellään alkalilla, tavallisesti korotetussa lämpötilassa, öljyssä olevien vapaiden rasvahappojen neutraloimiseksi ja ei-hydratoitavien fosfatidien muuntamiseksi hydratoitavaan muotoon. Ennen lisäkäsitte-lyä lisätään usein fosforihappoa, mikä auttaa ei-hydratoitavien fosfatidien poistamista. Tämä nk. saippuaraaka-aine, joka muodostuu lipeäkäsittelyn aikana, erotetaan neutraloidusta öljystä. Tällä menetelmällä on useita haittoja, kuten esimerkiksi se, että aikaisemmin lisätty fosforihappo on neutraloitava käyttämällä ylimääräistä alkalia. Ei-hydratoituvista fosfatideista vapautuvat kalsium- ja magnesiumionit muodostavat lisäksi liukenemattomia fosfaattiyhdis-teitä. Saostuneet kalsium- ja magnesiumfosfaatit muodostavat raskaan lietteen, joka sisältää siihen jäänyttä öljyä ja joka likaa saippuaraaka-aineen öljystä erottamiseen käytettyjen sentrifuugien sentrifuugimaljat. Lisäksi poistetut fosfatidit, sokerit, glyseroli ja muut pienehköt komponentit joutuvat saippuaraaka-aineeseen, mikä aiheuttaa saippuan pilkkomisprosessissa vaikeuksia. Saippuan pilkkomisen aikana nämä epäpuhtaudet joutuvat veteen aiheuttaen effluenttiongelmia.

Edellä kuvatun tavanomaisen puhdistusmenetelmän haittojen välttämiseksi on kuminpoistovaiheen pareintamiseksi tehty lukuisia ehdotuksia, jotta kumit voitaisiin täydellisemmin poistaa öljystä ennenkuin jälkimmäinen käsitellään alkalilla.

Amerikkalaisen patenttijulkaisun 2,245,537 mukaisesti muut kumimai-set ainekset kuin fosfatidit saostetaan ensin pienellä määrällä vettä, joka parhaiten sisältää proteiinia saostavaa ainetta, minkä jälkeen fosfatidit saostetaan lievästi happamen vesiliuoksen avulla.

62135

Amerikkalaisen patenttijulkaisun 2,351,184 mukaisesti kumit poistetaan glyseridiöljyistä lisäämällä öljyyn lievästi hapanta vesiliuosta, kuumentamalla öljy kumien koaguloimiseksi, agglomeroimalla kumit ja erottamalla ne öljystä sentrifugoimalla.

Amerikkalaisen patenttijulkaisun 2,576,958 mukaisesti puhdistamattornista glyseridiöljyistä poistetaan kumit lisäämällä puhdistusainetta samalla kun öljy laimennetaan 5-25 %:lla haihtuvaa orgaanista liuotinta ja lämpötilassa noin O - 15°C. Kumit poistetaan öljystä sentrifugoimalla, minkä jälkeen liuotin poistetaan haihduttamalla. Puhdistusaine voi olla happo tai alkali.

Amerikkalaisessa patenttijulkaisussa 2,666,074 on kuvattu puhdistus-menetelmä, jossa öljyyn lisätään sellainen määrä moniemäksisen alifaattisen hapon vesiliuosta, että öljyn vesipitoisuudeksi tulee 0,1 - 0,5 painoprosenttia ja että lisätyn hapon määrä kuivapainosta laskettuna on vähintään 0,01 painoprosenttia öljystä, minkä jälkeen seos välittömästi puhdistetaan alkalilla.

Amerikkalaisessa patenttijulkaisussa 2,782,216 on kuvattu glyseridi-öljyjen kuminpoistomenetelmä, jossa lisätään happoanhydridiä ennen kuminpoistoveden lisäämistä, sen aikana tjai sen jälkeen. Koko menetelmä suoritetaan lämpötilassa yli 40°C.

Ranskalaisessa patenttijulkaisussa 1,385,670 on kuvattu kuminpoistomenetelmä, jossa öljyyn lisätään suolahappoa ennen kuminpoistoveden lisäämistä. Tämän patenttijulkaisun mukaisesti koko menetelmä tulisi suorittaa alle 40°C lämpötilassa.

Ranskalaisessa patenttijulkaisussa 1,388,671 on kuvattu öljyjen, joista kumit on osittain poistettu, kuminpoistomenetelmä, jossa öljyn kanssa sekoitetaan typpihappoa ja sen jälkeen suoritetaan vesipesu.

Englantilaisessa patenttijulkaisussa 1,053,807 on kuvattu rasvojen ja öljyjen puhdistusmenetelmä, jossa puhdistettavan rasvan tai öljyn kanssa sekoitetaan tehokkaasti hyvin sekoitettu seos, joka sisältää emulgointiainetta ja hapon tai happosuolan vesiliuosta, minkä jälkeen epäpuhtaudet poistetaan. Epäpuhtaudet poistetaan parhaiten lisäämällä adsorbenttia tai valkaisumaata ja poistamalla adsorbentti fr V? 4 62135 tai valkaisumaa suodattamalla yhdessä epäpuhtauksien kanssa.

Oheinen keksintö tuo esiin parannetun menetelmän epäpuhtauksien poistamiseksi triglyseridiöljystä, jossa menetelmässä lisätään mainitun öljyn hydratoituvan fosfatidin määrää, jonka jälkeen suoritetaan ku-minpoisto mainittujen hydratoitavien fosfatidien poistamiseksi öljystä samalla mainittujen epäpuhtauksien kanssa.

Keksintö perustuu havaintoon, että öljyt, jotka eivät sisällä lainkaan hydratoitavia fosfatideja tai vain vähän näitä, voidaan puhdistaa paremmin, kun öljyyn lisätään hydratoitavaa fosfatidia ja tämä fosfatidi poistetaan yhdessä epäpuhtauksien kanssa öljystä, jollain kuminpoisto-menetelmällä.

"Hydratoitavina fosfatideina" käytetään parhaiten fosfatideja, jotka on saatu käsittelemällä niitä sisältäviä kasvisöljyjä, kuten soija-papuöljyä, maapähkinäöljyä, auringonkukkasiemenöljyä ja rapsinsiemen-öljyä, puuvillasiemenöljyä jne., höyryllä tai vedellä, ja erottamalla hydratoitut fosfatidit eli lesitiini. Oheisen keksinnön mukaisessa menetelmässä voidaan luonollisesti käyttää myös muista lähteistä peräisin olevia hydratoitavia lesitiinejä, kuten munanruskuaista tai synteettisesti valmistettuja hydratoitavia fosfatideja. Ennenkuin fosfatidit lisätään puhdistettavaan öljyyn, ne parhaiten kuivataan alipaineessa. Keksinnön mukaisessa menetelmässä voidaan käyttää lisäksi osittain hydrolysoituja lesitiinejä, hydroksyloituja lesitiinejä ja/tai asyloituja lesitiinejä. Myös fosfatidijakeita, jotka on saatu fraktioimalla edellä mainitut fosfatidit liuottimena tai liuotinse-oksilla, voidaan käyttää.

Hydratoitava fosfatidi voidaan poistaa uudelleen öljystä millä tahansa alalla tunnetulla kuminpoistomenetelmällä riippuen käsiteltävän öljyn tyypistä ja sen sisältämien epäpuhtauksien laadusta.

Nämä menetelmät käsittävät kuminpoiston vedellä tai höyryllä ja sentrifugoinnin edellä kuvattuun tapaan. Kuminpoistoa voidaan edistää lisäämällä öljyyn elektrolyyttiä, kuten laimeita tai väkeviä happoja, happoanhydridejä tai alkaleja, suoloja ja/tai pinta-aktii- 5 62135 visia aineita. Sopivia kuminpoistomenetelmiä on kuvattu esimerkiksi amerikkalaisissa patenttijulkaisuissa 2,245,537} 2,351,184} 2,576,958, 2,666,074 ja 2,782,216} ranskalaisissa patenttijulkaisuissa 1,385,670, 1,388,671} brittiläisissä patenttijulkaisuissa 1,053,807 ja 1,039,439. Eräs erityisen edullinen fosfatidien poistomenetelmä on kuvattu hakijan vireillä olevassa suomalaisessa patenttihakemuksessa 760598, jonka mukaan fosfatidit poistetaan öljyssä sekoittamalla öljy väkevän hapon tai happoanhydridin kanssa, jonka pH on vähintään 0,5 mitattuna 20°C:ssa yksinooiisessa vesiliuoksessa, sen jälkeen dispergoimalla saatuun seokseen 0,2 - 5 painoprosenttia vettä ja lopuksi erottamalla öljystä kumit sisältävä vesipitoinen liete, jolloin öljyn, veden ja hapon tai anhydridin seos pidetään vähintään 5 minuuttia lämpötilassa alle 40°C ennen vesipitoisen lietteen erottamista. Tämän menetelmän avulla poistetaan öljystä myös ei-hydratoitavat fosfatidit. Tämä menetelmä on siten suositeltava, kun keksinnön mukaisella menetelmällä käsitellään ei-hydra-toitavia fosfatideja sisältäviä öljyjä.

Jälkimmäinen menetelmä suoritetaan parhaiten lisäämällä happo tai anhydridi öljyyn, jonka lämpötila on vähintään 60°C, parhaiten 65 - 90°C. Erityisesti käytetään syötävän hapon vesiliuosta, joka sisältää vähintään 25 % happoa, öljyyn lisätään tarkoituksenmukaisesti 0,001 - 0,5 % sitruunahappoa (laskettuna kuivana happona).

Ennen vesipitoisen lietteen erottamista säädetään öljyn, veden ja hapon seos parhaiten lämpötilaan 20 - 35°C.

Fosfatidit voidaan lisäksi poistaa ultrasuodattamalla. Tämä menetelmä on kuvattu vireillä olevassa suomalaisessa patenttihakemuksessamme 751403. Myös tällä menetelmällä ei-hydratoitavat fosfatidit poistetaan yhdessä hydratoitavien fosfatidien kanssa.

Kaikki edellä mainitut patenttijulkaisut on mainittu tässä yhteydessä viitteenä.

Keksinnön mukaisella menetelmällä on useita etuja. Kun tämä menetelmä suoritetaan ennen tavanomaista alkalipuhdistusvaihetta, epäpuhtaudet, kuten sokeri, steroliglukosidit, glyseroli, proteiinit, vahat, jne. poistuvat öljystä ja ne voidaan käyttää esimerkiksi eläinrehujen valmistuksessa. Alan aiemmissa menetelmissä nämä aineet poistetaan alkalipuhdistusvaiheessa yhdessä saippuaraaka-aineen kanssa, mikä C; ·,· * .'f* fh ' 62135 usein aiheuttaa vaikeuksia saippua-raaka-aineen pilkkomisprosessissa, kuten vaikeasti erotettavien emulsioiden muodostumista, minkä seurauksena happoöljyhäviöt ovat suuret. Mainitut aineet siirtyvät saippua-raaka-aineen pilkkomisprosessissa osittain happoveteen, mikä tarkoittaa sitä, että ne on poistettava yhdessä effluentin kanssa. Keksinnön mukaista menetelmää sovellettaessa alkalipuhdistusvaihe voidaan usein jättää kokonaan pois ja rasvahapot poistaa tislaamalla.

Keksinnön mukaisella menetelmällä voidaan lisäksi poistaa raskasmetalleja, kuten rautaa, mikä on erittäin tärkeää, koska nämä raskasmetallit vaikuttavat haitallisesti öljyn stabiilisuuteen. Tavanomaisessa menetelmässä nämä raskasmetallit poistetaan käsittelemällä vahvoilla hapoilla ja valkaisumaalla, mikä lisää oleellisesti öljy-häviöitä ja aiheuttaa jätemaan hävittämisongelmia.

Keksinnön mukaisen menetelmän lisäetuna on, että hydratoitavien fosfatidien aikaisempi lisääminen parantaa ei-hydratoitavien fosfa-tidien erottumista. Tämä etu on erityisen tärkeä amerikkalaisessa patenttijulkaisussa 2,782,216 ja vireillä olevassa suomalaisessa patenttihakemuksessa 760598 kuvatunlaisissa menetelmissä, kun on puhdistettava öljyjä, jotka eivät sisällä lainkaan tai vain pieniä määriä hydratoitavia fosfatideja ja jotka sisältävät huomattavia määriä ei-hydratoitavia fosfatideja, kuten rapsinsiemenöljyä ja auringonkukkasiemenöljyä jne. Lisäksi on havaittu, että tällaisissa menetelmissä voidaan käyttää vähemmän happoa tai anhydridiä kuin mitä tarvitaan lisäämättä aikaisemmin hydratoitavia fosfatideja.

Tämä ei merkitse ainoastaan säästöä hapon tai anhydridin kulutuksessa, vaan myös parantaa fosfatidien laatua.

Lisätyt hydratoitavat fosfatidit on yleisesti suositeltavaa poistaa edellä kuvatunlaisella yksinkertaisella vesi-kuminpoistomenetelmällä, kun puhdistetaan öljyjä, jotka eivät sisällä lainkaan tai vain hyvin alhaisen määrän ei-hydratoitavia fosfatideja, kuten palmuöljyä, palmunydinöljyä, kookospähkinäöljyä jne.

Öljyille, jotka sisältävät ei-hydratoitavia fosfatideja, kuten soija-papuöljylle, pellavasiemenöljylle, rapsinsiemenöljylle jne. on suositeltavaa käyttää vireillä olevan suomalaisen patenttihakemuksen 760598 mukaista menetelmää.

7 62135

Keksintöä havainnollistetaan edelleen seuraavin esimerkein niihin kuitenkaan rajoittumatta. (Näissä esimerkeissä kaikki prosenttiluvut ovat painoprosentteja).

Esimerkki I:

Kahteen soijapapuöljyyn, joista hydratoitavat fosfatidit oli poistettu seostamalla höyryllä 90°C:ssa ja näin saostuneet fosfatidit oli erotettu ja jotka öljyt oleellisesti sisälsivät ei-hydratoitavia fosfatideja pääasiassa fosfatidihappona (PA), lisättiin eri määriä hydratoitavia kuivia fosfatideja eli lesitiiniä, joka oli saatu edellä kuvatulla höyrykäsittelyllä. Suoritettiin myös vertailukokeita, joissa ei lisätty hydratoitavaa lesitiiniä. Käsiteltiin nämä kaksi öljyä, joista toinen sisälsi 255 ppm fosforia ja toinen 183 ppm fosforia ei-hydratoitavina fos-atideina. öljyt kuumennettiin 70°C:een, sekoitettiin lesitiin kanssa (lukuunottamatta vertailukokeita 3, 4, 6, 14, 21, 26, 27 ja 31), öljyyn lisättiin sitruunahapon liuosta vedessä (1:1), sekoituksen jälkeen seos jäähdytettiin 30°C:een. Sen jälkeen öljyn kanssa sekoitettiin 1,5 % vettä ja öljyn anettiin seistä 60 minuuttia samalla lievästi sekoittaen. Tämän jälkeen fosfatidit poistettiin sentrifugoimalla.

Taulukossa 1 esitetyn kaavion mukaisesti suoritettiin joukko kokeita, joissa tutkittiin, mikä vaikutus on lesitiinin lisäämisellä ja sitruunahapon määrällä fosfatidien poistumiseen.

8 62135

Taulukko 1 I Esim. n:o Panos n:o Sitruunhappo- Lisätyn lesitiinin J liuos (1:1) määrä j j j (%) (%) I 1 T'\ I 0,30 0,2 5 I 2 \\ 0,22 0,25 j 3 j 0,22 0,00 ! 4 I 0,08 0,00 ! 5 | | 0,30 1,0 j 6 j | 0,30 0,00 j 7 j 0,08 0,5 J 8 j ^"panos 1 0,08 0,2 5 | 9 ! 0,15 0,5 j 10 ! 0,15 1,0 11 J 183 ppm P 0,22 j 0,5 12 J 0,30 i 0,5 13 0,22 1,0 14 / 0,15 0,00 15 J / 0,08 1,0 16 j/ 0,15 0,25 17 "['Λ 0,08 0,5 18 I 0,22 0,25 | 19 j 0,08 0,25 j 20 0,15 0,25 j 21 I 0,15 0,00 ! 22 I 0,30 0,5 23 | 0,22 0,5 24 panos 2 0,08 1,0 25 T 0,30 1,0 26 \ 0,22 0,0 27 225 ppm P 0,30 0,0 28 0,30 0,25 29 0,15 1,0 30 0,15 0,5 31 0,08 0,0 32 J 0,22 1,0 1 !· % ; ' 62135

Tulokset arvioitiin tilastollisesti ja ne on esitetty graafisesti kuvioissa 1 ja 2. Kuviossa 1 on annettu neljän kokeen, joissa käytettiin eri määrät sitruunahappoa, keksimääräinen jäännösfosfori-pitoisuus lisätyn lesitiinimäärän funktiona kummallekin öljylle. Kuviosta havaitaan, että öljyllä, joka sisältää fosforia 183 ppm, keskimääräinen fosforipitoisuus voidaan pienentää 21 ppm:ään, kun lesitiiniä ei lainkaan lisätä, kun taas lisäämällä vain 0,25 % lesitiiniä voidaan keskimääräinen P-pitoisuus pienentää noin 16 ppm:ään. öljyllä, joka sisältää fosforia 255 ppm, keskimääräinen P-pitoisuus pienenee noin 36 ppm:ään ilman lesitiinin lisäystä ja 19 ppm:ään, kun lisätään 0,5 % lesitiiniä.

Kuviossa 2 on annettu näillä kahdella öljyllä tehdyn kahden kokeen keskimääräiset jäännösfosforipitoisuudet sitruunahappoliuoksen määrän funktiona käyttämällä eri käyrien parametrina lisättyä lesitiinimäärää. Kuvio osoittaa selvästi, että hydratoitavien fosfatidien lisääminen lesitiininä mahdollistaa lisätyn hapon määrän pienentämisen jyrkästi, jolloin saadaan yhä sama kuminpoisto-teho.

Esimerkki__I_I:

Hydratoitavia fosfatideja lisättiin 0,3 % palmuöljyn nestejakeeseen, joka oli saatu liuotinfraktioimalla raakapalmuöljyä ja joka sisälsi 4 ppm fosforia ja 10 ppm rautaa. Fosfatidit poistettiin jälleen esimerkissä I kuvatulla tavalla. P-pitoisuus nousi käsittelyn jälkeen 9 ppm:ään ja rautapitoisuus laski 1,9 ppm:ään, mikä osoittaa, että keksinnön mukaisella menetelmällä on mahdollista voimakkaasti vähentää öljyn rautapitoisuutta.

Esimerkki III:

Esimerkki II toistettiin puhdistamattomalla kookospähkinäöljyllä, joka sisälsi 6,3 ppm rautaa. Käsittelyn jälkeen rautapitoisuus laski 1,2 ppm:ään.

1 -' : . ^ \ ' > 10 621 35

Esimerkit IV ja V: 500 g:aan puhdistamatonta rapsinsiemenöljyä lisättiin soijapapu-lesitiiniä vastaavasti 0,3 % ja 0,9 % hydratoitavia fosfatideja. Tämän jälkeen öljy kuumennettiin 70°C:een, sen kanssa sekoitettiin 0,3 % 1:1 sitruunahappoliuosta ja seosta sekoitettiin 15 minuuttia. Tämän jälkeen seos jäähdytettiin 30°C:een, lisättiin 5 % vettä ja noin tunnin pituisen sekoittamisen jälkeen vesipitoinen liete erotettiin sentrifugoimalla. Saatujen öljyjen P-, Ca- ja Mg-pitoisuudet analysoitiin. Vertailukoe suoritettiin käyttämällä samaa menettelyä lisäämättä kuitenkaan lesitiiniä. Tulokset on koottu taulukkoon 2.

Taulukko 2 i Lisätty lesi- P-pitoi- Ca-pi- Mg-pi- | tiinimäärä suus toisuus toisuus j (%) (ppm) (ppm) (ppm) j Lähtö-öljy - 131 113 21 jVertailuesimerkki - 26 14 3 |Esimerkki IV 0,3 17 4 j 1 jEsimerkki V 0,9 8 0,9 ! 0,3

Taulukon lukujen perusteella on selvää, että lesitiinin ennalta lisääminen vaikuttaa edullisesti sekä fosfatidien poistumiseen että kalsiumin ja magnesiumin poistumiseen.

Esimerkit VI ja VII:

Esimerkissä IV kuvattu menettely toistettiin puhdistamattomalla pellavansiemenöljyllä. Tulokset on koottu taulukkoon 3.

' · J1 :vi

Taulukko 3 11 62135 it)

Lisätty lesitiini- P-pitoisuus määrä , > (%) <PPm>

Lähtö-öljy - 160 J

Vertailuesimerkki - j 27 j I Esimerkki VI 0,3 { 10 j |Esimerkki VII 0,9 9 ^ )

Kahden kokeen keskiarvo Esimerkki VIII:

Soijapapuöljyn, josta suurin osa hydratoitavista fosfatideista oli poistettu lisäämällä vettä ja sentrifugoimalla ja jonka jäännösfosfo-ripitoisuus oli 78 ppm, kanssa sekoitettiin 0,3 % kaupallisen soija-papulesitiinin alkoholiin liukenevaa jaetta, joka oli valmistettu saksalaisessa patenttijulkaisussa 1,492,952 kuvatulla tavalla, samalla kun öljyn lämpötila oli 70°C. Tämän jälkeen lisättiin 0,1 % 1:1 sitruunahappoliuosta, seos jäähdytettiin 30°C:een, sen jälkeen lisättiin 2,5 % vettä ja 2 tunnin lievän sekoittamisen jälkeen seos sentrifugoitiin. Tämän käsittelyn jälkeen öljyssä ei voitu havaita lainkaan fosforia.

Kun noudatettiin samaa menettelyä lisäämättä lesitiinijaetta saatu öljy sisälsi yhä 21 ppm fosforia.

Esimerkki IX:

Soijapapuöljyn, josta suurin osa hydratoitavista fosfatideista oli poistettu lisäämällä vettä ja sentrifugoimalla ja jonka jäännös-fosforipitoisuus oli 100 ppm, kanssa sekoitettiin 0,3 % entsymaattisesti hydrolysoitua lesitiiniä, joka oli valmistettu amerikkalaisessa patenttijulkaisussa 3,652,397 kuvatulla tavalla, samalla kun öljyn lämpötila oli 70°C. Tämän jälkeen lisättiin 0,1 % 1:1 sitruuna- V * rf 12 621 35 happoliuosta, seos jäähdytettiin 30°C:een, sen jälkeen lisättiin 2.5 % ja 2 tunnin lievän sekoittamisen jälkeen seos sentrifugoitiin. Saadussa öljyssä ei voitu havaita lainkaan fosforia.

Kun noudatettiin samaa menettelyä lisäämättä kuitenkaan lesitiiniä, saatu öljy sisälsi yhä 22 ppm fosforia.

Esimerkki X:

Soijapapuöljyn, josta suurin osa hydrätoitavista fosfatideista oli poistettu poistamalla kumit vedellä ja jonka jäännösfosforipitoisuus oli 112 ppm, kanssa sekoitettiin, kun öljyn lämpötila oli 70°C, 0,3 % lesitiiniä, joka oli saatu poistamalla kumit etikkahappoan-hydridillä, kuten on kuvattu amerikkalaisessa patenttijulkaisussa 2,782,216. Tämän jälkeen lisättiin 0,1 % 50-prosenttista sitruuna-nappoliuosta, seos jäähdytettiin 30°C:een, sen jälkeen lisättiin 2.5 % vettä ja 2 tunnin lievän sekoittamisen jälkeen seos sentrifugoitiin. Saadun öljyn fosforipitoisuus oli 6,9 ppm.

Kun tämä menettely toistettiin lisäämättä kuitenkaan lesitiiniä, saatu öljy sisälsi 31 ppm fosforia. Kun 0,1 % asemesta käytettiin 0,3 % sitruunahappoliuosta, saadun öljyn fosforipitoisuus oli vain 0,4 ppm.

Esimerkki XI:

Kolmeen osaan puhdistamatonta rapsinsiemenöljyä, jonka fosforipitoisuus oli 133 ppm, lisättiin, kun öljyn lämpötila oli 70°C, vastaavasti 0,3, 0,6 ja 1,2 % kaupallista soijapapulesitiiniä. Tämän jälkeen lisättiin 0,1 % 50-prosenttista sitruunahappoliuosta, seos jäähdytettiin 30°C:een ja lisättiin 2,5 % vettä. Yhden tunnin lievän sekoittamisen jälkeen seos sentrifugoitiin. Saatujen öljyjen fosforipitoisuudet olivat vastaavasti 17, 11 ja 4,8 ppm.

Kun menettely toistettiin lisäämättä kuitenkaan lesitiiniä, saatiin öljyä, jonka fosforipitoisuus oli 79 ppm.

\ - 13

Esimerkki XII: 62135

Puhdistetun auringonkukkasiemenöljyn, jonka fosforipitoisuus oli 65 ppm ja vahapitoisuus 1445 ppm, kanssa sekoitettiin 70°C:ssa 0,3 % kaupallista lesitiiniä. Tämän jälkeen lisättiin 0,3 % 50-prosenttis-ta sitruunahappoliuosta. Seos jäähdytettiin 20°C:een, lisättiin 2,5 % vettä ja yhden tunnin lievän sekoittamisen jälkeen seos sentri-fugoitiin. Näin saadussa puhdistetussa öljyssä ei voitu enää havaita fosforia, ja sen vahapitoisuus oli 87 ppm.

Kun menettely toistettiin lisäämättä kuitenkaan lesitiiniä, saatiin öljyä, jonka fosforipitoisuus oli 11 ppm ja vahapitoisuus 491 ppm.

Esimerkki XIII:

Esimerkin XII mukainen menettely toistettiin käyttämällä auringonkukkasiemenöl jyä, joka sisälsi 1276 ppm vahaa ja 72 ppm fosforia. Lisäksi käytettiin 0,15 % 50-prosenttista sitruunahappoliuosta ja seos jäähdytettiin 10°C:een.

Saadun öljyn fosforipitoisuus oli 1,0 ja vahapitoisuus vain 10 ppm. Esimerkki XIV:

Puhdistamattoman palmuöljyn, jonka rautapitoisuus oli 14 ppm, kanssa sekoitettiin 70°C:ssa 1,0 % rautapitoisuudeltaan alhaista, kaupallista soijapapulesitiiniä. 15 minuutin sekoittamisen jälkeen lisättiin 2,5 % vettä ja vielä 15 minuutin sekoittamisen jälkeen seos sentrifugoitiin yhä 70°C:ssa. Saadun öljyn rautapitoisuus oli 7,2 ppm.

Esimerkki XV:

Puhdistamattoman palmuöljyn, jonka rautapitoisuus oli 14 ppm, kanssa sekoitettiin 70°C:ssa 0,1 % rautapitoisuudeltaan alhaista, kaupallista soijapapulesitiiniä. 15 minuutin sekoittamisen jälkeen lisättiin 0,1 % 50-prosenttista sitruunahappoliuosta ja seosta sekoitettiin vielä 15 minuuttia. Tämän jälkeen lisättiin 2,5 % vettä, sekoitettiin jälleen 15 minuuttia ja seos sentrifugoitiin yhä 70°C:ssa.

>' -» . f» 14 621 35

Saadun öljyn rautapitoisuus oli 3,2 ppm.

Es ime rkk i XVI:

Puhdistamattoman palmuöljyn, joka sisälsi rautaa 7 ppm, kanssa sekoitettiin 70°C:ssa 0,3 % kaupallista lesitiiniä. Jäähdytettiin 40°C:een, minkä jälkeen lisättiin 2,5 % vettä. Kahden tunnin lievän sekoittamisen jälkeen seos sentrifugoitiin. Saadun öljyn rauta-pitoisuus oli 2,7 ppm.

Kun 0,3 % asemesta käytettiin 1 % lesitiiniä saadun öljyn rautapitoisuus oli 1,8 ppm.

Esimerkki XVII:

Puhdistamattoman palmuöljyn, joka sisälsi 7 ppm rautaa, kanssa sekoitettiin 70°C:ssa 1,2 % kaupallista lesitiiniä. Sen jälkeen lisättiin 0,1 % 50-prosenttista sitruunahappoliuosta. Jäähdytettiin 40°C:een, lisättiin 2,5 % vettä ja 2 tunnin lievän sekoittamisen jälkeen seos sentrifugoitiin. Saadun öljyn rautapitoisuus oli vain 0,45 ppm.

Esimerkki XVIII:

Soijapapuöljyn, josta kumit oli poistettu vedellä ja jonka fosfori-pitoisuus oli 97 ppm, kanssa sekoitettiin 70°C:ssa 3,0 % kaupallista lesitiiniä. 15 minuutin pituisen sekoittamisen jälkeen lisättiin 0,15 % etikkahappoanhydridiä. Sekoitettiin edelleen 15 minuuttia ja lisättiin 1,5 % vettä. Sekoitettiin jälleen 15 minuuttia, minkä jälkeen seos sentrifugoitiin yhä 70°C:ssa.

Saadun öljyn fosforipitoisuus oli 5,8 ppm.

Kun lesitiiniä ei lisätty, saatiin samalla menettelyllä öljyä, jonka fosforipitoisuus oli 73 ppm.

Esimerkki XIX; 62135

Esimerkki XVIII toistettiin sillä poikkeuksella, että käytettiin 1,0 % lesitiiniä, että seos jäähdytettiin 20°C:een etikkahappo-anhydridin lisäämisen jälkeen ja että veden lisäämisen jälkeen seosta sekoitettiin 1 tunti 20°C:ssa, minkä jälkeen seos sentri-fugoitiin 20°C:ssa. Saadun öljyn fosforipitoisuus oli 2,5 ppm.

Esimerkki XX:

Auringonkukkaöljyn, jonka fosforipitoisuus oli 72 ppm ja vahapitoisuus 1276 ppm, kanssa sekoitettiin 70°C:ssa 0,3 % kaupallista soijapapu-lesitiiniä. Jäähdytettiin 20°C:een, minkä jälkeen lisättiin 2,5 % vettä. Seosta sekoitettiin lievästi 1 tunnin ajan 20°C:ssa ja sen jälkeen sentrifugoitiin. Saadun öljyn fosforipitoisuus oli 56 ppm ja vahapitoisuus 18 ppm.

Esimerkki XXI: 1,5 kg kanssa puhdistamatonta auringonkukkasiemenöljyä, jonka fosfori-pitoisuus oli 58 ppm ja vahapitoisuus 1805 ppm, sekoitettiin 0,3 % kaupallista lesitiiniä. Sen jälkeen lisättiin 0,1 % sitruunahappoa liuotettuna 0,1 %:iin vettä ja tämän jälkeen sekoitettiin 10 minuuttia. Lisättiin 1,5 % vettä, sekoitettiin 1 tunti ja sentrifugoitiin. Koko kokeen aikana lämpötila pidettiin 20°C:ssa. Sentrifugoinnin jälkeen öljy sisälsi 4 ppm fosforia ja 48 ppm vahaa.

Esimerkki XXII:

Esimerkki XXI toistettiin samalla öljyllä, mutta lämpötila pidettiin nyt 15°C:ssa. Auringonkukkasiemenöljy, josta vahat oli poistettu, sisälsi 6 ppm fosforia ja 41 ppm vahaa.

$ " Jr

Claims (22)

16 621 35

1. Menetelmä epäpuhtauksien poistamiseksi triglyseridiöljyistä, jotka epäpuhtaudet sisältävät ainakin ei-hydratoituvia fosfatideja, metalleja, sokeria, steroliglykosideja, glyserolia, proteiineja ja/tai vahoja, tunnettu siitä, että öljyn hydratoituvien fosfatidien määrää lisätään, jonka jälkeen suoritetaan kumin poisto mainittujen hydratoi-tavien fosfatidien poistamiseksi öljystä samalla mainittujen epäpuhtauksien kanssa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että öljyyn lisätään 0,01 - 5 painoprosenttia hydratoi-tavaa fosfatidia.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että fosfatidia lisätään 0,1 - 2 painoprosenttia.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hydratoitavana fosfatidina käytetään fosfatidia, joka on saatu poistamalla kumit vedellä kasvisöljystä.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hydratoitavana fosfatidina käytetään fosfatidia, joka on saatu poistamalla kumit vedellä soijapapuöljystä, maapähkinäöljystä, auringonkukkasiemenöljystä, rapsinsiemen-öljystä tai puuvillasiemenöljystä.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hydratoitavana fosfatidina käytetään kaupallista soijapapulesitiiniä.

7. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä tunnettu siitä, että lisätään modifoitua hydratoitavaa fosfatidia.

8. Patenttivaatimuksen 1-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään osittain hydrolysoitua fosfatidia. 17 621 35

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, käytetään hydroksyloitua fosfatidia.

10. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään asyloitua fosfatidia.

11. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään hydratoitavaa lesitiinijaetta. - 12. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuminpoistovaihe suoritetaan lisäämällä vettä ja sentrifugoimalla.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukaineja*menetelmä, tunne t t u siitä, että lisätään lisäksi elektrolyyttiä.

14. Patenttivaatimuksen 12 tai 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että fosfatidin lisäämisen jälkeen ja ennen kumien poistamista öljyyn lisätään happoa tai anhydridiä.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään syötävää orgaanista happoa.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään sitruunahappoa.

17. Jonkin patenttivaatimuksen 14 - 16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä että lisättyä hydratoitavaa fosfatidia sisältävään öljyyn dispergoidaan tehokas määrä oleellisesti väkevää happoa tai happoanhydridia, jonka pH on vähintään 0,5 mitattuna 20°C:ssa 1-moolisena vesiliuoksena, minkä jälkeen suoritetaan kumin poisto dispergoimalla saatuun seokseen 0,2-5 painoprosenttia vettä ja pitämällä näin saatu seos, joka sisältää lisättyjä hydratoitavaa fosfatideja, happoa tai happoanhydridia ja vettä vähintään 5 minuuttia alle 40°C:ssa ennen öljyn erottamista mainittuja epäpuhtauksia sisältävästä vesi-lietteestä . 18 621 35

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että happo tai anhydridi lisätään vähintään 60-asteiseen öljyyn.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että happo tai anhydridi lisätään 65 - 90-asteiseen öljyyn.

20. Jonkin patenttivaatimuksen 17 - 19 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään syötävän hapon vesi-liuosta, joka sisältää vähintään 25 % happoa.

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että öljyyn lisätään 0,001 - 0,5 painoprosenttia sitruunahappoa kuivana happona laskettuna.

22. Jonkin patenttivaatimuksen 17 - 21 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että öljyyn lisättyjen hydratoitavien fosfatidien, hapon tai anhydridin ja veden seos säädetään lämpötilaan 20 - 35°C ennen vesipitoisen lietteen erottamista. 19 6 21 7) 5