FI112450B - Rikotuslaite ja työkalu - Google Patents

Description

112450

Rikotuslaite ja työkalu

Keksinnön kohteena on rikotuslaite, joka käsittää iskulaitteen ja sen aksiaalisella jatkeella työkalun, iskulaitteessa on iskumäntä, joka on sovitettu 5 tekemään edestakaista aksiaalisuuntaista liikettä ja sovitettu iskemään työkalun iskupintaan iskupulssin muodostamiseksi työkaluun, jolloin työkalu välittää iskupulssin edelleen rikotettavaan kohteeseen, ja jossa rikotuslaitteessa on työkalunpidätin, jolla rajoitetaan työkalun aksiaalisuuntainen liike iskulaitteesta poispäin, jolloin työkalunpidätin käsittää ainakin yhden elastista materiaalia 10 olevan pidätinelementin, joka on poikkileikkaukseltaan olennaisesti pyöreä kappale, ja jonka poikkileikkauksen keskiakseli on poikittain työkalun pituusakseliin nähden, ja jossa rikotuslaitteessa pidätinelementti on sovitettu työkalun ja tukipinnan väliseen tilaan, jolloin työkalun ja tukipinnan keskinäinen aksiaalisuuntainen liike työkalun pidätyksen aikana on jäljestetty aikaansaamaan ti-15 lavuuden muutoksen mainitussa pidätinelementin tilassa.

Rikotuslaitteita eli iskuvasaroita, käytetään esimerkiksi kiven, betonin, asfaltin, jäätyneen maankuoren, metallurgisen kuonan ja muiden suhteellisen kovien materiaalien rikotukseen. Tavallisesti iskuvasarat asennetaan kai-vukoneiden kauhan tilalle, jolloin niitä myös käytetään kaivukoneen hydraulii-20 kalla. Muitakin peruskoneita ja alustoja voidaan tietenkin käyttää. Rikotuslaite käsittää iskulaitteen, johon on kytketty työkalu. Laitetta käytettäessä iskulait-i : teeseen kuuluva iskumäntä tekee paineväliaineen vaikutuksesta edestakaista V liikettä, iskee työkalun iskupintaan ja saa aikaan iskupulssin työkaluun. Samal- :/ la työkalua painetaan rikotettavaa kohdetta vasten, jolloin työkalu tunkeutuu : \: 25 iskun vaikutuksesta käsiteltävään materiaaliin ja saa aikaan materiaalin rikkou tumista tai työkalun muodosta riippuen leikkautumista.

Työkalu on sovitettu iskuvasaraan niin, että se voi käytön aikana liikkua edestakaisin ennalta määritellyn etäisyyden verran iskumännän isku-: suunnassa. Työkalun yhteydessä on ns. työkalunpidätin, joka pitää työkalun 30 iskulaitteeseen kytkettynä niin, ettei työkalu pääse vapaasti putoamaan pois iskuvasarasta, esimerkiksi rikotuslaitteen siirtojen aikana ja silloin, kun työkalu ei ole tuettuna työkohdetta vasten. Perinteisesti työkalun pidätys on jäljestetty niin, että työkalun varren ulkopintaan on sen vastakkaisille puolille muodostettu pituussuuntaiset pitkänomaiset lovet. Vaihtoehtoisesti työkaluun on muo- t t 35 dostettu pitkänomainen aukko. Iskuvasaran rungossa on puolestaan poik-kisuuntaiset tukiaukot mainittujen lovien/aukon kohdalla ja pidätintappi on 112450 2 työnnetty poikkisuunnassa rungossa olevien tukiaukkojen ja työkalun lovien läpi. Tällöin pidätintapin liike runkoon nähden on estynyt, mutta sen sijaan työkalu voi liikkua lovien ansiosta iskumännän liikesuunnassa loveuksien pituuden rajoittaman etäisyyden verran.

5 Silloin, kun kohde rikkoutuu työkalun alta äkisti tai työkalu pääsee muutoin, esimerkiksi pehmeässä kivessä, etenemään ennakoitua nopeammin rikotettavaan materiaaliin, voi syntyä ns. tyhjä isku. Työkalu ei ole tyhjän iskun sattuessa tuettuna riittävästi käsiteltävään kohteeseen, jotta iskupulssin aiheuttamat voimat välittyisivät normaaliin tapaan käsiteltävään kohteeseen, 10 vaan työkaluun aiheutettu isku on otettava vastaan pääosin työkalun pidätin-mekanismin avulla. Perinteisessä pidätinratkaisussa, jossa työkaluun muodostettu lovi, aukko tai vastaava pidätinpinta iskee poikittaisia pidätintappeja vasten, on pysäytys jäykkä. Työkalun ja pidätintappien välisessä kosketuspinnassa on metalli vasten metallia. Terä pysäytetään lyhyellä matkalla, mistä syystä 15 iskuvasaran rakenteeseen kohdistuvat rasitukset ovat hyvin suuria. Esimerkiksi sidepultteihin, joilla iskuvasaran eri lohkot on tavallisesti koottu yhteen, aiheutuu pysäytysvoimista suuria kuormituksia. Eräässä ratkaisussa työkalun pysäytyksestä aiheutuvia rasituksia on pyritty vaimentamaan tukemalla pidä-tintappi iskuvasaran runkoon joustavasti. Tällöin pidätintappi pääsee työkalua 20 pysäyttäessään siirtymään jousien tai vastaavien elimien tukemana ennalta määritetyn etäisyyden verran iskun liikesuunnassa. Tämän kaltaisten ratkaisu-:: jen haittana on kuitenkin monimutkainen ja kallis rakenne.

Edelleen on kehitetty joustavia pidätinmekanismeja, jotka perustu-vat elastisen materiaalin käyttöön. Eräässä ratkaisussa normaaliin tapaan : 25 asennettava pidätintappi koostuu kahdesta metallisesta puoliskosta, joiden vä-

Iissä on elastista materiaalia vaimentamassa pysäytysvoimia. Tällaisella joustavalla pidätintapilla on kuitenkin vaikea saada tyhjän iskun tapahtuessa riittävä vaimennus aikaan. Lisäksi rakenne on hankala valmistaa ja kallis. Esimer-.. . kiksi DE-julkaisusta 805 268 tunnetaan vielä elastisesta materiaalista valmis- ,.; 30 tettu holkki, joka on sovitettu liikkumattomasti, iskulaitteen alapäähän muodos- I f tettuun rengasmaiseen tilaan, työkalun yläosaa ympäröivästi. Tällöin työkalussa on olake, jolla rajoitetaan työkalun liike iskusuunnassa. Kun työkalu, esimerkiksi tyhjän iskun sattuessa, työntyy normaaliin käyttöalueen yli isku-vasarasta ulospäin, olake alkaa radiaalisuunnassa puristamaan rajoitinholkkia.

• · 35 Rajoitinholkin rengasmainen tila rungossa on muodostettu hoikin tilavuuteen : ·' verrattuna väljäksi niin, että holkki voi olakkeen puristamana muuttaa rengas- 3 Ί12450 maisessa tilassa muotoaan. Eräässä ratkaisussa on järjestetty iskuvasaran alapäähän erillinen kammio, jossa on holkkimainen elastisesta materiaalista valmistettu rengas työkalua ympäröivästi. Holkki on tuettu kammioon ainoastaan ulkokehältään. Työkalun varressa on olake, jolla aiheutetaan elastiseen 5 renkaaseen leikkaus/puristusjännitys. Haittana on, että kammio iskuvasaran alapäässä lisää iskuvasaran pituutta. Tällöin työkalun on oltava pidempi, minkä vuoksi työkalun tuenta voi aiheuttaa ongelmia. Paitsi pituussuunnassa, vie leikkaus/puristus -tyyppinen järjestely runsaasti tilaa myös terän ympärillä, jolloin kaiken kaikkiaan ratkaisu kasvattaa iskuvasaran ulkomittoja, mikä hanka-10 loittaa laitteen käyttöä.

Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan uusija parannettu järjestely rikotuslaitteen työkalun pidättämiseksi.

Keksinnön mukaiselle rikotuslaitteelle on tunnusomaista se, että pi-dätinelementti on sovitettu työkalua pidättäessään rullaamaan mainitun kes-15 kiakselinsa ympäri ja liikkumaan iskulaitteen iskusuunnassa sekä samalla rullatessaan muuttamaan poikkileikkausmuotoaan tilavuudeltaan pienenevässä tilassa.

Keksinnön olennainen ajatus on, että iskuvasaran työkalun liike iskusuunnassa rajoitetaan elastisesta materiaalista muodostetun pidätinelemen-20 tin avulla. Pidätinelementti on sovitettu työkalun ja sopivasti muotoillun tukipin-nan väliseen tilaan. Pidätinelementin poikkileikkauksen keskiakseli on paikoil-leen sovitettuna poikittain työkalun pituusakseliin nähden. Edelleen tukipinta : on tuettu iskuvasaran runkoon tai suojakoteloon olennaisesti liikkumattomasti.

Pidätinelementin poikkileikkaus on olennaisesti pyöreä, jolloin elementti on : 25 työkalun liikettä pysäyttäessään järjestetty rullaamaan poikkileikkauksensa keskiakselin ympäri työkalun ja tukipinnan rajoittamassa tilassa. Rullaamisen ansiosta pidätinelementti kuluu tunnettuja ratkaisuja vähemmän, jonka vuoksi sen käyttöikä on pidempi. Pidätinelementti on edullisesti silmukka, jolloin sitä varten muodostettu tila on rengasmainen. Pyörähdyssymmetriset muodot ovat ‘; 30 valmistusteknisesti helpompia ja halvempia.

t l •; Samalla, kun pidätinelementti rullaa, se muuttaa poikkileikkausmuo- toaan. Pidätinelementin tilan iskusuuntaiset pinnat on muotoiltu viistoiksi. Täl-; ; löin normaalin käyttöalueen ylittänyt työkalu saa aikaan tilavuuden pienenemi- : sen mainitussa tilassa. Viistot pinnat on edullisesti muotoiltu sopivasti niin, että 35 pidätinelementin poikkileikkausmuodon muutos ja siitä aiheutuva työkalun is-kusuuntaista liikettä vastustava voima kasvavat progressiivisesti työkalun liike- 112450 4 pituuteen verrannollisesti, kun työkalu on ylittänyt määritellyn normaalin toiminta-alueen. Tällöin tyhjästä iskusta aiheutuvat voimat otetaan hallitusti vastaan ja pysäytysmatka on pitkä, jopa kymmenkertainen jäykillä metallisilla pidätinta-peilla aikaansaatuun pysäytysmatkaan verrattuna. Iskuvasaran rakenteeseen 5 pysäytyksestä kohdistuvat kuormitukset jäävät näin olennaisesti alemmiksi. Siitä huolimatta, että pysäytysmatka on keksinnössä olennaisesti aiempaa pidempi, vie rullaava pidätinelementti selvästi vähemmän tilaa kuin tunnetut ratkaisut.

Poikkileikkaukseltaan olennaisesti pyöreän pidätinelementin ja työ-10 kalun/tukipinnan välinen kosketuspinta on viivamainen, mutta kun pidätinelementti litistyy kuormituksen alaisena, kasvaa kosketuspinta. Mitä suurempi on kuormitus, sitä suurempi on kosketuspinta-ala. Muotoutuva pidätinelementti tasaa näin pintapaineita vastinpinnoissa. Edellä mainittujen seikkojen ansiosta iskuvasaran rakenteeseen työkalua pysäytettäessä kohdistuvat voimat ovat 15 aiempaa pienempiä ja ne hallitaan paremmin, minkä vuoksi iskuvasaraa ei tarvitse mitoittaa niin tukevaksi ja massiiviseksi. Tämän ansiosta rakenne voi olla kevyempi ja halvempi valmistaa. Lisäksi tällaista iskuvasaraa on helpompi käsitellä. Pidätinelementin mitoituksella ja materiaalin valinnalla sekä edelleen työkalun olakkeen ja tukipinnan muotoilulla voidaan varsin yksinkertaisella ta-20 valla vaikuttaa työkalun pidätykseen ja pysäytysvoimien vaimentamiseen. Pidätinelementti on yksinkertainen kulutuskappale, joka on halpa valmistaa ja M, helppo vaihtaa.

V Edelleen on keksinnön edullisen sovellutusmuodon olennaisena ajatuksena se, että työkalu ja tukipinta on muotoiltu niin, että pysäytystapah-: 25 tuman lopuksi pidätinelementin tila olennaisesti sulkeutuu. Tällöin elastinen pi dätinelementti muotoutuu puristusvoiman vaikutuksesta olennaisesti mainitun .·· sulkeutuvan tilan muotoa vastaavaksi. Kun pidätinelementti on elastista mate riaalia kuten kumia, joka on olennaisesti kokoonpuristumatonta, ei työkalu . . pääse enää etenemään, vaan pysähtyy lopulta tähän ääriasemaan.

30 Keksinnön erään toisen edullisen toteutusmuodon mukaan työkalun yläpäässä on holkkimainen ohjainosuus. Työkalu on osittain sisäkkäin iskulait-teen alaosan kanssa. Tällöin työkalun yläpään halkaisija on suuri, minkä ansiosta pidätinelementin ja työkalun sekä vastaavasti pidätinelementin ja tukipinnan välinen kontaktipinta voi olla suuri. Edelleen työkalu voi olla aiempaa lyhy-: ·; 35 empi ja tukevampi.

112450 5

Keksinnön eräässä kolmannessa edullisessa toteutusmuodossa tu-kipinta on muodostettu suojakotelon alaosaan, sen sisäpuoliseen pintaan. Työkalun yläosaan on muodostettu viistolla pinnalla varustettu olake. Pidätin-elementti on sovitettu tässä konstruktiossa työkalun ja suojakoteloon muodos-5 tetun tukipinnan väliseen tilaan. Tällöin suojakotelo antaa iskuvasaralle hyvän suojan kolhuja ja epäpuhtauksia vastaan. Tarvittaessa pidätinelementti voi toimia vielä työkalun ja suojakotelon välissä tiivisteenä.

Neljännen edullisen sovellutusmuodon olennaisena ajatuksena on, että työkalu on yläpäästään holkkimainen ja se ulottuu iskulaitteen alaosan 10 ympärille. Tukipinta on muodostettu iskulaitteen runkoon ja vastaavasti työkalun yläosaan on muodostettu ura, jolloin pidätinelementti on sovitettu iskulaitteen rungon ja työkalun väliseen tilaan.

Edelleen on keksinnön viidennen edullisen sovellutusmuodon ajatuksena se, että suojakotelon alaosa ulottuu iskulaitteen etupään alapuolelle. 15 Tukipinta ja pidätinelementti on tällöin sijoittuneena suojakotelon etupäähän, jolloin työkalun ohjainholkki on niiden yläpuolella. Työkalun varren ja holkki-maisen osuuden välinen viisto pinta puristaa pidätinelementtiä tukipintaa vasten työkalua pysäytettäessä.

Keksintöä selitetään tarkemmin oheisissa piirustuksissa, joissa 20 kuvio 1a esittää kaavamaisesti erästä keksinnön mukaista isku- vasaraan sivultapäin nähtynä ja osittain aukileikattuna, kuviot 1b ja 1c esittävät suurennettuna yksityiskohtia kuvion 1a mukaisesta iskuvasarasta työkalun eri asennoissa, kuvio 2a esittää kaavamaisesti osaa eräästä toisesta keksinnön 25 mukaisesta iskuvasarasta sivultapäin nähtynä ja aukileikattuna, sekä kuvio 2b samaa iskuvasaraa tilanteessa, jossa työkalun iskusuuntaista liikettä pidätetään, kuvio 3 esittää kaavamaisesti osaa eräästä kolmannesta keksinnön mukaisesta iskuvasarasta sivultapäin nähtynä ja aukileikattuna, 30 kuviot 4a - 6 esittävät kaavamaisesti eräitä keksinnön mukaisia pi- dätinelementtejä.

:' ‘. Kuvioiden numeroinnit vastaavat toisiaan.

: ‘ Kuviossa 1a on esitetty yksinkertaistettuna eräs keksinnön mukai nen iskuvasara. Iskulaitteen 1 sisällä on iskumäntä 2, joka liikkuu laitetta käy-; 35 tettäessä aksiaaiisuunnassa edestakaisin. Iskumäntää liikutetaan tavallisesti hydraulinesteen paineella, mutta myös pneumaattinen ja sähköinen käyttö 112450 6 ovat mahdollisia. Iskulaitteen rakenne ja toiminta ovat alan ammattimiehelle sinänsä tuttuja, minkä vuoksi niitä ei tässä yhteydessä selosteta yksityiskohtaisesti. Iskusuunnassa A on iskulaitteen jatkeella eli iskulaitteen etupäässä työkalu 3, jossa on iskupinta 4, johon iskumännän etupää iskee. Huomautetta-5 koon, että tässä hakemuksessa iskuvasaran ala- ja etupäähän viitattaessa tarkoitetaan laitteen työkalunpuoleista päätä. Tässä toteutuksessa työkalun yläpäässä on holkkimainen ohjainosa 5, joka ulottuu suunnitellun etäisyyden verran iskulaitteen 1 etupään ympärille. Koska työkalu ja iskulaite ovat keskenään osittain sisäkkäin, voi niiden muodostama kokonaisuus olla merkittävästi 10 perinteisiä ratkaisuja lyhyempi ja tukevampi. Iskulaitteen ja työkalun ohjain-osan 5 välissä on laakeriholkki 6, minkä ansiosta työkalu voi liukua iskulaitteen suhteen. Tavallisesti laakeriholkki on sovitettu juuri kuviossa esitetyllä tavalla iskulaitteen yhteyteen, mutta kuten kuviosta 3 jäljempänä nähdään, voi laakeriholkki vaihtoehtoisesti olla sovitettuna koteloon tai työkaluun. Laakeriholkki 15 on jotain sopivaa liukulaakerimateriaalia kuten muovimateriaalia tai laakerime-tallia, jolloin sitä ei tarvitse jatkuvasti voidella. Selvää on, että työkalun varsi 7 ja sen uloin pää voidaan muotoilla ja mitoittaa kutakin käyttötarkoitusta varten sopivammalla tavalla. Edelleen on iskulaitteen ympärille sovitettu kotelo 8, joka suojaa iskulaitetta epäpuhtauksilta ja kolhuilta. Suojakotelon ja iskulaitteen vä-20 Iissä voi olla vaimennuselementtejä 9 vaimentamassa tärinää ja melua. Edelleen suojakotelon alapään ja työkalun välissä on tiiviste 10, joka estää epä-’ puhtauksien pääsyn kotelon sisään. Rikotuslaitteen yläpäässä on kiinnitysosa 11, jossa on kiinnitysaukot tai vastaavat välineet rikotuslaitteen kytkemiseksi :, ‘ i kaivukoneeseen tai vastaavaan. Iskulaite ja suojakotelo on liitetty esimerkiksi •Y · 25 kiinnitysruuveilla 12 kiinnitysosan laippaan 13. Laite kokoonpannaan niin, että iskulaite liitetään kiinnitysosaan, jonka jälkeen työkalu sovitetaan paikoilleen ja lopuksi suojakotelo pujotetaan altapäin iskulaitteen ympärille ja kiinnitetään kiinnitysosaan.

Kuvion mukaisessa ratkaisussa työkalun pidätinjärjestelyyn kuuluu t 30 työkalun yläosaan muodostettu viistosti radiaalisuunnassa ulospäin laajeneva olakeosuus 14, pidätinelementti 15 sekä pidätinelementin tukipinta 16. Kuten kuviosta nähdään, on pidätinelementti sovitettu työkalun ja kotelon 8 väliin so-Y : pivasti muotoiltuun tilaan. Tässä toteutusmuodossa tukipinta 16 on muodostet tu suojakotelon sisäpintaan, tiivisteen 10 yläpuolelle. Pidätinelementti 15 on • Y 35 elastisesta materiaalista kuten esimerkiksi kumista, muovista tai niiden seok-' ‘ sesta muodostettu kappale, joka edullisesti ympäröi työkalun yläpäätä. Tällöin 112450 7 konstruktiossa ei ole perinteiseen tapaan poikittaisia läpiaukkoja pidätintappe-ja varten, vaan rakenne on tiivis ja kestävä. Elastisella materiaalilla tarkoitetaan tässä hakemuksessa yleisesti sellaista materiaalia, joka muotoutuu puristusvoiman vaikutuksesta ja joka voimavaikutuksen lakattua palautuu olennai-5 sesti alkuperäiseen muotoonsa. Elastinen materiaali voi olla olennaisesti ko-koonpuristumatonta tai kokoonpuristuvaa. Pidätinelementti on edullisesti kuvioiden 4a ja 4b mukainen suljetun silmukan muotoinen rengas, joka on esimerkiksi valettu. Aivan hyvin elementti voi olla myös tietyn pituinen tankomai-nen kappale, joka on taivutettu silmukaksi työkalun ja tukipinnan väliseen ti-10 laan. Viimeksi mainitussa tapauksessa pitkästä aihiotangosta voidaan katkaista sopivan pituinen tanko tai useita tankoja kuten kuviossa 5, joista pidätinelementti muodostetaan. Pidätinelementin poikkileikkaus on edullisesti pyöreä. Poikkileikkaus voi olla myös jonkin verran soikea tai monikulmio, kunhan pidätinelementti terää pidättäessään voi rullata poikkileikkauksensa keskiakselin 15 ympäri jäljempänä esitettävällä tavalla. Kun pidätinelementti on järjestetty kuormitettuna ollessaan olennaisesti vain rullaamaan, eikä merkittävästi liukumaan, ehkäistään pidätinelementin kulumista.

Normaalin rikotuksen aikana työkaluun aiheutetut iskupulssit ottaa vastaan operoitava kohde, jolloin työkalu liikkuu iskusuunnassa A ainoastaan 20 rajoitetun etäisyyden verran. Työkalun olakkeen 14 ja pidätinelementin keskinäinen asema on mitoitettu niin, että normaalin iskutoiminnan aikana olake ei ole kosketuksissa pidätinelementin kanssa, vaan työkalu liikkuu pidätinelementin suhteen olennaisesti vapaasti laakeriholkin 6 ohjaamana. Tämä tilanne .' : on esitetty kuviossa 1a.

* · .' · 25 Kuvioissa 1 b ja 1 c on esitetty eräitä työkalun pidätinjärjestelyn yksi- tyiskohtia, kun työkalu on esimerkiksi ns. tyhjän iskun vuoksi päässyt siirty- ’: mään iskusuunnassa A ulospäin yli sallitun liikealueensa B. Mainittu tyhjä isku voi tapahtua silloin, kun työkalu ei ole kunnolla tuettuna kohteeseen ja kuiten- :v. kin sille annetaan iskuja. Kuvion 1b tilanteessa työkalun olake 14 on siirtynyt ]··, 30 pidätinelementin 15 kohdalle, jolloin olakkeen kiilamainen pinta alkaa purista- * > maan pidätinelementtiä tukipintaa 16 vasten. Koska pidätinelementin ja työka-’·· lun välille muodostuu tällöin kitkavoima, alkaa pidätinelementti rullata poikki- t’ ’ ’: leikkauksensa keskiakselin ympäri suunnassa C, jolloin se samalla etenee yh dessä työkalun kanssa iskusuunnassa A. Edelleen, koska tukipinta 16 on tehty 35 alaosastaan viistoksi, pidätinelementti joutuu rullaamisen aikana koko ajan muuttamaan muotoaan tilavuudeltaan pienenevässä tilassa työkalun ja tuki- 112450 8 pinnan välisessä tilassa. Pidätinelementin rullaaminen ja muodonmuutos vaatii energiaa, minkä seurauksena työkalun liike ulospäin alkaa vähitellen hidastua. Kuviossa 1c työkalu on esitetty ala-asennossa, jossa työkalun ja tukipinnan välinen tila on olennaisesti sulkeutunut, eikä pidätinelementti enää pääse rul-5 laamaan, eikä muuttamaan muotoaan. Lopulta työkalun liike pysähtyy tähän asentoon. Kun rikotusta jatketaan tyhjän iskun jälkeen normaalilla tavalla, is-kuvasaraa painetaan jälleen kohdetta vasten ja työkalu siirtyy suunniteltuun is-kupisteeseen. Edelleen tukipinta on muotoiltu niin, että elastinen pidätinelementti palautuu alkuperäiseen muotoonsa ja pääsee palamaan normaaliin 10 asemaansa.

Kuvion 1a mukaisessa ratkaisussa pidätinelementti 15' voi lisäksi toimia tiivisteenä suojakotelon ja työkalun välillä, kun se mitoitetaan sopivasti. Tällöin erillistä tiivistettä 10 ei enää välttämättä tarvita.

Kuvioissa 2a ja 2b on esitetty osa eräästä toisesta konstruktiosta. 15 Kuviossa 2a on laite normaalissa käyttötilanteessa ja vastaavasti kuviossa 2b on esitetty työkalun pysäytys keksinnön periaatteen mukaisesti, kun työkalu on ylittänyt sallitun aksiaalisuuntaisen liikealueensa B. Tässä konstruktiossa työkalua ympäröivä pidätinelementti 15 on työkalun asentamisen jälkeen pujotettu työkalun ohjainholkin 5 yläosan sisäpuolelle muodostettuun uraan 18, joka 20 on muotoiltu tätä tarkoitusta varten. Pidätinelementin paikoilleen pujottamista varten iskulaitteen rungon ulkopintaan on muodostettu asennuskolo 30. Edelleen on iskulaitteen 1 rungon ulkopintaan muodostettu tukipinta 16. Pidätin- · : elementti sijaitsee uran 18 ja asennuskolon 30 rajoittamassa rengasmaisessa · tilassa. Rengasmainen tila on mitoitettu niin, että työkalu voi normaalin isku- ; 25 toiminnan aikana liikkua pidätinelementin estämättä. Tukipinnassa on radiaali- : suunnassa ulospäin suunnattu olake 19, jota vasten pidätinelementti painuu ‘ : työkalun ylittäessä normaalin liikealueensa B. Tämä tilanne on esitetty kuvios sa 2b. Pidätinelementti on rullannut akselinsa ympäri ja siirtynyt alaspäin ola-kettä 19 vasten. Olakkeen viiston pinnan vaikutuksesta elementti on samalla * · 30 litistynyt. Pidätinelementin rullaaminen ja poikkileikkausmuodon muutos vai- • · mentävät työkalun pysäytyksestä aiheutuvat voimat. Tämä rakenne soveltuu • ' · mm. iskuvasaroihin, joissa ei ole suojakoteloa.

:,,,: Kuvion 3 mukaisessa laitteessa suojakotelo 8 ulottuu iskulaitteen 1 , * , etuosan alapuolelle, jolloin työkalun ohjainholkki 5 on kokonaan suojakotelon 35 sisällä. Laakeriholkki 6 on sovitettu kotelon ja työkalun väliin. Pidätinelementti 15 on suojakotelon 8 alaosaan muodostetun tukipinnan 16 ja työkalun varren 112450 9 7 väliin jäävässä rengasmaisessa tilassa. Tukipinta on muotoiltu sopivalla tavalla. Työkalun ohjainholkin 5 ja varren 7 välinen viisto olake 14 puristaa työkalua pysäytettäessä pidätinelementtiä 15 ja saa sen rullaamaan poikkileikkauksensa keskiakselin ympäri, jolloin elementti liikkuu iskusuunnassa ja asettuu 5 lopulta tukipinnan alaosan viistoa pintaa vasten. Samalla elementti muuttaa poikkileikkausmuotoaan siihen kohdistuvien puristusvoimien vaikutuksesta.

Kuviossa 4a on esitetty eräs keksinnön mukainen pidätinelementti 15 iskusuunnasta päin nähtynä ja kuviossa 4b vastaava elementti poikkileikat-tuna ja rikotuslaitteen sivulta päin nähtynä. Kyseinen pidätinelementti on sulje-10 tun silmukan muotoinen, sen poikkileikkaus 20 on olennaisesti pyöreä ja edelleen sen poikkileikkauksen keskiakseli 21 asettuu iskuvasarassa iskusuuntaan A nähden poikittain. Edelleen pidätinelementti voi kuviossa 5 esitetyllä tavalla muodostua yhdestä tai useista erillisestä pitkänomaisesta tangosta 22 ja 23, jotka on taivutettu niin, että ne muodostavat yhtenäisen silmukan, tai taivutet-15 tujen tankojen välillä voi olla tarvittaessa rako. Vaihtoehtoisesti voidaan kuvion 6 mukaisia suoria tankoja käyttää keksinnön mukaisina pidätinelementteinä silloin, kun niiden ei ole tarpeen ympäröidä työkalua. Tällöin tankomaiset pidä-tinelementit sovitetaan työkalun poikkisuuntaisiin aukkoihin, jotka on muotoiltu iskusuunnassa pitkänomaisiksi.

20 Kuvioissa 1a - 5 esitetyt pidätinratkaisut sallivat työkalun kääntymi- , sen rikotuksen aikana. Mikäli työkalun asennon iskulaitteeseen nähden halu- taan pysyvän muuttumattomana, esimerkiksi muotoiltuja talttateriä käytettäes- : sä, voidaan pidätinelementti ja pidätinelementin tila muodostaa pyörähdys- • « ! symmetrisestä muodosta poikkeavaksi, esimerkiksi soikeaksi, jolloin työkalun · 25 kääntyminen pituusakselinsa ympäri rikotuksen aikana estyy. Kääntyminen \ '" i voidaan estää lisäksi muotoilemalla työkalun ohjainpinta ja iskulaitteen tai ko telon työkalua vasten tuleva vastinpinta esimerkiksi soikeaksi tai monikulmiok- * * * si, jolloin kääntymisestä aiheutuvat voimat eivät rasita pidätinelementtiä.

Piirustukset ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollis-30 tamaan keksinnön ajatusta. Yksityiskohdiltaan keksintö voi vaihdella patenttivaatimusten puitteissa. Niinpä kuvioissa esitetystä poiketen pidätinelementtejä voi olla useita ja ne voivat olla sovitettuna toisiinsa nähden iskusuunnassa eri poikkileikkaustasoon, joko työkalua ympäröiviksi silmukoiksi tai esimerkiksi poikittaisiksi suoriksi tangoiksi. Tällöin kutakin pidätinelementtiä varten on t 35 muodostettu oma tukipinta ja työkalussa on sopivalla kohtaa olake. Edelleen voi rikotuslaitteen etuosa olla irrotettavissa oleva vaihdettava yksikkö. Tämä ei 112450 10 ole ollut aiemmin mahdollista, koska pysäytysvoimat ja rakenteisiin kohdistuvat kuormitukset ovat olleet hyvin suuria. Kuvioon 1a on asian havainnollistamiseksi merkitty katkoviivalla 17 irrotettavan osuuden ja kotelon 8 muun osuuden välinen liitoskohta. Irrotettava etuosa 30 käsittää pidätinelementin tukipinnan 5 16, paikoilleen sovitetun pidätinelementin 15 sekä edelleen tiivisteen 10. Täl löin käytössä kolhiintunut ja kulunut etuosa voidaan kätevästi korvata uudella etuosalla. Samalla myös pidätinelementti ja tiiviste tulevat vaihdettua. Ratkaisun eräänä etuna on myös se, että irrottamalla etuosa voidaan tarvittavat huollot ja korjaukset iskulaitteeseen samoin kuin työkalun ja sen laakeriholkin vaih-10 to suorittaa kätevästi muuta rakennetta purkamatta. Edelleen voi esimerkiksi kuvion 2a mukaisessa ratkaisussa tukipinta 16 olla muodostettu erilliseen hoikkiin tai vastaavaan kappaleeseen, joka on tuettu iskulaitteen 1 runkoon. Lopuksi huomautetaan, että keksintöä voidaan aivan hyvin soveltaa muunkin-laisten työkalujen yhteydessä, kuin hakemuksen kuvioissa on esitetty.

t »

Claims (11)

1. Rikotuslaite, joka käsittää iskulaitteen (1) ja sen aksiaalisella jatkeella työkalun (3), iskulaitteessa on iskumäntä (2), joka on sovitettu teke-5 mään edestakaista aksiaalisuuntaista liikettä ja sovitettu iskemään työkalun is-kupintaan (4) iskupulssin muodostamiseksi työkaluun, jolloin työkalu välittää iskupulssin edelleen rikotettavaan kohteeseen, ja jossa rikotuslaitteessa on työkalunpidätin, jolla rajoitetaan työkalun aksiaalisuuntainen liike iskulaitteesta poispäin, jolloin työkalunpidätin käsittää ainakin yhden elastista materiaalia 10 olevan pidätinelementin (15), joka on poikkileikkaukseltaan olennaisesti pyöreä kappale, ja jonka poikkileikkauksen keskiakseli (21) on poikittain työkalun pituusakseliin nähden, ja jossa rikotuslaitteessa pidätinelementti (15) on sovitettu työkalun (3) ja tukipinnan (16) väliseen tilaan, jolloin työkalun ja tukipin-nan keskinäinen aksiaalisuuntainen liike työkalun pidätyksen aikana on järjes-15 tetty aikaansaamaan tilavuuden muutoksen mainitussa pidätinelementin tilassa,tunnettu siitä, että pidätinelementti on sovitettu työkalua pidättäessään rullaamaan mainitun keskiakselinsa ympäri ja liikkumaan iskulaitteen isku-suunnassa sekä samalla rullatessaan muuttamaan poikkileikkausmuotoaan tilavuudeltaan pienenevässä tilassa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rikotuslaite, tunnettu siitä, että tila, johon pidätinelementti (15) on sovitettu, on työkalun pidätyksen lo-puksi sovitettu olennaisesti sulkeutumaan.

\· 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen rikotuslaite, tunnettu * ► ; siitä, että pidätinelementti (15) on olennaisesti kokoonpuristumatonta elastista i\\ 25 materiaalia.

;"' 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen rikotuslaite, tunnettu siitä, . . että pidätinelementti (15) on kumia tai kumiseosta tai muovia tai muoviseosta.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen rikotuslaite, ;v tunnettu siitä, että pidätinelementti (15) on suljetun silmukan muotoinen.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-4 mukainen rikotuslaite, tunnettu siitä, että pidätinelementti (15) koostuu yhdestä tai useammasta ; tankomaisesta kappaleesta, jotka on taivutettu muodostamaan silmukan.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen rikotuslaite, tunnettu siitä, että työkalun (3) yläosassa on holkkimainen ohjainosa (5), 35 ja että työkalu ja iskulaite (1) ovat toistensa suhteen osittain sisäkkäin. 12 1 12450

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen rikotuslaite, tunnettu siitä, että rikotuslaite käsittää suojakotelon (8), jonka sisällä isku-laite ja työkalun yläpää sijaitsevat, että tukipinta (16) on muodostettu suojakotelon alaosan sisäpintaan, että pidätinelementti (15) on sovitettu työkalun (3) ja 5 tukipinnan (16) väliin jäävään tilaan, että työkalun yläosassa on radiaalisuun-nassa ulospäin ulottuva olake (14), joka olake käsittää iskusuunnassa (A) viiston pinnan, että työkalun liikuttua iskusuunnassa (A) ennalta määritellyn normaalin liikealueen (B) ylitse, on olakkeen (14) viisto pinta sovitettu puristamaan pidätinelementtiä (15) ja aiheuttamaan yhdessä tukipinnan (16) kanssa 10 pidätinelementin rullaamisen poikkileikkauksensa keskiakselin (21) ympäri sekä edelleen pidätinelementin poikkileikkausmuodon muutoksen.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen rikotuslaite, tunnettu siitä, että pidätinelementti (15) on silmukan muotoinen ja elementin poikkileikkauksen halkaisija on mitoitettu työkalun (3) ja tukipinnan (16) väliin jäävän ren- 15 gasmaisen tilan suhteen niin, että se toimii tiivisteenä suojakotelon (8) ja työkalun (3) välissä.

10. Patenttivaatimuksen 7 mukainen rikotuslaite, tunnettu siitä, että holkkimaisen ohjainosuuden (5) yläosan sisäpuoliseen pintaan on muodostettu ura (18), että tukipinta (16) on muodostettu iskulaitteen rungon ulko- 20 pintaan, että työkalun yläosan ja iskulaitteen välissä on rengasmainen tila, johon pidätinelementti (15) on sovitettu, että tukipinta (16) käsittää radiaalisuun-nassa ulospäin ulottuvan olakkeen (19), jota vasten pidätinelementti (15) on sovitettu puristumaan työkalua pysäytettäessä ja että olakkeen (19) vastinpinta ; on muotoiltu viistoksi.

11. Patenttivaatimuksen 7 mukainen rikotuslaite, tunnettu siitä, että rikotuslaite käsittää suojakotelon (8), jonka sisällä iskulaite ja työkalun yläpää sijaitsevat, että suojakotelo ulottuu iskulaitteen etuosan ja työkalun holkkimaisen ohjainosuuden (5) alapuolelle, että tukipinta (16) on muodostettu suojakotelon alaosan sisäpuoliseen pintaan ja että ohjainosuuden (5) ja työka- 30 lun varren (7) välinen osuus muodostaa viiston olakepinnan, joka työkalua pysäytettäessä puristaa pidätinelementtiä. is 1 12450