FI113283B - Kreppikone - Google Patents

Description

113283

Kreppikone

Kreppikone on laitteisto, joka tarkoitettu toteuttamaan polymeroimattomalla sideaineella liimastettujen kuitujen uudelleenjärjestely mineraalivillamatossa. Kreppi-5 kone sijoitetaan maton vastaanotto- ja muodostuskuvun ja sideaineen polymeroin-tiuunin väliin. Sen muodostaa ensisijaisesti ainakin yksi päällekkäisistä hihnoista muodostuva jatkuvien kuljettimien pari; se on tarkoitettu muuntamaan sen läpi kulkevan mineraalivillamaton kuitujen suuntautumisen ja järjestymisen vaikuttamalla tavallisesti puristuksella paitsi tuotteen paksuuteen myös sen pituuteen. Pituus-10 suuntainen puristus tapahtuu pienentämällä kulkunopeutta peräkkäin olevien vastaanoton, kreppikoneen ja uunin kuljettimien välillä. Kreppikone voidaan muodostaa yhdestä tai useammasta kuljetinparista, kun kyseessä on esimerkiksi kolme paria, ensimmäinen pari voi olla tasatahtinen mineraalivillamaton vastaanottonopeu-den kanssa, kolmas pari tasatahtinen maton uuniinkulun kanssa, kun taas toinen 15 pari voidaan sovittaa erityiseen välinopeuteen valmistetun tuotteen mukaan.

Kuvion 1 kaavio esittää erään yleisesti tunnetun kreppikoneen periaatteen.

Kohdissa 1 ja 2 nähdään ensimmäinen jatkuvien kuljettimien pari. Niiden välinen etäisyys pienenee, kun mineraalivillamatto (jota ei esitetä) kulkee niiden välistä : , ·. nuolen 3 suunnassa. Kohdissa 4 ja 5 nähdään toinen pari jatkuvia kuljettimia, jotka ‘! V 20 päätyvät elementteihin 1 ja 2 niiden pidentymänä. Nämä kaksi kuljetinparia var-‘ ; mistavat mineraalivillamaton puristuksen sen paksuussuunnassa. Toisen kuljetin- \ parin 4, 5 vetonopeus on vähäisempi kuin ensimmäisen parin 1, 2, mistä on seura uksena maton pituussuuntainen puristus.

Kolmas kuljetinpari 6, 7 seuraa toista (4, 5) ja sen nopeus on toisen parin nopeutta 25 vähäisempi. Kuljettimien 6, 7 välinen etäisyys on vakio. Tämä kolmas pari tuottaa siis mattoon ainoastaan pituussuuntaisen puristuksen lisäyksen.

2 113283 välissä tapahtuvasta mineraalivillamaton asteittaisesta musertumisesta johtuvat pu-ristusrasitukset punottu metalli hankaa teräksisiin liukupöytiin.

Näiden metallisten kuljettimien suurimmat haitat ovat: a) jatkuvan kulkunopeuden raja on noin 40 m/min, huippujen voidessa olla jopa 5 50 m/min tavarantoimittajan mukaan. Kokemus on osoittanut, että näiden kuljetti mien toiminta tällaisissa nopeuksissa tuottaa erittäin paljon tärytyksiä sekä aikaansaa usein poikkitankojen kiinnitysten murtuman; b) punotun metallin huomattava likaantuminen liimastetuista kuiduista, ja niin muodoin koneen hankaat pesut paineistetulla vedellä joka käytön jälkeen; 10 c) näiden kuljettimien mekaanisen ketjuvedon ylläpito vaatii melkoisesti työtä, jonka aiheuttavat hapettuminen, likaantuminen sekä tärytys.

Näiden kaikkien haittojen välttämiseksi ja erityisesti siksi, että voitaisiin työskennellä ja valmistaa suuremmilla nopeuksilla, metalliset kuljettimet on korvattu synteettisistä materiaaleista olevilla hihnakuljettimilla, esimerkiksi "SIEGLING"-15 merkkisillä, mineraalivillamaton leveyden ollessa edelleen 1,2 m.

Kreppikoneen kuljettimien telojen keskiläpimitan tulee olla mahdollisimman pieni, ja kaikissa tapauksissa tulee rajana olla 125 mm, jotta vältettäisiin krepatun tuot- • ·: : teen valmistuksen vahingoittaminen. Maton siirtymisen kuljettimelta toiselle tulee • > •. ·.: itse asiassa tapahtua hyvin rajallisella etäisyydellä, jottei rikottaisi kreppivaikutusta , ,, · ’ 20 tuotteessa. On selvää, että vierekkäisten telojen läpimitan kasvaminen merkitsee ': ‘ i suurempaa tyhjää tilaa tuotteen siirtyessä kuljettimelta toiselle.

!..' Tämä telojen läpimitan edellytys rajoittaa hihnakuljettimien vetoon tarvittavan pin nan. Ottaen huomioon hihnoissa olevat jännitykset (krepatun mineraalivillatuot-teen puristuksen ollessa arvioitu olevan 500 daN/m ), sileän, teräksisen vetotelan ' 25 läpimitan tulisi olla vähintään 160 mm. Koska tämä arvo ei ole yhteensopiva yllä esitetyn kanssa, on siirrytty kuvion 2 kaavion mukaiseen järjestelyyn, jossa kuvi-, ossa on esitetty ainoastaan toisen kuljetinparin loppu sekä kolmas pari, jotta ha vainnollistettaisiin hihnakuljettimen vetoelimet, jotka ovat samat kolmen kuljetinparin kohdalla.

30 Hihnan 8 veto aikaansaadaan teräksisellä vetorummulla 9, jonka läpimitta on 153 mm, ja joka on päällystetty kumilla shorekovuudeltaan suunnilleen 80°-90°, niin että saadaan korkeampi kitkakerroin rummun 9 ja hihnan 8 välille.

3 113283

Hihnan 8 moitteettoman vedon varmistamiseksi on tässä tapauksessa välttämätöntä järjestää kaksi tukitelaa 10, 11. Kohdassa 12 on esitetty kaaviomaisesti mineraali-villamatto, joka on krepattu ja valmis kulkemaan polymerointiuuniin, jota ei esitetä. Nuoli 13 ilmoittaa maton etenemissuunnan kuljettimien välissä. 14 ja 15 ovat 5 kaksi välitystelaa hihnoille 8, joiden suurin mahdollinen läpimitta on edellä esitetystä syystä 125 mm.

Hihnaan 8 nähden symmetrisesti sijoitettu hihna 8' täydentää kolmannen kuljetin-parin. Sitä vetää vetotela 9', joka on identtinen telan 9 kanssa ja kulkee kahden tu-kitelan 10', 1Γ päältä, jotka ovat samanlaisia kuin 10 ja 11, ja kahden välitystelan 10 14', 15' ympäriltä, jotka ovat samanlaisia kuin 14 ja 15.

Hihnan 8, ja vastaavasti hihnan 8' ohjauksen parantamiseksi vetorumpu 9, ja vastaavasti rumpu 9' työstetään keilamaisen lieriön muotoon (kuvio 3) ja hihnojen 8, 8' poikkileikkaukset tehdään suorakulmion muotoon 16.

Hihnan 8, 8' ohjaus varmistetaan, mikäli vetorummun 9 taivutus on pienempi kuin 15 tämän rummun kartiokkuutta vastaava korkeus h.

Kestääkseen hihnojen 8 ja 8' välissä tapahtuvasta tuotteen asteittaisesta musertumi-sesta johtuvat puristusrasitukset hihnakuljettimet hankaavat liukukaistoihin, jotka on valmistettu teräksestä, ja joita ei esitetä kuviossa 2.

‘ Tämän valmistustavan suurin haitta on kahden tukitelan 10, 11, 10', 1Γ huomatta- 20 va likaantuminen, joiden telojen pinta on kosketuksissa hihnan 8, 8' pintaan, joka koskettaa maton 12 muodostavia liimoitettuja kuituja. Itse asiassa liimoitetut kui-’ dut peittävät tästä johtuen nämä kaksi tukitelaa, jotka tulevat epämuotoisiksi, mistä : aiheutuu lisäpaineita hihnoihin 8, 8' aikaansaaden niiden linjasta poistumisen. Hih- v ’ nojen ohjaus ei näin ollen ole enää taattu ja lopulta hihnat repeytyvät.

; * t 25 Edellä selitetyn perusteella on ymmärrettävää, miksi mineraalivillamaton leveys on ‘..! pitänyt tähän saakka rajoittaa olemaan korkeintaan 1,2 m.

. ·: ·. Esillä oleva keksintö pyrkii välttämään kaikki nämä edellä kuvattujen aiempien ra- , · ·, kenteiden mainitut haitat ja mahdollistamaan lisäksi kreppikoneen, joka ei ole ra- jattu 1,20 metrin levyiseen mattoon, ja joka sallii tämän mitan kaksinkertaistami-: 30 sen haitoitta.

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 mukainen kreppikone.

4 113283

Kuviot 1 ja 3 havainnollistavat kaaviomaisesti edellä esitetyn tekniikan tason.

Kuviot 4-7 esittävät kaavamaisesti ja osittain keksinnön mukaisen kreppikoneen erään suoritusmuodon.

Kuvio 4 on pitkittäisleikkaus tämän suoritusmuodon eräästä kuljetinparista.

5 Kuvio 5 on poikkileikkaus kuvion 4 mukaisesta kuljetinparista.

Kuvio 6 kaaviomainen, osittainen tasokuva, joka vastaa kuvioita 4 ja 5.

Kuvio 7 on perspektiivikuva, joka havainnollistaa kuvioiden 4-6 mukaisen kreppikoneen kuljettimien jännityksensäätölaitteen.

Kuljettimien yleisjärjestely vastaa kuviossa 1 esitettyä järjestelyä, jossa on mukana 10 huomattavia eroja, jotka selitetään tässä.

Kuvioissa 4 ja 5 on esitetty leikkauksena kolmas kuljetinpari, joka sijaitsee juuri ennen polymerointiuunin sisääntuloa, samalla kun luonnollisesti edellytetään, että kaksi muuta paria ovat rakennetut täysin vastaavalla tavalla.

Kohdassa 17 nähdään ylempi hihnakuljetin ja kohdassa 17' alempi hihnakuljetin 15 tästä kolmannesta kuljetinparista. Nämä hihnat 17 ja 17' ovat sileitä ja synteettistä ainesta. Hihna 17 kulkee telojen 18, 19 päältä, jotka vetävät hihnan. Samoin sym-: ! metrinen hihna 17' kulkee vetotelojen 18', 19' päältä. Kohdassa 20 nähdään liimoi- v.' tettujen kuitujen matto ja kohdassa 21 nuoli, joka osoittaa suunnan, jossa matto 20 _;:' siirtyy läpi esitetyn kuljetinparin.

. . 20 Hihnan 17 ylimmän osan ja alimman osan väliseen tilaan sijoitetaan tiivis metalli- kotelo 22 ja samalla tavoin sijoitetaan toinen tiivis kotelo 22' hihnakuljettimen 17’ ‘ ’ ylimmän osan ja alimman osan väliseen tilaan.

’ ·'; Ylemmän kotelon 22 suuren alapinnan muodostaa metallilevy 23, joka omaa lävis- ” *; tyksiä koko pinnallaan lukuun ottamatta reuna-alueita, jotka sijaitsevat vastapäätä , 25 hihnan 17 reuna-alueita.

*;· : Alempi kotelo käsittää lävistetyn ylälevyn 23', joka on symmetrinen levyn 23 ’ . kanssa.

I i * ‘ *

* I

: Y» Kohdassa 26 nähdään johtoja, jotka tuovat paineistetun ilman koteloon 22. Tämä ilma poistuu kotelosta levyn 23 aukkojen kautta ja muodostaa tällöin ilmatyynyn 5 113283 tämän levyn ja hihnan 17 alemman säikeen väliin. Johdot 26' tuovat samalla tavoin ilmaa paineessa koteloihin 22'.

Järjestely on symmetrinen alemman hihnan 17' ja koteloiden 22' kohdalla. Koteloista 22' poistuva ilma muodostaa ilmatyynyn lävistetyn pinnan 23'ja hihnakuljet-5 timen 17' ylemmän hihnan osan väliin.

Metallilevyt 23, 23' varmistavat niitä vastapäätä kulkevien kuljettimien 17, 17' aktiivisen osan säilymisen asianmukaisessa kunnossa, mikä takaa mineraalivillama-ton 20 moitteettoman puristuksen. Ne ovat luonnollisesti jäykkiä kestääkseen tai-vutusdeformaatiot maton puristuksen aikana yläpuolelta ja alapuolelta (kuvio 4).

10 Kuvio 6 esittää järjestelyn tasossa nähtynä. Kotelo 22 muodostetaan käytännölli-syyssyistä kahdesta vierekkäisestä suorakulmaisesta kotelosta, joiden ympärys tasossa esitetään kohdassa 25.

Hihna esitetään sekaviivoilla.

Telojen 18, 19 akselit esitetään kohdissa 18a ja 19a.

15 Kunkin kotelon 22 levyn 23 lävistykset jakaantuvat varjostettujen suorakulmioiden 24 sisäpuolelle päättyen jollekin etäisyydelle hihnan 17 reunoista, kuten kuviossa 6 nähdään.

: ’; Lävistykset voivat olla läpimitaltaan suunnilleen 5 mm ja sijoitetut viistoristiin yh- • | · densuuntaisille suorille hihnan 17 pituudelta, niiden keskinäisen etäisyyden ollessa 20 noin 30 mm sekä kohtisuoraan oleville suorille, joiden etäisyys toisistaan on noin •, : 20 mm.

*.· · Ilmatyynyjen ansiosta hihnojen 17, 17' siirtymis vastus levyjen 23, 23' pituudella vähenee huomattavasti samalla kun hihnojen 17, 17' toivottu puristus mattoon 20 i · i säilyy. Tämän vastuksen pieneneminen on sellainen, että telojen 18, 19, 18', 19' lä- 25 pimitta voi pysyä raja-arvon 125 mm suuruisena samalla kun maton maksimileve-.!. ys voidaan kaksinkertaistaa ja saattaa haitoitta arvoon 2,40 m aiheuttamatta hihnoi- hin 17, 17' liiallisia puristuksia, mitkä on huomattava etu aiempiin kreppikoneisiin ' ·; ·' verrattuna.

! On merkille pantavaa, että kitkavoimien huomattava väheneminen omaa useita 30 muita tärkeitä etuja. Sen ansiosta voidaan poistaa kokonaan vetorumpu (9 kuviossa . 113283 o 2) sekä tukitelat, mikä eliminoi näiden telojen likaantumiseen liittyneet ongelmat ja yksinkertaistaa rakennetta.

Jotta hihnojen veto olisi varmistettu asianmukaisesti, sovelletaan (kuvio 7) hihna-kuljettimiin alkujännitys; tämä toimenpide suoritetaan hihnan laajennusmittauksel-5 la tavarantoimittajan ilmoittamien arvojen mukaisesti. On siis tärkeää säilyttää tämä alkujännitys, mutta on välttämätöntä toimia siten, ettei se pääse ylittymään, jotta vältyttäisiin hihnan repeytymiseltä.

Nämä olosuhteet voidaan toteuttaa liikkuvan jännitystelan 18 avulla, joka on asennettu kimmoisan elementin päälle, joka sallii sen reagoinnin telan läpimitan mah-10 dollisesti kasvaessa tai hihnan laajetessa polymerointiuunin lämpötilan vaikutuksesta.

Jännitystelan rinnakkaisen siirtymän (kuljetuksen) varmistamiseksi sen laakereita kannattavat levyt 27 (jotka liukuvat luisteissä, joita ei esitetä), liitettyinä mekaanisesti hammastangon 28 ja hammasrattaiden 29 järjestelmään.

15 Hihnan jännitys toteutetaan kahdella pneumaattisella tai hydraulisella väkivivulla 30, jotka vaikuttavat kuhunkin jännitystelan 18 luisteistä 27.

On selvää, että tiiviiden koteloiden, kuten esimerkiksi kotelon 22, sijoittelu kunkin vetohihnan kahden osan väliin on vastaavanlainen yllä selitetyn kanssa vain sillä '!'. ‘ erolla, että kolmen ylemmän kuljettimen voidessa olla sijoitettuina viistosti tuotet- 1 ; 20 tavien elementtien mukaan, niiden lävistetystä levystä muodostuva pinta kallistuu ··’ kuten sen vetohihnan osa, jonka kanssa se on yhteistoiminnallinen ilmatyynyn » ♦ ♦ i » _ muodostamisessa. Tiiviit kotelot 22 ovat niin muodoin täysin toiminnallisesti kyt-:. “ : kettyjä niitä vastaavaan hihnaan, oli kuljettimen kaltevuus mikä tahansa.

• * s f » » »

Edellä on esitetty, että lävistetyn 23, 23' levyn lävistykset eivät ulotu hihnan reu-: ·, -, 25 noihin saakka. Syynä tähän on, että näin vältetään ilmahäviöt puristuksessa.

Claims (6)

1. Kreppikone, joka aikaansaa liimoitetuista kuiduista olevan maton (20) rakenteen uudelleenjärjestelyn ja käsittää tätä varten ainakin yhden parin jatkuvia kuljet-timia, jotka on järjestetty vastaanottavan kuljettimen ja uunikuljettimen väliin ja 5 joiden kautta mainitun maton on tarkoitus kulkea ja jotka ovat tarkoitetut puristamaan maton sen paksuus- ja pituussuunnassa, tunnettu siitä, että ainakin yksi kuljetin on sileää, joustavaa ainesta oleva jatkuva hihna (17), sekä siitä, että mainittu kreppikone käsittää ainakin yhden liikkumattoman levyn (23), joka toimii kuljettimen aktiivisen osan tukena ja on sijoitettu kuljettimen mainitun maton puristami-10 seen ja vetämiseen tarkoitettua aktiivista osaa vastapäätä ja sen välittömään läheisyyteen, tämän vahvistuslevyn (23) ollessa tarkoitettu kestämään tämän kuljettimen aktiivisen osan taipumisdeformaatiot ja ylläpitämään siten kuljettimen muodon, sekä siitä, että se käsittää elimiä ilmatyynyn muodostamiseksi ja ylläpitämiseksi kreppauksen aikana vahvistuslevyn ja siihen yhteydessä olevan kuljettimen 15 aktiivisen osan väliin, jossa välissä ilmatyyny liukuu minimoiden liukumisvastuksen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kreppikone liimoitetuista kuiduista valmistetun maton (20) rakenteen uudelleenjärjestelyä varten, käsittäen tätä varten ainakin kolme paria (1, 2; 4, 5; 6, 7) jatkuvia kuljettimia jonoon asetettuina ja järjestet- ; _ 20 tyinä siten, että mainittu matto kulkee järjestyksessä niiden läpi ja että ne puris tavat maton sen paksuus- ja pituussuunnassa, ainakin yhden parin kahden kuljettimen välisen tilan asteittaisen pienenemisen varmistaessa puristus paksuussuun- • : nassa samalla kun peräkkäisten kuljetinparien pienenevät vetonopeudet aikaansaa- * a vat pituussuuntaisen puristuksen, tunnettu siitä, että kuljettimet ovat jatkuvia, si-:, · 25 leitä, ei-metalliainesta olevia hihnoja (17, 17'), siitä, että se käsittää paikallaan py- v : syviä metallilevyjä (23, 23') kuljettimien aktiivisen osan muodon säilyttämiseksi, kunkin ollessa sijoitettuna vastapäätä kunkin kuljettimen maton (20) puristamiseen ja vetämiseen tarkoitettua aktiivista osaaja sen välittömään läheisyyteen, näiden vahvistuslevyjen ollessa tarkoitetut kestämään tämän kuljettimien aktiivisen osan , *, 30 taivutusdeformaatiot ja säilyttämään näin kuljettimien muodon, sekä siitä, että se ' käsittää elimiä, jotka muodostavat ja säilyttävät kreppauksen aikana ilmatyynyn ·*...· kaikkien näiden vahvistuslevyjen välissä, ja siihen liittyvän kuljettimen aktiivisen ; * ·,; osan liukuessa sen päälle, minimoiden tämän liukumisen vastuksen.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen kreppikone, tunnettu siitä, että kukin mai-35 nituista vahvistuslevyistä muodostaa ainakin osan paineilmalla syötetyn tiiviin ko- 8 113283 telon (22) yhdestä pinnasta, näiden levyjen (23, 23') lävistysten salliessa ilman poistumisen kotelosta mainitun ilmatyynyn muodostusta varten.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen kreppikone, tunnettu siitä, että kunkin vah-vistuslevyn (23, 23') mainitut lävistykset ulottuvat kunkin levyn koko pinnalle lu- 5 kuunottamatta kuljettimien reuna-aluetta vastapäätä olevaa osaa.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen kreppikone, tunnettu siitä, että kukin kotelo (22) sijoitetaan kuljettimen kummankin hihnan osan väliseen tilaan.

6. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen kreppikone, tunnettu siitä, että se käsittää kunkin kuljettimen kohdalla laitteen, joka antaa tämän kuljettimen hihnaan 10 (17, 17') alkujännityksen ja säilyttää sen olennaisesti vakiona kreppauksen aikana.