FI110885B - Tuenta ylärakenneosaa varten - Google Patents

Description

! 110885

Tuenta ylärakenneosaa varten - Stöd för en Övre konstruktion

Keksinnön kohteena on tuenta kiskoajoneuvojen, joilla on pyöräkuormitus, ohiajettavaa, kisko-osan vastaanottavaa ja tuen kanssa välittömästi tai välilli-5 sesti yhdistettyä ylärakenneosaa, kuten kiskonkiinnitys- tai ripalevyä varten, jolloin tukipuolella ylärakenneosa on tuettu ensimmäisen elastisen elementin varaan ja kiskopuolelle on järjestetty välittömästi tai välillisesti ylärakenne-osan vasten tukea esijännittävä, vähintään toisen elastisen elementin omaava esijä n n i tyslaite ja jolloin ensimmäinen ja toinen jousielementti kulloinkin 10 omaavat (ensimmäisen ja toisen) ominaiskäyrän, jotka jousielementit muodostavat jousijärjestelmän, jolla on kokonaisominaiskäyrä, jossa on työalue, joka on tavanomaisten pyöräkuormien voimansiirtymisalueella.

Julkaisusta DE 30 33 607 C2 tunnetaan ääntävaimentava kiskon alusta, joka 15 muodostuu peruslevystä, kiskonkannatuslevystä ja peruslevyn ja kiskokanna-tuslevyn väliin järjestetystä elementistä.

Lisä-äänenvaimennuksen aikaansaamiseksi on peruslevyn ja kiskonkannatus-levyn väliin järjestetty sivusuunnassa välin päähän ensimmäisestä vaimen-20 nuselementistä kiskonkannatuslevyä vasten peruslevyä jännittävät esijänni-tyslaitteet, jotka muodostuvat kierrepulttien kannattamista vastatuista, joiden ja peruslevyn väliin on jäljestetty kimmoisesti muovautuva esijännitysele-mentti. Tällaisen kiskoalustan tarkoituksena on muuttaa syntyviä ominaistaajuuksia siten, että epäsuotavan melun syntyminen estyy.

25

Vaimennuselementtien rakenteen ja järjestelyn avulla saadaan vaimennus-elementeistä muodostuvan kokonaisjäijestelmän jousiominaiskäyrä, jolla on oleellisesti vakio jyrkkyys. Tämä merkitsee sitä, että jousimatkan ja voiman siirtymisen välillä on lineaarinen suhde.

30 Jäljestettyjen toimenpiteiden avulia ei kuitenkaan aina voida estää sitä, etteivätkö kiskoajoneuvon aikaansaamat värähtelyt siirtyisi siten ratapölkkyihin ja perustukseen, että värähtelyt eivät voisi välittyä erityisesti silloin, kun kyseiset kiskoalustat ovat käytössä suurnopeusreiteillä.

Lisäksi koko ylärakenne on riippuen käytettyjen vaimennuselementtien jou-siominaiskäyristä aina yhtä "kova" tai "pehmeä". Viimeksi mainittu on erityi- 35 2 110885 sesti silloin epäedullinen, kun rakennustoimenpiteet ylä- tai alarakenteessa ovat tarpeellisia.

Oheisen keksinnön tarkoituksena on edelleenkehittää alussa mainitunlaista 5 tuentaa siten, että siirretyistä voimista riippuen kimmoisuuden kannalta tarkasteltuna säädetään optimaaliset olosuhteet sille, että kiskoa esimerkiksi kohdistettaessa ja tapattaessa ylärakenne muodostuu näennäisesti jäykäksi yksiköksi, kun sitä vastoin kiskoajoneuvon ajaessa ohi aikaansaadaan elastisuus, mikä mahdollistaa voimakkaan vaimennuksen.

10 Tähän päästään keksinnön mukaisesti siten, että jousijärjestelmän kokonais-ominaiskäyrällä on taitettu kulku siten, että voiman, joka on pienempi kuin työalueella vaikuttavat voimat, siirtyessä jousijärjestelmään, ominaiskäyrä kulkee jyrkästi nousevasti ja työalueella loivasti.

15

Keksinnön mukaisesti ehdotetaan jousijärjestelmää, joka alhaisen kuormituksen yhteydessä on kova ja valittavalla alueella (työalue) on dynaamisesti pehmeä. Ensimmäinen merkitsee sitä, että ylärakenne toimii jäykkänä yksikkönä silloin, kun esimerkiksi työt, kuten kohdistus ja toppaus, ovat tarpeen.

20

Kiskoa pitkin ajettaessa, erityisesti ajettaessa suurnopeusjunilla, vaimennetaan kuitenkin värähtelyjä voimakkaasti johtuen loivasta tasannemaisesta ; ; ominaiskäyrän kulusta, jolloin epäsuotavat värähtelyjen siirtymät alaraken- : * teeseen estyvät, f: 25 .: ; Näin voidaan keksinnön mukaisen jousijärjestelmän, esimerkiksi kokonais- ominaiskäyrä, muodostaa siten, että jousijärjestelmän kokonaisjousimatka voimien ollessa välillä 0 ja 50 kN on pienempi kuin 0,5 mm, jolloin tällä omi-‘ : naiskäyrän jyrkällä osalla muodostuu lineaarinen suhde voiman ja jousi- 30 matkan välille.

I » ·

I I

; · ’ Edelliseen liittyvällä osalla välillä 50 kN ja 100 kN ominaiskäyrällä on loiva : ’ ’: kulku, jolloin saadaan toivottu vaimennus. Myös tällä loivalla osalla tulisi suu- : ·; ressa määrin olla lineaarinen suhde voiman ja jousimatkan välillä. Siten jou- 35 simatka voi olla noin 2,5 mm voiman muuttuessa välillä 50 kN -100 kN.

Keksinnön mukaisella kokonaisominaiskäyrällä on sen seurauksena työalueella, ts. sillä alueella, jossa tavanomaiset pyöräkuormat esiintyvät, alhaisempi 3 110885 jousijäykkyys ja siten vaimennus on parempi, kun sitä vastoin ennen työaluetta on staattisesti kova jäijestelmä.

Tämä ns. taitettu kokonaisominaiskäyrä ilmenee erityisesti siten, että esijän-5 nityslaite vastaanottaa toisen jousielementin siten, että se tietyllä voimalla on kaikilta puolilta kokoonpuristuneena ja lisäksi tietyllä voimalla, joka on ennen työaluetta.

Työalueen sisäpuolella, ts. kokoonpuristumisalueen ulkopuolella toisella jou-10 sielementillä on alhainen jousijäykkyys, mikä oleellisesti määrää kokonaisjärjestelmän ominaisuuksien dynaamisen pehmeyden.

Itse ensimmäisellä jousielementillä on ominaiskäyrä, joka kulkee toisen jousielementin kimmoisen alueen suhteen jyrkemmin.

15

Toisin sanoen toista, eli ylempää jousielementtiä kokonaisjärjestelmän ei-työalueella on pidettävä lohkoksi vedettynä, ts. se on kovalla alueella. Toinen jousielementti joutuu kuitenkin välittömästi kimmoiselle alueelleen, jos kokonaisjärjestelmä on työalueella, koska pyöräkuormituksen vaikutuksesta •, ; 20 kuormituksen poisto tapahtuu siten, että toinen jousielementti ei enää ole » · · j joka puolelta kokoonpuristuneena, ts. sen jousiominaisuudet voivat vaikut taa. Kokonaisominaiskäyrä saadaan vähentämällä vaikuttavat yksittäisvoimat : ; riippuen kulloisestakin voimansiirtymästä ja siitä resultoivista kulloisistakin jousimatkoista.

25 .: i Tästä aiheutuu myös, että kokonaisominaiskäyrä sen työalueella on hieman jyrkempi kuin ensimmäisen jousielementin ominaiskäyrä.

* ' ♦ * ♦ * •' ‘'. Materiaaleina jousielementtejä varten voidaan käyttää samoja materiaaleja, 30 kuten kumiseoksia, polyuretaania tai muuta elastomeerijousille sopivia mate- » * » • riaaieja. Erilaisten ominaiskäyrien aikaansaamiseksi on valittava sopivat muo- · ·: dot tai materiaalikovuudet.

* » > ..: Suositeltavan sovellutusmuodon mukaisesti voi olla järjestetty siten, että toi- 35 nen jousielementti on muodostettu vähintään yhdeksi ylärakenneosasta poispäin suunnatuksi ulkonemaksi, joka ulottuu esijännityslaitteen vastaanotto-kohdan sisäpuolelle, jolloin vastaanottokohdan tilavuus on yhtä suuri tai hieman pienempi kuin ulkoneman tilavuus.

4 110885 Tämän toimenpiteen vuoksi havaitaan, että silloin, kun esijännityslaite vedetään ylärakenneosan alatuen suuntaan, toinen jousielementti otetaan täysin vastaanottokohtaan ja siten se puristuu joka puolelta. Tästä johtuen toinen jousielementti menettää jousiominaisuutensa. Tästä puolestaan seuraa koko-5 naisominaiskäyrän jyrkkä nousu.

Jotta varmistettaisiin, että silloin, kun pyöräkuormasta johtuen esijännitys kevenee ja pyöräkuormituksen poisjäämisen jälkeen vastaanottokohta voi iskeä vasten ylärakenneosaa, melunmuodostus estyy, on keksinnön eräässä 10 sovellutusmuodossa esitetty, että ulkonema lähtee tasomaisesta, yhdensuuntaisesti ylärakenneosan yläpintaan nähden ulottuvasta, sopivimmin pitkin sitä ulottuvasta kolmannesta jousielementistä. Toinen ja kolmas jousielementti muodostavat siten yksikön sinänsä, mistä seuraa ominaiskäyrä, jossa normaalisti toisen jousielementin kokoonpuristumisalueella yhdensuun-15 taisesti ordinaattaan nähden kulkeva ominaiskäyrän osa on hieman kallistettuna.

Erityisesti toisessa jousielementissä voi olla useita ulkonemia, jotka on peitetty ulkonemia varten järjestetyillä vastaanottokohdilla varustetulla peitteellä, • 20 joka puolestaan kiinnityselimien avulla on liitettävissä tuen kanssa ja vedet- ··,··: tävissä sitä vasten, jotta saavutettaisiin tarvittava esijännitys.

• > · . ..: Sikäli kuin ylärakenneosa on kiskonkiinnityslevy, kuten ripalevy, voi olla jär- : jestetty siten, että se ainakin osittain on kimmoisen välikerroksen muodossa 25 olevan ensimmäisen jousielementin sisäpuolella. Siten ensimmäinen jousielementti voi olla vulkanoitu kiskonkiinnityslevyn päälle.

' ‘:· Toisen jousielementin ulkonemat voivat olla kupumaisia ja omata sylinterin \: tai katkaistun kartion muoto.

30 . * · ·. Keksinnön muut yksityiskohdat, edut ja tunnusmerkit ilmenevät vaatimusten "·’ ohella myös seuraavasta piirustukseen viittaavasta sovellutusesimerkistä.

» » · * ·

Kuvio 1 esittää yksittäisominaiskäyrien periaate-esitystä kokonaisominais-35 käyrän muodostamiseksi.

Kuvio 2 esittää leikkausta jousijärjestelmällä varustetusta ripalevystä.

5 110885

Kuvio 3 esittää kuvion 2 oikeanpuoleisen osan järjestelyä räjäytyskuvantona.

Kuvio 4 esittää kuvion 2 mukaisen järjestelyn päällikuvantoa.

5 Kuvioissa on esitetty ripalevyn 10 muodossa olevan ylärakenneosan tuenta ja sen ominaiskäyrä, jonka ripalevyn päälle esittämättä jätetty kisko tavanomaisella tavalla voidaan kiinnittää.

Jotta ripalevy olisi tuen, esim. ratapölkyn suhteen tuettavissa siten, että toi-10 saalta saataisiin staattisesti kova ylärakenteen yksikkö voimansiirtymistapa-uksissa, joissa voimat ovat pienempiä kuin tavanomaiset pyöräkuormat, ja toisaalta dynaamisesti pehmeä yksikkö silloin, kun tavanomaiset pyöräkuormat vaikuttavat, jotta värähtelyt voitaisiin riittävästi vaimentaa, vastaanottaa ripalevyn 10 seuraavassa esitettävänlainen jousijärjestelmä ja ripalevy tukeu-15 tuu alatukeen, jolloin saadaan ominaiskäyrä, joka on esitetty kuviossa 1 oikealla alhaalla.

Viitenumerolla 12 varustetussa ominaiskäyrässä on jyrkkä nousu 14, joka vaihtuu tasannemaiseksi osaksi 16, joka on loivasti nouseva ja vastaa siirty-.· 20 vien voimien P suhteen tavanomaisia pyöräkuormia.

; ·: Jyrkkä nousu 14, joka on oleellisesti lineaarinen, esiintyy voimilla 30 - 50 kN.

. Työosa 16 ulottuu tästä arvosta noin arvoon 100 kN. Työalueen yläpuolella : ·. kokonaisjousijärjestelmän ominaiskäyrän kulku on oleellisesti merkityksetön, ' .. ] 25 joten sitä myöskään ei ole esitetty.

Jotta saavutettaisiin vastaava taitettu ominaiskäyrä 12, on keksinnön mukai-: ’ i sesti jäljestetty siten, että ripalevyn ja esittämättä jätetyn tuen, kuten rata- pölkyn, väliin on järjestetty kimmoisen väli- tai alakerroksen 18 muodossa : . : 30 oleva ensimmäinen jousielementti. Tällöin välikerros 18 voi olla vulkanisoitu . · ·. ripalevyn 10 pääiie ja se voi ainakin osittain peittää sitä pitkin sen pitkittäis- ·’ reunoja.

': Ensimmäinen jousielementti tai välikerros 18 omaa ominaiskäyrän, joka on 35 kuviossa 1 esitetty oikealla ylhäällä ja varustettu viitenumerolla 20. Voidaan havaita, että väli- tai alakerros 18 omaa lineaarisen ominaiskäyrän, ts. että voiman siirtyminen ja joustomatka ovat keskenään verrannollisia.

6 110885

Ripalevyn 10 yläpuolelle on järjestetty toinen jousielementti, joka sovellutusesimerkissä muodostuu kahdesta kupumaisesta tai katkaistun kartion muotoisesta ulkonemasta 22, 24.

5 Toisilla jousielementeillä 22 ja 24 on ominaiskäyrä, joka on esitetty kuviossa 1 ylhäällä vasemmalla, ja lisäksi sikäli kuin on kyseessä loivasti nouseva osa 26, joka on esitetty edelleen katkoviivoilla.

Keksinnön mukaisesti on nyt järjestetty siten, että toinen jousielementti 22 10 tai 24 ja siten ripalevyn 10 ja alakerroksen 18 sisältävä järjestelmä on esijännitetty siten ratapölkyn suhteen, että saadaan loivasta osasta 26 sekä jyrkästi nousevasta osasta 30 muodostuva kokonaiskulku 28. Tämä osa 30 saavutetaan siten, että jousielementti 22 tai 24 esijännitetään siten, että se puristuu kaikilta puolilta kokoon. Tässä tapauksessa jousielementillä 22 ei varsinaisesti 15 voi olla jousto-ominaisuuksia, joten saadaan jyrkkä osa 30, jonka ideaalitapauksessa tulisi olla yhdensuuntainen ordinaatan (voima P) kanssa.

Kokoonpuristusalueen saavuttamiseksi peitetään kupumaiset ulkonemat 22, 24 vastaanottokohdat 32, 34 omaavalla kiinnityslaatalla 36, joka kuviossa 2 i 20 on esitetty ainoastaan osittain, oikealla puolella.

Jos kiinnityslaattaa 36 kiristetään esittämättä jätetyn kiinnityselementin, ku-, · ten pultin avulla tuen suhteen ja siten ripalevyn 10 suuntaan, muovautuu jousielementti 22 siten, että vastaanottokohta tai ontelotila 32 täyttyy täysin, .’ 25 jolloin enempi kokoonpuristuminen ei enää ole mahdollista. Edellytyksenä tälle on se, että vastaanottokohdan 32, 34 tilavuus on sama tai hieman pienempi kuin kupumaisen ulkoneman 22,24 tilavuus.

..Tämän esijännityksen vuoksi saadaan ensimmäisestä jousielementistä 18, ts.

: . 30 alakerroksesta, ja toisesta jousielementistä 22, 24, ts. ulkonemista, muodos- ’,··, tuva kokonaisjousijärjesteimä, joka nyt omaa kuvion 1 mukaisen ominais- käyrän 12. Tällöin esijännitetyn toisen jousielementin 22 ja 24 ominaiskäyrä : on valittu siten, että kokonaisominaiskäyrän jyrkästi nouseva osa 14 on en- ‘:nen varsinaista työaluetta, jossa ripalevyn päälle kiinnitettyä kiskoa pitkin 35 ajetaan ja jolloin siis tavanomaiset pyöräkuormat vaikuttavat.

Kokonaisominaiskäyrään päästään seuraavasti: 7 110885 Lähtötilanteessa O on kokonaisjärjestelmä esijännitetty. Tällöin ensimmäiseen ja toiseen jouseen 18 tai 22 vaikuttaa voima x, jonka vaikutuksesta tapahtuvat kuviossa 1 esitetyt yksittäisten jousielementtien 18 ja 22 ja 24 jousto-matkat (yhdensuuntaisesti ordinaattaan nähden piirretyt katkoviivat).

5

Jos nyt kokonaisjärjestelmään vaikuttaa voima y, joka vastaa tavanomaisella työalueella olevaa pyöräkuormitusta, puristuu ensimmäinen jousielementti tai alakerros 18 matkan z verran edelleen kokoon. Samassa yhteydessä tapahtuu toisen jousielementin 22 ja 24 kevennys.

10

Jos vähennetään alakerrokseen vaikuttavasta voimasta y esijännitettyyn jou-sielementtiin 22, 24 vaikuttava voima yi, saadaan vastaavat arvoparit jousi-matka/voima P kokonaisominaiskäyrälle 12. Tästä saadaan myös, että koko-naisominaiskäyrän alue 14 on voimansiirtymisalueella, jossa toiset jousiele-15 mentit 22 ja 24 vielä ovat tai ovat oleellisesti vielä kokoonpuristuneina, ts. eivät ole vielä kimmoisella alueella, jossa jousiominaisuudet tulevat kyseeseen, eli ominaiskäyrän 28 alueella 26. Kokonaisjärjestelmään vaikuttava pyöräkuorma P on pienempi kuin alakerrokseen vaikuttava voima K, ja lisäksi aina sellaisen määrän, jonka esijännitys aikaansaa.

20 ,··: Vasemmanpuoleisessa esityksessä kuviossa 2 on ulkonema 24 esitetty kuor- : mittamattomassa tilassa. Samanaikaisesti ilmenee leikkauksesta vastaanotto- : kohta 34, jotta selvennettäisiin, että ulkoneman 24 ja vastaanottokohdan 34 , . tilavuudet on määrätty toistensa suhteen siten, että kaikilta puolilta tapahtu- :25 va kokoonpuristuminen voi tapahtua, minkä vuoksi ulkonema 24 ei omaa enää jousiominaisuuksia ja on näin jäykkä kuin vaste.

Jotta kiinnityslaatta voitaisiin vetää kiinni, ulottuu alakerroksen 18 ja ripale-•. ·: vyn 10 lävitse holkki 38, joka voi muodostaa yksikön alakerroksen 18 ja ripa- !’*: 30 levyn 10 kanssa.

Holkki 38 jatkuu hylsymäisessä jäykistetyssä osassa 40 kiinnityslaatassa 36. Tällöin hylsyn ja hoikin 38 mitat on sovitettu keskenään siten, että kiinnitys-: laatta 36 vedetään siten, että saadaan toivottu ominaiskäyrä 12, ts. esijänni- 35 tys ei johda kokonaisjousijärjestelmän vaikutukseen luvattomasti vaikuttavaan voiman siirtymiseen.

8 110885

Jotta vältettäisiin, että kiinnityslaatta 36 ei iske silloin, kun kiskoajoneuvon ohi kulkiessa mainittu kuormituksenpoisto tapahtuu, on kiinnityslaatta tuettu kolmanneksi jousielementiksi nimetylle levylle 42, jolla on suuri jous-tojäykkyys. Kolmas jousielementti 42 vaikuttaa muuten myös siten, että omi-5 naiskäyrän 28 osa 30 ei ole yhdensuuntainen ordinaattaan nähden vaan kallistettu sen suhteen.

Materiaaleina jousielementteihin 18, 22, 24 ja mahdollisesti 42 voidaan käyttää tavanomaisia kumiseoksia, polyuretaania tai muuta, mikä sopii elasto-10 meerijousiin. Tällöin materiaalit ensimmäistä jousielementtiä 18 ja toista jou-sielementtiä 22, 24 varten voivat olla samoja, joten pelkästään muodon tai materiaalikovuuden avulla voidaan määrätä kulloinkin haluttu jousiominais-käyrä.

15 Kuviossa 4 on vielä puhtaasti kaavallisesti esitetty ripalevy 10 sekä sitä vastapäätä olevaan, esittämättä jätettyyn ratapölkkyyn tukeutuva keksinnön mukainen jousijärjestelmä. Kuviosta voidaan havaita kulloinkin reunaosassa olevat kiinnityslaatat 36 tai 44, jotka on yhdistetty pulteilla 46 tai 48 ratapölkyn tukiin ja vedetty kiinni niiden suhteen. Katkoviivoilla on esitetty myös . , i 20 ulkonemat 22, 24 tai 50, 52, jotka työalueen ulkopuolella esijännitetään kiin- . nityslaattojen 36 ja 44 avulla siten, että ne ovat kokoonpuristusalueellaan, ts.

• . omaavat vasteen vaikutuksen.

t

Claims (11)

1. 9 110885
2. 1. Tuenta kiskoajoneuvojen, joilla on pyöräkuormitus, ohiajettavaa, kisko-osan vastaanottavaa ja tuen kanssa välittömästi tai välillisesti yhdistettyä yläraken- 5 neosaa, kuten kiskonkiinnitys- tai ripalevyä (10) varten, jolloin tukipuolella ylä-rakenneosa on tuettu ensimmäisen elastisen elementin (18) varaan ja kisko-puolelle on jäljestetty välittömästi tai välillisesti ylärakenneosan vasten tukea esijännittävä, vähintään toisen elastisen elementin (22, 24, 50, 52) omaava esijännityslaite (36, 44, 46, 48) ja jolloin ensimmäinen ja toinen jousielementti 10 kulloinkin omaavat (ensimmäisen ja toisen) ominaiskäyrän (20, 28), jotka jou-sielementit muodostavat jousijärjestelmän, jolla on kokonaisominaiskäyrä, jossa on työalue (16), joka on tavanomaisten pyöräkuormien voimansiirtymis-alueella, tunnettu siitä, että jousijärjestelmän kokonaisominaiskäyrällä (12) on taitettu kulku siten, että voiman, joka on pienempi kuin työalueella (16) 15 vaikuttavat voimat, siirtyessä jousijärjestelmään, ominaiskäyrä kulkee jyrkästi nousevasti ja työalueella (16) loivasti.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tuenta, tunnettu siitä, että esijännityslaite (36, 44) vastaanottaa toisen jousielementin (22, 24) siten, että voiman siir- , · 20 tyessä jousijärjestelmään, joka voima on pienempi kuin työalueella, on jou- ; siominaisuuksien poistamiseksi toinen jousielementti (22, 24) kaikilta puolilta . tai oleellisesti kaikilta puolilta kokoonpuristuneena. «
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen tuenta, tunnettu siitä, että toisella 25 jousielementillä (22, 24) on kokoonpuristumisalueen (30) ulkopuolella vähäisempi jäykkyys kuin ensimmäisellä jousielementillä (18). . · 4. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen tuenta, tunnettu siitä, ' ’ ’: että toinen jousielementti (22, 24) on muodostettu vähintään yhdeksi ylära- ·, 30 kenneosasta (10) poispäin suunnatuksi ulkonemaksi, joka ulottuu esijännitys- laitteen (36) vastaanottokohdan (32, 34) sisäpuolelle, jolloin vastaanottokohdan tilavuus on yhtä suuri tai hieman pienempi kuin ulkoneman tilavuus.
5. 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen tuenta, tunnettu siitä, että ulkonema on 35 muodostettu lieriön tai katkaistun kartion muotoiseksi. 10 110885
6. 6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen tuenta, tunnettu siitä, että ulkonema (22, 24) lähtee tasomaisesta, yhdensuuntaisesti ylärakenne-osan (10) yläpinnan kanssa ulottuvasta kolmannesta jousielementistä (42).
7. 7. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen tuenta, tunnettu siitä, että toisessa jousielementissä (22, 24) on useita ulkonemia, jotka on peitetty ulkonemia varten järjestetyt vastaanottokohdat (32, 34) omaavalla peitteellä (36), kuten kiinnityslaatalla, joka puolestaan on yhdistetty liitoselimillä (46, 48) tuen kanssa. 10
8. 8. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen tuenta, tunnettu siitä, että peite (36) on tuettu kolmannen jousielementin (42) varaan.
9. 9. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen tuenta, tunnettu siitä, 15 että ylärakenneosa on kiskonkiinnitysosa, kuten ripalevy.
10. 10. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen tuenta, tunnettu siitä, että kiskonkiinnityslevy ainakin osittain on kimmoisen alakerroksen muodossa olevan ensimmäisen jousielementin (18) sisäpuolella. ; 20
11. 11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen tuenta, tunnettu siitä, että alakerros (18) on vulkanisoitu kiskonkiinnityslevyn (10) päälle. H 110885 Patenkrav