FI61592C - Kretsanordning foer aostadkommande av en avlaenkningsstroem avaogtandstyp genom en linjeavlaenkningsspole - Google Patents

Description

RSr^l M (11)KUULUTUSJULKAISU /-| r QQ

l J '' UTLÄGGNINCSSKRIFT O

C Patentti ayin.-ity 10 03 1002 ^ τ ^ (51) K«.ik?/iM.a.3 H (Ä F 3/16

SUO Ml—FIN LAND (21) ρ«^ηι^·«« - PM«K«MBki*t( 237/7U

(22) HakwnitpUv·—AmeknlngMUf 29.01.jk (FI)

(23) Alkuptlvt—Gikifh«t»d*g 29.01.7U

(41) Tulkit lulklMM — MMt offwitHg 02.08.7U

PftUntti- Jft rekisterihallitus (44) Nlhtivikslptnofl ji kuuL|ulktUun pvm. — 30.0U.82

Patent» och registerstyrelsen Anaefaui uttagd oek utUki-Uta» pubik«r»d (32)(33)(31) Pyydeeejr etuoikeus—Begird priority 01.02.73

Ho11anti-Holland(NL) 7301U21 (71) N.V. Philips' Gloeilampenfabrieken, Eindhoven, Hollanti-Holland(NL) (72) Antonius Hendrikus Hubertus Jozef Nillesen, Eindhoven, Hollanti-Holland(NL) (7U) Oy Kolster Ab (5U) Piirijärjestely sahahammastyyppisen poikkeutusvirran aikaansaamiseksi television juovapoikkeutuskäämin kautta - Kretsanordning för ästadkomman-de av en avlänkningssträn av s&gtandstyp genom en linjeavlänkningsspole Tämä keksintö kohdistuu piirijärjestelyyn modulointijännitteen vaikutuksen alaisen sahahampaanmuotoisen poikkeutusvirran aikaansaamiseksi (ensimmäisen) vaakapoikkeutuskäämin kautta, jolloin pyyhkäisyn aikana ensimmäinen käämi on sarjakytkennässä toisen käämin kanssa ja poikkeutuskäämiin kytketään syöttöjän-nitteen ja poikkeutusjännitteen välinen ero niin, että ensimmäiseen ja toiseen käämiin kytkettyjen jännitteitten summa ei ole riippuvainen poikkeutusjännitteestä, jolloin ensimmäinen sahaham-masverkko käsittää poikkeutuskäämin, (ensimmäisen) diodin käsittävän kytkimen ja vähintään yhden (ensimmäisen) pyyhkäisykonden-saattorin, jonka toinen napa on varausinduktanssin kautta yhteydessä syöttöjännitelähteeseen ja jonka jännite pyyhkäisyinter-vallissa kytketään ohjatun kytkimen avulla poikkeutuskäämiin siten, että siinä virtaa sahanteränmuotoinen virta, ja jolloin muodostuu toinen sahahammasverkko toisesta käämistä ja (toisesta) 2 61592 pyyhkäisykondensaattorista, jonka jännitettä ohjaa poikkeutus-lähde, ja joka jännite pyyhkäisyssä, virran suunnasta riippuen, kytketään ensimmäisen diodin tai toisen diodin kautta, jotka diodit samalla päästösuunnalla varustettuina ovat peräkkäin, toiselle käämille, siten, että siinä virtaa sahanteränmuotoinen virta, ja jolloin kytkin pyyhkäisyn päättyessä suljetaan ja siten myös diodit tulevat ei-johtaviksi, jolloin lisäksi kytkimen ja diodien aukiollessa paluujakson aikana syntyneet värähtelypiirit on viritetty samalle taajuudelle.

Tällaista piirijärjestelyä on kuvattu US-patenttijulkaisussa 3,444,426. Rasterivääristymän korjaamista varten vaakasuorassa suunnassa, eli television kuvaputkella esitetyn kuvan nk. itä-länsi-korjausta varten on syöttöjännite tasajännitteen ja kenttätaajuisen paraboolisen jännitteen summa. Viimemainittu jännite on peräisin kentän poikkeutusvirran generaattorista, joka muodostaa osan television vastaanottimesta. Seurauksena juovien poikkeutusvirta on alttiina kenttätaajuiselle modulaatiolle, jota halutaan kyseistä korjausta varten.

Tunnetun piirijärjestelyn haittapuolena on, että palautus-pulssit, joita esiintyy palautusajan aikana induktorin yli, joka on järjestetty kytkinlaitteiden ja syöttöjännitelähteen väliin, ovat kenttätaajuisesti moduloituja. Käämitys on kytkettynä tähän induktoriin, jossa sitten mainitut pulssit muunnetaan ja ne tuodaan tasasuuntaajaan, jotta aikaansaataisiin EHT (suurjännite) television kuvaputken kiihdytysanodia varten. Täten muodostuu haitallinen suurjännitteen modulointi. Tämä pätee myös apujännitteisiin, joita voidaan aikaansaada tunnettuun tapaan muilla mainittuun induktoriin kytketyillä käämityksillä.

Tunnetun järjestelyn eräs toinen haittapuoli on, että se vaatii hyvin tyydyttävän stabilisointipiirin syöttöjännitettä varten, jotta sekä tasajännite että sen kenttätaajuinen komponentti pysyisivät vakioina huolimatta väistämättömistä heilahteluista siinä jännitteessä, joka saadaan sähköverkosta ja tuodaan kyseiseen stabilisointipiiriin ja huolimatta mahdollisista käämitysten kuormitusten vaihteluista.

Ensinmainittua haittaa voidaan vähentää tunnetuilla järjestelyillä, joissa käytetään kahta generaattoria, joista toinen aikaansaa vähintään itä-länsi-moduloinnin osuuden signaalista ja 3 61592 jotka on kytketty eroon toinen toisistaan siltapiirin avulla.

Tässä tapauksessa tarvitaan muuntaja ja tasapainoitus täytyy säätää sillan käämin avulla, jonka tasapainon täytyy säilyä kaikkien olosuhteiden vallitessa.

Nyt kyseessä olevan keksinnön tarkoituksena on aikaansaada parannettu järjestely, jossa syöttöjännitteen ei tarvitse olla stabiloitu ja kenttätaajuisesti moduloitu. Tätä tarkoitusta varten keksinnön mukaiselle piirijärjestelylle on tunnusomaista, että sahahammasverkot on kytketty siten yhteen, että yksi diodi on rinnan sarjakytkennän induktanssin ja kondensaattorin kanssa kussakin sarjakytkennässä ja että vastakkaiseen suuntaan johtava kytkin on diodien sarjakytkennän kanssa rinnan.

On ilmeistä, että tämän keksinnön ei tarvitse olla rajoitettu itä-länsi-suuntaiseen korjaukseen vaan sitä voidaan käyttää myös esim. syöttöjännitteen vaihtelujen stabilointiin tai aikaansaamaan korjaava erovirta ja yleisesti aikaansaamaan jännite pyyhkäisykapasitanssin yli olemaan yhteistoiminnassa juovapoik-keutuskäämin kanssa ja siten poikkeutusvirran kanssa, joka poikkeaa muodoltaan syöttöjännitteestä.

Keksintöä tullaan kuvaamaan edelleen viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää television näyttölaitteistoa, jossa on ensimmäisen tämän keksinnön mukaisen piirijärjestelyn suoritusmuoto, ja kuviot 2...7 esittävät muita keksinnön mukaisen piirijärjestelyn suoritusmuotoja.

Kuvion 1 mukaisessa televisionäyttölaitteessa on radiotaajuinen viritysyksikkö 1, joka kytketään antenniin 2, välijakso-vahvistin 3, ilmaisin 4 ja videovahvistin väridekoodereineen 5, joka syöttää värisignaalit väriputkelle 6. Tällä putkella on kiih-dytysanodi 7 ja se on varustettu käämillä Ly vaakasuoraa (juova-taajuista) poikkeutusta varten.

Juovan tahdistavat pulssit, jotka syötetään juovaoskillaat-toriin 9 erotellaan tahtisignaalin erottimen 8 avulla ilmaisimen 4 ulostulosignaalista ja kentäntahdistuspulsseista, jotka sitten syötetään kenttäoskillattoriin 10. Oskillaattori 10 säätää kuva-pääteastetta 11, joka kehittää poikkeutusvirran käämille L'y. Juovaoskillaattori 9 säätää ohjausastetta Dr, joka kehittää kyt- 4 61592 kentäpulsseja ohjattua kytkintä varten, esim. juovapoikkeutusulos-tulopiirin kytkentätransistoria Tr varten, jota tullaan kuvaamaan myöhemmin.

Juovakondensaattori Ct on järjestetty sarjaan juovapoikkeu-tuskäämin Ly kanssa ja diodi D, jolla on tietty johtavuussuunta sekä paluukondensaattori Cr ovat kytketty rinnakkain täten muodostuneen sarjajärjestelyn kanssa. Kondensaattori Cr saattaa vaihtoehtoisesti olla järjestetty rinnan käämin Ly kanssa. Nämä neljä osaa edustavat ainoastaan periaatteellista piirikaaviota, jossa on poikkeutuslohkon pääkomponentit. Tämä lohko saattaa olla varustettu esim. tunnettuun tapaan yhdellä tai usemmalla muuntajalla, jolla osat kytketään keskenään yhteen, piireillä keskitys- ja li-neaarisuuskorjausta ja vastaavaa varten.

Muuntajan T ensiökäämin L^ toinen pää tai väliulosotto on kytketty transistorin Tr kollektorille, joka transistori on npn tyyppiä ja on kytketty osien D, Cr ja Ly liitospisteeseen A. Tasa jännitelähteen B positiivinen kytkinnapa on kytketty käämin L^ toiseen päähän ja negatiivinen kytkinnapa maahan.

Osien D, Cr ja Ct ne päät, joita ei ole kytketty poikkeu-tuskäämiin Ly, on kytketty diodin D', kondensaattorin C' sekä käämin L' liitospisteeseen. Kondensaattori C't on järjestetty sarjakytkentään käämin L' kanssa ja osien D^, c’r ja C*t vapaat päät on kytketty maadoitukseen. Diodin D' johtavuussuunta on sama kuin diodin D, toisin sanoen diodin D' anodi on kytketty maadoitukseen. Osat D', L', C ja C't muodostavat piirin, joka on rakenteeltaan sama kuin se piiri, joka muodostuu osista D, Ly, Cr ja Ct, mutta valinnaisesti eri impedanssitasolla.

Modulointilähde on järjestetty rinnan kondensaattorin C't kanssa. Tähän modulointilähteeseen sisältyy transistori T , jonka emitteri on kytketty maahan ja jonka kollektori on kytketty käämin L' ja kondensaattorin C't liitospisteeseen samoinkuin myös ohjausasteeseen D'r, joka säätää transistorin T* kantaelekt-rodia, joka aste on kytketty kuvapääteasteeseen 11. Ohjausaste D1 johtaa kuvapääteasteen signaaleista kenttätaajuisen parabooli-sesti muuttuvan moduloinnin ohjaussignaalin, joka suorittaa juo-vapoikkeutusvirran itä-länsi-rasterikorjauksen. Tämä signaali vaihtelee kenttätaajuudella mutta sitä voidaan pitää vakiona juova jakson aikana. Koska se rasterivääristymä joka tulee korjata, 5 61592 on yleensä tyynyn muotoinen, tiedetään, että moduloinnin täytyy olla sellainen, että juovapoikkeutusvirran amplitudi vaihtelee paraabelin muotoista verhokäyrää noudattaen, jolloin tämän paraabelin huippu esiintyy kenttäjuova-ajän keskellä ja osuu yhteen suurimman amplitudin kanssa.

Muut käämitykset, joiden yli vaikuttaa jännitteitä, jotka toimivat syöttöjännitteinä muille televisionäyttölaitteiston o-sille, on käämitty muuntajan T sydämelle. Eräs näistä käämityksistä, nimittäin käämitys on esitetty kuviossa 1 ja se kehittää suurjännitteen televisiokuvaputken 16 kiihdytysanodia 7 varten käyttäen apuna suurjännitetasasuuntaajaa , joka on kyt ketty tasoituskapasitanssin yli. Lisäsyöttöjännitteet, jotka täten saadaan ja suurjännite eivät saa joutua alttiiksi samalle kenttätaajuiselle moduloinnille kuin juovapoikkeutusvirta.

Sen jälkeen, kun juova-aika on alkanut, johtavat diodit D ja D' virtaa. Jännite kapasitanssien Ct ja C'^ yli syötetään kää-meihin Ly ja vastaavasti L' niin, että sahahammasaaltovirta kulkee kunkin käämin kautta. Virta iy käämin Ly kautta on juovapoikkeutusvirta. Ennen pyyhkäisyajan keskikohtaa vastaanottaa transistorin Tr kanta säätömerkin niin että se saadaan johtamaan virtaa. Likimääräisesti pyyhkäisyajan keskellä nämä kaksi virtaa vaihtavat suuntaansa. Mikäli virta ϊγ on suurempi kuin virta i' käämin L' kautta, kulkee virta iy transistorin Tr kautta, kun taas erotus iy~i' kulkee diodin D' kautta. Diodi D on kytketty rinnan transistorin Tr, joka on maattoemitterikytkettynä, ja diodin D' sarjakytkennän kanssa ja on tämän johdosta oleellisesti ilman jännitettä vaikka se ei johda virtaa. Päinvastaisessa tapauksessa, jossa virta i' on suurempi kuin virta χγ, kulkee virta i' transistorin T kautta ja erotus i'-i kulkee diodin D kautta ja dio-di D' on ilman virtaa ja jännitettä.

Pyyhkäisyajan lopussa transistori Tr ja tämän johdosta se diodi, joka edellä johti virtaa, sammutetaan. Oleellisesti sinimuotoinen paluujännite kehitetään kondensaattorien Cr ja C yli. Sinä ajanhetkenä, jolloin nämä jännitteet tulevat jälleen nollan suuruisiksi, tulevat diodit D ja D' samanaikaisesti virtaa johtaviksi, mikä merkitsee uuden juova-ajän alkua. Tilanne on tämän johdosta se, että paluuajat, jotka määräytyvät diodeista D ja D* sekä osista Cr, Ly, Ct ja C'r, L', C't ovat keskenään oleellisesti yhtä 6 61592 suuria, mikä on asianlaita kun yksittäisten piirien resonanssi-taajuudet ovat keskenään yhtä suuria, jolloin paluuaika on tunnettu resonanssitaajuuden funktio.

Koska transistori Τ' on kytketty rinnan kondensaattorin C't kanssa, on olemassa, kuten aikaisemminkin kenttätaajuudella muuttuva kuormitus jännitteellä ν' vaikuttamassa tämän kapasitanssin yli. Kun tämän kondensaattorin kapasitanssi valitaan sellaiseksi, että sen impedanssi kenttätaajuudella ei ole häviävän pieni verrattuna syöttölähteen ulostuloon, vaihtelee jännite ν' ja myös jännite v kondensaattorin yli kenttätaajuudella, edellyttäen että sama valinta tehdään kondensaattorille Ct· Jännitteiden v ja ν' keskiarvojen summa on itse asiassa suuruudeltaan sama kuin jännite νβ syöttölähteestä B, koska mikään tasa-jännite ei pysty vaikuttamaan kelojen , Ly ja L' yli. Virran iy amplitudi on alttiina samalle vaihtelulle kuin jännite v. Transistorin Τ' ohjaussignaalin täytyy olla sellainen, että jännite v ja tämän johdosta kenttätaajuinen verhokäyrä virralle 1γ omaavat yllämainitun halutun muodon.

Jännite v on oleellisesti yhtä suuri kuin keskimääräinen arvo jännitteessä, joka vaikuttaa kondensaattorin Cr yli ja se on verrannollinen paluujännitteeseen tämän yli. Vastaavasti jännite ν' on oleellisesti yhtä suuri kuin keskimääräinen arvo jännitteessä, joka vaikuttaa kondensaattorin C' yli ja se on verrannollinen paluujännitteeseen sen yli. Tämän keksinnön mukaan, kuten jo aikaisemmin on mainittu, ovat paluuajat piireille D, Cr, Ly, Ct sekä D', C'r, L', C't keskenään oleellisesti yhtä suuret. Molemmat paluujännitteet ovat tämän johdosta samanlaisia muodoltaan ja molemmat verrannollisuusvakiot ovat yhtä suuria. Jännite V^ pisteessä A on yhtä suuri kuin niiden jännitteiden summa, jotka vaikuttavat kondensaattoreiden C ja C’ yli, ja jännitteen v

J- IT A

huippuarvo sen keskimääriseen arvoon verrattuna, se tahtoo sanoa syöttölähteen B jännitteeseen V_. verrattuna, on suhteelliselta

D

suuruudeltaan sama kuin paluujännitteet kondensaattoreiden Cr ja C yli verrattuna jännitteisiin v ja ν'. Mikäli jännite VD on vakio, on jännitteen vft huippuarvo vastaavasti vakio. Tästä seuraa, että sen jännitteen amplitudi, joka vaikuttaa käämityksen L.j yli on myös vakio, mikä merkitsee, että suurjännite elektrodilla 7 samoinkuin myös lisäsyöttöjännite eivät ole alttiina kent- 7 61592 tätaajuiselle moduloinnille huolimatta poikkeutusvirran iy moduloinnista.

Jännitteen ν' vaihtelu on päinvastainen jännitteen v vaihtelulle niin, että jännitteen ν' täytyy olla minimissään kenttä-juova-ajan keskellä. Sama tulos kuin yllä voidaan vaihtoehtoisesti toteuttaa siten, että ei kytketä modulointilähdettä rinnan kondensaattorin C't kanssa, vaan kondensaattorin kanssa, jolloin ohjaussignaalin napaisuus transistorille Τ' täytyy kääntää kuvion 1 mukaiseen ohjaussignaaliin verrattuna. Toinen munnos on, että transistoria T* ei kytketä vaihtelevaksi kuormaksi vaan virta- tai jännitelähteeksi. Tämä viimemainittu tapaus syntyy kun transistori Τ' on sovitettu esim. emitteriseuraajakytkentään.

Käytännössä suhde käämien Ly ja L' induktanssien välillä valitaan suuruudeltaan likimääräisesti yhtä suureksi kuin mitä on suhde keskimääräisten juovajännitteiden välillä, jotka halutaan niiden yli. Kun esim. kokonaisjuovajännite v+v' on likimääräisesti 150 volttia saattaa käämin L' induktanssi olla neljännes käämin Ly induktanssista siinä tapauksessa, että keskimääräinen jännitteen ν' tasajännitekomponentti on likimain 30 V. Käytännön suoritusmuodossa arvot ovat likimain 270 ^uH ja 1,2 mH. Säätämällä jännitteen ν' tasajännitekomponenttia säädetään esitetyn kuvan leveys samanaikaisesti, kun kenttätaajuisen komponentin amplitudi säädetään aikaansaamaan vääntymätön kuva.

Edellä olevassa on edellytetty, että jännite νβ on vakio. Tämä merkitsee, että tämä jännite täytyy stabiloida voimaverkon vaihteluja, mahdollisia muuntajan T eri kuormien vaihteluja sekä kohijännitteitä vastaan, jotka ovat peräisin voimaverkosta. Tällainen hinnaltaan kallis stabilointi ei ole tarpeen kuvion 2 mukaisen suoritusmuodon tapauksesssa. Kuviossa 2 ainoastaan oleelliset osat on esitetty. Tähän järjestelyyn sisältyy samat piirit D, Cr, Ly, Ct sekä D', C' , L', C't ja modulaatiolähde M1 on vastaavasti sama kuin kuviossa 1. Transistorin Tr kollektorin ja e-dellisen piirin välinen liitospiste A on kytketty kuristimen L3 kautta syöttölähteeseen B. Edelleen siihen sisältyy kolmas vastaava piiri D", c" , L", C"t, jotka on kytkettynä sarjaan kahden aikaisemman piirin ja maan väliin, jolloin samaan tapaan kuin syöttölähde on toiseen piiriin kytketty stabilointipiiri S, ja sillä on sama paluuaika kuin kahdella aikaisemmalla piirillä.

8 61592

Stabilointipiirissä S on kytkinnapa 12, johon syötetään informaatiota koskien joko jännitteen v+v' vaihteluja tai jännitteen V. huippuarvoa, joka vaikuttaa piirien D, C , L , C. sekä D', n Jl X t C , L1, C't sarjakytkennän yli. Siihen sisältyy vertailujännitteen lähde, jossa kyseistä informaatiota vertaillaan niin, että saadaan sellainen jännite v" vaihtelu kondensaattorin C"t yli, että jännite vft pidetään vakiona ilman, että jännite transistorin Tr kollektorilla olisi vakio. Muuntajan T ensiökäämitys on kytketty eristyskondensaattorin kautta rinnan piirien D, Cr, Ly, sekä D1, C'r. L', C'^ sarjakytkennän kanssa. Suurjännite ja apuna olevat syöttöjännitteet ovat täten riippumattomia vaihteluista jännitteessä V_. Samoin kuin kuvion 1 mukaisessa tapaukses-

D

sa niihin ei vaikuta myöskään kenttätaajuinen modulaatio vaikkakin virta ϊγ on alttiina halutulle moduloinnille. On ilmeistä, että kuvion 2 mukaista järjestelyä voidaan vaihtoehtoisesti käyttää ilman piiriä D', c'r, L', C'^ esim. mustavalkoisen television näyttölaitteessa, jossa mitään itä-länsi modulointia ei käytetä. Tässä tapauksessa jännite v pidetään vakiona, niin että paluujännite soveltuu suurjännitteen aikaansaamiseen.

Kuvio 3 esittää keksinnön mukaisen järjestelyn muunnosta, jossa samoinkuin kuvion 2 tapauksessa jännitettä νβ ei tarvitse stabiloida. Tässä kuviossa käytetään hyväksi piirijärjestelyä, jollainen on kuvattuna julkaisussa "IEEE Transactions on Broadcast and Television Receivers", elokuu 1972, voi. BTR-18 n:o 3, sivut 177...182 ja joka on yhdistelmä juovapoikkeutus- ja kyt-kentäsyöttöjännitteen stabiloivasta piiristä. Diodi Dj, jolla on sama johtavuussuunta kuin transistorin kollektorivirralla, on kytketty sarjaan pisteen A ja transistorin Tr väliin, kun taas muuntajan T ensiökäämitys on järjestetty syöttölähteen B ja transistorin T^ sekä diodin Dj kytkinpisteen väliin. Diodin D3 ja muuntajan T toisiokäämityksen sarjakytkentä on järjestet ty pisteen A ja maadoituksen väliin, jolloin diodin D^ katodi on kytketty pisteeseen A. Käämityksien suunta esitetyissä muuntajan T käämityksissä on merkitty napaisuuspisteillä tässä kuviossa. Ohjauspiirissä Dr on vertailuaste ja modulaattori, niin että transistorin Tf johtavuusaika on säädettävissä.

Jännitteen v^ huippuarvo voidaan pitää vakiona kuvion 3 mukaisessa suoritusmuodossa huolimatta jännitteen νβ Vaihteluista ja 9 61592 huolimatta jännitteiden v ja ν' kenttätaajuisesta moduloinnista, mikäli jännite käämin Ly ja kondensaattorin liitoskohdassa syötetään alipääStösuotimen F kautta ohjauspiirin Dr vertailuasteeseen. Tämä on esitetty katkoviivoilla kuviossa. Ulostulosignaali alipäästösuotimesta on itse asiassa keskimääräinen arvo jännitteestä v+v’. Eräs ehto tämän johdosta on, että suodin F ei läpäise juovataajuista komponenttia, mutta läpäisee mahdollisesti läsnä olevan kenttätaajuisen komponentin. Samalla tavoin voidaan jännite v^ syöttää suotimelle F. Kuviossa 3 säätö aikaansaadaan, koska jännite tasasuunnataan muuntajan T toisiokäämityk-sen Lj. yli huipputasasuuntaajan D4, C2 avulla samalla kun täten saatu tasajännite syötetään käyttöpiiriin Dr ohjaamaan transistorin Tr johtamisaikaa. Jännitteen amplitudi käämityksen L5 yli ja tämän johdosta jännitteen yli, joka on verrannollinen edelliseen, ylläpidetään vakiona säätämällä kyseistä johtavuusaikaa. Samalla tavoin voidaan itse jännite vft syöttää huippuarvon tasasuuntaajaan.

Voidaan havaita, että on mahdollista kuvioiden 2 ja 3 mukaisessa suoritusmuodossa antaa jännitteelle vA mikä tahansa haluttu vaihtelu säätämällä piirejä S ja Dr· Tämän keksinnön puitteet ovat myös sovellettavissa kuvion 4a mukaiseen suoritusmuotoon, jossa osuus vasemmalle pisteestä A (jota ei ole esitetty) voidaan muodostaa samaan tapaan kuin kuviossa 1 tai, kuten kuviossa 3. Kuviossa 4a on juovapoikkeutuskäämi Ly jaettu kahteen keskenään yhtä suureen käämin puolikkaaseen ja Lyj, jotka on otet tu mukaan kahteen oleellisesti keskenään identtiseen piiriin d^, Crl, Ly1, Cfc1 sekä d2, Cr2, Ly2, Ct2. Nämä piirit on järjestetty sarjaan piirin D'^, C'r, L', C't kanssa itä-länsi korjausta varten, jossa modulaatiolähde M^ on järjestetty rinnan kondensaattorin C't kanssa. Modulaatiolähde Mj saattaa olla järjestetty rinnan kondensaattorin C^j kanssa aikaansaamaan sellainen vaihtelu jännitteeseen tämän kapasitanssin yli, että korjauserovirta iR toisessa käämin puolikkaassa esim. puolikkaassa Ly^, lisätään poikkeutusvirtaan iy ja vähennetään poikkeutusvirrasta iy toisella käämin puolikkaalla, esim. puolikkaalla Lyj. Kuten on tunnettua aikaansaavat kääminpuolikkaat Ly1 sekä Ly2 nyt nelinapaisen kor-jauskentän, joka poistaa poikkeutuksen virheet. Tällainen neli- 61592 10 napainen kenttä on kuvattu US-patenttijulkaisussa 3,440,483, jossa virran Iv hetkellinen intensiteetti on verrannollinen kahden J\ poikkeutusvirran hetkellisten intensiteettien tuloon ja jolla anisotrooppinen astigmaattinen poikkeutusvirhe voidaan poistaa. Jännitteen v^ huippuarvo piirin sarjakytkennän yli pidetään vakiona, kuten on kuvattuna viitaten kuvioihin 1, 2 ja 3.

Kuvion 4a mukaisessa suoritusmuodossa on se haittapuoli, että korjausvirran iR tasajännitekomponentti kulkee kääminpuolis-kon LY2 kautta, mutta ei kääminpuolikkaiden Ly1 kautta, mikä saattaa aiheuttaa virheitä. Kuvion 4b mukaisella suoritusmuodolla ei ole tätä haittapuolta, tässä modulaatiolähde on kytketty kuristimen Lg kautta diodien d^ ja d2 liitoskohtaan, kun taas käämi Lg sulkee pois juovataajuiset signaalit, mutta ei kenttätaajuisia signaaleja. Ulostulojännite syöttölähteestä M2 on kenttätaajuu-della sahahampaan muotoista. Kondensaattori on otettu mukaan käämin Lg ja kääminpuolikkaiden LY1 ja L.^ väliin, niin että tämä kondensaattori muodostaa osan näistä kahdesta piiristä. Kenttä-taajuudella moduloitu juovataajuinen sykkivä jännite aikaansaadaan diodien d^ ja d2 liitoskohtaan. Paluujännitteen verhokäyrä tietyn diodin, esim. diodin d2 yli on pienenevä sahahammasaalto ja pa-luujännite toisen diodin, esim. d^ yli on kasvava sahahammasaalto. Näiden jännitteiden, jotka on esitetty kuviossa, summa on itse asiassa vakio. Ne virrat, jotka nämä jännitteet aikaansaavat käämien LY1 ja LY2 kautta ovat verrannollisia juovataajuisten jännitteiden integraaliin käämin yli ja ovat sen johdosta sahahampaan muotoisia. Täten nämä virrat ovat halutut virrat i„ + i„ ja i„ - i„. On ilmeistä, että muut tunnetut korjausvirrat voidaan aikaansaada vastaavalla tavalla.

Kuvio 5 esittää muunnosta, jossa tämän keksinnön mukainen piirijärjestely aikaansaa virran esitetyn kuvan pystysuoraa korjausta eli ns. pöhjois-etelä korjausta varten. Poikkeutuspiiri D' Cr' ly' ct on kytketty sarjaan piirin D', C'r, L'y, C't kanssa itä-länsi korjausta varten sekä kolmannen samanlaisen piirin D", C"r, L"y, C"t kanssa. Modulaatiolähde M2 on kytketty rinnan kondensaattorin c"t kanssa, jossa on kenttätaajuinen sahahammassignaa-li, ja modulaatiolähde M1 on kytketty rinnan kondensaattoreiden 11 61592 C't ja C"t sarjakytkennän kanssa, jossa on kenttätaajuinen pa-raabelisignaali. Koska jännitteiden sumina kapasitanssin Cfc, C ja C"^ yli on vakio (=jännitteen vakio tasajännitekomponentti) ja koska jännitteen summa kondensaattorien C't ja C"t yli vaihte-lee paraabelin muotoisesti, vaihtelee jännite kondensaattorin C yli vastaavasti paraabelin muotoisesti eikä siihen kuulu mitään sahahampaan muotoista komponenttia. Niinpä mitään kenttätaajuis-ta sahahammaskomponenttia ei ole mukana juovapoikkeutusvirrassa.

Juovataajuinen sykkivä jännite, jolla on kenttätaajuinen sahahampaan muotoinen verhokäyrä, vaikuttaa käämityksen L”2 yli, joka on kytketty käämitykseen L"Juovataajuinen sykkivä jännite, jolla on vakioamplitudi ja joka aikaansaadaan muuntajan T käämityksellä 1>2 vähennetään edellä mainitusta jännitteestä. Nämä aaltomuodot on esitetty kuviossa 5. Käämitys L"2 on kytketty sarjaan käämin Lg ja kenttäpoikkeutuskäämin L'y kanssa, joka on kytketty kenttäpoikkeutusvirtageneraattoriin 11. Kondensaattori Cg on järjestetty käämien Lg ja L'y liitospisteen ja maan väliin, kun taas käämin L'y kytkentänapa generaattorista 11 on kytketty maadoitukseen juovataajuisten signaalien absorbointipiirin 13 kautta ja käämityksen L"2 ja käämin Lg liitospiste on kytketty maahan käämityksien L"2 ja L^ kautta kenttätaajuisia signaaleja varten.

Se jännite, joka vaikuttaa käämityksen L"2 ja käämin Lg liitospisteen välillä on juovataajuudella sykkivä ja sillä on kenttätaajuinen sahahammasverhokäyrä, joka tulee nollan suuruiseksi kenttä-juova-ajan keskellä.

Juovataajuinen sinimuotoinen jännite, jolla on kenttätaajuinen sahahammasaaltoverhokäyrä, aikaansaadaan tunnettuun tapaan kondensaattorin Cg yli, joka jännite aikaasaa kosinimuotoisen virran kenttäpoikkeutuskäämin L'Y kautta ja tämä virta asetetaan päällekkäin kenttäpoikkeutusvirran kanssa ja sillä on oleellisesti tarvittava paraabelin muoto. Tämä virta on tämän johdosta pohjois-etelä korjauksen virta.

Edellä olevassa ei ole asetettu mitään rajoitusta kondensaattoreille Ct ja C't sitä tosiasiaa lukuunottamatta, että niiden impedanssin ei pidä olla liian pieni kenttätaajuudella. Käytännössä käytetään kondensaattoria Cfc niinkutsuttua S korjausta varten. Tunnetaan esim. julkaisusta "Philips Application Information n:o 268: Täystransistoroitu 110° väritelevisio", että juovapoikkeutuk- 12 61 592 sen lineaarisuutta voidaan parantaa kun S-korjaus on voimakkaammin itä-länsi moduloitu kuin mitä on poikkeutusvirta itsessään, mikä voidaan toteuttaa kuvion 6 mukaisella suoritusmuodolla.

Tässä kuviossa muodostaa kondensaattori C't osan kahdesta piiristä D, Cr, Ly, ja D’, C'r, L'y, c't kun taas modulaatiolähde Ml on kytketty käämin Lg kautta diodien D ja D' liitoskohtaan. Kondensaattorien CT ja C'T kapasitanssien suhde määräytyy halutusta S-korjausmodulaatiosta, joka taas puolestaan määräytyy television kuvaputken genometrisista omainaisuuksista. Kuvion 1 mukainen suoritusmuoto ei ole mahdollinen tässä tapauksessa, koska kapasitanssin ja käämin L' liitospiste on kytketty maadoitukseen juo-va-aikana. Näin ei ole asianlaita kuviossa 6 kondensaattorin C mukaan kytkemisen vaikutuksesta. Vastaavalla tavalla kuin kuvion 4b mukaisessa suoritusmuodossa ei mitään virtaa kulje käämin L' kautta myöskään kuvion 6 tapauksessa.

Kuvatuissa suoritusmuodoissa sitä induktanssia, joka on kytkettynä pisteen A ja syöttölähteen B positiivisen navan väliin ja joka tämän johdosta on rinnan näiden kahden piirin kanssa ei ole otettu laskuissa huomioon. Tämä on oikeutettua niin kauan kuin tällä induktanssilla on suuri impedanssi juovataajuudella. Kuitenkaan kyseistä rinnakkaisimpedanssia ei voida pitää äärettömän suurena, kun loiskapasitanssi, joka ei ole häviävän pieni vaikuttaa tämän induktanssin yli, esim. kuristimen kuviossa 2 yli ja tähän kapasitanssiin osallistuu osa piirijärjestelystä kytkimen ympärillä, esim. transistori T tai tyristori samoin kuin myös suurjännitteen tasasuuntauspiiri. Tuloksena on, että resonanssi-taajuudet yksittäisille piireille eivät enää ole keskenään yhtäsuuria ja tämän johdosta eivät myöskään niiden paluuajat ole yhtäsuuria. On ilmeistä, että paluuajat ovat yhtäsuuria kun sen piirin resonanssitaajuus, joka muodostuu kyseisestä induktanssista ja sen yli olevasta kondensaattorista, on yhtä suuri kuin muiden piirien .

Kuitenkin saattaa todellinen kapasitanssi Cp olla niin suuri, että kyseinen resonanssijaksoluku on liian alhainen. Paluu-ajan kuluessa sekä kondensaattori Cp että totaalinen muuntajan T primääri induktanssi L ovat kuvion 1 mukaan rinnakkain sarjakytken-töjen Cr, C'r sekä Ly, L' yli (kondensaattoreiden ja C't kapasitanssit ovat liian suuria, jotta niillä olisi oleellista vaikutusta) , siten kondensaattorit Cr ja C'r muodostavat kondensaattoreista ,3 61 592 muodostuvan jännitteenjakajan, niin että ylläkuvattu piiri voidaan korvata tunnettuun tapaan piirillä, jossa on induktiivinen jännitteenjakaja. Tämä on esitetty kuviossa 7. Kondensaattori on järjestetty pisteen A ja maadoituksen väliin ja kondensaattori Cg on järjestetty käämityksen L-j väliulosoton ja diodien D ja D' liitospisteen väliin, jolloin kondensaattorit Cr ja C on jätetty huomiotta. Kondensaattoreiden C4 ja Cg kapasitanssit sekä väliulosoton asema voidaan määritellä yksinkertaisella tavalla kondensaattorin Cp ja kondensaattoreiden Cr sekä C'r kapasitans-seihin verrattuna. Nyt voidaan huomata, että kondensaattorit C4 ja Cg itse asiassa nyt suorittavat paluukapasitanssien tehtävän näissä kahdessa piirissä.

Kuvion 7 mukaisessa suoritusmuodossa osien L4 ja Ct sarja-järjestely ei ole kytketty osien C't ja L' liitoskohtaan vaan käämin L' väliulosottoon ja tämä tehdään seuraavasta syystä. Kenttä-pyyhkäisyajän keskellä on itä-länsi suuntainen modulointi syvintä. Kun tämän lisäksi, kuten yllä on kuvattu, S korjailu on moduloidum-paa kuin poikkeutusvirta, on mahdollista ilman tätä vaihetta, että virta diodien D' kautta muuttuisi negatiiviseksi, se tahtoo sanoa diodi D' lakkaisi johtamasta. Kun kyseistä vaihetta käytetään, kulkee tämän diodin kautta virta, joka on summa virrasta alkuperäisessä suoritusmuodossa ja virrasta, joka on verrannollinen virtaan iy ja jolla on siten suurempi intensiteetti. Väliulosoton asema voidaan valita sellaiseksi, että taataan, että diodi D' jatkaa johtamistaan kaikissa olosuhteissa juova-ajan ensimmäisen puoliskon aikana. Tällainen askel on myös mahdollinen kuvioiden 4b ja 6 mu-kaikissa suoritusmuodoissa, joissa paluukondensaattorit voidaan muodostaa, kuten kuviossa 7 tai toisella tapaa (esim. käyttäen kondensaattoria, joka on kytketty rinnakkain käämin Ly kanssa ja toista kytkettynä käämin L' väliulosoton ja maadoituksen väliin).

Claims (10)

14 61 592

1. Piirijärjestely modulointijännitteen vaikutuksen alaisen sahahampaanmuotoisen poikkeutusvirran aikaansaamiseksi (ensimmäisen) vaakapoikkeutuskäämin kautta, jolloin pyyhkäisyn aikana ensimmäinen käämi on sarjakytkennässä toisen käämin kanssa ja poik-keutuskäämiin kytketään syöttöjännitteen ja poikkeutusjännitteen välinen ero niin, että ensimmäiseen ja toiseen käämiin kytkettyjen jännitteitten summa ei ole riippuvainen poikkeutusjännitteestä, jolloin ensimmäinen sahahammasverkko käsittää poikkeutuskää-min, (ensimmäisen) diodin käsittävän kytkimen ja vähintään yhden (ensimmäisen) pyyhkäisykondensaattorin, jonka toinen napa on va-rausinduktanssin kautta yhteydessä syöttöjännitelähteeseen ja jonka jännite pyyhkäisyintervallissa kytketään ohjatun kytkimen a-vulla poikkeutuskäämiin siten, että siinä virtaa sahanteränmuo-toinen virta, ja jolloin muodostuu toinen sahahammasverkko toisesta käämistä ja (toisesta) pyyhkäisykondensaattorista, jonka jännitettä ohjaa poikkeutuslähde, ja joka jännite pyyhkäisyssä, virran suunnasta riippuen, kytketään ensimmäisen diodin tai toisen diodin kautta, jotka diodit samalla päästösuunnalla varustettuina ovat peräkkäin, toiselle käämille, siten, että siinä virtaa sahan-teränmuotoinen virta, ja jolloin kytkin pyyhkäisyn päättyessä suljetaan ja siten myös diodit tulevat ei-johtaviksi, jolloin lisäksi kytkimen ja diodien aukiollessa paluujakson aikana syntyneet värähtelypiirit on viritetty samalle taajuudelle, tunnettu siitä, että sahanhammasverkot on kytketty siten yhteen, että yksi diodi (D, D') on rinnan sarjakytkennän induktanssin (L^, L1) ja kondensaattorin (Ct, C't) kanssa kussakin sarjakytkennässä ja että vastakkaiseen suuntaan johtava kytkin (Tr) on diodien (D, D') sar-jakytkennän kanssa rinnan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen piirijärjestely, tunnettu siitä, että se käsittää yhden tai useampia sahanhammas-verkkoja, jotka koostuvat kukin yhdestä lisäkäämistä (L2), yhdestä lisäpyyhkäisykondensaattorisa (CM^), jonka jännite (v") on ohjattavissa, yhdestä lisädiodista (D"), joka on ensimmäisen ja toisen diodin (D, D") kanssa samassa läpivirtaussuunnassa, jolloin virran paluuaika kunkin lisäkäämin (L") kautta vastaa lähes sa-hanhammasvirran vastaavaa aikaa ensimmäisen käämin (Ly) kautta (kuvio 2). 15 61 5 9 2

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen piirijärjestely» tunnettu siitä, että paluuaikana sahanhammasverkon diodien (D, D') sarjakytkennän yli vaikuttava jännite (V ) on lähes n vakio ja että suurjännitemuuntajän (T) yksi käämi (L^) liittyy tähän sarjakytkentään.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen piirijärjestely, tunnettu siitä, että ensimmäinen ohjauselementti (M^) ohjaa pyyh-käisykondensaattorin (C^) jännitettä ja että toinen ohjauselementti (S) ohjaa jännitteitten summaa mainitulla pyyhkäisykondensaattoril-la ja jännitettä toisella pyyhkäisykondensaattorilla (C^) (kuvio 2).

5. Jonkin edellä mainitun patenttivaatimuksen mukainen piiri järjestely , tunnettu siitä, että pyyhkäisykondensaattori koostuu useista kondensaattoreista, joista yksi samalla on pyyhkäisykondensaattori, joka työskentelee yhdessä toisen sahanhammasverkon käämin kanssa (kuvio 4b, kuviot 6, 7).

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen piirijärjestely, tunnettu siitä, että molempien tässä vaatimuksessa mainittujen sahanhammasverkkojen käämit ovat kaksi lähes identtistä vaakapoik-keutuskäämiä (Lyl, L^) (kuviot 4a, 4b).

7. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kytkentäjärjestelmä, tunnettu siitä, että pyyhkäisykapasitanssiin (C") liitetty ohjauselementti (S) on stabilointikytkentä paluuaikana muiden sahanhammasverkkojen kaikilla diodeilla (D, D') olevan jännitteen stabiloimiseksi.

8. Kuvantoistolaite, jossa on jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen piirijärjestely, ja vaakapoikkeutusvirtagene-raattori (11), tunnettu siitä, että ohjauslementti (M1) on vaakapoikkeutusgeneraattoriin (11) liitetty modulointilähde.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen kuvantoistolaite, tunnettu siitä, että ohjattu jännite on pystytaajuisesti parabe-linmuotoinen.

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen kuvantoistolaite, tunnettu siitä, että ohjattu jännite on pystytaajuisesti sahan-hampaanmuotoinen. 61592 16