FI59356C - Anordning foer kontinuerlig tryckbehandling av banor - Google Patents

Description

rn m1>kuui.utusjulkaisu cqtc.

toJa IBJ (11) UTLÄCCNINOSSKRIFT 5 9356 C Patentti myönnetty 10 08 1931

Patent meddelat ^ ^ (S1) K*.m.3/i«.ci.3 B 30 B 5/04 SUOM I—FI N LAN D (21) Λ*«*«ι*βΐΜΐ·ηι 2io/7k (22) HakwntapUv· —Amttkningirfig 25.01.7^ (23) AlkupIWi—GlMghmdag 25.01.7^ (41) Tullut luikituksi — Bllvlt offuntlig 10.09.7^

Patentti* ja rekisterihallitut (44) NthtMkl)pinon |. kuuMuikttaun -

Patent* och registerstyrelsen 7 Antöksn utiagd oeh utukmun pubimnd 30.. 8l (32)(33)(31) Pyydetty utuolkuut—a^W prior** 09.03.73

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) P 2311909.7 Toteennäytetty-Styrkt (71) Eduard Kusters, Finkenweg 18, *+15 Krefeld-Forstvald, Saksan Liitto-tasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Valentin Appenzeller, Kempen/Ndrh., Saksan Liittotasavalta-Förbunds-republiken lyskland(DE) (7M Leitzinger Oy (5U) Laite rainojen jatkuvaa painekäsittelyä varten - Anordning för konti-nuerlig tryckbehandling av banor

Keksinnön kohteena on laite rainojen, varsinkin paperirainojen, tekstiilirainojen ja sen kaltaisten jatkuvaa painekäsittelyä varten, pyörivällä rummulla, jonka ympärille on kierretty mukana kulkeva muoto-hihna, joka ottaa rainan itsensä ja rummun yläpinnan väliin ja joka on tuettu rainasta poispäin olevalla sivullaan tukipintaa vasten, jolloin tukipinnan ja muotohihnan väliin on sovitettu kitkaa vähentävät elimet, varsinkin tukipinnan ja muotohihnan välissä pyörivät vierin-kappaleet.

Käsiteltäessä rainoja paineen ahisena telojen avulla on paineen vaikutusalue ainoastaan kapea telarako, joka teoreettisesti on vain viiva, mutta käytännössä on materiaalin paksuuden ja kokoonpuristumisen sekä telan yläpinnan muodostuksen johdosta leveydeltään vähäinen alue.

Jotta käsittely voitaisiin viedä läpi riittävässä määrin, on sen vuoksi usein tarpeen toistaa se, johtamalla raina peräkkäin useiden toisiaan seuraavien telarakojen kautta. Tämä tapahtuu tunnettuun tapaan esimerkiksi paperikalanterissa, joka tavallisesti käsittää tapulin, jonka muodostavat päällekkäin sovitetut telat, joita voi olla jopa 12 ja joiden yli paperiraina on johdettu vaihdellen kiertämällä se 2 59356 peräkkäisten telojen kautta. Jokaisen kahden telan välissä tapahtuu haluttu paineenalainen käsittely, ja koko vaikuttava pinta on yksittäisten telarakojen välisten kapeiden alueiden summa. Tämän vaikuttavan pinnan aikaansaamiseksi tarvitaan useita teloja, suuri tela-alusta sekä useita käyttölaitteita. Keksinnön päämääränä on saada aikaan laite Tainojen jatkuvaksi painekäsittelemiseksi teloihin nähden suuremmalla painevaikutuspinnalla tarvitsematta käyttää suurta lukumäärää peräkkäin kytkettyjä teloja.

Keksinnön perusajatus on siinä, että työrakoa, johon kahden telan välinen paine kohdistuu, jatketaan toisen telan kehälle ja täten suurennetaan vaikuttavaa pintaa. Vaikuttavan pinnan suurentaminen tapahtuu siten, että vastatela korvataan ensimmäisen telan ympäri osittain mukana kulkevalla muotohihnalla ja raina aikaisemman asemesta johdetaan oleellisesti suoraan muotohihnan ja ensimmäisen telan välistä.

Tämänlaiset laitteet ovat sinänsä tunnetut. Paine, joka täten voidaan kohdistaa rainaan, vastaa sitä painetta, jolla muotohihna nojaa rumpua vastaan, ja määräytyy muotohihnan vedon kautta* Tämä veto taas pysyttelee melko tarkkaan määrätyissä rajoissa. Muotohihna on päätön ja sen täytyy kiertää useaan kertaan rullien tai rumpujen yli. Täten syntyvä taipuminen aiheuttaa muotohihnan materiaalissa vetoja painejännityksiä, joiden täytyy pysyä muotohihnamateriaalin liuku-rajan alapuolella. Koska rummun säteitä ei voi mielin määrin suurentaa, taivutusgeometriän parantamiseksi, on tietyssä rakenteessa tarkoin esitettävissä oleva maksimaalinen sallittu rainanpaksuus ja siitä aiheutuvat sallitut hihnan vetokuormituksen rajat. Tulokseksi saadut säteettäiset paineet eivät riitä saamaan aikaan esimerkiksi kalanterin työhön verrattavissa olevaa vaikutusta. Saksalaisesta patenttijulkaisusta 923,172 tunnetaan nyt laite jatkuvaksi puristamiseksi, joka käsittää pyörivän rummun ja sen ympäri yhdeltä sivulta noin 120° kiedotun muotohihnan, jolloin puristettava materiaali sijaitsee muotohihnan ja rummun välissä. Muotohihnan ulkosivulla on segmentti muotohihnan muodon mukaan sovitettuine tukipintoineen, joka hihna painetaan säteen suunnassa rumpua vasten* Teräshihnan ja tukipinnan välissä pyörivät vierinkappaleet, jotka siirtävät paineen tukipinnoista .muotohihnaan. Tämänlainen paineen kohdistaminen ei vaadi mitään edtyistä ja vaikeasti hallittavissa olevaa hihnajännitystä.

3 59356

Samantapainen suoritusmuoto on tunnettu myös US-patentti.julkaisusta 2 027 657, jossa on esitetty puristin veden poistamiseksi kolloidisesta materiaalista. Tämän tunnetun puristimen rumpu on ympäröity noin 270° muotohihnalla. 90° olevalla loppualueella ei tapahdu mitään puristusta, joten jälleen esiintyy olennaisesti. yksipuolinen säteittäi.skuormi tus.

Tukipinnan säteettäinen puristuminen aiheuttaa kuitenkin säteet-täisiä rumpuun vaikuttavia voimia, jotka sen laakeroinnin on otettava vastaan. Leveämpien rainojen, kuten esimerkiksi, paperi-rainojen työstöä varten tarkoitetuissa laitteissa ja myös silloin, kun puristusaluetta on levennettävä säteen suuntaan, syntyy» jos telalaitteisiin verrattavia paineita pyritään aikaansaamaan, laakerikuormituksia, jotka muodostavat huomattavia teknisiä probleemoja ja jotka tekevät laitteen taloudellisen kannattavuuden kyseenalaiseksi.

Keksinnön tehtävänä on nyt erityisesti saada aikaan edellä selostetun yleisen tyypin mukainen laite, jossa rummun laakerit eivät joudu muotohihnan puristuksesta johtuvien voimien vaikutukselle alttiiksi. Tämän tehtävän ratkaisemiseksi ehdotetaan keksinnön mukaan ratkaisua, jolle on tunnusomaista, että tukipinnan muodostaa kaksi rummun kehää aina kahteen aksiaaliseen rakoon asti ympäröivää lieriömäistä kuorta ja että toisen kuoren kumpikin pää on yhdistetty toisen kuoren viereiseen päähän vetojännityksen alaisena.

Hakijan aikaisemmasta FI-patenttj.hakemuksesta 3421/72 tunnetulla laitteella saavutetaan sama tarkoitus suoritusmuodolla, jossa yksi tukipinnan muodostava kuori peittää rummun kehästä olennaisesti yli 180°, ulottuen kuoren päiden väliseen rakoon asti.

Myös tässä on kuoren päät yhdistetty toisiinsa vetojännityksen alaisena.

Sen sijaan esillä olevassa keksinnössä kahdella aksiaaliraolla erotetut kaksi kuorta ympäröivät kumpikin vähemmän kuin 180° rummun kehästä. Tällöin raot sijaitsevat rummun halkaisijan suunnassa sen vastakkaisilla puolilla, jolloin kuorien päihin tarttuviin vetojännityselimiin voidaan tarvittaessa vaikuttaa symmetrisesti halkaisijan yli vetojänni tyksen säätämi seksi.

4 59356

Kuorien koverat sivut ovat suunnatut toisiaan kohti ja muodostavat rummun tason kanssa sama-akselisen tukipinnan, joka ulottuu miltei koko rummun kehän yli jättäen ainoastaan molemmat raot kuorien päi.ssä avoimiksi . Kun kuoret kiristetään päistään yhteen, syntyy kuorien sisällä veto kehän suunnassa ja sen johdosta säteen suuntainen voima muotohihnaan ja rumpuun. Tämä voima vastaa muotohihnan ja rummun välissä kulkevaan rainaan kohdistuvaa painetta. Kun DE-patenttijulkaisusta 923 172 tunnetussa laitteessa tukipintaan kohdistuva voima oli. suunnattu yksipuolisesti rumpua vasten, jäävät voimat nyt sen laitteen sisäpuolelle, joka muodostuu molemmista kuorista ja niitä yhdistävistä, vetojännityksen aikaansaavista elementeistä. Tämä laite, jonka sisällä rumpu muotohihnoineen ja rainoineen pyörii, on voimien suhteen itseensä suljettu. Rummun laakeroinnin tarvitsee ottaa vastaan ainoastaan sen omaa painoa vastaavat voimat. Rumpu ei tosin tule ylt'ympäriinsä tasaisesti kuormitetuksi, koska rakojen kohdalla ei tietenkään voi rumpuun kohdistua mitään säteen suuntaista painetta. Mutta raot sijaitsevat vastakkain niin, että kuitenkin on olemassa kokonaisuudessaan symmetrinen voimavaikutus rumpuun. Raon leveys voidaan pysyttää pienenä niin, että työpintaa voidaan jatkaa melkein koko rummun kehälle.

Keksinnön eräässä suoritusmuodossa rummun kuoria vastaaville sivuille on sovitettu mukana juokseva muotohihna, joka menee sisään kuorien välisestä raosta kuoren ja rummun väiin ja tulee ulos toisesta raosta kuorien välissä.

Muotohihnan erottamisella kahteen molempia kuoria varten tarkoitettuun muotohihnaan saadaan aikaan toinen läpi meno, jossa rummun ja toisen muotohihnan välissä oleva rai.na pääsee kulkemaan sisään tai ulos tai johon, samalla kun rai.na muuttu-mattomasti kulkee edellisen suoritusmuodon mukaista meanderin muotoista rataa, voi olla järjestetty päällyskerroksena toimiva hihna rainan ja muotohihnan väliin.

On tarkoituksenmukaista, että laitteeseen on sovitettu ohjat- 5 5 S 3 5 6 tavat voimaelimet, jotka aikaansaavat vetojännityksen kuorien päihin. Tämä palvelee halutun työpaineen säätöä samalla tavalla kuin muutokset telaparin asennuksessa.

Eräässä edullisessa keksinnön suoritusmuodossa voivat voimaelimet olla muodostetut rainan leveyden ulkopuolelle sovitetuiksi vetoelimiksi. Raina ja muotohihna voivat mennä sisään voima-elimien välissä sijaitsevaan tilaan kuorien ja rummun välistä.

Eräs mahdollisuus on, että voimaelimet tarttuvat välittömästi kuorien päihin.

Tämän edellytyksenä on tietenkin se, että kuorien päät ovat vastaavasti vahvistetut, jotta nämä eivät menettäisi, muotoaan ainoastaan kummallekin sivulle vaikuttavien voimien johdosta .

Mutta on myös mahdollista, että voimaelimet tarttuvat kuorien päiden läheisyyteen niiden ulkopuolelle muotohihnan sisäpuolelle järjestettyihin, poikittain rainan leveyden yli kulkeviin poikittaisikeisiin, joihin on järjestetty rainan leveyden yli jakaantuneet, kuorien päihin tarttuvat voimansiirto-elimet .

Tällä tavalla voi vetovoima tarttua kuoren reunoihin useassa rainan leveyden yli jaetussa kohdassa eikä voimavaikutus enää ole riippuvainen tämän reunan murtumislujuudesta. Poik-ki-ikeet voidaan vaikeuksitta tehdä sangen jäykiksi niin, että ne voivat ottaa vastaan suuria taivutusmomentteja.

Eräässä toisessa suoritusmuodossa ovat kuorien päät yhdistetyt säteen suunnassa ulospäin nurjahtavilla sideraudoi.lla ja voimaelimet ovat muodostetut paininelimiksi, jotka puristavat siderautoja niiden nurjahduskondista säteen suunnassa poispäin toisistaan.

Sideraudat voivat tällöin olla muodostetut jäykiksi lenkeiksi,.

6 59356

Rainan vast, rummun kummallakin puolella tarvitaan ainoastaan yksi voimaelin. Muotohihna voi periaatteessa olla valmistettu mistä tahansa sopivasta materiaalista, esim. myöskin muovista tai sen kaltaisesta.

Eräs keksinnön suoritusmuoto edellyttää, että muotohihna on tehty teräshihnaksi ja että teräshihnan ja rummun välissä kulkee mukana ylimääräinen hihna.

Tämä toimenpide tekee mahdolliseksi puristaa raina halutun käsittelyn vaatimalla tavalla erilaisten hihnojen välissä.

Raina voi tällöin kulkea li.sähihnan ja rummun tai li.sähihnan ja muotohihnan välissä.

Määrättyä kiillotusvaikutusta varten paperinkäsittelyssä on polyamidi osoittautunut edulliseksi.

Sen vuoksi voi lisähihna olla tehty polyamidista.

Toiselta puolen vaikuttaa siis rainaan teräspinta, toiselta puolen polyamidi.

Usein on tavararainan painekäsittelyssä välttämätöntä, että molemmat toisiaan vastaan vaikuttavat painopinnat pääsevät liikkumaan toistensa suhteen, nk. kitkatehon saavuttamiseksi, kuten esim. nk. kitkakalantereissa paperin kiillottamiseksi tai shintsivaikutuksen aikaansaamiseksi tekstiileihin on tarpeen.

Jotta tämän kaltainen kitkavaikutus saataisiin muodostumaan myös keksinnön mukaisessa laitteessa, on suotavaa, että rumpu ja muotohihna tai rumpu ja lisähihna tai lisähihna ja muotohihna ovat kukin käytettävissä erilaisella kehänopeu-della.

Mikä näistä mahdollisuuksista tulee kussakin erikoistapauksessa kyseeseen, riippuu tavararainan ohjauksesta: tavararai- 7 59356 nan väliinsä sulkevien pintojen kehänopeuksien tulee olla erisuuruiset.

Piirustuksessa on kaaviollisesti esitetty suoritusesimerkkejä keksinnöstä.

Kuvio 1 esittää yksinkertaistettuna sivukuvana keksinnön erästä ensimmäistä suoritusmuotoa päättömine ympärikiertä-vine muotohihnoineen.

Kuvio 2 esittää vastaavana näkymänä erästä muunnettua suoritusmuotoa kaksine erillisine muotohihnoineen.

Kuvio 3 esittää sivulta katsottuna kuvioita 1 ja 2 vastaavan rummun oikeanpuolista osaa muunneltuine voimaelinsovi-tuksineen;

Kuviot 4-7 esittävät rullaketjujen kysymykseen tulevia suoritusmuotoja.

Kuviossa 1 kulkee raina 1 meanderin muotoisesti rummun 2 ympäri, joka pyörii akselin 3 ympäri nuolen 4 suuntaan. Rainan 1 ulkosivulla kulkee mukana muotohihna 5 niin, että raina 1 on suurimmalta osalta rummun 2 kehää suljettuna muotohihnan 5 ja rummun yläpinnan väliin. Raina 1 muodostuu suoritusesimerkissä kuitukasasta, joka kulkiessaan rummun ympäri tulee puristetuksi ja kiinnitetyksi levymäiseksi ohueksi rainaksi.

Muotohihnan 5 ulkopuolella sijaitsee kaksi kuorta 6, jotka niinikään ympäröivät rumpua 2 suurimmalta osalta sen kehää ja jättävät väliinsä ainoastaan kaksi suhteellisen kapeaa rakoa 8, joista kuviosta 1 nähtynä vasemmanpuoleisen raon 8 läpi menevät raina 1 ja muotohihna 5 kuorien 6 ja rummun yläpinnan välistä sisään ja tulevat jälleen ulos.

8 59356

Kuorissa 6 on sylinterimäinen, rummun akselin 3 suhteen sama-akselinen sisäpinta. Muotohihnan 5 ja kuorien 6 välille syntyvän kitkan pienentämiseksi on olemassa rullaketjut 9, jotka pyörivät muotohihnan 5 kulkiessa niiden ulkosivun ja toisen tukipinnan muodostavan sisäsivun välistä. Rullaketjut 9 ovat järjestetyt tiheästi vieri viereen rainan 1 leveydeltä ja tekevät mahdolliseksi vierivän paineen siirtymisen kuorien 6 koko tukipinnalle. Kuoria 6 kannattaa piirustuksessa esittämättä jätetty tukirakenne ja ne ovat pyörivän rummun 2 ja mukana pyörivän muotohihnan 5 suhteen kiinteät.

Kuorien 6', 6’ vast. 6", 6" päät ovat yhdistetyt toisiinsa siderau-doilla 16, joissa on nurjahduskohta 17, ts. ne voivat muuttaa muotoaan säteen suunnassa ulospäin ja tällöin vetää päitä 6’, 6’ vast. 6”, 6" toisiaan kohti. Tähän tarvittava voima saadaan hydrauliseksi paine-sylinteriksi muodostetusta voimaelimestä 14 ja siirretään suunnilleen rummun 2 läpimitan korkeudella kulkevan tangon 13 kautta siderautojen 16 nurjahduskohtiin 17. Voima jää niiden tankojen 13 sovituskohdan sisäpuolelle, jotka tarttuvat akseliin 3 niin, että akseli 3 ei joudu näiden voimien vaikutuksen alaiseksi. Kuoret 6, 6, sideraudat 16, tangot 13 ja voimelimet 14 muodostavat keskenään voimasuljetun systeemin.

Siderautojen 16 toisistaan irtipuristumisen aiheuttama veto kuorissa 6 vaikuttaa säteettäisenä paineena rullaketjuihin 9, jotka siirtävät sen muotohihnaan 5 vast, rainan 1 ja puristavat rainaa vastalaakerin muodostavaa rumpua 2 vasten. Koska kuoret 6 ovat tosin stabiileja mutta eivät täysin jäykkiä, jakaantuu niiden kehän kautta vaikuttava säteen suuntainen paine oleellisesti rummun 2 koko kehän mitalta. Kuoret 6 voivat muodostua esimerkiksi noin 6 - 12 mm vahvuisesta teräslevystä. Koska voimaelimet 14 ja sideraudat 16 voivat sijaita ainoastaan rainan leveyden ulkopuolella, ovat kuorien 6 päät 6', 6’ vast. 6", 6” vahvistetut läpitaipumisen välttämiseksi. Kuviossa 2 on esitetty muunnettu suoritusmuoto, jossa tosin raina 1 kulkee kuten aikaisemminkin mean-derin muotoisesti rummun 2 ympäri, mutta jossa yhden, niinikään mean-derin muotoisesti kulkevan muotohihnan asemesta on nyt kaksi muoto-hihnaa 5, 5' toisiaan vastapäätä, jotka muodostavat kumpikin puolet meanderista ja valuttavat suunnilleen samalla alueella rummun 2 kanssa kuin molemmat kuoret 6. Tällä järjestelyllä on se etu, että ei ainoastaan, kuten kuviossa 1, vasemmalla puolella meanderin kaulaa 9 59356 ole läpimenokohta, johon rainat muotohihnojen 5, 5· välissä voivat mennä, vaan kummallakin puolella. Niin muodoin esimerkiksi voi pääl-lyskerroksen rainalle 1 muodostava lisäraina 7 kulkea kuviossa 2 oikealla sivulla ylemmän muotohihnan 5' ja rainan 1 välissä ja yhdessä sen mukana kulkea puristusmatkan verran ylemmän kuoren 6 alapuolella.

Molemmat kuoret 6 ovat kuvion 2 mukaisessa suoritusesimerkissä yhdistetyt toisiinsa vetoelimiksi muodostettujen voimaelimien 10 avulla päistään 6', 6', 6”, 6”. Koko kuorien 6 ja niihin kuuluvien voimaeli-mien 10 muodostama systeemi on sopivalla tavalla kiinteästi laakeroitu piirustuksessa esittämättä jätettyyn konealustaan, ja samoin kuin kuvion 1 esittämä suoritusmuoto, on itsessään voimasuljettu niin, että akseli 3 jää kuorien 6, 6 ja rummun 2 välissä vaikuttavien voimien vaikutuksesta vapaaksi.

Kuviossa 3 on esitetty vielä eräs suoritusmuoto, jossa vetovoima niinikään vaikuttaa vetoelimeksi muodostetun voimaelimen 10 kautta kahden rainan leveydeltä ulottuvan, I-kannattimeksi muodostetun poi-kittaisikeen 18 kautta. Poikittaisikeistä 18 siirtyy voima yli rainan leveyden jakaantuneiden voimansiirtoelimien 19 kautta kuorien 6 päihin 6". Poikittaisikeet 38 ottavat vastaan kuormituksen,joka syntyy voimaelimien 10 ainoastaan sivuttaisen kiinnityksen johdosta. Taipumisen johdosta aiheutuvien erilaisten voimien tasaamiseksi voivat voimansiirtoelimet 19 olla muodostetut hydrauliksi elementeiksi, jotka ovat hydraulisessa yhteydessä toisiinsa. Voimaelinten 10, 14 laatu itsessään voi olla mielivaltainen. Voidaan käyttää karoja, hydraulisia sylintereitä tai sen kaltaisia. Koska voimaelimien 10, 14 toimintasäteet ovat lyhyet, ovat erityisesti suuripintaiset, kalvo-maisilla puristustyynyillä toimivat hydrauliset yksiköt sopivia.

Kuvioissa 4-7 on esitetty muutamia rullaketjujen sopivia suoritusmuotoja.

Kuviossa 4 on esitetty tavalliset, nk. Gall'in rullaketjut, jotka muodostuvat sylinterimäisistä rullista 26, jotka kulkevat tappien 27 varassa. Tappeihin 27 on sovitettu kohtisuoraan rullien tasoa vastaan ja yhdensuuntaisesti rullien kanssa sovitetut sidekiskot, jotka yhdistävät aina kaksi peräkkäistä rullaa 26 toisiinsa. Rainan leveydeltä kulkee useita tällaisia rullaketjuja 9 vierekkäin. Muotohihna 5 ylittää oleellisesti taipumatta rullien väliset tilat tukikohtien välissä.

10 5 9 3 5 6

Kuviossa 5 on esitetty rullaketju 9, joka elintä kohti käsittää kaksi vierekkäin sovitettua, eripituista rullaa 20, jotka peräkkäisissä elimissä ovat järjestetyt vuorotellen ja yhdistetyt toisiinsa kulmaan taivutetuilla sideraudoilla 22, Rullat 20, 21 ovat laakeroidut kellu-vasti ja on niissä pakenevat päätypinnat niin, että rullaketjua 9 rajoittavat yhdensuuntaiset rajoituspinnat, Vierekkäisiä tämän laatuisia rullaketjuja voidaan sovittaa vierekkäin välittömästi jättämättä niiden väliin rakoa. Jokaisen elimen välisten tilojen 20, 21 siirre-tysti järjestämisen johdosta vaikuttavat rullat joka kohdassa ketjun leveyttä.

Kuviossa 6 esitetyssä ketjussa 9 on kolme vierekkäin sovitettua rulla 23, 24, 25, joiden pituus peräkkäisissä elimissä on erilainen. Peräkkäiset elimet ovat yhdistetyt toisiinsa suorilla sideraudoilla, ollen kuitenkin useissa peräkkäisissä elimissä sideraudat aina samalle sivulle toistensa suhteen siirtyneet niin, että yhden ketjun puitteissa muodostuu siderautojen sik-sak-muotoinen kulkuviiva ja saadaan aikaan se vaikutus, että ketjun leveyden jokainen kohta tulee kerta kerran jälkeen yhden rullan ylikulkemaksi. Myös kuviossa 6 esitetyssä ketjussa 9 on yhdensuuntaiset tasaiset rajoituspinnat niin, että vierekkäiset ketjut voivat välittömästi kohdata toisensa.

Kuviossa 7 on esitetty eräs tällaisen ketjun suoritusmuoto, joka vastaa oleellisesti kuviossa 6 esitettyä ja jossa sideraudat eivät kulje sik-sak-muodossa, vaan aina samalle sivulle suuntautuen, jolloin yksi siderautaketju tietyn etäisyyden päässä ketjun reunasta katkeaa ja ketjun vastakkaiselta sivulta alkaa uusi siderautaketju.

Kuvioiden 4-7 mukaiset keljut kulkevat enimmäkseen välittömästi vierekkäin, kuitenkin toisistaan riippumatta niin, että rullan akselin reunan ja rullien viiston kulun johdosta ei synny mitään vaikeuksia.

Kuvioiden 1-3 mukainen laite on sopiva mitä erilaisimpien rainan muotoisten materiaalien työstöävarten. Voidaan käsitellä esim. paperia, pahvia, muovia jne. puristamalla. Mutta on myös mahdollista muodostaa laitteen avulla rainoja 1. Tällöin saattaa olla tarkoituksenmukaista esipuristaa rainan 1 muodostamiseksi tarkoitettu materiaali. Tässä tarkoituksessa on järjestetty kuvion 2 mukainen puristuslaite 40, joka puristaa rainan 1 jo tiettyyn asteeseen asti. Puristuslaitteen 11 5 9 3 5 6 40 muodostaa kaksi rainan leveydeltä ulottuvaa ympärikulkevaa hihnaa 41, 42, joista hihna 41 nojaa välittömästi rainaan 1 ja hihna 42 muotohihnaan 5. Hihnat 41, 42 ovat pyörivien rullaketjujen 43, 44 yli tuetut tukirakenteeseen 45, 46, jotka rainan ulkopuolelta ovat yhdistetyt toisiinsa. Tukirakenteiden 45, 46 alueella tulee arina 1 kokoon-puristetuksi. Muotohihnat 5, 5' ja rullaketjut 9 kulkevat suoritus-esimerkeissä taittorullien 30, 31, 32 yli, jotka ovat ulkopuolisesta sovitetut ympäri rumpua 2, Jotkut rullista 30, 31, 32 ovat muodostetut kiristysrulliksi, jotta muotohihnoihin 5, 5' ja rullaketjuihin 9 saataisiin häiriötöntä kulkua varten tarpeellinen kiristys. Tämä kiristys tosin auttaa jonkin verran puristuspaineen aikaansaamiseksi rummun 2 kehälle, mutta rumpuun 2 kohdistuva varsinainen puristus-paine saadaan aikaan kuoriin 6 aiheutetun jännityksen avulla. Kuviossa 2 on katkoviivoin esitetty vielä yksi hihna 34, joka kulkee rainan 1 ja rummun 2 välissä. Hihna kiertää rummun 2 ympäri ja kulkee sitä paitsi kuviossa 8 vasemmanpuoleisen raon ulkopuolelle sovitetun taittorullan 35 ympäri. On myöskin mahdollista panna tällainen hihna 34 kulkemaan rainan 1 ulkopuolella, ts. muotohihnan 5 vast. 5' ja rainan 1 välissä. Tässä tapauksessa kulkee hihna 34 kuvion 32 taittorullia 32 vastaavien taittorullien yli. Monia rainan 1 käsittelyjä varten, esimerkiksi kiilloitusvaikutuksen aikaansaamiseksi paperiin tai tekstiileihin, on tarpeen kitkavaikutus. Tässä tarkoituksessa voidaan muoto-hihnoja 5, 5' tai lisähihnaa 34 käyttää siten rummusta 2 erillään, että rainan 1 yläpintaan syntyy suhteellinen nopeus, mikä aikaansaa halutun kitkan.

Claims (12)

12 59356

1. Laite rainojen, erityisesti paperi-, tekstiili- ja samankaltaisten rainojen jatkuvatoimista pai.nekäsittelyä varten, jossa laitteessa on pyörivä rumpu, jonka ympärille on kierretty sen mukana kulkeva muotohihna, joka ottaa rainan itsensä ja rummun pinnan väliin ja joka on tuettu rainasta poispäin olevalla sivullaan vasten tukipin-taa, joka ympäröi rumpua olennaisesti yli 180° ulottuen aksiaaliseen rakoon asti, jolloin kitkan pienentämiseksi on tukipinnan ja muotopi.nnan väliin sovitettu rullaavat, päättymättömästi kiertävät rullaketjut, tunnettu siitä, että tukipinnan muodostaa kaksi rummun (2) kehää aina kahteen aksiaaliseen rakoon (8) asti ympäröivää lieriömäistä kuorta (6, 6) ja että toisen kuoren (6) kumpikin pää (6*, 6") on yhdistetty toisen kuoren (6) viereiseen päähän (6', 6") vetojännityksen alaisena.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että rummun (2) kuoria (6, 6) vastaaville sivuille on sovitettu mukana juokseva muotohihna (5, 5'), joka menee kuorien (6, 6) välisestä raosta (8) kuoren ja rummun (2) väliin ja tulee ulos toisesta kuorien välisestä raosta (8).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siltä, että siinä on ohjattavat voimaelimet (10, 14), jotka aikaansaavat vetojännityksen kuorien (6, 6) päihin (61, 6'; 6", 6").

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että voimaelimet (10) ovat muodostetut rainan leveyden ulkopuolelle sovitetuiksi vetoelimiksi.

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että voimaelimet tarttuvat välittömästi kuorien (6) päihin (6', 6’; 6", 6") .

6. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että voimaelimet (10) tarttuvat rakojen (8) läheisyyteen, niiden ulkopuolelle muotohihnan (5) sisäpuolelle sovitettuihin, poikittain rainan leveyden suhteen kulkeviin poikittaisikeisiin (18), joihin on sovitettu rainan leveydelle jaetut, kuorien (6, 6) päihin (6', 6"; 6”, 6") tarttuvat voimansiirtoelimet (19). 59356 13

7. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että kuorien (6, 6) päät (6', 6'; 6", 6") ovat yhdistetyt säteen suunnassa ulospäin nurjahtavilla si.deraudoi 11a (16) ja voimaeli.met (14) ovat muodostetut paini neli.mi ksi, jotka puri.stavat siderautoja (16) niiden nur jahduskohdi.sta säteen suunnassa poispäin toisistaan.

8. Jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että muotohihna (5) on muodostettu teräshihnaksi ja että teräshihnan ja rummun (2) välissä kulkee mukana lisähihna (34).

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että raina (1) kulkee lisähihnan (34) ja rummun (2) välissä.

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että raina (1) kulkee lisähihnan ja muotohihnan (5) välissä.

11. Jonkin patenttivaatimuksista 8-10 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että lisähihna (34) muodostuu polyamidista.

12. Jonkin patenttivaatimuksista 8-11 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että rumpu (2) ja muotohihna (5) vast, rumpu (2) ja lisä-hihna (34) vast, lisähihna ja muotohihna (5) ovat kukin käytettävissä erilaisilla kehänopeuksi11a. 14 59356