FI58451B - Anordning foer kontinuerlig tryckbehandling av banor - Google Patents

Description

I- -'—---I re! KUULUTUSJULKAISU r n * r λ W <11> utlAggninqsskript 5 8451 ,¾¾¾ C (45) Patc-nlli 1'" ™ !^1 ^ ' (51) KUuVe·3 B 30 B 5/04, L 21 G 1/00 SUOMI—FINLAND (21) PM«itcihrt^-PM«NMMekning 31*21/72 (22) HtkwitlipUvi—Aiweknlngudtg 01.12.72 * (23) AfkupUvt—GiMghutadag 01.12.72 (41) Tullut JulkMul — BIMt offaotll, 06.08 73

Mntel. J. r«ki*terf hallitut (44) Nlhtl^p^,. kuuLjulk^m

Patent-och ragitterttyralaan ' AmMcm uttagd oeh utUkrHtwi puMkund 31.10.80 (32)(33)(31) «tuolkuu·—Bugird prlorkM 05.02.72

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) P 2205503-1* Toteennäytetty-Styrkt (71) Eduard Kiisters, Finkenveg 18, 1*15 Krefeld-Forstwald, Saksan Liittotasa-valta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Eduard Kusters, Krefeld-Forstwald, Valentin Appenzeller, Kempen/Ndrh.,

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (7l*) Leitzinger Oy (5l*) Laite ratojen jatkuvatoimista painekäsittelyä varten - Anordning för kontinuerlig tryckbehandling av banor

Keksinnön kohteena on laite ratojen, erityisesti paperi-, tekstiili-ja samankaltaisten ratojen jatkuvatoimista painekäsittelyä varten, jossa laitteessa on pyörivä rumpu, jonka ympärille on kiedottu sen kanssa kulkeva puristusnauha, joka ottaa puristettavan ainesradan itsensä ja rummun pinnan väliin ja joka on tuettu radasta poispäin olevalla sivullaan tukipinnan ja puristusnauhan välille järjestettyjen kitkaa pienentävien laitteiden välityksellä tukipintaa vasten, jolloin tukipinna ja puristusnauhan välille järjestetyt laitteet ovat rullaavia telakappaleita.

Kun ratoja käsitellään paineella telojen avulla, paineen vaikutusalue on vain kapea telarako, joka on teoreettisesti jopa vain viiva, mutta joka on käytännössä kuitenkin leveydeltään vähäinen vyöhyke johtuen aineen paksuudesta ja kokoonpuristuvuudesta ja telapintojen muodon muuttumisesta. Jotta käsittely voitaisiin suorittaa riittävään määrään asti, niin tämän vuoksi on usein välttämätöntä toistaa käsittely siten, että rata johdetaan peräkkäin useiden toisiaan seu-raavien teiarakojen läpi. Tämä tapahtuu tunnetulla tavalla esimerkiksi paperikaianterissa, joka tavallisesti käsittää teiaryhmän, jossa on jopa 12 päällekkäin asetettua telaa, joiden yli paperirata johdetaan kääntämällä vuorotellen toisiaan seuraavien telojen ympäri. Kun- 58451 kin telan välillä tapahtuu kyseessä oleva käsittely halutussa paineessa, ja kokonaisvaikutuspinta-ala on yksittäisten telarakojen kapeiden painevyöhykkeiden summa. Tällaisten vaikutuspintojen valmistukseen tarvitaan huomattavat kustannukset lukuisine teloineen, suurine telakehyksineen ja lukuisine käyttölaitteineen.

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan laite ratojen jatkuvatoimista painekäsittelyä varten, jossa laitteessa on telojen suhteen suurempi paineiden vaikutuspinta, ilman että lukuisia teloja on kytkettävä peräkkäin.

Keksinnön perusajatuksena on laajentaa toimintarakoa, johon paine kohdistetaan kahden telan välissä, yhden telan kehän ympärille ja tällä tavoin suurentaa vaikutuspintaa. Vaikutuspinnan suurentaminen tapahtuu siten, että vastavalssi korvataan osittain ensimmäisen valssin ympäri kierretyllä ja mukana kulkevalla puristusnauhalla ja tähänastisen käytännön asemesta ainesrata viedään olennaisesti suoraan puristusnauhan ja ensimmäisen telan välisen telaraon läpi.

Tämän laatuiset laitteet ovat sinänsä tunnettuja. Paine, joka voidaan tällöin kohdistaa ainesrataan, vastaa painetta, jolla puris-tusnauha makaa vasten rumpua ja siten sen määrää puristusnauhan veto. Tämä veto on taas jokseenkin tarkalleen määritetyissä rajoissa. Puristusnauha on päättymätön ja sen täytyy radallaan kääntyä useaan kertaan telojen tai rumpujen yli. Tällöin tapahtuva taipuminen aiheuttaa puristusnauhan materiaaliin veto- ja painejännityksiä, joiden on pysyttävä elastisella alueella, so. puristusnauhan materiaaliin viruvuusrajän alapuolella. Koska rumpujen säteitä ei voida suurentaa mielivaltaisesti taivutusgeometrian parantamiseksi, jossain määrätyssä rakenteessa on olemassa tarkalleen määritettävissä oleva suurin mahdollinen radan paksuus ja siten sallittavan ratakuormituksen rajat. Syntyvät säiteittäis-paineet eivät riitä sellaisen rataan kohdistuvan vaikutuksen aikaansaamiseen, jota voitaisiin verrata esimerkiksi kalanterin toimintaan.

Saksalaisesta patenttijulkaisusta 923 172 tunnetaan jatkuvatoimista puristamista varten laitteisto, joka käsittää pyörivän rummun, jossa on yksipuolinen, sen ympärille noin 120° kiedottu puristusnauha, jolloin puristettava materiaali on puristusnauhan ja rummun välissä. Puristusnauhan ulkosivulle on tehty segmentti, jossa on puristusnauhan ulkomuotoon sovitettu tukipinta, jota painetaan säteen suunnassa i 3 58451 vasten rumpua. Teräsradan ja tukipinnan välillä rullaavat telakappa-leet, jotka siirtävät tukipinnalta paineen puristusnauhaan. Paine-vaikutuksen aikaansaamiseksi tällä tavoin ei tarvita mitään erityistä ja vaikeasti hallittavaa radan jännittämistä. Säteen suuntainen puristaminen tukipintaa vasten johtaa kuitenkin rumpuun kohdistuviin säteittäisvoimiin, jotka rummun laakeroinnin on otettava vastaan. Le-veämpien ratojen, kuten esimerkiksi paperiratojen, valmistukseen sopivissa laitteissa ja myös, kun on laajennettava puristusaluetta kehän suunnassa, kun pyritään telalaitteisiin verrattaviin paineisiin, esiintyy sellaisia laakerikuormituksia, jotka aiheuttavat huomattavia teknillisiä ongelmia ja asettavat kyseenalaiseksi laitteen taloudellisuuden .

Keksinnön tarkoituksena on erityisesti muodostaa yleistyypiltään edellä mainitunlainen laite siten, että voidaan pienentää laakeri-kuormitusta .

/ Tätä tarkoitusta varten keksinnön mukainen laite on tunnettu siitä, että tukipinta on muodostettu avoimesta renkaasta, joka peittää rummun kehästä olennaisesti yli 180°, ulottuen aksiaaliseen rakoon asti, ja jonka päädyt on yhdistetty toisiinsa vetojännityksen alaisena. Avoin tukirengas kiertyy rummun ympäri yli 180° ja päättyy alueeseen, jossa tukirenkaan päät jälleen lähestyvät toisiaan kierrettyään rummun ympäri. Tästä ja tukirenkaan päiden välissä esiintyvästä vetovoimasta johtuen tukirengas voi toimia kiristysratana, joka synnyttää kehän suuntaisen vetonsa johdosta säteisvoiman puristusnauhaan ja rumpuun. Tämä voima aikaansaa rataan kohdistuvan paineen. Sen sijaan että tunnetussa laitteessa tukipinnan voima oli suunnattu yksipuolisesti vasten rumpua, jää nyt ainakin osa voimasta tukirenkaan sisään ja pysyy erillään rummun laakeroinnista. Voimat, jotka kohdistuvat rumpuun keksinnön mukaisen tukirenkaan ajatellussa 180°:teen osassa, muodostavat resultanttituloksen, joka merkitsee melko huomattavaa rummun laakerointiin kohdistuvaa voimaa. Tärkeää on siis juuri se, että tukirengas kiertää rummun ympäri yli 180°. 180°:sen osan ulkopuolella rumpuun vaikuttava tukirenkaan alue merkitsee voimia, jotka johtavat siihen, että mainittu resultanttitulos pienenee, koska ne osittain kumoavat ensiksi mainitut voimat. Voimien jakaantuminen ei ole kuitenkaan täysin tasaista, koska tukirenkaaseen on välttämättä jätettävä johonkin kohtaan vapaaksi rako radan ja sen kanssa pyörivän puristusnauhan sisään- ja ulosjohtamista varten.

4 58451

Huolimatta siitä, että on saatu aikaan pienemmät resultoivat laake-rivoimat muodostamalla tukipinta avoimena tukirenkaana, toimintapin-ta on laajentunut melkein yli koko rummun kehän.

Tukirengas voi olla muodostettu rummun ympäri taivutettuna teräslevynä. Voidaan käyttää esimerkiksi noin 6-12 mm paksuisia levyjä, jotka esimuovataan rummun muotoa vastaavaksi. Tukirenkaan muoto muuttuu vain vähän käytössä päinvastoin kuin puristusnauhan, joka kulkiessaan muuttaa suuntaa ja jota taivutetaan edestakaisin. Tukirenkaan mitoittamiseen jää siten haluttu vapaus, kun taas puristusnauhalla voi olla taivutusjännitysten pienentämiseen tarvittava vähäinen seinämävahvuus, koska tukirengas on poistanut sen paineennosto-tehtävän.

Jotta voitaisiin käyttää täysin hyödyksi tukirenkaan vaikutusta radan kiristämiseen, on suositeltavaa, että puristusnatiha johdetaan sinänsä tunnetulla tavalla rummun ympäri avoimen ahdaskaulaisen silmukkaren-kaan muodossa, ja että tukirenkaan päät ulottuvat kaulan läheisyyteen asti. Tukirengas ympäröi tällä tavoin melkein kokonaan rummun, ja radan ja puristusnauhan sisään- ja ulosjohtamiseen tarvittava rako on mahdollisimman kapea.

On tarkoituksenmukaista käyttää ohjattavia voimaelementtejä, jotka kohdistavat vetojännityksen tukirenkaan päihin.

Tämän avulla voidaan haluttua työpainetta säätää samalla tavoin kuin muutettaessa telaparin paikkaa.

Keksinnön suositellussa suoritusmuodossa voidaan käyttää rataleveyden ulkopuolelle järjestettyjä vetoelementtejä, joiden kautta siirretään tukirenkaan päihin vaikuttava vetojännitys.

Ainesrata ja puristusnauha voivat mennä vetoelementtien välissä sijaitsevassa tilassa tukirenkaan ja rummun väliin.

Eräs mahdollisuus on, että vetoelementit tarttuvat välittömästi tukirenkaan päihin.

Tämän edellytyksenä on luonnollisesti tukirenkaan päiden vastaava vahvistaminen, jotteivät nämä muuttaisi muotoaan vain molempiin sivuihin kohdistuvien voimien vaikutuksesta.

5 58451

Kuitenkin on myös mahdollista, että vetoelementit tarttuvat puris-tusnauhan muodostaman silmukkarenkaan kaulan läheisyyteen, tämän ulkopuolelle ja puristusnauhan sisäpuolelle järjestettyihin poikittais-palkkeihin, jotka kulkevat poikittain radan leveyden yli ja joihin on järjestetty yli radan leveyden jaettuja, tukirenkaan päihin tarttuvia voimansiirtoelimiä.

Tällä tavoin voidaan vetovoima kohdistaa useampaan, radan leveyden yli jaettuun kohtaan tukirenkaan raon reunassa, ja voimien kohdistamisen tasaisuus ei ole enää sidottu näiden reunojen taivutuslujuuteen. Poikittaispalkit voidaan tehdä vaikeuksitta hyvin jäykiksi siten, että ne voivat koota suuria taivutusmomentteja.

Eräässä keksinnön tarkoituksenmukaisessa suoritusmuodossa käytetään silmukkarenkaan kaulan alueella tukea, joka on tuettu vasten rummun painelaakerointia, ja tukirenkaan molempiin päihin on järjestetty niihin välittömästi tarttuvia vetoelementtejä.

Tukirenkaan päät eivät ole tällöin yhdistetyt välittömästi toisiinsa vaan tuen kautta, joka johtaa pois rummun laakerointiin kohdistuvat voimat, jotka aiheutuvat tukirenkaan epätäydellisestä kiertymisestä rummun ympäri.

Tukirenkaan molempiin päihin järjestetyt vetoelementit voivat toisistaan riippumatta kohdistaa vetovoiman tukirenkaan kyseessä olevan pään ja tuen välille.

Riippumaton voimien vaikutus on edullista, koska sitä vastaavasti säätämällä saadaan aikaan niiden voimien tasaus, jotka siirtyvät pyörivältä rummulta tukirenkaaseen kehän suunnassa. Tällöin toinen vetoelementti säädetään voimakkaampaan vetoon vasten kehävoimaa kuin toinen.

Eräässä yksinkertaistetussa suoritusmuodossa käytetään voimaelementtiä, joka voi liikuttaa voiman siirtävien vetoankkurien yhteenliittämiskoh-taa poispäin rummun laakeroinnista.

Tällöin voimansiirtoelimet voivat olla muodostetut jäykkinä ankkureina ja jokaiselle sivulle tarvitaan vain yksi voiman kohdistava laite.

Puristusnauha voi muodostua periaatteessa jokaisesta sopivasta mate- 58451 riaalista, esimerkiksi myös muovista tai vastaavasta.

Piirustuksessa on esitetty kaaviollisesti keksinnön suoritusmuotoja.

Kuviot 1-4 ovat yksinkertaistettuja sivukuvantoja laitteista, joissa eri tavoin saadaan aikaan tukirenkaan päiden välinen veto-jännitys ;

Kuviot 5-7 esittävät erilaisia suoritusmuotoja rullaketjuista, joita voidaan käyttää puristusnauhan ja tukirenkaan välissä.

Kuvio 8 on sivukuvanto laitteesta, jossa ainesrata kulkee rummun ja muoviradan välissä;

Kuvio 9 on sivukuvanto laitteesta, jossa ainesrata kulkee muoviradan ja puristusnauhan välillä.

Kuviossa 1 kulkee ainesrata 1 avoimen silmukkarenkaan muotoisesti rummun 2 ympäri, joka pyörii akselilla 3 nuolen 4 suuntaan. Radan 1 ulkopuolella pyörii sen kanssa puristusnauha 5 siten, että rata 1 on rummun 2 kehän suurimmalta osalta suljettu puristusnauhan 5 ja rummun pinnan väliin.

Puristusnauhan 5 ulkopuolella on avoin tukirengas 6, joka myös ympäröi rumpua 2 sen kehän suurimmalta osalta ja jättää vain silmukkarenkaan muotoisesti kulkevan radan kaulaan 7 raon 8, jonka läpi rata 1 ja puristusnauha 5 tulevat tukirenkaan 6 ja rummun pinnan väliin ja jonka läpi ne jälleen poistuvat tästä tilasta.

Tukirengas 6 ei liiku verrattuna pyörivään rumpuun 4 ja sen mukana pyörivään puristushihnaan 5. Puristushihnan 5 ja tukirenkaan 6 välillä esiintyvän kitkan pienentämiseksi käytetään rullaketjuja 9, jotka rullaavat puristushihnan 5 pyörissä tämän ulkosivun ja tukipinnan muodostavan tukirenkaan 6 sisäsivun välissä. Rullaketjut 9 ovat järjestetyt yli radan leveyden aivan tiiviisti vierekkäin ja sallivat vie-riessään paineen siirron koko tukirenkaan 6 tukipinnalla.

Tukirenkaan 6 päät 6' ja 6" ovat yhdistetyt toisiinsa vetoelementeil-lä 10, jotka on tehty radan 1 molemmille sivuille sen ulkopuolelle. Vetoelementit 10 vetävät tukirenkaan 6 päitä 6', 6" vastakkain siten, että tukirengas 6 toimii kiristysratana ja kohdistaa säteensuuntaisen 58451 paineen rullaketjuihin 9, jotka siirtävät tämän puristushihnaan 5 tai rataan 1. Koska tukirengas 6, vaikkakin stabiili, ei ole kuitenkaan täysin jäykkä, jakaantuu sen kehävedon aikaansaama säteet-täinen paine olennaisesti tasaisesti rummun 2 kehän yli. Tukirengas 6 voi muodostua esim. 6-12 mm vahvasta teräslevystä.

Kuviossa 2 on esitetty eräs muunnettu suoritusmuoto, jossa tukirenkaan 6 päät 6' ja 6" eivät ole yhdistetty keskenään välittömästi, vaan kumpaankin päähän 6', 6" järjestettyjen vetoelementtien 11, 12 kautta, jotka on sijoitettu rataleveyden kummallekin sivulle ja tarttuvat tukeen 13, joka tukeutuu rumpulaakerointiin. Tuki 13 ottaa vastaan voiman, joka syntyy vetoelementtien 11, 12 voimien suunnan kul-mittaisuudesta. Vetoelementtien 11, 12 voimien suunnat vastaavat rummun 2 tangenttien suuntaan tukirenkaan 6 päiden 6' ja 6" korkeudella. Mitä ylemmäksi päät 6, 6” on vedetty rummun päälle, so. mitä lähemmäksi ne on viety toisiaan, sitä laakeammin kulkevat tangetit ja sitä pienemmäksi tulee resultanttivoima, jonka tuki 13 ja erityisesti sen laakerointi rummun akselille 13 ottavat vastaan.

Kuviossa 3 on esitetty suoritusmuoto, jossa tukirenkaan 6 molempien päiden 6', 6" kummallekin puolelle ei ole järjestetty vetoelementtiä, vaan tuessa 13 on voimaelin 14, joka nostaa päihin 6' ja 6" yhdistettyjen ankkuritankojen 16, 17 tartuntakohtaa, so. voidaan viedä etäämmälle rummun 2 akselilta 3. Myös näin syntyy päiden 6', 6" välille vetovoima, joka johtaa haluttiun kiristysvaikutukseen. Esitetyssä suoritusmuodossa voimaelementti 14 on työntövoiman kehittävä voima-elementti; tukeen 13 olisi voitu asettaa pisteen 15 yläpuolelle myös vetojännityksen synnyttävä laite samanlaisen vaikutuksen aikaansaamiseksi .

Kuviossa 4 on esitetty edelleen yksi suoritusmuoto, jossa vetovoima vaikuttaa vetoelementeillä 10 yhdistettyjen kahden, yli radan leveyden ulottuvan, I-kannattimena muodostetun poikittaispalkin 18 välillä. Poikittaispalkit 18 siirtävät voiman yli radan leveyden jaettujen voimansiirtoelinten 19 kautta tukirenkaan päihin 6', 6”. Poikittaispalkit 18 ottavat vastaan taivutusrasituksen, joka syntyy vetovoiman vaikuttaessa vain sivuilla vetoelementeissä 10. Taivutuksen synnyttämien erisuurten voimien tasaamiseksi voimansiirto-elimet 19 voivat olla hydraulisia voimaelementtejä, jotka ovat liitetyt keskenään hydraulisesti.

Voimaelementtien 10, 11, 12, 14 laatu on sinänsä vapaasti valittavissa.

S8451

Voidaan käyttää karoja, hydrauliikkayslintereitä, tai vastaavia. Koska voimaelimien toimintamatkat ovat lyhyitä, suositellaan erityisesti suuripintaisia, membraanimaisilla painetyynyillä toimivia hydraulisia yksiköitä.

Kuviossa 5 on esitetty eräs sopiva rullaketjujen 9 suoritusmuoto. Rullaketjut käsittävät niveltä kohti 2 vierekkäin järjestettyä eripituista rullaa 20, 21, jotka on järjestetty toisiaan seuraavissa elimissä vuorotellen ja yhdistetty toisiinsa suorakulmaisesti taivutetuilla sidekiskoilla 22. Rullat 20, 21 on laakeroitu irrallises-ti ja muodostavat samalla viivalla olevat päätypinnat siten, että vierekkäiset rullaketjut voidaan järjestää välittömästi vierekkäin ilman rakoa. Johtuen siitä, että jokaisen elimen rullien 21, 20 väliset välitilat on järjestetty sik-sak-muotoon, jokainen ketjun leveyden kohta tulee rullien yliajamaksi.

Kuvio 6 esittää ketjua 9, jossa on aina 3 vierekkäin sijaitsevaa rullaa 23, 24, 25, jotka ovat eri pituisia toisiaan seuraavissa elimissä. Toisiaan seuraavat elimet on yhdistetty suorilla sidekiskoilla, jolloin kuitenkin useammassa toisiaan seuraavassa elimessä sidekis-kot ovat järjestetyt siirtymään samalle puolelle sik-sak-maisesti siten, että sidekiskot kulkevat kokonaisuutena ketjun sisällä sik-sak-muotoisesti saadaan jälleen aikaan sellaisen vaikutuksen, että jokaisen ketjun leveyden kohdan yli vierii jälleen rulla.

Kuviossa 7 on esitetty edelleen eräs toinen sopivan ketjun suoritusmuoto, joka olennaisesti vastaa kuviota 6 ja jossa sidekiskot eivät kulje sik-sak-maisesti vaan siirtyvät koko ajan samalle puolen, jolloin sidekiskoketju katkaistaan, kun se on lähestynyt määrätylle etäisyydelle ketjureunaa, ja ketjun vastakkaisella sivulla aloitetaan uusi sidekiskoketju.

Kuvioiden 5, 6 ja 7 ketjut kulkevat enimmäkseen välittömästi toistensa vieressä, toisistaan kuitenkaan riippumatta, siten että ei synny mitään vaikeuksia rulla-akseleiden reunojen asettumisessa.

Kuviossa 8 on esitetty jonkin verran yksityiskohtaisemmin eräs suo-ritusesimerkki, joka vastaa yleiseltä rakenteeltaan kuviota 2. Radan 1 ja puristusnauhan 5 avoiman silmukkarenkaan muotoisesti tapahtuva kulku rummun 2 ympäri saadaan aikaan silmukkarenkaan kaulan muodostavien rumpujen 30 avulla. Puristusnauhan 5 ja tukirenkaan 6 välissä 9 58451 rullaavat rullaketjut 9 johdetaan suoritusesimerkissä suurinpiirtein neliömäisesti järjestettyjen rullien 31 yli suljettua tietä ulkoapäin rummun 2 ympärille. Puristusnauha 5 johdetaan rullien 32 yli samalla tavoin rullaketjujen 9 ulkopuolella rummun 2 ympäri. Puris-tusnauhan 5 ja tavararadan 1 väliin on järjestetty vielä yksi rata 34, joka viedään puristusnauhan 5 ulkopuolella rullien 33 yli rummun 2 ympäri. Rullaketjut 9, puristusnauha 5 ja lisärata 34 voidaan kiristää toisistaam riippumatta kiristyslaitteilla, joiden toiminta on osoitettu nuolilla 35, vastaavasti 36, vastaavasti 37. Kaikkien rumpujen 30, 31, 32, 33 akselit kulkevat yhdensuuntaisesti rummun 2 akselin 3 kanssa.

Kuvion 8 suoritusesimerkissä lisärata 34 muodostuu polyamidista, jolla radalla on esimerkiksi paperin pintakäsittelyä varten erityinen pintakuvio. Rata 1 on paperitata, jota pintakäsitellään siten poly-amidiradan 34 ja rummun 2 pinnan välillä, mitä voidaan vielä edistää kuumentamalla rumpua 2. Myös on mahdollista ohjata polyamidiradan 34 tai puristusnauhan 5 käyttöä siten, että polyamidiradan 34 nopeus saadaan erilaiseksi verrattuna rummun 2 pintaan ja siten saadaan aikaan kitkavaikutus.

Kuviossa 9 on esitetty toinen suoritusesimerkki, joka suurimmaksi osaksi vastaa kuviota 8. Erona on vain lisäradan 38 toisenlainen järjestely, nimittäin siten, että rata 1 kulkee lisäradan 38 ja puristus-nauhan 5 välissä. Lisärata 38 kulkee silmukkarenkaan kaulan yläpuolelle järjestetyn yksittäisen tukirullan 9 yli. Kitkan aikaansaamiseksi aiheutetaan tässä tapauksessa vastaavalla käytöllä nopeusero lisäradan 38 ja puristusnauhan 5 välille, joiden ratojen välillä tavararata 1 kulkee.

Claims (9)

10 58451

1. Laite ratojen, erityisesti paperi-, tekstiili- ja samankaltaisten ratojen jatkuvatoimista painekäsittelyä varten, jossa laitteessa on pyörivä rumpu, jonka ympärille on kiedottu sen kanssa kulkeva puristusnauha, joka ottaa puristettavan ainesradan itsensä ja rummun pinnan väliin ja joka on tuettu radasta poispäin olevalla sivullaan tukipinnan ja puristusnauhan välille järjestettyjen kitkaa pienentävien laitteiden välityksellä tukipintaa vasten, jolloin tukipinnan ja puristusnauhan välille järjestetyt laitteet ovat rullaavia telakappaleita, tunnettu siitä, että tukipinta on muodostettu avoimesta renkaasta (6), joka peittää rummun (2) kehästä olennaisesti yli 180°, ulottuen aksiaaliseen rakoon (·8) asti, ja jonka päädyt (6', 6") on yhdistetty toisiinsa vetojännityksen alaisena.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että avoin rengas (6) on muodostettu rummun (2) ympärille taivutettuna teräslevynä.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että puristusnauha (5) on viety sinänsä tunnetulla tavalla rummun (2) ympäri avoimen silmukkarenkaan muotoisena, jossa on kaula (7), ja että tukirenkaan (6) päädyt (6', 6") ulottuvat kaulan (7) läheisyyteen.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen laite, tunnettu siitä, että käytetään ohjattavia voimaelementtejä (10, 11, 12, 14), jotka kohdistavat vetojännityksen avoimen tukirenkaan päihin (6', 6") .

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut voimaelementit ovat radan leveyden ulkopuolelle järjestettyjä vetoelementtejä (10), jotka on sovitettu suoraan avoimen tukirenkaan (6) päiden (6', 6") välille vetojännityksen aikaansaamiseksi .

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että vetoelementit (10) tarttuvat välittömästi tukirenkaan (6) päihin (6', 6 ") . 1 Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että vetoelementit tarttuvat avoimen silmukkarenkaan kaulan (7) lä- 5845 1 heisyyteen, tämän ulkopuolelle järjestettyihin poikittaispalkkeihin (18), jotka kulkevat poikittain radan leveyden yli ja joihin on järjestetty yli radan leveyden jaettuja, tukirenkaan (6) päihin (6', 6") tarttuvia voimansiirtoelimiä (19).

8. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että avoimen silmukkarenkaan kaulan (7) lähellä käytetään rummun (2) kiertolaakerointia vasten tuettua tukea (13), ja että tukirenkaan (6) molempiin päihin (61, 6”) on järjestetty vetoelementti (11, 12), joka tarttuu tukeen (13).

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että käytetään voimaelementtiä (14), joka voi liikuttaa voiman siirtävien vetoankkurien (16, 17) yhteenliittämiskohtaa (15) poispäin rummun laakeroinnista. 12 58451