FI59207C - Dosaerosol - Google Patents

Description

ΓβΙ m,KUULUTUSJULKA.SU ΓΛΟΛΠ WjO LBJ UTLÄCCN I NGSSKRIFT 5 ^ U ' C (45) ""•".r.r.'t t.y ’7 ?7 ' :1 A«L r i * i. ^ l p .4 -J 0 ) ^ ^ ^ (S1) Kv.ik.3/int.ci.3 B 05 B 7/02 // A 61 M 15/00 SUOMI—FINLAND pi) pK«mihiici«»-N««^ni 763565 (22) Hakwnltpftlvl —AnXMcnlns^ai 10.12.76 (23) AlkupUv·—Gllcigh«t*dtg 10.12.76 (41) Tullut JulklMksI — Bllvit offuntllg 13. 06.77

Pstenttl- Ja rakittaHhallltua .... u_. .. . . . .....

^ , . (44\ Nihtlvlkilpinon |t Mulkiltun pvm.— .. .. Q, och rCfiltarstyralMIt ' ' Arabian utlagd och utUkrlfun public* rad 31-03.81 (32)(33)(31) Py^atty *tuolk*u» —Bagird prlodtat 12.12.75

Ruotsi-Sverige(SE) 751^066-5 (71) Aktiebolaget Draco, Dag Hammarskjölds väg 7, S-221 01 Lund 1, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Kjell Ingvar Leopold Wetterlin, Sandby, Ruotsi-Sverige(SE) (7M Berggren Oy Ab (5*0 Aerosolisumutin - Dosaerosol Tämän keksinnön kohteina ovat uutta tyyppiä olevat aerosolisumutti-met, jotka on tarkoitettu erikoisesti lääkintäkäyttöön.

Lääkintään käytettäville aerosolisumuttimille asetetaan erikoisvaatimuksia niiden sumutusominaisuuksien suhteen. Tämä pätee varsinkin sellaisille sumuttimille, joita käytetään hengitysteissä esiintyvien erilaisten sairaustilojen hoitoon. Koska usein on annettava hyvin voimakkaita lääkkeitä, pitää kyseessä olevien aerosolien annostus-tarkkuuden olla suuri. Sumuttimen sumutusominaisuuksien pitää olla muuttumattomia ja toistettavia koko sinä aikana kun sumutinta käytetään. Lääkintään käytettävien aerosolisumuttimien on annettava tarkoin määrätty ja toistettava paine jokaisessa sumutuksessa sekä toistettava hiukkasten jakelu.

Tiettyjen hengitystiesairauksien hoitoa varten on lisäksi tarpeen, että voidaan aikaansaada tietyn sopivan hiukkaskoon omaava aerosoli. Liian suurilla hiukkasilla on taipumus laskeutua jo hengitysteiden yläpäässä.

59207 Lääkintään käytetään sen vuoksi useimmiten aerosolisumuttimia joissa oleva annostuslaite annostelee nesteytettyä ponneainetta, johon aktiivinen komponentti on joko liuotettu tai suspendoitu. Ponneaineina ovat erilaiset halogenoidut hiilivedyt, joilla on erilaisia ta-varanimikkeitä, kuten esimerkiksi Freon'"' , tulleet yleiseen käyttöön. Näillä aineilla on sellaisia fysikaaliskemiallisia ominaisuuksia, että ne soveltuvat käytettäväksi ponneaineina. Huoneenlämpötilassa ja kohtuullisissa paineissa, ts. 3-5 baarin paineissa, ne ovat nesteitä, joita on helppo annostella suurella tarkkuudella. Niiden on aikaisemmin katsottu omaavan alhaisen myrkyllisyyden, ja ne ovat saavuttaneet hyvin laajan käytön ponneaineina erilaisissa aerosoleissa. Viime vuosina on näiden ponneaineina käytettyjen halogenoi-tujen hiilivetyjen myrkyttömyys kuitenkin tullut kyseenalaiseksi, ja onpa myös suositeltu, ettei eräitä niistä käytettäisi lääkintään tarkoitetuissa aerosoleissa. Freoni-tyyppisten halogenoitujen hiilivetyjen arvellaan lisäksi osaltaan tuhoavan sitä otsonikerrosta, joka ympäröi maapalloa suojaten sitä ultraviolettisäteilyltä.

Toinen tunnettu aerosolien ponneaine on hiilidioksidi. Hiilidioksidia on tähän saakka kuitenkin käytetty pääasiassa vain niin sanotuissa "kosteissa aerosoleissa", jotka on tarkoitettu talous- ja kasvien-suojelukäyttöön ja joissa käytetään liuotinta, joka sopivalla tavalla kyllästetään hiilidioksidilla. Tällaista aerosolisumutinta käytettäessä hiilidioksidin paine alenee jatkuvasti aerosolin käytön mukana, koska liuottimeen ei voida liuottaa riittäviä määriä hiilidioksidia. Niinpä sumutusominaisuudet vähitellen huononevat hiilidioksidiponne-ainetta käytettäessä, ja ponneaine voi loppua ennen kuin sumutin on täysin tyhjentynyt. Koska sumutusominaisuudet eivät niin ollen pysy muuttumattomina ja toistettavina johtuen siitä, että paine jokaisessa sumutuksessa pienenee sumuttimen toiminnan aikana, tällaista tyyppiä oleva sumutin ei ole sopiva lääkintäkäyttöön.

On tärkeää lääkintäkäyttöön tarkoitettuja sumuttimia varten löytää vaihtoehtoisia ponneaineita ja teknisiä ratkaisuja, jotka mahdollistavat farmakologisesti aktiivisen aineen tarkan annostelun sekä sellaisten ponneaineitten käytön, joilla ei ole nykyisin eniten käytetyissä ponneaineissa esiintyviä haittoja.

SE-kuulutusjulkaisuista 345478 ja 378521 tunnetaan inhalaatiolaite, johon kuuluu potilaan hengityksen ohjaama annostelija, joka potilaan 3 59207 hengityksen välityksellä vuoron perään yhdistää kammion imhalaatio-väliainetta sisältävään säiliöön ja inhalaatiosuuttimeen. Tällainen laite ei kuitenkaan kestä kovin korkeita paineita eikä siinä voida käyttää nesteytettyä hiilidioksidia ponneaineena.

Tämän keksinnön kohteina ovat hiilidioksidikäyttöiset yksikköannos-sumuttimet, jotka on tarkoitettu farmakologisesti aktiivisten aineiden inhalaatioon inhalaatiosuuttimen kautta ja erikoisesti tarkoitettu lääkintäkäyttöön. Keksinnön mukaiset aerosolisumuttimet, joiden pääasialliset tunnusmerkit ilmenevät patenttivaatimuksesta 1, on suunniteltu sellaisiksi, että aktiivisen aineen annoksia on sijoitettu yksikköannossäiliöihin. Nämä yksikköannossäiliöt voivat sisältää aktiivisen aineen joko jauheen muodossa tai liuoksena. Keksinnön mukaan sumuttimissa käytetään nesteytettyä hiilidioksidia ponneaineena. Tietysti voidaan käyttää myöa tavanmukaisia ponneaineita, kuten nesteytettyjä freoneja.

Keksinnön mukaan ovat aktiivisen aineen yksikköannokset - nämä yksik-köannokset voivat olla joko jauheen muodossa tai liuoksena - pakattuina erilleen ponneaineesta aina siihen hetkeen saakka, kun ponneaine ja aktiivinen aine sekoitetaan keskenään. Tämä menettely on edullinen, koska tällä tavalla vältetään ne haitat, jotka aiheutuvat vaikeuksista saavuttaa toistettava paine ja sen mukana toistettava määrä annosteltavaa ainetta, ja joita esiintyy tavanmukaisissa sumuttimissa, joissa aktiivinen aine on liuotettuna tai suspendoituna ponneaineeseen. Menettely on edullinen lisäksi siitä syystä, etteivät mahdolliset vuodot ponneainelaitteessa pääse vaikuttamaan annostus-tarkkuuteen, koska ponneaine annostellaan välittömästi ennen sumuttimen käyttöä sekä erillään aktiivisesta aineesta.

Keksintöä selitetään nyt lähemmin viitaten oheisiin piirustuksiin.

Kuvio 1 esittää leikkausta hiilidioksidikäyttöisestä aerosolisumutti-mesta, joka on tarkoitettu lääkitsemiseen käyttäen aktiivisen aineen liuoksen yksikköannoksia; kuvio 2 esittää leikkausta hiilidioksidikäyttöisestä aerosolisumutti-mesta, joka on tarkoitettu lääkitsemiseen käyttäen aktiivisen aineen jauheen muodossa olevaa yksikköannosta; kuvio 3 esittää leikkausta kuvion 1 mukaisen aerosolisumuttimen muunnoksesta, jossa aerosolin laukaisu aikaansaadaan vipujärjestelmän avulla, jonka vipujärjes-telmän saattaa toimimaan syvän sisäänhengityksen aiheuttama paineenmuutos inhaiaa-tiosuuttimessa; kuvio 4 esittää leikkausta kuvion 2 mukaisen aerosolisumuttimen muunnoksesta, jossa aerosolin laukaisu aikaansaadaan vipujärjestelmän avulla, jonka vipujärjestelmän saattaa toimimaan syvän sisäänhengi-tyksen aiheuttama paineenmuutos inhalaatiosuuttimessa.

4 59207 A. Hiilidioksldikäyttöinen aerosolisumutin liuosta varten (kuvio 1)

Aerosolisumutin koostuu kolmesta pääosasta: 1) Ponneaineen, ts. nesteytetyn hiilidioksidin varastointiosa, 2) Ponneaineenjakelulaite, joka on mitoitettu nesteytetyn hiilidioksidin jakelua varten, 3) Inhalaatiosuutin, joka sisältää sumutuspään aerosolien sekä säiliön liuoksena olevan aktiivisen aineen yksikköannosta varten.

Seuraavassa luetellaan hiilidioksidikäyttöisen, liuosta varten tarkoitetun sumuttimen yksityiskohdat kuvion 1 viitteiden mukaisesti: 1. Ponneainesäiliön suojakotelo 2. Nesteytettyä hiilidioksidia sisältävä ponneainesäiliö 3. O-rengas 4. 0-rengas 5. 0-rengas 6. Työkalu ponneainesäiliön kalvon puhkaisemista varten 7. Sulkulevyn ruuvi 8. Sulkulevy 9. Jakelulaite 10. 0-rengas 11. 0-renkaan sulkulevy 12. O-rengas 13. Välikerengas annostuskammiossa 14. Rengas 15. Rengas 16. Venttiilipuikko 17. Annostuskammio 18. O-rengas 19. O-renkaan sulkulevy 20. Jousi 21. 0-rengas 22. Kaasumaisen hiilidioksidin purkausputki 23. Inhalaatiosuutin 24. Kapillaariputki 25. Annossäi],iön suojakotelo 26. Annossäiliö 27. Purkausputken 22 ohjauselin 35. Ponneaineen jakelulaitteen yläkammio 5 59207 36. Ensimmäinen kapillaariputki venttiilipuikossa 37. Toinen kapillaariputki venttiilipuikossa 38. Pysäytysuloke

Ponneainesäiliö 2 nesteytettyä hiilidioksidia varten on sijoitettu suojakotelon 1 sisään. Ponneainesäiliö on tehty sellaisesta aineesta, esimerkiksi teräksestä, joka soveltuu tarkoitukseen ottaen huomioon sen suuren paineen, joka tarvitaan säilyttämään hiilidioksidi nestey-tetyssä muodossa. Ponneainesäiliön 2 suun lähellä on kaksi O-rengas-ta 3 ja 4, jotka aikaansaavat tiivistyksen ponneaineen jakelulaitteen ja hiilidioksidisäiliön 2 kaulan välille. Ponneainesäiliön suuaukko on suljettu kalvolla, joka voidaan puhkaista liikkuvalla työkalulla 6, esimerkiksi neulalla, joka on tuettu jakelulaitteeseen. Lisäksi O-rengas 5 aikaansaa tiivistyksen kohtaan, jossa puhkaisutyökalu 6 on kiinnitetty jakelulaitteeseen. Sulkulevy 11 pitää O-renkaan paikallaan. Työkalu 6 on varustettu ruuvivälineellä tai vipuvälineel-lä kalvon läpi tunkeutumisen mahdollistamiseksi. Työkalua 6 voidaan myös käyttää tiivistykseen kalvoa vasten,kun sumutin ei ole käytössä.

Ponneaineen jakelulaite käsittää yläkammion 35, joJa en suorassa yhteydessä ponneainesäiliöön 2, sekä annostuskammion 17 muodostavan alemman tilan, venttiilipuikon 16 ollessa siirrettävissä edestakaisin pituusakselinsa suuntaan kammiossa 35 ja annostuskammiossa 17. Annos-tuskammion muodostaa tila venttiilipuikon 16 ja jakelulaitteen alaosan seinämien välillä.

Annostuskammion 17 tilavuuden määrää välikerengas 13 ja tilavuutta voidaan vaihdella sen avulla, esimerkiksi valitsemalla sopivasti välikerenkaan 13 sisäläpimitta.

Venttiilipuikko 16, joka on sovitettu siirrettäväksi edestakaisin pituusakselinsa suuntaan annostuskammiossa 17, sisältää ensimmäisen kapillaariputken 36, jonka ensimmäinen aukko avautuu jakelulaitteen yläkammioon 35 ja toinen aukko venttiilipuikon yläosan sivuun. Venttiilipuikko 16 sisältää myös toisen kapillaariputken 37, jonka ensimmäinen aukko avautuu venttiilipuikon alaosan sivuun ja toinen aukko ponnekaasunpurkausputkeen 22. Venttiilipuikko 16 on sovitettu esimerkiksi jousen 20 avulla palautettavaksi ensimmäiseen asemaansa, jossa annostuskammio 17 saatetaan yhteyteen ponneainesäiliön kanssa.

6 59207

Ponneaineenpurkausputki 22 päättyy inhalaatiosuuttimeen 23, joka lisäksi käsittää yksikköannoksen aktiivista ainetta liuoksessa sisältävän säiliön 26. On tarkoituksenmukaista antaa ponnekaasunpurkaus-putken 22 päättyä yksikköannossäiliössä olevan kapillaariputken 24 pään yläpuolelle, joka kapillaariputki on suorassa yhteydessä säiliön sisältämän liuoksen kanssa.

Venttiilipuikon 16 ollessa kuvion 1 esittämässä asennossa annostuskam-mio 17 täyttyy nesteytetyllä hiilidioksidilla. Annostuskammion 17 tilavuutta voidaan helposti muutella vaihtamalla välikerengas 13.

Kun venttiilipuikkoa 16 siirretään ylöspäin, sulkeutuu yhteys ensimmäisen kapillaariputken 36 kautta nesteytettyä hiilidioksidia sisältävän varasto-osan ja annostuskammion 17 välillä, jonka jälkeen venttiilipuikon 16 toinen kapillaariputki 37 avaa yhteyden nesteytetyn hiilidioksidin annostuskammion 17 ja inhalaatiosuuttimeen 23 johtavan purkausputken 22 välille. Nesteytetty hiilidioksidi kaasuuntuu tällöin ja syöksyy suurella nopeudella pitkin purkausputkea 22. Inhalaa-tiosuutin 23 on varustettu kapillaariputkella 24, joka on upotettu aktiivista komponenttia liuoksessa sisältävään säiliöön 26. Kaasumaista hiilidioksidia puhalletaan kapillaariputken 24 yläpään ylitse, jolloin muodostuu hienojakoista aerosolia. Kapillaariputken 24 asema purkausputken 22 suhteen on säädettävissä optimaalisten sumutusolo-suhteiden saavuttamiseksi. Inhalaatiosuuttimen tyviosa voi olla varustettu rei'illä suuttimen kautta tapahtuvan hengityksen helpottamiseksi. Kun aerosoli on käytetty, palautuu venttiilipuikko 16 automaattisesti jousen 20 vaikutuksesta lähtöasemaansa (katso kuviota 1), jolloin annostuskammio täyttyy uudelleen nesteytetyllä hiilidioksidilla. Sumuttimen annostelutarkkuus on tyydyttävä niin kauan kuin nesteytettyä hiilidioksidia riittää säiliössä 2.

Koska nesteytetyn hiilidioksidin paine huoneenlämpötilassa on noin 50 baaria, on sumutin varustettava varmuusvälineellä, joka estää suojakotelon 1 poistamisen niin kauan kuin paineenalaista hiilidioksidia on jäljellä ponneainesäiliössä 2. Sitä varten suojakotelon 1 alareuna voi olla hammastettu ja kotelo lukittu paikalleen sulku-levyn 8 avulla, kun sumutinta käytetään. Ponneainesäiliötä 2 vaihdettaessa on tässä tapauksessa ruuvi 7 O-renkaineen 10 irrotettava ennen kuin kotelo 1 voidaan poistaa annostuslaitteesta. Ponneainesäiliössä 2 mahdollisesti vallitseva ylipaine tulee siten häviämään ennen kotelon 1 poistamista.

7 59207

Kuviossa 1 esitetty ponneaine- ja jakelulaite on myös tämän keksinnön eräänä kohteena. Se soveltuu erittäin hyvin käytettäväksi tavanmukaisissa aerosolisumuttimissa, joissa voidaan käyttää myös muita ponneaineita kuin nesteytettyä hiilidioksidia. Venttiilipuikon alaosa voidaan varustaa ruuvikierteillä, niin että se voidaan kiertää sumuttimen säiliöön, jolloin säiliön venttiili avautuu. Joka kerta kun sumutin saatetaan toimimaan, viedään samalla myös ennaltavalittu määrä ponneainetta nesteytetyn hiilidioksidin muodossa, joka kaasuuntuessaan lisää ponneainevarantoa. Näin menetellen voidaan siis sumutin tyhjentää täydellisemmin sisällöstään.

B. Hiilidioksidikäyttöinen aerosolisumutin jauhetta varten (kuvio 2)

Nesteytetyn hiilidioksidin varastointiväline ja ponneaineen jakelu-laite ovat samoja kuin edellä olevassa selostuksessa A, kun sen sijaan se osa, joka toimittaa mukaan aktiivisen aineen, on muodostettu toisella tavalla.

Seuraavassa luetellaan hiilidioksidikäyttöisen, jauhetta varten tarkoitetun aerosolisumuttimen yksityiskohdat kuvion 2 viitteiden mukaisesti: 1. Ponneainesäiliön suojakotelo 2. Nesteytettyä hiilidioksidia sisältävä ponneainesäiliö 3. 0-rengas 4. 0-rengas 5. 0-rengas 6. Työkalu ponneainesäiliössä olevan kalvon puhkaisemista varten 7. Sulkulevyn ruuvi 8. Sulkulevy 9. Jakelulaite 10. 0-rengas 11. 0-renkaan sulkulevy 12. 0-rengas 13. Välikerengas annostuskammiossa 14. Rengas 15. Rengas 16. Venttiilipuikko 17. Annostuskammio 18. 0-rengas 8 59207 19. O-renkaan sulkulevy 20. Jousi 21. 0-rengas 22. Kaasumaisen hiilidioksidin purkausputki 23. Inhalaatiosuutin 25. Annossäiliön suojakotelo 26. Annossäiliö 27. Purkausputken 22 ohjauselin 31. Puolipallon muotoinen kappale mahdollisten hiukkaskasaantumien hajottamiseksi 35. Ponneaineen jakelulaitteen yläkammio 36. Venttiilipuikon ensimmäinen kapillaariputki 37. Venttiilipuikon toinen kapillaariputki 38. Pidätysuloke

Venttiilipuikon 16 toinen kapillaariputki 37 on sovitettu päättymään purkausputkeen 22, joka puolestaan päättyy annostussäiliöön 26, joka sisältää yksikköannoksen aktiivista ainetta kiinteässä muodossa sopivaan hiukkaskokoon hienonnettuna. Yksikköannossäiliö 26 on sijoitettu suojakoteloon 25, joka on liitettävissä purkausputkeen 22. Purkaus-putki 22 on sovitettu johtamaan yksikköannossäiliössä 26 muodostunut ponnekaasun ja aktiivisen aineen seos inhalaatiosuuttimeen 23, jossa aerosoli muodostuu. Hienojakoisessa aineessa mahdollisesti esiintyvien kasaantumien rikkomiseksi voidaan purkausputken 22 jatkeelle sijoittaa niitä hajottava kappale 31. Kappaleella 31 voi olla esimerkiksi puolipallomainen muoto pallomaisen osan suuntautuessa inhalaatio-suuttimessa olevaa purkausputken 22 suuaukkoa kohti. Inhalaatio-suuttimen peräosa voi olla varustettu rei'illä suuttimen läpi tapahtuvan hengityksen helpottamiseksi.

Kaasumaisen hiilidioksidin poistuessa annostuskammiosta 17 virtaa se siis pitkin purkausputkea 22 alas annossäiliöön 26. Kun kaasumainen hiilidioksidi suurella nopeudella saapuu annossäiliöön 26, tempaa se hienojakoisen aineen mukaansa ja kuljettaa aineen purkaus-putkea 22 pitkin inhalaatiosuuttimeen 23, jossa aerosoli muodostuu.

Hienojakoisella jauheella panostettavat kapselit ovat yläpäästään joko täysin avoimia tai varustettu peitteellä, joka ennen käyttöä puhkaistaan. Annossäiliöt (kapselit) panostetaan jauheella joko yksi kerrallaan tai ne asetetaan "patruunanauhaan” tahi "karuselli- 9 59207 pyörään", jotka voivat helpottaa kapselien sijoittamista toiminta-asemaan .

Edellä kohdissa A ja B selostetut hiilidioksidikäyttöiset aerosoli-sumuttimet voidaan muuntaa sellaisiksi, että ne laukeavat sisään-hengityksen vaikutuksesta seuraavaan tapaan: C. Sisäänhengityksen vaikutuksesta laukeava hiilidioksidikäyttöinen aerosolisumutin liuosta varten (kuvio 3)

Koska eräille potilaille on vaikeaa laukaista sumutin sisäänhengityksen oikeassa vaiheessa, saadaan hyvin vaihtelevia tuloksia hoidettaessa tiettyjä sairaustiloja aerosoleilla. Sen vuoksi on toivottavaa, että tällaisia tapauksia varten on käytettävissä sumutin, joka automaattisesti laukeaa sisäänhengitysjakson oikeassa vaiheessa. Tällaisen hengityksen avulla laukaistavan sumuttimen periaate ilmenee kuviosta 3. Nesteytetyn hiilidioksidin jakelulaite on samanlainen kuin kuviossa 1. Samoin on aerosolin muodostavan sumutusvälineen laita. Seuraavassa on lueteltu hengityksen avulla laukaistavan hiilidioksidikäyttöisen, liuosta varten tarkoitetun sumuttimen yksityiskohdat kuvion 3 viitteiden mukaisesti: 1. Ponneainesäiliön suojakotelo 2. Nesteytettyä hiilidioksidia sisältävä ponneainesäiliö 3. O-rengas 4. O-rengas 5. O-rengas 6. Työkalu ponneainesäiliön kalvon puhkaisemista varten 7. Sulkulevyn ruuvi 8. Sulkulevy 9. Jakelulaite 10. O-rengas 11. 0-renkaan sulkulevy 12. 0-rengas 13. Välikerengas annostuskammiossa 14. Rengas 15. Rengas 16. Venttiilipuikko 17. Annostuskammio 18. 0-rengas 19. O-renkaan sulkulevy 10 5 9207 20. Jousi 21. 0-rengas 22. Kaasumaisen hiilidioksidin purkausputki 23. Inhalaatiosuutin 24. Kapillaariputki 25. Annossäiliön suojakotelo 26. Annossäiliö 27. Ohjauselin purkausputkea ja vipuvartta varten 28. Laukaisukoneiston vipuvarsi 29. Pysäytysuloke 30. Laukaisukoneiston vipuvarsi 32. Vasteuloke 33. 0-renkaan sulkulevy 34. Mäntä 35. Ponneaineen jakelulaitteen yläkammio 36. Venttiilipuikon ensimmäinen kapillaariputki 37. Venttiilipuikon toinen kapillaariputki

Annostuslaite toimii seuraavalla tavalla:

Venttiilipuikko 16 asetetaan latausasemaan ja pidetään siinä ensimmäisen vipuvarren 28 avulla, joka vipuvarsi on siirtyvästi tuettu ponneaineen jakelulaitteeseen ja joka ensimmäisestä päästään on liitetty venttiilipuikon 16 alapäähän ja toisesta päästään yhdistetty vaste-ulokkeen 32 välityksellä toisessa vipuvarressa 30 olevaan vasteulok-keeseen. Vipuvarsi 30 on kääntyvästi tuettu purkausputkeen 22 ja se on toisesta päästään yhdistetty inhalaatiosuuttimessa 23 sijaitsevaan liikkuvaan mäntään 34. Sumutinta käytettäessä mäntään 34 vaikuttaa alipaine, joka sisäänhengitettäessä muodostuu inhalaatiosuuttimeen 23, jolloin mäntään 34 yhdistetty vipuvarsi 30 kääntyy siten,että siinä oleva vasteuloke irrottuu toisessa vipuvarressa 28 sijaitsevasta vasteulokkeesta 32. Tällöin vipuvarsi 28 ei enää pidätä venttiili-puikkoa 16 latausasemassa, vaan venttiilivarsi työntyy alaspäin ponneaineen jakelulaitteessa vallitsevan hiilidioksidinpaineen ja jousen 20 vaikutuksesta, jolloin yhteys venttiilipuikon 16 ensimmäisen kapil-laariputken 36 ja ponneaineen jakelulaitteen yläkammion 35 kautta katkeaa ja yhteys venttiilipuikon 16 toisen kapillaariputken 37 ja pur- kausputken 22 kautta avautuu. Tällöin hiilidioksidi pääsee virtaamaan pitkin purkausputkea 22 inhalaatiosuuttimeen 23 ja samalla tavalla kuin edellä kohdassa B on selostettu muodostamaan aerosolin inhalaa- 11 59207 tiosuuttimessa yksikköannossäiliössä 26 olevan aktiivisen aineen kanssa. Inhalaatiosuuttimen peräosa voi olla varustettu rei'illä suuttimen läpi tapahtuvan hengityksen helpottamiseksi.

D. Sisäänhengityksen vaikutuksesta laukeava hiilidioksidikäyttöinen aerosolisumutin jauhetta varten (kuvio 4) Tämä sumutin toimii muuten täysin samalla tavalla kuin kuvion 3 yhteydessä selostettu sumutin, paitsi että siinä käytetään hienojakoista kiinteää ainetta liuoksessa olevan aktiivisen aineen sijasta. Seuraavassa luetellaan hengityksen avulla laukaistavan hiilidioksi-käyttöisen, jauhetta varten tarkoitetun sumuttimen yksityiskohdat kuvion 4 viitteiden mukaisesti: 1. Ponneainesäiliön suojakotelo 2. Nesteytettyä hiilidioksidia sisältävä ponneainesäiliö 3. O-rengas 4. O-rengas 5. O-rengas 6. Työkalu ponneainesäiliön kalvon puhkaisemista varten 7. Sulkulevyn ruuvi 8. Sulkulevy 9. Jakelulaite 10. O-rengas 11. 0-renkaan sulkulevy 12. O-rengas 13. Välikerengas annostuskammiossa 14. Rengas 15. Rengas 16. Venttiilipuikko 17. Annostuskammio 18. O-rengas 19. O-renkaan sulkulevy 20. Jousi 21. O-rengas 22. Kaasumaisen hiilidioksidin purkausputki 23. Inhalaatiosuutin 25. Annossäiliön suojakotelo 26. Annossäiliö 27. Ohjauselin purkausputkea ja vipuvartta varten 28. Laukaisukoneiston vipuvarsi 12 59207 29. Pysäytysuloke 30. Laukaisukoneiston vipuvarsi 31. Puolipallon muotoinen kappale mahdollisten hiukkaskasaantumien hajottamista varten 32. Vasteuloke 33. O-renkaan sulkulevy 34. Mäntä 35. Ponneaineen jakelulaitteen yläkammio 36. Ensimmäinen kapillaariputki venttiilipuikossa 37. Toinen kapillaariputki venttiilipuikossa.

Kuvio 4 esittää venttiilipuikon latausasemassa. Venttiilipuikko on asetettu tähän asemaan ja pidetään siinä kahden vipuvarren 28 ja 30 avulla. Tässä asemassa annostuskammio 17 täyttyy nesteytetyllä hiilidioksidilla. Inhalaatiosuutin 23 asetetaan huulien väliin, ja syvään henkeä vedettäessä mäntä 34 siirtyy kuviossa oikealle, jolloin mäntään 34 yhdistetty vipuvarsi 30 kääntyy siten, että sen vasteuloke irrottuu toisessa vipuvarressa 28 olevasta vasteulokkeesta 32. Tällöin venttiilipuikko 16 vapautuu, ja ponneaineenjakelulaittees-sa vallitsevan hiilidioksidinpaineen sekä jousen 20 vaikutuksesta venttiilipuikko työntyy alaspäin, niin että yhteys venttiilipuikon 16 ylemmän kapillaariputken 36 ja ponneaineenjakelulaitteen yläkammion 35 kautta katkeaa. Sen jälkeen avautuu yhteys venttiilipuikon 16 alemman kapillaariputken 37 kautta annostuskammion 17 ja suojakotelos-sa 25 sijaitsevaan annossäiliöön 26 johtavan purkausputken 22 välille, jolloin hiilidioksidi tempaa mukaansa hienojakoisen aktiivisen aineen kuljettaen sen purkausputken 22 kautta inhalaatiosuuttimeen 23. Mahdollisesti esiintyvien hiukkaskasaantumien rikkomiseksi voidaan purkausputken 22 jatkeelle sijoittaa niitä hajoittava kappale 31.' Inhalaatiosuuttimen peräosa voi olla varustettu rei'illä suuttimen läpi tapahtuvan hengityksen helpottamiseksi.

Annossäiliöt (kapselit) panostetaan jauheella joko yksi kerrallaan tai ne asetetaan "patruunanauhaan" tahi "karusellipyörään", jotka voivat helpottaa kapselien sijoittamista toiminta-asemaan.

13 59207 Föreliggande uppfinning hänför sig till nya typer av aerosoler, speciellt avsedda för medicinsk användning.

För aerosoler med medicinsk användning ställer man speciella krav vad avser sprayegenskaper. Detta gäller i ali synnerhet sädana aerosoler, som används för behandling av olika sjukdomstillständ i luftvägarna. Eftersom det oftast gäller att administrera mycket potenta läkemedel, mäste doseringsnoggrannheten för aerosolerna i fräga vara stor. Aerosolens sprayegenskaper mäste vara konstanta och reproducerbara under hela den tid som aerosolen användes. Aerosoler för medicinsk användning mäste ge ett väldefinierat och reproducerbart tryck i varje puff samt reproducerbar partikelför-delning.

För behandling av vissa sjukdomstillständ i luftvägarna är det vidare nödvändigt att man kan generera en aerosol med en viss lämp-lig partikelstorlek. För Stora partiklar har tendens att deponeras för högt upp i luftvägarna.

För medicinskt bruk använder man därför ofta aerosoler med en dose-rande enhet, som dispenserar det flytande drivmedlet, i vilket den aktiva komponenten antingen är löst eller suspenderad. Som drivmedel har olika typer av halogenerade kolväten med olika varubeteckningar, till exempel Freon ®, kömmit tili stor användning. Dessa substanser har lämpliga fysikalisk-kemiska egenskaper för att användas som drivmedel. Vid rumstemperatur och under mättliga tryck, dvs. 3-5 bar, är de vätskor, som lätt läter sig dispenseras med stor noggrannhet.

De har tidigare ansetts ha lag toxicitet och de har nätt en oerhört stor användning som drivmedel i olika typer av aerosoler. Under senare är har man dock börjat ifrägasätta atoxiciteten hos de halogenerade kolvätena i dessa drivmedel och även rekommenderat att vissa av dem ej används i medicinska aerosoler. Halogenerade kolväten typ Freon ®anses vidare bidraga tili nedbrytning av det ozonskikt som omger jorden och skyddar denna mot ultraviolett strälning.

Ett annat känt drivmedel för aerosoler är koldioxid. Emellertid har koldioxid hittills använts framför allt i s.k. "väta aerosoler" för hushälls- och växtskyddsbruk, varvid man använder sig av ett lös-ningsmedel som pä lämpligt sätt mättas med koldioxid. Vid användning av en sadan aerosol sjunker koldioxidtrycket allteftersom aerosolen förbrukas eftersom man ej kan lösa tillräcklioa mängder koldioxid i 14 59207 lösningsmedlet, vilket innebär att sprayegenskaperna successivt försämras da drivmedlet koldioxid förbrukas och även kan ta slut innan aerosolen är helt tömd. Eftersom sprayegenskaperna säledes ej är konstanta och reproducerbara dä trycket i varje puff successivt kommer att avta under förpackningens brukningstid, är denna typ av spray ej lämplig att användas för medicinskt bruk.

Det är angeläget att för aerosoler avsedda för medicinskt bruk finna alternativa drivmedel och tekniska lösningar som medger en exakt dosering av den farmakologiskt aktiva substansen samtidigt som an-vändning möjliggörs av drivmedel som är fria frän de nackdelar som tillskrivs de nu mest använda drivmedlen.

Genom SE-utläggningsskrifterna 345 478 och 378 521 kännes en in-haleringsanordning, vartill hör en doseringsanordning, som styres av patientens andning och genom förmedling därav turvis ställer kammaren i förbindelse med en behällare innehällande inhalerings-medlet och inhaleringsmunstycket. En dylik anordning täi emellertid ej mycket höga tryck och flytande koldioxid kan inte användas som drivmedel däri.

Den föreliggande uppfinningen avser koldioxiddrivna endosaerosoler avsedda för inhalering genom ett inhaleringsmunstycke av farmakologiskt aktiva substanser och speciellt avsedda för medicinsk an-vändning. Aerosolerna enligt uppfinningen, vars huvudsakliga känne-tecken framgär ur patentkravet 1, är utformade sä att doser av den aktiva substansen är inneslutna i endosbehällare. Dessa endosbe-hällare kan innehälla den aktiva substansen i pulverform eller i lösning. Enligt uppfinningen användes flytande koldioxid som drivmedel i aerosolerna. Naturligtvis kan dock även konventionella drivmedel, säsom flytande freoner, användas.

Enligt uppfinningen är enhetsdoserna av den aktiva substansen - dessa enhetsdoser kan föreligga i pulverform eller i lösning - förpack-ningsmässigt ätskilda frän drivmedlet fram tili det ögonblick dä drivmedel och aktiv substans blandas. Denna utformning är särskilt fördelaktig eftersom man pä detta sätt kommer ifrän nackdelarna av-seende problemet att erhälla ett reproducerbart tryck, och därmed reproducerbar mängd doserad substans, som vidläder konventionella aerosoler där den aktiva substansen är löst eller suspenderad i drivmedlet. Utformningen är vidare fördelaktig eftersom eventuella 15 59207 läckage i drivmedelsenheten ej päverkar dosnoggrannheten, da driv-mediet dispenseras omedelbart före aerosolens användning och skilt frän den aktiva substansen.

Uppfinningen klargörs nu närmare med hänvisning tili bifogade ritningar.

Figur 1 visar ett snitt genom en koldioxiddriven aerosol som är av-sedd för administrering av enhetsdoser av en lösnino av den aktiva substansen; figur 2 visar ett snitt genom en koldioxiddriven aerosol som är av-sedd för administrering av en enhetsdos av den aktiva substansen, varvid enhetsdosen av den aktiva substansen föreligger i pulverform; figur 3 visar ett snitt genom en modifierad aerosol av den typ som beskrivs i figur 1, där utlösning av aerosolen ästadkommes med hjälp av ett hävstängssystem päverkbart av tryckändring i inhalerings-munstycket som kan ästadkommas vid en djup inandning; figur 4 visar ett snitt genom en modifierad aerosol av den typ som beskrivs i figur 2, där utlösning av aerosolen ästadkommes med hjälp av ett hävstängssystem päverkbart av tryckändring i inhalerings-munstycket som kan ästadkommas vid en djup inandning.

A. Koldioxiddriven aerosol för lösning (figur 1)

Aerosolen bestär av tre huvuddelar: 1) En förrädsdel för drivmedlet, flytande koldioxid, 2) En drivmedelsdispenseringsenhet dimensionerad för dispensering av flytande koldioxid, 3) Ett inhaleringsmunstycke innehällande ett sprayhuvud för generering av aerosoler samt en behällare för en enhetsdos av den aktiva substansen i lösning.

Nedan sammanställs detaljerna enligt figur 1 pä den koldioxiddrivna aerosolen för lösning: 1. Skyddshylsa för drivmedelsbehällare 2. Drivmedelsbehällare för flytande koldioxid 3. O-ring 4. O-ring 5. O-ring 6. Verktyg för perforering av membran i drivmedelsbehällare 7. Skruv för spärrbricka 8. Spärrbricka 16 59207 9. Dispenseringsenhet 10. O-ring 11. Spärrplatta för O-ring 12. O-ring 13. Distansring i doseringskammare 14. Ring 15. Ring 16. Ventilstav 17. Doseringskammare 18. O-ring _ _________ ------- --------- 19. Spärrplatta._f.ör .Q-ring-------- 20. Fjäder - Λ / 21. O-ring 22. Avledningsrör för gasformig koldioxid 23. Inhaleringsmunstycke 24. Kapillärrör 25. Skyddshylsa för dosbehällare 26. Dosbehällare 27. Styrorgan för avledningsröret 22 35. Övre kammare i drivmedelsdispenseringsenhet 36. Första kapillärrör i ventilstaven 37. Andra kapillärrör i ventilstaven 38. Stoppklack

Drivmedelsbehällaren 2 för flytande koldioxid är placerad i en skyddshylsa 1. Drivmedelsbehällaren är utförd i ett material, exempelvis stäl, som är lämpligt med hänsyn tili det höga tryck som krävs för förvaring av koldioxid i flytande form. Vid driv-medelsbehällarens 2 mynning finns tvä stycken O-ringar 3 och 4 som ästadkommer tätning mellan drivmedelsdispenseringsenheten och kol-dioxidbehällarens 2 hals. Drivmedelsbehällarens mynning är sluten med en membran, som kan perforeras med ett rörligt verktyg 6, exempelvis en nai, som är infästat i dispenseringsenheten. En ytter-ligare O-ring 5 ästadkommer tätning vid infästningen av perforerings-verktyget 6 i dispenseringsenheten. En bricka 11 häller O-ringen pä plats. Verktyget 6 är antingen försett med en skruvanordning eller med en hävstängsanordning för att möjliggöra penetration av membranen. Verktyget 6 kan ocksä användas som tätning mot membranen dä aerosolen ej är i användning.

Drivmedelsdispenseringsenheten bestär av en övre kammare 35i direkt förbindelse med drivmedelsbehällaren 2 samt av ett nedre 59207 utrymme bestäende av en doseringskammare 17 varvid i kammaren 35 och doseringskammaren 17 en ventilstav 16 är förskjutbart fram och ätergäende anordnad längs sin längdaxel. Doseringskammaren ut-görs av utrymmet mellan ventilstaven 16 och väggarna i det nedre utrymmet i dispenseringsenheten.

Volymen av doseringskammaren 17 bestämms av och kan varieras med en distansring 13, exempelvis genom lämpligt vai av distansringens 13 innerdiameter.

Ventilstaven 16, som är förskjutbart fram och ätergäende anordnad längs sin längdaxel i doseringskammaren 17, innehäller ett första kapillärrör 36 med sin ena öppning mot dispenseringsenhetens Övre kammare 35 och sin andra öppning pä sidan av ventilstavens Övre del. Ventilstaven 16 innehäller ocksä ett andra kapillärrör 37 med sin ena öppning pä sidan av ventilstavens nedre del och sin andra öppning mot ett drivgasavledningsrör 22. Ventilstaven 16 är anordnad att exempelvis via en fjäder 20 äterföras tili sitt första läge vid vilket doseringskammaren 17 bringas i förbindelse med drivmedels-behällaren.

Drivgasavledningsröret 22 mynnar i ett inhaleringsmunstycke 23 som ocksä innehäller en endosbehällare 26 för en enhetsdos av den aktiva substansen i lösning. Det är lämpligt att läta drivgasavledningsröret 22 mynna ovanför ett kapillärrör 24 i endosbehällaren som stär i direkt förbindelse med lösningen i endosbehällaren.

Dä ventilstaven 16 befinner sig i det läge som visas i figur 1, fylles doskammaren 17 med flytande koldioxid. Doskammarens 17 volym kan lätt varieras genom utbyte av distansringen 13. Dä ventilstaven 16 föres uppät stängs förbindelsen via det första kapillärröret 36 mellan förrädsdelen med flytande koldioxid och doskammaren 17, varefter det andra kapillärröret 37 i ventilstaven 16 öppnar förbindelsen mellan doseringskammaren 17 för flytande koldioxid och avledningsröret 22 tili inhaleringsmunstycket 23. Den flytande kol-dioxiden övergär därvid i gasform och rusar med hög hastighet genom avledningsröret 22. Inhaleringsmunstycket 23 är försett med ett kapillärrör 24 som är nedsänkt i en behällare 26 med aktiv komponent i lösning. Den gasformiga koldioxiden bläses över kapillärrörets 24 Övre del varvid en fin aerosol genereras. Kapillärröret 24 är juster-bar i förhällande tili avledningsröret 22 för erhällande av optimala 18 59207 spraybetingelser. Inhaleringsxnunstycket kan i bakre delen vara för-sett med häl för att underlätta andningen genom munstycket. Sedan aerosolen använts ätergär ventilstaven 16 automatiskt med hjälp av fjädern 20 till utgängsläget (se figur 1) varvid doskairanaren änyo fylls med flytande koldioxid. Aerosolen ger en tillfredsställande dosnoggrannhet sä länge flytande koldioxid kan dispenseras frän be-hällaren 2.

Eftersom flytande koldioxid vid rumstemperatur befinner sig under ett tryck av ca 50 bar, mäste aerosolen förses med en säkerhetsan-ordning som omöjliggör att skyddshylsan 1 avlägsnas sä länge koldioxid under tryck finns i drivmedelsbehällaren 2. Skyddshylsans 1 nedre kant kan därför vara tandad och hylsan, dä aerosolen används, fastläst med hjälp av en spärrbricka 8. Vid byte av drivmedelsbe-hällare 2 mäste i detta fall en skruv 7 med O-ring 10 skruvas ut innan hylsan 1 kan avlägsnas frän doseringsenheten. Ett eventuellt övertryck i drivmedelsbehällaren 2 kommer därvid att elimineras innan hylsan 1 kan avlägsnas.

Den drivmedels- och dispenseringsenhet som är beskriven i figur 1 utgör en ytterligare aspekt av den föreliggande uppfinningen. Den lämpar sig utmärkt väl för användning i konventionella aerosoler, varvid även andra drivmedel än flytande koldioxid kan användas. Ventilstavens nedre del kan dä förses med en förskruvning som kan gängas i aerosolbehällaren, varvid en ventil i behällaren öppnas. Vid varje tillfälle dä man sätter aerosolen i funktion tillför man ocksä samtidigt en viss förutbestämd kvantitet drivmedel i form av flytande koldioxid, som förgasas och ökar drivmedelsreserven. Med detta förfarande kan alltsS aerosolen tömmas mera fullständigt pä sitt innehäll.

B. Koldioxid-driven aerosol för pulver (figur 2) Förrädsenheten för flytande koldioxid och drivmedelsdispenserings-enheten är detsamma som i föregäende beskrivning A, medan den del som ombesörjer administrering av aktiv substans är annordlunda utformad.

Nedan sammanställs detaljerna enligt figur 2 pi den koldioxiddrivna aerosolen för pulver: 1. Skyddshylsa för drivmedelsbehällare 2. Drivmedelsbehällare för flytande koldioxid 19 59207 3. O-ring 4. O-ring 5. O-ring 6. Verktyg för perforering av membran i drivmedelsbehällare 7. Skruv för spärrbricka 8. Spärrbricka 9. Dispenseringsenhet 10. O-ring 11. Spärrplatta för O-ring 12. O-ring 13. Distansring i doseringskammare 14. Ring 15. Ring 16. Ventilstav 17. Doseringskamxnare 18. O-ring 19. Spärrplatta för O-ring 20. Fjäder 21. O-ring 22. Avledningsrör för gasformig koldioxid 23. Inhaleringsmunstycke 25. Skyddshylsa för dosbehällare 26. Dosbehällare 27. Styrorgan för avledningsrör 22 31. Halvsfärisk kropp för sönderdelning av ev. partikelaggregat 35. Övre kammare i drivmedelsdispenseringsenhet 36. Första kapillärrör i ventilstaven 37. Andra kapillärrör i ventilstaven 38. Stoppklack

Det andra kapillärröret 37 i ventilstaven 16 är anordnat att mynna i ett avledningsrör 22 som i sin tur mynnar i en endosbehällare 26 innehällande den aktiva substansen i fast form men mikroniserad till lämplig partikelstorlek. Endosbehällaren 26 är anordnad i en skyddshylsa 25 som är anslutningsbar tili avledningsröret 22. Frän endosbehällaren 26 är avledningsröret 22 anordnat att leda bland-ningen av drivgas och aktiv substans som erhälls i endosbehällaren 26 tili inhaleringsmunstycket 23 där en aerosol genereras. För att bryta upp eventuella aggregat i den mikroniserade substansen kan i avledningsrörets 22 förlängning placeras en kropp 31 avsedd att sönderdela sädana aggregat. Kroppen 31 kan exempelvis ha en halv- 20 59207 sfärisk form med den sfäriska delen riktad mot avledningsrörets 22 mynning i inhaleringsmunstycket. Inhaleringsmunstycket kan i bakre delen vara försett med hai för att underlätta andningen genom munstycket.

Da den gasformiga koldioxiden lämnar doseringskammaren 17 passerar den sAledes genom avledningsröret 22 och bläser ned i en dos-behAllare 26. Da den gasformiga koldioxiden med hög hastighet passerar genom avledningsröret 22 ut i dosbehAllaren 26 rivs den mikroniserade substansen med och förs via avledningsröret 22 tili inhaleringsmunstycket 23 där en aerosol bildas.

Aerosolen laddas antingen med en kapsel med helt öppen överdel eller med helt täckt överdel, som före användningen perforeras. Aerosolen laddas antingen med en dosbehAllare (kapsel) i taget eller placeras kapslarna i ett "patronband" eller ett "karusell-hjul" vilket kan underlätta kapslarnas placering i operativt läge.

De koldioxiddrivna aerosolerna som beskrivs i A och B ovan kan modi-fieras sä att de utlöses genom inandningen enligt följande.

C. Inandningsutlöst koldioxiddriven aerosol för lösning (figur 3) Eftersom vissa patienter har svärt att utlösa aerosolen i rätt fas av inandningen erhälls ocksA mycket varierande resultat frAn behandling av vissa sjukdomstillstAnd med aerosoler. Det är därför önskvärt att i vissa fall ha en aerosol som automatiskt utlöses i rätt fas av inandningscykeln. Principen för en sAdan andningsutlöst aerosol framgAr av figur 3. Enheten för flytande koldioxid är iden-tisk med den som beskrivs i figur 1. Samma gäller genereringen av aerosolen med sprayenheten. Nedan sammanställs detaljerna enligt figur 3 pA den andningsutlösta koldioxiddrivna aerosolen för lösning: 1. Skyddshylsa för drivmedelsbehAllare 2. DrivmedelsbehAllare för flytande koldioxid 3. O-ring 4. O-ring 5. O-ring 6. Verktyg för perforering av membran i drivmedelsbehAllare 7. Skruv för spärrbricka 8. Spärrbricka 9. Dispenseringsenhet 21 59207 10. O-ring 11. Spärrplatta för O-ring 12. O-ring 13. Distansring i doseringskammare 14. Ring 15. Ring 16. Ventilstav 17. Doseringskammare 18. O-ring 19. Spärrplatta för O-ring 20. Fjäder 21. O-ring 22. Avledningsrör för gasformig koldioxid 23. Inhaleringsmunstycke 24. Kapillärrör 25. Skyddshylsa för dosbehällare 26. Dosbehällare 27. Styrorgan för avledningsrör och hävstäng 28. Hävstäng för utlösningsmekanism 29. Stoppklack 30. Hävstäng för utlösningsmekanism 32. Spärrklack 33. Spärrplatta för O-ring 34. Kolv 35. Övre kammare i drivmedelsdispenseringsenhet 36. Första kapillärrör i ventilstaven 37. Andra kapillärrör i ventilstaven

Doseringsenheten fungerar pä följande sätt:

Ventilstaven 16 fixeras i laddningsläge med hjälp av en första hävstäng 28 som är förskjutbart fixerad tili drivmedelsdispense-ringsenheten och som i sin ena ände är ansluten tili ventilstavens 16 nederände; och i sin andra ände via en spärrklack 32 är förenad med spärrklacken pä en andra hävstäng 30. Hävstängen 30 är ledbart fixerad tili avledningsröret 22 och är med sin andra ände förbunden med en rörlig kolv 34 anordnad i inhaleringsmunstycket 23. Vid bruk av aerosolen päverkas koiven 34 av det undertryck som bildas i inhaleringsmunstycket 23 vid inandning varvid den tili koiven 34 anslutna hävstängen 30 päverkas sä att dess spärrklack släpper greppet om spärrklacken 32 pä den andra hävstängen 28. Därvid hälls 22 5 9 2 0 7 ventilstaven 16 ej längre i laddningsläge av hävstängen 28 utan skjuts nedät under inverkan av trycket frän koldioxiden i driv-medelsdispenseringsenheten och fjädern 20, varvid förbindelsen via ventilstavens 16 första kapillärrör 36 och den övre kammaren 35 i drivmedelsdispenseringsenehten bryts och förbindelsen via ventilstavens 16 andra kapillärrör 37 och avledningsröret 22 öppnad. Här-vid kommer koldioxiden att ströntma genom avledningsröret 22 tili inhaleringsmunstycket 23 och pä samma sätt som beskrivs under B ovan generera en aerosol av den aktiva substansen i endosbehällaren 26 i inhaleringsmunstycket. Inhaleringsmunstycket kan i bakre delen vara försett med häl för att underlätta andningen genom munstycket.

D. Inandningsutlöst koldioxiddriven aerosol för pulver (figur 4) Denna aerosol fungerar pä exakt samma sätt son beskrivs för figur 3 med undantaget att aerosolen utnyttjar fast substans i mikroniserad form i stället för aktiv substans i lösning. Nedan anges detaljerna för den andningsutlösta koldioxiddrivna aerosolen för pulver enligt figur 4: 1. Skyddshylsa för drivmedelsbehällare 2. Drivmedelsbehällare för flytande koldioxid 3. O-ring 4. O-ring 5. O-ring 6. Verktyg för perforering av membran i drivmedelsbehällare 7. Skruv för spärrbricka 8. Spärrbricka 9. Dispenseringsenhet 10. O-ring 11. Spärrplatta för O-ring 12. O-ring 13. Distansring i doseringskammare 14. Ring 15. Ring 16. Ventilstav 17. Doseringskammare 18. O-ring 19. Spärrplatta för O-ring 20. Fjäder 21. O-ring 23 59207 22. Avledningsrör för gasformig koldioxid 23. Inhaleringsmunstycke 25. Skyddshylsa för dosbehällare 26. Dosbehällare 27. Styrorgan för avledningsrör och hävstäng 23. Hävstäng för utlösningsmekanism 29. Stoppklack 30. Hävstäng för utlösningsmekanism 31. Halvsfärisk kropp för sönderdelning av ev. partikelaggregat 32. Spärrklack 33. Spärrplatta för O-ring 34. Kolv 35. Övre kammare i drivmedelsdispenseringsenhet 36. Första kapillärrör i ventilstaven 37. Andra kapillärrör i ventilstaven

Figur 4 visar ventilstaven i laddningsläge. Ventilstaven är fixerad i detta läge med hjälp av de tvä hävstängerna 28 och 30.

I detta läge fylls doskammaren 17 med flytande koldioxid. Inha-leringsmunstycket 23 placeras mellan läpparna och vid ett djupt andetag rör sig koiven 34 ät höger pä figuren, varvid den tili koiven 34 anslutna hävstängen 30 päverkas sä att dess spärrklack släpper greppet om spärrklacken 32 pä den andra hävstängen 28. Ventilstaven 16 frigörs därvid och under inverkan av trycket frän koldioxiden i drivmedelsdispenseringsenheten och fjädern 20 skjuts ventilstaven nedät, varvid förbindelsen via ventilstavens 16 Övre kapillärrör 36 och den Övre kammaren 35 i drivmedelsdispenseringsenheten bryts. Därefter öppnas förbindelsen via ventilstavens 16 nedre kapillärrör 37 mellan doskammaren 17 och avledningsröret 22 tili dosbehällaren 26 i skyddshylsan för dosbehällaren 25, varvid koldioxiden rycker med den mikroniserade aktiva substansen och för den via avledningsröret 22 tili inhaleringsmunstycket 23. För upp-brytning av eventuella partikelaggregat kan i avledningsrörets 22 förlängning placeras en kropp 31 som skall sönderdela sädana aggre-gat. Inhaleringsmunstycket kan i bakre delen vara försett med häl för att underlätta andningen genom munstycket.

Aerosolen laddas antingen med en dosbehällare (kapsel) i taget eller placeras kapslarna i ett "patronband" eller ’’karusellhjul” vilket kan underlätta kapslarnas placering i operativt läge.

Claims (4)

24 59207

1. Hiilidioksidikäyttöinen sumutin yksikköannosaerosolia varten, tarkoitettu farmakologisesti aktiivisten aineiden yksikköannosten inhalaatioon inhalaatiosuuttimen kautta, jolloin aktiivisen aineen yksikköannokset ovat ponneaineesta erotetuissa erillisissä pakkauksissa, tunnettu siitä, että se käsittää puhkaistavalla kalvolla varustetun, nesteytetylle hiilidioksidille tarkoitetun ponne-ainesäiliön (2), ponneainesäiliöön (2) suojakotelon (1) välityksellä liittyvän ponneaineenjakelulaitteen käsittäessä siihen tuetun liikkuvan työkalun (6) kalvon puhkaisemiseksi ja ponneainesäiliöön (2) suorassa yhteydessä olevan yläkammion (35) sekä annostuskammion (17) muodostaman alemman tilan, venttiilipuikon (16) ollessa pituus-akselinsa suunnassa edestakaisin ensimmäisen ja toisen aseman välillä siirtyvästi sijoitettuna kammioon (35) ja annostuskammioon (17), venttiilipuikon (16) sisältäessä sen ympärille sovitetun jousen (20) venttiilipuikon palauttamiseksi toisesta asemastaan ensimmäiseen asemaansa, ensimmäisen kapillaariputken (36), jonka ensimmäinen aukko avautuu jakelulaitteen yläkammioon (35) ja toinen aukko venttiilipuikon yläosan sivuun, sekä toisen kapillaariputken (37), jonka ensimmäinen aukko avautuu venttiilipuikon alaosan sivuun ja toinen aukko ponnekaasunpurkausputkeen (22), joka lähtee venttiilipuikon (16) alapäästä ja päättyy inhalaatiosuuttimeen (23) kulkien aktiivisen aineen yksikköannossäiliön (26) kautta; venttiilipuikon (16) ollessa sovitettuna ensimmäisestä asemastaan, jossa ylempi kapillaariputki (36) on yhteydessä sekä jakelulaitteen yläkammioon (35) että annostuskammioon (17), siirtymään toiseen asemaansa, jossa yhteys yläkammion (35) ja annostuskammion (17) välillä kapillaariputken (36) kautta katkeaa ja yhteys alemman kapillaariputken (37) ja annostuskammion (17) välillä avautuu, jolloin ponnekaasu virtaa purkausputkea (22) pitkin inhalaatiosuuttimeen (23) samalla temmaten mukaansa annossäiliössä (26) olevan aktiivisen aineen aerosolin muodostamiseksi inhalaatiosuuttimessa (23) ; venttiilipuikon (16) ollessa sovitettuna jakelun jälkeen palautettavaksi ensimmäiseen asemaansa, jossa annostuskammio (17) jälleen tulee yhteyteen ponneainesäiliön (2) kanssa; ponneainesäiliön (2) ja jakelu-laitteen väliin ponneainesäiliön suun kohdalle sijoitetut tiivisteet (3 "ja 4); ja työkalun (6) ja jakelulaitteen välissä olevan sulkulevyn paikallaan pitämän tiivisteen (5).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sumutin, tunnettu siitä, 25 5 9 2 0 7 että purkausputki (22) päättyy inhalaatiosuuttimessa (23) kapillaa-riputken (24) yläreunan kohdalla, joka kapillaariputki on yhteydessä aktiivisen aineen liuoksessa olevan yksikköannoksen kanssa, aktiivisen aineen aerosolin muodostamiseksi.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sumutin, tunnettu siitä, että annostuskammiosta (17) lähtevä purkausputki (22) on sovitettu päättymään ensin kapseliin (26), joka sisältää yksikköannoksen sopivaan hiukkaskokoon hienonnettua jauhemaista aktiivista ainetta, ja sen jälkeen inhalaatiosuuttimeen (23) aktiivisen aineen aerosolin muodostamiseksi.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen sumuttimen muunnos, tunnet-t u siitä, että venttiilipuikon (16) alapää toimii yhdessä ensimmäisen vipuvarren (28) kanssa, joka vipuvarsi vasteulokkeen (32) välityksellä on sovitettu toimimaan yhdessä toisen vipuvarren (30) kanssa, joka vipuvarsi puolestaan on yhdistetty inhalaatiosuuttimessa (23) sijaitsevaan liikkuvaan mäntään (34) , johon inhalaatiosuuttimessa (23) tapahtuva paineenmuutos vaikuttaa siten, että mäntään (34) yhdistetty vipuvarsi (30) irtoaa vipuvarresta (28).