FI82577B - Rasterkorrigeringskrets. - Google Patents

Description

1 82577

Rasterinkorjauspiiri Tämä keksintö liittyy poikkeutuspiiriin, jossa poikkeutusvirran "S"-muotoilua voidaan muuttaa tai modu-5 loida suhteellisen laajalla alueella sisäpuolisen tyyny-vääristymän korjauksen aikaansaamiseksi.

Väritelevisiokuvaputket, joiden etulevyn säde R on suurempi kuin 1, kuten esimerkiksi Philips 45AX kuvaputki, jossa R on yhtä kuin 1,6, voi vaatia merkittävän suuren 10 määrän sisäpuolista tyynykorjausta, mikä tekee sisäpuoli sen tyynykorjauksen asettelun suotavaksi.

Jotkin aiemmat rasterinkorjauspiirit aikaansaavat sisäpuolisen tyynykorjauksen käyttämällä modulointi-induktanssia, joka on kytketty sarjaan poikkeutuskäämityksen 15 kanssa. Modulointi-induktanssi lisää poikkeutuksen induk tiivista kokonaisimpedanssia. Erityisesti juovataajuuk-silla, jotka ovat suurempia kuin 1xf„, missä f„ on vaaka-taajuus esimerkiksi PAL-standardissa, enemmän poikkeutus-tehoa kulutetaan ja suurempi paluujännitepulssi esiintyy 20 poikkeutuskytkimen yli johtuen kasvaneesta induktiivisesta impedanssista. Tämän johdosta on suotavaa aikaansaada itä-länsi-rasterikorjaus käyttämättä tällaista modulointi-induktanssia.

Kuvio 4 esittää sisäpuolisen tyynyvääristymän sel-25 laisena kuin se esiintyy televisiorasterilla, joka näyt tää ristikkokuvion, jota on yleisesti merkitty viitenumerolla 10. Ristikkokuvion oikea ja vasen reuna määräytyvät pystyIinjoista 12 ja 14. Linjat 12 ja 14 ovat suoria ilmaisten, että rasteri on ulkopuolisesti itä-länsi-30 tyynykorjattu. Pystysuorat ristikkolinjat 16 ja 18, jot ka ovat rasterin keskikohdan ja reunojen välissä, ovat kaarevia, kuten on ilmaistu niiden poikkeamalla suorista katkoviivoista, ilmaisten sisäpuolisen tyynyvääristymän läsnäolon. Vaakalinjat 17a ja 17b esittävät vaaka-35 poikkeutuspaikan rasterin ylä- tai alaosan poikkeu- 2 82577 tusesimerkissä, kun taas vaakalinja 19 esittää vaakapoik-keutuspaikan keskirasterin pyyhkäisyesimerkille.

Sisäpuolisen tyynyvääristymän korjaus vaatii poik-keutusvirran "S"-muotoilun modulointia vaakajuovan aikana 5 pystysuuntaista pyyhkäisyakselia pitkin. On suotavaa lisä tä "S"-muotoilua rasterin yläosasta keskiosaan ja vähentää "S"-muotoilua rasterin keskiosasta alaosaan, jotta aikaansaadaan suorat pystylinjat, kuten on esitetty kuviossa 4 katkoviivoilla.

10 Tämä saavutetaan patenttivaatimuksen 1 mukaisella poikkeutuslaitteella. Poikkeutuslaite, jossa on sisäpuolisen tyynyvääristymän korjaus ja joka sisältää poikkeutus-käämityksen, kehittää pyyhkäisyvirran poikkeutustaajuudel-la poikkeutuskäämitykseen poikkeutusjakson juova-ajan ku-15 luessa ja paluuajan kuluessa. Kytkentäväline kytkettynä poikkeutuskäämitykseen kehittää paluuajan kuluessa paluu-jännitteen ja kehittää myös pyyhkäisyvirran. Moduloitu jännite kehitetään paluuajan kuluessa. Moduloitu jännite moduloidaan modulointisignaalin mukaisesti toisella taajuudel-20 la. Juovakapasitanssi kytkettynä poikkeutuskäämitykseen muodostaa poikkeutuskäämityksen kanssa ensimmäisen juova-resonanssipiirin juova-ajan kuluessa siten, että pyyhkäisy-virta, joka kulkee juova-kapasitanssissa, kehittää juova-ajan kuluessa parabolisen jännitteen juovakapasitanssiin.

25 Piirihaara sisältäen toisen kapasitanssin ja modulointi- induktansin on kytketty juovakapasitanssiin ja muodostaa juovakapasitanssin kanssa toisen resonanssipiirin moduloin-tivirran kehittämiseksi modulointi-induktanssiin amplitudilla, joka on moduloidun jännitteen moduloima paluuajan 30 aikana. Modulointivirta on kytketty juovakapasitanssiin muuttamaan parabolista jännitettä juovakapasitanssissa mo-dulöintivirran amplitudin mukaisesti siten, että vähennetään sisäpuolista tyynyvääristymää. Juovakapasitanssi toimii matalaimpedanssisena ohituskapasitanssina pyyhkäisy-35 virralle modulointi-induktanssin ympäri oleellisesti koko paluuajan ajan.

Il 3 82577

Vaakapoikkeutuspiiri joissakin tavanomaisissa televisiovastaanottimessa käsittää ulostuloasteen, joka sisältää vaakapoikkeutuskäämityksen ja juovakapasitanssin, joka syöttää poikkeutusvirran poikkeutuskäämitykseen kun-5 kin juova-ajan kuluessa. Paluukapasitanssi on kytketty poikkeutuskäämityksen yli paluuajan ajaksi. Energiaa täydennetään paluuajan aikana paluumuuntajän kautta. Korkea suihkuvirta paluumuuntajän toisiokäämityksessä, joka esiintyy esimerkiksi näytettäessä kukin vaakasuora valkoinen 10 ristikkokuvion viiva, kuten on esitetty kuviossa 2, edus taa korkeaa äärianodikuormaa paluumuuntajalle paluun aikana. Paluukapasitanssi purkautuu hivenene paluun aikana johtuen tästä kuormasta. Tämä johtaa purkausvirtaan juova-kapasitanssilta paluukapasitanssiin poikkeutuskäämityksen 15 läpi ja vähäiseen jännitepudotukseen juovakapasitanssin yli ristikkokuvion valkoisten vaakasuuntaisten juovien aikana. Juovakapasitanssin varaus täydennetään paluuaikojen aikana, jotka liittyvät pyyhkäisyjuoviin, jotka näyttävät mustan kuvaosan valkoisten ristikkojuovien välillä. Tämä 20 aiheuttaa pienen vastakkaissuuntaisen virran poikkeutuskäämityksen läpi. Juovakapasitanssin varaus- ja purkaus-virta tuottaa pienen rasterisiirtymän ja johtaa matala-taajuisiin värähtelyihin, jotka moduloivat poikkeutuskäämityksen juovavirtaa. Tämä matalataajuinen modulaatio voi 25 aiheuttaa sen, että ristikkokuvion kukin pystyjuova näyt tää olevan zig-zag -muotoinen suoran linjan sijasta.

Zig-zag -muoto ilmenee tietyllä pystyjuovalla välittömästi leikkauspisteen alapuolella vaakajuovan kanssa. Tällaiset vääristymät, joita joskus kutsutaan nimellä "hiiren-30 hammas"-vääristymät, on esitetty kuvion 2 ristikkokuvios-sa. Ne esiintyvät niiden hetkien aikana ja juuri niiden jälkeen, joina korkeat suihkuvirrat esiintyvät, koska poikkeutuspiiri, joka edustaa matalaimpedanssista energia juoksupyörää, syöttää ohimenevän kasvun äärianodipii-35 rien energiantarpeessa. Siten poikkeutuspiiristä 4 82577 äärianodipiireille siirretty energia voi pyrkiä aiheuttamaan vaihteluita poikkeutuskäämityksen juovavirrassa.

Voi olla suotavaa vähentää tällaista "hiirenhammas"-vääristymää .

5 Keksinnön toisen piirteen mukaisesti poikkeutus- virran amplitudia moduloidaan sisäpuolisen ja ulkopuolisen tyynyvääristymän korjauksen aikaansaamiseksi vaikuttamatta oleellisesti suurjänniteamplitudiin tai poikkeutuk-sen paluuaikaan ja sillä tavoin, että "hiirenhammas"-vää-10 ristymää vähennetään.

Piirustuksissa kuvio 1 esittää poikkeutuspiirin, jossa on keksinnön yhtä piirrettä havainnollistava sisäpuolisen ja ulkopuolisen tyynyvääristymän korjaus, 15 kuvio 2 esittää ristikkokuvion, jossa "hiirenham- mas"-vääristymä on korjaamaton, kuviot 3a-3i esittävät aaltomuotoja, jotka ovat hyödyllisiä kuvion 1 piirin toimintaa selitettäessä, kuvio 4 esittää ristikkokuvion, jossa sisäpuolinen 20 tyynyvääristymä on korjaamaton, kuvio 5 esittää keksinnön toisen suoritusmuodon, kuvio 6 esittää lisäaaltomuotoja, jotka ovat hyödyllisiä kuvion 1 piirin toimintaa selitettäessä ja kuvio 7 esittää keksinnön kolmannen suoritusmuo-25 don, joka sisältää diodimodulaattorin.

Kuvion 1 poikkeutuspiiri 100, joka havainnollistaa keksinnön yhtä piirrettä, voi aikaansaada elektronisuihkujen vaakapoikkeutuksen esimerkiksi Philipsin 110° 45AX-FS-värikuvaputkessa tyyppiä A66-EAK00X01. Kuvios-30 sa 1 säädetty tasajännitelähde kehittäen jännitteen B+, liittimen 22 ja maadoituksen väliin on kytketty pieni-arvoisen vastuksen R1 kautta vaakapaluumuuntajan T1 en-siökäämityksen W1 liittimelle 22a. Käämityksen W1 toinen liitin on kytketty liitosliittimelle 23. Suodatuskapasi-35 tanssi C1 on kytketty liittimeltä 22a maahan. Säädetty 5 82577 jännite B+ kehitetään esimerkiksi hakkuriteholähteellä 90. Muuntajan T1 toisiokäämitys W3 syöttää äärianodijännitteen U diodin D4 kautta.

Vaakapäätetransistori Q1, jonka kanta on kytketty 5 tavanomaiseen ohjain- ja oskillaattoripiiriin 50, on kytketty kollektori emitterireitiltään liitosliittimen 23 ja maan väliin. Rinnan transiston Q1 kanssa on kahden tasa-suutaajan, diodien D1 ja D2 sarjakytkentä. Diodin D1 anodi- ja katodielektrodien väliin on kytketty vaakapoikkeu- 10 tuskäämityksen L„ järjestely, joka on kytketty S-muotoilu- n tai juovakapasitanssiin C . Poikkeutuspaluukapasitanssi

S

Crq, joka on kytketty diodin D1 anodi- ja katodielektrodien väliin, muodostaa poikkeutuskäämityksen L„ kanssa n rinnakkaisen paluuresonanssipiirin 27. Toinen paluukapa-15 sitanssi CRT on kytketty liitosliittimen 28 ja maan väliin. Pieniarvoinen kapasitanssi CD_ on kytketty liitti- I\Ir men 23 ja maan väliin. Kondensaattori CRp muodostaa paluuresonanssipiirin 27 resonanssitaajuuden hienovirityk-sen. Liittimen 28 ja maan väliin on kytketty sarjaankyt-20 kentä puristimesta L1 ja säädettävästä itä-länsi kytketystä virtajärjestelystä 25, joka sisältää kytkentätran-sistorin Q5 ja diodin D31. Puristimen L1 induktanssi on oleellisesti korkeampi kuin poikkeutuskäämityksen L„ induktanssi.

25 Keksinnön yhtä piirrettä toteutettaessa sisäpuoli sen tyynyvääristymän korjauspiiri 60 sisältää kapasitanssin C4, joka on kytketty liittimen 60b ja liittimen 60a/ kapasitanssin C ja poikkeutuskäämityksen L„ liitoksen, väliin. Piirin 60 säädettävä kela L2 on kytketty liitti-30 men 60b ja liittimen 60c, diodien ja liitoksen, väliin. Diodoin anodi on kytketty maahan. Diodin D4 katodi on kytketty liittimelle 60c. Diodi D^ on kytketty liittimen 60c ja liittimen 28 väliin.

6 82577

Juovan ensimmäisen puoliskon aikana poikkeutus-virta i kulkee nuoleen nähden vastakkaiseen suuntaan poikkeutuskäämityksessä L„ ja diodissa D1. Juovan toi- ti sen puoliskon aikana poikkeutusvirta i kulkee poikkeu-5 tuskäämityksessä L„ nuolen suuntaan ja transistorissa Q1, joka on johtava. Juovan lopussa transistori Q1 tulee johtamattomaksi ja paluujännite kehittyy tavanomaisella tavalla liittimen 23 ja maan väliin.

Paluuajan aikana varaus otetaan paluukapasitans-10 sista CRD moduloidulla tyhjennysvirralla i^^, joka kul kee kuristimen kautta. Mitä suurempi integraali v/i^dt on esimerkiksi koko paluuajan aikana sitä suuremmaksi tulee jännite V41 kapasitanssin ylitse ja sitä pienemmäksi tulee jännite kapasitanssin CRT ylitse.

15 Poikkeutusvirran i huippu poikkeutuskäämityksen LR

läpi juova-ajan aikana on suoraan verrannollinen jännitteen V41 huippuun kapasitanssin CRD ylitse paluuajan keskellä. Moduloimalla virtaa i^ pystytaajuudella kytketty virtajärjestely 25 aikaansaa ulkopuolisen tyynykorjauk-20 sen vaakapyyhkäisyvirtaan i^.

Ohjattava kytketty virtajärjestely 25 sisältää transistorien Q2 ja Q3 differentiaaliparin, jossa molem-: pien transistorien Q2 ja Q3 emitterit on kytketty vastuk- ·: sen R9 liittimelle 45. Vastuksen R9 toinen liitin on kyt- 25 ketty jännitelähteeseen V+. Virta iRg, joka kulkee vas tuksessa R9, jakaantuu transistorien Q2 ja Q3 välille riippuvaisesti erojännitteestä V61-V51, joka on kehitetty transistorien Q2 ja Q3 kantojen välille.

Transistorin Q2 kollektorivirta ohjaa invertoi-30 van ja ohjaavan transistorin Q4 kautta järjestelyn 25 kytkentätransistoria Q5, joka toimii yhteisemitteriti-lassa. Transistorin Q5 kollektori on kytketty kuristimen L1 liittimelle 29, joka on etäällä paluuresonanssipii-ristä 27. Siten transistori Q5 sammutetaan ja sytytetään 35 vastaavasti erojännitteen V61-V51 amplitudin mukaisesti.

Il 7 82577

Puristimen L1 liitin 29 on kytketty myös kytketyn virta-järjestelyn 25 diodin D31 kautta liittimelle 22a, joka on oleellisesti jännitteen B+ potentiaalissa. Diodi D31 on napaistettu kääntämään toisaalle virran i^, joka 5 kulkee kuristimen L1 läpi ja salpaamaan jännitteen V31 liittimellä 29, kun transistori Q5 sytytetään jännitteeseen, joka vallitsee kapasitanssin C1 ylitse. Käänteisesti, kun transistori Q5 sammutetaan virta iL1 kulkee maahan transistorin Q5 kautta saaden jännitteen V31 olemaan liki-10 main maapotentiaalissa.

Vaakapaluupulssit H , jotka on kehitetty paluumuun-

P

tajän T1 toisiokäämityksen W2 ylitse, on kytketty transistorin Q2 kannalle vastuksen R2 kautta ja vastuksen R3 ja kapasitanssin C2 sarjaan kytkennän yli. Vaakataajui-15 nen signaali V , jolla on parabolinen muoto kerrostettuna pystysuuntaiselle saha-aallolle, joka tuotetaan tavanomaisella pystypoikkeutuspiirillä 32, on kytketty transistorin Q2 kannalle sarjavastusten R6, R5 ja kapasitanssin C3 ras-terinohjausjärjestelyn kautta. Siten transistorin Q2 kan-20 ta toimii jännitteen summaavana liitoksena. Pystysaha-aal- tojännitteellä V9 pystypoikkeutuspiirin 32 näytteenotto-vastuksen Rg ylitse on pystytaajuinen saha-aaltokomponent-ti. Jännite V9 syötetään trapetsiohjausvastuksen R13 kautta, joka on rinnan vastuksen Rg kanssa, vastuksen R12 toi-25 selle liittimelle. Vastuksen R12 toinen liitin on kytketty transistorin Q3 kannalle. Trapetsiohjausvastus R13 on aseteltu kumoamaan yhteismuotohylkäyksellä pystysaha-aal-to-osa transistorin Q2 kannalta. Biasointijännitettä V51 transistorin Q3 kannalla ohjataan säätövastuksen R10 ja 30 kiinteän vastuksen R11 sarjaankytkennällä. Vastusten R10 ja R11 sarjaankytkentä on sijoitettu jännitelähteen V+ ja transistorin Q3 kannan väliin.

Jännite V^ puristimen LI liittimen 28 ja maan välissä on kytketty myös vastuksen R4 kautta transistorin Q2 35 kannalle muodostamaan takaisinkytkentä, joka stabiloi - - Γ _ 8 82577 kytketyn virtajärjestelyn 25 toiminnan. Siten kapasitanssi C2, joka on kytketty transistorin Q2 kannalle, integroi jännitteen pulssit aikaansaaden pystytaajuisen aaltomuodoltaan parabolisen takaisinkytkennän.

5 Erojännite V61-V51 transistorien Q2 ja Q3 kannoil la vastaavasti moduloi aikaa, jona transistori Q5 sammutetaan kunkin vaakajuova-ajän aikana pyyhkäisysuihkun pys-typaikan mukaisesti katodisädeputken ruudulla.

Kuviot 3a-3i esittävät aaltomuotoja, jotka ovat hyö-10 dyllisiä selitettäessä kuvion 1 poikkeutuspiirin 100 toi mintaa. Samat viitenumerot ja symbolit kuvioissa 1 ja 3a-3i merkitsevät samanlaisia kohteita.

Kuvion 1 virta i . kulkee kunkin vaakapyyhkäisy-

Li I

juova-ajan kuluessa diodin D2, kuristimen L1 ja transisto-15 rin Q5 kautta maahan kunnes transistori Q5 sammutetaan oh jattuna hetkenä. Kun pyyhkäisy esiintyy rasterin ylä- tai alaosassa transistori Q5 sammutetaan kuvion 3i hetkellä t<j, joka kuvio esittää kuvion 1 virran i^ aaltomuodon.

Toisaalta rasterin keskellä se sammutetaan kuvion 3i myö-20 hempänä hetkenä t^Q. Kun kuvion 1 transistori Q5 sammutetaan, virta i^ ohjataan transistorilta Q5 kulkemaan diodin D31 läpi. Tämä tuottaa virran i^ vaimentumisen juova-ajan loppuosan kuluessa. Paluuajan kuluessa virta i^ kasvaa, kuten on esitetty esimerkiksi kuvion 3i aikavälin 25 aikana ylä- tai alaosan pyyhkäisyesimerkille. Joh tuen kuristimen L1 korkeasta impedanssista suhteessa poik-keutuskäämityksen L„ impedanssiin paluun aikana merkittä- n vää kytkentää ei tuoteta paluuresonanssipiirin 27 ja ensiö-käämityksen V1 välille suurtaajuuskuormalle, joka liittyy 30 virtoihin ensiökäämityksessä. Paluun aikana kondensaattori CRT' ^ota ΡϋΓί 60 ei ohita, aikaansaa löysän tai vähäisen kytkennän muuntajan T1 ja juovakondensaattorin Cg välille. Tällainen löysä kytkentä estää kondensaattorin C purkau-

* S

tumisen virran johdosta, joka kulkee muuntajan T1 suur-• - 35 jännitekäämityksessä W3. Johtuen tällaisesta löysästä 9 82577 kytkennästä ja siitä, että kuristin L1 ei aikaansaa pieni-imperanssista tietä kuormalle, joka liittyy virtoihin käämityksessä W1, "hiirenhammas"-vääristymät edullisesti vältetään tai ne merkittävästi vähenevät. "Hiirenhammas"-vää-5 ristymät vältetään tai niitä merkittävästi pienennetään samalla tavoin kuin on yksityiskohtaisesti kuvattu US-pa-tenttihakemuksessa nro 651 301, joka on P.E. Haferlen nimissä ja otsikoltaan "EAST-WEST CORRECTION CIRCUIT, vastaten GB-hakemusjulkaisua 2150796A, joka on julkaistu 10 3.7.1985.

Keksinnön yhden piirteen mukaisesti sisäpuolisen tyynyvääristymän korjaus aikaansaadaan poikkeutusvirran i "S"-muotoilulla virran i3 mukaisesti, joka kulkee kapasitanssissa C^ ja sisäpuolisen tyynyvääristymän korjaus-15 piirin 60 kelassa L2< Virta i^, joka kulkee virtakompo- nenttina juovakapasitanssissa Cg, muuttaa jännitettä kapasitanssin C ylitse juovan aikana taajuudella, joka 3 on korkeampi kuin poikkeutuskäämityksen L„ ja juovakapasi-tanssin Cg juovaresonanssipiirin juovaresonanssitaajuus.

20 Tällainen juovaresonanssitaajuus on esimerkiksi yhtä suu ri kuin noin 7 kHz. Virran i^ amplitudia moduloidaan jännitteellä V^ liittimellä 28. Mitä korkeampi virran i^ amplitudi on, sitä korkeampi on jännitteen V^ tuotettu huipusta huippuun amplitudi ja sitä merkittävämpi on 25 aikaansaatu poikkeutusvirran i "S"-muotoilun määrä ja päinvastoin.

Keksinnön vielä yhden piirteen mukaisesti kapasitanssi C^ ja piirin 60 säädettävä kela L2 muodostavat juovakapasitanssin C ja poikkeutuskäämityksen L kanssa 30 korjauspiirin 60 resonanssipiiriosan juovan aikana. Pii rin 60 resonanssipiiriosa liitetään kelalla L2 taajuuteen, joka on yhtä kuin tai alhaisempi kuin taajuus f^, mutta oleellisesti korkeampi kuin poikkeutuskäämityksen L„ ja n juovakapasitanssin C juovaresonanssipiirin resonanssi-

S

35 taajuus. Kuviossa 1 esitetyille komponenttiarvoille kela 10 82577 1*2 voidaan tyypillisesti asetella virittämään piirin 60 resonanssipiiriosa taajuudelle 14 kHz. Asettelemalla tällainen resonanssitaajuus säädetään virran ig amplitudia. Kelan 1*2 induktanssin arvo voi olla edullisesti riittä-5 vän suuri, jotta vältetään "hiirenhammas"-vääristymä.

Resonanssivirta i^ esimerkiksi kapasitanssissa kehitetään jännitteellä V^. Jännitteen osa, jonka virta i aiheuttaa on yleisesti muodoltaan parabolinen aaltomuoto, joka kunakin vaakajaksona H koostuu vastaa-10 vasti juova- ja paluusiniaalto-osista. Juovan aikana vastaava jännitteen Vg siniaalto-osa on likimain käämityksen I* ja kondensaattorin C resonanssi taajuudella, joka on

n S

esimerkiksi yhtä kuin noin 7 kHz, paluun aikana vastaava siniaalto osa on likimain taajuudella 44 kHz.

15 Keksinnön vielä erään piirteen mukaisesti kela

1*2 ja kapasitanssi on sisällytetty piirihaaraan, joka juovan aikana on kytketty rinnan juovakapasitanssiin C

S

kanssa. Resonanssivirta i^ virtaa juovan ensimmäisen puoliskon aikana nuoleen nähden vastakkaiseen suuntaan maasta 20 diodin , kelan 1*2» kapasitanssin C^, kapasitanssin Cg, diodin D1 ja poikkeutustransistorin Q1 kautta, joka on johtava, ja takaisin maahan. Kuvio 3b esittää transistorin Q1 kantavirran i^. Huomaa, että kantavirta iD syötetään

D D

jo hetkellä tg, joka on juovan alussa transistorin Q1 pi-25 tämiseksi kyllästystilassa. Kyllästynyt transistori Q1 aikaansaa paluun maahan virralle ig juovan ensimmäisen puoliskon aikana. Siten johtava transistori Q1 pitää jännit-! teen likimain nollassa juovan alussa vaikka negatiivi sen virran ig taso, joka kulkee diodilta D1 liittimelle 30 23 on suurempi kuin negatiivisen virran ig suuruus, joka kulkee liittimeltä 23 muuntajan T1 käämityksen W1 kautta liittimelle 22a. Juovan toisen puoliskon aikana virta ig kiertää nuolen suunnassa diodin Dg, kapasitanssin Cg, kapasitanssin ja kelan Lg läpi.

Il 11 82577

Poikkeutusvirta kulkee paluun aikana virta-reittiä, joka sisältää paluukondensaattorin C-,-., poikkeu-tuskäämityksen L„ ja juovakondensaattorin C . Juovakonden-saattori Cg, joka muodostaa pienen impedanssin paluun ai-5 kana aiheuttaa poikkeutusvirran i ohittamisen siten, että estetään virtaa i kulkemasta koko paluun aikana piirin 60 haarassa, joka sisältää kondensaattorin C4 ja kelan L^·

Keksinnön vielä erään piirteen mukaisesti johtuen siitä, että kela L-, on kondensaattorin C ohittama, joka 10 on kytketty sen kanssa rinnan, poikkeutusinduktanssi pa luun aikana ja paluujännite ovat edullisesti oleellisesti riippumattomia kelasta 1^· Päinvastoin kuin joissakin aiemmin tunnetuissa piireissä modulointikela, joka muodostaa sisäpuolisen tyynyvääristymän korjauksen, on 15 kytketty sarjaan ainakin paluun osan aikana poikkeutus- käämityksen kanssa, minkä johdosta tällainen modulointi-kela voi epäsuotavasti aiheuttaa kasvun paluujännitteessä ja poikkeutustehon kulutuksessa. Tämän johdosta kuvion 1 piiri 100 voi edullisesti vaatia alhaisemman jännitteen 20 B+ tason toimiessaan korkeammilla poikkeutustaajuuksilla, kuten esimerkiksi 2xf„, kuin aiemmin tunnetuissa pii-reissä.

Kuvion 1 virran i^ amplitudi on jännitteen V4 moduloima, jota ohjataan kytketyllä itä-länsi-virtajärjes-25 telyllä 25 virran iLl kautta. Kuvion 3e:n hetkellä t1 juovan lopussa virta i^ kulkee vähentyen kuvion 1 virta-reitin kautta, joka sisältää diodin D^, kapasitanssin Cg, kapasitanssin C4 ja kelan I^. Kuvion 3e jännite V4 alkaa kasvaa hetkellä t2 vaikuttamatta kuvion 3e vir-30 taan i^, koska kuvion 1 jännite V4 kuvon 3e hetkellä t2 on kuvion 1 virran i^ virtasilmukkareitin ulkopuolella.

Kun juovapyyhkäisy tapahtuu rasterin ylä- tai alaosassa kuvion 3e virta laskee nollaan lähellä hetkeä t^. Kun juovapyyhkäisy tapahtuu rasterin keskellä virta 35 i.j laskee nollaan myöhempänä hetkenä lähellä hetkeä t4.

i2 82577

Virran ij ohitettua nollakohdan kuvion 1 diodi tulee johtamattomaksi ja virta ij alkaa kulkea nuoleen nähden vastakkaiseen suuntaan diodin D^, kelan Ι»2, kapasitanssin C^, kapasitanssin Cg ja kapasitanssin CRT kautta. Virta 5 i.j ei kulje tällöin diodissa D1, koska sekä diodi että transistori Q1 ovat tällöin johtamattomia. Niin kauan kuin positiivinen jännite V^ kapasitanssin CRT ylitse on positiivinen, se estää virtaa ij kasvamasta merkittävästi. Jännite V^ tulee nollaksi hetkillä t^ ja t^ rasterin kes-10 kiosan pyyhkäisyä ja vastaavasti rasterin ylä- ja alaosan pyyhkäisyä varten. Siten virran ij amplitudi riippuu sekä jännitteen V^ paluupulssiosan amplitudista että kestosta. Jännitteen V^ paluupulssiosa on pienempi ja kapeampi rasterin keskellä kuin rasterin ylä- tai alaosassa. Siten ras-15 terin keskellä jännite V^ tuottaa virran i^ korkeamman amplitudin ja virran i "S"-muotoilun määrän kuin joko rasterin ylä- tai alaosassa tavalla, joka muodostaa vaaditun sisäpuolisen tyynykorjauksen.

Diodit Dj ja D^ erottavat kapasitanssin CRlp virras-20 ta ij aikavälien t2-tj aikana rasterin ylä- tai alaosan pyyhkäisyä varten ja aikavälin t2“t^ aikana rasterin keskiosan pyyhkäisyä varten. Täten diodit Dj ja D^ estävät virtaa ij lisäämästä varausta kapasitanssiin CRT· Jos varaus olisi lisätty kapasitanssiin CRT, se olisi voinut tuottaa 25 lisäyksen jännitteeseen V4. Tällainen jännitteen V^ kasvu voi pienentää virtaa ij. Tuloksena voisi olla epäsuotava värähtely. Tulisi ymmärtää, että poistamalla diodit D^ ja D^ ja maadoittamalla sen sijaan kelan L2 liitin 60c, modifioitu piiri 60 voi tuottaa riittävän sisäpuolisen tyyny-30 korjauksen aiheuttamatta epäsuotavaa värähtelyä, kun vaaditaan pieni sisäpuolisen tyynykorjauksen määrä.

Kuvio 3e esittää moduloidun virran ij aaltomuodon vastaavasti rasterin ylä- ja alaosan pyyhkäisyesimerkkiä ja rasterin keskiosan pyyhkäisyesimerkkiä varten. Huomaa, 35 että virran ij huipusta huippuun amplitudi rasterin keski- i3 82577 osan pyyhkäisyesimerkkiä varten on korkeampi. Kuvio 3h esittää parabolisen jännitteen aaltomuodon kapasitans sin Cg ylitse, jota jännitettä virta i^ on moduloinut. Huomaa, että aaltomuoto, joka liittyy rasterin keskiosaan, 5 on kaltevuudeltaan jyrkempi ja sisältää siten suurempi amplitudisen suurtaajuuskomponentin kuin aaltomuoto, joka liittyy rasterin ylä- tai alaosaan. Virran i^ huipusta huippuun amplitudi, joka on 1,5 A kuvion 3e keskiosan pyyhkäisyesimerkissä on suuri suhteessa virran i huipus-10 ta huippuun amplitudiin. Tämä suhteellisen suuri amplitudi tarvitaan, jotta sallitaan kuvion 1 kondensaattorin Cg integroida virta i^ parabolisen jännitteen modifioimi-seksi riittävästi vaaditun sisäpuolisen tyynykorjauksen aikaansaamiseksi.

15 Kuvio 3d esittää poikkeutusvirran i aaltomuodot sisä- ja ulkopuoliselle tyynykorjaukselle vastaavasti ylä- ja alaosan ja keskiosan pyyhkäisyesimerkkejä varten. Rasterin keskellä virran i amplitudi on korkeampi ja virran i ”S"-muotoilu on korostuneempaa kuin rasterin 20 ylä- tai alaosassa.

Kuvio 6b esittää vaakataajuisella aika-asteikolla jännitteen Vg aaltomuodon maan ja liittimen 60b, kapasitanssin ja kelan L2 liitoskohdan välillä. Aaltomuoto esittää resonanssijännitteet kapasitanssien Da cs ylit-25 se kerrostuneina jännitteelle .

Sisäpuolisen tyynykorjauksen määrä suhteessa ulkopuolisen tyynykorjauksen määrään on edullisesti aseteltavissa asettelemalla kelan L2 induktanssia. Maksimaalinen sisäpuolinen tyynykorjaus on saavutettavissa, kun kelaa 30 Ι<2 asetellaan virran i^ maksimi amplitudin saavuttamiseksi, joka virta esiintyy, kun kapasitanssi ja kela resonoivat oleellisesti juovataajuudella f^. Kelan L2 induktanssin kasvattaminen johtaa vastaavaan laskuun virran i^ amplitudissa ja pienempään S-muotoilun määrään. Para-35 bolinen jännite V, on taajuudella f . Tämän johdosta J ri - I ______ 14 82577 virta jota ohjataan jännitteellä säilyy juovataa-juudella fH· Edullisesti kela ei viritä piirin 60 re-sonanssipiiriosaa resonoimaan taajuuksilla, jotka ovat 5 korkeampia kuin juovataajuus f . Piirin 60 virittäminen resonoimaan taajuudella, joka on korkeampi kuin taajuus f„ lisäisi epäsymmetristä vaakalineaarisuusvirhettä.

n

Epäsymmetrinen vaakalineaarisuusvirhe aiheutuu, koska juovan aikana voi esiintyä esimerkiksi virran i^ nollan 10 ylitys ennen juovan keskikohtaa ja paluun aikana se voi esiintyä ennen virran i^ vastaavien aaltomuotoesimerkkien hetkiä t2 tai t^.

Itä-länsi-ohjauspiirin asettelut, kuten leveys, ulkopuolinen parabolinen amplitudi tai trapetsi johtavat 15 vastaavaan muutokseen jännitteessä ja edullisesti verrannolliseen virheeseen sisäpuolisen tyynykorjauksen määrässä.

Diodi D2, joka on kytketty rinnan diodien ja D4 järjestelyn kanssa, voidaan jättää pois. Jos diodi D2 jä-20 tetään pois, diodit ja voivat tällöin olla tyyppiä, joilla on korkeampi virtakestoisuus, kuten esimerkiksi BY-299.

Poikkeutuspiiri 100, jolla on arvot ja laitetyypit, jotka on esitetty kuviossa 1, ja aikaansaa vaakapoikkeu-25 tuksen Philipsin 110° 45AX-FS-kuvaputkelle tyyppiä A66-EAK00X01, kykenee oleellisesti vähentämään ulkopuolista itä-länsi-rasterivääristymää 9 % ja sisäpuolista itä-länsi-rasterivääristymää 3 %. Lisäksi "hiirenhammas"-vääristymät vähenevät edullisesti oleellisesti.

30 Kuvion 5 poikkeutuspiiri 100' luonnehtii keksinnön erästä muuta piirrettä. Samat viitenumerot ja symbolit kuvioissa 1 ja 5 esittävät samoja kohteita tai toimintoja.

Kuvion 5 piirissä 100', kun virta i3 kulkee nuoleen nähden vastakkaisessa suunnassa juovan ensimmäisen puoliskon 35 aikana virta i^ ei kulje diodin D1' ja transistorin Q1' läpi. Sen sijaan se kulkee transitorissa Q6'. Tämän joh- is 82577 dosta transistorin Q1' kantaohjausvirtaa i ei vaadita

B

juovan ensimmäisen puoliskon aikana. Transistori Q6' toimii yhteiskantakytkennässä. Virta i^ kulkee juovan ensimmäisen puoliskon aikana kelan ', kapasitanssin 5 C ', kapasitanssin C ' ja transistorin Q6' kantaemitte- 4 b rireitin kautta. Juovan toisen puoliskon aikana virta i^ kulkee diodin ', kapasitanssin Cs', kapasitanssin C^' ja kelan L^' kautta. Transistori Q6' salpaa kondensaattorin C ' alemman puolen liittimellä 28’ maahan juovan 10 ensimmäisen puoliskon aikana ja vaimentaa näkyviä pysty- tankoja, jotka aiheutuvat ylitysvärähtelyistä paluumuun-tajan käämityksessä W11. Muissa suhteissa kuvion 5 piirin 100’ toiminta on samanlainen kuin kuvion 1 piirin 100.

Kuvion 7 poikkeutuspiiri 100" luonnehtii keksinnön 15 vielä erästä piirrettä. Samat viitenumerot ja symbolit kuvioissa 7, 5 ja 1 esittävät samanlaisia kohteita tai toimintoja. Kuvion 7 piiri 100” muodostaa ulkopuolisen tyynyvääristymän korjauksen samalla tavoin kuin tavanomainen diodimodulaattori. Piiri 100" sisältää diodimodulaat-20 torikelan L ", jonka toisen pään liitin on kytketty liit- timelle 28" diodien D1" ja D2" välissä. Kelan L " toinen liitin, liitin 129", on kytketty kuristimeen L1", joka muodostaa itä-länsi- tai ulkopuolisen tyynymodulaatio-virran " pystytaajuudella, jonka ohjauspiiri 25" on 25 syöttänyt. Modulaattorijuovakondensaattori Cm" on kytket ty liittimen 129" ja maan väliin. Modulaattorin paluu-kondensaattori Cnm" ja kela L " muodostavat paluuresonans-sipiirin, joka resonoi paluun aikana poikkeutuksen paluu-taajuudella, joka on likimain 44 kHz. Virta i " kelassa 30 Lm" on vaakataajuinen. Samalla tavoin poikkeutuskäämi- tys Lh" ja poikkeutuksen paluukondensaattori CRD" muodostavat toisen paluuresonanssipiirin, joka resonoi paluun aikana poikkeutuksen paluutaajuudella, kuten tavanomaisessa diodimodulaattorissa. Kela L ", poikkeutuskäämitys 35 L" ja kondensaattorit C_ " ja C_" muodostavat tasa-

H J RD J RT

ie 82577 painoitetun siltapiirin siten, että poikkeutuskäämityksen L " induktanssin suhde kelan L " induktanssiin on oleelli-H m sesti sama kuin kondensaattorien C " ja C " suhde.

Sisäpuolinen tyynyvääristymän korjauspiiri 60" si-5 sältää kondensaattorin C^" sarjaankytkennän ja kelan I^" kytkettynä poikkeutuksen juovakondensaattoriin C Piiri 60" muodostaa sisäpuolisen tyynyvääristymän korjauksen samalla tavoin kuin on selitetty edellä kuvioiden 1 ja 5 piirien suhteen. Siten sisäpuolisen tyynyvääristymän kor-10 jauspiiriä 60" voidaan käyttää erityyppisten poikkeutus-piirien ja ulkopuolisen tyynyvääristymän korjauspiirien kanssa sisäpuolisen tyynyvääristymän korjauksen aikaansaamiseksi.

Il

Claims (23)

1. Poikkeutuslaite, jossa on sisäpuolisen tyynyvää-ristymän korjaus, käsittäen: 5 sisääntulosignaalin lähteen (50), jonka signaalin taajuus liittyy poikkeutustaajuuteen; välineen pyyhkäisyvirran (iy) kehittämiseksi poikkeu-tustaajuudella poikkeutuskäämitykseen (Ljj) poikkeutusjakson juova-ajan kuluessa ja paluuajan kuluessa sisältäen 10 kytkentävälineen (Ql), joka on kytketty poikkeutus käämitykseen (LH) ja reagoi sisääntulosignaaliin paluujän-nitteen kehittämiseksi paluuajan kuluessa ja pyyhkäisyvirran kehittämiseksi poikkeutuskämmitykseen juova-ajan kuluessa, modulointisignaalin lähteen (32) toisella taa juudella, 15 välineen (Q2, Q3, Q4, Q5), joka reagoi paluujännit- teeseen ja modulointisignaaliin moduloidun jännitteen kehittämiseksi paluuajan kuluessa, joka jännite on moduloitu modulointisignaalin mukaisesti, juovakapasitanssin (C,.) kytkettynä poikkeutuskäämi-20 tykseen muodostamaan poikkeutuskämmityksen (L„) kanssa en-simmäisen juovaresonanssipiirin juova-ajan kuluessa siten, että pyyhkäisyvirta, joka kulkee juovakapasitanssissa, kehittää juova-ajan kuluessa parabolisen jännitteen juovaka-pasitanssiin, tunnettu 25 piirihaarasta (60), joka sisältää toisen kapasitans sin (C4) ja modulointi-induktanssin (L2) kytkettynä juova-kapasitanssiin (C ) toisen resonanssipiirin muodostamisek- S si modulointivirran kehittämiseksi modulointi-induktanssiin (L2) amplitudilla, joka on moduloidun jännitteen 30 (V^-j) moduloima paluuajan kuluessa, joka modulointivirta on kytketty juovakapasitanssiin (C ) muuttamaan parabolis- O ta jännitettä juovakapasitanssissa parabolisen jännitteen amplitudin mukaisesti tavalla, joka vähentää sisäpuolista tyynyvääristymää siten, että juovakapasitanssi (C ) toi-35 mii matalaimpedanssisena ohituskapasitanssina pyyhkäisy- ie 82577 virralle modulointi-induktanssin (L2) ohitse oleellisesti koko paluuajan ajan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että toisella resonanssipiirillä 5 (C4, L2) on resonanssitaajuus, joka on oleellisesti kor keampi paluuajan kuluessa kuin ensimmäisen juovaresonans-sipiirin (C , L„) resonanssitaajuus.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että modulointi-induktanssi (1^) 10 on kytketty sarjaan toisen kapasitanssin (C^) kanssa.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että moduloidun jännitteen kehittävä väline (Q2, Q3, Q4, Q5) moduloi pyyhkäisyvirtaa tavalla, joka vähentää ulkopuolista tyynyvääristymää.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että toisen resonanssipiirin (C^, L2) resonanssitaajuus on aseteltavissa vaaditun suhteen aikaansaamiseksi modulointivirran sen amplitudin, joka vaaditaan sisäpuolisen tyynykorjauksen aikaansaami- 20 seen, ja pyyhkäisyvirran vastaavan amplitudin välillä, joka vaaditaan ulkopuolisen tyynykorjauksen aikaansaamiseen.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että toisen resonanssipiirin 25 (C^, I»2) resonanssitaajuus on aseteltavissa sisäpuolisen tyynyvääristymän korjauksen aikaansaamiseksi vaikuttamatta oleellisesti pyyhkäisyvirran modulaatioon, joka vähentää ulkopuolista tyynyvääristymää.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, 30 tunnettu siitä, että piirihaara (60) on kytketty rinnan juovakapasitanssin (Cg) kanssa juova-ajan kuluessa.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että poikkeutuskäämitys (L^) on kytketty rinnan piirihaaran (60) kanssa ja rinnan juova- 35 kapasitanssin (Cg) kanssa paluu-ajan aikana. Il i9 82577

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen poikkeutus-laite, tunnettu ensimmäisestä (D^) ja toisesta (D^) diodista, jolloin piirihaara (60) on kytketty juova-kapasitanssin (C ) ylitse ensimmäisen diodin (D^) kautta 5 juova-ajan ensimmäisen osan aikana ja toisen diodin (D4) kautta juova-ajan toisen osan aikana.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen poikkeutus-laite, tunnettu diodista (D^) ja transistorista, jolloin piirihaara (60) sisältää ensimmäisen liittimen 10 (60a), joka on kytketty juovakapasitanssin (Cs) ensimmäi seen levyyn ja toisen liittimen (28), joka on kytketty juovakapasitanssin (Cg) toiseen levyyn, joka toinen liitin (28) on kytketty diodin (D^) kautta juova-ajan ensimmäisen osan aikana ja transistorin (Q5) kautta juova-ajan 15 toisen osan aikana.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen poikkeutus-laite, tunnettu siitä, että diodi (D^) johtaa virtaa haarassa (60) ensimmäiseen suuntaan ja transistori (Q5) johtaa virtaa haarassa vastakkaiseen suuntaan.

12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen poikkeutuslaite, tunnettu siitä, että modulointi- ja pyyhkäisy-virrat on yhdistetty kulkemaan juovakapasitanssissa (Cg) parabolisen jännitteen kehittämiseksi siten, että oleellisesti koko juova-ajan aikana modulointi- ja pyyhkäisyvir-25 rat juovakapasitanssissa (C ) ovat vastaavasti napaisuu- S deltaan samoja.

13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen poikkeutuslaite, tunnettu syöttöenergialähteestä (90), syöttöinduktanssista (W1) kytkettynä kytkentävälineeseen (Q1) ja 30 syöttöenergialähteeseen (90) paluujännitteen kehittämiseksi siihen poikkeutusjakson paluuajan kuluessa, ensimmäisen paluukapasitanssin (CRD), joka muodostaa paluureso- nanssipiirin (27) poikkeutuskäämityksen (L„) kanssa poik- n keutusjakson paluuajan kuluessa, kuormituspiirin (U) kyt-35 kettynä syöttöinduktanssiin (W1) ja syötettynä virralla 20 82577 paluuajan kuluessa ja impedanssista (Li), joka pyyhkäi-syvirran paluutaajuudella on oleellisesti arvoltaan suurempi, kuin poikkeutuskäämityksen (L„) impedanssi, jolloin n mainittu impedanssi (L^) on kytketty virtareitille paluu-5 resonanssipiirin (27) ja syöttöinduktanssin (W1) väliin energiansiirron oleelliseksi vähentämiseksi paluuresonans-sipiirin (27) ja kuormituspiirin (U) välillä paluuajan aikana tavalla, joka vähentää hiirenhammas-vääristymää.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen poikkeutus- 10 laite, tunnettu siitä, että impedanssi käsittää puristimen (L^).

15. Patenttivaatimuksen 13 mukainen poikkeutus-laite, tunnettu siitä, että syöttcinduktanssi käsittää paluumuuntajän (T1) ensiökäämityksen (W1).

16. Patenttivaatimuksen 13 mukainen poikkeutus- laite, tunnettu toisesta paluukapasitanssista (CRT'), joka on kytketty paluujännitteeseen (V^), ja toisesta modulointivirtalähteestä (25), joka on kytketty toiseen paluukapasitanssiin (CRT') jännitteen ohjaamisek- 20 si ensimmäisen paluukapasitanssin (CD') ylitse paluu- Hl/ ajan kuluessa ulkopuolisen tyynyvääristymän korjauksen aikaansaamiseksi.

17. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että moduloidun jännitteen kehit- 25 tävä väline (Q2,Q3,Q4,Q5) moduloi moduloidun jännitteen amplitudia ja kestoa paluuajan kuluessa.

18. Patenttivaatimuksen 1 mukainen poikkeutuslaite, tunnettu siitä, että väline (Q2,Q3,Q4,Q5), joka kehittää moduloidun jännitteen, käsittää toisen moduloin- 30 tivirtalähteen (25), joka reagoi modulointisignaaliin, ja paluukapasitanssin (CRT')/ joka on kytketty toiseen modulointivirtalähteeseen (25) ja kytkentävälineeseen (Q1'). Il 2i 82577

19. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu diodimodulaattorista, joka diodimodulaat-tori sisältää ensimmäisen (C ") ja toisen (C-.,,,,,) paluu-kapasitanssin kytkettynä kytkentävälineeseen (Q1"), toi- 5 sen modulointi-induktanssin (Lm") kytkettynä modulointisig-naalilähteeseen (25") ja toiseen paluukapasitanssiin (C ") toisen resonanssipiirin muodostamiseksi toisen paluukapa-sitanssin kanssa, ja ensimmäinen (D1") ja toinen (D2") diodi on kytketty vastaavasti ensimmäisen (CD ") ja toisen 10 (CRT") paluuresonanssipiirin ylitse.

20. Patenttivaatimuksen 1 mukainen poikkeutuslaite, tunnettu siitä, että sisääntulosignaali on vaaka-pyyhkäisytaajuudella ja että modulointisignaali on pysty-pyyhkäisytaajuudella.

21. Patenttivaatimuksen 1 mukainen poikkeutuslaite, tunnettu siitä, että modulointi-induktanssi (L 2) on aseteltavissa mainitussa piirihaarassa (60) olevan virran modulointisyvyyden säätämiseksi siten, että aikaansaadaan sisäpuolisen tyynyvääristymän vaadittu vähentyminen 20 vaikuttamatta oleellisesti pyyhkäisyvirran modulaatioon, joka muodostaa ulkopuolisen tyynyvääristymän vaaditun vähentymisen.

22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen poikkeutuslaite, tunnettu siitä, että toisen resonanssipiirin 25 (C^,L2) resonanssitaajuus on modulaatio-induktanssin (1^) virittämä taajuudelle, joka on alhaisempi tai sama kuin poikkeutustaajuus.

23. Patenttivaatimuksen 1 mukainen poikkeutuslaite, tunnettu siitä, että kytkentäväline (Q1) kehittää 30 paluujännitteen (V^) sen liittimelle (23) ja että juova- kapasitanssi (Cg) erottaa modulointi-induktanssin (L2) kytkentävälineen (Q1) mainitulta liittimeltä (23) paluu-ajan kuluessa, jotta estetään modulointi-induktanssia (L2) vaikuttamasta paluujännitteen (V^) amplitudiin. 22 82577