FI123266B - Menetelmä ja laitteisto rautapitoisen sakan homogenoimiseksi ja stabiloimiseksi - Google Patents

Menetelmä ja laitteisto rautapitoisen sakan homogenoimiseksi ja stabiloimiseksi Download PDF

Info

Publication number
FI123266B
FI123266B FI20100237A FI20100237A FI123266B FI 123266 B FI123266 B FI 123266B FI 20100237 A FI20100237 A FI 20100237A FI 20100237 A FI20100237 A FI 20100237A FI 123266 B FI123266 B FI 123266B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
reactor
mixer
precipitate
neutralizing agent
cvj
Prior art date
Application number
FI20100237A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI20100237L (fi
FI20100237A0 (fi
Inventor
Timo Haakana
Bror Nyman
Jari Tiihonen
Marko Lahtinen
Leena Lehtinen
Original Assignee
Outotec Oyj
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Outotec Oyj filed Critical Outotec Oyj
Publication of FI20100237A0 publication Critical patent/FI20100237A0/fi
Priority to FI20100237A priority Critical patent/FI123266B/fi
Priority to ES11789313.1T priority patent/ES2629350T3/es
Priority to PT117893131T priority patent/PT2576039T/pt
Priority to KR1020137000308A priority patent/KR101473595B1/ko
Priority to MX2012014036A priority patent/MX344135B/es
Priority to CN201180027500.9A priority patent/CN102939148B/zh
Priority to US13/698,467 priority patent/US9085020B2/en
Priority to PE2012002256A priority patent/PE20130964A1/es
Priority to JP2013512955A priority patent/JP5588063B2/ja
Priority to CA 2799447 priority patent/CA2799447C/en
Priority to EP11789313.1A priority patent/EP2576039B1/en
Priority to AU2011260149A priority patent/AU2011260149B2/en
Priority to EA201291251A priority patent/EA024374B1/ru
Priority to HUE11789313A priority patent/HUE033624T2/en
Priority to PCT/FI2011/050508 priority patent/WO2011151521A1/en
Priority to BR112012030918-8A priority patent/BR112012030918B1/pt
Publication of FI20100237L publication Critical patent/FI20100237L/fi
Priority to ZA2012/08771A priority patent/ZA201208771B/en
Application granted granted Critical
Publication of FI123266B publication Critical patent/FI123266B/fi

Links

Classifications

    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B01—PHYSICAL OR CHEMICAL PROCESSES OR APPARATUS IN GENERAL
    • B01F—MIXING, e.g. DISSOLVING, EMULSIFYING OR DISPERSING
    • B01F27/00—Mixers with rotary stirring devices in fixed receptacles; Kneaders
    • B01F27/80—Mixers with rotary stirring devices in fixed receptacles; Kneaders with stirrers rotating about a substantially vertical axis
    • B01F27/92—Mixers with rotary stirring devices in fixed receptacles; Kneaders with stirrers rotating about a substantially vertical axis with helices or screws
    • B01F27/921—Mixers with rotary stirring devices in fixed receptacles; Kneaders with stirrers rotating about a substantially vertical axis with helices or screws with helices centrally mounted in the receptacle
    • B01F27/9213—Mixers with rotary stirring devices in fixed receptacles; Kneaders with stirrers rotating about a substantially vertical axis with helices or screws with helices centrally mounted in the receptacle the helices having a diameter only slightly less than the diameter of the receptacle
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C22—METALLURGY; FERROUS OR NON-FERROUS ALLOYS; TREATMENT OF ALLOYS OR NON-FERROUS METALS
    • C22B—PRODUCTION AND REFINING OF METALS; PRETREATMENT OF RAW MATERIALS
    • C22B3/00—Extraction of metal compounds from ores or concentrates by wet processes
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B09—DISPOSAL OF SOLID WASTE; RECLAMATION OF CONTAMINATED SOIL
    • B09B—DISPOSAL OF SOLID WASTE NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • B09B3/00—Destroying solid waste or transforming solid waste into something useful or harmless
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B01—PHYSICAL OR CHEMICAL PROCESSES OR APPARATUS IN GENERAL
    • B01F—MIXING, e.g. DISSOLVING, EMULSIFYING OR DISPERSING
    • B01F27/00—Mixers with rotary stirring devices in fixed receptacles; Kneaders
    • B01F27/05—Stirrers
    • B01F27/09—Stirrers characterised by the mounting of the stirrers with respect to the receptacle
    • B01F27/092—Stirrers characterised by the mounting of the stirrers with respect to the receptacle occupying substantially the whole interior space of the receptacle
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B01—PHYSICAL OR CHEMICAL PROCESSES OR APPARATUS IN GENERAL
    • B01F—MIXING, e.g. DISSOLVING, EMULSIFYING OR DISPERSING
    • B01F27/00—Mixers with rotary stirring devices in fixed receptacles; Kneaders
    • B01F27/05—Stirrers
    • B01F27/11—Stirrers characterised by the configuration of the stirrers
    • B01F27/114—Helically shaped stirrers, i.e. stirrers comprising a helically shaped band or helically shaped band sections
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B01—PHYSICAL OR CHEMICAL PROCESSES OR APPARATUS IN GENERAL
    • B01F—MIXING, e.g. DISSOLVING, EMULSIFYING OR DISPERSING
    • B01F27/00—Mixers with rotary stirring devices in fixed receptacles; Kneaders
    • B01F27/05—Stirrers
    • B01F27/11—Stirrers characterised by the configuration of the stirrers
    • B01F27/114—Helically shaped stirrers, i.e. stirrers comprising a helically shaped band or helically shaped band sections
    • B01F27/1145—Helically shaped stirrers, i.e. stirrers comprising a helically shaped band or helically shaped band sections ribbon shaped with an open space between the helical ribbon flight and the rotating axis
    • B01F27/11451—Helically shaped stirrers, i.e. stirrers comprising a helically shaped band or helically shaped band sections ribbon shaped with an open space between the helical ribbon flight and the rotating axis forming open frameworks or cages
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B01—PHYSICAL OR CHEMICAL PROCESSES OR APPARATUS IN GENERAL
    • B01F—MIXING, e.g. DISSOLVING, EMULSIFYING OR DISPERSING
    • B01F27/00—Mixers with rotary stirring devices in fixed receptacles; Kneaders
    • B01F27/05—Stirrers
    • B01F27/11—Stirrers characterised by the configuration of the stirrers
    • B01F27/19—Stirrers with two or more mixing elements mounted in sequence on the same axis
    • B01F27/191—Stirrers with two or more mixing elements mounted in sequence on the same axis with similar elements
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B01—PHYSICAL OR CHEMICAL PROCESSES OR APPARATUS IN GENERAL
    • B01F—MIXING, e.g. DISSOLVING, EMULSIFYING OR DISPERSING
    • B01F27/00—Mixers with rotary stirring devices in fixed receptacles; Kneaders
    • B01F27/80—Mixers with rotary stirring devices in fixed receptacles; Kneaders with stirrers rotating about a substantially vertical axis
    • B01F27/92—Mixers with rotary stirring devices in fixed receptacles; Kneaders with stirrers rotating about a substantially vertical axis with helices or screws
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B01—PHYSICAL OR CHEMICAL PROCESSES OR APPARATUS IN GENERAL
    • B01F—MIXING, e.g. DISSOLVING, EMULSIFYING OR DISPERSING
    • B01F27/00—Mixers with rotary stirring devices in fixed receptacles; Kneaders
    • B01F27/80—Mixers with rotary stirring devices in fixed receptacles; Kneaders with stirrers rotating about a substantially vertical axis
    • B01F27/92—Mixers with rotary stirring devices in fixed receptacles; Kneaders with stirrers rotating about a substantially vertical axis with helices or screws
    • B01F27/921—Mixers with rotary stirring devices in fixed receptacles; Kneaders with stirrers rotating about a substantially vertical axis with helices or screws with helices centrally mounted in the receptacle
    • B01F27/9212—Mixers with rotary stirring devices in fixed receptacles; Kneaders with stirrers rotating about a substantially vertical axis with helices or screws with helices centrally mounted in the receptacle with conical helices
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C01—INORGANIC CHEMISTRY
    • C01G—COMPOUNDS CONTAINING METALS NOT COVERED BY SUBCLASSES C01D OR C01F
    • C01G49/00—Compounds of iron
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C22—METALLURGY; FERROUS OR NON-FERROUS ALLOYS; TREATMENT OF ALLOYS OR NON-FERROUS METALS
    • C22B—PRODUCTION AND REFINING OF METALS; PRETREATMENT OF RAW MATERIALS
    • C22B7/00—Working up raw materials other than ores, e.g. scrap, to produce non-ferrous metals and compounds thereof; Methods of a general interest or applied to the winning of more than two metals
    • C22B7/006—Wet processes
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B01—PHYSICAL OR CHEMICAL PROCESSES OR APPARATUS IN GENERAL
    • B01F—MIXING, e.g. DISSOLVING, EMULSIFYING OR DISPERSING
    • B01F2215/00—Auxiliary or complementary information in relation with mixing
    • B01F2215/04—Technical information in relation with mixing
    • B01F2215/0413—Numerical information
    • B01F2215/0418—Geometrical information
    • B01F2215/0431—Numerical size values, e.g. diameter of a hole or conduit, area, volume, length, width, or ratios thereof
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C22—METALLURGY; FERROUS OR NON-FERROUS ALLOYS; TREATMENT OF ALLOYS OR NON-FERROUS METALS
    • C22B—PRODUCTION AND REFINING OF METALS; PRETREATMENT OF RAW MATERIALS
    • C22B19/00—Obtaining zinc or zinc oxide
    • C22B19/20—Obtaining zinc otherwise than by distilling
    • C22B19/22—Obtaining zinc otherwise than by distilling with leaching with acids
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C22—METALLURGY; FERROUS OR NON-FERROUS ALLOYS; TREATMENT OF ALLOYS OR NON-FERROUS METALS
    • C22B—PRODUCTION AND REFINING OF METALS; PRETREATMENT OF RAW MATERIALS
    • C22B3/00—Extraction of metal compounds from ores or concentrates by wet processes
    • C22B3/20—Treatment or purification of solutions, e.g. obtained by leaching
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C22—METALLURGY; FERROUS OR NON-FERROUS ALLOYS; TREATMENT OF ALLOYS OR NON-FERROUS METALS
    • C22B—PRODUCTION AND REFINING OF METALS; PRETREATMENT OF RAW MATERIALS
    • C22B3/00—Extraction of metal compounds from ores or concentrates by wet processes
    • C22B3/20—Treatment or purification of solutions, e.g. obtained by leaching
    • C22B3/44—Treatment or purification of solutions, e.g. obtained by leaching by chemical processes
    • Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02—TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02P—CLIMATE CHANGE MITIGATION TECHNOLOGIES IN THE PRODUCTION OR PROCESSING OF GOODS
    • Y02P10/00—Technologies related to metal processing
    • Y02P10/20—Recycling

Landscapes

  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Chemical Kinetics & Catalysis (AREA)
  • Organic Chemistry (AREA)
  • Environmental & Geological Engineering (AREA)
  • Metallurgy (AREA)
  • Manufacturing & Machinery (AREA)
  • Materials Engineering (AREA)
  • Mechanical Engineering (AREA)
  • Geology (AREA)
  • General Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
  • Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
  • Inorganic Chemistry (AREA)
  • Geochemistry & Mineralogy (AREA)
  • Processing Of Solid Wastes (AREA)
  • Manufacture And Refinement Of Metals (AREA)
  • Mixers Of The Rotary Stirring Type (AREA)
  • Fertilizers (AREA)

Description

MENETELMÄ JA LAITTEISTO RAUTAPITOISEN SAKAN HOMOGENOI-MISEKSI JA STABILOMISEKSI
KEKSINNÖN ALA
5 Keksintö kohdistuu menetelmään ja laitteistoon hydrometallurgisessa prosessissa syntyvän ja pieniä määriä liukoisia raskasmetalleja sisältävän rautapitoisen sakan saattamiseksi stabiiliin muotoon neutralointiaineen avulla. Sakka lietetään ja lietetty sakka syötetään ainakin yhteen stabilointi-eli homogenointireaktoriin, jonne myös neutralointiaine johdetaan. Sakan ja 10 neutralointiaineen sekoitus toisiinsa homogeenisesti tapahtuu kierukkasekoit-timen avulla, jolloin sekoittimen halkaisijan suhde reaktorin halkaisijaan on 0,75 - 0,99.
KEKSINNÖN TAUSTA
15 Hydrometallurgisissa prosesseissa syntyvä kiinteä jäte, kuten erilaiset rautasakat ja liuotusjäännökset, sisältävät useimmiten pieniä määriä liukoisia raskasmetalleja, kuten sinkkiä, kadmiumia, kobolttia, nikkeliä, arseenia ja antimonia. Tällaiset jäännökset vaativat esikäsittelyn, jossa ne stabiloidaan ennen varastointia jätealueelle, jotta raskasmetallit eivät liukene jätteestä. 20 Tunnettuja esikäsittelymenetelmiä joko erikseen tai yhdessä suoritettuina ovat muun muassa jätteen pesu, neutralointi ja metallien saostaminen hydroksideina, metallien saostaminen sulfideina, jätealueen eristäminen £! pohjavedestä ja liukoisten yhdisteiden sitominen esimerkiksi sementillä, ^ fosfaatilla tai kalkilla.
C\1 V 25
CO
Sulfidisaostus on eräs tehokas menetelmä raskasmetallien sitomiseksi,
X
£ mutta sen heikkoutena voidaan pitää menetelmän tuomia lisäkustannuksia £ sekä suuren vesimäärän kulkeutumista jätealueelle. Runsaasta vesi en o määrästä johtuen jätealueelle pitää rakentaa monikerroksiset seinämät ja ° 30 vesien keruujärjestelmä, joka estää alueen vesien kulkeutumisen pohjavesiin.
2
Sinkin valmistusprosessi on eräs tyypillinen prosessi, jossa syntyy rautapitoinen jäte. Sinkkisulfidirikasteesta lähtevä valmistusprosessi käsittää yhden toimintatavan mukaan rikasteen pasutuksen, saadun pasutteen eli sinkkioksidin liuotuksen, jolloin sinkkioksidi liuotetaan rikkihappoisella 5 liuoksella sinkkisulfaattiliuoksen muodostamiseksi niin kutsussa neutraali-liuotuksessa. Sinkkisulfaattiliuos johdetaan liuospuhdistuksen kautta yleensä elektrolyyttiseen talteenottoon. Neutraaliliuotuksen liukenematon sakka käsittää pasutuksessa muodostuneen sinkkiferriitin ja rikin, ja sakkaa käsitellään vahvahappoliuotusvaiheessa ferriitin liuottamiseksi, jotta siihen 10 sitoutunut sinkki saadaan talteen. Rauta saostetaan jarosiittina, götiittinä tai hematiittina, yleisimmin jarosiittina. Usein sakalle suoritetaan vaahdotus rikin erottamiseksi rautasakasta. Sinkkisulfidirikaste voidaan myös johtaa ilman pasutusta esimerkiksi vahvahappoliuotusvaiheeseen tai koko rikasteen liuotus suoritetaan ilman pasutusta ja syntyvä jätesakka sisältää sekä 15 rikasteen raudan että rikin.
Sinkkirikasteen ja muiden vastaavien metallien liuotusprosessissa syntyvän rautasakan loppusijoitus pitää tapahtua niin, että loppusakka eli poiste on mahdollisimman niukkaliukoinen, jolloin siihen mahdollisesti jääneet pienet 20 raskasmetallijäämät eivät aiheuta ongelmia. Hematiitti on hyvin niukkaliukoinen, mutta sen valmistus vaatii yleensä autoklaaviolosuhteet, joka nostaa prosessin kustannuksia.
C\J
δ ™ Rautasakan varastointiongelmaa on pyritty ratkaisemaan esimerkiksi CA-
CVJ
V 25 patenttijulkaisun 1079496 ja julkaisun Ek, C. ’’Jarosite treatment and disposal
CO
by ’Jarochaux’ process, Int. Symposium on Iron Control in Hydrometallurgy,
X
£ Oct. 19-22, 1986, Toronto, Part. VII sivut 719-729 esittämällä tavalla, jotka £5 kuvaavat ns. ”Jarochaux”-prosessia. Menetelmän mukaisesti rautasakka,
C\J
o joka voi olla jarosiittia tai muita mahdollisia rautayhdisteitä, sekoitetaan ° 30 kalsiumyhdisteen kanssa. Kalsiumyhdiste voi olla esimerkiksi sammutta- matonta kalkkia (quicklime), sammutettua kalkkia (slaked lime) tai kalkkimaitoa. Fysikokemiallisten reaktioiden seurauksena syntyy pallomaisia 3 paakkuja, joiden halkaisija on 1 - 20 cm. Rautasakassa oleva sulfaatti reagoi kalsiumin kanssa ja muodostaa kipsiä, joka puolestaan muodostaa tukirungon jarosiittipaakun sisälle ja kuoren paakun ympärille. Menetelmä koostuu seuraavista vaiheista: ensimmäisenä vaiheena on suodatus, jonka 5 jälkeen lietto kiintoainepitoisuuteen noin 50 g/l, tämän jälkeen sakeutus ja sakeuttimen afitteen (ka-pitoisuus noin 200 g/l) suodatus, sakan ilmakuivaus suodattimena, jonka jälkeen kosteus on noin 35%. Suodattimelta sakka johdetaan hihnakuljettimella ruuvisekoittimeen, johon myös pölymäinen kalkki syötetään. Kun rautasakka on pääasiassa jarosiittia, lisättävän kalkin 10 (CaO) määrä on 6-16% jätesakan kuiva-aineen määrästä. Kun jätesakka on götiittiä, tarvittavan kalkin määrä on pienempi. Patenttijulkaisun esimerkkien mukaan sakan ja kalkin sekoitusreaktori on kourumainen ja varustettu kahdella, vastakkain pyörivällä lapasekoittimella.
15 IT-patenttijulkaisusssa 1290886 kuvatun menetelmän mukaan stabiloidaan raskasmetalleja sisältävää jätettä lisäämällä jätteeseen kalsiumhydroksidia, ortofosforihappoa tai sen suoloja vesiliuoksena sekä tarvittaessa vettä tasakoosteisen pastan aikaansaamiseksi. Tämän menetelmän haittana on, että jäte joudutaan kuivaamaan ennen varastointia jätealueelle.
20
Kalkkineutralointi sopii lähes kaikenlaisille jätteille ja vanhojakin jätealueita voidaan hoitaa kalkkilisäyksin. Menetelmän haittana on kuitenkin se, että ^ syntyvä jäte ei ole tasalaatuista. Epätasaisen neutraloinnin seurauksena osa
O
™ materiaalista jää neutraloitumatta ja osassa materiaalia pH voi nousta niin
C\J
T 25 korkeaksi, että se aiheuttaa jarosiitin hajoamista.
OO
X
£ Vielä eräs rautasakan, erityisesti jarosiitin loppukäsittelyyn tarkoitettu co menetelmä on niin kutsuttu Jarofix-prosessi, jota on kuvattu esimerkiksi
C\J
o artikkelissa Seyer, S. et ai: ’’Jarofix: Addressing iron Disposal in the Zinc ° 30 Industry”, JOM, December 2001, sivut 32-35. Menetelmän alkuosa on samantyyppinen kuin edellä kuvatussa Jarochaux-prosessissa eli jarosiitti-sakka lietetään, sakeutetaan ja sakkaan sekoitetaan kalkkia, mutta tämän 4 jälkeen sakkaan syötetään vielä sementtiä sakan sitomiseksi. Sementin avulla saadaan aikaan rautasakan pitkäaikainen fysikaalinen ja kemiallinen stabilointi. On selvää, että sementin käyttö jarosiitin sitojana stabiloi jarosiitin hyvin, mutta aiheuttaa myös lisäkustannuksia prosessille.
5
Fl-patenttijuikaisussa 84787 on kuvattu sekoitusreaktoria ja sinne sijoitettua sekoitinta, ja laitteiston avulla on tarkoitus sekoittaa toisiinsa kahta nestettä tai nestettä ja kiintoainetta ja samanaikaisesti erottaa nesteestä joko toista nestettä tai kiintoainetta. Laitteisto muodostuu kolmiosaisesta reaktorista, 10 jonka ylin osa on lieriömäinen, sen alapuolella oleva osa kartiomainen ja alin putkimainen keräilyosa. Reaktorin reunoille on sijoitettu virtaushaittoja. Sekoitin muodostuu kahdesta akselia ympäröivästä putkimaisesta kierukasta ja sekoittimen alaosaan on kiinnitetty suojakartio, jonka tarkoituksena on estää nestepisaroita ylöspäin imevien virtausten pääsy reaktioillaan. 15 Sekoittimen halkaisija on 0,5 - 0,75 x reaktorin halkaisija, mikä tarkoittaa, että käytännössä sekoitettu alue on vain puolet reaktorin tilavuudesta. Sekoitin ulottuu myös reaktorin kartiomaiseen osaan ja putkimaisten kierukoiden etäisyys sekoittimen akselista pienenee vastaavasti siten, että sekoittimen halkaisijan suhde reaktorin halkaisijaan säilyy entisellä tasolla. 20 Reaktori ja sekoitin on tarkoitettu joko kahden nesteen tai nesteen ja kiintoaineen sekoittamiseksi ja laitteen kuvauksesta käy ilmi, että mahdollisesti syntyvän lietteen kiintoainepitoisuus ei ole kovin korkea.
^ Sekoittimen alaosassa heikompi sekoitus, jotta faasit erottuvat sekoituksen 0 ^ yhteydessä tapahtuneiden reaktioiden jälkeen. Reaktorin alaosassa pyritään
CM
V 25 estämään kiintoaineen kulkeutuminen reaktorin yläosaan.
00
1 KEKSINNÖN TARKOITUS
Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä kuvattujen
CM
o menetelmien haittoja ja tuoda esille menetelmä ja laitteisto, jonka avulla on ° 30 mahdollista muodostaa rautasakasta neutralointiaineen avulla hyvin korkean kiintoainepitoisuuden omaava tasalaatuinen poistepasta, joka on helposti varastoitavissa. Jos poisteessa ei ole haitallisia yhdisteitä, sitä voidaan 5 hyödyntää esim. maanparannusaineena. Prosessoinnin jälkeen tasakoosteinen poistepasta kuljetetaan suoraan varastoalueelle, jossa se kovettuu kiinteäksi massaksi ilman, että massasta irtoaa alueella liuosta. Menetelmän mukaan stabiloidun materiaalin etuna on lisäksi, että sadevesien ja 5 stabiloidun poistepastan kontaktipinta on huomattavasti pienempi verrattuna pulveri- tai pölymäiseen jätteeseen.
KEKSINNÖN YHTEENVETO
Keksintö kohdistuu menetelmään hydrometallurgisessa prosessissa 10 syntyvän ja pieniä määriä liukoisia raskasmetalleja sisältävän rautapitoisen sakan saattamiseksi stabiiliin muotoon neutralointiaineen avulla, jolloin sakka ensin lietetään. Lietetty sakka syötetään ainakin yhteen stabilointi- eli homogenointireaktoriin, jonne myös neutralointiaine johdetaan, ja sakan ja neutralointiaineen sekoitus toisiinsa homogeenisesti tapahtuu 15 kierukkasekoittimen avulla, jolloin sekoittimen halkaisijan suhde reaktorin halkaisijaan on 0,75 - 0,99.
Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan neutralointiaine syötetään stabilointireaktoriin jauhemaisena.
20
Keksinnön erään toisen suoritusmuodon mukaan neutralointiaine syötetään stabilointireaktoriin lietteenä.
C\l δ ^ Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tyypillistä, että neutralointiaine on ^ 25 kalsium-ja/tai magnesiumyhdiste.
X
Keksintö kohdistuu myös laitteistoon hydrometallurgisessa prosessissa co syntyvän ja pieniä määriä liukoisia raskasmetalleja sisältävän rautapitoisen o sakan saattamiseksi stabiiliin muotoon neutralointiaineen avulla, jolloin sakka ° 30 ensin lietetään liettoreaktorissa. Lietetty sakka johdetaan ainakin yhteen stabilointi- eli homogenointireaktoriin, jonka yläosa on lieriömäinen ja alaosa alaspäin supistuvan kartion muotoinen ja johon sakka ja neutralointiaine 6 syötetään reaktorin yläosaan ja homogenoitu pasta poistetaan reaktorin alaosasta; reaktori on varustettu sekoittimella, joka on muodostettu ainakin kahdesta akselia kiertävästä ja akseliin tukivarsien avulla tuetusta kierukkatangosta, jotka on sijoitettu symmetrisesti toisiinsa nähden ja jolloin 5 sekoittimen halkaisijan suhde reaktorin halkaisijaan on 0,75 -0,99.
Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan sekoitin on muodostettu kahdesta osasta, jolloin ylempi osa, jonka kierukkatankojen etäisyys akselista on koko sekoitinosan korkeudella sama, on sijoitettu reaktorin lieriömäiseen osaan ja 10 alempi osa, jonka kierukkatankojen etäisyys akselista pienenee kartio-maisesti sekoittimen alaosaan päin, on sijoitettu reaktorin alaspäin supistuvan kartion muotoiseen osaan.
Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan eri korkeudelle kierukkatankoja 15 tukevien tukivarsien määrä on 4 - 8. Sekoittimelle on tyypillistä, että tukivarret ovat 0 - 65 0 kulmassa vaakatasoon nähden riippuen tukivarren sijainnista sekoittimessa tai sekoitinosassa.
Kun keksinnön mukainen sekoitin on muodostettu kahdesta osasta, 20 ylemmän ja alemman sekoitinosan kierukkatangot ovat edullisesti vaihesiirrossa toisiinsa nähden.
Keksinnön mukaiselle laitteistolle on tyypillistä, että reaktorin kierukkatangot ^ tekevät 0,5 - 2 kierrosta akselin ympäri ja että kierukkatankojen nousukulma o ™ 25 vaakatasoon nähden on 15-45°, edullisesti 25 - 35 °.
CM
00
Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan sekoittimen halkaisijan suhde
X
^ reaktorin halkaisijaan on 0,85 - 0,95.
00
CM
o 30 Keksinnön mukaisen laitteiston erään suoritusmuodon mukaan neutralointi- ° reaktorin yläosaan on sijoitettu lietevirtausta ohjaavat, reaktorin reunalta vinosti sisäänpäin suunnatut ohjauslevyt, jotka ulottuvat sisäänpäin matkan, joka on 3 - 8 % reaktorin halkaisijasta.
7
KUVALUETTELO
Kuva 1 esittää prosessin virtauskaaviota, ja kuva 2 on pystyleikkaus keksinnön mukaisesta sekoitusreaktorista ja 5 sekoittimesta.
KEKSINNÖN YKSITYISKOHTAINEN SELOSTUS
Keksintö kohdistuu menetelmään ja laitteistoon rautapitoisen ja pieniä määriä raskasmetalleja sisältävän jätesakan neutraloimiseksi ja stabiloi-10 miseksi. Keksinnön mukaisesti stabilointi tapahtuu tavalla, jossa jätesakka stabiloidaan homogeeniseksi poistepastaksi siten, että koko muodostettava massa on tasakoosteista eikä siihen ole muodostettu vain tukirunkoa ja kuorta kalkista. Jätesakka voi jarosiittisen rautasakan lisäksi sisältää esimerkiksi sinkin suoraliuotuksessa syntyvän rikkipitoisen sakan. Rautasakka voi 15 jarosiitin lisäksi koostua myös muista rautayhdisteistä kuten götiitistä tai hydroksideista. Rautapitoinen jätesakka voi olla peräisin myös muista prosesseista kuin sinkin valmistuksesta, joskin on todettu, että siihen se sopii erittäin hyvin. Kun muodostettu poistepasta ei sisällä haitallisia yhdisteitä, sitä voidaan hyödyntää esim. maanparannusaineena.
20
Tekstissä käytetty termi neutralointireaktori ja stabilointireaktori tarkoittavat samaa reaktoria samoin neutraiointiaine ja stabilointiaine tarkoittavat samaa ™ ainetta, o
C\J
CVJ
v 25 Kuvassa 1 on esitetty menetelmän yksinkertainen prosessikaavio.
00 ^ Menetelmän ensimmäisessä vaiheessa suodinkostea jätesakka 1 lietetään
X
£ liettoreaktorissa 2 tasakoosteiseksi lietteeksi. Sakan kosteuspitoisuudesta co riippuen lietto voidaan tehdä suodatetun sakan sisältämään veteen tai
C\J
o lisävettä syöttämällä. Lietetty sakka syötetään esimerkiksi letkupumpun ^ 30 avulla stabilointi- eli homogenointireaktoriin 3, jossa neutralointi tapahtuu sopivan neutralointi- eli stabilointiaineen 4, kuten sopivan kalsium- ja/tai magnesiumyhdisteen avulla. Stabilointiaine riippuu käsiteltävän jätteen 8 koostumuksesta. Stabilointiaine voidaan syöttää joko kuivana tai vesilietteenä ja se syötetään edullisesti lietteen sisään. Kuivan stabilointiaineen ohella reaktoriin voidaan syöttää myös tarpeen mukaan vettä. Stabilointi-reaktorien määrä voi olla yksi tai useampia. Homogeeniseksi stabiloitu, 5 poistepasta 6 poistetaan reaktorin alaosasta esimerkiksi letkupumpulla.
Keksinnön mukaisen menetelmän ensimmäisessä vaiheessa suodattimena tuleva sakka lietetään liettoreaktorissa 2 tasakoosteiseksi lietteeksi. Tähän vaiheeseen ei lisätä stabilointiainetta. Näin varmistetaan, että stabiloitava 10 jäte on aina tasalaatuista ennen kuin se saatetaan kosketuksiin stabilointiaineen kanssa. Tästä syystä jätteen ja stabiiointikemikaalien väliset reaktiot stabilointireaktorissa tapahtuvat hallitusti. Keksinnön mukaisella menetelmällä voidaan poistaa edellä kuvattujen menetelmien haittoja, kuten epätasaisesta neutraloinnista aiheutuvat pH-vaihtelut. Liian korkea pH voi 15 aiheuttaa stabiloitavan materiaalin, esimerkiksi jarosiitin hajoamista.
Hallitusti tapahtuvilla stabilointireaktioilla saadaan aikaan tasakoosteinen poistepasta, mikä voidaan kuljettaa suoraan jätealueelle, jossa se kovettuu kiinteäksi massaksi ilman, että massasta irtoaa jätealueella liuosta. Edellä 20 kuvatuissa menetelmissä huonosti hallittujen reaktioiden seurauksena syntyy epätasalaatuisia paakkuja, joiden halkaisija voi olla jopa 20 cm, mutta toisaalta myös pölyävää pulverimaista ainetta. Menetelmän mukaan stabiloidun tasalaatuisen materiaalin etuna on lisäksi huomattavasti o 7 pienempi sadevesien ja stabiloidun jätteen kontaktipinta verrattuna pulveri en v 25 tai pölymäiseen jätteeseen.
00
X
£ Kuten kuvasta 2 tarkemmin nähdään, stabilointireaktorin 3 yläosa 5 m muodostuu edullisesti pystyssä olevasta lieriöstä ja alaosa 6 alaspäin supis en o tuvasta kartiosta. Kartion kulma on edullisesti 45 - 75 °. Neutraloitava liete ° 30 syötetään reaktorin yläosaan, jonne on edullisesti sijoitettu virtausta keskustaan päin ohjaavat ohjauslevyt 7. Levyt ulottuvat reaktorin reunasta vinosti sisäänpäin matkan, joka on luokkaa 3-8 % reaktorin halkaisijasta.
9
Neutraloitu ja stabiloitu poistepasta poistetaan reaktorin kartiomaisen alaosan pohjasta joko painovoimalla tai pakotetusti. Neutralointireaktori on varustettu sekoittimella 8, joka on kuvassa 2 esitetyn suoritusmuodon mukaan kaksiosainen muodostuen ylemmästä sekoitinosasta 9 ja 5 alemmasta sekoitinosasta 10. Molemmat sekoittimen osat on kiinnitetty samaan pystysuoraan akseliin 11. Toisen vaihtoehdon mukaan sekoittimen osat on muodostettu yhtenäiseksi.
Sekoittimen (molemmat) osat muodostuvat ainakin kahdesta akselia 10 kiertävästä ja akseliin tuetusta kierukkatangosta 12 ja 13. Kierukkatangot on sijoitettu symmetrisesti toisiinsa nähden siten, että samalla korkeudella katsottuna niiden etäisyys akselista on sama. Kierukkatankojen nousukulma vaakatasoon nähden on 15-45°, edullisesti 25 - 35 °. Kierukkatangot on tuettu akseliin 11 tukivarsien 14 välityksellä, jotka on sijoitettu 2 - 6 eri 15 korkeudelle kummassakin sekoitinosassa riippuen sekoitinosan korkeudesta. Erityisesti ylemmän sekoitinosan tukivarsien määrä on luokkaa 3-6. Kun sekoitin on yksiosainen, tukivarret on sijoitettu 4 - 8 eri korkeudelle. Kummassakin sekoitinosassa tukivarret ovat 0 - 65 0 kulmassa vaakatasoon nähden riippuen tukivarren sijainnista sekoittimessa. Tukivarret toimivat 20 paitsi kierukkatankoja tukevina eliminä, myös sekoituseliminä reaktorin keskiosassa ja edesauttavat homogeenisen sekoituksen aikaansaamisessa.
S! Ylemmässä sekoitinosassa kierukkatankojen etäisyys akselista on sama o ^ koko sekoitinosuudella, mutta alemmassa sekoitinosassa kierukkatankojen
CVJ
T 25 etäisyys akselista pienenee kartiomaisesti sekoittimen alaosaan päin.
00 ^ Sekoitin 8 on sijoitettu reaktoriin 3 siten, että sen alempi, kartiomainen
X
£ sekoitinosa 10 sijaitsee reaktorin kartiomaisessa osassa 6. Kun sekoitin on muodostettu yhtenäiseksi, kierukkatangot jatkuvat yhtenäisinä alhaalta ylös
CVJ
o asti. Kun sekoitin muodostuu kahdesta sekoitinosasta, alemman ° 30 sekoitinosan kierukkatangot ovat edullisesti vaihesiirrossa ylemmän sekoitinosan kierukkatankoihin nähden. Sekoittimen tai sekoitinosien halkaisijan suhde reaktorin halkaisijaan on luokkaa 0,75 - 0,99, edullisesti 10 0,85 - 0,95, jolloin koko reaktorissa oleva materiaali saadaan tasaisesti sekoitetuksi.
Stabilointireaktorissa ei ole virtaushaittoja eikä suojakartiota, koska 5 keskenään sekoitettavat materiaalit ovat joko pastamaisia tai neutralointiaine on jauhemaista kiintoainetta, ja syntyvä tuote on pastamaista. Reaktorin korkeudesta riippuen kierukkatangot tekevät akselin ympärillä 0,5 - 2 kierrosta. Sekoitin on edullisesti päällystetty jollakin sopivalla, kiintoainetta hylkivällä materiaalilla, kuten teflonilla.
10
Suoritetuissa kokeissa on todettu, että kierukkatangoista ja niiden tukivarsista muodostetulla sekoittimella voidaan käsiteltävä rautasakka ja neutralointiaine sekoittaa hyvin homogeeniseksi pastamaiseksi massaksi, jossa ei voi erottaa erillisiä rautasakka- ja neutraiointipartikkeleita. Samoin on todettu, 15 että syntyvä jätesakka on hyvin stabiilia siten, että siitä liukenevien raskasmetallien määrä on alle asetettujen ohjearvojen.
ESIMERKIT Esimerkki 1 20 Suodinkostea jätesakka, joka sisälsi sekä jarosiittia että alkuainerikkiä, lietettiin liettoreaktorissa tasakoosteiseksi lietteeksi. Jätesakan kosteuspitoisuus oli 39 %. Lietettä pumpattiin 120 l/h liettoreaktorista stabilointireaktoriin, ^ johon syötettiin kuivaa kalsiumhydroksidia 29 kg/h. Kalsiumhydroksidisyötön o ™ yhteydessä stabilointireaktoriin syöttiin 8 l/h vettä. Stabilointireaktorin cv , V 25 tehollinen tilavuus oli 30 dm . Stabilointi suoritettiin huoneenlämpötilassa.
00 ^ Jatkuvatoimista ajoa jatkettiin viisi tuntia. Ajon aikana muodostunut stabiloitu
X
£ jäte kerättiin 200 I tynnyreihin. Ajon aikana stabiloidusta jätteestä kerättiin näytteitä. Stabiloitua materiaalia valettiin tasaiselle alustalle, jossa C\l o materiaalin käyttäytymistä seurattiin. Materiaalin annettiin kovettua yön yli.
S 30 Materiaali oli kovettunut eikä siitä ollut irronnut vettä. Halkaistusta ja kovettuneesta kappaleesta ei voinut erottaa erillisiä rautasakka- ja neutraiointipartikkeleita Kovettuneelle stabiloidulle poistepastalle tehtiin 11 liukoisuustestejä EU-standardin EN-12457-3 mukaisesti. Testitulokset alittivat EU-direktiivissä asetetut ongelmajätteen raja-arvot.
Esimerkki 2 5 Esimerkissä yksi kuvattu koejärjestely toistettiin sillä erotuksella, että keksinnön mukainen stabilointireaktori korvattiin ruuvisekoittimella.
Tuloksena oli paakkumainen epähomogeeninen jäte, josta oli selkeästi havaittavissa reagoimatonta kalkkia.
10 C\1 δ
(M
CvJ
CO
X
DC
CL
r-- co c\j o o δ
OJ

Claims (12)

1. Menetelmä hydrometallurgisessa prosessissa syntyvän ja pieniä määriä liukoisia raskasmetalleja sisältävän rautapitoisen sakan 5 saattamiseksi stabiiliin muotoon neutralointiaineen avulla, jolloin menetelmä muodostuu seuraavista vaiheista: - rautapitoinen sakka lietetään liettoreaktorissa (2), - lietetty sakka syötetään ainakin yhteen stabilointi- eli homogenointireaktoriin (3), 10. neutralointiaine (4) johdetaan stabilointi reaktoriin (3), - sakan ja neutralointiaineen sekoitus toisiinsa homogeenisesti tapahtuu kierukkasekoittimen (8) avulla, jolloin sekoittimen (8) halkaisijan suhde reaktorin (3) halkaisijaan on 0,75 - 0,99.
2. Pate ntti vaati m u kse n 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että neutralointiaine syötetään stabilointireaktoriin jauhemaisena.
3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että neutralointiaine syötetään stabilointireaktoriin lietteenä. 20
4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että neutralointiaine on kalsium- ja/tai magnesiumyhdiste. CM δ ^ 5. Laitteisto hydrometallurgisessa prosessissa syntyvän ja pieniä määriä CM T 25 liukoisia raskasmetalleja sisältävän rautapitoisen sakan saattamiseksi CO ^ stabiiliin muotoon neutralointiaineen avulla, jolloin laitteisto käsittää X £ liettoreaktorin (2), tunnettu siitä, että liettoreaktori (2) on yhteydessä £5 ainakin yhteen stabilointi- eli homogenointireaktoriin (3), jonka yläosa CM § (5) on lieriömäinen ja johon yläosaan on sijoitettu liete virtausta ° 30 ohjaavat, reaktorin reunalta vinosti sisäänpäin suunnatut ohjauslevyt (7), jotka ulottuvat sisäänpäin matkan, joka on 3 - 8 % reaktorin halkaisijasta ja alaosa (6) alaspäin supistuvan kartion muotoinen ja johon sakka ja neutralointiaine syötetään reaktorin yläosaan (5) ja homogenoitu pasta poistetaan reaktorin alaosasta (6); reaktori on varustettu sekoittimella (8), joka on muodostettu ainakin kahdesta akselia kiertävästä ja akseliin (11) tukivarsien (14) avulla tuetusta 5 kierukkatangosta (12,13), jotka on sijoitettu symmetrisesti toisiinsa nähden ja jolloin sekoittimen halkaisijan suhde stabilointireaktorin halkaisijaan on 0,75 - 0,99.
6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että sekoitin 10 (8) on muodostettu kahdesta osasta (9,10), jolloin ylempi sekoitinosa (9), jonka kierukkatankojen (12,13) etäisyys akselista (11) on koko sekoitinosan korkeudella sama, on sijoitettu stabilointireaktorin lieriömäiseen osaan (5) ja alempi sekoitinosa (10), jonka kierukkatankojen (12,13) etäisyys akselista pienenee kartiomaisesti 15 sekoittimen alaosaan päin, on sijoitettu reaktorin alaspäin supistuvan kartion muotoiseen osaan.
7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että eri korkeudelle kierukkatankoja (12,13) tukevien tukivarsien (14) määrä 20 on 4- 8. 1 2 3 4 Patenttivaatimuksen 6 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että 2 ylemmän ja alemman sekoitinosan kierukkatangot ovat vaihesiirrossa C\J 5 toisiinsa nähden. c\i c\j 25
9. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että 00 ^ kierukkatangot (12,13) tekevät 0,5 - 2 kierrosta akselin (11) ympäri. X 3 X CL ^ 10. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että oo S 30 kierukkatankojen nousukulma vaakatasoon nähden on 15 - 45 , o o edullisesti 25 - 35 °. C\l 4 Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että sekoittimessa (9,10) tukivarret (14) ovat 0 - 65 0 kulmassa vaakata- soon nähden riippuen tukivarren sijainnista sekoittimessa tai sekoitin-osassa.
12. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että 5 sekoitti men halkaisijan suhde stabilointireaktorin halkaisijaan on 0,85 -0,95. 10 CVJ δ CVJ CVJ CO X cc CL CO CVJ o o δ CVJ
FI20100237A 2010-06-04 2010-06-04 Menetelmä ja laitteisto rautapitoisen sakan homogenoimiseksi ja stabiloimiseksi FI123266B (fi)

Priority Applications (17)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20100237A FI123266B (fi) 2010-06-04 2010-06-04 Menetelmä ja laitteisto rautapitoisen sakan homogenoimiseksi ja stabiloimiseksi
JP2013512955A JP5588063B2 (ja) 2010-06-04 2011-05-31 鉄含有残渣の均質化および安定化方法ならびに装置
EP11789313.1A EP2576039B1 (en) 2010-06-04 2011-05-31 Method and apparatus for homogenising and stabilising an iron-bearing residue
KR1020137000308A KR101473595B1 (ko) 2010-06-04 2011-05-31 철 함유 잔류물을 균질화 및 안정화하기 위한 방법 및 장치
MX2012014036A MX344135B (es) 2010-06-04 2011-05-31 Método y aparato para homogeneizar y estabilizar residuo que contiene fierro.
CN201180027500.9A CN102939148B (zh) 2010-06-04 2011-05-31 用于将含铁残余物均化和稳定化的方法和装置
US13/698,467 US9085020B2 (en) 2010-06-04 2011-05-31 Method and apparatus for homogenizing and stabilizing an iron-bearing residue
PE2012002256A PE20130964A1 (es) 2010-06-04 2011-05-31 Metodo y aparato para homogeneizar y estabilizar un residuo ferruginoso
ES11789313.1T ES2629350T3 (es) 2010-06-04 2011-05-31 Método y aparato para homogeneizar y estabilizar residuos férricos
CA 2799447 CA2799447C (en) 2010-06-04 2011-05-31 Method and apparatus for homogenising and stabilising an iron-bearing residue
PT117893131T PT2576039T (pt) 2010-06-04 2011-05-31 Método e aparelho para homogeneização e estabilização de um resíduo de ferro
AU2011260149A AU2011260149B2 (en) 2010-06-04 2011-05-31 Method and apparatus for homogenising and stabilising an iron-bearing residue
EA201291251A EA024374B1 (ru) 2010-06-04 2011-05-31 Способ и устройство для гомогенизации и стабилизации железосодержащего остатка
HUE11789313A HUE033624T2 (en) 2010-06-04 2011-05-31 A method and apparatus for homogenizing and stabilizing residual iron substrate
PCT/FI2011/050508 WO2011151521A1 (en) 2010-06-04 2011-05-31 Method and apparatus for homogenising and stabilising an iron-bearing residue
BR112012030918-8A BR112012030918B1 (pt) 2010-06-04 2011-05-31 Aparelho e método para converter um resíduo que contém ferro
ZA2012/08771A ZA201208771B (en) 2010-06-04 2012-11-21 Method and apparatus for homogenising and stabilising an iron-bearing residue

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20100237 2010-06-04
FI20100237A FI123266B (fi) 2010-06-04 2010-06-04 Menetelmä ja laitteisto rautapitoisen sakan homogenoimiseksi ja stabiloimiseksi

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI20100237A0 FI20100237A0 (fi) 2010-06-04
FI20100237L FI20100237L (fi) 2011-12-05
FI123266B true FI123266B (fi) 2013-01-15

Family

ID=42308046

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI20100237A FI123266B (fi) 2010-06-04 2010-06-04 Menetelmä ja laitteisto rautapitoisen sakan homogenoimiseksi ja stabiloimiseksi

Country Status (17)

Country Link
US (1) US9085020B2 (fi)
EP (1) EP2576039B1 (fi)
JP (1) JP5588063B2 (fi)
KR (1) KR101473595B1 (fi)
CN (1) CN102939148B (fi)
AU (1) AU2011260149B2 (fi)
BR (1) BR112012030918B1 (fi)
CA (1) CA2799447C (fi)
EA (1) EA024374B1 (fi)
ES (1) ES2629350T3 (fi)
FI (1) FI123266B (fi)
HU (1) HUE033624T2 (fi)
MX (1) MX344135B (fi)
PE (1) PE20130964A1 (fi)
PT (1) PT2576039T (fi)
WO (1) WO2011151521A1 (fi)
ZA (1) ZA201208771B (fi)

Families Citing this family (3)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
JP6725504B2 (ja) * 2015-07-01 2020-07-22 住友重機械プロセス機器株式会社 撹拌装置
CN107875893A (zh) * 2017-11-24 2018-04-06 洛阳新远大冶金成套设备有限公司 搅拌装置及铝灰处置系统
CA3182898A1 (en) * 2020-04-20 2021-10-28 Metso Outotec Finland Oy Mixing arrangement, mixer settler unit and use

Family Cites Families (29)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US2080779A (en) * 1937-05-18 Purification of combustion gases
US2120634A (en) * 1933-01-11 1938-06-14 Great Western Electro Chemical Co Process for treating sewage
US2294697A (en) * 1938-05-13 1942-09-01 John J Seip Clarification and decoloration of liquids
US3105041A (en) * 1960-09-09 1963-09-24 Albert L Genter Sewage sludge digestion process
US3875046A (en) * 1974-04-09 1975-04-01 William J Rosenbloom Recovery of oil from tar sand by an improved extraction process
JPS5529725B2 (fi) 1974-05-13 1980-08-06
JPS51136556U (fi) * 1975-04-17 1976-11-04
GB1569694A (en) * 1975-11-20 1980-06-18 Prayon Process for stabilizing and consolidating residues comprising metal compounds
NO763961L (fi) 1975-11-20 1977-05-23 Prayon
JPS5437068A (en) * 1977-08-30 1979-03-19 Ogasawara Tetsunori Method of treating industrial wastes
US4424126A (en) * 1978-09-08 1984-01-03 Arthur D. Little, Inc. Apparatus for removing heavy metals from aqueous liquids
JPS6054118B2 (ja) * 1979-04-07 1985-11-28 荏原インフイルコ株式会社 微粉状廃棄物の処理方法
JPS5920825U (ja) * 1983-05-30 1984-02-08 ヤマトボ−リング株式会社 粉体と液体の連続式ミキサ−
DE3327770A1 (de) 1983-08-02 1985-02-14 Bayer Ag, 5090 Leverkusen Verfahren zur aufarbeitung metallsulfathaltiger schwefelsaeuren
DE3724677A1 (de) * 1987-07-25 1989-02-02 Kronos Titan Gmbh Verfahren zur aufarbeitung von eisen(ii)-sulfathaltigen metallsulfatgemischen
JPH0344254Y2 (fi) * 1987-09-10 1991-09-18
JPH0763603B2 (ja) 1990-03-16 1995-07-12 株式会社日立製作所 立形撹拌機
FI84787C (fi) 1990-04-04 1992-01-27 Outokumpu Oy Saett att blanda ihop tvao vaetskor eller en vaetska och ett fastaemne, samt att samtidigt avskilja ur vaetskan en annan vaetska eller ett annat fastaemne.
IT1290886B1 (it) 1997-01-08 1998-12-14 Ecotec Srl Metodo per l'inertizzazione di rifiuti contaminati da metalli pesanti
JPH11138135A (ja) * 1997-11-13 1999-05-25 Chiyoda Corp 重金属を含む飛灰の処理方法
JPH11151432A (ja) * 1997-11-19 1999-06-08 Asahi Glass Co Ltd 撹拌装置
US6214237B1 (en) * 1999-06-29 2001-04-10 Allegheny Energy Supply Company Process for treating solid waste slurry
FI115223B (fi) * 2001-12-13 2005-03-31 Outokumpu Oy Menetelmä raudan saostamiseksi sinkkisulfaattiliuoksesta hematiittina
FI115699B (fi) * 2003-04-17 2005-06-30 Outokumpu Oy Vaahtoerotusmenetelmä ja -laitteisto sekä kierukkaroottorisekoittimen käyttö
DE10331952A1 (de) * 2003-07-15 2005-02-10 Degussa Ag Vorrichtung und Verfahren zur diskontinuierlichen Polykondensation
FI20041132A (fi) 2004-08-31 2006-03-01 Outokumpu Oy Menetelmä rautasakan käsittelemiseksi
CN100393896C (zh) 2007-01-22 2008-06-11 中国科学院过程工程研究所 一种高铟高铁高硫锌精矿的浸出新方法
CN101555551B (zh) 2009-05-22 2011-05-18 昆明理工大学 从铜冶炼渣中综合回收Fe、Cu、Si的方法
CN101596440B (zh) 2009-06-30 2011-09-21 四川晨光科新塑胶有限责任公司 一种高分子材料聚合反应釜

Also Published As

Publication number Publication date
ZA201208771B (en) 2013-07-31
EP2576039A1 (en) 2013-04-10
CN102939148B (zh) 2015-11-25
ES2629350T3 (es) 2017-08-08
CN102939148A (zh) 2013-02-20
MX344135B (es) 2016-12-06
CA2799447A1 (en) 2011-12-08
EA024374B1 (ru) 2016-09-30
BR112012030918A2 (pt) 2016-11-08
KR20130020913A (ko) 2013-03-04
HUE033624T2 (en) 2017-12-28
FI20100237L (fi) 2011-12-05
EP2576039A4 (en) 2014-06-04
FI20100237A0 (fi) 2010-06-04
PE20130964A1 (es) 2013-09-19
KR101473595B1 (ko) 2014-12-16
AU2011260149B2 (en) 2014-06-12
MX2012014036A (es) 2013-02-07
PT2576039T (pt) 2017-06-29
CA2799447C (en) 2014-10-21
US9085020B2 (en) 2015-07-21
AU2011260149A1 (en) 2013-01-10
BR112012030918B1 (pt) 2020-09-29
EP2576039B1 (en) 2017-05-24
JP5588063B2 (ja) 2014-09-10
WO2011151521A1 (en) 2011-12-08
EA201291251A1 (ru) 2013-06-28
JP2013533106A (ja) 2013-08-22
US20130060075A1 (en) 2013-03-07

Similar Documents

Publication Publication Date Title
KR101968111B1 (ko) 시멘트 바이패스 더스트를 이용한 염화칼륨 제조 방법
FI123266B (fi) Menetelmä ja laitteisto rautapitoisen sakan homogenoimiseksi ja stabiloimiseksi
EP0805786A1 (de) Verfahren zum verwerten von beim reduzieren von eisenerz anfallenden stäuben
WO2019071282A1 (de) Mischvorrichtung und verfahren zur herstellung eines faserbetons
CN107208175A (zh) 用于金属硫化物的高于常压的浸出的系统和方法
KR101337470B1 (ko) 슬러지 혼합용 컴포지션 믹서
EP0786288B1 (de) Verfahren zum Granulieren von Schlämmen
CN104487365B (zh) 供纸装置、纤维分解系统以及污泥脱水系统
PL172951B1 (pl) Sposób i urzadzenie do przetwarzania materialów odpadowych w materialy uzyteczne PL PL
DE2602849B1 (de) Verfahren zum laugen und faellen von metall aus metallhaltigem feststoff
KR100833350B1 (ko) 유해물질 용출방지제를 이용한 폐기물 처리장치
JP6296640B2 (ja) 生コン残渣の処理方法
CN111847830A (zh) 一种去除重金属污染底泥的撬装式模块化处理装置
RU2317259C1 (ru) Способ переработки нефтеотходов
JP2010259965A (ja) 硫酸ピッチの処理方法及び処理装置
KR101629885B1 (ko) 이동식 오염토양 안정화 장비 및 이를 이용한 현장 오염 토양 안정화 방법
EP2504286B1 (en) Process for treatment of concentrated solutions originating from landfill leachate
KR101228082B1 (ko) 중금속 오염수 정화방법
CN208084654U (zh) 混凝土搅拌罐
KR870001355B1 (ko) 폐기물 처리방법
FI64515B (fi) Foerfarande foer behandling av en vattenhaltig restslamssuspension som erhaollits fraon en hydrometallurgisk framstaellningsprocess foer metaller speciellt zink
CA1079496A (en) Process for stabilizing and consolidating residues comprising metal compounds
CA3076824A1 (en) Method and reagent system for treating mercury-contaminated material
JP2008119682A (ja) 土壌処理装置、土壌処理システム、並びに、土壌処理方法
DE19616470A1 (de) Mittel zur Konditionierung von anschließend zu entwässernden Schlämmen und Verfahren hierzu

Legal Events

Date Code Title Description
FG Patent granted

Ref document number: 123266

Country of ref document: FI

Kind code of ref document: B