FI56887C - Lastavhaengig bromsanordning foer transportoerer - Google Patents

Description

ΓΒΐ mxKUULUTUSJULKAISU rCftft7 flgflA lJ ” UTLÄCG NINGSSKRI FT ODÖÖ/ • C (45) Patentti ayönnitty 10 .4 1930

Lifig2r J Patent meddelat ^ v ^ (51) Kv.lk.»/lnt.CI.· P 16 D 59/00 SUOMI—FINLAND (21) p»t«ntt|h»k*mu*-p*t«t«n»eki»in| 233^/73 (22) Htkemlipilvi — Anteknlnpdag 25.07.73 ^ ^ (23) Atkupilvi—Glltifh«t*d»j 25*07*73 (41) Tullut luikituksi — Bllvit offwKlif 27.01.7^

Patentti- ja rekisterihallitus ^ NlhtMJulptnon ,. k«uL|ullal«in pvn,-

Patent- och registerstyrelsen ' AntOkan utlijd och utl.*krtft«n publicerad 31*12.79 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Btjird prloritet 26.07 * 72

Sveit si-Schwei z(CH) 11239/72 (71) Inventio Aktiengesellschaft, 6052 Hergisvil, NW, Sveitsi-Schweiz(CH) (72) Wilfried Greutter, Wien, Itävalta--Österrike(AT) (7M Leitzinger Oy (5^) Kuormavaikutteinen jarrulaite kuljettimia varten - Lastavhängig bromsan-ordning för transportörer

Keksintö kohdistuu kuormavaikutteiseen jarrulaitteeeeen kuljettimia varten käsittäen primäärijarrun kiinteästi asetettuine jarrumomentteineen sekä sekundäärijarrun muutettavine jarrumomentteineen, jolloin sekundäärijarrun jarrumomenttia säädetään riippuvaisena käyttökoneeseen vaikuttavasta kuormitusmomentista kuormasta riippumattoman jarrutushidastuvuuden aikaansaamiseksi.

Kuljetuslaitteet, kuten henkilöiden kuljetushihnat, koneportaat ja niin edespäin ovat yleensä varustetut käyttöjarrulla, jolla on kiinteästi asetettu jarrumomentti. Erityisesti pitkiä kuljetushihnoja ja koneportaita käytettäessä esiintyy suuria kuormitusvaihteluja riippuen siitä, onko kyseessä kuormittamaton vai täysin kuormitettu tilanne ja tällöin syntyy jarrutettaessa vakiojarrutusmomentilla eri tilanteissa aivan erilaisia hidastuvuuksia ja jarrutusmatkoja, jotka lisäksi viistoissa kuljettimissa, kuten koneportaissa ovat riippuvaisia kulkuesuunnasta. Pisin jarrutusmatka ei kuitenkaan saa ylittää tiettyä pituutta, jotta mahdollistettaisiin tehokas hätäjarrutus ja siksi on oltu pakotettuja asettamaan jarrut verraten suurelle jarrutusmomentille. Tästä seuraa, että jarrutettaessa pienillä kuormilla esiintyy hyvin suuria hidastuvuuksia, jotka saattavat johtaa olosuhteista riippuen kuorman poissinkoamiseen tai poisliukumiseen ja erityisesti hen-kilökuljetushihnojen ja koneportaiden yhteydessä ajavien ihmisten kaatumiseen ja loukkaantumiseen.

2 5686/ Tämän takia onkin jo ehdotettu järjestettäväksi kuormasta riippumattoman vakiohidas-tuvuuden saavuttamiseksi käyttöjarrut jonka jarrumomentti riippuu kuormasta.

Eräässä tällaisessa tunnetussa jarrussa muutetaan käyttöjarrun jarrumomenttia sähkömekaanisella välityksellä käyttäen hyväksi elektronisia säätöpiirejä. Tällaiset jarrujärjestelmät ovat kuitenkin hyvin mutkikkaita eivätkä yleensä täytä sähkövirran katkon varalta annettuja varmuusmääräyksiä, vaan vaativat jarrutusvaiheen aikana suljetun virtapiirin, mitä yleensä ei sallita.

Eräs toinen tunnettu kuormavaikutteinen jarrulaite perustuu kahteen jarruun ja kuor-manmittauskytkimeen. Ensinnäinen jarru aiheuttaa herätteen ollessa poiskytkettynä jarruvoiman ja toinen jarru riippuen kuormanmittauskytkimen asennosta herätettynä kaksi erilaista jarrumomenttia. Tämä jarrulaite ei sopeudu jatkuvasti kulloiseenkin kuormitustilanteeseen. Lisäksi ei saada mitään kuormasta riippuvaista jarrutusmo-menttia sähkövirran katkoksen tapauksessa.

Keksintö perustuu tehtävään aikaansaada kuormavaikutteinen jarrulaite, joka ei vaadi suuria kustannuksia, synnyttää jatkuvasti kulloiseenkin kuormitustilanteeseen sopeutuvan jarrutusmomentin ja toimii täysin tehokkaasti myös sähkövirtakatkoksen aikana.

Edellä mainittu tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaisesti siten, että primäärijarrun kiertyvä jarrunosa on kiinteästi kytkettynä sekundäärijarrun kiinteään jarrunosaan ja että jousipuristuksella jarrupintojen välityksellä kiinteään jarrunosaan puristettava sekundäärijarruun kiertyvä jarrunosa kohotetaan riippuvaisena käyttölaitteen jarrutuksessa syntyvästä nopeudenmuutoksesta jousivoimalla säätökäyrää vastaan puristuvalla tangostolla säätökäyrän ollessa järjestetty käyttöakselilla vapaasti kiertyväksi laakeroidulle vauhtikiekolle tangoston vaikuttaessa suhteessa kääntö-kiekon ja käyttöakselin väliseen siirtymäkulmaan jousivoimaa vasten.

Piirustuksissa on havainnollistettu keksinnön eräitä suoritusmuotoja, joita seuraa-vaesa tarkemmin selostetaan.

Kuvio 1 esittää leikkausta kuormavaikutteisen jarrulaitteen ensimmäisestä suoritus-muodos ta.

Kuvio 2 esittää kuvion 1 mukaisessa suoritusmuodossa käytettävää vauhtikiekkoa sää-tökäyrineen.

Kuviot 3 ja 4 esittävät leikkauksessa ja osittain leikattuna pintakuvantona kuorma- 3 56867 vaikutteisen jarrulaitteen erästä toista suoritusmuotoa.

Kuviossa 1 näkyy käyttöakseli 1 käyttökoneineen 2, joka käyttää lähemmin näyttämättä jätettyä tunnettua kuljetuslaitetta, esimerkiksi koneportaita, henkilöiden kul-jetushihnaa tai sen tapaista. Käyttöakselille 1 on kiilattu kiinni sekundäärisen levyjarrun kannatuskiekko 3. Kannatuskiekossa 3 on pidennetty napa 3.1 ja lieriömäiset olakkeet 3.2, 3.3. Olakkeella 3.2 on puristuslevy 4 ja olakkeella 3.3 jar-rukiekko 5 siirtyviksi laakeroitu. Jarrukiekko 5, joka muodostaa sekundäärijarrun kiinteän jarruosan, kannattaa kannatus- ja painekiekkojen 3.4 alueella niiden yli ulottuen jarrupäällysteitä 6, 7 ja on jarrujousien 8 kiinnikiristämänä kiekkojen 3, 4 välissä jarrujousien puristaessa puristuskiekkoa 4 kannatuskiekkoa 3 vastaan. Jarrujouset 8 on tätä tarkoitusta varten järjestetty kukin kannatuskiekon 3 läpi ohjatulle, toisesta päästä puristuskiekkoon 4 kiinnitetylle ja toisesta päästä sää-tömutterilla 9 varustetulle jousitangolle 10 tukeutuen toisaalta kannatuskiekkoon 3 ja toisaalta säätömutteriin 9.

Kannatuskiekon 3 ohi ulottuvaan käyttöakselin 1 päähän on kuulalaakerein 11 laakeroitu helposti pyöriväksi vauhtikiekko 12. Vauhtikiekossa 12 on kuvion 2 havainnollistamaan tapaan kannatuskiekon 3 puoleisella sivulla olakkeella 12.1 kolme kappaletta säätökäyriä 12.2, jotka ovat 120° kulman päässä toisistaan muodostaen sivulta katsottuna yhdessä tasasivuisen kolmion, jonka sivut ovat ympyrän kaaria, joiden säde on suurempi kuin pienin välimatka säätökäyrän ja käyttöakselin keskiviivan välillä. Jokaista säätökäyrää 12.2 vastaan painautuu jousivaikutuksella rulla 14, joka on kiertyväksi laakeroitu kulmavivun 13 yhden varren 13.1 päähän. Kul-mavipu 13 on laakeroitu kiertyväksi kannatuskiekkoon 3 kiinnitettyyn laakeripukkiin 17 akselilla 17.1 ja se saa kiertomomentin puristusjouselta 15, joka tukeutuu toisaalta toisen vartensa 13.2 päähän ja toisaalta kannatuskiekkoon 3. Varren 13.2 suhteen on kannatuskiekon 3 läpi johdettu, puristuskiekkoon 4 tarttuva puristuspult-ti 16 siten järjestetty, että kulmavivun 13 kiertyessä jousen 15 vaikutusta vastaan joutuu vaikutuksen alaiseksi pienen joustomatkan jälkeen ja kohottaa puristuskiekkoa 4 jarrujousien 7 voimavaikutusta vastaan jarrupäällysteeltä 6. Laakeripukkiin 17 järjestetty vaste 17.2 rajoittaa kulmavivun 13 kiertymistä.

Jarrukiekko 5 muodostaa primäärijarrun liikkuvaan jarruosaan jarrumomentin ollessa kiinteästi asetettu. Tämä levyjarruksi muodostettu primäärijarru, joka on tavanomaista rakennetta, muodostuu laakeripukkiin 18 kiertyväksi laakeroidusta, kahdella pihtivivulla 19.1, 19.2 varustetusta jarrupihdistä 19, jarrupihtiä sulkevasta pu-ristuejousesta 20 sekä nostolaitteesta 21. Jarrupihdin 19 puristuspuoli on varustettu jarrupäällyksin 22, 23 ja vaikuttaa jarrukiekon 5 siihen osaan, joka ulottuu kannatus- ja puristuskiekkojen 3, 4 yli. Puristusjousi 20 tukeutuu jarrupihdin 19 4 56887 käyttöpuolella toisaalta pihdin vipuun 19.2 ja toisaalta säätömutteriin 24, joka on sovitettu pihtivivun 19.2 läpi vietyyn, pihtivipuun 19.1 kiinnitettyyn jousitankoon 25. Nostolaite 21 vaikuttaa jarrupihdin 19 levittämiseksi kiilalla 21.1 käyttöpuo-lelle pihdinvipuihin 19.1, 12.2 kiertyväksi laakeroituihin rulliin 19.11, 19.21.

Kuvioiden 1 ja 2 mukainen jarrulaite toimii seuraavalla tavalla:

Kuljetuslaitteen liikkeellelähdön aikana kevennyslaite 21 keventää primäärijarrua. Kannatuskiekko 3 joutuu käyttöakselin 1 välityksellä kiertoliikkeeseen, jolloin se ottaa kulmavivulla 13 ja säätökäyrään 12.2 tukeutuvilla rullilla 14 mukaansa vauh-tikiekon 12. Tällöin syntyy kiihtymisen johdosta suhteellinen siirtyminen vauhti-kiekon 12 ja kannatuskiekon 3 välille. Vasteet 17.2 estävät kuitenkin rullien 14 pyörimisen säätökäyrän 12.2 yli.

Kun vakiokäyttökierrosluku on saavutettu, kannatus- ja vauhtikiekot 3, 12 pörivät synkronisesti samalla kierrosluvulla, jolloin rullat 14 joutuvat matalimmille kohdille eli keskelle säätökäyriä 12.2.

Jarrutettaessa kuljetuslaitetta katkeaa virrantulo nostolaitteeseen 21 ja primääri-jarru sulkeutuu niin, että jarrukiekko 5 tulee jarrutetuksi. Kannatuskiekko 3, joka hidastuksen alussa on kiinteästi kytkettynä jarrukiekkoon 5 jarrujousin 8, pu-ristuskiekolla 4 ja jarrupäällysteillä 6, 7, saa tällöin hidastuvuuden. Vauhtikiek-ko 12 pyrkii kuitenkin pysyttämään kierroslukunsa ennallaan. Kannatuskiekon 3 ja vauhtikiekon 12 välillä syntyy siirtymistä, joka on suhteessa jarrutuksen hidastukseen ja tämän johdosta myös kuljetuslaitteen kuormitusmomenttiin. Tämä siirtyminen vaikuttaa säätökäyrien 12.2 välityksellä rullien 14 nousemiseen niin, että kulma-vivun 13 varsi 13.2 puristuu puristuspulttia 16 vastaan ja sekundäärijarruun jarru-momentti pienenee hidastuksen vaikutuksen ja näin ollen myös kuorman myötä. Tällä tavoin aikaansaadaan kuormituksesta riippumaton, likimain vakio hidastuvuus, joka takaa sen, että kuljetuslaitteen ollessa erilailla kuormitettuna hidastuvuuden molempiin liikesuuntiin eivät vaaranna henkilöitä tai tavaroita. Jarrulaite toimii moitteettomasti myös sähkövirran katkettua ja rakenne on yksinkertainen sekä vankka.

Keksintö on sovellettavissa useimpiin tunnettuihin jarrujärjestelmiin, jolloin tarvitaan ammattimiehen taitopiiriin kuuluvaa konstruktiivista soveltamista. Primääri-ja/tai sekundäärijarruja varten voidaan käyttää sisäpuolisia tai ulkopuolisia ken-käjarruja tai hihnajarruja. Kuvioiden 3 ja 4 mukaisessa suoritusesimerkissä on pri-määrijarruna ulkopuolinen leukajarru ja sekundäärijarruna levyjarru samalla kun sekundäärijarrun käyttö vauhtikiekosta käsin on jonkin verran erilainen. Luonnollisesti on vielä ajateltavissa useita muita käyttötapoja, joihin ei liity keksintöä.

Kuvioissa 3 ja 4 on samoilla osilla samat viittausnumerot kuin kuviossa 1. Tässä

Claims (10)

56887 esiintyy T-poikkileikkauksinen jarrukiekko 26. Siihen tarttuu kaksi jarrukenkää 27, jotka ovat tavallista tyyppiä olevan jarrun kenkiä toimien primäärijarruna. Ne on laakeroitu kiertyviksi jarruviputangostoon 28. Lisäksi näkyvät jarrutusjouset 29, jousitangot 30 ja nostolaite 31. Kulmavivun 13 asemesta on kannatuskiekon 3 jatkettuun napaan*3.1 kiinnitetty varsi 32, joka puristuspultin 16 asemesta käytetylle puristuspultille 33 toimii johteena. Puristuspultin 33 pää, joka on vauhtikiekon 34 puolella on tehty laakerihaarukaksi 33.1, johon on kiertyväksi laakeroitu sää-tökäyriä 35, 36 vastaan puristuva rulla 37. Laakerihaarukan 33.1 takasivu 33.11 toimii vasteena rajoitettaessa painepultin matkaa. Painepultin 33 toinen pää 33.2 on viety kannatuskiekon 3 läpi ja puristuu painepulttia 33 käytettäessä pienen välyksen jälkeen painekiekkoa 4 vastaan. Kannatuskiekon 3 ja olakkeen 33.3 välissä painepulttiin 33 tarttuva puristusjousi 38 pyrkii painamaan rullaa 37 säätökäyriä 35, 36 vastaan. Säätökiekkoon sovitetut, raoissa 35.1, 36.1 siirrettävät ja ruuvein 35.2, 36.2 kiinnitettävät säätökäyrät 35, 36 on tässä tapauksessa tehty haa-rukkamaisiksi. Kummankin säätökäyrän 35, 36 asianomaiset haarukanpäät lomittuvat ja paksunevat jatkuvasti päästä kiinnitystyveen päin. Kuvioiden 3 ja 4 mukainen jarrulaite toimii täsmälleen samalla tavalla kuin kuvioissa 1 ja 2. Säätökäyrien 35, 36 ehdotettu ratkaisu sallii kuitenkin sekundääri-jarrun jarrukarakteristikan tarkan sovituksen kulloisiinkin olosuhteisiin. Luonnollisesti voidaan kuvion 2 mukaisessa suoritusmuodossa käyttää aseteltavia säätökäyriä.

1. Kuljettimien kuormavaikutteinen jarrulaite, johon kuuluu primäärijarru kiinteästi asetettuine jarrutusmomentteineen ja sekundäärijarru muutettavine jarrutusmoment-teineen sekundäärijarrun jarrutusmomentin ollessa järjestetty säädettäväksi riippuvaisena käyttökoneeseen vaikuttavasta kuormitusmomentista kuormasta riippumattoman jarrutushidastuvuuden aikaansaamiseksi, tunnettu siitä, että primäärijarrun (19, 28) kiertyvä jarrunosa (5, 26) on kiinteästi yhdistetty sekundäärijarrun (3,4) kiinteään jarrunosaan (5, 26) ja että jousipaineella (8) jarrupintojen (6, 7) välityksellä kiinteää jarrunosaa (5, 26) vastaan puristettavaa sekundäärijarrun kiertyvää jarrunosaa (3, 4) kohotetaan riippuvaisena käyttökoneen (2) jarrutuksessa syntyvästä nopeuden muutoksesta käyttämällä jousivoimalla (15, 38) säätökäyrää (12, 2, 35, 36) vastaan puristettua tangostoa (13, 16, 33) säätökäyrän ollessa järjestetty käyttöakselille (1) vapasti kiertyväksi laakeroidulle vauhtikiekolle (12, 34) ja että tangosto vaikuttaa jousivoimaa vastaan suhteessa vauhtikiekon ja käyttöakselin väliseen siirtymäkulmaan. 5688/ 6

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kuormavaikutteinen jarrulaite, tunnettu siitä, että siinä on levyjarruksi muodostettu sekundäärijarru (3, 4, 3), johon kuuluu käyttöakselille (1) kiinnitetty kannatuskiekko (3) ja kannatuskiekon (3) eläkkeelle (3.2) siirtyväksi laakeroitu painekiekko (4), joiden väliin jarrujousien (8) vaikutuksen alaisena on kiinnikiristettävissä jarrupinnoin (6, 7) varustettu jarru-kiekko (3) nostovoimaa vastaan, jonka aiheuttaa painepultti (16, 33), joka on ohjattu painekiekkoon (4) tarttuvaksi kannatuskiekon (3) läpi.

3. Patenttivaatimuksen 1 ja 2 mukainen kuormavaikutteinen jarrulaite, tunnet-t u siitä, että sekundäärijarrun (3, 4, 5) painepultin (16) käyttö on järjestetty tapahtuvaksi kannatuskiekolle (3) kiertyväksi laakeroidun kulmavivun (13) välityksellä vauhtikiekolle (12) sovitetun säätökäyrän (12.2) kautta kulmavivun (13) yhden varren (13.1) päähän kiertyväksi laakeroidun rullan (14) puristuessa säätökäyrää vastaan painepulttiin (16) vaikuttavaan varteen (13.2) tarttuvan jousen (15) vaikutuksesta.

4. Patenttivaatimuksen 1 ja 2 mukainen kuormavaikutteinen jarrulaite, tunnet-t u siitä, että painepultti (33) on laakeroitu siirtyväksi kannatuskiekkoon (3) kiinnitettyyn varteen kannattaen vauhtikiekon (34) puoleisessa päässä (33.1) kiertyvää rullaa (37), jonka välityksellä se puristuu vauhtikiekkoon (34) kiinnitettyä säätökäyrää (35, 36) vastaan kannatuskiekon (3) ja olakkeen (33.3) väliin järjestetyn jousen (38) vaikutuksen alaisena,

5. Patenttivaatimuksen 1, 2, 3 ja 4 mukainen kuormavaikutteinen jarrulaite, tunnettu siitä, että kannatuskiekolle (3) on järjestetty kolme painepulttia (16, 33) 120° kulmien päähän toisistaan, joista kutakin painepulttia käyttää rulla (14, 37), joka on järjestetty painautumaan säätökäyrää (12.2) vastaan, joka kuuluu kolmeen 120° kulmaetäisyyksin vauhtikiekolle (12) sijoitettuun säätökäyrään.

6. Patenttivaatimuksen 2, 3 ja 4 mukainen kuormavaikutteinen jarrulaite, tunnettu siitä, että kolme samanlaista säätökäyrää (12.2) on järjestetty 120° kulmien päähän toisistaan vauhtikiekon (12) olakkeelle (12.1) muodostaen sivulta katsottuna tasasivuisen kolmion, jonka sivut ovat ympyrän kaaria säteen ollessa suurempi kuin pienin välimatka säätökäyrän (12.2) ja käyttöakselin (1) keskiakselin välillä.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kuormavaikutteinen jarrulaite, tunnettu siitä, että vauhtikiekolle (12, 34) järjestetyt säätökäyrät (35, 36) on tehty kaksiosaisiksi ja toisiinsa haarukkamaisesti lomittuviksi molempien osien ollessa siirrettävissä toisiaan vastaan raoissa (35.1, 36.1) ja kiinnitetty ruuvein (35.2, 36.2) vauhtikeikkoon. 7 5 6 ö b 7

8. Patenttivaatimuksen 1 ja jonkin patenttivaatimuksen 2, 3 tai 4 mukainen kuorma-vaikutteinen jarrulaite, tunnettu siitä, että painepultin (16, 33) käyttö-matka on rajoitettu vasteella (17.2, 33.11), joka estää rullien (14, 37) vierimisen yli säätökäyrien (12.2, 35, 36).

9. Patenttivaatimuksen 1 ja jonkin patenttivaatimuksen 2, 3 ja 4 mukainen kuorma-vaikutteinen jarrulaite, tunnettu siitä, että painepultin (16, 33) käyttämiseksi on järjestetty vapaa joustomatka jonka jälkeen vasta käytetään painelevyä (A).

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kuormavaikutteinen jarrulaite, tunnettu siitä, että primäärijarru (19, 5) ja sekundäärijarru (3, 4, 5) ovat levyjarruja yhteisin jarrukiekoin (5), joka on primäärijarrua varten kiertyvä jarrunosa ja sekundääri jarrua varten kiinteä jarrunosa. Patentikrav