FI59433B - Tryckloest flerstegsfoerfarande foer klorfattig blekning av cellulosa - Google Patents

Tryckloest flerstegsfoerfarande foer klorfattig blekning av cellulosa Download PDF

Info

Publication number
FI59433B
FI59433B FI499/73A FI49973A FI59433B FI 59433 B FI59433 B FI 59433B FI 499/73 A FI499/73 A FI 499/73A FI 49973 A FI49973 A FI 49973A FI 59433 B FI59433 B FI 59433B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
pulp
bleaching
peroxide
stage
chlorine
Prior art date
Application number
FI499/73A
Other languages
English (en)
Other versions
FI59433C (fi
Inventor
Gerhard Hebbel
Horst Krueger
Werner Traser
Herbert Pfand
Original Assignee
Degussa
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Degussa filed Critical Degussa
Application granted granted Critical
Publication of FI59433B publication Critical patent/FI59433B/fi
Publication of FI59433C publication Critical patent/FI59433C/fi

Links

Classifications

    • D—TEXTILES; PAPER
    • D21—PAPER-MAKING; PRODUCTION OF CELLULOSE
    • D21C—PRODUCTION OF CELLULOSE BY REMOVING NON-CELLULOSE SUBSTANCES FROM CELLULOSE-CONTAINING MATERIALS; REGENERATION OF PULPING LIQUORS; APPARATUS THEREFOR
    • D21C9/00—After-treatment of cellulose pulp, e.g. of wood pulp, or cotton linters ; Treatment of dilute or dewatered pulp or process improvement taking place after obtaining the raw cellulosic material and not provided for elsewhere
    • D21C9/10—Bleaching ; Apparatus therefor
    • D21C9/1057—Multistage, with compounds cited in more than one sub-group D21C9/10, D21C9/12, D21C9/16

Landscapes

  • Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Wood Science & Technology (AREA)
  • Paper (AREA)
  • Polysaccharides And Polysaccharide Derivatives (AREA)

Description

---—* r»l KUULUTUSJULICAISU r n A -7 τ 4fiTjfc ™ ^ UTLAQGNI NGSSKRIFT 59433 C (49 Patentti rcyunnetty 10 03 1931 Patent raeddelat v (51) Kv.lk.>t.a.3 D 21 C 9/10 SUOM I — FI N LAN D (21) ftMnttltwkainua —Ρκ«ΜΜβΙιηΙη« **99/73 (22) HakamltptM —An<eVnlnpdt« 20.02.73 (23) AlkupUvt—GIMfhtodag 20.02.73 (41) Tulitit lulkbukal — Bllvlt offuncllg 22.10.73 P»Unttt- i> r«kl*t«ri hallitut (44) Nlht*vftk,lf»non |t kuuLjulkihun pvm. — _n , fll
Patent· och ragIttarttyraltan ' Amekm utbgd och uti.skriftwi pubiic*r*d 30. U4.01 (32)(33)(31) Pyydetty ttuoikwit —a«gtrd pHoriut 21.0^.72
Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) P 2219501.6 Toteennäytetty-Styrkt (71) Degussa Aktiengesellschaft, Weissfrauenstrasse 9» 6000 Frankfurt 1,
Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Gerhard Hebbel, Traisa, Horst Kruger, Darmstadt, Werner Traser, Darmstadt-Arheiligen, Herbert Pfand, Wolfgang, Saksan Liittotasavalta- Förbundsrepubliken lyskland(DE) (7*0 Oy Kolster Ab (5*0 Monivaiheinen paineeton menetelmä sellun valkaisemiseksi lähes kloo-rittomasti - Trycklöst flerstegsförfarande för klorfattig blekning av cellulosa
Kemiallista tietä, esim. sulfiittimenetelmällä tai alkalisella natrium-hydroksidi- eli sulfaattimenetelmällä saatu sellu sisältää pääaineosana olevan sellun lisäksi pieniä määriä ligniiniä, hemiselluloosaa ja eräitä muita aineita. Mainitut sellun epäpuhtaudet ja ensisijaisesti ligniini aiheuttavat sellun tai siitä valmistettujen tuotteiden värjäytymistä tai kellastumista. Jotta sellusta voitaisiin valmistaa erittäin valkoisia ja kellastumattomia papereita tai muita tuotteita, on kemiallisen keiton jälkeen välttämätöntä poistaa jäljelle jääneet ligniinitähteet ja muut haitalliset epäpuhtaudet yleensä 3-8 vaihetta käsittävän monivaihevalkaisun avulla. Valkaisukemikaaleina käytetään nykyään pääasiassa klooria (C), klooridioksidia (D) ja natrium- tai kalsiumhypokloriittia (H).
Näiden ohella käytetään myös vetyperoksidia (P) ja viime aikoina on otettu käyttöön molekyylimuodossa oleva happi (Og). Yksittäisten valkaisuvaiheiden välissä käytetään usein aikalisiä uuttoja (E) (C. W. Bailey, C. W. Dence, Tappi, osa 1*9, s. 9-15).
2 59433
Valmistettaessa täysin valkaistua sellua (valkoisuus 88 % MgO, mieluiten 90 % MgO) tavanomaiseen valkaisuun sisältyy yksi tai kaksi alkuainekloorilla suoritettua kloorausvaihetta ja tämän lisäksi useimmissa tapauksissa yksi tai kaksi hypokloriittivaihetta ja yksi tai kaksi klooridioksidivaihetta. Tällöin muodostuu lähinnä kloorausvaiheessa, jossa sellun painosta laskettuna käytetään i+ —8 % klooria, suuria määriä suolahappoa, joten jätevedet sisältävät runsaasti suolahappoa tai neutraloinnin jälkeen natriumkloridia. Vähäisemmässä määrin tämä koskee myös hypokloriittivalkaisua. Mutta epäorgaanisten tuotteiden lisäksi valkaisimojätevedet sisältävät myös sellun painosta laskettuna n. 6-12 paino-# liuenneita, orgaanisia aineita. Yhteensä tämä merkitsee jätevesiä vastaanottavien vedenottoaltaiden ja vesistöjen huomattavaa kuormittamista. Tämä on johtanut kloorivalkaisuvaiheen korvaamiseen molekyylimuodossa olevalla hapella suoritetulla valkaisulla, jolloin on kuitenkin käytettävä painetta. Lisäksi ei vielä tiedetä, pystyvätkö kirjallisuudessa ehdotetut lisäaineet, esim. MgCO^ tai MgO estämään alkalisen happipaine-käsittelyn aiheuttamaa lujuuden alenemista. (DE 2 109 5^2, Rowlandson, Tappi 5^, 962-967 (1971)» n:o 6). Esimerkkejä nykyään käytössä olevista valkaisuista ovat vaiheet C/E/H, C/E/H/E/H, C/E/H/H, C/E/H/D, C/E/D/E/D, C/E/H/D/P, C/E/H/D/E/D, C/E/H/E/D ja C/E/H/D/H. Aivan viime aikoina on tutkittu vaiheiden A/02/D/E/D, A/02/H/D/E/D ja A/O^/D/P/D käyttökelpoisuutta (A = hapan esikäsittely, 0^ = mole-kyylihappivalkaisu, ks. Rowlandson loc. cit.).
Alkalinen käsittely päättyy yleensä neutralointiin rikkihapokkeella tai muilla hapoilla, esim. rikkihapolla, mitä ei yleensä pidetä valkaisuvaiheisiin kuuluvana. Kloorausvaiheiden ohella voidaan käyttää klooridioksidia. Sellun valkaisussa käytetään nykyään vety- tai natriumperoksidia, mutta yleensä niitä käytetään yksivaihevalkaisussa vähäisemmän valkoisuuden saavuttamiseksi tai monivaihe-täysvalkaisun päätevaiheena. Jälkimmäisessä tapauksessa on peroksidivaiheessa saavutettavissa vain vähäinen valkoisuuden paraneminen, mutta kellastumiskestävyys on hyvä.
Täysvalkaisussa ei aikaisemmin ole käytetty peroksidia päävalkaisuaineena.
Nyt on keksitty sellun monivaiheinen täysvalkaisumenetelmä, jossa ei käytetä painetta ja jonka kloorinkulutus on tuntuvasti pienentynyt. Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, että sellu mahdollisesti ilman hapettavia valkaisuaineita suoritetun happamen esikäsittelyn jälkeen valkaistaan ensimmäisessä vaiheessa vetyperoksidilla, natriumperoksidilla ja/tai tert-butyylihydroperoksidil-la, tämän jälkeen klooridioksidilla ja kolmannessa vaiheessa vielä kerran vetyperoksidilla, natriumperoksidilla ja/tai tert-butyylihydroperoksidilla.
Vaikeasti valkaistavien sellujen, esim. sulfaattisellujen kohdalla on osoittautunut, että varsinaisen kolmivaihevalkaisun jälkeen voidaan liittää vähintään yksi klooridioksidi- ja/tai peroksidivaihe. Erityisen edullisesti 3 59433 käsittelysar ja, esim. erityisen edullinen viisivaihesarja vetyperoksidi (l) -klooridioksidi (2) - vetyperoksidi (3) - klooridioksidi (U) - vetyperoksidi (5) päätetään peroksidivaiheella. Tarpeen vaatiessa voidaan helposti valkaistavien sellujen kohdalla tietenkin käyttää kolmivaihesarjaa suurempaa sarjaa.
Peryhdisteinä tulevat kysymykseen vetyperoksidi, natriumperoksidi ja muut epäorgaaniset tai orgaaniset peroksidit tai hydroperoksidit, erityisesti vetyperoksidi, natriumperoksidi tai tert.-butyylihydroperoksidi tai mainittujen komponenttien seokset vesiliuoksina. Erittäin sopivia ovat vetyperoksidi ja natriumperoksidi. Käyttömäärät voivat olla 0,5“10 paino-#. Mieluiten käytetään 0,5-6 paino-# laskettuna 100 #:na vetyperoksidina ja käytetyn uunikuivatun sellun painosta. Ensimmäisessä ja kolmannessa vaiheessa peryhdisteet voivat olla samoja, mutta näissä vaiheissa ne voivat myös olla erilaisia. Lisäksi on mahdollista käyttää yhdessä vaiheessa useita peryhdisteitä.
Klooridioksidi voidaan tunnettuun tapaan valmistaa natriumkloraatista tai natriumkloriitista sellun kera tai ilman sitä ja käyttää happamassa väliaineessa. Keksinnön mukaisen menetelmän oleellinen kohta on, että klooridioksidia käytetään vain sellainen määrä, että kokonaismenetelmän maksimikloorinkulutus ei ylitä yhtä paino-#. Tällöin kloorimäärä on laskettu käytetyn sellun määrästä. Tavallisesti sellutehtaissa valmistetussa klooridioksidissä on epäpuhtautena pieniä määriä alku-aineklooria, esim. 1 osa Clg 10 osaa kohti klooridioksidia, mikä ei kuitenkaan ole haitallista.
HappameLla esikäsittelyllä tarkoitetaan samantapaista käsittelyä kuin happivalkaisussa. Mieluiten se suoritetaan rikkihapolla tai rikkihapokkeella ja sitä käytetään, kun valkaisulla on poistettava vaikeasti poistettavia aineita, esim. hemiselluloosaa (Rowlandson loc. cit).
Peryhdistevalkaisu suoritetaan tunnettuun tapaan 20°C:sta valkaisukylvyn kiehumapisteeseen. Tietenkin voidaan valkaista paineessa, mutta peryhdisteiden käytön ja mainitun sarjan nimenomaisena etuna on menetelmän paineettomuus, so. ei tarvita lisäpainetta.
Valkaisukylvyssä voidaan käyttää tavanomaisia epäorgaanisia kompleksinmuodostajia ja stabilisaattoreita, esim. vesilasia, magnesiumsulfaattia tai orgaanisia fosfori- ja typpipitoisia kompleksinmuodostajia, esim. etyleenidiamiinitetra-etikkahappoa, dietyleenitriamiinipentaetikkahappoa ja nitrilotrietikkahappoa. On myös mahdollista käyttää typettömiä ja fosforittomia kompleksinmuodostajia, esim. polyoksikarbonihappoja DE 1 901* 9^0, DE 1 90U 9U1 ja DE 1 9U2 556 mukaisesti. Tarvittaessa voidaan vesilasi täysin korvata orgaanisilla kompleksinmuodostajilla, jolloin pervaiheiden valkaisujäteve- 5 9 4 3 3 siä voidaan käyttää keittolipeän haihdutuksessa ja poltossa sekä kemikaalien talteenotossa. Käytettäessä emäksenä natriumhydroksidia tai natriumkarbonaattia tämä koskee ainakin sulfaattisellutehtaita ja natriumsulfiittisellutehtaita, käytettäessä kalsiumhydroksidia kalsiumbisulfiittisellutehtaita ja käytettäessä ammoniakkia kaikkia sulfaatti- ja sulfiittisellutehtaita.
Selvennyksenä esitettäköön seuraavat esimerkit, joissa prosenttiarvot aina merkitsevät valkaisemattomasta, kuivasta sellusta laskettuja paino-#. Tällöin tarkoitetaan kuidun konsentraatiolla sulpussa olevaa sellua paino-#:na. Kaikissa kokeissa käytettiin emaloituja astioita, joissa oli kovuudeltaan 5° dH olevaa vesijohtovettä ja 100 g sellua (kuivattuna). pH-arvo mitattiin valkaisun alussa. Jokaisen vaiheen jälkeen sellua pestiin vesijohtovedellä ja viimeisen vaiheen jälkeen hapotettiin rikkidioksidilla. Mainitut valkoisuusarvot (remissioarvot) määritettiin saksalaisen normin (Zellcheming-Merkblätter) mukaan Zeiss-Elrepho-valkoisuusmittarilla, suodin R U6. Ifyös mainitut lujuus- ja jauhautumisarvot määritettiin saksalaisten normien mukaan.
Esimerkki 1 Mäntypaperisulfiittisellua (valkoisuusarvo 59 % MgO, kappaluku skandinaavisen normin mukaan 23,7) valkaistiin viidessä vaiheessa seuraavissa olosuhteissa: 1. Vaihe: 1,3 # H^Og, ^ NaOH, 3 % vesilasia, 65°C, 12 # kuitukonsentraatio, 3 h 3. Vaihe: 0,75 # H^O^, ^ NaOH, 3 % vesilasia, 65°C, 12 # kuitukonsentraatio, Uh U. Vaihe: 0,U # ClO^, pH 3,5, 75°C, 12 # kuitukonsentraatio, 2 h 5. Vaihe: 0,5 # ^0^, 1,0 # NaOH, 2 # vesilasia, 65°C, 12 # kuitukonsentraatio, U h. Viidennen vaiheen jälkeen sellun valkoisuusaste oli 92,9 # MgO.
Ensimmäisessä, kolmannessa ja viidennessä vaiheessa tarvittiin lämpötilassa 100°C vain 20 minuutin reaktioaika, jolloin saavutettiin valkoisuusaste 90,2 # MgO.
Varmuuden vuoksi käytettiin esimerkissä 1 vesilasia raskasmetalli-ionien aiheuttaman vetyperoksidin hajoamisen estämiseksi. Esimerkit 2 ja U osoittavat kuitenkin, että käytettäessä tässä mainittua vesijohtovettä voidaan valkaista ilman vesilasiakin.
Esimerkki 2
Edellä mainitun esimerkin sulfiittisellu valkaistiin viidessä vaiheessa seuraavissa olosuhteissa: 1. Vaihe: 1,3 % HgO^, 2 # NaOH, 65°C, 12 # kuitukonsentraatio, 3 h 2. Vaihe: 0,6 # CIO2, pH 3,5, 75°C, 12 # kuitukonsentraatio, lh 3. Vaihe: 0,75 # H^O, 1,5 # NaOH, 65°C, 12 # kuitukonsentraatio, Uh U. Vaihe: 0,U % C102, pH 3,7, 75°C, 12 # kuitukonsentraatio, Uh 5. Vaihe: 0,5 # HgC^, 1 % NaOH, 65°C, 12 % kuitukonsentraatio, U fr.
5 59433 Tämän valkaisuaarjen jälkeen sellun valkoisuusaste oli 93,0 % MgO.
Esimerkki 3
Edellisissä esimerkeissä käytettyä sellua valkaistiin seuraavasti viidessä vaiheessa vertaamalla nykyään käytössä olevaan valkaisusarjaan: 1. Vaihe: k % C102, 20°C, kt5 % kuitukonsentraatio, 1 h 2. Vaihe: 1,2 % NaOH, 20°C, l+,5 % kuitukonsentraatio, lh (uuttovaihe)
3. Vaihe: 1,2 % natriumhypokloriitin muodossa olevaa aktiiviklooria, pii 9,5, 38° C
k. Vaihe: 0,5 % C102> pH 3,5, T5°C, 12 % kuitukonsentraatio, 1,5 h 5. Vaihe: 0,5 % natriumhypokloriitin muodossa olevaa aktiiviklooria, pH 9,1, 3o C, l+,5 % kuitukonsentraatio, 3 h.
Viidennen vaiheen jälkeen sellun valkoisuusaste oli 91,9 % MgO.
Esimerkin 2 olosuhteissa valkaistulla sellulla (kappaluku 23,7), jonka jau-. o hatusaste oli 30 Schopper-Riegler, oli seuraavat, valkaisemattomasta sellusta lasketut lujuusominaisuudet: repeämispituus 96,6 % ja repeämistyö Brecht-Imsetin mukaan 98,1 %. Saman esimerkin 3 mukaan valkaistun sellun vastaavat arvot olivat repeämispituus 97,1+ % ja repeämistyö Brecht-Imsetin mukaan 98,0 %.
Kun oli kolme tuntia kuumennettu 105°C:ssa (lämpökellastuminen), oli valkoi-suusasteen aleneminen esimerkissä 2 2,5 % MgO ja esimerkissä 3 7,3 % MgO.
Valkaisun aiheuttama saantotappio oli esimerkissä 2 6,U % ja esimerkissä 3 6,1 % laskettuna valkaisemattomasta sellusta.
Kolmen vaiheen avulla on ilman muuta saavutettavissa 90 % MgO ylittävä valkoisuusaste kuten seuraavasta esimerkistä 1+ käy ilmi.
Esimerkki 1+
Teknistä, lievästi keitettyä mäntypaperisulfiittisellua (kappaluku 15,6) valkaistiin kolmessa vaiheessa seuraavissa olosuhteissa (lähtövalkoisuus 50,3 %
MgO) : l. Vaihe: 1,3 % H2°2* 2,0 ^ 0,12 % dietyleenitriamiinipentaetikkahappoa, 65°C, 12 % kuitukonsentraatio, 1+ h 2. Vaihe: 0,6 % C102, pH l+,0, 75°C, 12 % kuitukonsentraatio, 4 h 3. Vaihe: 0,75 % H202, 1,5 % NaOH, 0,12 % dietyleenitriamiinipentaetikkahappoa, 65°C, 12 % kuitukonsentraatio, U h.
Valkaisun jälkeen sellun valkoisuusaste oli 91,1+ % MgO.
Esimerkki 5
Esimerkin 1+ sellua valkaistiin samalla tavoin vesilasilla orgaanisen kompleksinmuodostajan asemasta.
6 59433 1. Vaihe: 1,3 % H^O^, ^ ^ NaOH, 3 % vesilasia, 65°C, 12 % kuitukonsentraatio, ** h 2. Vaihe: 0,6 % ClO^j pH 3,5» T5°C, 12 % kuitukonsentraatio, 1,5 h.
3. Vaihe: 0,75 % 1,5 ί NaOH, 3 % vesilasia, 65°C, 12 % kuitukonsentraatio, U h.
Kolmannen vaiheen jälkeen sellun valkoisuusaste oli 90,3 % MgO.
Esimerkki 6
Esimerkkien ** ja 5 sellua valkaistiin ilmein vesilasia, kompleksinmuodostajaa tai muita stabiloivia komponentteja ja lämpötilan, kuitukonsentraation, reaktio-ajan ja kemikaalimäärien suhteen samoissa olosuhteissa. Käytännössä tämä tulee kysyäkseen vain käytettäessä niukasti raskasmetalleja sisältävää vettä, koska muussa tapauksessa vetyperoksidin hajoaminen saattaa häiritä. Tämän kolmivaihevalkaisun jälkeen sellun valkoisuusaste oli 89,9 % MgO.
Verrattaessa valkaisuun hapella ensimmäisessä vaiheessa ja tavanomaiseen jatkosarjaan tai esim. sarjaan 1. vaihe: happi, 2. vaihe: kloori + klooridioksidi (kloorin ja klooridioksidin suhde 20:1 - 5:1), 3. vaihe: happi, *». vaihe: klooridioksidi (DT-OS 2 001 526), on tässä kuvatuilla uusilla sarjoilla, esim. 1. vaihe: peroksidi, 2. vaihe: klooridioksidi, 3· vaihe: peroksidi, U. vaihe: klooridioksidi, 5. vaihe peroksidi, se etu, että voidaan toimia paineetta. Käytettäessä happea päävalkaisimena vain pienien klooridioksidimäärien ohella saanto on pienempi kuin käytettäessä uusia valkaisusarjoja, mikä ilmenee seuraavasta esimerkistä.
Esimerkki 7 (vertailuesimerkki )
Esimerkkien 1-5 mäntypaperisulfiittisellua valkaistiin seuraavasti: 1. vaihe: happipaineessa 10 at, U % NaOH, 0,5 % MgO, 100°c, 25 % kuitukonsentraatio, 90 minuuttia; tämän vaiheen jälkeen oli sellun paino vähentynyt jo 7,2 paino-# valkaisemattoman sellm painosta laskettuna, 2. vaihe: 0,6 % kloori di oksi di a, pH h,5, 75°C, 12 % kuitukonsentraatio, 3. vaihe: 0,3 % NaOH, 75°C, 1 h, **. vaihe: 1*,0 % CIO2» pH k,5, 75°C, 12 % kuitukonsentraatio, U h. Tämän jälkeen sellun valkoisuusaste oli 90,** MgO ja saantotappio oli yhteensä 8,9 paino-# laskettuna uunikuivatusta sellusta.
Periaatteessa peroksidivalkaisuvaiheiden kuitukonsentraatio voi alittaa esimerkeissä mainitut arvot. Yleensä voidaan kuitenkin lähtökohtana pitää sitä, että haluttaessa saavuttaa määrätty valkoisuusaste käytetään sitä vähemmän vetyperoksidia tai klooridioksidiakin mitä suurempi on kuitukonsentraatio, so. kostean sulpun sellupitoisuus. Niinpä aparatiivisten edellytysten vallitessa voidaan sellua valkaista vetyperoksidilla kuitukonsentraation ollessa 30-UO %.
59433 Käytettäessä vain kahta valkaisuainetta, jotka kuitenkin kumpikin on jakautunut kahdeksi, kolmeksi vaiheeksi, on mahdollista tuntuvasti parantaa valkaisimon vedenkäytön ja valkaistaessa valkaisuaineiden ylimäärällä mahdollisesti nyös kemikaalikäytön taloudellisuutta, jolloin lopputuotteena saadaan suhteellisen paljon liuenneita orgaanisia aineita sisältäviä valkaisujätevesiä. Arvoa 0,5~1,0 # voidaan jo pitää korkeana. Seuraavassa esimerkissä esitetään vain eräs tapa vedenkäytön järjestämiseksi.
Esimerkki 8
Ifyös esimerkeissä 1-3 käytettyä mäntypaperisulfiittisellua valkaistiin viidessä vaiheessa: 1. Vaihe: 1,3 # ^»6 # NaOH, 60°C, 14 # kuitukonsentraatio, 4 h 2. Vaihe: 0,6 # C102» 70°C, 12 # kuitukonsentraatio, 3 h 3. Vaihe: 0,75 # H20, 1,5 # NaOH, 60°C, l4 # kuitukonsentraatio, 4 h 4. Vaihe: 0,4 # C102, 70°C, 12 # kuitukonsentraatio, 3 h 5. Vaihe: 0,5 # HgOg, 1,0 # NaOH, 60°C, 14 # kuitukonsentraatio, 4 h.
Kussakin peroksidivalkaisuvaiheessa käytettiin sellun painosta laskettuna 1,2 # dietyleenitriamiinipentaetikkahappoa. Kunkin valkaisuvaiheen jälkeen sulppua laimennettiin vesijohtovedellä, jolloin muodostui 4,5 paino-# uunikuivattua sellua sisältävä suspensio. Tämän jälkeen vesi poistettiin osittain ennen seuraavaa vaihetta ja lisättiin valkaisukemikaaliliuosta siten, että sulppu valkaisun aikana sisälsi 12 paino-# ja 14 paino-# sellua vastaten kuitukonsentraatio!ta 12 # ja 14 #. Yksittäisten vaiheiden osittaisessa vedenpoistossa saatuja suodoksia käytettiin tässä esimerkissä yllä kuvatulla tavalla viisivaiheisesti valkaistun saman sellun 12 paino-# ja 14 paino-# sisältävän sulpun laimentamiseksi kulloinkin 4,5 paino-#:ksi sellua. Samalla tavoin käytettiin viidennen vaiheen suodosta kolmannen vaiheen laimentamiseksi ja kolmannen vaiheen suodosta ensimmäisen vaiheen laimentamiseksi. Neljännen vaiheen suodosta käytettiin toisen vaiheen laimentamiseksi.
Tässä toisessa valkaisusarjassa käytettiin sellun painosta laskettuna 28-kertainen vesimäärä. Tämä vesimäärä muodostuu pesu- ja laimennusvesien kokonaismäärästä ensimmäisen vaiheen n. 14 #:sta kuitutiheydestä viimeisen valkaisuvaiheen laimennuksen ja uudelleenkonsentroinnin jälkeiseen n. 14 #:een kuitukonsentrautioon, jolloin peroksidivaiheista saadaan lopuksi lähes klooritonta jätevettä, joka sisälsi valkaisussa liuenneiden aineiden pääosan. Tämän voimakkaan ruskeaksi värjäytyneen jäteveden ohella muodostui klooridioksidivaiheista vielä erittäin lievästä värjäytynyttä jätevettä. Tämän toisen viisivaihevalkaisun jälkeen sellun valkoisuusaste oli yli 90 # MgO.
59433
Esimerkissä 8 kuvatulla tavalla voidaan vesikiertoa lyhentää entisestäänkin esim. lisäämällä yksittäisten vaiheiden vesikiertoa, jolloin uunikuivatusta sellusta laskettuna muodostuu vain 10-30-kertainen määrä jätevettä. Kuten yllä mainittiin voidaan peroksidivalkaisuvaiheiden valkaisussa liuenneiden aineiden pääosan sisältävää jätevettä käyttää keittolipeän haihdutuksessa ja poltossa ja hyväksikäytössä. Koska lisäksi klooridioksidivaiheissa käytetään vain vähän klooria (kloo-ridioksidin muodossa) - esimerkeissä valkaisemattoman sellun painosta laskettuna 0,6-1,0 paino-# klooridioksidia, vastaten n. 0,3-0,5 paino-# klooria - esimerkeissä valkaisemattoman sellun painosta laskettuna 0,6-1,0 paino-# klooridioksidia, vastaten n. 0,3-0,5 paino-# klooria - voidaan hapetusvaiheesta riippumatta uutta menetelmää teknisesti toteutettaessa peroksidivaiheisiin joutuva kloorimäärä jättää huomiotta. Valkaisujätevesien ja keittojätelipeän yhteisessä käsittelyssä, haihduttamisessa ja hyväksikäytössä tai poltossa saattaa lähinnä natriumkloridin, suolahapon tai klooriligniinin muodossa olevan kloorin pitoisuus olla 0,3-0,5 paino-# (kuten aina sellun painosta laskettuna).
Nykyään vielä käytetyissä valkaisumenetelmissä esiintyvät 10-20-kertaiset kloorimäärät - jätevesissä kuten sanottu lähinnä natriumkloridin, suolahapon ja klooriligniinin muodossa - johtavat kertyneitä jätevesiä haihdutettaessa ja edelleentyöstettäessä korroosion lisääntymiseen. Haihdutettuja jätevesiä poltettaessa muodostuu suuren suolapitoisuuden vuoksi vain vähän käyttökelpoista tuhkaa. Samalla tavoin suuri suolapitoisuus johtaa eristettäessä esim. suihkukuivaarnalla jätevesissä olevia aineita vain rajoitetusti käyttökelpoisiin tuotteisiin.
Käytettäessä uutta valkaisumenetelmää ja tämän ohella yhdistettyjen keittoja valkaisujätevesien suhteellisen ongelmatonta haihdutusta ja jatkotyöstöä polttamalla tai suihkekuivaarnalla, ei biologinen selkeytyslaitos olisi tarpeen tai jo olemassa olevan laitoksen kuormitus vähenisi tuntuvasti. Siten voitaisiin myös estää vaara, että biologisesti selkeytyksestä huolimatta klooriligniinia tai muita vaikeasti hajoavia ligniinituotteita joutuu vedenottoaltaisiin.
Se seikka, että uuden, ympäristöystävällisen menetelmän avulla voidaan valkaista näin pienillä kloorimäärillä on erityisen mielenkiintoista ja uutta täys-valkaistaessa selluja valkoisuusasteeeeen 88 # MgO, mieluiten jopa arvoon 90 #
MgO tai siitä yli. Tämän ohella voidaan selluja uuden menetelmän avulla tietenkin osavalkaistakin.
Mieluiten menetelmä toteutetaan jatkuvatoimisena.
9 59433
On myös eduksi, että koko valkaisumenetelmässä joudutaan käyttämään valkaistavasta sellusta laskettuna vain 10-U0-kertainen määrä pesu- ja laimennusvettä ja siten muodostuu myös vain vastaava määrä jätevettä. Tämä saavutetaan siten, että peroksidivaiheissa ja vastaavasti klooridioksidivaiheissa pesu- ja laimennusvesi palautetaan kiertoon. Niinpä toisen vaiheen pesu- ja laimennusvesi joutuu takaisin ensimmäiseen peroksidivaiheeseen tai klooridioksidivaiheeseen tai kolmannesta vaiheesta toiseen tai ensimmäiseen vaiheeseen. f$yös yksittäisvaiheissa on kierto-palautus mahdollinen.

Claims (6)

  1. 5 S 4 3 3 10
  2. 1. Monivaiheinen, paineeton menetelmä sellun valkaisemiseksi lähes kloori ttomasti käyttäen väliaineena vettä, tunnettu siitä, että sellu mahdollisesti ilman hapettavia valkaisuaineita suoritetun happamen esikäsittelyn jälkeen valkaistaan ensimmäisessä vaiheessa vetyperoksidilla, natriumperoksidillä ja/tai tert-butyylihydroperoksidilla, tämän jälkeen klooridioksidilla ja kolmannessa vaiheessa vielä kerran vetyperoksidilla, natriumperoksidilla ja/tai tert-butyylihydroperoksidilla.
  3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että peroksidimäärä on 0,5-6 paino-/? laskettuna sataprosenttiseksi vetyperoksidiksi ja käytetystä sellusta.
  4. 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että klooria käytetään käytetyn uunikuivatun sellun määrästä laskettuna enintään 1 paino-!? klooridioksidin muodossa. U. Patenttivaatimusten 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yksittäisvaiheiden valkaisu suoritetaan valkaisukylvyn lämpötilassa 20°C:sta kiehumalämpötilaan ja normaalipaineessa.
  5. 5. Patenttivaatimusten 1-U mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että koko valkaisumenetelmässä käytetään valkaistavan sellun painosta laskettuna vain
  6. 10-U0-kertainen määrä pesu- ja laimennusvettä ja vastaavasti muodostuu vain 10-U0-kertainen määrä jätevettä käyttämällä toisen tai mahdollisesti myös kolmannen peroksidivaiheen pesu- ja laimennusvesi ensimmäisen ja toisen peroksidivaiheen lopussa sellun uudelleenlaimentamiseen ja -pesuun ja mahdollisesti tämän lisäksi johtamalla vedet yksittäisten valkaisuvaiheiden sisäiseen kiertoon sekä käytettäessä enemmän kuin yhtä klooridioksidivaihetta toimimalla näissä vaiheissa vastaavalla tavalla.
FI499/73A 1972-04-21 1973-02-20 Tryckloest flerstegsfoerfarande foer klorfattig blekning av cellulosa FI59433C (fi)

Applications Claiming Priority (4)

Application Number Priority Date Filing Date Title
DE2219504A DE2219504C2 (de) 1972-04-21 1972-04-21 Mehrstufenbleiche von Zellstoffen mit erheblich reduziertem Chloreinsatz
DE2219504 1972-04-21
FR7628347A FR2365000A1 (fr) 1972-04-21 1976-09-21 Procede de blanchiment de la cellulose a plusieurs etapes avec mise en oeuvre de chlore reduite
FR7628347 1976-09-21

Publications (2)

Publication Number Publication Date
FI59433B true FI59433B (fi) 1981-04-30
FI59433C FI59433C (fi) 1981-08-10

Family

ID=25763122

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI499/73A FI59433C (fi) 1972-04-21 1973-02-20 Tryckloest flerstegsfoerfarande foer klorfattig blekning av cellulosa

Country Status (9)

Country Link
US (1) US3865685A (fi)
AT (1) AT328288B (fi)
BE (1) BE845579Q (fi)
CA (1) CA975508A (fi)
CH (1) CH589752A5 (fi)
DE (1) DE2219504C2 (fi)
FI (1) FI59433C (fi)
FR (1) FR2365000A1 (fi)
SE (1) SE405131B (fi)

Families Citing this family (30)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
DE2219504C2 (de) * 1972-04-21 1974-10-03 Deutsche Gold- Und Silber-Scheideanstalt Vormals Roessler, 6000 Frankfurt Mehrstufenbleiche von Zellstoffen mit erheblich reduziertem Chloreinsatz
FR2255418B1 (fi) * 1973-12-21 1976-05-07 Europeen Cellulose
LU74434A1 (fi) * 1976-02-25 1977-09-12
SE420430B (sv) * 1978-02-17 1981-10-05 Mo Och Domsjoe Ab Forfarande for blekning och extraktion av lignocellulosahaltig material med peroxidhaltiga blekmedel
DE2841013C2 (de) * 1978-09-21 1984-06-07 Degussa Ag, 6000 Frankfurt Verfahren zur Vollbleiche von Zellstoff
US4310384A (en) * 1979-01-11 1982-01-12 Weyerhaeuser Company Reducing chemical transfer between treatment stages
US4238281A (en) * 1979-04-30 1980-12-09 Canadian International Paper Company Simplified bleaching process
GB2061539B (en) * 1979-09-12 1983-08-10 Mitsubishi Paper Mills Ltd Silver halide photographic material
FR2482989A1 (fr) * 1980-05-22 1981-11-27 Interox Procede pour la regeneration de vieux papiers
DE3037718A1 (de) * 1980-10-06 1982-04-15 Ministerio de la Industria Azucarera, Vedado, La Habana Verfahren zum bleichen von begassepulpe
SE451606B (sv) * 1982-09-14 1987-10-19 Sca Development Ab Sett vid blekning av hogutbytesmassor medelst peroxider
EP0402335B2 (en) * 1989-06-06 2001-03-14 Eka Chemicals AB Process for bleaching lignocellulose-containing pulps
DE3937932A1 (de) * 1989-11-15 1991-05-16 Holtzmann & Cie Ag E Verfahren zum delignifizieren und bleichen von ungebleichten zellstoffsuspensionen mit alkalichlorit
SE466060C (sv) 1990-02-13 1995-09-11 Moelnlycke Ab Absorberande kemitermomekanisk massa och framställning därav
US5607546A (en) * 1990-02-13 1997-03-04 Molnlycke Ab CTMP-process
NZ237019A (en) * 1990-02-19 1992-11-25 Amcor Ltd Bleaching paper pulp by initially treating with oxygen and/or hydrogen peroxide and subsequently treating with a bleaching agent without intervening washing steps
SE466061B (sv) * 1990-04-23 1991-12-09 Eka Nobel Ab Blekning av kemisk massa genom behandling med foerst ett komplexbildande aemne och sedan ett peroxidinnehaallande aemne
SE9001481L (sv) * 1990-04-23 1991-10-24 Eka Nobel Ab Reduktion av halogenorganiska foereningar i blekeriavlopp
US6398908B1 (en) 1991-04-30 2002-06-04 Eka Nobel Ab Process for acid bleaching of lignocellulose-containing pulp with a magnesium compound
GB9206415D0 (en) * 1992-03-24 1992-05-06 Albright & Wilson Stabilisation of bleach liquors
SE502706E (sv) 1994-04-05 1999-09-27 Mo Och Domsjoe Ab Framställnng av blekt cellulosamassa genom blekning med klordioxid och behandling av komplexbildare i samma steg
FI98841C (fi) * 1994-06-20 1997-08-25 Kemira Chemicals Oy Menetelmä kemiallisen massan delignifioimiseksi
SE514697C2 (sv) * 1994-08-31 2001-04-02 Valmet Fibertech Ab Eliminering av metalljoner vid blekning av massa
JP3698178B2 (ja) 1995-09-22 2005-09-21 三菱瓦斯化学株式会社 製紙用化学パルプの漂白方法
RU2278914C2 (ru) * 1999-10-15 2006-06-27 Каргилл, Инкорпорэйтид Волокна из зерен растений и их использование
US7747434B2 (en) * 2000-10-24 2010-06-29 Speech Conversion Technologies, Inc. Integrated speech recognition, closed captioning, and translation system and method
US20050133173A1 (en) * 2003-12-17 2005-06-23 Bimal Khandelwal Process for bleaching Kraft pulp
US20080087390A1 (en) * 2006-10-11 2008-04-17 Fort James Corporation Multi-step pulp bleaching
CA2686470C (en) * 2007-05-07 2015-03-31 Hydrite Chemical Co. Systems, compositions, and/or methods for depolymerizing cellulose and/or starch
SE538064C2 (sv) * 2014-06-17 2016-02-23 Valmet Oy Metod för att producera dissolving massa från lignocellulosahaltiga material

Family Cites Families (2)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US2492047A (en) * 1946-03-30 1949-12-20 Du Pont Bleaching wood pulp
DE2219504C2 (de) * 1972-04-21 1974-10-03 Deutsche Gold- Und Silber-Scheideanstalt Vormals Roessler, 6000 Frankfurt Mehrstufenbleiche von Zellstoffen mit erheblich reduziertem Chloreinsatz

Also Published As

Publication number Publication date
DE2219504C2 (de) 1974-10-03
FI59433C (fi) 1981-08-10
SE405131B (sv) 1978-11-20
BE845579Q (fr) 1976-12-16
CH589752A5 (fi) 1977-07-15
US3865685A (en) 1975-02-11
CA975508A (en) 1975-10-07
AT328288B (de) 1976-03-10
DE2219504A1 (de) 1973-11-15
FR2365000A1 (fr) 1978-04-14
FR2365000B1 (fi) 1979-01-12
ATA359573A (de) 1975-05-15
DE2219504B1 (de) 1974-02-28

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI59433B (fi) Tryckloest flerstegsfoerfarande foer klorfattig blekning av cellulosa
US4661205A (en) Method of bleaching lignocellulosic material with peroxide catalyzed with a salt of a metal
US3867246A (en) Chlorine-free multiple step bleaching of cellulose
US6221209B1 (en) Multi-stage bleaching process having a final stabilized peroxide stage
SE470065C (sv) Behandling av kemisk massa med en syra och därefter en magnesium- och kalciumförening vid klorfri blekning
FI76134C (fi) Foerfarande foer behandling av kemiska pappersmassor.
US3725194A (en) Treatment of alkaline pulp with an acidic medium followed by oxygen bleaching and delignification
US5034096A (en) Process for bleaching and delignifying cellulose-containing products
US5366593A (en) Bleaching of lignocellulosic material with in-situ-generated dioxirane
US3020197A (en) Method for production of high brightness high strength wood pulps
EP0464110B1 (en) Bleaching process for the production of high bright pulps
CA2669032C (en) An improved bleaching process with at least one extraction stage
SE461991B (sv) Saett att delignifiera kemisk massa genom oxygen-alkalibehandling
NO176810B (no) Fremgangsmåte ved delignifisering av lignocellulosefibre
US2779656A (en) Bleaching of kraft pulp
FI118572B (fi) Menetelmä lignoselluloosaa sisältävän massan valkaisemiseksi
FI62869C (fi) Foerfarande i flera steg foer klorfattig helblekning av cellulosa
FI62361C (fi) Blekning av cellulosa med en avsevaert reducerad klormaengd
JPS6214678B2 (fi)
CA1274655A (en) Process for the bleaching of ns-aq or sap pulp
FI59274C (fi) Klorfri flerstegsblekning av cellulosa
FI111387B (fi) Menetelmä massan klooritonta valkaisua varten etikkahapolla hapotusaineena
AU711672B2 (en) Process for oxygen delignification of a paper pulp
FI70440B (fi) Foerfarande foer framstaellning av kemikaliska pappersmassor
SU1567703A1 (ru) Способ обработки целлюлозы в процессе многоступенчатой отбелки