FI115802B

FI115802B - Kuvakehyksien päivittäminen muistillisessa näytössä

Info

Publication number: FI115802B
Application number: FI20002649A
Authority: FI
Inventors: Mika Antila
Original assignee: Nokia Corp
Priority date: 2000-12-04
Filing date: 2000-12-04
Publication date: 2005-07-15
Also published as: US20020080134A1; US6816163B2; FI20002649A0; JP4188588B2; EP1217602A3; EP1217602B1; DE60103965D1; JP2002236480A; DE60103965T2; FI20002649A; EP1217602A2; ES2222942T3; ATE269998T1; JP2008268971A

Description

115802

Kuvakehyksien päivittäminen muistillisessa näytössä

Keksinnön tausta

Keksintö liittyy kuvakehysten päivittämiseen näyttöruudulle, erityisesti muistillisten näyttöjen yhteydessä.

5 Näyttöyksiköitä käytetään esimerkiksi erilaisissa tietokonejärjestel missä ja kannettavissa päätelaitteissa, kuten matkaviestimissä, tekstin ja kuvien esittämiseen laitteen käyttäjälle. Näyttöyksikölle syötetään näyttösignaalia, joka käsittää tyypillisesti näyttödatasignaalin ja synkronointisignaalin. Näyttö-datasignaali käsittää kuvakehyksiä, jotka erotellaan toisistaan synkronointisig-10 naalin käsittämän kehyssynkronointisignaalin avulla. Lisäksi synkronointisig-naali käsittää juovasynkronointisignaalin, jolla määritellään yhden kuvakehyk-sen käsittämien rivien keskinäinen erottelu.

Kuvakehyksiä esitetään laitteen käyttäjälle näyttöruudun avulla, joka näyttöruutu vastaanottaa kuvakehyksiä koodaustaajuudella, joka siis mää-15 rittää aikayksikössä vastaanotettujen kuvakehysten lukumäärän. Kuvakehyksiä päivitetään näyttöruudulle taajuudella, jota kutsutaan näytön virkistystaa-juudeksi. Jokaiselle näyttöyksikölle on valmistaja tyypillisesti määrittänyt virkisty staaj uuden tavoitearvon, joka määräytyy näyttöruudun ja siihen liittyvien rajapintojen ominaisuuksien mukaan. Koska näyttöyksikön kustannukset ha-20 lutaan tyypillisesti pitää määrätyissä rajoissa, asettavat edellä mainitut ominaisuudet maksimiarvon myös virkistystaajuuden tavoitearvolle. Tällöin saatetaan ‘ joutua tilanteeseen, jossa käytettävä virkistystaajuus on pienempi kuin koo- daustaajuus, jolla näyttöyksikkö vastaanottaa kuvakehyksiä. Näyttöyksikön :,j.: tulee tällöin suorittaa kehystaajuuden muunnos, jossa koodaustaajuudella :\\ 25 vastaanotetut kuvakehykset sovitetaan esitettäväksi näyttöruudulle virkistys- taajuudella.

Nykyaikaiset, erityisesti liikkuvan kuvan, kuten videon tai erilaisten pelien, esittämiseen soveltuvat näyttöyksiköt käsittävät tyypillisesti muistia ku-; vakehysten puskurointiin ennen kuvakehysten esittämistä näyttöruudulla.

30 Käytössä olevaan puskurimuistiin voidaan tyypillisesti tallentaa yksi kuvake-’;* hys, jolloin kehystaajuuden muunnos voidaan suorittaa siten, että luetaan tal- lennetun kuvakehyksen käsittämä data ja päivitetään se näyttöruudulle käytettävällä virkistystaajuudella.

Ongelmana yllä kuvatussa järjestelyssä on näyttöyksiköissä käytös-35 sä oleva rajallinen puskurimuistin koko, mikä helposti aiheuttaa näyttöruudulla *··“ esitettävälle kuvalle ns. vetämisilmiön (tearing), jolloin näyttöruudulla esitettä- 0 115802 2 västä kuvasta yksi osa koostuu yhdestä kuvakehyksestä ja toinen osa toisesta kuvakehyksestä. Tämä näkyy näyttöruudulla välkkyvinä juovina tai sivuttais-suunnassa liikkuvassa objektissa esiintyvänä katkeiluna. Vetämisilmiö aiheutuu siitä, että puskurimuistiin tallennetaan uusi kuvakehys ennen kuin edelli-5 nen kuvakehys on kokonaan päivitetty näyttöruudulle.

Vetämisilmiön välttämiseksi näyttöyksikössä voitaisiin käyttää suurempaa puskurimuistia, jolloin puskurimuistissa olisi riittävästi muistikapasiteettia esimerkiksi kahden kuvakehyksen tallentamiseksi, millä varmistettaisiin se, että muistissa olevan näyttöruudulle päivitettävän kuvakehyksen päälle ei 10 tallennettaisi uutta kuvakehystä ennen kuin edellinen kuvakehys on kokonaan päivitetty näyttöruudulle. Suurempi puskurimuisti aiheuttaa kuitenkin lisää kustannuksia ja sen vaatima tilantarve muodostuu ongelmaksi erityisesti pienikokoisissa laitteissa, kuten matkaviestimissä. Täten myös suurempi puskurimuisti tulisi pystyä integroimaan samalle IC-piirille muiden signaaleja generoivien 15 komponenttien kanssa, mikä saattaa olla mahdotonta suorittaa riittävän kustannustehokkaasti.

Tunnetaan myös erilaisia ohjelmallisesti toteutettuja menetelmiä kehystaajuuden muunnoksen suorittamiseksi, joissa näyttöyksikön ohjausjärjestelmä muokkaa koodaustaajuudella vastaanotetut kuvakehykset mikropro-20 sessorin antamien ohjeiden mukaisesti virkistystaajuudelle. Eräs tällainen menetelmä tunnetaan esimerkiksi julkaisusta US 6054980. Tällaisten menetelmien haittana on kuitenkin niiden aiheuttama prosessointitehon ja muistin ku-lutus.

Keksinnön lyhyt selostus :,:,: 25 Keksinnön tavoitteena on siten kehittää menetelmä ja menetelmän toteuttava laitteisto, joiden avulla yllä mainittuja ongelmia voidaan välttää. Keksinnön tavoitteet saavutetaan menetelmällä, järjestelmällä ja matkaviesti- * < t ,···, mellä, joille on tunnusomaista se, mitä sanotaan itsenäisissä patenttivaati muksissa. Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patentti- , . 30 vaatimusten kohteena.

• I * ; Keksintö perustuu siihen, että digitaalisen näyttöjärjestelmän näyttöruudulle päivitettävästä kuvakehyksestä kytketään synkronointisignaalit ·· myös DMA-ohjaimen käsittävälle ohjausjärjestelmälle, jolloin DMA-ohjain voidaan ajastaa synkronointisignaalien, erityisesti niiden käsittämien pulssi-35 en, perusteella syöttämään uusi kuvakehys kehyspuskuriin siten, että uusi : ’’ kuvakehys ei tallennu parhaillaan näyttöruudulle päivitettävän kuvakehyk- sen päälle. Synkronointisignaalien perusteella ohjataan uuden ku- 115802 3 vakehyksen tallennus kehyspuskuriin siten, että näyttöruudun päivitys jokaisen rivin kohdalla ehtii tapahtua ennen kuin seuraavan kuvakehyksen vastaavalle riville muodostuva kuvakehysinformaatio tallennetaan kehyspuskuriin.

Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti takaisinkyt-5 ketyt synkronointisignaalit yhdistetään yhdeksi signaaliksi siten, että ohjausjärjestelmä pystyy tulkitsemaan mainitusta yhdestä signaalista molemmat synkronointisignaalit oikein. Synkronointisignaalien yhdistäminen yhdeksi signaaliksi voidaan edullisesti suorittaa esimerkiksi loogisen OR- tai XOR-operaation (Exclusive OR) avulla.

10 Keksinnön mukaisen menetelmän ja järjestelmän etuna on, että vältetään vetämisilmiön syntyminen ja voidaan varmistaa kuvakehysten oikea-aikainen päivittyminen näyttöruudulle. Edelleen etuna on se, että kehyspusku-rin päivitys synkronointisignaalien perusteella ei kuluta ohjausjärjestelmän prosessointitehoa eikä muistia, koska ei tarvita erityistä ohjelmakoodia kehystaa- 15 juuden muunnoksen suorittamiseksi. Lisäksi etuna on, että voidaan hyödyntää näyttöyksikön olemassa olevaa kehyspuskuria, eikä tarvita suurempaa puskurimuistia useamman kuvakehyksen samanaikaista tallentamista varten. Edelleen etuna on, että keksinnön mukainen synkronointisignaalien takaisinkytkentä on erittäin yksinkertainen toteuttaa.

20 Kuvioiden lyhyt selostus ,,, Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen • 1 ♦ * ·' ' yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista: t * » •. .5 kuvio 1 esittää lohkokaaviona erään näyttöjärjestelmän rakennetta; \i.: kuvio 2a esittää lohkokaaviona keksinnön erään edullisen suoritus- • * :.*·· 25 muodon mukaista synkronointisignaalien johtamista näyttöjärjestelmän ohja- : * ”: usjäijestelmälle; ja kuvio 2b esittää keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mu- *»» kaista synkronointisignaalien yhdistämistä yhdeksi signaaliksi.

• * »

Keksinnön yksityiskohtainen selostus ;·’ 30 Viitaten kuvioon 1 selostetaan seuraavassa erään, tyypillisesti mat kaviestimen yhteydessä käytettävän, näyttöjärjestelmän rakennetta. Keksintöä ei kuitenkaan ole rajoitettu ainoastaan matkaviestimien näyttöihin, vaan sitä voidaan soveltaa missä tahansa näyttöyksikössä, jossa käytetään kehys- ja *,, * ’ juovasynkronointisignaaleja kuvakehysten ja niiden käsittämien rivien erotte- i i '·* 35 lemiseen.

115802 4

Kuviossa 1 matkaviestimeen 100 integroitu näyttöjärjestelmä 101 käsittää muistin 102 esitettävän kuvakehysinformaation tallentamiseksi ja syöttämiseksi edelleen ohjausjärjestelmälle 104. Ohjausjärjestelmä 104 käsittää kuvakehysinformaation muokkaamiseen liittyviä toiminnallisuuksia, jotka 5 voidaan toteuttaa esimerkiksi osana matkaviestimen keskusohjausyksikön 106 (MCU, Master Control Unit) ja digitaalisen signaalinkäsittelyprosessorin 108 (DSP, Digital Signal Processor) toiminnallisuuksia. Kuvakehysten päivittäminen muistista 102 näyttöyksikölle 116 tapahtuu suoramuistisiirto- eli DMA-ohjaimen 110 (Direct Memory Access) avulla, jolloin DMA-ohjain 110 hakee 10 kuvakehysinformaation muistista 102 ja siirtää sen suoraan näyttörajapinnan 112 kautta näyttöyksikölle ilman, että keskusohjausyksikkö 106 tai signaalin-käsittelyprosessori 108 antaa käskyjä kuvakehysinformaation siirtämiseksi. Keskusohjausyksikkö 106 on ainoastaan määrittänyt DMA-ohjaimelle 110 nopeuden, kuinka monta kuvakehystä tulee siirtää aikayksikössä, ts. siis koo-15 daustaajuuden. Täten DMA-ohjain syöttää jatkuvaa kuvakehyksiä käsittävää datavuota muistista 102 näyttöyksikölle 116. Ohjausjärjestelmä 104 voi käsittää lisäksi grafiikkakiihdyttimen 114 kaksi- tai kolmiulotteisen grafiikan sovittamiseksi mahdollisimman sopivaksi näyttöyksikön 116 ominaisuuksiin.

Näyttöyksikkö 116 käsittää näyttörajapinnan 112, näytönohjaimen 20 118 ja siihen tyypillisesti integroidun kehyspuskurin 120 kuvakehysten pusku rointiin ennen kuvakehysten esittämistä näyttöruudulla. Lisäksi näyttöyksikkö 116 käsittää näyttöruudun 122 sekä väylän 124 kuvakehysinformaation siirtä-v : miseen kehyspuskurista 120 näyttöruudulle 122. Kehyspuskuriin tallennetaan kerrallaan tyypillisesti yksi kuvakehys, joka päivitetään näyttöruudulle 122 : f: 25 näytönohjaimeen 118 asetetulla virkistystaajuudella.

Näyttöruudulle syötettävä kuvakehysinformaatio käsittää näyttöda-tasignaalin ja synkronointisignaalin. Näyttödatasignaali käsittää kuvakehyksiä, .···. jotka erotellaan toisistaan synkronointisignaalin käsittämän kehyssynkronointi- signaalin avulla. Lisäksi synkronointisignaali käsittää juovasynkronointisignaa-. . 30 Iin, jolla määritellään yhden kuvakehyksen käsittämien rivien keskinäinen erottelu. Kehyssynkronointisignaalin käsittämä pulssi lähetetään jokaisen ku-vakehyksen jälkeen, jolloin kehyssynkronointisignaalin pulssi ilmaisee, milloin seuraavan kuvakehyksen päivitys näyttöruudulle alkaa. Juovasynkronointisig-: : naalin käsittämä pulssi lähetetään kuvakehyksen jokaisen rivinvaihdon jäl- 35 keen, jolloin juovasynkronointisignaalin pulssi ilmaisee, milloin kuvakehyksen : / seuraavan rivin päivitys näyttöruudulle alkaa. Kehyssynkronointisignaalin puis- 115802 5 sin pituus on näyttöyksiköstä riippuen tyypillisesti n. 2 - 6 kertaa yhden rivin päivitykseen käytettävä aika. Juovasynkronointisignaalin pulssi on pituudeltaan murto-osa yhden rivin päivitykseen käytettävästä ajasta. Täten kehys-synkronointisignaalin pulssi on useita kymmeniä tai satoja kertoja pidempi kuin 5 juovasynkronointisignaalin pulssi.

Edellä kuvattuja synkronointisignaaleja ja niiden pulsseja voidaan keksinnön mukaisesti hyödyntää vetämisilmiön välttämiseen näyttöruudulla. Keksinnön mukaisesti mainitut synkronointisignaalit johdetaan takaisinkytken-nällä näyttöjärjestelmän ohjausjärjestelmälle, erityisesti keskusohjausyksikölle 10 MCU, josta edelleen välitetään synkronointisignaalien perusteella muodostettu ohjauskomento DMA-ohjaimelle uuden kuvakehyksen tallentamiseksi kehys-puskuriin. Mainitut synkronointisignaalit käsittävät siis tiedon siitä, miten näyttöruudun päivitys etenee, jolloin uusi kuvakehys voidaan ohjata tallennettavaksi kehyspuskuriin juuri oikealla hetkellä siten, että uutta kuvakehystä ei 15 tallenneta kehyspuskurissa olevan näyttöruudulle päivitettävän kuvakehyksen päälle ennen kuin edellinen kuvakehys on kokonaan päivitetty näyttöruudulle. Näin vältetään edullisesti vetämisilmiön syntyminen ja voidaan varmistaa ku-vakehysten oikea-aikainen päivittyminen näyttöruudulle. Edelleen etuna on se, että kehyspuskurin päivitys synkronointisignaalien perusteella ei kuluta ohja-20 usjärjestelmän prosessointitehoa eikä muistia, koska ei tarvita erityistä ohjelmakoodia kehystaajuuden muunnoksen suorittamiseksi.

Keksinnön mukainen kuvakehysten päivittäminen kehyspuskuriin • · · v : voidaan suorittaa myös näyttöjärjestelmässä, joka ei käsitä DMA-ohjainta.

;:· Tällöin kuvakehysten päivittäminen muistista 102 näyttöyksikölle 116 tapahtuu : 25 digitaalisella signaalinkäsittelyprosessorilla DSP, jota ohjataan keskusoh- : jausyksikön MCU välittäminä ohjauskomennoilla. Osa mainituista ohjausko- .···, mennoista taas muodostetaan edullisesti edellä kuvatulla tavalla takaisinjoh- ,··'·, detuista synkronointisignaaleista. Tällainen järjestely kuitenkin kuormittaa pro sessoria DSP huomattavasti enemmän kuin DMA-ohjaimen avulla tapahtuva . , 30 kuvakehysten päivitys.

: ; : Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti synkronoin- : tisignaalien takaisinkytkentä ohjausjärjestelmälle voidaan toteuttaa yhtenä sig naalina siten, että ohjausjärjestelmä pystyy tulkitsemaan mainitusta yhdestä . signaalista molemmat synkronointisignaalit oikein. Koska synkronointisignaali- / 35 en, siis kehyssynkronointisignaalin ja juovasynkronointisignaalin, käsittämien pulssien pituudet eroavat huomattavasti toisistaan, voidaan synkronointisig- 115802 6 naalit yhdistää yhdeksi signaaliksi esimerkiksi loogisen OR- tai XOR-operaation (Exclusive OR) avulla. Tällainen yhdistetty signaali käsittää siten pitkiä kehyssynkronointisignaalin pulsseja, joiden keston aikana esiintyy useita kymmeniä tai satoja lyhyitä juovasynkronointisignaalin pulsseja. Tällaisesta 5 signaalista saadaan näyttöjärjestelmän ohjausjärjestelmässä helposti rekonstruoitua alkuperäiset synkronointisignaalit, joiden perusteella taas kehys-puskurin päivitys voidaan synkronoida näyttöruudun päivitykseen sopivaksi.

Tämän suoritusmuodon toteutusta voidaan havainnollistaa kuvioiden 2a ja 2b avulla. Kuviossa 2a on esitetty yksinkertaistetusti XOR-piiri 200, 10 jonka sisääntuloihin 202, 204 viedään esimerkiksi kuvakehysinformaation siirtoväylältä 124 otettavat kehyssynkronointisignaali ja juovasynkronointisignaali ja jonka ulostulosta 206 saatava yhdistetty signaali viedään näyttörajapinnan 112 kautta näyttöjärjestelmän ohjausjärjestelmälle 104. Kehyssynkronointisignaali ja juovasynkronointisignaali voidaan luonnollisesti ottaa myös joltakin 15 muulta näyttömodulin komponentilta, kuten esimerkiksi näytönohjaimelta 118. Ohjausjärjestelmään on edullisesti toteutettu laskuri 208, jonka arvoa kasvatetaan jokaisella vastaanotetulla lyhyellä pulssilla. Vasteena pitkään pulssiin laskurin arvo nollataan. Koska pitkän ja lyhyen pulssin kestossa on huomattava ero, on tällainen havainnointilogiikka helppo toteuttaa. Täten laskurin arvo 20 kertoo aina, millä rivillä näyttöruudun päivitys parhaillaan tapahtuu.

Kuviossa 2b esitetään yksinkertaistetusti kehyssynkronointisignaalin ja juovasynkronointisignaalin yhdistäminen yhdeksi signaaliksi XOR- • · * v : operaation avulla. Asian havainnollistamiseksi pulssien pituusero kuviossa 2b ei vastaa pulssien todellista pituuseroa, vaan kehyssynkronointisignaalin puls-: 25 si suhteessa juovasynkronointisignaalin pulssiin on kuvattu huomattavasti to- dellista lyhyempänä. Kuviosta 2b nähdään selvästi, kuinka ulostulosta 206 saatavaan signaaliin muodostuu yhtä pitkää pulssia LP vastaavalla ajalla \ useita (todellisuudessa kymmeniä tai satoja) lyhyitä pulsseja SPn (SP1, SP2,...). Kukin lyhyt pulssi SPn kasvattaa laskurin 208 arvoa kuvakehyksen 30 päivityksen ajan, kunnes kuvakehyksen kaikki rivit on päivitetty näyttöruudulle ja laskuri on saavuttanut näyttöruudun rivien mukaan määrittyvän maksimiarvon. Seuraava pitkä pulssi LP nollaa laskurin ja seuraavan kuvakehyksen rivien päivitystä ryhdytään seuraamaan alusta laskurin arvon avulla, joka taas : vastaavasti kasvaa vasteena havaittuihin lyhyisiin pulsseihin.

35 Edellä kuvattu synkronointisignaalien yhdistäminen voidaan suorit- : taa vastaavasti esimerkiksi OR-operaation avulla. Myös tällöin muodostuu 115802 7 yhdistetty signaali, joka käsittää pitkiä kehyssynkronointisignaalin pulsseja, joiden keston aikana esiintyy lukuisia lyhyitä juovasynkronointisignaalin pulsseja. Alan ammattimiehelle on ilmeistä, että tällainen huomattavasti eri mittaisia pulsseja käsittävien signaalien yhdistäminen siten, että yhdistetystä signaalista 5 saadaan helposti rekonstruoitua alkuperäiset synkronointisignaalit, voidaan toteuttaa monella eri tavalla erilaisia loogisia operaatioita käyttäen. Täten keksinnön toteutus ei ole sidottu edellä kuvattuihin OR-ja XOR-operaatioihin.

Jotta vetämisilmiö voidaan välttää, on huolehdittava siitä, että näyttöruudun päivitys jokaisen rivin kohdalla tapahtuu ennen kuin seuraavan 10 kuvakehyksen vastaavalle riville muodostuva kuvakehysinformaatio tallennetaan kehyspuskuriin. Tämä voidaan edullisesti varmistaa sillä, että laskuriin ohjelmoidaan keskeytys, jolloin laskurin maksimiarvolla, joka määrittyy siis näyttöruudun rivien lukumäärän mukaan, ohjataan ohjausjärjestelmää antamaan DMA-ohjaimelle käsky päivittää kehyspuskuriin uusi kuvakehys samalla 15 kun laskuri vastaanottaa pitkän pulssin ja laskuri nollataan. Mikäli kehyspusku-rin päivitykseen halutaan jättää varmuusmarginaalia johtuen esimerkiksi hitaasta näyttörajapinnasta 112, voidaan laskurin keskeytys ohjelmoida tapahtumaan jo aikaisemminkin, esimerkiksi 220-rivisessä näytössä jo rivillä 150. Aikaistamalla DMA-ohjaimen päivityskomentoa sopivasti voidaan välttää siirto-20 väylällä mahdollisesti olevien viiveiden aiheuttamat häiriöt kuvakehysten päivittämisessä ja toisaalta kuitenkin samalla varmistaa myös se, että näyttöruudun päivitys ja kehyspuskurin päivitys eivät kohtaa samalla rivillä, v ·' Keksinnön mukainen synkronointisignaalien takaisinkytkentä on ;l· erittäin yksinkertainen toteuttaa. Jos esimerkiksi käytetään edellä kuvattuja : f ; 25 OR- tai XOR-operaatioita synkronointisignaalien yhdistämiseksi yhdeksi sig- : naaliksi, voidaan tarvittava OR- tai XOR-operaatio suorittaa lisäämällä näyt- ,···! töyksikköön mikä tahansa sinänsä tunnettu OR-piiri tai vastaavasti XOR-piiri, jonka sisääntuloihin viedään kehyssynkronointisignaali ja juovasynkronointi-signaali ja jonka ulostulosta saatava yhdistetty signaali viedään näyttörajapin-30 nan näyttöliittimelle, johon lisätään tarvittaessa yksi nasta signaalin johtamiseksi ohjausjärjestelmälle. Alan ammattimiehelle on itsestään selvää, että OR-ja XOR-piirit voidaan sinänsä toteuttaa usealla eri tavalla eri logiikkakompo-nentteja yhdistämällä.

Keksinnön mukainen näyttöjärjestelmä ja menetelmä kuvakehysten y 35 päivittämiseksi on erityisen edullista toteuttaa matkaviestimen yhteyteen, kos- : " ka rakenteellisesti yksinkertainen toteutus ei aiheuta matkaviestimen koon ja » · 115802 8 painon olennaista lisäystä, mikä on tärkeä seikka matkaviestimen suunnittelun kannalta. Edelleen signaalien ja kuvakehysten käsittely keksinnön mukaisesti ei vaadi suurta prosessointitehoa, minkä ansiosta matkaviestimen akkujen varaus kestää pidempään.

5 Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksin nön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritusmuodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.

• · < • » k · * I · ·

Claims

115802 9

1. Menetelmä kuvakehysten päivittämiseksi digitaalisen näyttöjärjes-telmän näyttöruudulle, jossa menetelmässä siirretään kehyssynkronointisig-naalin ja juovasynkronointisignaalin käsittäviä kuvakehyksiä näyttöjärjestel- 5 mässä DMA-ohjaimen käsittävältä ohjausjärjestelmältä näyttöyksikölle, joka käsittää näyttöruudun kuvakehysten esittämiseksi, siirtoväylän kuvakehysten siirtämiseksi näyttöruudulle, kehyspuskurin kuvakehysten puskuroimiseksi ennen kuvakehysten siirtämistä siirtoväylän kautta näyttöruudulle ja näyttöraja-pinnan kuvakehysten vastaanottamiseksi ohjausjärjestelmältä kehyspuskuriin, 10 tunnettu siitä, että kytketään näyttöruudulle päivitettävästä kuvakehyksestä mainitut kehyssynkronointisignaali ja juovasynkronointisignaali mainitulle ohjausjärjestelmälle ja ajastetaan mainittu DMA-ohjain mainittujen kehyssynkronointisig-15 naalin ja juovasynkronointisignaalin käsittämien pulssien perusteella syöttämään uusi kuvakehys kehyspuskuriin siten, että uusi kuvakehys ei tallennu mainitun näyttöruudulle päivitettävän kuvakehyksen päälle.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 20 yhdistetään mainitut kehyssynkronointisignaalin ja juovasynkronoin tisignaalin yhdeksi ajastussignaaliksi, ·’ kytketään mainittu ajastussignaali ohjausjärjestelmälle ja ;· ilmaistaan ohjausjärjestelmässä mainitut kehyssynkronointisignaalin : ; ‘ ja juovasynkronointisignaalin mainitusta ajastussignaalista. . . : 25 3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, . * · ·. että yhdistetään mainitut kehyssynkronointisignaali ja juovasynkronointisignaali XOR-piirin avulla.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, ;;.: 30 että yhdistetään mainitut kehyssynkronointisignaali ja juovasynkronoin-• tisignaali OR-piirin avulla.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että : " 35 ajastetaan mainittu ohjausjärjestelmä laskurilla, jonka laskuriarvoa kasvatetaan yhdellä vasteena vastaanotettuun juovasynkronointisignaalin 115802 10 pulssiin ja joka nollataan vasteena vastaanotettuun kehyssynkronointisignaalin pulssiin.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 5 syötetään kuvakehyksiä mainitusta ohjausjärjestelmästä näyttöraja- pinnan kautta kehyspuskuriin DMA-ohjaimen avulla ja ohjelmoidaan mainittuun laskuriin keskeytys tapahtuvaksi korkeintaan laskurin maksimiarvolla, johon vasteena DMA-ohjain ohjataan syöttämään uusi kuvakehys kehyspuskuriin.

7. Digitaalinen näyttöjärjestelmä, jonka näyttöruudulle on järjestetty päivitettäväksi kuvakehyksiä, jotka käsittävät - kuvainformaation käsittävän näyttödatasignaalin, - kehyssynkronointisignaalin peräkkäisten kuvakehysten erottamiseksi toisistaan ja 15. juovasynkronointisignaalin kuvakehyksen peräkkäisten rivien erot tamiseksi toisistaan; mainittu näyttöjärjestelmä käsittää - näyttöyksikön, joka käsittää näyttöruudun kuvakehysten esittämiseksi, siirtoväylän kuvakehysten siirtämiseksi näyttöruudulle, kehyspuskurin 20 kuvakehysten puskuroimiseksi ennen kuvakehysten siirtämistä siirtoväylän kautta näyttöruudulle virkistystaajuudella ja näyttörajapinnan kuvakehysten vastaanottamiseksi kehyspuskuriin ja v : - ohjausjärjestelmän, joka käsittää DMA-ohjaimen ja joka on järjes tetty syöttämään kuvakehyksiä näyttörajapinnan kautta kehyspuskuriin koo- 25 daustaajuudella, tunnettu siitä, että näyttöjärjestelmä käsittää : : kytkentävälineet mainittujen kehyssynkronointisignaalin ja juovasyn- :kronointisignaalin kytkemiseksi näyttöruudulle päivitettävästä kuvakehyksestä . · · ·. mainitulle ohjausjärjestelmälle ja ajastusvälineet mainitun DMA-ohjaimen ajastamiseksi mainittujen 30 kehyssynkronointisignaalin ja juovasynkronointisignaalin käsittämien pulssien perusteella syöttämään uusi kuvakehys kehyspuskuriin siten, että uusi kuva-kehys ei tallennu mainitun näyttöruudulle päivitettävän kuvakehyksen päälle.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen näyttöjärjestelmä, tunnettu : siitä, että 115802 11 mainitut kytkentävälineet on järjestetty yhdistämään mainitut kehys-synkronointisignaalin ja juovasynkronointisignaalin yhdeksi ajastussignaaliksi, joka on järjestetty kytkettäväksi ohjausjärjestelmälle ja ohjausjärjestelmä on järjestetty ilmaisemaan mainitut kehyssynkro-5 nointisignaalin ja juovasynkronointisignaalin mainitusta ajastussignaalista.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen näyttöjärjestelmä, tunnettu siitä, että mainitut kytkentävälineet käsittävät XOR-piirin mainittujen kehys-synkronointisignaalin ja juovasynkronointisignaalin yhdistämiseksi.

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen näyttöjärjestelmä, tunnet- t u siitä, että mainitut kytkentävälineet käsittävät OR-piirin mainittujen kehyssyn-kronointisignaalin ja juovasynkronointisignaalin yhdistämiseksi.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 7-10 mukainen näyttöjärjestelmä, 15 tunnettu siitä,että mainitut ajastusvälineet käsittävät laskurin, joka on järjestetty kasvattamaan laskuriarvoa yhdellä vasteena vastaanotettuun juovasynkronointisignaalin pulssiin ja nollaamaan laskuriarvon vasteena vastaanotettuun ke-hyssynkronointisignaalin pulssiin.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen näyttöjärjestelmä, tunnet- t u siitä, että mainittu ohjausjärjestelmä käsittää DMA-ohjaimen, joka on järjestet-: ty syöttämään kuvakehyksiä näyttörajapinnan kautta kehyspuskuriin ja mainittuun laskuriin on ohjelmoitu keskeytys tapahtuvaksi korkein-25 taan laskurin maksimiarvolla, johon vasteena DMA-ohjain ohjataan syöttämään uusi kuvakehys kehyspuskuriin.

13. Matkaviestin, tunnettu siitä, että se käsittää jonkin patentti-, ·, vaatimuksen 7-12 mukaisen näyttöjärjestelmän. 12 1 1 5802