FI84005C - Rasterkorrigerad horisontal avlaenkningskrets. - Google Patents

Description

1 84005

Rasterikorjattu vaakapoikkeutuspiiri Tämä keksintö liittyy poikkeutuspiiriin, jossa syöttövirta on kytketty poikkeutuspiirin juovakondensaattorille 5 useiden virtateiden kautta.

Tyypillisesti vaakapoikkeutuspiiri käsittää ulostuloasteen, joka sisältää vaakapoikkeutuskäämin ja juova-kapasitanssin, joka syöttää poikkeutusvirran poikkeutus-käämille jokaisen juova-aikavälin aikana. Paluukapasitans-10 si on kytketty poikkeutuskäämiin paluuaikavälin aikana paluuresonanssipiirin muodostamiseksi. Energia syötetään paluun aikana paluumuuntajan kautta.

Paluumuuntajan toisiokäämissä oleva suuri suihku-virta, joka esiintyy kuvan esittämisen aikana esimerkiksi 15 ristikkokuvion jokaisessa valkoisessa vaakajuovassa, muo dostaa raskaan kuormituksen paluumuuntajalle paluun aikana. Tämän seurauksena paluukapasitanssi saattaa hieman purkautua paluun aikana edellä mainitun kuormituksen vuoksi.

Tästä voi olla seurauksena purkausvirta juovakapasitanssis-20 ta paluukapasitanssiin poikkeutuskäämin kautta ja pieni pudotus jännitteessä, joka on paluukapasitanssin yli ristikkokuvion valkoisten vaakajuovien aikana. Paluukapasitanssin varaus täydennetään niiden paluuaikavälien aikana, jotka liittyvät pyyhkäisyjuoviin, jotka näyttävät mustan 25 kuvan osuuden valkoisten ristikkokuviojuovien alapuolella. Tämä aiheuttaa pienen vastakkaissuuntaisen virran poikkeutuskäämin läpi. Paluukapasitanssin varaus- ja purkuvirta aikaansaa pienen rasteripoikkeaman ja aiheuttaa matalataa-juisia värähtelyltä, jotka moduloivat poikkeutuskäämin 30 juovavirtaa. Tämä matalataajuinen modulaatio saattaa aiheuttaa ristikkokuvion jokaisen pystyjuovan esiintymisen siksak-muotoisena suoraviivaisen muodon sijasta. Siksak-muoto ilmenee tietyssä pystyjuovassa välittömästi vaaka-juovan kanssa olevan leikkauspisteen alapuolella. Tällai-35 siä vääristymiä kutsutaan toisinaan nimellä "hiirenhammas"-vääristymät. Ne esiintyvät, suurten suihkuvirtatransienttien 2 84005 esiintymisalkoina tai juuri niiden jälkeen, koska poik-keutuspiiri, joka muodostaa matalaimpedanssisen energia-vauhtipyörän, syöttää tämän hetkellisen kasvun äärianodi-piirien energiatarpeessa. Siten poikkeutuspiiriltä ääri-5 anodipiireille siirretty energia saattaa pyrkiä aiheuttamaan vaihteluita poikkeutuskäämin juovavirrassa.

"Hiirenhammas"-vääristymiä voidaan vähentää käyttämällä sellaista järjestelyä, joka on kuvattu GB-hake-muksessa 2150796A, joka vastaa US-patenttijulkaisua 10 4 634 937, jota kutsutaan tässä Haferl-patentiksi, jossa järjestelyssä itä-länsisäätöpiirin synnyttävä itä-länsi-modulaatiovirta syötetään suuri-impedanssisen kuristimen kautta. Tämä kuristin integroi vaakataajuiset komponentit, mistä seuraa alentuva virta, joka on oleellisesti 15 tasavirta, joka kulkee poikkeutuspiiriltä itä-länsisäädön piirille. Poikkeutuksen häiriöt, joita kutsutaan "hiiren-hampaiksi", vältetään seurauksena paluumuuntajan ja poikkeutuskäämin välisestä löyhästä kytkennästä paluuaikavä-lin aikana. Tämä löyhä kytkentä on aikaansaatu kuristi-20 mella, joka aikaansaa poikkeutuspiirin ulostuloasteen suurtaajuisen eristämisen itä-länsisäädön piiristä.

Väritelevision kuvaputket, joissa on suuri etulevyn säde R, kuten esimerkiksi Philipsin kuvaputki 45AX, saattavat tarvita merkittävän suuren määrän sisäpuolista 25 neulatyynyn vääristymän korjausta.

Keksintö koskee patenttivaatimuksien 1 ja 10 mukaisia poikkeutuslaitteita.

Keksinnön näkökannan mukaisesti poikkeutuslaite sisältää poikkeutuskäämin pyyhkäisyvirran synnyttämiseksi 30 poikkeutustaajuudella. Juovakapasitanssi on kytketty poik- keutuskäämiin. Syöttöinduktanssi on kytketty juovakapasi-tanssiin ensimmäisen virtatien aikaansaamiseksi syöttövirran ensimmäisen osuuden johtamista varten. Piirin haara, joka sisältää toisen kapasitanssin ja toisen induk-35 tanssin ja joka on kytketty juovakapasitanssiin, muodostaa 3 84005 juovakapasitanssin kanssa toisen resonanssipiirin toisen virran synnyttämiseksi toiseen induktanssiin. Toinen virta on kytketty juovakapasitanssille muuttamaan juovakapasi-tanssissa olevaa parabolista jännitettä toisen virran 5 amplitudin mukaisesti sellaisella tavalla, että vähennetään esimerkiksi sisäpuolista neulatyynyvääristymää. Toisessa kapasitanssissa oleva jännite yhdistetään toisen induktanssin navassa juovakapasitanssin paraboliseen jännitteeseen, niin että pienennetään tässä navassa olevaa 10 vaihtojännitettä. Syöttövirran toinen osa on kytketty juovakapasitanssille tämän navan kautta pienentämään paluun aikana purkuvirtaa juovakondensaattorilta. Siten esimerkiksi myös hiirenhammasvääristymät vähenevät.

Poikkeutuslaitteessa, joka toteuttaa keksinnön toi-15 sen näkökannan, pyyhkäisyvirta synnytetään poikkeutuskää-missä poikkeutustaajuudella poikkeutusjakson juova- ja paluuaikavälien aikana. Poikkeutuskäämi sisältyy paluu-resonanssipiiriin paluuaikavälin aikana. Kytkentäväline, joka on kytketty poikkeutuskäämiin, vasteellisena poikkeu-20 tustaajuuteen suhteutetulla ensimmäisellä taajuudella olevalle sisääntulosignaalille synnyttää paluuaikavälin aikana paluujännitteen. Juovakapasitanssi, joka on kytketty poikkeutuskäämiin, muodostaa poikkeutuskäämin kanssa ensimmäisen juovaresonanssipiirin juova-aikavälin aikana 25 siten, että juovakapasitanssin pyyhkäisyvirta kehittää parabolisen jännitteen juovakapasitanssiin juova-aikavälin aikana. Syöttöjännite kehitetään syöttönapaan. Syöttöinduk-tanssi on kytketty syöttöjännitteen ja juovakapasitanssin väliin syöttämään syöttöinduktanssin kautta syöttötasavir-30 ran ensimmäisen osuuden, joka täydentää paluuresonanssi- piirissä tapahtuvien energiahäviöiden ensimmäisen osuuden. Syöttötasavirran toinen osuus on kytketty juovakapasitanssiin virtatiellä, joka ohittaa syöttöinduktanssin, täydentämään energiahäviöiden toisen osuuden.

35 Piirroksissa:

Kuvio 1 havainnollistaa poikkeutuspiiriä, joka 4 84005 sisältää sisäpuolisen neulatyynyvääristymän korjausjärjestelyn toteuttaen keksinnön erään piirteen; kuviot 2a-2f havainnollistavat aaltomuotoja, jotka ovat käyttökelpoisia selitettäessä kuvion 1 piiriä; 5 kuviot 3a-3e havainnollistavat lisäaaltomuotoja, jotka ovat käyttökelpoisia kuvion 1 piiriä selostettaessa; ja kuvio 4 havainnollistaa ristikkokuviota, jossa "hiirenhampaat"-vääristymää ei ole korjattu.

10 Kuvion 1 poikkeutuspiiri 100, joka toteuttaa kek sinnön erään piirteen, voi aikaansaada elektronisuihkujen vaakapoikkeutuksen esimerkiksi Philipsin 110° 45AX FS värikuvaputkityypissä A66-EAK00X01. Kuviossa 1 navan 22 ja maan väliin kehitetyn säädetyn tasajännitteen B+ lähde 15 on kytketty pieniarvoisen vastuksen R1 kautta vaakapaluu-muuntajan T1 ensiökäämin W1 napaan 22a. Käämin W1 toinen napa on kytketty liitosnapaan 23. Suodatuskapasitanssi C1 on kytketty navasta 22a maahan. Säädetty jännite B+ synnytetään esimerkiksi akkuriteholähteellä 90. Muuntajan T1 20 toisiokäämi W3 syöttää äärianodijännitteen U tasasuuntaa-van diodin D40 kautta.

Vaakaulostulo transistorilla Q1, joka toimii poik-keutustaajuudella fH ja jonka kanta on kytketty perinteiseen ohjain- ja oskillaattoripiiriin 50, on kollektori-25 emitterin väli kytkettynä liitosnavan 23 ja maan väliin. Piiri 50 on hyvin tunnetulla tavalla synkronoitu synkro-nointisignaalilla H ja paluupulssia edustavalla signaa-lilla Hr. Rinnan transistorin Q1 kanssa on kahden tasasuuntaajan, diodien D,j ja D2, sarjajärjestely, joka toimii 30 vaimennusdiodijärjestelynä. Diodin anodi- ja katodi-

elektrodien kanssa rinnan kytkettynä on vaakapoikkeutus-käämi LH, joka on kytketty S-muokkaus- tai juovakapa-sitanssiin Cs· Poikkeutuksen paluukapasitanssi Cj^, joka on myös kytketty diodin anodi- ja katodielektrodien 35 yli/ muodostaa poikkeutuskäämin LH kanssa rinnakkaisen paluuresonanssipiirin 27. Toinen paluukapasitanssi CRT

s 84005 on kytketty liitosnavan 28 ja maan väliin. Pieniarvoinen kapasitanssi Cp on kytketty navan 23 ja maan väliin. Kapasitanssi Cp aikaansaa paluuresonanssipiirin 27 resonanssi-taajuuden hienovirityksen. Navan 28 ja maan väliin on kyt-5 ketty diodin ja säädettävän itä-länsivirtalähteen 25 sarjakytkentä, joka virtalähde 25 sisältää virranotto-transistorin ottotransistorin Q4, jolla on kollektori-elektrodilla suuri ulostuloimpedanssi paluun aikana. Transistorin Q4 kollektorielektrodi on kytketty diodin kaut-10 ta napaan 28 moduloidun ottovirran i3 aikaansaamiseksi, joka virta vaihtelee pystytaajuudella parabolisella tavalla. Diodi kytkee transistorin Q4 kollektorin irti maasta lähestyttäessä juovan loppua, kun diodi D2 johtaa, jotta estetään kyllästyneen kollektorivirran kulkeminen 15 transistorissa Q4 ennen paluuta.

Sisäpuolisen neulatyynyvääristymän korjauspiiri 60, joka toteuttaa keksinnön erään piirteen, sisältää induktanssin L1, joka on kytketty napaan 60a kapasitanssin Cg ja induktorin LR liitoskohdassa. Piirin 60 kondensaat-20 tori Cg on kytketty induktanssin navan 60b ja maan väliin. Juovan ensimmäisen puoliskon aikana poikkeutus-virta i1 kulkee poikkeutuskäämissä LH ja diodissa D1 nuoleen nähden vastakkaisessa suunnassa. Juovan toisen puoliskon aikana poikkeutusvirta i^ kulkee nuolen suunnassa 25 poikkeutuskäämissä LR, diodissa D2 ja transistorissa , joka on johtava. Juovan lopussa transistori Q1 tulee ei-johtavaksi ja navan 23 ja maan väliin kehitetään paluu-jännite .

Paluuaikavälin aikana poistetaan varaus paluukapa-30 sitanssista itä-länsimoduloidun ottovirran i^ avulla, joka virtaa diodin kautta. Mitä suurempi on integraali Ji^dt, esimerkiksi yli koko paluuaikavälin, sitä suuremmaksi tulee kapasitanssin CRD yli oleva paluujännite V41 ja sitä pienemmäksi tulee kapasitanssin CRT yli oleva 35 moduloitu jännite V^. Poikkeutuskäämin LR kautta juova-aikavälin aikana kulkevan poikkeutusvirran i^ huippuarvo 6 84005 on suoraan verrannollinen kapasitanssin CRD yli olevan paluujännitteen V41 huippuarvoon paluuaikävälin keskellä. Moduloimalla transistorin Q4 virtaa i^ pystytaajuudella virtalähde 25 aikaansaa ulkopuolisen neulatyynyvääristy-5 män korjauksen vaakapyyhkäisyvirralle i^.

Transistorin Q4, joka on sijoitettu käämin W1 ja paluuresonanssipiirin 27 väliin, korkea ulostuloimpedanssi estää vaakapaluun aikana ei-toivotun, virtalähteen 25 kautta tapahtuvan suurtaajuisen kytkennän paluumuuntajan 10 T1 käämin W1 ja paluuresonanssipiirin 27 välillä, mikä muutoin voisi aiheuttaa "hiirenhampaat"-vääristymää.

"Hiirenhampaat"-vääristymää voidaan vähentää myös syöttämällä itä-länsimoduloitu virta suuri-impedanssisen kuristimen kautta sen sijaan että se syötettäisiin tran-15 sistorin suuren ulostuloimpedanssin kautta. Kuristin voi kuitenkin olla epäedullisella tavalla kallis. Esimerkki tällaisesta järjestelystä on selostettu aikaisemmin mainitussa Haferl-patentissa.

Kondensaattori CRT on kytketty käämiin W1 maan 20 ja kondensaattorin kautta, niin että muodostetaan toinen paluuresonanssipiiri, joka on kytketty paluuresonans-sipiiriin 27 muodostamaan yhdistetty paluuresonanssipiiri, joka sisältää käämin W1, kondensaattorin CRT ja paluuresonanssipiirin 27. Tämä yhdistetty paluuresonanssipiiri 25 viritetään esimerkiksi paluutaajuudelle. Tämän yhdistetyn resonanssipiirin virittämiseksi paluutaajuudelle sekä paluuresonanssipiiri 27 että toinen paluuresonanssipiiri, joka sisältää käämin W1 ja kondensaattorin CRT, viritetään taajuudelle, joka saattaa olla matalampi kuin paluutaa-; 30 juus.

Kondensaattori CRT aiheuttaa, että käämin W1 oleva paluujännite ja poikkeutuskäämin LR yli oleva paluujännite esiintyvät samanaikaisesti. Tämän vuoksi käämin W4 yli oleva paluujännite Hr, joka edullisesti aikaansaa synkro-35 nointi-informaation ohjaimelle ja oskillaattorille 50, sisältää saman synkronointi-informaation kuin poikkeutus- 7 84005 käämin LR yli oleva paluujännite tai kondensaattorin CRD yli oleva jännite V^. Kondensaattorin CRT tarkoitus on selostettu yksityiskohtaisesti Haferl-patentissa.

Kondensaattorien Cp, CRD ja CRT arvot on valittu 5 siten, että saadaan oikea paluuaika ja että vältetään jännitteen paluuaikamodulaatio. Kondensaattori CRT määrää pienimmän poikkeutusvirran amplitudin, joka vastaa virtaa i^, joka on nolla.

Lukuunottamatta sitä hyvin lyhyttä aikaväliä, joka 10 esiintyy välittömästi paluun alussa, kun transistori Q4 on yhä saturaatiossa, kuvion 1 itä-länsiohjauspiirin 25 transistori Q4 toimii vaakapaluuaikavälin loppuosan aikana A-luokan ottovirtavahvistimena. Ottovirta i^ transistorissa Q4 kehittää tähän verrannollisen takaisinkytkentäjän-15 nitteen VR^ vastuksen R^ yli, joka on kytketty transistorin Q4 emitterin ja maan väliin. Jännite VR^ syötetään takaisin transistorin Q3 kannalle vastuksen kautta. Transistorin kollektori on kytketty transistorin Q4 kannalle navassa 25a. Ottovirran i^ amplitudi pidetään 20 paluun aikana riippumattomana jännitteen muodon ja amplitudin vaihteluista esimerkiksi vastusten R^ ja R5 muodostaman negatiivisen takaisinkytkentäjärjestelyn avulla; tämän vuoksi transistorin Q4 kollektorille muodostetaan suuri ulostuloimpedanssi paluutaajuudelle ja sen ylä-25 puolelle. Ottovirran i^ keskimääräinen amplitudi säädetään leveydensäätövastuksella R^, joka määrää transistorin emitterijännitteen pystyparabolijännitteen q mukaisesti, joka selostetaan alapuolella. Siten virran i^ keskiarvoa moduloidaan pystytaajuudella parabolisella 30 tavalla jännitteen V^q mukaan.

Kuviot 2a-2f ja 3a-3e havainnollistavat aaltomuotoja, jotka ovat hyödyllisiä selostettaessa kuvion 1 järjestelyn toimintaa. Samat numerot ja symbolit kuvioissa 1, 2a-2f ja 3a-3e ilmaisevat samoja asioita tai toi-35 mintoja.

8 84005

Kuvion 1 parabolijännite synnytetään esimer kiksi perinteisen pystypoikkeutuspiirin 300 kondensaattorin Cc yli. Kuvion 3d parabolijännite on vaihtovirta-kytkfetty kuvion 1 transistorin Qj emitterille tasavirran 5 sulkukondensaattorilla C^, vastuksella R.^ ja säädettävällä itä-länsisäädön vastuksella

Paluujännite on kytketty diodin kautta aika-integroivalle verkolle tai alipäästösuotimelle, joka sisältää vastuksen R2 ja kondensaattorin C2, joka suodattaa 10 pois pystytaajuuden yläpuoliset taajuudet. Alipäästösuoda-tettu jännite on kytketty vastuksen R^ kautta transistorin Q3 emitterille. Matalataajuinen negatiivinen takaisinkyt-kentäjännite, joka kehittyy kondensaattorin C^ yli/ aiheuttaa jännitteen keskiarvon vaihtelemisen pystytaajuisella 15 parabolisella tavalla pystyparabolijännitteen mukaisesti. Johtuen negatiivisesta takaisinkytkennästä on esimerkiksi jännitteen pystytaajuisen verhokäyrän huippu kääntäen suhteellinen pystyparabolijännitteeseen, joka on syötetty transistorin Q3 emitteri-kantaliitoksen yli ja 20 joka on saatu jännitteestä V^q. Tällainen vastusten R2 ja R3 matalataajuinen takaisinkytkentäjärjestely aikaansaa tasavirtastabiloinnin ja parantaa lineaarisuutta.

Transistorin kannalle on syötetty myös kuviossa 3e esitetyn pystysuuntaisen sahalaitajännitteen säädet- 25 tävä osuus, joka aikaansaa trapetsikorjauksen ja joka saadaan kuvion 1 vastuksen Rg yli. Vastus Rg on kytketty sarjaan pystypoikkeutuskäämin L ja piirin 300 kondensaattorin C kanssa.

Sisäpuolisen neulatyynyvääristymän korjaus on suori-30 tettu poikkeutusvirran i^ "S"-muotoilulla sisäpuolisen neulatyynyvääristymän korjauksen modulointivirran i2 mukaisesti, joka virta kulkee sisäpuolisen neulatyynyvääristymän korjauspiirin 60 kapasitanssissa ja induktorissa .

Virta i2, joka kulkee virtatiellä, joka sisältää juovakapa-35 sitanssin C2, muuttaa juovakapasitanssin Cg yli olevaa jännitettä Vcg juovan aikana taajuudella, joka on suurempi 9 84005 kuin juovaresonanssitaajuus juovaresonanssipiirissä, joka sisältää poikkeutuskäämin ja juovakapasitanssin Cg.

Virran i2 amplitudia moduloidaan kuvion 2f jännitteellä V-j kuvion 1 navassa 28, niin että aikaansaadaan sisäpuoli-5 sen neulatyynyvääristymän korjaus. Mitä suurempi virran i2 amplitudi on sitä suurempi on juovajännitteen V__ huipusta huippuun amplitudi, joka tuotetaan, ja sitä merkittävämpi on aikaansaatu poikkeutusvirran i^ "S"-muotoilun määrä, ja päinvastoin. Piirin 60 toiminta on selostettu yksityis-10 kohtaisemmin julkistetussa EP-hakemuksessa 0236064, jonka Otsikko on "PINCUSHION CORRECTION IN DEFLECTION CIRCUIT" ja joka on RCA Corporationin nimissä ja julkistettu 9. syyskuuta 1987.

Piirin 60 kapasitanssi Cg ja induktori L1 muodosta-15 vat juovakapasitanssin Cg ja poikkeutuskäämin LH kanssa korjauspiirin 60 resonanssipiiriosan juovan aikana. Piirin 60 resonanssipiiriosa piiritetään induktorilla L1 taajuudelle, joka on alempi kuin taajuus fH, niin että virta i2 ei saavuta nolla-arvoa ennen vaakajuovan loppua; se on kui-20 tenkin viritetty taajuudelle, joka on oleellisesti korkeampi kuin poikkeutuskäämin LH ja juovakapasitanssin Cg juova-resonanssipiirin resonanssitaajuus. Sisäpuolisen neulatyynyvääristymän modulointi-induktori L1 voi olla säädettävää tyyppiä, jos tarvitaan säädettävä määrä korjausta. Kuvios-25 sa 1 esitetyillä piiriarvoilla induktori L1 voi virittää piirin 60 resonanssipiiriosan esimerkiksi taajuudelle 14 KHz.

Se jännitteen V osuus, jonka poikkeutusvirta i.

Co I

aiheuttaa, on yleensä parabolin muotoinen aaltomuoto, joka 30 kussakin vaakajaksossa H muodostuu juova- ja vastaavasti paluusiniaalto-osuuksista. Juovan aikana jännitteen V

Co vastaava siniaalto-osuus on taajuudella, joka on suurin piirtein yhtä suuri kuin käämin LR ja kondensaattorin Cg juovaresonanssitaajuus. Tällainen resonanssitaajuus on 35 esimerkiksi yhtä suuri kuin noin 7 KHz. Paluun aikana vastaava siniaalto-osuus on noin 44 KHz.

10 84005

Induktori L1 ja Cg sisältyvät piirihaaraan, joka juovan aikana on kytketty rinnan juovakapasitanssin C

5 kanssa. Juovan ensimmäisen puoliskon aikana resonanssivirta i2 virtaa suunnassa, joka on vastakkainen nuoleen nähden, 5 maasta kapasitanssin Cg, induktorin L1, kapasitanssin Cg, diodin , poikkeutustransistorin Q1, joka on johtava, kautta takaisin maahan. Juovan toisen puoliskon aikana virta ^2 kiertää nuolen suunnassa maasta diodin D2r kondensaattorin C , induktorin L1 ja kapasitanssin C, kautta ta-10 kaisin maahan.

Poikkeutusvirta i^ virtaa paluun aikana virtatiellä, joka sisältää paluukondensaattorin CRQ, poikkeutus-käämin LR ja juovakondensaattorin Cg. Juovakondensaattori C, joka aikaansaa matalan impedanssin paluun aikana, estää 15 virtaa i^ koko paluun ajan virtaamasta piirin 60 siinä haarassa, joka sisältää kapasitanssin Cg ja induktorin L1.

Koska L1 ohitetaan kondensaattorilla C , induktori L1 ei s edullisesti oleellisesti vaikuta poikkeutusinduktanssiin ja paluujännitteeseen paluun aikana. Tämän vuoksi ku-20 vion 1 piiri 100 voi edullisesti vaatia suhteellisen alhaisen jännitteen B+ tason kun toimitaan korkeammilla poik-keutustaajuuksilla, kuten esimerkiksi 2xf„.

---- rl

Vaakajuovan aikana kuvion 1 jännite pidetään nollana, kuten kuviossa 2f on esitetty. Pystyjuovan keskellä, 25 kun virta i^ on maksimitasolla, vaakapaluujännite on minimissään, joka voi esimerkiksi olla nolla volttia.

Siten tässä tapauksessa kondensaattorin C yli oleva juova-

O

jännite V pääasiassa synnyttää resonanssivirran i~.

Kuvion 2c virta i2, joka virtaa kondensaattorissa Cg, on 30 samassa vaiheessa kuin kuvion 2a virta i^ ja summautuu kondensaattorissa Cg virtaan i^, niin että aikaansaadaan jännitteen V maksimaalinen "S"-muotoilu, kun virta i^

Lo J

on maksimissaan. Kun virta i^ tulee pienemmäksi pystyjuo-van aikana, vaakapaluujännite V3 tulee jatkuvasti suurem-35 maksi, kuten on esitetty vastaavissa aaltomuodoissa kuviossa 1. Jännitteen vaihe siirretään noin 180° juova- 11 84005 jännitteen V vaiheesta, koska kuvion 2d juovajännitteen c s V tai V9 positiivinen huippu esiintyy vaakajuovan kes-kellä; sitä vastoin kuvion 2f moduloidun jännitteen V3 huippu esiintyy vaakapaluun aikana. Tämän vuoksi kuvion 1 5 jännitteellä V^, joka on lisätty kondensaattorin Cg yli olevaan juovajännitteeseen V muodostamaan jännite V9, on vastakkainen vaikutus virtaan i2 kuin jännitteellä Vcg. Kun paluujännite kasvaa, virta i2 pienenee aiheuttaen vähemmän juovajännitteen V tai V9 modulaatiota ja vähem-10 män "S"-muotoilua. Paluujännitteen lisäkasvu aiheuttaa virran i2 amplitudin menemisen nollaan. Paluujännitteen kasvaminen vielä lisää aiheuttaa virran i2 virtaamisen vastakkaisessa suunnassa.

Siten kuvion 2c virtaa i2, joka moduloi kuvion 2d 15 jännitettä V2, moduloidaan kuvion 2f jännitteellä V^.

Koska jännitettä moduloidaan kuvion 2e virralla i^, kuvion 2d juovajännitteen V2 parabolista aaltomuotoa moduloidaan pystytaajuudella kuvion 2e virralla i^, jotta aikaansaadaan sisäpuolisen neulatyynyvääristymän korjaus.

20 Ulkopuolisen neulatyynyvääristymän korjaus vaatii rasterin yläosassa ja alaosassa pienemmän kuvion 2a poik-keutusvirran i^ amplitudin kuin keskellä. Sisäpuolisen neulatyynyvääristymän korjaus vaatii pienemmän määrän "Sn-muotoilua yläosassa ja alaosassa kuin keskellä. Yläosassa 25 ja alaosassa ottovirta i^, joka on pienempi, aiheuttaa paluujännitteen suuremman amplitudin. Jännitteen suurempi amplitudi aiheuttaa virran i2 pienemmän amplitudin. Pystyjuovan keskellä ottovirta i^, joka on maksimissaan, aiheuttaa paluujännitteen amplitudin olemisen mi-30 nimissään. Tämän mukaisesti pystyjuovan keskellä sekä poikkeutusvirran i^ että sisäpuolisen neulatyynyvääristymän korjausvirran i2 amplitudi on maksimissaan, mistä seuraa enemmän jännitteen V "S"-muotoilua. Edullisesti va-

G S

litsemalla piirin 60 piirikomponenttien arvot, voidaan 35 saada tarvittava määrä sisäpuolisen neulatyynyvääristymän korjausta tietyllä määrällä ulkopuolisen neulatyynyvääristymän korjausta.

12 84005

Piiri 60 on kytketty rinnan kondensaattorin CRT kanssa paluuaikavälin aikana. Tämän vuoksi kondensaattorin CRT arvon täytyy olla suurempi kuin tapauksessa, jossa piiriä 60 ei käytetä, niin että otetaan huomioon piirin 5 60 vaikutus paluukapasitanssin kokonaisarvoon, joka tarvi taan. Kondensaattorin CRT arvon kasvattamisella on taipumus kasvattaa paluumuuntajan ja resonanssipiirin 27 kytkentää, mikä voi, jos sitä ei oteta huomioon, epäedullisesti kasvattaa "hiirenhampaat"-vääristymiä.

10 Juovan ensimmäisen puoliskon aikana virta i2 virtaa suunnassa, joka on vastakkainen nuoleen nähden, maasta kondensaattorin Cg, induktanssin L1 ja kondensaattorin Cg kautta diodien ja D2 väliseen liitosnapaan 28. Energian palautusvirta i^, joka virtaa paluumuuntajan käämin 15 W1 kautta nuolen suunnassa, pitää diodin D2 johtavana niin kauan kuin virta i2 on pienempi kuin energian palautus-virta iw-| ja aikaansaa virran i2 maahanpaluun. Kuitenkin diodi D2 voi tulla johtamattomaksi, kun virran i2 kasvava amplitudi on yhtä suuri kuin energian palautusvirran iw-j 20 pienenevä amplitudi käämissä W1. Tällainen tilanne ei ole toivottava, koska se voi aiheuttaa transistorin Q1 navassa 23 olevan juovajännitteen kasvamisen merkittävästi maa-potentiaalin yläpuolelle.

Ottovirtatransistori Q4 on kytketty saturaatioon 25 vaakajuova-aikavälin alussa. Edullisesti tämä aikaansaa virtatien sisäpuolisen neulatyynyvääristymän modulointi-virralle i2 juova-aikavälin ensimmäisen puoliskon aikana. Virta i2 aiheuttaa jännitteen kasvamisen juovan aikana, niin että diodi saa myötäsuuntaisen esijännitteen.

30 Koska transistori Q4 on saturoitunut, diodi aikaansaa edullisesti virran i2 palaamisen maahan saturoituneen transistorin Q4 kautta ja leikkaa jännitteen noin nollaan volttiin.

Transistori Q4 on kytketty saturaatioon käämin W4 35 yli olevalla paluupulssilla Hr, joka on syötetty transistorin Q3 kannalle kondensaattorin Cg kautta. Aaltomuodon 13 84005 muotoiluverkko, joka sisältää kondensaattorin Cg ja vastukset ja R^g, synnyttää pulssista Hr juovan aikana ylöspäin kasvavan jännitteen V^, joka on esitetty vastaavassa aaltomuodossa kuviossa 1. Jännitteen negatiivinen osuus 5 syötetään transistorin kannalle diodin ja vastuksen R^ η kautta muodostamaan jännite Vg, joka aiheuttaa transistorien Q3 ja Q4 saturoitumisen. Jännitteen Vg aaltomuoto, joka sisältyy kuvioon 1, esittää transistorin kanta-jännitteen. Hetkellä t jännitteen Vg aaltomuodossa kuvios-10 sa 1, joka hetki esiintyy paluun lopussa, transistorit Q3 ja Q4 ohjataan saturaatioon negatiiviseksi menevällä jännitteellä Vg. Molemmat transistorit Q3 ja Q4 pysyvät satu-raatiossa hetkeen t^ asti, kun diodi D4 on estosuuntai-sesti esijännitetty ylöspäin kasvavalla jännitteellä .

15 Aikavälin t,-t ' aikana transistori Q4 on esijännitetty A-luokan toimintaan, mikä tapahtuu vaakapaluun aikana t ' jälkeen, niin että aikaansaadaan suuri ulostuloimpedanssi.

Kuvio 2a havainnollistaa paluujännitteen aalto muotoa kuvion 1 navassa 23. Itä-länsimodulaatiovirralla 20 i3 ei edullisesti ole mitään vaikutusta kuvion 2a paluu-jännitteeseen .

Toteutettaessa keksinnön ajatusta on vastus R18 kytketty navan 22a ja induktorin L1 keskinavan tai väliulos-oton 112 väliin. Vastus Rl8 syöttää tasavirran i4, joka 25 ohittaa poikkeutuskäämin LH ja käämin W1. Virta i4, joka virtaa vastuksen R18 ja induktanssin L1 kautta, edullisesti stabiloi kondensaattorissa Cg olevan tasajännitteen aikaansaamalla tasavirralle lisäreitin syöttöjännitteen

Vc ja kondensaattorin C välille, o s 30 Jännitteen V2 keskimääräinen tasajännite käämin ja kapasitanssin Cg liitosnavassa 60a on yhtä suuri kuin jännite Vg, joka on navassa 22a kondensaattorin C1 ja vastuksen R18 välissä. Täten edullisesti syöttämällä osa ta-savirrasta, joka tarvitaan ylläpitämään keskimääräinen 35 jännite V vakiona, vastuksen R18 kautta sen osan lisäksi, c s joka syötetään käämin W1 kautta, pienennetään edullisesti 14 84005 kondensaattorin C transienttimaista purkautumista, joka johtuu muuttuvasta äärianodikuormituksesta; siten "hiiren-hampaat"-vääristymä pienenee.

Kuvion 2d jännitteen V2 ja kuvion 3c jännitteen 5 Vg vaihtojänniteosuudet induktorin L1 päätynavoissa ovat vastakkaisissa vaiheissa. Kuvion 1 väliulosoton 112 sijainti on valittu sillä tavoin, että se edullisesti aiheuttaa kuvion 1 induktorin L1 väliulosotossa 112 olevaan jännitteeseen , joka on suurin piirtein yhtä suuri kuin jän-10 nitteiden V2 ja keskiarvo, pienimmän vaihtovirtakompo-nentin juovan aikana, kuten on esitetty kuviossa 3b. Tämän seurauksena kuvion 1 vastus R18, joka on kytketty väli-ulosottoon 112, ei merkittävästi kuormita poikkeutuspii-riä 100 ja sisäpuolisen neulatyynyn vääristymän korjaus-15 piiriä 60 eikä edullisesti tämän vuoksi kasvata vaihtovirta-häviöitä piirissä 100.

Toteutettaessa keksinnön toista ajatusta kuvion 3a virta i^, joka virtaa kuvion 1 vastuksessa R18, on muodoltaan sahalaita, mikä johtuu jännitteen Vg aaltoilevasta 20 jännitekomponentista. Edullisesti virta i^ saattaa korjata osan epäsymmetrisistä vaakalineaarisuusvirheistä. Lineaa-risuusvirheitä esiintyy seurauksena käämissä ja induk-torissa L1 juovan aikana tapahtuvista tehohäviöistä, jotka ovat saattaneet aiheuttaa pienen pudotuksen väliulosotossa 25 112 olevaan jännitteeseen . Pudotus jännitteessä saat taa aiheuttaa sen, että virroilla i^ ja i2 on pienemmät amplitudit lähellä vaakajuovan loppua. Jotta korjataan ainakin osa tällaisesta epäsymmetrisestä lineaarisuusvir-heestä, virta i^, joka on muodoltaan sahalaita, edullises-30 ti pienentää jännitteen pudotuksen määrää, joka muussa tapauksessa olisi saattanut esiintyä.

Claims (10)

15 84005

1. Poikkeutuslaite, joka käsittää: lähteen sisääntulosignaalille (H,), joka on poik-5 keutustaajuuteen suhteutetulla ensimmäisellä taajuudella; poikkeutuskäämin (LH), jossa on pyyhkäisyvirta mainitulla poikkeutustaajuudella poikkeutusjakson juova-ja paluuaikavälien aikana, mainitun poikkeutuskäämin (L„) sisältyessä paluuresonanssipiiriin (27) mainitun paluu-10 aikavälin aikana; kytkentävälineet (Ql, Dl, D2), jotka on kytketty poikkeutuskäämiin (L„) ja jotka ovat vasteellisia mainitulle sisääntulosignaalille paluujännitteen synnyttämiseksi paluuaikavälin aikana; 15 juovakapasitanssin (C„), joka on kytketty poikkeu tuskäämiin ( Lh) muodostamaan poikkeutuskäämin kanssa ensimmäisen juovaresonanssipiirin juova-aikavälin aikana, niin että mainittu pyyhkäisyvirta juovakapasitanssissa (C.) kehittää siihen parabolisen jännitteen juova-aikavä-20 Iin aikana; lähteen (90) syöttöjännitteelle, joka on kehitetty syöttönapaan (22a); syöttöinduktanssin (Wl), joka on kytketty syöttö-jännitelähteen (90) ja juovakapasitanssin (C.) väliin, 25 niin että syöttöinduktanssin (Wl) kautta syötetään syöt- tötasavirran ensimmäinen osuus, joka täydentää paluureso-nanssipiirin (27) energiahäviöiden ensimmäistä osuutta; tunnettu välineestä (R18), joka on kytketty syöttönapaan (22a) ja toiseen napaan (112), joka on kytketty 30 juovakondensaattoriin (Ce), mainitun syöttötasavirran toisen osuuden syöttämiseksi juovakondensaattorille (C.) virtatiellä, joka ohittaa syöttöinduktanssin (Wl), mainittujen energiahäviöiden toisen osuuden täydentämiseksi, niin että syöttötasavirran toinen osuus syötetään vaihto-35 virtakuormittamatta merkittävästi ensimmäistä juovareso- nanssipiiriä. i6 84005

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu aaltoilevan vaihtovirtasignaalin (V6) lähteestä, joka signaali on mainittuun ensimmäiseen taajuuteen suhteutetulla taajuudella ja kytketty mainittuun toiseen 5 napaan (112) epäsymmetristen lineaarisuusvirheiden korjaamiseksi .

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu toisesta resonanssipiiristä (60), joka sisältää toisen kapasitanssin (C6) ja modulointi-induktanssin 10 (I»i), jotka on kytketty ensimmäiseen resonanssipiiriin (Lh, C.) sisäpuolisen neulatyynyvääristymän korjauksen aikaansaamiseksi.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että modulointi-induktanssilla (Lx) on 15 ensimmäinen napa (113), joka on kytketty juovakondensaat-toriin (C,), ja toinen napa (111), joka on kytketty toiseen kapasitanssiin (C6), mainitun toisen resonanssipii-rin muodostamiseksi, Joka synnyttää modulointi-induktanssin (Lj) ensimmäisen modulointivirran, joka aikaansaa si-20 säpuolisen neulatyynyvääristymän korjauksen, ja että syöttövirran toinen osuus on kytketty modulointi-induktanssiin (Lj) mainittujen ensimmäisen (113) ja toisen (111) navan väliin.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, t u n -25 n e t t u siitä, että juovakondensaattori (Ca) toimii matalaimpedanssisena ohituskapasitanssina mainitulle pyyhkäisyvirralle modulointi-induktanssin (Lj) oleellisesti koko paluuaikavälin ajan.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, t u n -30 n e t t u siitä, että vastaavat vaihtojännitekomponentit modulointi-induktanssin mainitussa ensimmäisessä (113) ja toisessa (111) navassa ovat vaiheeltaan sellaisia että ne oleellisesti vähentävät vaihtojännitekomponenttia mainitussa kolmannessa navassa.

7. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tun nettu paluukapasitanssista (CRD), joka on kytketty i7 84005 poikkeutuskäämiin (LH) muodostamaan paluuresonanssipiiri (27), ja toisen modulointivirran (i3) lähteestä (Q4), jota virtaa moduloidaan pystytaajuudella ulkopuolisen neu-latyynyvääristymän korjauksen aikaansaamiseksi, mainitun 5 toisen modulointivirran (i3) ollessa kytketty paluureso-nanssipiirille (27) suuren impedanssin (johtamaton Q4) kautta, joka eristää paluuresonanssipiirin (27) syöttö-induktanssista paluuaikavälin aikana.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, t u n -10 n e t t u siitä, että mainitun toisen modulointivirran lähde (Q4) muuttaa mainittua ensimmäistä modulointivirtaa (i2) toisen modulointivirran mukaisesti, jotta aikaansaadaan sekä sisäpuolisen että ulkopuolisen neulatyynyvää-ristymän korjaus.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tun nettu siitä, että syöttönäpä (22a) ja mainittu toinen napa (112) ovat oleellisesti samassa tasajännitteessä mutta oleellisesti eri vaihtojännitteissä.

10. Poikkeutuslaite, joka käsittää: 20 lähteen sisääntulosignaalille (H2), joka on poik- keutustaajuuteen suhteutetulla ensimmäisellä taajuudella; poikkeutuskäämin (L„), jossa on poikkeutustaajuinen pyyhkäisyvirta poikkeutusjakson juova-aikavälin aikana ja paluuaikavälin aikana, poikkeutuskäämin sisältyessä 25 paluuresonanssipiiriin (27) paluuaikavälin aikana; kytkentävälineet (Ql), jotka on kytketty poikkeutuskäämiin (Lh) ja jotka ovat vasteellisia mainitulle sisääntulosignaalille (H,) paluujännitteen synnyttämiseksi paluuaikavälin aikana, joka paluujännite synnyttää mai-30 nitun pyyhkäisyvirran poikkeutuskäämiin (1^); juovakapasitanssin (Ce), joka on kytketty poikkeutuskäämiin (Lh) muodostamaan poikkeutuskäämin kanssa ensimmäisen juovaresonanssipiirin juova-aikavälin aikana, niin että pyyhkäisyvirta juovakapasitanssissa (C,) kehit-35 tää juova-aikavälin aikana parabolisen jännitteen juova-kapasitanssiin; ie 84005 syöttöj ännitelähteen (90); syöttöinduktanssin (Wl), joka on kytketty syöttö-jännitelähteen (90) ja juovakapasitanssin (C,) väliin, niin että mainitun syöttöinduktanssin (Wl) kautta syöte-5 tään syöttövirran ensimmäinen osuus, joka täydentää pa-luuresonanssipiirin (27) energiahäviöiden ensimmäistä osuutta; tunnettu: piirihaarasta, joka sisältää toisen kapasitanssin (C6) ja toisen induktanssin (L^), mainitulla toisella in-10 duktanssilla (Lx) ollessa ensimmäinen napa (113), joka on kytketty juovakapasitanssiin (CB), ja toinen napa (111), Joka on kytketty mainittuun toiseen kapasitanssiin (C6), toisen resonanssipiirin muodostamiseksi, joka synnyttää toiseen induktanssiin (L1) vaihtovirran, joka on kytketty 15 toiselle kapasitanssille (C6) jännitteen kehittämiseksi mainittuun toiseen kapasitanssiin (C6) taajuudella, joka on suhteutettu poikkeutustaajuuteen, mainittujen jännitteiden ensimmäisessä (113) ja toisessa (111) navassa ollessa yhdistetty toisen induktanssin () kolmanteen na-20 paan (112), jotta aikaansaadaan oleellinen mainittuun kolmanteen napaan (112) kehitetyn vaihtojännitekomponen-tin kumoaminen; ja Impedanssista (R18), joka on kytketty syöttöjänni-telähteen (90) ja toisen induktanssin (Lj) kolmannen na-25 van (112) väliin mainitun syöttövirran toisen osuuden syöttämiseksi juovakapasitanssille (Cs) mainitun kolmannen (112) navan kautta, joka toinen osuus täydentää mainittujen energiahäviöiden toista osuutta siten, että mainittu toinen virta ohittaa syöttöinduktanssin (Wl). 30 i9 84005