FI78588C - Oest-vaest-korrigeringskrets. - Google Patents

Description

1 78588

Itä-länsi-korjauspiiri Tämä keksintö koskee poikkeutuspiiriä, jossa poikkeu-tusvirran amplitudi saattaa vaihdella tai moduloitua yli suh-5 teellisen laajan alueen vaikuttamatta todellisesti suurjän-niteamplitudiin tai poikkeutuspaluujuova-aikaan. Poikkeutus-virta-amplitudin modulaatio on haluttu sellaisissa tarkoituksissa, kuten itä-länsi-neulatyynyvääristymän korjauksessa ja kuvaleveyden virittämisessä.

10 Tunnettujen poikkeutuspiirien haitta on se, että ne ovat herkkiä juovapoikkeutusvirran transienttihäiriölle, kun paluujuovakuormavirta juovamuuntajän toisiokäämissä vaih-telee äkillisesti. Sellainen transienttihäiriö on selvästi näkyvä silloin, kun kirkas vaaka- tai pystysjuovan ristikko-15 kuviomalli esitetään kuvaputken pinnalla.

Vaakapoikkeutuspiiri käsittää joissakin tavanomaisissa televisiovastaanottimissa lähtöasteen, joka sisältää vaa-kapoikkeutuskäämin ja juovakondensaattorin, joka antaa poik-keutusvirran poikkeutuskäämiin kunkin juova-ajanjakson aika-20 na. Paluujuovakondensaattori kytketään poikkeutuskäämin yli paluujuova-aikavälin aikana. Energia saadaan paluujuovan aikana juovamuuntajasta. Suuren sädevirran korkea kuormitus juovamuuntajän toisiokäämissä, joka syntyy näytön kuvan takia esimerkiksi kun näytetään ristikkokuviomallin kukin 25 vaakajuova, edustaa suurta kuormitusta juovamuuntajaile paluujuovan aikana. Paluujuovakondensaattori purkautuu hieman paluujuovan aikana tämän kuormituksen takia. Tämä johtaa purkausvirran syntyyn juovakondensaattorista paluujuovakon-densaattoriin poikkeutuskäämin läpi ja pieneen jännitteen 30 putoamiseen juovakondensaattorissa ristikkokuviomallin suur-valotiheysvaakajuovien aikana. Juovakondensaattorin varaus varataan uudelleen paluujuova-aikavälin aikana, joka on yhdistyneenä pyyhkäisyjuoviin, jotka näyttävät vähävalotiheyk-sisen kuvaosan suurvalotiheyksisten vaakajuovien välissä.

35 Tämä aiheuttaa pienen virran poikkeutuskäämin läpi vastakkaiseen suuntaan. Juovakondensaattorin lataus- ja 2 78588 purkausvirta tuottaa pienen rasteripoikkeaman ja johtaa pientaajuusvärähtelyihin, jotka moduloivat poikkeutuskäämin juovavirran. Tämä pientaajuinen modulaatio saattaa aiheuttaa ristikkokuviomallin kunkin pystysjuovan ilmestymisen 5 ristiin rastiin kulkevana suoraan kulkevan sijasta. Ristiin rastiin kulkeva muoto ilmenee annetussa pystysuorassa juovassa heti vaakajuovan leikkauskohdan alapuolella. Sellaisiin vääristymiin viitataan joskus nimellä "hiirenhammas"-vääristymät ja niitä kuvataan kuvion 2a ristikkokuviomallis-10 sa. Ne ilmestyvät suursädevirtatransienttien aikana ja juuri niiden jälkeen, koska poikkeutuspiiri, joka edustaa pieni-impedanssista energiavauhtipyörää, syöttää äärianodipii-rien transienttimaisesti nousevan energiatarpeen. Niinpä energia, joka siirretään poikkeutuspiiristä äärianodipii-15 reihin voi aikaansaada muutoksia poikkeutuskäämin juovavir-taan.

Saksalainen OLS 3 314 470, julkaistu 3. marraskuuta 1983, joka vastaa US-patenttia nro 4 429 257, joka on otsikoitu VARIABLE HORIZONTAL DEFLECTION CIRCUIT CAPABLE OF 20 PROVIDING EAST-WEST PINCUSHION CORRECTION, nimellä P.R.

Haferl, johon tästä eteenpäin viitataan nimellä Haferiin patentti, esittää poikkeutuspiirin, joka pienentää "hiirenham-mas"-vääristymiä. Yhtä poikkeutuspiiriä, joka esitetään Haferiin patentissa, säätää säätökytkin. Säätökytkin, joka 25 toimii poikkeutustaajuudella, kytketään poikkeutuskäämiin tuottamaan pyyhkäisyvirta poikkeutuskäämissä kunkin juova-välin aikana. Ensimmäinen poikkeutuspaluujuovakondensaatto-ri muodostaa poikkeutusjuovaresonanssipiirin yhdessä poik-keutuskelan kanssa kunkin paluujuovavälin aikana. Juovamuun-30 tajan ensiökäämi kytketään toiseen paluujuovakondensaatto-riin ja säätökytkimeen muodostamaan toinen resonanssipiiri paluujuova-aikavälin aikana ja se tuottaa pulssijännitteen, joka antaa energian äärianodipiireihin.

Paluujuova-aikavälin aikana nämä kaksi resonanssi-35 piiriä kytketään todellisesti irti toisistaan poikkeutuspaluu juovataajuuksilla tai sitä suuremmilla taajuuksilla 3 78588 käyttämällä induktiivista impedanssia, joka erottaa nämä kaksi resonanssipiiriä. Tämä irtikytkeminen poistaa ei-toi-votun energiasiirron keskinäisvaikutuksen niiden kahden re-sonanssipiirin välillä estäen siten ,,hiirenhammas"-vääris-5 tyrnien ilmaantumisen. Nämä kaksi resonanssipiiriä saattavat tuottaa kuitenkin kaksi paluujuovapulssia, jotka ovat ajallisesti eri pituisia. Lisäksi, tästä kahden resonanssi-piirin irtikytkemisestä johtuen, paluujuova-ajanjakso toisessa resonanssipiirissä saattaa vaihdella sädevirran funk-10 tiona, kun taas resonanssiajänjakso resonanssipiirissä, joka sisältää poikkeutuskäämin, ei saata vaihdella.

Itä-länsi-neulatyynyvääristymäkorjaus saavutetaan Haferlin patentissa syöttämällä modulaatiovirta modulaatio-virtalähteestä, joka vaihtelee pystytaajuudella, irtikytke-15 vän induktiivisen impedanssin läpi. Paluujuovan aikavälillä energiamäärä, joka syötetään paluujuovaresonanssipiiriin, on suoraan suhteessa modulaatiovirtaan, jonka antaa modulaa-tiolähde. Siksi huippuvirta, joka kulkee poikkeutuskäämissä juovan alussa, tehdään myös esimerkiksi vaihtelevaksi pys-20 tytaajuudella parabolisesti, jotta saavutetaan itä-länsi-neulatyynyvääristymän korjaus.

On toivottavaa muodostaa Haferlin patentissa kuvatun kaltainen poikkeutuspiiri, joka vähentää "hiirenhammas"-vääristymiä. On myös toivottavaa yhdistää kaksi resonanssi-25 piiriä, jotka sisältävät juovamuuntajän ja poikkeutuskäämin vastaavasti, jotta saadaan paluujuovapulssit, jotka kuljettavat yhdistettyjen resonanssipiirien tahdistusinformaation.

Tämän keksinnön erään näkökohdan mukaan resonanssi-piiri sisältää ensimmäisen paluujuovakondensaattorin ja 30 poikkeutuskäämin. Paluujuovapulssijännite kehitetään syöt-töinduktanssissa. Toinen paluujuovakondensaattori kytkee resonanssipiiriin jännitteen, joka saadaan syöttöinduktans-sipaluujuovapulssijännitteestä. Modulaatiovirran lähde kytketään resonanssipiiriin impedanssin läpi, joka poikkeutus-35 paluujuovataajuudella on todellisesti suurempi kuin vastaava poikkeutuskäämin impedanssi.

4 78588

Eräs nykyisen keksinnön esiintuoma näkökohta on se, että resonanssipiiri sisältää rinnakkaisresonanssipiirin, joka viritetään resonanssitaajuuteen, joka on matalampi kuin paluujuovataajuus. Rinnakkaisresonanssipiiri kytketään 5 sarjaresonanssipiiriin, joka sisältää juovamuuntajän ensiö-käämin. Sarjaresonanssipiiri viritetään taajuudelle, joka on myös matalampi kuin paluujuovataajuus. Sarjaresonanssipiirin induktiivinen komponentti kompensoi rinnakkaisresonanssipiirin kapasitiivisen komponentin, niin että yhdistetty piiri, 10 joka muodostuu molemmista resonanssipiireistä, resonoi halutulla paluujuovataajuudella.

Toinen keksinnön esiintuoma näkökohta on se, että poikkeutuskäämi kytketään juovamuuntajasta suhteellisen suuri-induktanssisen kelan kautta, niin että "hiirenhammas"-15 vääristymät estyvät. Juovamuuntajän ensiökäämi ja poikkeutuskäämi sisällytetään yhteen resonanssipiiriin, jotta paluu juovapulssi saadaan jokaisena poikkeutusjaksona juova-muuntajan ensiökäämissä. Paluujuovapulssi juovamuuntajän käämissä esittää paluujuovajännitettä, joka on poikkeutus-20 käämissä johtuen kapasitiivisesta kytkeytymisestä resonans-sipiirien välillä, jonka aikaansaa toinen paluujuovakonden-saattori. Sellaista paluujuovapulssia voidaan käyttää poik-keutusvirran vaihetahdistusinformaation antamiseen poikkeu-tuskäämissä.

25 Piirustuksessa:

Kuvio 1 esittää tämän keksinnön näkökohdan mukaan poikkeutuspiiriä, joka sisältää säädettävän kytkimen;

Kuviot 2a ja 2b esittävät ristikkokuviomalleja "hiirenhammas "-vääristymien kanssa ja vastaavasti ilman niitä; 30 Kuvio 3 esittää poikkeutuspiiriä, joka sisältää luo kan A muotoisen virran alenemisen tämän keksinnön näkökohdan mukaan;

Kuvio 4 esittää kuvion 1 tai kuvion 3 poikkeutuspii-rin sähköekvivalenttia piiriä; ja 35 Kuvio 5 esittää aaltomuotoja, jotka on piirretty eri asteikoille, jotka ovat käyttökelpoisia kuvion 3 piirin toiminnan selittämisessä.

5 78588

Kuvion 1 poikkeutuspiiri 100 tämän keksinnön näkökohdan mukaan voi antaa esimerkiksi vaakapoikkeutuksen Philips 30AX 110° värikuvaputkelle. Kuviossa 1 reguloidun tasajännitteen B+ lähde, joka kehitetään liitoksen 22 ja 5 maan välillä, kytketään vastuksen R1 läpi vaakajuovamuunta-jan T1 ensiökäämin W1 liittimeen 22a. Toinen käämin W1 liitin kytketään liitokseen 23. Suodin-kondensaattori C1 kytketään liitoksesta 22a maahan. Reguloidun jännitteen B+ kehittää kytkentäteholähde 90. Muuntajan T1 toisiokäämi W3 10 syöttää ulkoanodijännitteen U ja sädevirran diodin D4 kautta.

Vaakalähtötransistorissa Q, jonka kanta on kytketty tavanomaiseen ohjaimeen ja värähtelypiiriin 50, on kollek-toriemitteritie kytketty liitoksen 23 ja maan välille. Tran-15 sistorin Q1 pääjohtavan tien rinnalle on kytketty kaksi tasasuuntaajaa diodit D1 ja D2. Diodin D1 anodi- ja katodi-elektrodien välille on kytketty sarjaan vaakapoikkeutuskää-mi LIT ja S-muotoinen tai juova-, kondesaattori C . Poikkeu-tuspaluujuovakondensaattori C^, joka on myös kytketty dio-20 din D1 anodi- ja katodielektrodien välille, muodostaa kondensaattorin C ja poikkeutuskäämin L„ kanssa rinnakkais-paluujuovaresonanssipiirin 27. Toinen paluujuovakondensaat-tori CRT kytketään liitoksen 28 ja maan välille. Liitoksen 28 ja maan välille on kytketty kelan L1 ja säädettävän kyt-25 kentävirtajärjestelmän 25 sarjakytkentä, joka sisältää kyt-kintransistorin Q5. Kelan L1 induktanssi on todellisesti suurempi kuin poikkeutuskäämin L„ induktanssi.

Juova-aikavälin aikana piiri, joka sisältää ensiökäämin W1, transistorin Q1, diodit D1 ja D2, kondensaatto-30 rin Cg ja induktanssin LR, toimii kuten tavanomainen hyvin tunnettu poikkeutuspiiri. Transistorin Q1 kytkentätahdistus saadaan havainnollisesti pulssien H vaiheinformaatiosta, s jonka juovamuuntajan T1 toisiokäämi W4 antaa, kuten myöhemmin kuvataan.

35 Paluujuovan aikavälillä, paluujuovakondensaattorin CRD varausta lisää alentunut virta i^, joka kulkee kelan 78588 6 L1 kautta. Mitä suurempi on integraali /i^-dt esimerkiksi koko paluujuova-aikavälin aikana, sitä suuremmaksi tulee jännite V4 kondensaattorissa CRD· Pitää ymmärtää, että huippupoikkeutusvirta i poikkeutuskäämin LR läpi on suo-5 raan verrannollinen juova-aikavälin aikana huippujännittee-seen V4, joka on kondensaattorissa paluujuova-aikavälin keskellä. Moduloimalla virtaa i^ pystytaajuudella, antaa kytkentävirtajärjestelmä 25 itä-länsi-neulatyynykorjauksen vaakapyyhkäisyvirtaan.

10 Säätöpiiri säädettävässä kytkentävirtajärjestelmässä 25 sisältää transistorien Q2 ja Q3 differentiaalisen parin, jossa transistorien Q2 ja Q3 molemmat emitterit kytketään vastaavasti vastuksen R9 liitokseen 41. Vastuksen R9 toinen liitos kytketään jännitelähteeseen V+. Virta \^· joka kul-15 kee vastuksessa R9, jaetaan transistorien Q2 ja Q3 kesken vastaavasti vasteena erotukselle jännitteiden V6 ja V5 välillä, jotka syntyvät vastaavasti transistorien Q2 ja Q3 kantojen välillä.

Transistorin Q2 kollektorivirta säätää invertoivan 20 ja ohjaavan transistorin Q4 kautta järjestelmän 25 kytkentä-transistoria Q5, joka toimii yhteisemitterimuodossa. Transistorin Q5 kollektori kytketään kelan L1 liitokseen 29, joka on kaukana resonanssipiiristä 27. Niinpä transistori ...Y Q5 kytketään pois päältä ja päälle vastaavasti jännitteiden 25 V6 ja V5 erotuksen amplitudin mukaan. Kelan L1 liitos 29 kytketään myös diodin D3 läpi liitokseen 22a, joka on likimain jännitteessä B+. Diodi D3 on napaistettu kääntämään virran i, joka kulkee kelan L1 läpi ja lukitsemaan jännitteen V3 liitoksessa 29, kun transistori Q5 kytketään pois päältä, 30 jännitteeseen, joka on läsnä kondensaattorissa C1. Käänteisesti, kun transistori Q5 kytketään päälle, kulkee virta i^ maahan transistorin Q5 kautta aiheuttaen jännitteen V3 olemisen likimain maapotentiaalissa.

Vaakajuovapulssit H^, jotka kehitetään juovamuunta-35 jän T1 toisiokäämissä W2, kytketään transistorin Q2 kannalle vastuksen R2 läpi ja vastuksen R3 kondensaattorin C2 7 78588 sarjakytkennän yli. Pystytaajuussignaali V , joka on muo-

S

doltaan parabolinen ja joka on asetettu pystysahahanunas-signaalin päälle, jonka tuottaa tavanomainen pystypoikkeu-tuspiiri 32, kytketään transistorin Q2 kantaan vastuksien 5 R6, R5 ja kondensaattorin C3 sarjaankytketyn rasterisäätö- järjestelmän läpi. Niinpä transistorin Q2 kanta toimii jännitteitä yhteenlaskevana liitoksena. Vaakasahahammasjännitteellä V9, joka on pystypoikkeutuspiirin 32 näytevastukses-sa R , on pystytaajuussahahammaskomponentti. Jännite V9 10 johdetaan trapetsisäätövastuksen R13 kautta, joka on vastuksen R rinnalla, toiseen vastuksen R12 liitokseen. Toinen s vastuksen R12 liitos kytketään transistorin Q3 kannalle. Trapetsisäätövastus R13 on asetettu poistamaan yhdenmuotoi-sesti pystysahahammasosan transistorin Q2 kannalla. Tätä 15 bias-jännitetasoa V5 transistorin Q3 kannalla säätää säädettävän muuttuvan vastuksen R10 ja kiinteän vastuksen R11 sarjakytkentä. Vastusten R10 ja R11 sarjakytkentä asetetaan jännitelähteen V+ ja transistorin Q3 kannan välille.

Jännite V2, joka on kelan L1 liitoksen 28 ja maan 20 välillä, kytketään myös vastuksen R4 läpi transistorin Q2 kannalle aikaansaamaan takaisinkytkentä, joka stabiloi poik-keutuspiirin 100 toiminnan. Niinpä kondensaattori C2 ja vastus R3, jotka on kytketty transistorin Q2 kannalle, integroivat jännitteen V2 pulssit, mikä kuvataan myöhemmin, 25 aikaansaaden pystytaajuisen parabolisen aaltomuodon takaisinkytkennän.

Jännitteiden V6 ja V5 välinen erotus moduloi sinä aikana, jonka kuluessa transistori Q5 on kytketty johtamattomaksi kunkin vaakajuova-aikavälin aikana katodisädeput-30 ken pinnalla olevan pyyhkäisevän säteen pystyosan mukaan.

Virta i^ kulkee kunkin vaakapyyhkäisyjuova-aikavälin aikana diodin D2, kelan ja transistorin Q5 läpi maahan, kunnes transistori Q5 kytketään johtamattomaksi säädettävänä aikana. Kun transistori Q5 kytketään johtamattomaksi, 35 virta i^ käännetään kulkemaan diodin D3 läpi. Tämä tuottaa virtaan i^ hitaan vaimentumisen jäljellä olevan juova- s 78588 aikavälin aikana. Paluujuova-aikavälin aikana virta i^ kasvaa. Johtuen kelan L1 suuresta impedanssista poikkeutus-käämin LR induktanssiin nähden paluujuovan aikana, ei merkittävää kytkeytymistä tapahdu paluujuovaresonanssipiirin 5 27 ja ensiökäämin WT välillä suuritaajuisilla virroilla en- siökäämissä. Koska kela L1 ei tarjoa pieni-impedanssista tietä sellaisille virroille, vältetään "hiirenhammas"-vääristymät tai niitä pienennetään merkittävästi samalla tavalla kuin on kuvattu yksityiskohtaisesti edellä mainitussa 10 Haferlin patentissa. Kuvio 2a esittää "hiirenhammas"-vääristymiä, jotka sattuvat, kun ristikkokuviomalli näytetään käyttäen joitakin ennen mainittuja piirejä. Kuvio 2b esittää ristikkomallia ilman "hiirenhammas"-vääristymiä, sellaista, joka voidaan saada, kun käytetään kuvion 1 mukaista 15 poikkeutuspiiriä 100.

Kuvio 4 esittää kuvion 1 poikkeutuspiirin 100 ekvi-valenttista piiriä paluujuovan aikana. Ensiökäämi W1 ja kondensaattori CRT muodostavat sarjaresonananssipiirin 31 , jolla on resonanssitaajuus, joka on vaakapaluujuovataajuu-20 den alapuolella. Kondensaattori CRD ja poikkeutuskäämi LR muodostavat rinnakkaispaluujuovaresonanssipiirin 27, jolla on resonanssitaajuus, joka on myös vaakapaluujuovataajuuden alapuolella. Piiri, jonka muodostaa yhdistetty sarja- ja rinnakkaisresonanssipiiri, virtetään kuitenkin paluujuova-25 taajuudelle. Paluujuovapulssijännite ensiökäämissä W1 sisältää saman tahdistusinformaation, joka sisältyy paluujuovapulssi jännitteeseen poikkeutuskäämissä LH·

Kuten on selvitetty edellä, kuvion 1 transistorin T1 toisiokäämi W4 tarjoaa havainnollisesti vaakatahdistus-30 pulssit H . Kukin pulssi H edustaa paluujuova-aikaväliä poikkeutuskäämissä LR. Vaakatahdistuspulssi Hg kytketään ohjaimeen ja oskillaattoripiiriin 50 tahdistusinformaation aikaansaamiseksi. Tahdistusinformaatio, joka on sisällytetty pulsseihin Hg, voi olla virran i vaiheen ilmaisin poik-35 keutuskäämissä L„. Sitä voidaan käyttää havainnollisesti yh- n dessä televisiosignaalien vaakatahdistuspulssien kanssa, 9 78588 jota ei ole esitetty kuviossa 1, asettamaan oskillaattori-signaalin vaihe, joka ohjaa transistorin Q1 kantaa.

Kytkentä muuntajan Tl, ensiökäämin W1 ja paluujuova-resonanssipiirin 27 välillä tehdään kapasitiivisen jännite-5 jakajan läpi, joka sisältää kondensaattorit CRD ja CRT. Kondensaattori CRT, joka kytketään sarjaan ensiökäämin W1 ja piirin 27 välille, estää kondensaattorin Cg purkautumisen yhtäkkisen paluujuovavirtakuorman sattuessa, kuten yhtäkkisen lisäyksen tullessa sädevirtaan. Suurimpedanssinen 10 kela L1, joka tarjoaa toisen virtatien poikkeutuspaluujuo-varesonanssipiirin 27 ja juovamuuntajän käämin W1 välillä, estää nopean energiasiirron paluujuovaresonanssipiirin 27 ja muuntajan T läpi. Siksi, kun käytetään kuvion 1 poikkeu-tuspiiriä 100, pienenevät "hiirenhammas"-vääristymät to-15 dellisesti.

Kuvio 3 esittää toista poikkeutuspiiriä 101, joka on tämän keksinnön näkökohdan mukainen. Kuvion 3 piiri 101 on yleisesti samanlainen kuin kuvion 1 piiri 100. Kun käytetään kuvion 3 poikkeutuspiiriä 101, pienenevät "hiirenham-20 mas"-vääristymät todellisesti. Identtiset numerot ja symbolit kuvioissa 1 ja 3 ilmaisevat samanlaisia nimikkeitä ja toimintoja.

Kuvion 3 poikkeutuspiirissä 101 säädettävä virtajärjestelmä 125, joka toimii luokassa A, kytketään kelan L1 25 liitokseen 29. Moduloitu virta säädettävän virtajärjestel-män 125 läpi tarjoaa itä-länsi-neulatyynykorjauksen. Pitäisi ymmärtää, että kuvioiden 1 ja 3 virtajärjestelmä 25 ja 125 vastaavasti voivat olla keskenään vaihdettavissa.

Kuvion 3 säädettävä virtajärjestelmä 125 toimien luo-30 kassa A sisältää kondensaattorin Cc, joka on kytketty kelan liitoksen 29 ja maan välille. Transistori Q6, jonka kollektori on kytketty liitokseen 29, alentaa tasavirtaa, joka on yhtä suuri kuin kelan L^ läpi kulkevan virran i^ keskiarvo. Transistorin Q6 kollektorivirralla, jota säätää 35 tavanomaisesti rakennettu säätöelin 70, on pystytaajuus-parabolinen aaltomuoto, joka tarjoaa itä-länsi-neulatyyny- ίο 78588 korjauksen. Takaisinkytketty jännite liitoksesta 29 stabiloi rasterikorjauksen ja leveyden.

Kuvio 5 esittää poikkeutuspiirin 101 paluujuovapuls-sijännitteen V1 aaltomuotoa. Kuvio 5 esittää myös konden-5 saattorissa C olevaa vaakajuovajännitettä V2 katkovii-

X\ X

voin, kun pyyhkäisy tapahtuu esimerkiksi yläosassa/alaosas-sa ja yhtenäisellä viivalla, kun pyyhkäisy tapahtuu keskellä.

Claims (16)

1. Poikkeutuspiiri käsittäen: poikkeutuskäämin; 5 kytkentälaitteen, joka on kytketty poikkeutuskää- miin ja joka toimii poikkeutustaajuudella tuottaen pyyh-käisyvirran poikkeutuskäämissä poikkeutusjakson juova-aikavälin aikana; syöttöenergialähteen; 10 syöttöinduktanssin, joka on kytketty kytkentälait teeseen ja syöttöenergialähteeseen tuottamaan niissä paluu juovapulssijännitteen poikkeutusjakson paluujuova-aika-välin aikana; ensimmäisen paluujuovakondensaattorin, jokamuodos-15 taa paluujuovaresonanssipiirin poikkeutuskäämin kanssa poikkeutusjakson paluujuova-aikavälin aikana; impedanssin kytkettynä paluujuovaresonanssipiirin (27) ja syöttöinduktanssin (Wl) väliseen virtatiehen; kuormituspiirin, joka on kytketty syöttöinduktans-20 siin ja joka saa energiansa paluujuova-aikavälin aikana; ja toisen paluujuovakondensaattorin; tunnettu siitä, että toinen paluujuovakondensaat-tori (CRT) on kytketty paluujuovaresonanssipiiriin (27) 25 kytkemään jännitteen, joka on saatu paluujuovapulssi- jännitteestä, joka on kehitetty syöttöinduktanssissa (Wl), paluujuovaresonanssipiiriin (27) poikkeutuskäämin (LR) energiahäviöiden korvaamiseksi poikkeutusjakson aikana; että impedanssilla (LI) on pyyhkäisyvirran paluu-30 juovataajuudella olennaisesti suurempi arvo kuin poikkeu-tuskäämillä (L„); ja Π että modulaatiovirran lähde (25) , joka on kytketty paluujuovaresonanssipiiriin (27) impedanssin (LI) läpi, tuottaa pyyhkäisyvirran modulaation, kun modulaatiovirta 35 vaihtelee sillä tavoin, että se pienentää tyynyvääristy-mää, jolloin impedanssi (LI) pienentää todellista ener- i2 785 88 gian siirtoa paluujuovaresonanssipiirin (27) ja kuormitus-piirin (W3,D4) välillä kunkin paluujuova-aikavälin aikana.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen poikkeutuspiiri, tunnettu siitä, että juovakondensaattori (Cg), jo-5 ka on kytketty poikkeutuskäämiin (LR), antaa juovajännitteen siihen, jolloin pyyhkäisyvirran amplitudi vaihtelee juovajännitteen vaihdellessa, ja jolloin impedanssi (LI) kytkee modulaatiovirran paluujuovaresonanssipiiriin (27) muuttaen juovajännitettä modulaatiovirran vaihdellessa.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen poikkeutuspiiri, tunnettu siitä, että poikkeutuspiiri käsittää vaa-kapoikkeutuspiirin (100) ja sisältää pystytaajuussignaali-lähteen, joka on kytketty modulaatiovirran lähteeseen (25) muuttamaan modulaatiovirtaa pystytaajuudella parabolisella 15 tavalla itä-länsi-neulatyynykorjatunpyyhkäisyvirta-aalto-muodon tuottamiseksi.

4. Patenttivatimuksen 1 mukainen poikkeutuspiiri, tunnettu siitä, että poikkeutuspiiri käsittää vaa-kapoikkeutuspiirin (100) ja jossa modulaatiovirran lähde 20 (25) toimii luokassa A ja modulaatiovirta muuttuu pysty- taajuudella parabolisella tavalla tuottaen itä-länsi-neulatyynykor jauksen .

*: : 5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen poikkeutuspiiri, --- tunnettu siitä, että impedanssi käsittää modulaa- 25 tioinduktanssin (LI) .

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen poikkeutuspiiri, tunnettu siitä, että syöttöinduktanssi käsittää juovamuuntajän (Tl) ensiökäämin (Wl).

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen poikkeutuspiiri, 30 tunnettu siitä, että modulaatiovirran lähde (25) - - on kytketty toiseen paluujuovakondensaattoriin (CR(p) sää tämään jännitettä, joka on ensimmäisessä paluujuovakon-densaattorissa (CRD) paluujuova-aikavälin aikana.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen poikkeutuspiiri, 35 tunnettu siitä, että kytkentälaite (Ql) sisältää - - tasasuuntaajan (D2), joka on kytketty toisen paluujuova- 13 78588 kondensaattorin (CRT) yli antamaan virtatien modulaatio-virralle juova-aikavälin aikana.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen poikkeutuspiiri, tunnettu siitä, että resonanssipiiri (27) käsit-5 tää rinnakkaisresonanssipiirin, jossa syöttöinduktanssi (Wl) ja toinen paluujuovakondensaattori (CRT) muodostavat toisen paluujuovaresonanssipiirin (31) ja jossa rinnak-kaisresonanssipiiri (27) ja toinen resonanssipiiri (31) muodostavat yhdistetyn resonanssipiirin.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen poikkeutuspiiri, tunnettu siitä, että rinnakkaisresonanssipiirin (27) ja/tai toisen resonanssipiriin (31) resonanssitaa-juus on pienempi kuin pyyhkäisyvirran paluujuovataajuus.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen poikkeutuspiiri, 15 tunnettu siitä, että yhdistetty resonanssipiiri (kuvio 4) on viritetty pyyhkäisyvirran paluujuovataajuu-delle.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen poikkeutuspiiri, tunnettu siitä, että toinen paluujuovaresonans- 20 sipiiri (31) käsittää syöttöinduktanssin (Wl) sarjajärjes-telmän ja toisen paluujuovakondensaattorin (CRT) , sarja-järjestelmän ollessa kytketty ensimmäisen paluujuovakon-·.: ; densaattorin (C^) yli·

13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen poikkeutuspiiri, 25 tunnettu siitä, että paluujuovan aikana resonans- sipiiri, joka sisältää ensimmäisen (CRD) ja toisen (CRT) paluujuovakondensaattorin syöttöinduktanssin (Wl) ja poik-keutuskäämin (LR), tuottaa olennaisesti paluujuovapulssin syöttöinduktanssissa (Wl), joka antaa saman tahdistusinfor-30 maation, joka sisältyy paluujuovapulssiin, joka on poikkeu-tuskäämin (L„) yli kunkin paluujuova-aikavälin aikana. il

14. Patenttivaatimuksen 1 mukainen poikkeutuspiiri, tunnettu siitä, että impedanssi (LI) pienentää merkittävää energian siirtoa paluujuovaresonanssipiirin ; 35 (27) ja kuormituspiirin (W3,D4) välillä olennaisesti pie- [ nentäen "hiirenhammas"-vääristymiä. i4 78588

15. Patenttivaatimuksen 1 mukainen poikkeutuspiiri, tunnettu siitä, että modulaatiovirran (25) lähde käsittää kytkentävirtalaitteen (Q5), joka syöttää ensimmäisen jännitetason, joka on kaukana ensimmäisestä poikkeutus- 5 paluujuovaresonanssipiiristä (27), impedanssin (LI) liitoksessa (29) lisäten virtaa impedanssin (LI) läpi paluu-juova-aikavälin aikana ja toisen jännitetason vähintään osan paluujuova-aikavälin aikana laskien virtaa impedanssin (LI) läpi ennen paluujuova-aikavälin alkua ja säätö-10 piirin (Q2, Q3), joka on kytketty kytkentävirtalaitteeseen (Q5) virran moduloimiseksi läpi impedanssin (LI) pystytaa-juudella parabolisella tavalla.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen poikkeutuspii-ri, tunnettu siitä, että kytkentävirtalaite käsit- 15 tää ensimmäisen kytkimen (Q5) kytkemään johtavassa tilassa ollessaan ensimmäisen jännitetason impedanssin (Li) liitokseen ja diodin (D3) kytkemään toisen jännitetason impedanssin (LI) liittimeen, kun kytkin on ei-johtavassa tilassa. 15 785 8 8