FI56408C - Foerfarande och anordning foer appreterande av cellulosahaltigt textilmaterial - Google Patents

Foerfarande och anordning foer appreterande av cellulosahaltigt textilmaterial Download PDF

Info

Publication number
FI56408C
FI56408C FI741/71A FI74171A FI56408C FI 56408 C FI56408 C FI 56408C FI 741/71 A FI741/71 A FI 741/71A FI 74171 A FI74171 A FI 74171A FI 56408 C FI56408 C FI 56408C
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
textile material
mixture
finishing
bath
fabric
Prior art date
Application number
FI741/71A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI56408B (fi
Inventor
Martin Schwemmer
Hans Bors
Albert Goetz
Original Assignee
Triatex International
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Triatex International filed Critical Triatex International
Publication of FI56408B publication Critical patent/FI56408B/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI56408C publication Critical patent/FI56408C/fi

Links

Classifications

    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F23—COMBUSTION APPARATUS; COMBUSTION PROCESSES
    • F23N—REGULATING OR CONTROLLING COMBUSTION
    • F23N5/00—Systems for controlling combustion
    • F23N5/02—Systems for controlling combustion using devices responsive to thermal changes or to thermal expansion of a medium
    • F23N5/10—Systems for controlling combustion using devices responsive to thermal changes or to thermal expansion of a medium using thermocouples
    • F23N5/105—Systems for controlling combustion using devices responsive to thermal changes or to thermal expansion of a medium using thermocouples using electrical or electromechanical means
    • D—TEXTILES; PAPER
    • D06—TREATMENT OF TEXTILES OR THE LIKE; LAUNDERING; FLEXIBLE MATERIALS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • D06B—TREATING TEXTILE MATERIALS USING LIQUIDS, GASES OR VAPOURS
    • D06B1/00—Applying liquids, gases or vapours onto textile materials to effect treatment, e.g. washing, dyeing, bleaching, sizing or impregnating
    • D06B1/10—Applying liquids, gases or vapours onto textile materials to effect treatment, e.g. washing, dyeing, bleaching, sizing or impregnating by contact with a member carrying the treating material
    • D06B1/14—Applying liquids, gases or vapours onto textile materials to effect treatment, e.g. washing, dyeing, bleaching, sizing or impregnating by contact with a member carrying the treating material with a roller
    • D—TEXTILES; PAPER
    • D06—TREATMENT OF TEXTILES OR THE LIKE; LAUNDERING; FLEXIBLE MATERIALS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • D06B—TREATING TEXTILE MATERIALS USING LIQUIDS, GASES OR VAPOURS
    • D06B23/00—Component parts, details, or accessories of apparatus or machines, specially adapted for the treating of textile materials, not restricted to a particular kind of apparatus, provided for in groups D06B1/00 - D06B21/00
    • D06B23/24—Means for regulating the amount of treating material picked up by the textile material during its treatment
    • D06B23/26—Means for regulating the amount of treating material picked up by the textile material during its treatment in response to a test conducted on the textile material
    • D—TEXTILES; PAPER
    • D06—TREATMENT OF TEXTILES OR THE LIKE; LAUNDERING; FLEXIBLE MATERIALS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • D06M—TREATMENT, NOT PROVIDED FOR ELSEWHERE IN CLASS D06, OF FIBRES, THREADS, YARNS, FABRICS, FEATHERS OR FIBROUS GOODS MADE FROM SUCH MATERIALS
    • D06M13/00—Treating fibres, threads, yarns, fabrics or fibrous goods made from such materials, with non-macromolecular organic compounds; Such treatment combined with mechanical treatment
    • D06M13/10—Treating fibres, threads, yarns, fabrics or fibrous goods made from such materials, with non-macromolecular organic compounds; Such treatment combined with mechanical treatment with compounds containing oxygen
    • D06M13/12—Aldehydes; Ketones
    • D06M13/127—Mono-aldehydes, e.g. formaldehyde; Monoketones
    • D—TEXTILES; PAPER
    • D06—TREATMENT OF TEXTILES OR THE LIKE; LAUNDERING; FLEXIBLE MATERIALS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • D06M—TREATMENT, NOT PROVIDED FOR ELSEWHERE IN CLASS D06, OF FIBRES, THREADS, YARNS, FABRICS, FEATHERS OR FIBROUS GOODS MADE FROM SUCH MATERIALS
    • D06M15/00—Treating fibres, threads, yarns, fabrics, or fibrous goods made from such materials, with macromolecular compounds; Such treatment combined with mechanical treatment
    • D06M15/19—Treating fibres, threads, yarns, fabrics, or fibrous goods made from such materials, with macromolecular compounds; Such treatment combined with mechanical treatment with synthetic macromolecular compounds
    • D06M15/37—Macromolecular compounds obtained otherwise than by reactions only involving carbon-to-carbon unsaturated bonds
    • D06M15/39—Aldehyde resins; Ketone resins; Polyacetals
    • D06M15/423—Amino-aldehyde resins
    • Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y10—TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC
    • Y10S—TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y10S8/00—Bleaching and dyeing; fluid treatment and chemical modification of textiles and fibers
    • Y10S8/02—Vinyl sulfones and precursors thereof
    • Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y10—TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC
    • Y10S—TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y10S8/00—Bleaching and dyeing; fluid treatment and chemical modification of textiles and fibers
    • Y10S8/04—Polyester fibers
    • Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y10—TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC
    • Y10S—TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y10S8/00—Bleaching and dyeing; fluid treatment and chemical modification of textiles and fibers
    • Y10S8/08—Oxirane
    • Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y10—TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC
    • Y10S—TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y10S8/00—Bleaching and dyeing; fluid treatment and chemical modification of textiles and fibers
    • Y10S8/11—Isocyanate and carbonate modification of fibers
    • Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y10—TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC
    • Y10T—TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER US CLASSIFICATION
    • Y10T442/00—Fabric [woven, knitted, or nonwoven textile or cloth, etc.]
    • Y10T442/20—Coated or impregnated woven, knit, or nonwoven fabric which is not [a] associated with another preformed layer or fiber layer or, [b] with respect to woven and knit, characterized, respectively, by a particular or differential weave or knit, wherein the coating or impregnation is neither a foamed material nor a free metal or alloy layer
    • Y10T442/2369—Coating or impregnation improves elasticity, bendability, resiliency, flexibility, or shape retention of the fabric
    • Y10T442/2385—Improves shrink resistance
    • Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y10—TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC
    • Y10T—TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER US CLASSIFICATION
    • Y10T442/00—Fabric [woven, knitted, or nonwoven textile or cloth, etc.]
    • Y10T442/20—Coated or impregnated woven, knit, or nonwoven fabric which is not [a] associated with another preformed layer or fiber layer or, [b] with respect to woven and knit, characterized, respectively, by a particular or differential weave or knit, wherein the coating or impregnation is neither a foamed material nor a free metal or alloy layer
    • Y10T442/2369—Coating or impregnation improves elasticity, bendability, resiliency, flexibility, or shape retention of the fabric
    • Y10T442/2393—Coating or impregnation provides crease-resistance or wash and wear characteristics
    • Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y10—TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC
    • Y10T—TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER US CLASSIFICATION
    • Y10T442/00—Fabric [woven, knitted, or nonwoven textile or cloth, etc.]
    • Y10T442/20—Coated or impregnated woven, knit, or nonwoven fabric which is not [a] associated with another preformed layer or fiber layer or, [b] with respect to woven and knit, characterized, respectively, by a particular or differential weave or knit, wherein the coating or impregnation is neither a foamed material nor a free metal or alloy layer
    • Y10T442/2762—Coated or impregnated natural fiber fabric [e.g., cotton, wool, silk, linen, etc.]
    • Y10T442/277—Coated or impregnated cellulosic fiber fabric

Landscapes

  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Textile Engineering (AREA)
  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Combustion & Propulsion (AREA)
  • Mechanical Engineering (AREA)
  • General Engineering & Computer Science (AREA)
  • Chemical Kinetics & Catalysis (AREA)
  • Treatments For Attaching Organic Compounds To Fibrous Goods (AREA)
  • Treatment Of Fiber Materials (AREA)

Description

RäF^l [B] ««KUULUTUSjULKAISU Γβ/Λβ
A 1 J 1} UTLÄGGNI NGSSKRIFT O D ^ U Q
C (4¾ P-. tentti rjyor.;’.v t ty 10 01 1930 ^ T ^ (51) Kv.lk.’/Int.CI.* D 06 M 15/5^ B 05 c 1/08 SUOMI—FINLAND (21) Ptttnttihakemui — PatununtOknlng 7^1/71 (22) Htkamliptlvl — Antekningsdag 13*03.71 (23) Alku pilvi—Giltighuttdag 15*03*71 (41) Tullut luikituksi — Blivlt offmtllg 27*09*71
Patentti- ja rekisterihallitus .. ... , . ,, * (44) Nlhtivlkslptnon |t kuuLJulktltun pvm. —
Patent* och registerstyrelsen 7 Antöktn utlagd och uti.tkriftun publkured 28.09*79 (32)(33)(31) Pyydetty «uoikeu» —Btgird prloritut 26.03*70
Sveitsi-Schweiz(CH) Π659/70 (71) Triatex International AG fiir textile Forschung und Entvicklung,
Heinrichstrasse 217, Zurich, Sveitsi-Schweiz(CH) (72) Martin Schwemmer, Zurich, Hans Bors, Zurich, Albert Goetz, Zurich, Sveitsi-Schweiz(CH) (7*0 Oy Kolster Ab (5M Menetelmä ja laite selluloosapitoisen tekstiiliaineen viimeistelemiseksi - Förfarande och anordning för appreterande av cellulosahaltigt textil-material
Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen johdannon mukainen menetelmä. Keksinnön kohteena on myös menetelmän soveltamiseen käytettävä laite.
Keksintö koskee viimBistysmenetelmiä, joissanesteseos,joka sisältää reagoivaa viimeistysainetta tai reagoivia viimeistysaineita sekä mahdollisesti apuaineita kuten katalysaattoreita, pehmBntimiä jne., saatetaan sillä tavoin tekstiiliaineelle, että tekstiiliaine tulee mahdollisinmBn tasaisesti ja kaikilta osiltaan viirreistys-liuoksen läpitunkemaksi. Keksintö ei siis koske menetelmiä, joissa järjestetään toispuolinen lisäys, jonka mahdollisesti tulee jäädä vain tekstiiliaineen päällys-pinta-alueelle.
"Reagoivilla viimeistelyaineilla” yrTmärretään sellaisia, jotka kykenevät reagoimaan selluloosamolekyylien OH-ryhmien kanssa, mahdollisesti aikaansaaden kuitujen silloitusta. Esimerkkejä tällaisista reagoivista viimeistysaineista mainitaan tässä selityksessä.
2 $6408
Reagoivien viimeistysaineiden käyttö selluloosapitoiseen tekstiili-aineeseen voi tapahtua periaatteessa kahden erilaisen meneteImäperiaatteen mukaan, nimittäin toisaalta nk. kuivasilloitusmenetelmän mukaisesti, johon voidaan lukea laajennetussa mielessä myös kostutussilloitusmenetelmän vaihtoehdot, ja toisaalta märkäsilloitusmenetelmän mukaisesti. Ensimmäisen periaatteen mukaisesti ainakin silloitinkemikaalioiden lisäyksen jälkeen suoritetaan täydellinen tai osittaihen kyllästetyn tekstiiliaineen kuivaus, kun taas toisen periaatteen mukaisesti järjestelmän silloitusreaktioon lähdetään silloi-tinkemikaaleista ja selluloosasta kemikaalien lisäyksen jälkeen kosteassa tilassa ilman tekstiiliaineen välikuivausta, jolloin säännöllisesti on tarpeellista pitkät viipymisajat.
Tämä keksintö koskee ensimmäisen periaatteen mukaisen menetelmän parannusta.
Tunnetaan jo lukuisa joukko menetelmiä, joissa tekstiiliaine, joka sisältää tai muodostuu luonnon tai regeneroidusta selluloosasta, kyllästetään reagoivien viimeistysaineiden kanssa, esim. N-hydroksimetyyli- tai N-alkoksi-metyyliyhdisteiden kanssa alkyleenihartsiaineista ja happamien tai mahdollisesti happamien katalysaattorien kanssa vesipitoisessa kylvyssä, ja sitten kokonaan tai osittain se kuivataan ja reaktio reagoivien viimeistysaineiden ja selluloosan välillä tapahtuu kuivauksen aikana tai seuraavan lämpökäsittelyn aikana tai välivaiheessa .
Viimeisteltävän tekstiiliaineen kyllästäminen suoritetaan tavallisesti upottamalla viimeistysaineita, katalysaattoreita ja mahdollisesti lisäaineita, kuten pehmentimiä ja/tai väriaineita ja/tai silloitinaineita sisältävään kylpyliuokseen, mekaanisesti poistamalla osa otetusta nesteseoksesta, esim. imulla, puristuksella tai linkoamalla, jonka jälkeen suoritetaan kuivaus. Itekstii-liaineen nesteseoksen otto tapahtuu myös pakollisesti, jolloin ensin suoritetaan upottaminen säätelemättömällä otolla, ja tekstiiliaineen lopullisessa mekaanisessa käsittelyssä osa liuosta poistetaan tekstiiliaineesta, jolloin säätelemätön tai hyvin vaikeasti säädeltävissä oleva määrä seoksesta on jäänyt takstii-liaineeseen. Tämä määrä riippuu tällöin toisaalta tekstiiliaineen ja sen käsittelyn laadusta sekä sen kehruu- ja kutomateknillisestä rakenteesta, ja toisaalta fysikaalisista ominaisuuksista kylvyssä sekä käytetyn mekaanisen liuoksen poistolait-teen vaikutuksesta. Normaalisti esikäsitellyissä, viimeistellyissä puuvillakankaissa on esimerkiksi nesteseoksen otto tavallisessa työtavassa, kyllästettäessä täydellä upotuksella tekstiilitavara kylvyssä imettämällä ja sitten yksi-tai useampikertaisella puristuksella puristusvalsseilla, välillä 60-70 %, laskettuna kuivan tekstiiliaineen paunosta, ts. selvästi yli vedenpidätyskyvyn arvon, määritettynä linkoamismenetelmän DIN 53'8l4 mukaisesti, seuraavassa nimitettynä W (%). Myös kastokin nimellä tun- 56408 netun kyllästystekniikan ohella on eri patenttijulkaisuissa esitetty kyllästysnes-teen suihkuttaminen tai peittakäsittely, mahdollisesti siihen liittyvine ylimääräisen nesteen poistamisineen, ilman erityisiä suuntaviivoja tai suosituksia toimenpiteiksi toivotun lisäysmäärän suhteen samanarvoisina kyllästysmenetelminä.
Tällöin pidettiin aina suhteellisen suurennesteseosmäärän lisäystä £ mahdollisesti sen siihen liittyvää osittaista mekaanista poistamista, kunnes saavutetaan tasapainotila tekstiiliaineessa jäljelle jäävän seosmäärän suhteen, toistettavien tulosten edellytyksinä.
Nyt on yllättäen havaittu, että oleellisesti parempi viimeistysaineen hyväksikäyttö saavuteaan, jos viimeistysseos tuodaan rajoitetussa ja jopa paljon entistä vähäisemmässä määrässä tekstiiliaineeseen, joka sitten mahdollisesti välivaiheen jälkeen kuivataan. Keksinnön mukaiselle menetelmälle on pääasiallisesti tunnettua se, mikä on esitetty patenttivaatimuksessa 1.
Seoslisäyksen mainittu yläraja vastaa lisäysmäärää, joka on noin 10-30 pai-no-% alle niiden määrien, jotka tavanomaista lisäystä ja sitä seuraavaa valssien välissä tapahtuvaa puristusta käytettäessä jäävät teksti·1’liaineeseen.
Keksinnön mukainen työtapa antaa sinänsä odotettavissa olevien hyvin suosiollisten edellytysten kanssa tavalliseen kastokkitekniikkaan verrattuna taloudellisen kuivausmenetelmän ja ammattimiBhBlle ei millään tavoin edeltä nähtävissä olevan tärkeän edun viimeistelyn oleellisesti parempana hyväksikäyttönä. Tämä parannus ilmenee normaaliin työtapaan verrattuna hyvin selvänä halutun viimiBistysvaikutuksen kohoamisena samalla tekstiiliaineen painoon lasketulla viimeistalyaineen lisäyksellä. Tämä odottamaton ilmiö on myös todettavissa siten, että verrattuna tavalliseen työtapaan määrätyn viimeistysvaikutuksen saavuttamiseksi tarvitaan vähemmän viimeistysainetta tekstiiliaineen määrättyä määrää varten.
Tämän taloudellisesti arvokkaan menetelmäominaisuuden rinnalla voitiin useissa kokeissa määrittää se, että verrattaessa tavalliseen kyllästystekniikkaan keksin-· nön mukainen työtapa johtaa edullisempaan lujuuteen. Lisäksi voidaan keksinnön mukaisesti vaikuttaa edullisesti tavaran tuntuun.
Samanaikaisessa tehoviimeistyksessä ja värjäyksessä, esimerkiksi käytettäessä pigmenttiväriaineita, vähentää keksinnön mukainen työtapa väriaineen hajaantumista kuivauksessa. Täten voidaan tyytyä vähäisempiin lisäyksiin hajaantumista estävissä tuotteissa tai voidaan luopua vieläpä kokonaan tällaisista apuaineista, jolloin saadaan parannet edellytykset pehmeälle tavaran laskeutumiselle. Verrattuna tavalliseen nestelisäystekniikkaan voidaan keksinnön mukaisella menetelmällä parantaa pehmennettävien tuotteiden vaikutusta, esim. kohottamalla poikkisilloitetun selluloosan 2ai kka us lu j uu tt a.
Keksintöön liittyvän kaavan (W^/150 ♦ 40) selvittämiseksi on esitetty seu-raava taulukko (vrt. sivu 4). Tästä taulukosta käy selville, että keksinnön mukainen koko nesteen lisäys on säädettävissä oleellisesti vähäisempään määrään kuin on saavutettavissa tavallisella kyllästystekniikalla. Tällöin on huomattava, että kaava iW /150 + 40) osoittaa yläraian keksinnön mukaiselle nesteen lisäykselle, joka * 56408 edullinen alue on kuitenkin alenpana, nimittäin välillä noin 10-40 %, mukaanluettuna tekstiiliaineen käsittämä kosteus. Työskentely 40 % ylittävällä nestelisäyk-sellä voi kuitenkin olla tarpeellista, jos vaikuttavan aineen väkevyys on hyvin alhainen lisätyissä viimaistysaineissa, tai jos on olemassa yksittäisten lisäysten liukenemisprobleemoja.
I I
•H I 3 a H 3)\ 03 -p (n > OT 3 ID >P -P -P o tn a^ o j 0\® •P f-H ' >—t P <-· CO (O o o >, m co co
Ci tn-' tD m tn ti) 03 03 o +> mi-μ tn tn -h tn (33 03 ·Η ·ιΗ rr tn c P
c i ^ :θ jjj e\® c tn "x w •r-l 03 <—> tn c o -34 03 ^3"
03 Q3 <—I
i—t i—I + lp CO
—< 03 lO 'tr CT) 03 oi tn o •ntniin S3 -H >, τ-Ο 03 s S3 \ sm tnrN rH 3 .H 3 >- E ·—· ^ f—% s *1-
CCT
> -en S3 5, S § p a ·η p
:m P CO O OP
TD >1 tn «t CO CT) 03 •H P 03 3 cl p tn o
C 03 *H C
(DPS) S) Ό ·Η -X S3 m tn j oi > m e mi tn o tn o o ^ *3 » •h ό tn o u q pm m o4 •hp tn p tn _ c •H (h 03 '—' O 03 CO > OP o •H * tn <-· *ct «H c •h m o o k P -h m .—i ·—i aj a. -Op 10
c Q. <—l t c ® *H
•H O ·Η o\° ID C I—I
to ai». up ·η •H ·Η 3 3 O « 3 M 3 ·Η <h p 3 p tn m p m p p •H p a tn ·η i—i tn »h p tn to •H S3 *H p \ P ·Η p ·Η -)4 p m o\® m tn «h m tn m» e 0) tn P .34 -H oS· > -34 ·Η .34 t- j4 ·η o *-η p o h μ g h 3 F O S3 m O 3 ra S3 CD S3
F- n r— > GQ en a > CQt-> X
5 56430
On jo ehdotettu (vrt. brittiläinen patenttijulkaisu 1 157 061) lisätä vähäisiä määriä silloitinta sisältäviä nesteseoksia kankaisiin ja sitten kuivata, mutta kuitenkin sillä edellytyksellä, että käsiteltävä tekstiiliaine omaa vähintään vesisisällön 40 %, jotta saadaan tasainen viimeistelyvaikutus. Tällä märkä/märkä-tekniikalla saadaan samanarvoisia, mutta ei parannettuja viimBistelytuloksia kuten tavallisella menetelmällä, joissa vastaava silloitinväkevyys prjestetään kankaaseen silloitinta sisältävän liuoksen lisäyksellä tavallisen kyllästystekniikan mukaisesti ja senja Ikeen kuivataan kangas suorittamalla seoksen ylimäärän poispuristaminen.
On myös tunnettua käyttää vähäisiä lisäyksiä sillöitinpitoisia viimeistys-aineita ja sitten kuivata ja kuumentaa, kuten on esitetty US-patenttijulkaisussa 3 445 277. Tällöin lisätään yksipuolisesti voimakasta paksua seosta, joka johtaa kankaan yksipuoliseen silloitukseen. Tällä työtavalla aikaansaadaan parannettu leikkauslujuus. Työskentely paksuilla, silloitinta sisältävillä seoksilla ei kuitenkaan normaaleissa olosuhteissa ole toivottavaa, minkä lisäksi yksipuolinen rypistymispalautumisen parantaminen usein johtaa teknillisesti epätyydyttävään kompromissiin. Samoin on laita myös menetelmissä, joissa silloitinta sisältäviä, paksunnosaineilla painamiskelpoiseksi tehtyjä valmisteita painetaan kuviointivaikutuksen aikaansaamiseksi.
Erilaiset muut ehdotukset koskevat menetelmiä, joissa silloitinta ja katalysaattoria sisältäviä seoksia lisätään, osittain ei-vesipitoisia nesteitä lisäämällä, vähäisessä määrin tekstiiliaineeseen, mutta joissa sitten silloittaminen tapahtuu ilman etukäteen suoritettua tai samanaikaista kuivausta välivaiheessa, ja siten ne eivät sovellu jatkuvaan työskentelytapaan. Lisäksi vaativat nämä menetelmät vastoin tavallisia kuivasilloitusmenetelmiä hyvin tehokkaan jälkipBsun, ei vain sitoutumattomien viimeistysaineiden poistamiseksi, vaan mahdollisesti m/ös myöhempiä kuivausvaiheitä häiritsevien katalysaattorien poistamiseksi.
Keksinnön mukainen menetelmä on käyttökelpoinen kaikenlaisille tekstiili-aineille. Näitä ovat langat, lankakimput, kankaat, neulokset, huovat jne., sopi-vimrrdn tekstiilisten pintarakenteiden muodossa, kuten kankaat, tai silmukkatavarat, jotka kokonaan tai osittain ovat luonnon, regeneroitua tai muunnettua selluloosaa.
Keksinnön mukaisen menetelmän soveltamiseksi voidaan käyttää mitä tahansa reagoivaa viimeistysainetta, joka voi esiintyä reaktiossa selluloosan hyrirok-syyliryhmien kanssa. Sellaisia viimBistysaineita on jo tunnettu lukuisat määrät. Voitaisiin esittää, että viirreistysvaikutusten paraneminen keksinnön mukaisella menetelmällä on saavutettavissa erilaisen kokoomuksen omaavilla viimeis-tysaineilla. Viimeistysaineen valinta voidaan sen vuoksi suorittaa normaalisti huomioon otettujen perusteiden pohjalla. Näitä ovat pysyvyys, kloorinkestä- 6 56408 vyys, värjäysten aitouden vaikutus, hydrolyvsin kestävyys, kustannukset jne. Edullisesti tulevat kysymykseen reagoivat N-metyloliyhdisteet, jotka lsisäItävät typpeen liitettyjä metylcjiryhmiä tai alkoksimetvloliryhmiä, niin ennenkaikkea virtsa-aineen ja tiovirtsa-aineen johdannaiset ja niiden sukulaisaineet, sykliset virtsa-ainejohdannaiset heterosyklisen 5- ja 6-renkaan muodossa ja niiden hydroksi-tai oksojohdannaiset, bisyklisisten heteroyhdisteiden johdannaiset, edellB8n disyan-diamidin, guanidiinin, karbonaattien johdannaiset, triatsiinijohdannaiset sekä tällaisten yhdisteiden sakotukset. Käyttökelpoisia ovat myös typpivapaat formal-dehydisilloitinvalmisteet, erityisesti ne, jotka on saatu reaktiolla alempimolekyy-listen alkoholien kanssa, yksinään tai SBkotuksina yhden tai useanrman mainitun N-metylolin kanssa. Formaldehydin rinnalla käyttökelpoisia ovat myös korkearrmin tyydytettyihin tai tyydyt tarrat torniin aldehydeihin perustuvat silloitinaineet tai niiden johdannaiset, lisäksi yhdisteet, jotka liittyvät reagoiviin enoksidi-, isosyanaatti-, vinyylisulfoni-, halogeenihydriini- tai kartionihapporyhmiin. Myös ovat käyttökelpoisia keksinnön mukaisen menetlemän mukaisesti nk. kaksiarvoiset silloitinaineet, jDtka ovat tyyppiä N-metyloliakryyliamidi ja jotka katalysoituvat ensimmäisessä vaiheessa happamBsti ja toisessa vaiheessa alkalisesti.
ViimBistysaineen tai viimeistysaineiden väkevyys käytetyssä nesteseoksessa riippuu halutun vaikutuksen suuruudesta. Mutta erityisen yllättävä keksinnön mukaisen menetelmän etu on siinä, että painosuhteessa oleellisesti vähäisempi viimeistysaineen määrä, laskettuna tekstiiliaineeseen, on tarpeellinen määrätylle viimBistystasolle pyrittäessä. Nyt on havaittu, että lukuisten samanlaisten teknisten vaikutusten (esimerkiksi kuivarypistyskestävvys, pesu- ja käyttö-vaatimus (MONSANTO) jne.) saavuttamiseksi keksinnön mukaisessa menetelmässä yleensä on tarpeellinen vain noin 40 - 90 paino-% tähän asti kulloisenkin vaikutuksen saavuttamiseen taroeellisesta silloitinaineen määrästä, erityisesti vain jopa 50 - 75 %. Tälliin saavutetaan huomattava kustannusten säästö nopeamman menetelmän lisäksi. Toisaalta saavutetaan, kuten jo on mainittu, samoilla viimeistysaineen määrillä kuin tähän asti huomattavasti parempia viimeistysvaikutuksia.
Katalysaattoreina tulevat yleensä kysymykseen reagoivien viimeistysaineiden reaktioon selluloosan kanssa tunnetut happamat tai mahdollisesti happamat yhdisteet, esim voimakkaiden happojen ja heikkojen emästen suolat, kuten magnesiumkloridi, sinkkikloridi, sinkkinitraatti, aluminiumkloridi, kalsium-kloridi, happoisesti reagoivat ammonium- ja amiinisuolat, lisäksi epäorgaaniset tai orgaaniset hapot yksistään tai sakotuksena yhden tai useamman mainitun suolan kanssa. Katalysaattorien väkevyys valitaan kutakin käytettyä erityistä järjestelmää silmällä pitäen yleiseltä alueelta. Normaalissa tapauksessa viimeistysainetta ja katalysaattoria lisätään tekstiiMaineeseen sa-
7 5 6 4 O Q
masta liuoksesta. Olosuhteiden mukaisesti voidaan kuitenkin liuoksen kestävyyden huomioonottaen tai myös käyttötaloudellisista tai muista syistä tarkoituksen mukaisesti lisätä viimeistysainetta ja katalysaattoria kahdesta eri liuoksesta, jolloin joka tapauksessa lisätyn liuoksen kokonaismäärä mukaanluettuna vielä edellä lisätty tai erikseen lisätty vesi täytyy olla vaaditun t ri_ maksimiarvon ( + 40) alapuolella, laskettuna kuivatun tekstiiliaineen pai nosta. On myös mahdollista, että osa kokonaisseoslisäykseen tarvittavasta nesteestä lisätään ennen ja/tai jälkeen viimeistysaineen ja katalysaattorien lisäyksen tekstiiliaineeseen.
Katalysaattori voidaan, mikäli yleensä kiihdytinpainetta reaktiota varten reagoivan viimeistysaineen ja selluloosan välillä tarvitaan, lisätä myös vasta kuivauksen jälkeen kaasumaisessa tai nestemäisessä muodossa, esim. sveitsiläisessä patenttihakemuksessa 12'494/69 esitetyn työtavan mukaisesti.
Viimeistysseokseen voidaan lisätä siten myös tavallisia vedenkesto-pehmennys-, egalisoimis-, kostutusaineita ja vaahdonestoaineita tai polymeerisiä lisäaineita, kuten tärkkelys, tärkkelysjohdannaiset tai tekoainedisper-siota. Tällöin voidaan myös edullisesti lisätä erikseen määrättyjä aineosia. lYtyös yhdistelmät väriaineiden kanssa ovat mahdolliset, kuten tuotteet kohotetun pölynestokyvyn tai pesukyvyn saavuttamiseksi tai biostaattisen tai biotsidi-sen vaikutuksen saavuttamiseksi (sienimyrkky- tai hygieniaviimeistys).
Tasaisen seoksenoton saavuttamiseksi on osoittautunut edulliseksi pitää liuosviskositeetti käyttölämpötilassa alle 7 mPa · s, sopivimmin alle 3 mPa ♦ s, minkä lisäksi ominainen pintajännitys käyttölämpötilassa edullisesti on arvon 50 mN/m alapuolella. Liian korkeissa nesteviskositeeteissa muodostuu nimittäin yksipuolisen tai yleensä epätasaisen viimeistyksen vaara. Samoin on kysymyksessä myös seoksissa liian korkealla pintajännityksellä. Pintajännityksen laskemiseksi soveltuvat pinta-aktiiviset aineet tai sellaiset lisäykset kuten esim. orgaaniset liuotinaineet.
Sopivimmin käytetään vettä liuospohjana. Keksinnön mukainen vaikutus kuitenkin saavutetaan nyös silloin, jos seos osittain tai suurimmaksi osaksi on ei-vesipitoinen neste. On tärkeää tämän lisäksi myös, että verrattuna sinänsä jo tunnettuihin menetelmiin lisätyn vaikutuksen saavuttamiseksi ei olla sidottu määrätyn maksimi vesisisällön pitämiseen nesteessä.
Tähän asti tuotannossa korkeaviimeistysseoksen jatkuvaksi lisäämiseksi melkein yksinomaan käytetyt laitteet, upotusaltaan yhdistettynä kuvioitujen puristusvalssien kanssa puristettavissa olevan seosylimäärän poistami- 8 56408 seksi, eivät sovellu keksinnön mukaisen menetelmän suorittamiseksi. Kuten jo on esitetty, saadaan näillä tavallisilla laitteilla liuoslisäykset, jotka ovat huomattavasti yli ylärajan v2 ^150 +
Erilaisista muista viimeistyatoiminnoista sinänsä tunnetut laitteet seoslisäyksen tarkasti säädellyksi, rajoitetuksi määräksi ovat erityisen sopiviksi osoittautuneet kastokkitekniikassa käytetyt yhdet tai useammat kas-tokkivalssit. Tällöin on kysymys valsseista, jotka osittain ovat uppoutuneet lisättävään seokseen ja pyörittämällä juoksevasti ne peittyvät ohuella seäskalvolla. Tekstiiliaine johdetaan nyt näiden valssien yli, jolloin se ympäröi valssin pintaa yli koko leveydeltä ja juoksusuunnassa pituudelta useampia senttimetrejä noin neljäsosa valssin ympärysmitasta. Tekstiilirainan juoksunopeus on suurempi kuin kastokkivalssin kehänopeus, jolloin kosketuspinnan alueella oleva nestekalvo tulee sivellyksi kastokkivalssilla juoksevasti tekstiilirainan läpi.
Tällä kohdalla on ajateltu sopiνεύε si erityisesti tarkastella oheisen piirustuksen yhteydessä keksinnön mukaisen laitteen suositeltua sovellutusta, joka on sopiva keksinnön mukaisen menetelmän käytäntöön soveltcunista varten. Tällöin tekstiiliaine, joka on käsitelty, on esitetty edullisesti tekstiilirainan tai kankaan muodossa, vaikka on ymmärrettävää, että kuten edellä on esitetty, muut tekstiiliset rakennemuodot voivat yhtä hyvin tulla kysymykseen.
Käsittelyssä tekstiiliaine voidaειn järjestää kuvattuun käsittelylaitteeseen βορίνειη nopeussäätöisen eyöttömekanismin 12 avulla, jolloin tässä se on esitetty syöttövalsseilla 14* Valssit 14 ovat sopivasti käytetyt vaihtele-villa halutuilla kierrosnopeuksilla jollain sopivalla tavalla. Syöttömekanis-min 12 jälkeen raina liikkeen suunnassa on perättäisesti sovitettu reunan-ohjainvalssien 11 pariin, jota seurfia tunnustelijamekanismi 26, jota esitetään lyhyesti myöhemmin, ohjainvalssi 16 ja kaarevat jännitysvalssit 18, tässä esitettynä kolmena kaarev8ma valssina, joiden välitse tekstiiliraina kulkee, kuten on esitetty. Kaarevat jännitysvalssit 18 toimivat tekstiiliaineen syöttämiseksi lisäysvalssin 20 yli tilassa, jossa se on niin paljon kuin mahdollista vapa* poimuista tai laskoksista, jolloin saadaan tasainen käsittely-kylvyn 22 lisäys, joka on sijoitettu altaaseen tai kattilaan 24· Kolmen kaarevan jännitysvalssin 18 jälkeen on sovitettu altaan 24 vastakkaisille puolille ensimmäinen ja toinen jännitysvalssi 32, kuten on esitetty, jolloin kukin tällainen valssi 32 οιιεΜ. kierteisen pimuui ja kutakin käytetään halutuilla kierrosnopeuksilla erillisillä käyttölaitteilla 15 sekä myös pysty-
9 5640B
suunnassa säädettävästl kankaan tai rainan 10 säätökosketusta varten lisäys-valssin 20 kanssa. Tällöin on myös huomattava, että jonkin sopivan rakenteen mekanismi 23 toimii altaan laskemiseksi lisäysvalssin 20 upotussyvyyden säätämiseksi siinä ja puhdistustarkoituksia varten.
Tällä kohdalla on mainittava, että tunnustelijamekanismi 26 käsittää standarditunnueteluyksikön, joka käyttää kahta tavallista mittaus- tai tun-nustelupäätä, jotka mittaavat kankaan painon ja kankaan kosteussisällön oikean kuivan kankaan tai rainan painon määrittämiseksi, ja mittaus tapahtuu ennen rainan tuloa viimeistelykylpyyn 22. Tunnustelija 26 syöttää mitatun tiedon sopivien sähköisten merkkien muodossa johdon 2Θ kautta sopivaan säätöyksik-köön 30.
Jätettyään ensimmäisen jännitysvalssin 32 vyöhykkeen kangas koskettaa lisäysvalssin tai puristusvalssin pintaa, jota jatkuvasti pyöritetään kylpy-altaassa 24, jolloin valssin 20 pyörintäakseli edullisesti on sijoitettu nor-maalikylpytason yläpuolelle. Jännitysvalssien 32 pari lisäysvalssin 20 pyö-rintäakselin kummallakin puolella painaa rainaa tai kangasta 10 selvään pyy-hintäkosketukseen lisäysvalssin pinnalla, edullisesti noin neljäsosa pinnan määrällä sen kehäpinnasta, ja siten otetaan ohut kalvo kylpyä jatkuvasti lisäys-valssin pinnalta, jonka osa aina on opetettuna kylpyyn. Tällä tavoin kylvyn säädetty määrä tasaisesti lisätään tekstiiliaineen täyden leveyden yli säädetyllä tavalla johtuen lisäysvalssin vaikutuksesta, joka kernaasti ulottuu täyden tekstiiliaineen leveyden yli käsittelyssä. Kun vaadittu määrä viimeis-tyskylpyä on lisätty tekstiiliaineeseen 10, niin se liikkuu toisen tunnusteli jamekanismin 34 toimintavyöhykkeeseen, joka mittaa viimeistelyaineen lisätyn määrän sekä myös kankaan painon. Tunnustelijamekanismi 34 sitten syöttää mitatun merkin johdon 36 kautta säätöyksikköön 30. Säätöyksikössä 30 otetaan vastaavat merkit ensimmäisestä tunnustelijasta. 26 ja toisesta tunnustelijasta 34 ja verrataan toisiinsa, ja säätöyksikkö 30 sitten syöttää sopivan säätömerkin käyttömekanismiin 38» esim. sopivalle käyttömoottorille lisäys-valssin 20 käyttämiseksi säädetyllä vaihtelevalla kehä- tai pintanopeudella. Siten esim. jos tämä säätöyksikkö 30 on määritellyt tunnustenjoiden 26, 34 kautta, että tekstiiliraina 10 jättää lisäysvalssin 20 vyöhykkeen ja siinä on lisättynä liian vähän viimeistyskylvyn määriä, niin sitten käyttöyksikkö 38 saa sopivan merkin, joka puolestaan aikaansaa valssin 20 pyörinnän lisätyllä kiertonopeudella, jolloin lisätään enemmän viimeistyskylpyä tekstiiliaineeseen. Tällä tavoin voidaan saavuttaa tarkasti säädetty viimeistelykylvyn lisäys vaaditulla määrällä tekstiiliaineeseen. Myös aikaisemmin esitetty on se, että vlimeistysainetta lisätään sellaisissa määrin tekstiiliaineeseen tai rainaan 10, että jätettyään lisäysvalssin 20 oleellisesti ei mitään puristettavaa ylimäärää viimeistysaineesta ole tällaisessa tekstiiliaineessa.
10 56408
Jotta säädettäisiin viimeistelykylvyn 22 viskositeettia, voi olla edullisesti järjestetty sopiva kuumennusyksikkö 40. Myös lisäysvalssin 20 alapuolisella alueella ja kylvyn 22 pinnan alapuolella voi olla sovitettuna pyyhkäi-sylevy 42, joka vastavaikuttaa ilmakuplien muodostukseen ja ei-toivottujen osasten läsnäoloon, kuten kuitujätteiden. Tämä pyyhkäisylevy 42 koskettaa lisäysvalssin 20 pintaa. On myös edullisesti järjestetty erillinen syöttösäiliö 44 kylpyä varten, joka voi olla varustettu sopivalla pumpulla, joka syöttää kylpyä johdon 46 kautta, jolloin kylpyaltaan 24 alapuoliseen alueeseen alhaalla on järjestetty yksi tai useampia seula- tai kupupäällysteisiä tuloaukkoja, merkitty numerolla 48, jolloin aukot ulottuvat välin päässä toisistaan altaan 24 leveydelle, ts. lisäysvalssin 20 kierrännän pitkittäisen akselin suunnassa. Johtuen kylvyn tällaisesta määrätystä vaahtoamisesta paineesta, niin samanaikaisesti saavutetaan hyvä sekoitus ja kierto kylvyssä. Hyvä kylvyn sekoittaminen ja hämmentäminen voi edelleen olla järjestetty niin, että jos kylpy 22 altaassa 24 jatkuvasti saa ylivirrata syöttösäiliöön 44, niin tällöin sitä sitten voidaan uudelleen kierrättää, kuten on selitetty takaisin altaan 24 ala-alueeseen, jos halutaan, myös voidaan suodattaa kaikki vieraat aineet käsittelykylvystä.
Sitten kun jatkuvasti liikkuva tekstiiliaine tai raina 10 on kulkenut tunnustelijamekanismin 34 ohi, joka on sijoitettu altaan 24 poistopuolelle, niin se automaattisesti tulee kaaviollisesti esitetyn kuivausmekanismin 30 alueelle, joka kuten selitetään täydellisemmin myöhemmin voi muodostua sopivasti käytetyistä kuivaajista tekstiiliviimeistelyssä, kuten stanraamit, suu-lakekuivaajat, vyyhtikuivaajat, infrapunakuivaajat, sylinterikuivaajat ja sellaiset. Kuivaajamekanismi 30 on edullisesti varustettu ketjutyyppisellä kankaan vastaanottomekanismilla 32, joka toimii alemmalla nopeudella kuin syöttömekaniemi 12, ja siten vapautetaan kangas. Jos halutaan, tekstiiliraina 10 voi kulkea kuivausmekanismiLn 30 senjälkeen, kun se on järjestetty määrättyyn viipymisaikaan, joka voidaan saavuttaa esim. kuljettamalla kangas tai tekstiiliraina 10 sopivan määrän ei-kuvattujen poikkeutusvalssien yli tai hetkellisesti kehimällä kangas tai raina.
Kuivausmekanismissa 30 tekstiiliraina 10 nyt kyllästettynä säädetyllä määrällä lisättyä viimeistyskylpyä, kuivataan osittain tai täysin, jonka jälkeen se jättää tämän kuivaajan ja tulee edelleen tunnustelumekanismin 34 toi-mintavyöhykkeeseen, joka mittaa jäännöskosteussisällön teketiilirainaesa. Jos tämä jäännöskosteus sisältö on havaittu esim. olevan liian alhainen, niin silloin tunnustelijayksikön 34 mittauspää syöttää sopivan merkin säätöjoh-dolla 36 kankaansyöttömekanismiin 12, niin että tekstiiliaineen 10 kauttakul-kunopeus järjestelmän kautta ja kuivaajan 30 kautta siten lisääntyy. Johtuen 11 56408 tästä lisääntyneestä kauttakulkunopeudesta ja vastaavasti lyhemmästä kyllästetyn tekstiilirainan viipymisajasta kuivaajan 50 vaikutuksessa jäännöskosteus-sisältö sitten sen mukaisesti lisääntyy. Luonnollisesti jos on käänteinen tilanne, niin tunnustelijayksikkö 34 sitten syöttää sopivan merkin, joka laskisi alas tekstiiliaineen kauttakulkunopeutta järjestelmän kautta, ja siten lisätään jäännöskosteussisältöä. Kaikki poikkeamat tekstiiliaineen kauttakulku-nopeudessa luonnollisesti tunnustellaan tunnustelijayksiköillä 26, 34 niin, että jos on tarpeellista, niin sopiva säätö suoritetaan lisäysvalssin 20 ke-hänopeudessa säätöyksikön 30 kautta ja käyttöyksikön 36 kautta, jolloin saavutetaan haluttu säädetty lisäysmäärä viimeistyskylpyä tekstiilirainaan tai kankaaseen 10.
Esimerkkinä esitetyssä järjestelmässä on myös yksinkertainen lisäysvals-si 20 yhdessä kylpyaltaassa. Kylpy 22 voi edellyttää sisältävän täydellistä silloitusainetta, jos tarpeellista, niin siinä voi olla myös katalyyttejä ja apuviimeistysaineita. Luonnollisesti on myös mahdollista käyttää lukuisia vierekkäisesti sovitettuja nopeussäätövalsseja 20 samassa altaassa kylvyn lisäämiseksi. Myös joissakin tapauksissa käytetään osakylpyjä, niin silloin voidaan käyttää lukuisia altaita, joista kukin sisältää yhden tai useampia nopeu-densäätövalseeja, kuten edellä on selitetty. Tämä järjestelmän muunnos on helposti selvillä siitä, mitä edellä on esitetty.
Tämän keksinnön kastokkrakenteenerityinen etu edellä selitettynä poistaa mahdollisuuden epämääräisesti säätää tekstiilitavaran 10 liikkeen nopeutta suhteessa lisäysvalssin tai valssien 20 kehänopeuteen, niin että kylvyn 22 lisäys voidaan säätää aivan tarkasti ja toistuvasti halutussa määrin. Toistuvasti lisätty määrä voidaan myös järjestää epfföatkuen, esim. punnitsemalla „ tai titraamalla. Kuitenkin on toivottavaa käyttää jatkuvaa toimintaa tunnus- telijajärjestelmässä, niin että edellä esitetyt tunnustelijat toimivat esimerkiksi säteilyahsorption pohjalla. Kuten edellä on selitetty mittausmerkit voidaan edullisesti suoraan käyttää lisäysvalssien kierrosnopeuden säätämiseen halutun määrän kylvyn lisäämiseksi. Tämä säätömahdollisuus on erityisen suositeltava.
Lisäksi kylvyn lisäystä voidaan säätää kylvyn kulutuksen funktiona. Tällöin käytettävän kylvyn määrää ja aikaisemmin esilaskettuna jatkuvasti annostellaan syöttövalssiin ja tällaisen syöttövalssin eli lisäysvalssin kierros-nopeutta jatkuvasti vaihdellaan määrällä, jonka esittää tunnustelijasäätö 35 sovitettuna lisäysvalseialtaaseen 24 tai mahdollisesti yhdistettynä nestesäi-liöön 44 ja yhdistettynä johdon 35 kautta säätöyksikön 30 kanssa, ja toiminta tapahtuu tällöin niin, että tämä nestemäärä pysyy vakiona ja kylvyn lisäys siten automaattisesti vastaa tarkoin kylvyn syöttöä. Jotain haluttuja poikkeamia kylvyn määrästä aikaansaa määrän tunnustelija 33 säätäen lisäysvals- 56408 sin 20 pyörintänopeutta säätöyksikön 50 ja käyttöyksikön 58 kautta» kunnes kylvyn määrä jälleen on vakio.
Nyt kylvyn tasaisen lisäyksen saavuttamiseksi tekstiiliaineeseen ohjattuna tällainen tekstiiliaine kulkee lisäysvalssin yli» jolloin se on niin vapaa kuin mahdollista poimuista ja laskoksista ja tämä on katsottava tärkeäksi edellytykseksi. Siten» kuten edellä on esitetty» on toivottavaa syöttää tekstiiliaine yhden tai useamman kaarevan jännitys- tai levitysvalssin 18 kautta» joka levittää ja venyttää ainetta. Lisäksi kokemus on osoittanut» että on erityisen edullista järjestää ohjainvalssi jännitysvalssien ja kylvyn lisäys-radan välille.
Kylvyllä lisätty tekstiiliaine syötetään lyhyemmän tai pitemmän vii-pymäradan yli suoraan kuivausyksikköön. Tässä yhteydessä on edullista järjestää lukuisia kääntökohtia työskentelemään niin alhaisella jännityksellä kuin mahdollista tekstiiliaineen pitkittäisessä suunnassa» esim. säätämällä tekstiilin poistolaitteen 52 nopeutta niin» että se on alempi verrattuna tektsii-lisyöttömekaniemiin 12» kuten edellä on esitetty.
On muistettava» että jos kylpy lisätään, joka muodostuu lukuisista ositta! skylvyi s tä, niin silloin erityistä lisäysvalssia voidaan käyttää kuhunkin tällaiseen kylpyyn. Siten on mahdollista lisätä erilaisia osakylpyjä samaan tekstiilirainan pintaan, tai kuitenkin esim. jos työskennellään kahdella osa-kylvyllä, niin voidaan lisätä kumpikin osakylpy tällaisen tekstiilirainan vastaavaan pintaan. Laite tällaista vastakkaista pintalisäystä varten kahdesta kylvystä tekstiiliaineeseen on selitetty US-patenttijulkaisussa 3 443 322.
Selitetyn kastokkilaitteen erityisen edullinen tunnusmerkki on se, että verrattuna tavalliseen upotus/kyllästystekniikkaan ei käytännöllisesti ole mahdollista mikään vaihtovaikutus kylpysäiliön ja tekstiiliaineen välillä, ja siten laajasti voidaan välttää liuoskokoonpanon vähittäinen muuttuminen, esim. substantiivisten aineiden höyhtyessä. Myös liuoslämpötilan vakiona pito on oleellisesti yksinkertaisempaa kuin järjestelmissä upotustekniikalla.
Se oksen lämpötila on normaalisti huoneen lämpötilassa. Jos liuos sisältää helposti haihtuvia aineosia, niin voi työ olla tarpeellinen jäähdytetyillä liuoksilla. Toisaalta voidaan liuoksen kokoonpanoa myös vaatia lämmitettäväksi, jotta suotuisassa viskoeiteettialueessa alle 7mPa*s toimitettaisiin ja liuos siten varmasti olisi tarpeellisen imukykyinen.
Äosta sisältävä tekstiiliaine kuivataan jonkin lyhyen tai pitemmän viipymisvaiheen jälkeen osittain tai täysin* Viipymisvaihe voi kestää joitakin sekunteja tai vain sekunnin murto-osia.
« 56400
Erityisen epäsuotuisissa tapauksissa,esimerkiksi erityisen tiiviiksi lyödyissä kankaissa,vastaavasti pitempiä . seoksen tunkeutumisia on tarkoituksenmukaista käyttää, jotta saavutetaan tekstiiliaineen tasainen läpitunkeutu-minen viimeistysliuoksella erityisillä toimenpiteillä, kuten ohjaamalla ilman tai höyryn läpikulkua tai ohimenevästi tasoittamalla. Myös mekaanisia laitteita, esim. peräkkäin sovitettuja kääntökohtia vähäisillä kaarevuussäteillä voidaan tässä tarkoituksessa käyttää ja esim. puristuslaitteita tai venytys-laitteita, jakelulaitteita harjojen tai pyyhkäisyterien muodossa.
Sitten tekstiiliaine kuivataan, jolloin järjestetään saavutettava jäännöskoeteus kulloinkin käytetyn menetelmän mukaisesti: osittainen kuivaus ottamalla huomioon jäännöskosteuden sisältö 6-15 paino-# nk, koeteussilloitueta tai terävämpi kuivaus kuivasilloitusta silmällä pitäen. Jos tekstiiliaine ' ensin mekaanisen muotoilun jälkeen tai konfektiokäsittelyn jälkeen tulee jär jestää silloitukseen, niin on mahdollista ja tarpeellista huolellinen kuivatus. Vaikeasti läpitunkeutuvilla liuksilla on edullista pitää korkeana kui-vausilman höyrysisältö ja siten jäähdytyerajalämpötila.
1 4 56408
Kuivatuslaitteena ovat tunnetut laitteet, kuten on sopivaa työskennellä johtumis-, kondensatio-, säteily- tai korkeajaksolämmöllä. Tekstiili-aineen vähäinen liuossisältö tekee mahdolliseksi nopeamman tai vähemmän energiaa käyttävän kuivauksen ja on myös mahdollista siten käyttää laitteita, kuten esim. korkeajaksokuivauksen yhteydessä käytetään, joita ei ole käytetty tekstiiliaineelle tavallisesti korkeilla . seossisällöillä tähän asti taloudellisista syistä. Keksinnön mukaisen menetelmän erityinen etu on vesipitoisissa liuoksissa pienennetyllä tekstiiliaineen kutistumisella paisumisessa, joka olosuhteiden mukaisesti voidaan sallia kankaissa kuivatettaessa ilman erityistä levityslaitetta, esim. sylintereillä spanraamin sijasta*
Kuivauksen ja mahdollisesti seuraa van mekaanisen muotoilun jälkeen kitkaa käyttäen, painamalla, venyttämällä tai puristamalla tai tapahtuneen konfektiokäsittelyn jälkeen suoritetaan viimeistysaineen reaktio selluloosan kanssa lisätyssä kuumennusvaiheessa (kondensatio), mikäli tätä ei jo ole, kuten märkäsilloitukseesa, kuivatuksen aikana tai kuivauksen jälkeen järjestetyssä viipymisvaiheessa suoritettu. Kondensation suorittaminen tapahtuu sinänsä tunnetussa laitteessa käyttämällä hyväksi konvektio-, kondensatio-, säteily- tai korkeajaksolämmitystä. Kuitenkin voidaan myös työskennellä käyttäen energiarikasta säteilyä.
Kaksivaiheisessa silloitinmenetelmässä, esim. anbitalenssisessa silloituksessa tai kuivasilloitukeen yhteydessä suoritettuna happoisella tai alkalisella märkäsilloituksella toisen silloitinaineen kanssa menetellään sinänsä tunnettuun tapaan.
Silloitettu tekstiiliaine voidaan sitten järjestää tavallisiin jälki-käsittelyprosesseihin, kuten jälkipesu, jälkiavivointi tai vakiointi.
Esimerkki 1
Kaksikylpymenetelmä
Fuuvillaimitaattipopliinikangas (lankanumero metrinen, loimi: 70, kude 55» lankaluku cm kohti loimi: 49, kude: 24; neliömetripaino 120 g) käsitellään tavalliseen tapaan polttamalla, liisterin poistolla, keittämällä, valkaisemalla ja merserisoimalla korkeaviimeistelyn saamiseksi. Silloitus suoritetaan katalysaattorikäsittelyn osalta sveitsiläisen patenttihakemuksen 12'494/69 mukaisesti.
Vaihtoehto 1.1. (vertailukoe) 100 g/l 50 i» c&imetylolidihydroksietyleenivirtsa-aineliuosta sisältävä seos lisätään fulardissa upottamalla ja puristamalla seoeotolla 70 °fo kuivattuun kangaspainoon.
Vaihtoehto 1.2. (keksinnön mukainen)
Silloitin seos sisältää 253 g/l samaa esikondensaattiliuosta, joka kuitenkin lisätään käyttämällä kastokkilaitetta, jolloin kankaan nopeuden 1 5 56408 suhde kastokkivalssin nopeuteen säädetään niin, että saoksen otto on 30 $ kuivakangaspainosta. Molemmat käyttötavat (l.l. ja 1.2.) antavat kankaalla sisällön 3·5 paino-^ 100 $ esikondensaattina.
Nyt kangas kuivataan spanraamissa, ja sitten kuivattuun kankaaseen kastokkikäsitellään katalysaattoriliuoksena 7,5 $ vesipitoista suolahappoa lisäysmäärässä 7,0 ^ laskettuna kuivatun kankaan painosta. Happosisältöinen kangas puristetaan sileäksi ja samalla annetaan olla huoneen lämpötilassa 20 tuntia. Sitten pestään, neutraloidaan vesipitoisella 2,5 g/l soodaa sisältävällä liuoksella, huuhdellaan ja kuivataan.
Tekninen koestus kolmen keittopesun jälkeen antaa seuraavat arvot: (Vaihtoehto 1.1.) (Vaihtoehto 1.2.) silloitin fulardoitu silloitin kastokki-(vertailu) käsitelty (keksinnön mukaisesti)
Pesu/käyttö (MONSANTO) 3.5 4.0
Kuivarypistyskulma (°) (MONSANTO, loimi + kude) 220 240 Märkärypistyskulma (°) (MONSANTO, loimi + kude) 270 280
Repäisylujuus (kg) aukko, kude 18 17
Esimerkit 2-6 ja 8 kuvaavat työtapaa vain yhdellä viimeistyskylvyllä*
Esimerkki 2
Esimerkissä 1 käytetty puuvillakangas viimeistetään rypistymättömäksi kuivasilloittamalla dimetylolipropyleenivirtsa-aineella.
Koe 2.1. (vertailu) vesipitoinen liuos: 150 g/l dimetylolipropyleenivirtsapaineliuos, 50 #, vesipitoinen 18 g/l magnesiumkloridiheksahydraatti Koe 2.2. (keksinnön mukainen menetelmä) vesipitoinen liuos: 175 g/l dimetylolipropyleenivirtsa-aineliuos, 50 56, vesipitoinen 22 g/l magnesiumkloridi
Koe 2.1. suoritetaan tavalliseen tapaan upottamalla ja puristamalla fulardissa. Koe 2.2. suoritetaan suihkuttamalla suulakkeilla tasaisesti. Sitten kuivataan 120°C ja kondensoidaan 5 minuutin ajan 150°C. Tekninen koestus suoritetaan 3 keittopesun jälkeen täyspesuaineilla kotipesukoneissa ja saadaan seuraavat arvot: 16 56408
Viimeistetty Viimeistely valmis koe 1.1. koe 2.2.
(vertailu) (keksintö) T, »4.4. +) 69 i» 50 $>
Lisätty seos
Lisätty määrä 100 $> silloitinaine +) 5*2 i 2,6 # /0\
Kuivarypistyskulma ( ) MONSANTO (loimi + kude) 235 255 150 Märkärypistyskulma ( ) MONSANTO (loimi + kude) 255 260 200
Repäisylujuus, kudesuunta (kg)
aukko 22 20 JO
4-) laskettu kuivakangaspainosta
Vaikka kokeessa 2.2. vain käytettiin puolet silloitinainetta, niin voitiin saavuttaa vähintään yhtä hyvä jos ei hieman korkeampi rypistymättö-myysvaikutus.
Esimerkki 3
Esimerkissä 1 käytetty puuvillakangas viimeistellään noin 50 i vesipitoisella dimetylolidihydroksietyleenivirtsa-aineen liuoksella, jolloin kulloinkin lisätään kaksi eri väkevyyttä tavallisella (fulardi) ja tämän keksinnön mukaisella (kastokkivalssi) menetelmällä* Kuivaus suoritetaan spanraamissa 130°C 3-4 i> jäännöskosteuteen, kondensatio 150°C 5 minuutin ajan. Katalysaat torina käytetään magnesiumkloridiheksahydraattia viimeistysseoksessa 13,5 i kulloinkin käytetystä määrästä tavallista silloitinainetta.
Koevaihtoehdot ja 3 keittopesun jälkeen saadut tekniset koearvot ovat esitetyt seuraavassa taulukossa.
Tuloksista käy selvästi ilmi, että keksinnön mukainen menetelmä antaa huomattavan vaikutuksen lisäyksen.
56408 , •'J- ιΗ •rt „
M ^ bO
^ M to
• O O O* O li'' O '-O
rO P PO LO O · 00 C— rH
© rO rH rj- CM CM
cd
M
r-v rH
ro \
•rt hO
fO op tn t— O O rH
• rt o O· · in tn cm
KA CtS C— IA o ro CM CM
i—I H H
ti
<H
^ #
^ rH
™ 3 '5* • o o in cm vo m ίο o ro p ro t— · · ^ io cm
03 H A PO CM CM
cd
M
cd
P
CO
o ti •rt ^-n iH cd ro "> >A Pr •H "iR. b0 Cd H *0 CM O >
• rt O to· · o LO VO -H
ro cd f— C'-IO ro rH ro CM 3
rH CM CM JS
5 g t 3 cd co M ti
ti -H
p cd P Pr cu cd '—' .id > © cu ta -h -'-s'd r-vO cd ti O ti O ti rH M ti —s M <u © cd + cd + r—v , S ·Η .
ti aaho^cdcd 4
•rt H *rt H -rt .¾ o Λ -M
•ä rt ti a ti a w a> s 2 a β ό ,m -Ή λι ·ή μ rt a
H rH -rl CM M O © O © r-v CO M
© P >irt >>rH ti © >i ti p :cd *rt cd :o p P 3 ti p ti ti co O ©fH Oröra P r-N to · .10 · *rs rt CO P rH ti P ti :rt rrt CO cq PO -rt O -rt O ti ,0 -rt P -rt ti Λ ©:rt © rH cp rt t>> E-< ft Eh Ph Eh rH ©©cd -rt © aa |>>-rt^rt :cdö Ka K ta >> * a λ +> m o ©ra t>»©!3^ P4 <d rt -rt rt -rt ©o -rt m rt ,id p f»>>> > -ä ti ^ m rt co :cdcn -rt ^ -rt rt © © .ti :rt :rt © ^ rj rt ti ta f» ta ^a :rt ,M > H > Pd -rt ra© M ωΛί ©O -rt O rt O Ph:3 rt -rt >rt :rt O ©S tin irtK ©rt rv rv rv > ,-0,-0 >iO|l Ph --- W··' « v_^ rHCMrO-rt- 56408 I 13
Esimerkki 4
Esimerkissä 1 esitetty puuvillakangas märkäsilloitetaan dimetylolidi-hydrokeietyleenivirtsa-aineella käyttämällä 40 i° tavallista katalysaattori-liuosta märkäsilloitusta varten» laskettuna lisättynä painomääränä 30 $ sil-loitinainetta. Lisäys suoritetaan kahden vaihtoehdon mukaisesti vaakasuoraa kaksivalssifulardia käyttämällä, jolloin käsitteljfieokset ovat sivuttaisten tiivistyslevyjen kanssa pyörivien valssien välillä. Tavallisessa vaihtoehdossa (4*1·) kulkee kangas ylhäältä käsittelyseoksen kautta ja sitten puristus-raon läpi ja saa tällöin . seoslisäyksen 68 ia laskettuna kuivasta kangaspai-nosta. Keksinnön mukainen lisäys vaihtoehdossa 4*2. tapahtuu sitävastoin niin, että kangas vapaasti johdetaan molempien valssien yli, jolloin valsseja käytetään niin, että ne pyörivät vastakkaisiin suuntiin seoksesta ulos ja tällöin luovuttavat kankaalle liuosta. Molemmat valssit pyörivät kankaan suhteen vähäisemmällä kehänopeudella, jolloin kangas valsseilla olevalla seos-kalvolla tulee pyyhkäistyksi. Lisäysmäärä säädetään 30 %, laskettuna kuivasta kankaan painosta. . Seoslisäyksen jälkeen molemmissa vaihtoehdoissa kuivataan 6-8 ia jäännöskosteuteen ja sitten polyetyleenikalvolla tiiviisti suljettu säilö pidetään huoneen lämpötilassa. Sitten poistetaan hapan katalysaattori alkalikäsittelyllä kylmyydessä ja kangas perusteellisesti pestään. Todetaan kolmen keittopesun jälkeen seuraavat arvot:
Vaihtoehto 4·!· 4*2.
(vertailu) (keksinnön mukainen)
Lisäysmäärä^ 68 ia 30 ia Väkevyys 50 ia sillointinaine _ seoksessa 1) 150 g/l 340 g/l - kankaassa2^ 10.4 ia 10.4 i>
Pesu/käyttö (MONSANTO) 3.2 3.7
Kuivarypistyskulma (°) (MONSANTO) 215 240 Märkärypistyskulma (°) (MONSANTO) 270 285
Hepäisylujuus (kg) (aukko, kude) 23 20 1) viimeistysseos, laskettu kuivasta kangaspainosta 2) laskettu kuivaeta kangaspainosta 19 56408
Esimerkki 5
Esimerkissä 1 esitetty puuvillakangas viimeistellään sveitsiläisen patenttijulkaisun 466*206 mukaisesti käyttämällä kaasumaista katalysaattoria silitysvapaaksi.
Viimeistysseos vertailuksi (vaihtoehto 5*1*) ja keksinnön mukainen menetelmä (vaihtoehto 5*2.)
Vesipitoinen liuos 100 g/l dimetylolidihydroksietyleenivirtsa-aine, 50 $> liuos 40 g/l polyetyleeni-emulsio, 25 i» liuos 0,5 g/l ei-ioninen silloitinaine
Vertailumenetelmässä (5*1·) kangas upotetaan viimeietysseokseen 2-valssifulardissa saoksen otolla 66 laskettuna kuivasta kangaspainosta, puristetaan ja sitten kuivataan spanraamissa 150°C jäännöskosteuteen 5 $> ja jäähdytetään valsseilla lämpötilaan 35°C·
Keksinnön mukaisessa menetelmävaihtoehdossa (5*2.) järjestetään vii-meistysseos kuten esimerkissä 1 käyttämällä kastokkivalssia, jolloin kankaan suhde kas tökki valssinopeuteen säädetään niin, että saadaan seosotto 35 i°* laskettuna kuivasta kangaspainosta* Kuivaus ja sitten jäähdytys suoritetaan kuten vertailuvaihtoehdossa (5*1·)·
Molemmat menetelmät järjestetään nyt edelleen sveitsiläisessä patenttijulkaisussa 466*206 selitettyyn laitteeseen kiehuvan aseotrooppisen suolahapon kanssa, ja nopeus on 60 m/min·, jolloin saadaan yli 20 mm leveässä höy-rysyöttöraossa kosketusaika noin 0,02 sekuntia» Molemmat kangasvaihtoehdot ottavat tällöin noin 0,8 i» suolahappoa ja 0,4 i» vettä, laskettuna kankaan kuivapainoeta.
Siten käsitellyt kankaat johdetaan suoraan leveäpesukoneeseen, pestään neutraaliksi, ja käsitellään edelleen tavalliseen tapaan. Kolmen keittopesun jälkeen saatiin seuraavat tekniset koearvot:
Vertailu Keksinnön mukainen 5.1· 5*2.
Pesu/käyttö 4*1 3·9 (MONSANTO)
Kuivarypistyskulma (°) MONSANTO, loimi + kude 238 245 Märkärypistyskulma (°) MONSANTO, loimi + kude 275 282
Hepäieylujuus (kg) aukko kudesuunnassa 18 17 20 5 6 4 Ο θ
Vaikka tämän keksinnön mukainen vaihtoehto sisälsi noin puolet viimeistys-ainetta, niin käytännöllisesti saavutettiin samanlaiset tulokset kuin vertailu-vaihtoehdossa .
Esimerkki 6.
Housukangas sekotuslangasta 70/30 polyesteri/selluloosakuituvilla neliö-metripainolla 215 g käsiteltiin ensin tavalliseen tapaan, värjättiin ja kuivattiin.
Suoritettiin viimeistys "permanent-press"-ominaisuuden aikaansaamiseksi seuraavalla viimeistysseoksella:
Vesipitoinen liuos 100 g/1 dimetylolidihydroksietyleenivirtsa-aine, 50 % liuos 25 g/1 "PRIMEWIT"®VS (pesunkestävä, vettä hylkivä pehmenninaine,
Farbwerke Hoechst) 20 g/1 magnesiumkloridiheksahydraatt ia.
Viimeistysseos järjestettiin vaihtoehdossa 6.1. (vertailu) upottamalla ja puristamalla fulardissa puristusvaikutuksessa 51 - 53 laskettuna kuivasta kan-gaspainosta. Keksinnön mukaisessa vaihtoehdossa (6.2.) järjestettiin sama viimeistysseos kastokkikäsittelemällä määrässä 28-30 %.
Kuivaus suoritettiin molemmissa vaihtoehdoissa 6-kenttäisessä spanraamissa 110-120°C jäännöskosteuteen 6-8 %. Nopeus oli vaihtoehdossa 6.1. 20 m/min., vaihtoehdossa 6.2. 35 m/min. Siten viimeistetty kangas valmistettiin vapaa-ajan housuiksi, jotka silityksen jälkeen uunissa 150-l60°C 12 minuuttia paistettiin.
Koehousut vaihtoehdossa 6.1. ja 6.2. osoittivat pesun ja kuivauksen jälkeen samanlaisia permanent-press-ominaisuuksia, vaikka keksinnön mukainen vaihtoehto sisälsi vertailuvaihtoehtoon nähden noin 56 % määrän viimeistysainetta.
Esimerkki 7
Sidosmallinen, lankana värjätty urheilupaitakangas 100 % selluloosakuitu-2 villaa 135 g/m painolla viimeisteltiin tavallisen esikäsittelyn jälkeen keksinnön mukaisesti käyttämällä kahta osaseosta.
Ensimmäisessä kastokkivalssissa järjestettiin 30 % vesipitoista seosta kankaan etupuolelle, joka sisälsi 400 g/1 dimetylolivirtsa-aineliuosta, 50 % ja' 30 g/1 "PRIMENIT"®VS (vrt. esimerkki 6) 0 5 g/1 "RAPIDNETZER"® ^BASF:n silloitinaine sulfonamidi-pohjalla).
Näiden ensimnäisten valssikäsittelyjen jälkeen kulkee tavalla 6 m ilma-käytävän jälkeen toiseen kastokkivalssikäsittelyyn ja tällöin lisätään kankaan nurjalle puolelle vesipitoista liuosta 60 g/1 "ΚΝΙΊΤΕΧ" Katalysator F 53 (Chem. Fabrik. Pfersee), siveltynä niin, että koko seoksen otto, laskettuna kankaan kuivapainosta, on nyt 45 %. Sitten kangas kulkee peräkkäin pikahöyryttimen ja spanraamin kautta 6-kenttä-spanraamissa kuivataan ja kondensoidaan samassa kauttakulussa kangas l40°C 40 sekunnin aikana.
21 56408
Saadaan kangas hyvällä mitoituksen pysyvyydellä ja hyvällä pito-ominaisuudella. Kahden osaseoksen käyttö johtaa korkeaan kylpykestävyyteen verrattuna tavalliseen yksikylpytekniikkaan, joka antaa edellä käytetyissä viimeistysaineissa jo muutaman tunnin jälkeen saostumisia.
Esimerkki 8.
Tavalliseen tapaan esikäsitelty ja värjätty kangas sadevaatteita varten, imitaattipopliini 100 % puuvillaa l80 g/m painolla, tehdään vettä hylkiväksi, käyttämällä reagoivaa vedenhylkimisainetta prgaanisessa liuotinaineessa.
Käytetään liuosta 20 g/1 "PHOBFTEX" FIN (reagoiva vedenhylkimisaine, CIBA-GEIGY AG, rasvahapposubstituoidun melamiiniesikondensaatin pohjalla) trikloorietyleenissä.
Vaihtoehdossa 8.1. (vertailu) suihkutetaan viimeistysliuosta suulakkeiden kautta jatkuvasti, jolloin kangas saa 100 paino-# viimeistysliuosta. Vaihtoehdossa 2.2. (keksinnön mukainen) tapahtuu rajoitettu lisäys kastokkikäsittelyllä paino-otolla 45 %·
Molemmissa vaihtoehdoissa kuivataan liuotinaineen talteenotolla varustetussa laitoksessa kangas 130°C:n lämpötilassa, ja tällöin suoritetaan samalla kondensaa-tio.
Sadekoe (Bundesmann) antaa molemmissa vaihtoehdoissa lo minuutin sadekeston jälkeen vesioton 10 %.
Edellä mainittu MONSANTO-menetelmä on määritelty julkaisussa AATCC Test Method 66-1978.

Claims (14)

22 5 6 4 Ο θ
1. Menetelmä selluloosapitoisen tekstiiliaineen viimeistelemiseksi lisäämällä jatkuvasti ainakin yhtä selluloosan kanssa reagoivaa viimeistelyainetta osa-nesteseoksina tai kokonaisnesteseoksena 1-15 prosentin jäännöskosteuden omaavaan tekstiiliaineeseen ja tämän jälkeen ainakin osittain kuivaamalla käsitelty tekstiiliänne, tunnettu siitä, että nesteseosta lisätään kokonaisuudessaan sellaisina määrinä, että seoksen kokonaismäärä prosentteina, yhdessä tekstiili-aineessa olevan kosteuden kanssa, kuivan tekstiiliaineen painosta mitattuna on p korkeintaan (W /150 +40), jolloin W tarkoittaa tekstiiliaineen vedenpidätyskykyä prosenteissa normin DIN 53'8l4 mukaan ilmoitettuna.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään vesipitoisia osaseoksia tai yhtä vesipitoista kokonaisseosta.
3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään vedetöntä osaseosta tai vedetöntä kokonaisseosta.
4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että seoksen viskositeetti käyttölämpötilassa pidetään alle arvon 7 mPa · s, sopivimmin alle arvon 3 mPa · s, ja seoksen ominaispintajännitys alle arvon 50 mN/m.
5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kokonaisseos sisältää ainakin yhtä katalysaattoria viimeistelyaineen ja selluloosan välisen reaktion nopeuttamiseksi.
6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lisätään katalysaattorista vapaata seosta, joka mahdollisesti kuivataan ja tämän jälkeen lisätään katalysaattori osaseoksessa, joko liuoksena tai kaasumaisena, tekstiiliaineeseen tai vastaavasti annetaan sen vaikuttaa tähän.
7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että säädetään viimeistelykäsittelyn aikana eteenpäin kulkevan tekstiili-aineen kulkunopeus kuivatun tekstiiliaineen mitatun jäännöskosteuden mukaan ja säädetään lisätty seosmäärä tekstiiliaineen pinta-alapainon jatkuvan mittauksen mukaan.
8. Laite jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukaisen menetelmän toteuttamiseksi, tunnettu siitä, että se seoksen syöttämiseksi tekstiiliaineeseen (10) käsittää kastokkilaitteen, jossa on vähintään yksi kylpyallas (24) liuosta varten ja altaaseen työntyvä, koneellisesti käytetty kastokkivalssi (20) ja säätölaitteen (26, 30, 33, 34, 58, 54) kastokkivalssin nopeuden säätämiseksi.
9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että kastokkilaitteen eteen on sovitettu mittauspää (26) tuoteradan kosteuden ja pinta-alapainon jatkuvaa mittausta varten ja kastokkilaitteen taakse ylimääräinen mittauspää (34) nestekuormitteisen tavararadan (10) painon mittaamiseksi.
10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että 23 66408 siinä on ylimääräinen mittauspää (5*1) kuivatun tavararadan jäännöskosteuden jatkuvaa mittausta varten.
11. Jonkin patenttivaatimuksen 8-10 mukainen laite, tunnettu siitä, että säätölaite (30) käsittää tuntoelimen (33) kylpyaltaassa (24) olevan nestetason vakiona pitämiseksi kastokkivalssin pyörimisnopeutta säätämällä ennalta määrätyn liuosmäärän virratessa kylpyaltaaseen.
12. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että siinä on ylimääräinen säätölaite, joka säätää seoksen syöttöä tekstiiliaineen (10) kulkunopeudesta riippuvaisesti.
13. Jonkin patenttivaatimuksen 8-12 mukainen laite, tunnettu siitä, että laitteen sisäänmenopäässä oleva käyttölaite (12, 52) käsittää nopeammin pyörivän syöttölaitteen (12) tekstiiliainetta (10) varten ja toisessa päässä, hitaammin pyörivän poistolaitteen (52).
14. Jonkin patenttivaatimuksen 8-13 mukainen laite, tunnettu siitä, että siinä on kastokkivalssin (20) jatkuvaa puhdistusta varten kaavin (42), joka seoksen tason alapuolella kastokkivalssin sisääntulopuolella työntyy viimeistely liuokseen kastokkivalssin kohdalla. 211 56408
FI741/71A 1970-03-26 1971-03-15 Foerfarande och anordning foer appreterande av cellulosahaltigt textilmaterial FI56408C (fi)

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
CH465970 1970-03-26
CH465970A CH530233A (de) 1970-03-26 1970-03-26 Verfahren zum Veredeln von zellulosehaltigem Textilgut

Publications (2)

Publication Number Publication Date
FI56408B FI56408B (fi) 1979-09-28
FI56408C true FI56408C (fi) 1980-01-10

Family

ID=4280224

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI741/71A FI56408C (fi) 1970-03-26 1971-03-15 Foerfarande och anordning foer appreterande av cellulosahaltigt textilmaterial

Country Status (16)

Country Link
US (2) US3811834A (fi)
JP (2) JPS5938351B1 (fi)
AT (1) AT335966B (fi)
CA (1) CA959609A (fi)
CH (2) CH530233A (fi)
DE (1) DE2114517C3 (fi)
ES (1) ES389935A1 (fi)
FI (1) FI56408C (fi)
FR (1) FR2083608A1 (fi)
GB (1) GB1346481A (fi)
HU (1) HU166513B (fi)
IL (1) IL36459A (fi)
NL (1) NL7103861A (fi)
PL (1) PL90335B1 (fi)
SE (1) SE396625B (fi)
ZA (1) ZA711932B (fi)

Families Citing this family (64)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US3931786A (en) * 1974-02-13 1976-01-13 Riegel Textile Corporation Apparatus for coating a web of material with a liquid
US4020271A (en) * 1975-01-13 1977-04-26 Personal Products Company Crosslinked phosphonoalkyl cellulose and absorbent devices incorporating same
IT1040457B (it) * 1975-08-04 1979-12-20 Rimar Spa Apparecchiatura e procedimento per la tintura in continuo di manufat ti tesseili in bagno di solvente
US4048952A (en) * 1976-04-12 1977-09-20 Columbia Ribbon & Carbon Mfg. Co., Inc. Direct ribbon inking by gravure
DE2637303C3 (de) * 1976-08-19 1979-08-09 Hoechst Ag, 6000 Frankfurt Verfahren und Vorrichtung zur Verminderung des Grauschleiers beim kontinuierlichen Färben von Textilgeweben mit Zwischentrocknung
DE2655973C2 (de) * 1976-12-10 1982-12-02 Hoechst Ag, 6000 Frankfurt Verfahren zum Regeln eines gleichmäßigen Flottenauftrages beim kontinuierlichen Färben oder Ausrüsten von textilen Warenbahnen
DE2706768B2 (de) * 1977-02-17 1980-04-24 Basf Ag, 6700 Ludwigshafen Verfahren zur Elektroisolierung von metallischen Leitern
US4082500A (en) * 1977-05-06 1978-04-04 The United States Of America As Represented By The Secretary Of Agriculture Process for imparting wrinkle recovery to cotton fabrics with vapors from glycidol
EP0000241B1 (en) * 1977-06-23 1981-10-14 Imperial Chemical Industries Plc Process and apparatus for coating a web
US4192252A (en) * 1979-01-23 1980-03-11 Owens-Corning Fiberglas Corporation Apparatus for applying liquid to continuously advancing filaments
US4381730A (en) * 1979-12-20 1983-05-03 Molins Limited Filter rod manufacture
DE2951802A1 (de) * 1979-12-21 1981-07-09 Agfa-Gevaert Ag, 5090 Leverkusen Vorrichtung und verfahren zum vollautomatischen lackieren von bandfoermigen materialien
DE3033264C2 (de) * 1980-09-04 1984-06-20 Dynamit Nobel Ag, 5210 Troisdorf Verfahren zur Herstellung von mit thermoplastischen Kunststoffpasten imprägnierten porösen textilen Trägerbahnen
DE3037156A1 (de) * 1980-10-01 1982-05-06 Hoechst Ag, 6000 Frankfurt Verfahren zur kontinuierlichen, gleichmaessigen auftragen von faerbeflotten auf nasse, textile warenbahnen
US4396390A (en) * 1981-09-04 1983-08-02 Springs Mills, Inc. Aqueous formaldehyde textile finishing process
DE3216731A1 (de) * 1982-05-05 1983-11-10 Hoechst Ag, 6230 Frankfurt Verfahren und vorrichtung zum kontinuierlichen faerben und/oder veredeln von nassen, textilen warenbahnen
JPS5941982U (ja) * 1982-09-09 1984-03-17 東芝熱器具株式会社 接続器
US4521214A (en) * 1982-09-30 1985-06-04 American Hoechst Corporation Continuous gradient dyeing of plastic ribbon
EP0137089B1 (de) * 1983-10-07 1988-07-20 Triatex International Vorrichtung und Verfahren zum Aufbringen geregelter Mengen an Flotte auf eine aufnahmefähige Materialbahn
DE3427516A1 (de) * 1984-07-26 1986-01-30 Hoechst Ag, 6230 Frankfurt Verfahren zum gleichmaessigen beschichten von warenbahnen
DE3440257A1 (de) * 1984-11-03 1986-05-15 Babcock Textilmaschinen GmbH, 2105 Seevetal Anordnung zum aufbringen von fluessigkeiten auf laufende warenbahnen
JPH067258B2 (ja) * 1986-03-14 1994-01-26 富士写真フイルム株式会社 画像記録装置
JPS6359487A (ja) * 1986-08-26 1988-03-15 マロン株式会社 発色性の優れた合成皮革の着色方法
FR2612086B1 (fr) * 1987-03-09 1989-08-18 Inst Francais Du Petrole Methode et dispositif pour l'impregnation d'un element allonge
US4893485A (en) * 1987-04-16 1990-01-16 Triatex International Ag Apparatus for the continuous application of treating liquor on an absorptive, compressible material web
EP0286767B1 (de) * 1987-04-16 1991-07-31 Triatex International Verfahren und Vorrichtung zum kontinuierlichen Aufbringen von Flotte auf eine saugfähige, kompressible Materialbahn
EP0290703A1 (de) * 1987-04-16 1988-11-17 Triatex International Ag Verfahren zum kontinuierlichen Aufbringen von Flotten auf Textilfaserbahnen
DE3725420C2 (de) * 1987-07-31 1996-09-05 Monforts Gmbh & Co A Verfahren zum Reinigen eines Flottenapplikationsgeräts und Vorrichtung zum Durchführen des Verfahrens
EP0339438A1 (de) * 1988-04-28 1989-11-02 Veb Robur-Werke Zittau Verfahren und Vorrichtung zum Mercerisieren von textilen Stoffbahnen oder Fadenscharen
DE3925444A1 (de) * 1989-08-01 1991-02-07 Monforts Gmbh & Co A Verfahren zum faerben und vorrichtung zum durchfuehren des verfahrens
JP2770060B2 (ja) * 1989-12-08 1998-06-25 津田駒工業株式会社 たて糸糊付機
DE4005980A1 (de) * 1990-02-26 1991-08-29 Kuesters Eduard Maschf Kontinue-verfahren zur behandlung von textilen warenbahnen und entsprechende einrichtung
DE4205515A1 (de) * 1991-06-01 1993-08-26 Chimitex Cellchemie Gmbh Vorrichtung zum schlichten von webketten aus textilen garnen
US5277928A (en) * 1991-07-05 1994-01-11 Strandberg John A Method and apparatus for controlling yarn coatings
DE4140600C1 (fi) * 1991-12-10 1993-02-11 A. Monforts Gmbh & Co, 4050 Moenchengladbach, De
US5584875A (en) * 1991-12-20 1996-12-17 C. R. Bard, Inc. Method for making vascular grafts
DE4207063C1 (fi) * 1992-03-06 1993-06-24 A. Monforts Gmbh & Co, 4050 Moenchengladbach, De
DE4211055C2 (de) * 1992-04-02 1997-01-23 Kuesters Eduard Maschf Breitwaschmaschine zum kontinuierlichen Waschen eines bahnförmigen textilen Gewebes
US5413806A (en) * 1993-02-01 1995-05-09 Hunter Engineering Company, Inc. Strip coating machine with thickness control
DE4311619A1 (de) * 1993-04-08 1994-10-13 Sobrevin Vorrichtung zum Auftragen einer Flüssigkeit auf einen laufenden Faden
US5467512A (en) * 1994-02-14 1995-11-21 Burlington Industries, Inc. Knitted fabric construction for an industrially launderable knitted garment
US5477595A (en) * 1994-02-14 1995-12-26 Burlington Industries, Inc. Knitted fabric construction for an industrially launderable soft hand knitted garment
US5813216A (en) * 1994-11-29 1998-09-29 Mitsubishi Pencil Kabushiki Kaisha Solid writing tool and method of erasing lines drawn therewith
JPH1047436A (ja) * 1996-08-08 1998-02-20 Bando Chem Ind Ltd 動力伝達用ベルト又はローラ
US6375685B2 (en) * 1997-05-13 2002-04-23 The Procter & Gamble Company Textile finishing process
US6565612B2 (en) 1998-09-30 2003-05-20 The Procter & Gamble Company Shrink resistant rayon fabrics
US20030013366A1 (en) * 2001-06-07 2003-01-16 Klutz David S. Wrinkle-resistant fabrics having desirable aesthetic characteristics, and method for making same
US20060117806A1 (en) * 2004-11-23 2006-06-08 Aaron Cheeseman Knit panty having a single layer waistband
US7958650B2 (en) * 2006-01-23 2011-06-14 Turatti S.R.L. Apparatus for drying foodstuffs
DE102006038339B4 (de) 2006-08-15 2008-08-21 Andritz Küsters GmbH & Co. KG Verfahren und Vorrichtung zur Ausrüstung einer Warenbahn
ITTO20070613A1 (it) * 2007-08-29 2009-02-28 T M T Manenti S R L Procedimento ed apparecchiatura per il trattamento di tessuti con apporto di prodotti chimici ad applicazione tangenziale
US20090133286A1 (en) * 2007-11-26 2009-05-28 David Vallejo Method and machine for pre-drying stamp-prints
US20100151115A1 (en) * 2008-12-17 2010-06-17 Honeywell International Inc. Method and system for producing a gas-sensitive substrate
DE102009033046A1 (de) * 2008-07-25 2010-01-28 Heidelberger Druckmaschinen Ag System zum Beschichteen eines Bedruckstoffes mit einem Fluid
US8739730B2 (en) * 2009-12-17 2014-06-03 Jeffrey D. Marsh Apparatus for and a method of determining condition of hot melt adhesive for binding of a perfect bound book
US20110189378A1 (en) * 2010-02-04 2011-08-04 Moon So-Ii Apparatus and method for coating a functional layer
WO2011109886A1 (en) * 2010-03-12 2011-09-15 Flamehalt Technologies, Inc. Methods for treating textile products for fire resistance and associated apparatuses
DE102010016946A1 (de) 2010-05-14 2011-11-17 Andritz Küsters Gmbh Verfahren und Vorrichtung zur Ausrüstung einer Warenbahn
TR201100090A2 (tr) * 2011-01-05 2012-07-23 Aksa Akri̇li̇k Ki̇mya Sanayi̇ Anoni̇m Şi̇rketi̇ Apre uygulaması için bir sistem.
US8790748B2 (en) * 2012-12-03 2014-07-29 Johns Manville Polymer modified bitumen cap sheets and methods
US20160346807A1 (en) * 2015-05-27 2016-12-01 Nike, Inc. Apparatus for Maintaining a Quiescent Surface of a Fluid in a Container and Method of Operating
DE102015114940A1 (de) * 2015-09-07 2017-03-09 A. Monforts Textilmaschinen Gmbh & Co. Kg Vorrichtung und Verfahren zum Auftragen von Flotte auf eine Warenbahn
CN107160837A (zh) * 2017-06-06 2017-09-15 太仓市虹鹰印花有限公司 一种印花机用的上浆机构
WO2022178711A1 (zh) * 2021-02-24 2022-09-01 苏州汪永亨丝绸科技文化有限公司 一种能够往复持续烘干布匹的纺织烘箱

Family Cites Families (18)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
DE206013C (fi) *
US1350789A (en) * 1917-11-30 1920-08-24 Telepost Company Apparatus for treating telegraph-tape
US1427676A (en) * 1921-06-27 1922-08-29 Steven C Copoll Measuring attachment for sewing machines
GB448669A (en) * 1934-12-18 1936-06-12 Int Latex Processes Ltd Improvements in elastic fabric and method of making same
DE738617C (de) * 1939-01-13 1943-08-24 Briem Hengler & Cronemeyer K G Vorrichtung zum Aufbringen von Appretmasse auf laufende Stoffbahnen mittels Zerstaeuberduesen
US2276605A (en) * 1939-04-06 1942-03-17 Bernard R Andrews Means for shrinking cloth
US2678284A (en) * 1949-06-24 1954-05-11 Brown Bridge Mills Method of producing a thermoplastic adhesive and product thereof
US2729537A (en) * 1951-04-03 1956-01-03 Springs Cotton Mills Inc Open width wet processing apparatus and process
DE892434C (de) * 1951-05-10 1953-10-08 Textilforschungsanstalt Krefel Verfahren und Vorrichtung zum Knitterechtmachen von Garnen und Geweben aus nativen und regenerierten Zellulosefasern
US2737042A (en) * 1953-01-07 1956-03-06 Springs Cotton Mills Apparatus for striping textile fabrics
DE952076C (de) * 1953-08-26 1956-11-08 Fischer O H G M Verfahren und Einrichtung zum Aufbringen versteifender Mittel auf textiel Einzelstuecke
DE1061729B (de) * 1957-04-13 1959-07-23 Hermann Rath Dipl Chem Dr Verfahren zum Hochveredeln von textilen Flaechengebilden mit Kunstharz bildenden Loesungen
NL256667A (fi) * 1959-10-30
US3596071A (en) * 1965-03-11 1971-07-27 Industrial Nucleonics Corp Method and apparatus for a material treater
DE1594958A1 (de) * 1966-10-25 1969-09-18 Pfersee Chem Fab Verfahren zur Hochveredelung von Textilmaterialien,die natuerliche und/oder regenerierte Cellulosefasern enthalten
DE1635345A1 (de) * 1966-11-03 1971-04-15 Vepa Ag Vorrichtung zum faltenfreien Waermebehandeln von bahnfoermigem Textilgut
AT282541B (de) * 1967-01-05 1970-06-25 Franz Dr Weiss Verfahren zur Verbesserung der Gebrauchseigenschaften von Textilien aus Cellulosefasern
US3521600A (en) * 1967-07-20 1970-07-21 Kazuo Toya Automatic measurement and control of weight uniformity of traveling sheet material

Also Published As

Publication number Publication date
DE2114517A1 (de) 1972-02-24
DE2114517B2 (de) 1977-10-13
JPS5938351B1 (fi) 1984-09-17
ATA253171A (de) 1976-08-15
HU166513B (fi) 1975-03-28
NL7103861A (fi) 1971-09-28
ZA711932B (en) 1972-01-26
PL90335B1 (fi) 1977-01-31
IL36459A (en) 1975-06-25
FI56408B (fi) 1979-09-28
SE396625B (sv) 1977-09-26
FR2083608A1 (en) 1971-12-17
CH530233A (de) 1972-04-14
US3811834A (en) 1974-05-21
JPS5740266B2 (fi) 1982-08-26
US3862553A (en) 1975-01-28
ES389935A1 (es) 1973-06-16
CA959609A (en) 1974-12-24
JPS53111198A (en) 1978-09-28
FR2083608B1 (fi) 1974-01-11
DE2114517C3 (de) 1983-02-10
CH465970A4 (fi) 1972-04-14
AT335966B (de) 1977-04-12
GB1346481A (en) 1974-02-13
IL36459A0 (en) 1971-05-26

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI56408C (fi) Foerfarande och anordning foer appreterande av cellulosahaltigt textilmaterial
KR101331131B1 (ko) 섬유 결합용 기능성 반응기를 갖는 마이크로캡슐 및적용방법, 및 고정
US4588614A (en) Pseudoplastic gel transfer
US2690404A (en) Method of making wrinkle resistant fabric and composition therefor
US3220869A (en) Process for improving textile fabrics
US2901463A (en) Compositions, textiles treated therewith and processes for the treatment thereof
US3617197A (en) Improving the wrinkle resistance of cellulosic textiles
KR960004913B1 (ko) 물세탁 실크직물 및 그 제조방법
NO137161B (no) Fremgangsm}te for behandling av cellulosefiberholdige tekstilmaterialer
Reid et al. Durable Creasing of Wrinkle Resistant Cotton1
US3506390A (en) Process of reacting cellulosic fibers with sultones and optionally with other creaseproofing agents and resulting products
HU176018B (en) Method for variable stiffening along plane flat-like cut out textile products
NO136801B (no) Anordning til behandling av en kontinuerlig fremmatet materialbane.
US3265463A (en) Continuous method of imparting wet and dry crease resistance to cellulosic materials through reaction with formaldehyde
CS204966B2 (en) Textile webs bonded by chemical agents and method of manufacturing the same
Shaw et al. The Finishing of Wool Fabrics
US3443987A (en) Process for treating fibrous material with aldehyde condensation products and the resulting material
JPH08502103A (ja) 織物ウェブの仕上げ加工の方法及びプラント
EP1582623A2 (en) Procedure for the continuous uneven dyeing or discoloring of fabrics
US3497583A (en) Process for creasing fabrics containing nylon
EP2678467B1 (en) Dye method in application of the art of marbling to carpets
US3198660A (en) Treatment of cellulosic textile fabrics with bisformamide-formaldehyde adducts
US3617192A (en) Crosslinking of cellulosic materials with products produced by the reaction of alkyl sulfonamides and formaldehyde under alkaline conditions
US3771950A (en) Process for preparing permanent-press articles
US3122411A (en) Treatment of cellulosic fabrics and the products thereby obtained