FI111838B - Menetelmä noen muuttamiseksi hiilimonoksidiksi ja hiilidioksidiksi - Google Patents

Menetelmä noen muuttamiseksi hiilimonoksidiksi ja hiilidioksidiksi Download PDF

Info

Publication number
FI111838B
FI111838B FI940169A FI940169A FI111838B FI 111838 B FI111838 B FI 111838B FI 940169 A FI940169 A FI 940169A FI 940169 A FI940169 A FI 940169A FI 111838 B FI111838 B FI 111838B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
vanadium
process according
oxidation treatment
soot
carried out
Prior art date
Application number
FI940169A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI940169A0 (fi
FI940169A (fi
Inventor
Henricus Martinus Gerardu Tils
Original Assignee
Shell Int Research
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Family has litigation
First worldwide family litigation filed litigation Critical https://patents.darts-ip.com/?family=8213570&utm_source=google_patent&utm_medium=platform_link&utm_campaign=public_patent_search&patent=FI111838(B) "Global patent litigation dataset” by Darts-ip is licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International License.
Application filed by Shell Int Research filed Critical Shell Int Research
Publication of FI940169A0 publication Critical patent/FI940169A0/fi
Publication of FI940169A publication Critical patent/FI940169A/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI111838B publication Critical patent/FI111838B/fi

Links

Classifications

    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C01INORGANIC CHEMISTRY
    • C01GCOMPOUNDS CONTAINING METALS NOT COVERED BY SUBCLASSES C01D OR C01F
    • C01G31/00Compounds of vanadium
    • C01G31/02Oxides
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C10PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10LFUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L3/00Gaseous fuels; Natural gas; Synthetic natural gas obtained by processes not covered by subclass C10G, C10K; Liquefied petroleum gas
    • C10L3/06Natural gas; Synthetic natural gas obtained by processes not covered by C10G, C10K3/02 or C10K3/04
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C01INORGANIC CHEMISTRY
    • C01BNON-METALLIC ELEMENTS; COMPOUNDS THEREOF; METALLOIDS OR COMPOUNDS THEREOF NOT COVERED BY SUBCLASS C01C
    • C01B3/00Hydrogen; Gaseous mixtures containing hydrogen; Separation of hydrogen from mixtures containing it; Purification of hydrogen
    • C01B3/02Production of hydrogen or of gaseous mixtures containing a substantial proportion of hydrogen
    • C01B3/32Production of hydrogen or of gaseous mixtures containing a substantial proportion of hydrogen by reaction of gaseous or liquid organic compounds with gasifying agents, e.g. water, carbon dioxide, air
    • C01B3/34Production of hydrogen or of gaseous mixtures containing a substantial proportion of hydrogen by reaction of gaseous or liquid organic compounds with gasifying agents, e.g. water, carbon dioxide, air by reaction of hydrocarbons with gasifying agents
    • C01B3/36Production of hydrogen or of gaseous mixtures containing a substantial proportion of hydrogen by reaction of gaseous or liquid organic compounds with gasifying agents, e.g. water, carbon dioxide, air by reaction of hydrocarbons with gasifying agents using oxygen or mixtures containing oxygen as gasifying agents
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C10PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10JPRODUCTION OF PRODUCER GAS, WATER-GAS, SYNTHESIS GAS FROM SOLID CARBONACEOUS MATERIAL, OR MIXTURES CONTAINING THESE GASES; CARBURETTING AIR OR OTHER GASES
    • C10J3/00Production of combustible gases containing carbon monoxide from solid carbonaceous fuels
    • C10J3/72Other features
    • C10J3/82Gas withdrawal means
    • C10J3/84Gas withdrawal means with means for removing dust or tar from the gas
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C10PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10KPURIFYING OR MODIFYING THE CHEMICAL COMPOSITION OF COMBUSTIBLE GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE
    • C10K1/00Purifying combustible gases containing carbon monoxide
    • C10K1/08Purifying combustible gases containing carbon monoxide by washing with liquids; Reviving the used wash liquors
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C22METALLURGY; FERROUS OR NON-FERROUS ALLOYS; TREATMENT OF ALLOYS OR NON-FERROUS METALS
    • C22BPRODUCTION AND REFINING OF METALS; PRETREATMENT OF RAW MATERIALS
    • C22B34/00Obtaining refractory metals
    • C22B34/20Obtaining niobium, tantalum or vanadium
    • C22B34/22Obtaining vanadium
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C10PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10JPRODUCTION OF PRODUCER GAS, WATER-GAS, SYNTHESIS GAS FROM SOLID CARBONACEOUS MATERIAL, OR MIXTURES CONTAINING THESE GASES; CARBURETTING AIR OR OTHER GASES
    • C10J2300/00Details of gasification processes
    • C10J2300/09Details of the feed, e.g. feeding of spent catalyst, inert gas or halogens
    • C10J2300/0953Gasifying agents
    • C10J2300/0959Oxygen
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C10PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10JPRODUCTION OF PRODUCER GAS, WATER-GAS, SYNTHESIS GAS FROM SOLID CARBONACEOUS MATERIAL, OR MIXTURES CONTAINING THESE GASES; CARBURETTING AIR OR OTHER GASES
    • C10J2300/00Details of gasification processes
    • C10J2300/16Integration of gasification processes with another plant or parts within the plant
    • C10J2300/1687Integration of gasification processes with another plant or parts within the plant with steam generation
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C10PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10JPRODUCTION OF PRODUCER GAS, WATER-GAS, SYNTHESIS GAS FROM SOLID CARBONACEOUS MATERIAL, OR MIXTURES CONTAINING THESE GASES; CARBURETTING AIR OR OTHER GASES
    • C10J2300/00Details of gasification processes
    • C10J2300/18Details of the gasification process, e.g. loops, autothermal operation
    • C10J2300/1846Partial oxidation, i.e. injection of air or oxygen only

Landscapes

  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Organic Chemistry (AREA)
  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Chemical Kinetics & Catalysis (AREA)
  • Oil, Petroleum & Natural Gas (AREA)
  • Combustion & Propulsion (AREA)
  • General Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Inorganic Chemistry (AREA)
  • Mechanical Engineering (AREA)
  • Materials Engineering (AREA)
  • Manufacturing & Machinery (AREA)
  • Metallurgy (AREA)
  • Health & Medical Sciences (AREA)
  • General Health & Medical Sciences (AREA)
  • Manufacture And Refinement Of Metals (AREA)
  • Industrial Gases (AREA)
  • Inorganic Compounds Of Heavy Metals (AREA)
  • Processing Of Solid Wastes (AREA)
  • Hydrogen, Water And Hydrids (AREA)
  • Carbon And Carbon Compounds (AREA)
  • Gasification And Melting Of Waste (AREA)
  • Vending Machines For Individual Products (AREA)
  • Catalysts (AREA)

Description

111838
Menetelmä noen muuttamiseksi hiilimonoksidiksi ja hiilidioksidiksi
Keksintö koskee menetelmää noen muuttamiseksi 5 oleellisesti hiilimonoksidiksi ja hiilidioksidiksi, joka noki sisältää suhteellisen suuria määriä osittain hapetettua vanadiinia ja on saatu kaasutusmenetelmällä.
On hyvin tunnettua, että erilaisissa teollisuudessa, erityisesti öljyteollisuudessa kaupallisesti suorite-10 tuissa operaatioissa muodostuu melko suuria määriä hiili-pitoisia materiaaleja. Esimerkkejä tällaisista operaatioista ovat hiilivetypitoisten materiaalien kuumentaminen uuneissa, mikä väistämättä johtaa hiilipitoisiin kerrostumiin uunien eri osissa ja muuhun laitteistoon johtaviin 15 siirtolinjoihin; hyvin tunnetut katalyyttiset krakkaus-prosessit, joita normaalisti käytetään olosuhteissa, jotka sallivat hiilipitoisten materiaalien kerrostumisen katalyyttisille partikkeleille, jotka on sitten alistettava regenerointikäsittelylle, samoin kuin kaasutusmenetelmät 20 kuten kaasun, öljyn ja hiilen kaasutus.
Menetelmissä öljyn ja hiilen kaasuttamiseksi muo-: dostuu väistämättä hiilipitoisia materiaaleja, joita usein : : : kutsutaan noeksi. Ne jäävät jäljelle jäännöshiilenä sen ·;··· jälkeen kun hukkalämmöntalteenottovaihe on suoritettu 25 kaasutusprosessin jälkeen suurpainehöyryn tuottamiseksi. Reaktorin ulostulokaasut hukkalämmön talteenotosta sisäl-['[·' tävät tällaista jäännöshiiltä, jota ei normaalisti poiste ta (moninkertaisella) vesipesulla mainitusta kaasusta, joka kerätään puhtaana kaasuna.
• · · ’· 30 Tekniikan tasolla tunnetaan muutamia tekniikoita • · » kaasutusmenetelmässä muodostuneen noen käsittelemiseksi. Eräs hyvin tunnettu ja kaupallisesti käytetty tekniikka ....: käsittää pelletöintiprosessin, jossa käytetään tislettä tai jätepolttoöljyä muodostamaan agglomeraatteja, jotka *· ·’ 35 voidaan erottaa pesuvedestä. Tämä prosessi on pohjimmil- 2 111838 taan märkäprosessi, jossa muodostuu hiilipellettejä, joita voidaan sekoittaa takaisin syötettävään raaka-aineeseen tai raskaaseen polttoöljyyn, ja tarvittaessa homogenisoin-nin jälkeen, kierrättää kaasutusreaktoriin tai käyttää 5 polttoaineena.
Eräs toinen mahdollisuus muodostuneiden hiilipi-toisten materiaalien käsittelyyn käsittää nk. mineraaliöl-jy-noen talteenottoprosessi, joka on erityisen sopiva käsiteltäessä nokea, joka on muodostunut kaasutettaessa ras-10 kaita raaka-aineita kuten "visbroken"-jäännöstä tai erilaisia asfaltteja. Taaskin muodostuu hiilipitoinen suspensio, mutta sen jälkeen kun se on alistettu vesipesukäsit-telylle, se alistetaan sitten uuttolaitteessa maaöljyllä käsittelylle, muodostaen täten maaöljy/noki-agglomeraatte-15 ja. Tällaiset agglomeraatit erotetaan läsnä olevasta ve destä, ja muutetaan seuraavaksi pumpattavaksi seokseksi syötettävän raaka-aineen kanssa.
Koska hiilipitoisen jäännösmateriaalin kuten noen poistaminen vaikuttaa hyvin kalliilta osalta koko kaasu-20 tusmenetelmästä, on paljon kiihokkeita halvempia ja tehokkaampia tapoja kohtaan tällaisten jäännösmateriaalien • · · ·'.· · käsittelemiseksi. Lisäksi vanadiumia sisältävien jäännös- : J : materiaalien laadun parantamisessa (kuten tapaus normaa- ·:··.· listi on käsiteltäessä melko raskaita syötettäviä raaka- 25 aineita, ja mikä tulee jatkuvasti ongelmallisemmaksi tuo- • * · tettaessa syötettäviä raaka-aineita, jotka sisältävät suh-teellisen suuria määriä vanadiumpitoisia komponentteja) on • » · luonnostaan ongelma, että vanadiumia sisältävät materiaa-, . lit muuttuvat laadunparannusolosuhteissa vanadiumpentoksi- ;.’· 30 diksi, jolla on haittana, että se tekee tuotteen melko ’···’ tahmeaksi, mikä tekee sen vaikeasti ja epätaloudellisesti käsiteltäväksi.
·;··| Nyt on havaittu, että on mahdollista parantaa vana- diumpitoisten jäännösmateriaalien, esimerkiksi kaasutus-·_ 35 menetelmällä saatujen jäännösmateriaalien laatua käyttä- 3 111838 mällä vanadiumpitoisia syötettäviä raaka-aineita sillä tavalla, että ei-toivotun vanadiumpentoksidin muodostuminen vähenee oleellisesti tai jopa lähes estyy. Tämä tekee laadunparannusmenetelmän käsittelyn ja jatkokäsittelyn 5 suhteen haluttaessa paljon joustavammaksi.
Esillä oleva keksintö koskee menetelmää noen muuttamiseksi oleellisesti hiilimonoksidiksi ja hiilidioksidiksi, joka noki sisältää suhteellisen suuria määriä osittain hapetettua vanadiinia ja on saatu kaasutusmenetelmäl-10 lä. Menetelmälle on tunnusomaista, että noelle suoritetaan hapetuskäsittely ahjouunissa, jossa reagoivan kerroksen lämpötila on 700 - 1200 °C ja jossa reaktorin ensimmäisestä tai ylimmäisestä ahjosta poistuva kaasuvirta sisältää vähintään 12 til.-% happea, laskettuna ilmasta standar-15 diolosuhteissa ja -paineessa, jolloin lopullisessa tuotteessa olevan vanadiinipentoksidin määrä on enintään 30 paino-%, laskettuna noessa läsnäolevasta osittain hapetetusta vanadiinista.
Ilmaus osaksi hapettunutta vanadiumia sisältävä 20 noki on tarkoitettu viittaamaan hiilipitoisiin materiaaleihin, jotka jäävät jäljelle vanadiumia sisältävien syö-· tettävien raaka-aineiden lämpö- tai katalyyttisen käsitte- : lyn jälkeen. Tällaiset syötettävät raaka-aineet voi olla ·:··· alistettu yksinkertaiselle lämpökäsittelylle, esimerkiksi 25 kuumentamalla niitä uunissa lämmön ja mahdollisesti kra-kattujen tuotteiden tuottamiseksi, tai ne voi olla alis-’!.! tettu kaasutusmenetelmälle, jossa ne on muutettu yhdeksi tai useaksi arvokkaaksi kaasumaiseksi materiaaliksi, jättäen jäljelle nokea, joka on muodostunut sivutuotteena, *· 3 0 jota ei voida välttää prosessiolosuhteissa.
• · · *...· Tässä edellä mainittujen vanadiumpitoisten syötet- tävien raaka-aineiden lämpö- tai katalyyttisen käsittelyn aikana syötettävässä raaka-aineessa läsnä oleva vanadium tai vanadiumpitoiset komponentit voivat olla muuttuneet l 35 osaksi hapettuneiksi vanadiumkomponenteiksi. Keksinnön 4 111838 mukainen menetelmä on erikoisen soveliasta muuttamaan nokea, joka sisältää jopa 30 paino-% vanadiumpentoksidia, mutta yhtä hyvin voidaan käsitellä pienempiä vanadiumpen-toksidimääriä.
5 Keksinnön mukainen menetelmä on hyvin hämmästyttävä siten, että sillä voidaan käsitellä nokea hapettavissa olosuhteissa hiilipitoisten materiaalien muuttuessa oleellisesti hiilimonoksidiksi ja hiilidioksidiksi hapettamatta siinä läsnä olevia osaksi hapettuneita vanadiumyhdisteitä 10 oleellisiksi määriksi vanadiumpentoksidia, mitä voidaan odottaa kun tällaisia materiaaleja alistetaan hapettavalle ilmakehälle.
Keksinnön mukainen menetelmä on erityisen sopiva osaksi hapettunutta vanadiumia sisältävän noen muuttami-15 seksi polttamalla hiilipitoisen materiaalin samalla kun lopullisessa tuotteessa läsnä oleva vanadiumpentoksidin määrä on enintään 25 paino-%, ja edullisimmin alle 15 pai-no-% hapetuskäsittelylle alistettavassa noessa läsnä olevan, osaksi hapettuneen vanadiumin perusteella.
20 Tahtomatta rajoittua mihinkään erityiseen teoriaan uskotaan, että keksinnön mukainen menetelmä toteuttaa I · t ’/· ·' reaktiojärjestelmää, jossa reaktioon johdetun hapen määrä : on paljon suurempi kuin hiilipitoista materiaalia hiili- •y\ monoksidiksi ja hiilidioksidiksi poltettaessa tosiasiassa 25 saatavilla oleva. Vaikuttaisi siltä, että hapetusreagens-sin paikallinen läsnäolo ohjaa prosesseja, jotka ovat *!!! luonteenomaisia hiilenpolttoprosessissa, ja että melko rajallinen määrä hapetusreagenssia osaksi hapettuneiden vanadiumyhdisteiden läheisyydessä estää tällaisten yhdis-'· 30 teiden täydellisen hapettumisen termodynaamisesti suosi- *...· tuksi vanadiumpent oksidiksi .
j Yleisesti voidaan sanoa, että keksinnön mukaisesti hapen massansiirtonopeuden hiilipitoista kerrosta kohden, * jossa poltto tapahtuu, pitäisi olla merkittävästi alhai- : 35 sempi kuin hiilen polttoreaktion nopeus hapenkulutuksena.
5 111838
Keksinnön mukainen menetelmä suoritetaan ahjouunis-sa. Tällaiset uunit ovat polttoteknologiassa hyvin tunnettuja eivätkä tarvitse laitteiston yksityiskohtaista kuvausta. Edullisesti keksinnön mukainen menetelmä suorite-5 taan nk. moniahjouunissa. Moniahjouunit tunnetaan eri nimillä, esimerkiksi moninkertaisena Herreshoff- ja Pacific-ahjona. Viitataan käsikirjaan Perry's Chemical Engineers' Handbook, 6. painos, 1984, kappaleet 20 - 46.
Ymmärretään, että ahjouunilla voi olla mikä hyvänsä 10 tarkoitukseen sopiva halkaisija.
Yleisesti voidaan sanoa, että tällaisten uunien käyttäytyminen on funktio syötön koostumuksesta, proses-siolosuhteista ja uunin geometriasta.
Tällaiset uunit koostuvat joukosta, esimerkiksi 15 enintään 10:stä rengasmaisesta arinasta, jotka on asennettu päällekkäin. Kussakin arinassa on kaapimisvarret, joita käytetään yhteisellä akselilla, joka sijaitsee uunin keskustassa. Syöttö lisätään yläarinan keskustaan tai lähelle sitä. Varret siirtävät panosta ulospäin kehää kohden, jos-20 sa se putoaa seuraavaan (alempaan) arinaan. Sitten sitä siirretään jälleen keskustaan, josta se putoaa seuraavaan alempaan arinaan. Lopuksi panos saavuttaa arinan pohjan ja : poistetaan uunista.
·;··; Hapetusreagenssien, sopivasti ilman, sisääntulot 25 voivat sijaita sopivien arinoiden sivuilla. Arinoilla ole- van hiilipitoisen materiaalin yläpuolella olevasta välis- tä, hiilipitoisissa materiaaleissa läsnä olevien kaapimis- varsien nopeudesta ja käytettäv(ä/ie)n hapetusreagens- si(e)n sisääntulojen geometriasta riippuen konversioastet- ’· ’· 30 ta ja sen vuoksi vanadiumpentoksidin tasoa voidaan kont- • · · *...· rolloida ja säätää mikäli tarpeen. On keksitty, että poik- j keuksellisen hyvät tulokset voidaan saada kun hiilipitoi- sen materiaalin pintakerros alistetaan hapetusreagenssilla • käsittelylle. Kun moninkertaista ahjoa käytetään tällä : 35 tavalla, osaksi hapettuneen vanadiumin määrä pysyy hammas- 6 111838 tyttävän suurena, laskettuna hiilenpoltolle alistettavassa hiilipitoisessa materiaalissa läsnä olevan osaksi hapettuneen vanadiumin pohjalta.
Keksinnön mukainen menetelmä suoritetaan reagoivan 5 kerroksen lämpötilassa alle noin 1200 °C, edullisemmin alueella välillä 700 ja 900 °C. Olisi huomattava, että hämmästyttävän hyviä tuloksia saadaan, kun toimitaan lämpötilassa, joka on vanadiumpentoksidin sulamispistettä korkeampi; ts. ei havaita haitallisia vaikutuksia kun toi-10 mitään lämpötilajärjestelmässä, jossa vanadiumpentoksidi on normaalisti läsnä nestemuodossa, joka suosii tarttumista .
Keksinnön mukaista menetelmää voidaan sopivasti soveltaa käytettäessä nk. suodatinkakkuja, jotka sisältä-15 vät jopa 35 paino-% nokea vedessä tai muussa sopivassa nesteväliaineessa. Tällaisia suodatinkakkuja voidaan saada, kuten edellä selitettiin, kaasutettaessa raskaita hii-lipitoisia materiaaleja kuten jäännösmateriaaleja öljyn-kaasutusmenetelmästä. Suodatinkakut voivat sisältää jopa 20 70 paino-% osaksi hapettunutta vanadiumia (kuivalta poh jalta) , riippuen nopea muodostavassa prosessissa käytettä- t * ί,ί ·' västä raaka-aineesta. Edullisesti suodatinkakut sisältävät : enintään 35 paino-% osaksi hapettunutta vanadiumia (kui- ·;··· valta pohjalta) .
.···, 25 On myös mahdollista käyttää tätä prosessia kuivalla • · • · · noella. Kuivaa nokea saadaan normaalisti lämpömuutospro-sesseista eikä sitä ole alistettu pesukäsittelylle. Jäi- ti* * leen keksinnön mukainen menetelmä voidaan suorittaa erityisesti käytettäessä nokea, joka sisältää enintään *· ” 30 70 paino-% osaksi hapettunutta vanadiumia, riippuen syöte- tystä raaka-aineesta, jota on käytetty lämpömuutosproses-j sissa. Edullisesti kuiva noki sisältää enintään 35 paino-% osaksi hapettunutta vanadiumia.
• t • On havaittu, että keksinnön mukainen menetelmä suo- .* .* 35 ritetaan parhaiten olosuhteissa, jotka jättävät oleellisen 7 111838 määrän happea kaasumaiseen poistovirtaan, joka virtaa reaktorin ensimmäisestä eli ylimmästä arinasta. Kaasumainen poistovirta sisältää ainakin 12 tilavuus-% happea ja edullisesti yli 15 paino-% happea, laskettuna ilmasta 5 standardilämpötila- ja -paineolosuhteissa.
Haluttaessa keksinnön mukainen menetelmä voidaan suorittaa hidastusaineen läsnä ollessa. Tämä tarkoittaa, että osa hapetusreagenssista voidaan korvata höyryllä, typellä tai hiilidioksidilla, tai höyryn, typen ja/tai 10 hiilidioksidin seoksella. Ajatellaan, että hidastusaineen läsnäolo sallii alhaisemmassa lämpötilassa toimimisen.
Lisäksi on havaittu, että keksinnön mukainen menetelmä suoritetaan hyvin menestyksekkäästi kun hapetus-reagenssin massansiirtokertoimen ja hiilen palamisen no-15 peusvakion suhde on alle 0,1, erityisesti kun tämä suhde on alle 0,01.
Keksinnön mukaista menetelmää käytetään edullisesti osana yhtenäistä prosessia standardilämpötila- ja -paine-olosuhteissa nestemäisten hiilivetyjen muuttamiseksi muut-20 tamalla tällaiset vanadiumpitoiset hiilivedyt raa'aksi synteesikaasuksi hapen ja hidastusaineen läsnä ollessa • · · · osittaishapetusreaktorissa, muodostaen reaktorista poistu- : : vista kaasuista korkeassa lämpötilassa olevaa höyryä ja ·;··· poistaen reaktorista ulos tulevassa kaasussa olevan jään- 25 nöshiilen yhdellä tai usealla pesuvaiheella, ja alistamal-la osaksi hapettunutta vanadiumia sisältävän noen keksin-nön mukaiselle hapetuskäsittelylle .
Keksinnön mukaista menetelmää voidaan sopivasti käyttää SHELL-kaasutusmenetelmässä (SGP), joka on ei-kata- '· 30 lyyttinen osittaishapetusmenetelmä, jolla voidaan muuttaa » « suuri joukko erilaisia hiilivetypitoisia syötettäviä raa-;\j ka-aineita synteesikaasuiksi, jotka käsittävät pääasiassa vetyä ja hiilimonoksidia, joita voidaan käyttää monissa ' teollisissa sovellutuksissa kuten ammoniakin, metanolin, : ►* 35 vedyn, okso-alkoholien, polttoainekaasun, pelkistyskaasun · a 111838 ja valokaasun tuotannossa. Voidaan tarkastella myös eri prosessien kuten ammoniakin ja metanolin tai metanolin ja vedyn yhdistelmiä.
Haluttaessa keksinnön mukaisella menetelmällä tuo-5 tettua osaksi hapettunutta vanadiumia voidaan käyttää muissa operaatioissa koska se on arvokasta raaka-aainetta metallurgisessa teollisuudessa.
Keksintöä kuvataan nyt esimerkkinä yksityiskohtaisemmin seuraavien esimerkkien avulla.
10 Kuten edellä jo mainittiin, pitäisi olosuhteiden ahjossa olla sellaiset, että hiilipitoiseen kerrokseen, jossa palaminen tapahtuu, on alhainen hapenkuljetus pala-misreaktion nopeuteen verrattuna.
Esimerkki 1 15 Erä, jossa oli 20 kg vanadiumrikasta tuhkasuodatin- kakkua, joka sisälsi noin 20 paino-% kiintoainetta, kuivattiin noin 500 °C:ssa yksittäisellä ahjolla, jonka halkaisija oli 0,46 m. Hiili poltettiin (hormi)kaasun lämpötilassa noin 550 °C. Polttoilman sisääntulo sijaitsi kak-20 kupedin yläpuolella. Hormikaasun happipitoisuus oli noin 19 % 02. Palamisen havaittiin tapahtuvan kakun hehkuvassa yläkerroksessa. Yläkerroksen lämpötila oli noin 770 °C.
: Päämassakiintoainekerroksen lämpötila oli noin 530 °C.
411
Itse päämassakerroksessa ei havaittu reaktiota. Vanadiumin .·1·, 25 havaittiin olevan läsnä tuotetuhkassa V204-muodossa. V205:tä • ei havaittu.
• t · '!! i Esimerkki 2 • 1 1 • Vanadiumrikasta nokisuodatinkakkua, jonka kiinto-ainepitoisuus oli noin 20 paino-%, käsiteltiin jatkuvatoi- • · *. ", 30 misesti ahjossa, jonka halkaisija oli 0,9 m nopeudella "...· noin 3 0 kg/h. Uuni koostui 6 arinasta. Palaminen tapahtui .·. : arinoilla numerot 3-6. Polttoilma arinoilla olevan kakun * 1 « • · yläpuolella sisälsi noin 15 % 02:ta. Ilman lämpötila oli • · noin 580 °C. Tuoreen polttoilman sisääntulot sijaitsivat • · 1 : .1 35 kakun yläpuolella. Palaminen tapahtui kullakin poltto- ·.’ 1 arinalla kakun hehkuvan yläkerroksen pinnalla. Kerroksen lämpötila oli alueella 720 - 780 °C. Kiintoaineen lämpöti- 9 111838 la tämän kerroksen alapuolella oli noin 600 °C. Tuossa kakun osassa ei havaittu reaktiota. Vanadiumin havaittiin olevan läsnä tuotetuhkassa V204-muodossa. V205:tä ei havaittu .
5 Esimerkki 3
On suoritettu polttoprosessiin liittyvä tutkimus, jossa otetaan huomioon sekä hiilen palamisreaktion nopeus että hapen massansiirto ilmasta kakkuun. Myös lämmönsiir-toilmiö otettiin huomioon. On saatu informaatiota sekä 10 nokisuodatinkakun kokonaiskonversiosta että pintalämpöti loista ja lämpötila-, happi- ja hiilikonsentraatioprofällistä kakussa koko polttoprosessin aikana. Havaitaan, että edellä olevissa esimerkeissä 1 ja 2 käytetyissä olosuhteissa reaktio tapahtuu vain kaksun huipulla lämpötiloissa 15 luokkaa 700 - 900 °C. Kakun loppuosa pysyy "kylmempänä". Happipitoisuus tässä kakun "kylmässä" osassa on niin alhainen, ettei reaktiota havaita.
Erityisesti on tutkittu palamista vanadiumrikkaalla nokisuodatinkakulla, jonka kiintoainepitoisuus on 20 21,2 paino-%. Tätä suodatinkakkua käsitellään jatkuvatoi- misesti missä hyvänsä sopivassa moninkertaisessa ahjossa « · • : (jonka halkaisija on esimerkiksi 0,9 m) nopeudella : 3 0 kg/h. Kakun yläpuolella oleva ilma sisältää 02:ta kon- ; ·· sentraation välillä 11,6 ja 16 %.
,· ·. 25 Ilman lämpötila tämän kakun yläpuolella on alueella *'· 540 - 650 °C.
’ · · * \\! Lämpötilat, joissa hapettumisreaktio tapahtuu kakun ‘ huipulla, ovat alueella noin 600 - 1170 °C.
Ilmenee, että happi tunkeutuu kakkuun vaikeasti * » t '· '< 3 0 johtuen hiilen nopeasta reaktiosta hapen kanssa verrattuna * * * hapen massansiirtoon.
j Nämä tulokset osoittavat, että reaktio tapahtuu • « vain suodatinkakun huipulla.
• Keksinnön erilaiset modifikaatiot käyvät ilmi am- : .· 35 mattimiehille edellä olevasta kuvauksesta ja esimerkeistä.
• « * Tällaiset modifikaatiot on tarkoitettu oheisten patentti vaatimusten suoja-alaan kuuluviksi.

Claims (11)

111838
1. Menetelmä noen muuttamiseksi oleellisesti hiilimonoksidiksi ja hiilidioksidiksi, joka noki sisältää 5 suhteellisen suuria määriä osittain hapetettua vanadiinia ja on saatu kaasutusmenetelmällä, tunnettu siitä, että noelle suoritetaan hapetuskäsittely ahjouunissa, jossa reagoivan kerroksen lämpötila on 700 - 1200 °C ja jossa reaktorin ensimmäisestä tai ylimmäisestä ahjosta poistuva 10 kaasuvirta sisältää vähintään 12 til.-% happea, laskettuna ilmasta standardiolosuhteissa ja -paineessa, jolloin lopullisessa tuotteessa olevan vanadiinipentoksidin määrä on enintään 30 paino-%, laskettuna noessa läsnäolevasta osittain hapetetusta vanadiinista.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä käytetään moni-ahj ouunia.
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hapetuskäsittely suori-20 tetaan noelle, joka sisältää enintään 70 paino-% (kuiva- ... painosta laskettuna) osittain hapetettua vanadiinia.
* · * **/ 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, • · · *·”* tunnettu siitä, että hapetuskäsittely suoritetaan ' * noelle, joka sisältää enintään 35 paino-% (kuivapainosta 25 laskettuna) osittain hapetettua vanadiinia.
:* 5. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetel- • · · · mä, tunnettu siitä, että hapetuskäsittely suoritetaan oleellisesti kuivalle noelle.
: 6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen me- ,···’, 30 netelmä, tunnettu siitä, että hapetuskäsittely • · Ί* suoritetaan siten, että vanadiinipentoksidin määrä lopul- • · *.’·· lisessa tuotteessa on enintään 25 paino-%, laskettuna "“· noessa läsnäolevasta osittain hapetetusta vanadiinista. :v,
7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, • · \ 35 tunnettu siitä, että hapetuskäsittely suoritetaan siten, että vanadiinipentoksidin määrä lopullisessa tuot- 111838 teessä on alle 15 paino-%, laskettuna noessa läsnäolevasta osittain hapetetusta vanadiinista.
8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että poistuva kaasuvirta 5 sisältää yli 15 til.-% happea, laskettuna ilmasta standar-diolosuhteissa ja -paineessa.
9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hapetuskäsittely suoritetaan hidastusaineen läsnä ollessa.
10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hidastusaineena käytetään höyryä, typpeä tai hiilidioksidia.
11. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hapetuskäsittely 15 suoritetaan olosuhteissa, jotka antavat hapetusreagenssin massansiirtokertoimen ja hiilen palamisen nopeusvakion välisen suhteen < 0,1. • · · • · · • » · • * · • · # » · • · t · • · · • t · · k • f » • · · * · · « » • · · • · • ♦ · • · • · 111838
FI940169A 1993-01-14 1994-01-13 Menetelmä noen muuttamiseksi hiilimonoksidiksi ja hiilidioksidiksi FI111838B (fi)

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
EP93200092 1993-01-14
EP93200092A EP0606669A1 (en) 1993-01-14 1993-01-14 Carbon burn-off process

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI940169A0 FI940169A0 (fi) 1994-01-13
FI940169A FI940169A (fi) 1994-07-15
FI111838B true FI111838B (fi) 2003-09-30

Family

ID=8213570

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI940169A FI111838B (fi) 1993-01-14 1994-01-13 Menetelmä noen muuttamiseksi hiilimonoksidiksi ja hiilidioksidiksi

Country Status (12)

Country Link
EP (2) EP0606669A1 (fi)
JP (1) JPH074633A (fi)
KR (1) KR100306844B1 (fi)
CN (1) CN1036514C (fi)
AU (1) AU673699B2 (fi)
CA (1) CA2113319C (fi)
DE (1) DE69422203T2 (fi)
ES (1) ES2143523T5 (fi)
FI (1) FI111838B (fi)
NO (1) NO309987B1 (fi)
PT (1) PT606957E (fi)
ZA (1) ZA94234B (fi)

Families Citing this family (6)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
EP0606669A1 (en) 1993-01-14 1994-07-20 Shell Internationale Researchmaatschappij B.V. Carbon burn-off process
CN1049163C (zh) * 1995-08-28 2000-02-09 中国石油化工总公司石油化工科学研究院 热不稳定催化剂的氧化烧炭再生
CA2442542C (en) 2001-03-30 2011-06-07 Shell Internationale Research Maatschappij B.V. Process to dewater a soot water slurry obtained in a gasification process
DE10152686B4 (de) * 2001-10-19 2004-09-23 Lurgi Ag Verfahren zur thermischen Behandlung von Vanadium enthaltenden Rückständen
ITBA20120049A1 (it) * 2012-07-24 2014-01-25 Itea Spa Processo di combustione
US9896918B2 (en) 2012-07-27 2018-02-20 Mbl Water Partners, Llc Use of ionized water in hydraulic fracturing

Family Cites Families (10)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
BE756946R (fr) * 1969-10-03 1971-04-01 Continental Ore Corp Procede de traitement de scories contenant du
SE399280B (sv) * 1976-04-20 1978-02-06 Sotex Ab Forfarande for att utvinna metaller, sasom vanadin, ur sot fran forbrenning av olja
DE2718404A1 (de) * 1977-04-26 1978-11-02 Metallgesellschaft Ag Gewinnung einer vanadiumreichen substanz aus der thermischen vergasung fluessiger kohlenwasserstoffe
US4203759A (en) * 1978-05-01 1980-05-20 Exxon Research & Engineering Co. Process for the preparation of a vanadium-containing metallic ash concentrate
FR2432051A1 (fr) * 1978-07-27 1980-02-22 Inst Francais Du Petrole Procede permettant la recuperation d'elements metalliques contenus dans des produits carbones
DE3119609A1 (de) * 1981-05-16 1982-12-02 Ruhrchemie Ag, 4200 Oberhausen Herstellung von synthesegas aus aschereichen kohlenwasserstoffen
US4477416A (en) * 1982-09-27 1984-10-16 Union Carbide Corporation Salt roasting of vanadium ore in the presence of carbon
DE4137320A1 (de) 1991-11-13 1993-05-19 Metallgesellschaft Ag Verfahren zum behandeln eines vanadiumhaltigen rueckstands
DE4213328A1 (de) * 1991-11-13 1993-10-28 Metallgesellschaft Ag Verfahren zum Behandeln eines vanadiumhaltigen Rückstands
EP0606669A1 (en) 1993-01-14 1994-07-20 Shell Internationale Researchmaatschappij B.V. Carbon burn-off process

Also Published As

Publication number Publication date
CA2113319A1 (en) 1994-07-15
FI940169A0 (fi) 1994-01-13
DE69422203T2 (de) 2000-04-20
PT606957E (pt) 2000-05-31
EP0606957A1 (en) 1994-07-20
EP0606957B1 (en) 1999-12-22
ES2143523T3 (es) 2000-05-16
JPH074633A (ja) 1995-01-10
NO940119L (no) 1994-07-15
CN1036514C (zh) 1997-11-26
AU5318594A (en) 1994-07-21
ES2143523T5 (es) 2008-08-01
CN1092377A (zh) 1994-09-21
KR100306844B1 (ko) 2001-11-30
NO940119D0 (no) 1994-01-13
ZA94234B (en) 1994-08-22
AU673699B2 (en) 1996-11-21
EP0606669A1 (en) 1994-07-20
FI940169A (fi) 1994-07-15
NO309987B1 (no) 2001-04-30
DE69422203D1 (de) 2000-01-27
CA2113319C (en) 2006-12-19
KR940018454A (ko) 1994-08-18
EP0606957B2 (en) 2008-03-12

Similar Documents

Publication Publication Date Title
RU1836408C (ru) Способ получени жидких продуктов из углеродсодержащих материалов
EP0706971B1 (en) Transport partial oxidation method
CN104611087B (zh) 一种石油焦脱硫的方法
US3707462A (en) Conversion of heavy petroleum feedstocks
US5064523A (en) Process for the hydrogenative conversion of heavy oils and residual oils, used oils and waste oils, mixed with sewage sludge
FR2559497A1 (fr) Procede de conversion de residus petroliers lourds en hydrogene et hydrocarbures gazeux et distillables
US3812017A (en) Desulfurized char with phosphoric acid
US5457250A (en) Process for the preparation of synthesis gas
US2721169A (en) Desulfurization of fluid coke with oxygen and hydrogen
US6153155A (en) Recovery of the transition metal component of catalyst used in heavy feed hydroconversion
US4690914A (en) Process for the preparation of an absorbing and adsorbing agent; and the product produced therefrom
US8198339B2 (en) Method for the production of fuels from waste
JPH0454601B2 (fi)
FI111838B (fi) Menetelmä noen muuttamiseksi hiilimonoksidiksi ja hiilidioksidiksi
US6913687B2 (en) Method of producing synthesis gas from a regeneration of spent cracking catalyst
CA1323319C (en) Process for reprocessing waste materials and the like by low-temperature carbonisation and subsequent processing of the low-temperature oil
US6916417B2 (en) Catalytic cracking of a residuum feedstock to produce lower molecular weight gaseous products
US4861446A (en) Treatment of gas liquor
US2739105A (en) Desulfurization of fluid coke with sulfur dioxide containing gas
FR2510596A1 (fr) Procede integre de cokefaction et de gazeification
JPS6351050B2 (fi)
EA001351B1 (ru) Комплексное облагораживание мазута и жидкофазный каталитический крекинг
US4002533A (en) Two-step process for conditioning sized coal and resulting product
CA1086672A (en) Pyrolysis of carbonaceous material
GB2233672A (en) High temperature treatment of stainless steals used in high temperature reactors

Legal Events

Date Code Title Description
MA Patent expired