FI58252C - Foerfarande foer framstaellning av foer margarinframstaellning laemplig fettblandning - Google Patents

Description

!5SFn M (11) KUULUTUS,ULKA.SU C Q O C 9

Ma lj ' ; UTLÄGGNI NGSSKRIFT 3 OL· U ά C i4_ Patentti fsy:inr~ tty 12 01 1031 ' ^Patent Eeddelat ^ (51) Kv.!k.3/Int.ci.3 A 23 D 3/02 SUOM l«"FI N LAN D (21) P»t«rttlh»k«mu» — P*t#nt*n*ökning 2929/T^ (22) HakamUpUvi — Anteknlnpdag 08.10.7^ (Fl) (23) AlkupUvi —Giltl(hetsda| 08.10.7^ (41) Tullut Julkiseksi — Bllvlt offentllg 10.0^*75

Patentti· ja rekisterihallitus N«httv»k,.p«on j. kuuLjulk.i«,n pvm—

Patent- och registerstyrelsen Ansttkan utlagd och utUkrfftun publlcerad 30 · 09. ÖO

(32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begird prlorltet 09*10.73

Englanti-England(GB) ^70^5/73 — (71) Unilever N.V., Burgemeester s’Jacobplein 1, Rotterdam, Hollanti-

Holland(NL) (72) Hans Robert Kattenberg, Vlaardingen, Laurentius Adrianus Maria Verhagen, Vlaardingen, Hollanti-Holland(NL) (77) Leitzinger Oy (5^) Menetelmä margariinin valmistamiseen sopivan rasvaseoksen valmistamiseksi - Förfarande för framställning av för margarinframställ-ning lämplig fettblandning

Keksinnön kohteena on menetelmä margariinin valmistamiseen sopivan rasvaseoksen valmistamiseksi, jossa menetelmässä sekoitetaan nestemäinen öljy, joka sisältää vähintään 40 % monityydyttymättömiä ras-vahapporadikaaleja, pienemmän määrän kanssa sopivaa kovamassaa.

Margariinit, jotka sisältävät runsaasti monityydyttymättömiä rasvahappoja ja suhteellisen vähän tyydyttyneitä rasvahappoja, ovat ravitsemuksellisesti edullisia. Tällaiset margariinit tulisi voida helposti levittää huoneen lämpötiloissa niiden olematta öljymäi-siä; tämä vaatimus rajoittaa nestemäisen öljyn pitoisuutta margariinissa. Koska nykyään margariineja usein säilytetään alhaisissa lämpötiloissa, esimerkiksi jääkaapissa, on edelleen tärkeää, että tuotteen konsistenssi on melkein vakio laajalla lämpötila-alueella, esimerkiksi 5 - 25°C, jolloin niitä voidaan käyttää suoraan jääkaapista otettuna; tällaisiin margariineihin tarkoitetut seokset voidaan valmistaa sekoittamalla nestemäistä öljyä ja sopivaa kova-massaa .

2 58252 Tärkeitä ovat erityisesti nestemäiset öljyt, jotka sisältävät vä-hitään 40 % monityydyttymättömiä rasvahappoja, erityisesti linoli-happoa.

Kovamassat valmistetaan tavallisesti oleellisesti täysin hydratuis-ta rasvoista ja tällaisten rasvojen vaihtoesteröidyistä sekoitteista. Tarkoituksena pienentää kovamassan määrää rasvaseoksessa ehdotettiin aikaisemmin, että poistettaisiin alempana sulavat triglyseri-dit tällaisesta kovamassasta fraktioimalla, koska oletettiin, että tällaiset alempana sulavat triglyseridit voisivat liueta nestemäiseen öljyyn eivätkä siten vaikuttaisi rasvaseoksen konsistenssiin eikä sen lopulliseen monityydyttymättömien rasvahappojen pitoisuuteen. — Tässä selityksessä käytetään nimityksiä "rasva" ja "öljy" synonyymeinä. Tässä yhteydessä nimitykset "kovamassa" ja "kovarasva" tarkoittavat rasvahappotriglyseridejä, joista suurin osa on tyydyttyneitä, parhaiten vähintään 90 % rasvahapoista. Tällaiset triglyse-ridiseokset ovat kiinteitä ympäröivissä lämpötiloissa. "Kovamassa" voi sisältää kahta tai useampaa erilaista "kovarasvaa". "Margarii-nirasva" on rasvasekoite, jota voidaan käyttää ainoana rasvana margariinissa; tällainen "margariinirasva" käsittää "kovamassan" ja "nestemäisen öljyn". Tässä selityksessä nimitystä "nestemäinen öljy" käytetään glyseridiseoksista, jotka ovat nestemäisiä 5°C:ssa, erityisesti myös 0°C:ssa. Kovarasvojen, joista korkeammat ainesosat on poistettu, kutsutaan "pohjajakeiksi".

Tässä selityksessä kaikki osat, painot ja prosenttimäärät ovat painosta; rasvahappojen määrä öljyssä tai rasvassa on laskettu rasva- ~ happojen kokonaismäärästä mainitussa öljyssä tai rasvassa, ja kova-massa ja/tai kovarasvan määrä rasvaseoksessa on laskettu mainitun rasvaseoksen kokonaispainosta ellei toisin ole mainittu.

Yllättäen on osoitettu, että pohjajakeet todellakin vaikuttavat enemmän rasvaseoksen kovuuteen kuin niiden vastaavat fraktioimat-tomat rasvat.

Keksinnön mukaisten rasvaseosten ja margariinien vieläkin tärkeämpi etu on se, että valmistamisensa jälkeen, esimerkiksi lämpötiloissa 3 58252 noin 10 - 20°C, niiden kovuus kasvaa paljon nopeammin kuin samanlaisten, alan aikaisempien tuotteiden, jotka eivät sisällä pohja-jakeita. Tämä etu tekee mahdolliseksi tarjota tuotteet kuluttajalle nopeasti valmistuksen jälkeen, kun taas samanlaisia alan aikaisempia tuotteita tulisi normaalisti tempreroida muutama päivä, jotta niitä voitaisiin kuljettaa.

Erityisesti käytetään pohjajakeita, jotka saadaan poistamalla korkeammalla sulavia ainesosia 5 - 50 %, erityisesti 10 - 30 paino-% ko-— varasvasta, erityisesti kovarasvasta, joka sisältää 90 % tai enem män tyydyttyneitä rasvahappoja..

^ Fraktiointikäsittely voidaan suorittaa sinänsä tunnetulla tavalla, esimerkiksi kuivafraktioimalla kovarasva, joka tarkoittaa sitä, että fraktioitava kovarasva viedään sopivaan lämpötilaan, kunnes muodostuu rasvakiteitä, jotka poistetaan suodattamalla, tai märkä-fraktioimalla joko orgaanisten liuotinten, kuten asetonin tai pesu-aineliuosten läsnäollessa. Jälkimmäiset käsittelyt tulisi luonnollisesti suorittaa lämpötiloissa, jotka on valittu riippuen käsiteltävästä rasvasta, käytetyn liuottimen tai kostutusaineen tyypistä ja määrästä ja poistettavan yläjakeen määrästä.

Sopiva "pohjajae" voidaan valmistaa esimerkiksi kovarasvasta, joka ennen fraktiointia on vaihtoesteröityj erityisesti valmistetaan pohja jakeet kovarasvasta, joka ennen fraktiointia koostui kahden tai -- useamman, oleellisesti täysin hydratun rasvan vaihtoeste.röidyistä sekoitteesta.

Erityisen suositellusta käytetään pohjajaetta kovarasvasta, joka ennen fraktiointia koostui vaihtoesteröidystä rasvasekoitteesta, joka sisälsi toisaalta a) oleellisesti täysin hydrattua lauriinityyppistä rasvaa, jonka sulamispiste on 30 - 40°C, so. hydrattua kookospähkinärasvaa, hydrattua palmunydinrasvaa tai hydrattua babassu-pasvaa ja toisaalta b) hydrattua rasvaa, joka sisältää vähintään 50 %, erityisesti vähintään 80 % 16 - 18-hiiliatomisia tyydyttyneitä rasvahappoja, esimerkiksi hydrattua palmurasvaa, jonka sulamispiste on 50 - 65°C, hyd-rattua soijapapurasvaa, jonka sulamispiste on 60 - 75°C, hydrattua 4 58252 maapähkinärasvaa, jonka sulamispiste on 55 - 6 5°C, tai hydrattua auringonkukkarasvaa, jonka sulamispiste on 60 - 75 C.

Erityisesti käytetään kovarasvojen pohjajakeita, joissa hydratun lauriinityyppisen rasvan painosuhde hydrattuun rasvaan, joka sisältää vähintään 50 % tyydyttyneitä 16 - 18-hiiliatomisia rasvahappoja, on (5-75) : (95-25) , erityisesti (10-55) : (90-45).

Vaikkakin keksinnön mukaan valmistetun rasvaseoksen kovamassa voi muodostua yhdestä tai useammasta pohjajakeesta, on jopa vieläkin edulli- ^ sempaa käyttää kovamassoja, jotka lisäksi sisältävät toista kovaras-vaa, jonka liukusulamispiste on korkeampi kuin pohjajakeen, erityisesti korkeampi kuin yläjakeen, joka on poistettu pohjajaetta valmistettaessa.

Sopiva toinen kovarasva keksinnön mukaisen rasvaseoksen kovamassassa on hydrattu rasva, joka sisältää vähintään 50 % 16-18-hiiliatomisia rasvahappoja, erityisesti rasva, joka sisältää vähintään 80 % 16-18-hiiliatomisia rasvahappoja.

Esimerkkejä sopivista toisista rasvahapoista on hydrattu palmurasva, jonka sulamispiste on 50-65°C, hydrattu soijapapurasva, jonka sulamispiste on 60-75°C, hydrattu maapähkinärasva, jonka sulamispiste on 55-65°C, tai hydrattu auringonkukkarasva, jonka sulamispiste on 60-75°C.

Oheisen keksinnön mukaan valmistetun rasvaseoksen eräs suuri etu on, että se voi sisältää vähemmän kovamassaa kuin tähän mennessä ajateltiin olevan mahdollista kovuusarvoiltaan samanlaisille rasvaseoksille. _ Rasvaseosten kovuus, tässä selityksessä mainittuna, määritetään A. J. Häighton' in menetelmällä ”J. A.O.C.S. " , _36 (1959), ss . 345-348.

Margariinirasvana käytettäväksi sopivan rasvaseoksen kovuusarvon tulisi olla 10°C:ssa vähintään 100 ja 20°C:ssa vähintään 65.

Tämän keksinnön mukaan valmistettu rasvaseos sisältää parhaiten 6-12 paino-% kovamassaa, erityisesti 7-11 %. Kovamassassa voi 0,35 %, erityisesti 10 - 20 %, muodostua toisesta kovarasvasta, jolloin pohja-jakeelle jää 100 - 65 %, erityisesti 90 - 75 %, laskettuna koko kova-massan painosta. Loput rasvaseoksesta koostuu parhaiten nestemäisestä 58252 öljystä, esimerkiksi auringonkukka-, vehnänydin-, soijapapu-, vii-nirypälesiemen-, unikonsiemen-, tupakansiemen-, ruis-, saksanpähkinä-, maissi- tai seesamöljystä.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että 6-12 %:iin kovamassaa sekoitetaan nestemäistä öljyä, joka kova-massa valmistetaan (i) poistamalla kovarasvasta fraktioimalla 5 - 50 % korkeammalla sulavia ainesosia pohjajakeen valmistamiseksi, joka kovarasva ennen fraktiointia koostuu kahden tai useamman oleellisesti täysin hydra- "" tun rasvan vaihtoesteröidystä sekoitteesta, jolloin yhtenä oleelli sesti täysin hydrattuna rasvana käytetään hydratlua lauriinityyppis-tä rasvaa, jonka sulamispiste on 30 - 40°C, ja toisena hydrattua rasvaa, joka sisältää vähintään 50 % tyydyttyneitä, 16 - 18 -hiiliatomisia rasvahappoja, (ii) sekoittamalla 65 - 100 % saadun kovarasvan pohjajaetta ja 0 - 35 % toista kovarasvaa, joka sisältää ainakin 50 % 16 - 18 -hiiliatomisia rasvahappoja ja jonka sulamispiste on korkeampi kuin pohjajakeen .

Margariinia tai muita syötäviä plastisia rasva-vedessä-emulsioita valmistettaessa voidaan syötävä rasvaseos emulgoida tavalliseen tapaan vesifaasin kanssa lämpötilassa, jossa rasvaseos on nestemäinen. Sen jälkeen emulsio jäähdytetään nopeasti tavanomaisessa lämmönvaih-timessa, jonka pintoja kaavitaan, esimerkiksi Votator-laitteessa, jota Andersen ja Williams ovat kuvanneet teoksessa "Margarine", - Pergamon Press (1965), sivu 246 et seq. Tavallisesti nestemäinen emulsio esimerkiksi jäähdytetään lämpötilasta 35 - 45°C Votator-A-yksiköllä lämpötilaan 5 - 25°C. Viipymäputken läpi kuljettuaan, esi--- merkiksi Votator-B-yksikön, margariini kääritään. Kun nestemäinen margariini täytetään putkiloihin, nestemäinen emulsio otetaan suoraan yhden tai useamman lämmönvaihtimen läpi, joiden pintoja kaavitaan, ja täytetään suoraan näihin putkiloihin.

Vesifaasi voi sisältää margariinille tavallisia lisäaineita, esimerkiksi emulgointiaineita, suolaa ja makuaineita. Rasvafaasiin voidaan sisällyttää öljyyn liukenevia lisäaineita, esimerkiksi makuaineita. Yleensä rasvafaasin määrä margariinissa vaihtelee noin 75 %:sta 80 %:iin emulsiosta. Vaihtoehtoisesti vesifaasia voidaan käyttää suurempia määriä valmistettaessa nk. vähärasvaisia levitteitä, jotka voivat sisältää rasvaa niinkin vähän kuin 35, 40 tai 50, jopa 60 paino-%.

Oheisen keksinnön eräs suuri etu on, että voidaan valmistaa margarii- 6 58252 nirasvoja, jotka sisältävät pienen määrän kovarasva-komponenttia ja niin muodoin suuren määrän nestemäistä öljyä, josta voidaan valmistaa niin kovaa margariinia, että se voidaan täyttää putkiloihin, tai jopa kääriä pergamenttikääreeseen. Seuraavassa havainnollistetaan keksintöä esimerkein, joissa kaikki osat, määrät ja prosentit on laskettu painosta.

Esimerkit I-XII

Kovamassa valmistettiin seuraavista raaka-aineista: _ (1) hydratut lauriinirasvat:

(1.1) hydrattu palmunydinrasva, sulamispiste 39°C

(1.2) hydrattu kookospähkinärasva, sulamispiste 34°C - (2) hydratut C16_1g-rasvat:

(2.1) hydrattu palmuöljy, sulamispiste 58°C

(2.2) märkäfraktioitu palmurasva (yläjae), sulamispiste 58°C

(2.3) hydrattu soijapapurasva, sulamispiste 69°C

(2.4) hydrattu maapähkinärasva, sulamispiste 60°C

Kovamassat valmistettiin sekoittamalla yksi tai useampi luokkaan (1) kuuluva rasva yhden tai useamman luokkaan (2) kuuluvan rasvan kanssa, vaihtoesteröimällä saatu sekoite, poistamalla vaihtoesteröi-dyn sekoitteen yläjae pohjajakeen saamiseksi ja joskus sekoittamalla pohjajae yhden tai useamman luokkaan (2) kuuluvan rasvan kanssa.

Vaihtoesteröinti suoritettiin seuraavasti:

Rasvojen seos kuivattiin vesipitoisuuteen alle 0,03 painoprosenttia ja sen jälkeen vaihtoesteröitiin lämpötilassa välillä 110 - 140°C sekoitetussa astiassa, jota pidettiin tyhjiössä, esimerkiksi 2 mm elohopeaa, ja johon lisättiin katalyyttinä 0,01 - 0,3 % tai 0,5 painoprosenttia natriumetoksidia. Noin 20 minuutin kuluttua tyhjiö täytettiin. Katalyytti hajotettiin pesemällä vaihtoesteröity seos vedellä ja sen jälkeen seos kuivattiin kuten aikaisemmin.

Fraktiointi suoritettiin seuraavasti: a) asetöni-fraktiointi

Fraktioitava rasva liuotettiin asetoniin (rasva/asetoni-painosuhde 7 58252 1:5). Liuos kaadettiin jäähdytysvaipalla ja sekoituslaitteilla varustettuun suppiloon ja jäähdytettiin hitaasti fraktiointilämpötilaan. Seos pidettiin tässä lämpötilassa 2 tuntia ja suodatettiin sen jälkeen Biichner-suodattimella. Jäännös pestiin kaksi kertaa asetonilla, minkä jälkeen asetoni tislattiin pois molemmista jakeista. Korkeammissa lämpötiloissa fraktiointia varten oli lisättävä kideytimiä.

b) Kuivafraktiointi

Rasva kuumennettiin 80°C:een, kaadettiin jäähdytysvaipalla ja sekoi-tuslaitteella varustettuun astiaan ja sen jälkeen jäähdytettiin hitaasti fraktiointilämpötilaan. Jonkin verran kiinteää rasvaa lisät-tiin kiteyttämisen aloittamiseksi, jota jatkettiin 4 tuntia, minkä jälkeen suodatettiin Biichner-suodattimen läpi.

Rasvaseokset valmistettiin sekoittamalla kovamassaa nestemäisen öljyn kanssa, joka sisälsi vähintään 40 % monityydyttymättömiä rasva-happoradikaalej a.

Tulokset on esitetty mukaanliitetyssä taulukossa.

8 S8252 <t P it co 5 10 3 to

<*> P (Λ X) V X) TJ Ό O

I 4-1 (0 Ο ·Η ·Η ·Η Ο -H -H CO

00)60 X X) X O XX

C *t I—I Ή Ή -H Μ -Η -H

•Η 10 >

It it 0 Ο-Η Λ ·ι ----- ------ . ................. — "· ..... -

It 3

Ρ I -Ml I I I

It 01 01 -1-4(001(0 CO

C <0 -H *·* 0 JK -H /-> -H ^ JK ·<-( λ -H λ 0) 3 > JK O af -r4JKO<4PJKO<)PJKOcif> JK O op (0 «*> P 01 JK 0-0 P JK O-^O JK Ο-ui JK 0-0 -K 0.0

•r- I P ft O CM OXUlCMLOr-IOa· O CM

<t O 0) O oo at O <Ö (m at oo at cd at ooat •ro CX* P 3 M O P 3 P 3 P 3 P 3 X Ή CD P i—I P Uh r-IP MP MP TJ TJ Mp

OttC at P at P at P at p -rl -rl at P

Ph Ph M -H at 0) -H at 0) at 0) at Q) Xl Xl at 0) O-P 0) O-P O-P O-P -H -H O-P — w ^ w w -—'

It P It (0 e <t 3 > _

c*PP(0OO TJ TJ TJ TJ Tl TJ

I P lt Λ J- -H -H -H -cl -H -H o O H) fi XX XI Λ XI XI co O -V - ·Η ·Η -H -H -H Ή M CO P lt <t C Ph M -rl Ό TJ TJ TJ TJ X>

• OI 00 -r4 -H -r4 -H -H -H CO

lt O. CJ CO UI Xl xi Xl Xl XI XI tD

(0 (OO -H M -H -H -H -H

01 — --------------- . —. —.........- ' -------I-- lt I I I I 10) 6 M g (0 CO 3 3(1)1 (t lta)M-HP 01 C 0)

> C O.M > CO P -rH -H

o a) 3 it <t o a) JKit<to«*» y; e o-m^ m co p o e o-o

00 -r-4 It 3 V (0 It lt lt CM

M O-lt O.* CO e-H -I-1 ο-p lt I D-> <t 0) ·Η 0 TJ TJ TJ TJ TJ TJ 3 E (0 P 3

(O >)tl) -n Id m lt O. -H -H -H -H -H -H E (1)-H 01 P

M>,lt-r4-nc <*P X X) XI XI X X) MM > -H P

O PO o 3 lt Ifl Id o) -H -H -H -H -H *rj it It lt 0) 0)

(0 E O-P P 00 O.'— M 0 P

lt ' P <t UI e lt 3 >

lt <#> P 01 O

>lpitcM TJ T> TJ TJ TJTJTJ

01 O 0) O ·Η -H -H -H -H -H -pH

T CM- XX X X XXX

O *H (0 P «rl -H -H -H -H -H -r-i

lt lt lt C

> Ph M -H

o - X--------- >1 ·

p O-O. cr> t) TJ ^ en TJTJTJ

•H 10O 1 ro -H -H ro 00 m μ -H

«3 XX XXX

0 -H -p4 *H -H -r4 0) P_____ 01 01 o

P I e e 1C

x! -H Q) -H X -H

•H C C TJ at T) flj ·Η ·Η >, O- >) > m o- A e to e o o. > 3 o 3

3 >01 E TJ TJ ytatE TJTJTJ

« >1« M -H *H O C M -rH -H M

XPOit X X 0-r4lt XXX

__Oh_-r4 -H MX O- -H -H -H

3

rH

• *H

E <t •HO p CM CO J- UI (D C—

(0 · · M O

0JC 0) __>____ 9 58252 Ο

O

0 O OOOOOloO

cm r-~ c-» co r- j· c-~ en c~

to CJ

000 O OOOioOOO

Q)>lO CM LO CO CO CM <£> 00

10 O rH rH r-H rH rH rH rH rH

(fl (0 > tn " . .........—..............

to 3

(fl 3 O

01 > O O OOOOOOO

00 to a- σι to 00 00 cr> to

M H rH rH rH rH rHrHrH

y _ 3 0 «#> 4-» 0) Ό Ό Ό

> I +J to ·Η ·Η ·Η J O CO CM

•n O tl) (fl Ό cm ja ja ja en cd 00 σι rH C X > +-* en ·Η *rt ·>Η :0 ·η to to to (fl CO (fl 0) e Oh rH P 10 — 4)

Cv--------

•H

»0 *ιΗ I

6 Oh C

(DO, O

+-> >, bo to >, C <0 ΌΌΌΌΌΌΌ (D Η ·Η X ·Η ·Η ·Η ·<Η <rt ·Η ·Η ζ oy jajajajajajaja 3 3 ·Η ·Η ·Η ·Η ·γΗ ·Η ·Η ______«κν_______ to y tn 3 0 to η*ρ o α> tfl 1 -μ to Ό Ό Ό £ ο α) Ό O ·Η ·Η ·Η to e y > ·ρ αο ja ja ja to o cm °o > -rl tO tO tn ·γΗ ·Η ·ιΗ rH ι-Η O (fl (fl (fl d) y Oh rH O to 3 1 — dP +j tn 1 +j (fl

o to £ (fl O

C y (fl +j <1 1 1 1 1 1 1 cm •h tn > to (fl (fl O (fl Oh rH y to

Oh o en tn O I 1 1 1 1 1 1 to (fl > --------- tn (fl U 3 (0 o, > (fl O ·<Η Oh y Oh (fl

Oh I I I I I I I (-> O >) ·Η tu >, o e H o

•H

(fl o--------.·

tn H

tn 3

(fl rH

6 · --H

(fl £ (fl

> -h o -M

0 tn·· rH SJCMCOJ-lO(jOC' y wc a) _>_ 10 58252 — _ - — φ μ na m to ·ι—)

CtJ ·Η 3 to c «#> μ co X) m XJ ιΛ ·η ι -μ m ·η ο ο » ·η - ·η Ο 0) 6 Λ Ο Ο ΙΟ X LO 03 k c Λί *ο ·η »Η ’—ι to h t'' tD m •H Ui > _ _________ (1) m m o | ^ -μ

A rH M I li Λ CO

I ms 3 Γ~~ ι ·Η|8 l ι μ ι ι to

m ·Η CO c*> CO* CO# ·Η COtK 10« rH

μ* O ·ΗΗ 00 -rt* -H# O T-HK -H# rH

m ui -h o # oh o ^ o-·"' ·η o rs o rs m

§m -μ AdP AdP AdP -μ AdP AdP E

> x om o χ x χ j- m m <*p μ co m sd H +J :m esi :m μ (0 sd H :m μ m •m ι μ m o μ <n μ γη o μ to μ o μ to μ to μ μ m o cu μ o μ λη d m oo μ 3 ®h 3 o μ αο μ >, α> μ >, -u •Γ-t c X ‘ r-i ^ md μ ·μ :rfl μ :ifl μ μ sd μ :m μ >, m c h » μ ·η 3 rt μχ sd μ sd μ ·η md μ :m μ χ ui o m m c ω μ Amo a o> a cd <u a <υ a a> ui A A μ ·Η ^ v μ ti -w- μ v-r μ ^ w μ w μ C ·· Q) CJ —

- i0------_______ . φ Q

μ xx m CO μ 00 C m :m μ ,> ·π esi

dP μ CO rH

ι μ m e O Φ μ XJ X Ό 0) m — C X · XJ ·Η Ή »rt CO ·η

•H CO μ -H O O O X) Xl X

m m C X tO CO LO ·Η ιΗ ·Η m rH

μ H Ή ·Η ·ι—) rH

n.------------------·.......... . —<fl r

XJ XJ Xl XJ X) CO O

• XJ ·Η ·Η ·γΗ ·Η ·γΗ CO γΗ

ACJ ·Η 00 Λ Λ XX X

C0O Λ lO ·γΗ ή ·η ·η ·η ο :m •h o C0 - Ο 10 . C. CSJ ·Η 4>r <1>

c W X

00-rl >, μ rH a m C ·|—> O)

ι A > xj E xj xJ x)x> X» μ E

to CO ·Η rH ·Η ·η ·η ·η ·Η so ·Η H>,td X m χ χ χ χ χ 3 to Ο μ μ Ή Α ·Η ·Η ·Η ·Η ·Η E Q) Η _____ ' —— - ___ _____ _____ . Ψι_ι m a co μ μ m CO rfl ·Η cm μ m

m 3 > e A

> d*> μ co O

co ι μ m μ »> m o a» μ mmm μ CX · XJ XJ X3 XJ E CO to ~

Id H CO μ H O O O ·Η ·Η ·Η m CO CO

> m m e x x cn lo xi xi xi m ·· m ·· O A rH τΗ ή ·η ή ·η μ o CO o X x) O CO o > o ·· o

>·--------X 3- U rH

μ o •h m m o m

SO · rH rH lO rH

μ AC-d XJ XJ XJ XJ X TJ X rHrH rH

cd wo ·η ή ·η ·η ·η ·η ·η m m m m

μ XX Xl X X Xl χ E £ ι-h E

CO -H ·Η ·Η *rl ·Η ·Η ·Η ·Η ·Η rH ·Η

nt o o m O

a ·Η ·Η E ·Η j3---------μ μ ·η μ

H X X O X

*3 ι e m m ·η m h -h m μ μ μ μ ►> e e a μ χ »μ

rt ·Η I I m I

h a m ·η ·η μ ·η μ a > χ) χ> χ> χ χ χ χ) e e μ e 3 >1 CO ·Η -rl ·Η ·Η ·Η ·Η ·Η O O m Ο m >> m χ χ χ χ χχ χ μ μ > μ •-J μ μ ·Η ·Η ·ιΗ ·η ·Η ·Η ·Η ο 0) ·Η di CO to 3 to - -_________m m x m m

Ui 3 3 3 3 co 3 3 μ μ μ μ m μ μ m m m m E · ·η ·η m m m m m e m m co co co to >·Ηθμ oo σι O μ μ esi « « « « o to · μ μμμμ « # # v; w e m a> « * _>_>_ « 11 5 8252 o

O O O O O lO lO LO

O r» oi en oo r~ oo oo

CM

O..........—---- IA >

0 P CJ

11 l( O OO O LO LO LO LO

tn tn lo cm O lo cm oo θ en

Ifl 3 H rH rH r—I (—I rH

> 3 tn > fd O.... .......

01 Vi o O OO OlOloO lo

O LO CM tOiOOH rH

i—I rH rH i—I i—I i—I rH i—I

Vi 3 0 dP +J <U So I -P (A

•n O 0) m « Ό Ό rH C S1! > P T3 cm O CM -rl CO to ·Η «3 ·η tn tn tn ·η en en en Λ J- d· Λ (d <0 fö 4! Λ ·Η «rl C O-ι H tO ·Η __ g), m I..—. —.....I... " ........

C ·1 •h :<d C 3

e ·Η I -rl M

0) O. CO C

4-> Cl Ό O Oh O

tn >, th bo e -h bo <υ Sh xi e td ad tn e 2 H ·Η -H M C IA X) ·Η = Ό

h M X! -rl -H P -H

3 3 <D fti J3 3 Λ <0 λ: > E -h m ·η (d λ; tn 3 0 tn <jp p o> 01 i p en £ O <u td <d

<0 e a; > -M XJ X> XJ

> ·η tn to to ·η αο o oo ·>η -H oo o id id ie o n h xi x>

2 CU (—I e tn 1H 1rl 1H

3 1 dP p tn I P <d o o ε td lo lo G id p x> 1 Ό •h tn > tn -h » i tr» -ri lo oo fdtdoidxi oo xi cm co

CU rH λ; tn ·Η «H

Ό oo x3 o oo

ftt_> -Hl I in -H CO LO

td tno X X>

> -rl "H

W ________ - - __ - - ___ _____ n. .......- -- .. , -

td I dP

U 3 lo rd tn i oo

> ad >H

O ·Η C#ttittifd3 .X ft 3 Ή Q)C Ή Ή ft x» E XJ .x id id id tn ρ

G SH "rl I I rH ·Η X ·π Ρ-μ-Η (U

tu Sh X) td xi ad 3 E tn to h C Η Ή ft "H CL Ε 0)·Η o I»

rl fd rH rH > tn "H

o td id id id tu o H E CWrH c ft id---------- tn in 3 3

Id rH rH

Ε · ·Η "rl id E rd co en o id rH cm

S» ·Η O P rH P rH rH

O tn . c P

Vi M C <D <U

> >

Esimerkki XIII

12 58252

Kovamassa valmistettiin vaihtoesteröidystä täysin hydratusta sekoitteesta, joka sisälsi 40 osaa hydrattua soijapapuöljyä (sulamispiste 69°) 40 osaa hydrattua palmujaetta (alempana sulavista ainesosista pois-tetty 85 %, sulamispiste 58°) 20 osaa hydrattua palmunydinöljyä (sulamispiste 39°).

Kovamassa sekoitettiin auringonkukkaöljyn kanssa (painosuhde 1:2) - ja kuivafraktioitiin 44,5°C:ssa. Oleiinia otettiin talteen 911 g ja poistettiin steariineja 236 g.

Saatu oleiinijae laimennettiin auringonkukkaöljyllä rasvaseokseksi, joka sisälsi 90 % auringonkukkaöljyä ja 10 % pohjajaetta.

Margariini valmistettiin 80 %:sta rasvaseosta (mukaanluettuna 0,1 % täysin hydratun palmuöljyn monoglyseridejä) ja 20 %:sta vesifaasia, joka sisälsi 1/3 maitoa ja 2/3 vettä, käyttämällä tavanomaista Votator-laitteistoa, joka muodostui kahdesta jäähdytyssylinteristä ja yhdestä kiteyttimestä- Saadun margariinin kovuusarvot olivat: 174 5°C:ssa 125 10°C:ssa 115 15°C:ssa 81 20°C:ssa.

Esimerkki XIV

Margariineja valmistettiin esimerkkien I-XII rasvaseoksista seuraavasti:

Margariinirasvasekoite sulatettiin ja emulgoitiin vesifaasin kanssa, joka oli valmistettu hapatetusta maidosta, joka sisälsi 0,1 % mono-glyseridejä, jolloin saatiin 80 % rasvaa sisältävä emulsio.

Emulsio kiteytettiin ja työstettiin suljetussa putkilämmönvaihtimessa (kaavitaan pinnoilta, Votator A-yksikkö), joka lietettiin lämpötilaan 15°C. Jäähdytyslämpötilat A-yksikössä olivat -6 - 10°C ja 40 % käsit-telyemulsiosta kierrätettiin uudelleen. Sen jälkeen kiteytetty emulsio 13 58252 johdettiin viipymäputken (Votator B-yksikkö) läpi, jossa se kiteytyi edelleen 160 sekuntia, ja sen jälkeen neste täytettiin putkiloihin. Saatujen tuotteiden kovuusarvot ja tilavuusarvot ja dilataatioarvot erosivat tuskin lainkaan aikaisemmissa esimerkeissä mainituista arvoista.

Claims (4)

14 58252

1. Menetelmä margariinin valmistamiseen sopivan rasvaseoksen valmistamiseksi, jossa menetelmässä sekoitetaan nestemäinen öljy, joka sisältää vähintään 40 % monityydyttymättömiä rasvahapporadikaaleja, pienemmän määrän kanssa sopivaa kovamassaa, tunnettu siitä, että 6-12 %:iin kovamassaa sekoitetaan nestemäistä öljyä, joka kovamassa valmistetaan (i) poistamalla kovarasvasta fraktioimalla 5 - 50 % korkeammalla sulavia ainesosia pohjajakeen valmistamiseksi, joka kovarasva ennen fraktiointia koostuu kahden tai useamman oleellisesti täysin hydra- ~ tun rasvan vaihtoesteröidystä sekoitteesta, jolloin yhtenä oleellisesti täysin hydrattuna rasvana käytetään hydrattua lauriinityyppis- tä rasvaa, jonka sulamispiste on 30 - 40°C, ja toisena hydrattua ras- - vaa, joka sisältää vähintään 50 % tyydyttyneitä, 16 - 18 -hiiliatomisia rasvahappoja, (ii) sekoittamalla 65 - 100 % saatua kovarasvan pohjajaetta ja 0 -35 % toista kovarasvaa, joka sisältää ainakin 50 % 16 - 18 -hiiliatomisia rasvahappoja ja jonka sulamispiste on korkeampi kuin pohjajakeen .

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pöhjajakeeksi muunnettavasta kovarasvasta on poistettu korkeammalla sulavia ainesosia 10 - 30 %.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yhtenä oleellisesti täysin hydrattuna rasvana käytetään rasvaa, joka sisältää vähintään 80 % tyydyttyneitä, 16 - 18 -hiiliatomisia rasvahappoja.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pohjajae valmistetaan vaihtoesteröidystä kovarasvasta, jolloin hydratun lauriinityyppisen rasvan painosuhde rasvaan, joka sisältää vähintään 50 % tyydyttyneitä,16 - 18 -hiiliatomisia rasvahappoja, on mainitussa kovarasvassa (5-75) : (95-25). 1 Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kovamassaa käytetään 7-11 painoprosenttia.