FI110082B - Laite akselien laskennan virheiden korjaamiseksi rautatielaitteistoissa - Google Patents

Description

1 110082

Laite akselien laskennan virheiden korjaamiseksi rauta-tielaitteistoissa

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdan-5 non mukainen laite.

Sellainen laite on tunnettu DE-patenttihakemusjulkaisusta 1 530 389. Siinä yksittäiset laskentapisteet vaikuttavat vastaaviin muistiintallennuksiin, joihin tallennetaan tilapäisesti laskentapisteistä havaitut laskentatu-10 lokset. Jos toisiaan seuraavien laskentapisteiden laskentatulokset täsmäävät, niin tällöin annetaan tunnetulla tavalla ilmaisu, että niiden välillä oleva raideosuus on vapaa; niin kauan kuin tätä yhteensopivuutta ei ole, pysyy kyseinen väli varatuksi ilmaistuna. Kun juna on kulkenut 15 toisiaan seuraavien raideosuuksien ohi ilman junan erottamista ja yksi laskentapisteistä on häiriön seurauksena laskenut liian paljon tai liian vähän akseleita, jäävät seuraavaksi molemmat häiriöllisiin laskentapisteisiin rajoittuvat osuudet merkityiksi varatuiksi, kun niiden tulo-: 20 ja lähtölaskentapisteet osoittavat toisistaan poikkeavia laskentatuloksia. Siitä seikasta johtuen, että molemmat häiriöllisen laskentapisteen viereiset laskentapisteet osoittavat vastaanoton mukaisesti yhteensopivia laskenta-: : : tuloksia, voidaan edellä mainitun DE-patenttihakemusjul- :Y; 25 kaisun opetuksen mukaan tulla siihen tulokseen, että juna on ohittanut edelleen varatuksi ilmoitetun osuuden ilman junan erottamista. Molemmat laskentapisteet yhteensopivine laskentatuloksineen johtavat sitten niiden välissä sijait-. . sevan laskentapisteen laskentatuloksen korjaamiseen, mikä 30 vertaamalla korjattua laskentatulosta viereisten laskenta-pisteiden tallennettuihin laskentatuloksiin johtaa automaattisesti siihen, että ilmaistaan vapaaksi osuus, joka on vielä häiriöstä johtuen ilmaistu varatuksi.

Tämä tunnettu laite akselien laskemisen virheiden 35 korjaamiseksi ei ota huomioon sitä mahdollisuutta, että 110082 2 esim. junaa erotettaessa, junan pysähtyessä tai järjeste-lyliikettä suoritettaessa saadaan aikaan se, että niin monta akselia voi jäädä osuudelle kuin viereinen laskenta-piste laskee häiriön takia liian vähän tai myös liikaa.

5 Tällöin voi korjausmekanismin vuoksi tulla virheellinen vapaanaoloilmaisu sellaiselta osuudelta, joka on tosiasiallisesti vielä varattu. Laskuvirheen ja junan erotuksen tai pysähdyksen yhteensattumisen todennäköisyys, joka voi johtaa vahingossa sattuvaan sellaisen osuuden vapaana-10 olon ilmaisemiseen, joka tosiasiallisesti on vielä varattuna, ei erityisesti alueella, jossa on hyvin pieni akselien lukumäärä, ole mitenkään niin pieni, että se voitaisiin jättää huomioonottamatta.

Tunnettu laite on ainoastaan käyttökelpoinen sel-15 laisilla rataosuuksilla, joilla ei ole haarautumia, koska se rakentuu yksiselitteisen jäykälle viereisten laskenta-pisteiden laskentatulosten peräkkäinryhmitykselle. Tallennuksen ja laskentatulosten vertailun kustannukset ovat .. . hajautetun käsittelylogiikan muodostamisen vuoksi huomat- • ·' 20 tavia.

··· Tämä kustannus vähenee DE-patentti julkaisun 1 938 311 mukaisessa laitteessa akselien laskemisen kor-jäämiseksi. Tässä häiriöisen laskentapisteen palautus al-: : : kuperäiseen tilaan tapahtuu tiettyjen rataosuuksien va- 25 paanaolosignaalien välityksellä. Sellaisten vapaanaolo-signaalien antamiseksi kunkin laskentapisteen laskentatulosta verrataan matkan ensimmäisen laskentapisteen laskentatulokseen. Tämän laskentapisteen laskentatulos pysyy . . niin kauan tallennettuna, kunnes kyseinen juna on lähtenyt 30 matkaosuudelta. Matkaosuudella voi samanaikaisesti olla ;·_ useita junia, jotka pitävät sitä varattuna, ja joiden ak- : : selilukumäärä sitten tallennetaan vastaavasti useina vas- taavina tallenteina kulkualueen osalta ja verrataan sitä laskentapisteiden akselilukuihin kuormitetulla matkaosuu-; 35 della.

110082 3 Tässä tunnetussa kaavioelementtien sijoituksessa ei kuitenkaan ole vältetty vaaraa, että tehdään akseliluku-korjaus, joka ei ole sallittu, koska yksittäisen osuuden vapaaksi ilmaiseminen ei tapahdu vertaamalla tälle osuu-5 delle tulleita ja tältä osuudelta lähteneitä akseleita, vaan vertaamalla tältä osuudelta lähteneitä akseleita ensimmäisen osuuden matkaanlähteneiden akseleiden määrään riippuvaisesti, jolloin laskuvirheen ja junan erotuksen tapahtuessa tai junan pysähtyessä ei tule virheellistä 10 ilmoitusta vapaanaolosta, kun osuus on tosiasiallisesti vielä varattu, eikä myöskään korjausta tosiasiallisesti oikeaan laskentatulokseen; mutta siihen vaikuttaa häiriö matkan ensimmäisessä laskentapisteessä siten kaikkiin tämän matkan osuuksiin, että nämä osuudet pysyvät varatuiksi 15 ilmaistuina sen jälkeen, kun juna on kulkenut ohi, myös silloin kun ne ovat tosiasiallisesti täysin vapaina.

Myöskin tämä tunnettu laite soveltuu käytettäväksi vain läpikulkumatkaosuuksilla, joissa ei ole haarautumia.

.. , DE-patenttihakemusjulkaisusta 1 780 469 tunnetaan ' ; 20 lopulta aktivointilaite, joka laskentapisteen laskentatu- ··' loksen korjaamista varten ei ainoastaan vertaa molempien . häiriöiseen laskentapisteeseen suoraan rajoittuvien las- kentapisteiden laskentatuloksia toisiinsa, vaan jonka mu-: : ; kaan voi olla järkevää, että akselilukumäärän vertailu 25 tehdään kulloinkin kolmen osuuden perusteella. Tällä tavalla saadaan aikaan se, että voidaan korjata laskuvirheitä myös kahdessa toisiaan suoraan seuraavassa laskentapisteessä.

. . DE-patenttihakemusjulkaisusta 3 236 367 tunnetaan 30 laite rataosuuden vapaanaolon ilmaisemiseksi, jossa lait-·; . teessä rautatielaitteiston yksittäisten rataosuuksien ase- : : tuslaitteisiin on järjestetty laskimet, jotka laskevat niihin liittyvien akselin tunnistimien kyseisen osuuden alussa ja lopussa antamat akselisignaalit. Kukin laskin 35 siirtää laskemansa akseliluvut tiedonsiirtolinjoja pitkin 110082 4 laskimiin, jotka ovat kulloinkin kyseisen kulkuosuuden viereisissä osuuksissa. Kulloinkin kulkusuunnassa takanapäin olevalla osuudella olevalta laskimelta saadut akseli-luvut annetaan kulkumatkaa pitkin edelleen ainakin kulku-5 suunnassa seuraavan osuuden laskimille. Tarpeelliset rataosuuden vapaaksiarvioimiskriteerit saadaan laskimien verratessa kahden tai useamman toisiaan seuraavan laskenta-pisteen tallennettuja laskentatuloksia, jolloin mahdollisesti voidaan korjata virheelliset laskentatulokset.

10 Tämä tunnettu laite tarvitsee kullakin rataosuudel la erityisen laskimen; näihin laskimiin on niiden mittaamien laskentatulosten lähettämiseksi yksilöllisesti edelleen laskimeen, joka on yksittäisen junan kulkutiellä seu-raavassa osuudessa, ainakin haaroitetussa rataosuudessa 15 pakko ilmoittaa kulloinkin säädetty kulku, jotta laskentatulokset voidaan antaa edelleen kulloinkin oikeaan laskimeen.

Keksinnön päämääränä on saada aikaan se, että väl-.. , tetään laskimien kustannuksia hallittaessa rautatielait- 20 teiston mitattujen akselilukujen laskentapisteitä rataosuuksien vapaaksi tai varatuksi ilmaisemisen yhteydessä . sekä vältetään kustannuksia toimitettaessa laskentatulok- siä edelleen ja liitettäessä niitä kulkutien suunnan mu-: :; kaisesti laskuvirheiden korjaamiseksi.

:Y: 25 Keksinnössä päästään näihin päämääriin käytettäessä patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosan mukaisia piirteitä. Tietyn matkaosuuden useiden laskentapisteiden laskentatulosten hallinta yhteisellä laskimella sallii kulloisenkin akselilukumäärän korjaamiseen tarvittavien erillisten las-30 kentapisteiden laskentatulosten saannin; ei ole olemassa mitään yksittäisten laskimien kiinteää kulkutienmukaista Y peräkkäinryhmitystä vaan yhteinen laskin määrää itse, mit kä laskentatulokset sen on yhdistettävä.

Patenttivaatimuksen 3 tunnusmerkit sallivat sen, 35 että keksinnön mukaista laitetta käytetään myös ja suo- 110082 5 raan matkaosuuksiin, joissa käytetään haarautuvia kiskoja ja korjaamaan laskentatuloksia, joita saadaan sellaisten laskentapisteiden laskentatuloksista, jotka kyseinen juna ohittaa.

5 Patenttivaatimuksen 2 opetusten mukaisesti suorite taan laskentapistekorjaus ottamalla huomioon aivan määrättyjen viereisten laskentapisteiden laskentatulos, joka syntyy kyseistä laskentapistettä koskevasta korjausvertai-lusta. Nämä korjausvertailut pätevät tietylle kulkutieosan 10 tyypille; kulloinkin tarkasteltavana olevan laskentatuloksen numeeriset arvot saadaan korjattava laskentapisteen paikan perusteella.

Jotta voitaisiin korjata myös kulloisenkin ensimmäisen tai viimeisen laskentapisteen laskentatulos matka-15 alueen sisällä tarvittaessa, on patenttivaatimuksen 5 mukaisen menetelmän tunnusmerkkien mukaan järjestetty siten, että tätä tarkoitusta varten haetaan viereisen matka-alueen laskentapisteiden laskentatulokset.

.. . Laskinten on patenttivaatimuksen 4 opetusten mukai- 20 sesti tallennettava akselilukumäärät ainakin akselien ;··; poistumiseen kulloiseltakin matkaosuudelta asti ja siten :·: saatava aikaan maksimaalinen korjausaika.

Tekniikan tasosta poiketen patenttivaatimuksen 5 ·.: mukaiset tunnusmerkit edellyttävät, että kuhunkin kulku- : : 25 tien osan linjaan järjestetään erityinen laskentapiste omine laskinlukemineen, jolloin patenttivaatimuksen 6 mukaisesti laskentapisteitä omine laskinlukemineen voidaan käyttää myös yhteisesti viereisille kulkutieosuuksille. Vain siten, että saadaan aikaan nämä laskinlukemat kaikis-30 ta vierekkäisiä kulkutieosuuksia sisältävistä linjoista, . on laskuvirheen korjaus myös haarautuvien vaihderaiteiden *.· ja risteyksien alueiden kohdalla mahdollista.

'· Jotta samanaikaisesti käsiteltäisiin yhden matka- ____ osuuden sisällä olevien useampien kulkuneuvojen tai kulku- 35 neuvojonojen akselilukuja, on patenttivaatimuksen 7 mu- 110082 6 kaan järjestetty siten, että kukin kulkuneuvo/kulkuneuvo-jono tullessaan matkaosuudelle tallennetaan väliaikaisesti muistiin, jolloin jatkuvasti kulkuneuvon/kulkuneuvojonon matkaosuudella etenemistä vastaten pannaan muistiin tämän 5 ohittamissa laskentapisteissä akseliluvut.

Patenttivaatimuksen 8 mukaisesti verrataan laskentatuloksen korjauksen vapauttamiseksi laskentapisteiden laskentatuloksia, jotka laskentapisteet on edullisesti järjestetty kulkuneuvon/kulkuneuvojonon sisään- ja ulos-10 ajoalueisiin matkaosuudella, koska tämä sallii laskentatuloksen korjaamisen kaikissa niiden välillä sijaitsevissa matkaosuuden laskentapisteissä.

Laskentatulosten liittämiseksi kulkutien koodauksen mukaisesti tallentaa patenttivaatimuksen 9 mukainen las-15 kin kunkin tarkastettavan laskentapisteen vapaaksi ilmai sun ainakin niin kauan, kunnes kulkuneuvo/kulkuneuvojono on ohittanut seuraavan laskentapisteen, niin että verrattaessa näihin laskentapisteisiin järjestettyjä vapauden .. . ilmaisemisen yhtälöitä kulkuneuvon/kulkuneuvojonon kulku- ; 20 tiehen yhtäläisyys varmistuu ja siten kulloinenkin siihen liittyvä laskentatulos voidaan johtaa yhteen.

Patenttivaatimuksen 10 opetusten mukaisesti laskin ‘ poistaa yksittäisten kulkuneuvojen/kulkuneuvojonojen tila- päisesti tallennetut tallenteet muistista aikaisintaan ·/ 25 silloin, kun kulkuneuvo/kulkuneuvojono lähtee matkaosuu- delta, jolloin tämä muisti voidaan käyttää sitten seuraa-vaa kulkuneuvoa/kulkuneuvojonoa varten.

Laskentatuloksen korjaaminen tapahtuu sitä varten tarvittavien edellytysten asetuksen mukaisesti patentti-30 vaatimuksen 11 mukaisella tavalla joko automaattisesti tai '! . käsin operaattorin toimesta, jolloin kussakin tapauksessa ·.· kukin korjaus on merkittävä listaukseen patenttivaatimuk- : sen 12 mukaisesti.

Patenttivaatimuksen 13 tunnuspiirteenä on laskenta-35 pisteiden käyttö siten, että laskentatuloksia käsitellään 110082 7 eri tavoin, ja patenttivaatimus 14 osoittaa, kuinka laskentapisteen kestovirhetoiminto määritetään edullisesti pysyvästi.

Keksintö on jäljempänä kuvattu piirustusten graa-5 fisten esitysten yhteydessä lähemmin.

Piirustukset esittävät:

Kuvio 1 laskentapisteiden järjestämistä erilaisten kulkutieosien tyyppien yhteydessä yhdessä niihin liittyvien vapaaksi ilmaisemisen yhtälöiden kanssa, 10 Kuvio 2 tekniikan tason mukaista laskentavirhekor- jausta,

Kuviot 3 ja 4 kahta tapausta, joissa tunnettu menetelmä voi epäsuotuisissa olosuhteissa johtaa ei-sallittuun laskentatulosten korjaukseen, 15 Kuvio 5 neljä vaihdetta käsittävää matkaosuutta, jonka yksittäisissä laskentapisteissä ilmaistaan laskentatulokset,

Kuvio 6 toteutusmuotoa, jossa on määrättyä lasken-, tapistettä koskeva korjausyhtälö sekä suostumus ja edelly- * ; 20 tys virheen korjauksen suorittamiseen, ja

Kuvio 7 kulkuneuvoa/kulkuneuvo jonoa varten laski-meen tallennettuja lukemia yksittäisistä laskentapisteistä ilmaistuista laskentatuloksista siirrettäessä kulkuneu- 1,1 voa/kulkuneuvojonoa sekä laskentatulosten kulkutienmukai- : : 25 seen liittämiseen liittyviä käytettyjä vapaaksi ilmaise misen yhtälöitä.

Jotta keksintö ymmärrettäisiin paremmin, selitetään seuraavassa tekniikan tasosta tunnettua laskuvirheen korjausperiaatetta kuvion 2 mukaisesti. Kuvio 2 esittää mat-30 kaa, jossa on yhteensä viisi laskentapistettä Zlrstä ·; . Z5:een, jotka on sijoitettu kulloinkin kahteen peräkkäin : : sijaitsevaan pisteeseen. Nämä pisteet ovat sitä varten, että ne tunnistavat valinnaisen pyöränkiinnityslaitteiston tunnistaakseen kulkusuunnasta riippuen ohikulkevan kulku-35 neuvon akselin. Matkan kulkee kulkuneuvoyhdistelmä FV, 110082 8 jonka on ollut ohitettava kokonaan ensimmäisenä tarkasteluajankohtana tl laskentapiste Z3. Tässä kulkuneuvoyhdis-telmässä on 20 akselia, mikä on havaittu järjestyksessä laskentapisteissä Z1 ja Z2; akseliluvut on mitattu yksit-5 täisten laskentapisteiden alapuolella. Laskentapisteiden Zl ja Z2 toisiaan vastaavia laskentatuloksia seuraa näiden laskentapisteiden välimatkan ilmaiseminen vapaaksi; vapaaksi ilmaistuja osuuksia on merkitty kirjaimella F; varatuiksi ilmaistuja osuuksia kirjaimella B. Laskentapiste 10 Z3 on laskenut häiriöistä johtuen kaksi akselia liian vähän. Tämän seurauksena laskentapisteiden Z2 ja Z3 välinen osuus pysyy myös osuuden vapaaksi tulon jälkeen ilmaistuna varatuksi. Kun ajoneuvoyhdistelmä FV ohittaa nyt laskenta-pisteen Z4 ja laskentapiste Z4 ilmaisee taas 20 akselia, 15 niin käytettäessä tunnettua menetelmää lähdetään siitä, että juna on täysin jättänyt varatuiksi ilmaistut osuudet, ja ajankohtaa t2 verrataan sitten häiriöisen laskentapisteen viereisiin laskentapisteisiin Z2 ja Z4. Näiden las-;·.· kentapisteiden yhteensopivien laskentatulosten seurauksena 20 korjataan nyt niiden välisen laskentapisteen Z3 laskenta-tulos. Tämän seurauksena myös vahvistetaan yhteensopivuus '·’ laskentapisteiden Z2 ja Z3 sekä Z3 ja Z4 välisissä lasken tatuloksissa, mikä johtaa häiriöstä johtuvasti varatuksi ilmaistun osuuden vapaaksi ilmaisemiseen.

V 25 Edellä lähemmin esitettyä korjausmenettelyä on niin kauan sallittua käyttää, kun voidaan huomata, että kulku-neuvossa/kulkuneuvojonossa junan erotuksen, junan pysähdyksen tai jo vapautetun osuuden uudelleenvarauksen vuoksi kulkuneuvon takaisintulosta johtuen ei ole niin paljon 30 akseleita yhdellä osuudella, kuin vapaasta osuudesta vielä • · varatulle viereisen laskentapisteen osuudelle lasketaan V akseleita liikaa tai liian vähän. Silloin nimittäin voisi tapahtua niin, että molempien tapausten vaikutukset tapah- — tuisivat vastakkaissuuntaisesti, niin että voitaisiin ei- .... 35 sallitusti ilmaista vapaaksi osuus, joka tosiasiallisesti 110082 9 vielä on varattuna. Sellaisen vapaaksi ilmaisemisen todennäköisyys on erityisesti akselilukujen hyvin pienien lukumäärien alueella suurempi kuin niin pieni, että se voitaisiin jättää huomioonottamatta. Kuviot 3 ja 4 esittävät 5 kahta tapausta, joissa on sellainen häiriötapaus. Kuvion 3 mukaisen suoritusmuotoesimerkin mukaan olisi kulkuneuvoyh-distelmä ohittanut matkan, jolloin junan erotuksen vuoksi kaksiakselinen kulkuneuvo on jäänyt laskentapisteiden Z1 ja Z2 väliselle osuudelle; laskentapiste Z3 on häiriön 10 vuoksi ilmaissut kaksi akselia liian suuren akseliluvun.

Kuvion 3 graafisesta esityksestä on nähtävissä, että laskentapisteiden Z1 ja Z3 yhteensopivien akselilukujen ansiosta laskentapisteen Z2 laskentatulos korjataan sillä seurauksella, että näiden laskentapisteiden välillä oleva 15 osuus ilmaistaan vapaaksi, vaikkakin laskentapisteiden Z1 ja Z2 välinen osuus itse asiassa on vielä varattu.

Kuvion 4 mukaisessa suoritusmuodossa kaksiakselinen kulkuneuvo jää laskentapisteiden Z4 ja Z5 välille; lasken-;v tapiste Z3 on mahdollisesti laskenut kaksi akselia liian 20 vähän. Tässä aiheuttavat laskentapisteiden Z3 ja Z5 yh-: '· teensopivat laskentatulokset sen, että seuraavaksi korja taan oikea laskentatulos laskentapisteestä Z4 pienemmän *1(1 akseliluvun suuntaan sillä seurauksella, että lopullisesti ·;· sen vuoksi, että koska lopulta laskentapisteiden Z3:sta 25 Z5:een laskentatulokset ovat yhteensopivia, näiden laskentapisteiden välinen osuus ilmaistaan vapaaksi, vaikkakin laskentapisteiden Z4 ja Z5 välinen osuus on tosiasiallisesti vielä varattu.

;'·. Sellaiset virheelliset vapaaksi ilmaisemiset voi- ·/" 30 daan ehkäistä, kun häiriöisen laskentapisteen akseliluku- jen vertailussa ei oteta mukaan vain suoraan siihen ra- * » joittuvien laskentapisteiden akselilukuja vaan ainakin * vielä yhden kauemman, kulkusuunnassa aikaisemman laskenta- * · ’;· pisteen akseliluvut.

11CC82 10

Jotta näiden laskentapisteiden laskentatuloksia voitaisiin verrata keskenään, ei tähän saakka ole ainoastaan vaadittu, että nämä laskentatulokset siirretään tiedonsiirtolinjoja pitkin laskimien välillä, jotka on jär-5 jestetty yksittäisiin rataosuuksiin, vaan nämä laskimet on myös pitänyt yksilöllisesti yhdistää kulloinkin säädetyn kulkutien suhteen. Niinpä esimerkiksi kulkutiellä, jossa on vaihteen haarautuma, on pitänyt takanaolevan osan laskentatulokset lähettää edelleen toiseen kuin tämän vaih-10 teen haarautuvan haaran kulkutiellä olevaan laskimeen. Tämä kaikki on vaatinut suuret kustannukset laskinlait-teistoja varten ja suuret kustannukset näiden laskinten liittämiseen kulkutien mukaisesti rautateiden valvonnassa. Sitä paitsi on epäkohta, että kulloinkin ainakin neljän 15 laskentapisteen laskentatulosten kulkutienmukaisesta liittämisestä johtuen, myös silloin kun ei ole mitään lasku-virheitä, yksittäisten rataosuuksien varausajat pitenevät.

Keksinnön mukaisesti on saatu aikaan se, että yh-dellä yhteisellä laskimella hallitaan usean peräkkäisen * * 20 laskentapisteen laskentatulokset ja tämä laskin saatetaan : ,· etsimään siihen tallennetuista akseliluvuista kulloinkin

* I

ne, joita on tarve verrata toisiinsa. Tämä määräys tapah-. . tuu junan kulkua seuraten eikä sitä etukäteen määritetä laskimien peräkkäinryhmityksellä kulloinkin säädetyllä 25 kulkutiellä. Myöskin toisiinsa verrataan vain niin monia akselilukuja kuin on tarpeen osuuden vapaaksi ilmaisemiseksi, siis säännönmukaisessa toiminnassa kaikista laskentatapahtumaan osallistuvista kaavioelementeistä kulloinkin , kahta laskentatulosta ja vain häiriötapauksessa ainakin 30 neljää laskentatulosta.

Tällöin yksittäisen osuuden tavanmukainen vapaaksi ilmaiseminen osuutta rajoittavien laskentapisteiden avulla ei viivästy, niin että se seuraa välittömästi osuuden va- • * ;·· pautumisen jälkeen. Ainoastaan laskuvirheen tapahtuessa •... 35 estyy kyseisen laskuvirheisen raideosuuden vapaaksi il- 110082 11 maiseminen, kunnes matka vapautuu, mikä tarkastetaan laskentapisteen avulla, jota käytetään radan vapaaksi ilmaisemisen lisätarkastukseen. Tämä ehkäisy voidaan ilman muuta ottaa huomioon, sillä on kyse laskuvirheestä poikkeus-5 tapauksissa, joita ei tapahdu liian usein; yleensä lasketaan tapahtuvan yhden laskuvirheen vuodessa kussakin laskentapisteessä käyttöaikana.

Kuvioiden 2-4 mukaisten suoritusmuotoesimerkkien mukaisesti on kyse yksinkertaisista, hyvin nähtävissä ole-10 vista olosuhteista, koska on kyse läpikulkumatkoista, joissa ei ole haarautumia, so. toisiaan seuraavien laskentapisteiden on sillä edellytyksellä, että mitään laskuvirheitä ja mitään junan erottamisia ei satu, oltava junan täydellisen kulun jälkeen aina samassa laskinlukemassa.

15 Tosiasiallisista laskinlukemista voidaan ongelmattomasti tunnistaa, ovatko osuudet vapaita, ovatko ne varattuja tai onko tapahtunut virhelaskenta. Muuten matkojen edellytykset ovat radan haarautumisien mukaisia. Tässä viitataan ·'** piirustusten kuvioon 5.

• » 20 Kuvio 5 esittää matkaosuutta, joka muodostuu nel- « · · · ; ,· jästä vaihteesta Wl:stä W4:ään. Seuraavassa oletetaan, * · että vain näissä matka-alueissa sisääntulevat ja niistä « > * ^ , , poismenevät akselit ilmaistaan laskentapisteissä Z6, Zll, * i Z8 ja Z13. On yhteensä kolme junaa, joissa on kussakin 10, 25 20 tai 8 akselia; junamatkat on piirustuksessa näytetty katkoviivoilla. Yksittäisen laskentapisteen ilmaisemat akseliluvut ovat annetut suluissa laskentapisteiden vieressä. Sen jälkeen kun junamatka loppuu, on tarkastelluis-:·. sa laskentapisteissä kaikissa erilaiset laskinlukemat. Ei 30 ole enää ilman muuta havaittavissa, onko laskentapisteiden ,!,* välinen matka vapaa, onko se varattu tai onko jossakin tapahtunut laskentavirhe.

*··· Jotta nyt mahdollistettaisiin myös radan haarautu- ';· misalueelle todistus laskuvirheiden esilläolosta edelly- ·: 35 tyksenä lopulliselle laskentatuloksen korjaukselle, on 110082 12 keksinnön mukaisesti järjestetty kunkin kulkutieosan jokaiseen viereisen kulkutieosan käsittävään haaraan laskentapiste omine laskentatuloksineen, jolloin viereisten kul-kutieosien toisiinsa rajoittuviin haaroihin voi olla kul-5 loinkin järjestetty yhteinen laskentapiste. Laskentapisteiden järjestäminen yksittäisiin vierekkäisiin kulkutie-osiin erilaisia kulkutieosia varten käy ilmi kuviosta 1. Siinä on rataosa A, vaihde W ja risteys K esitetty niihin liittyvine laskentapisteineen kussakin haaralinjassa. Kol-10 men annetun kulkutieosatyypin lisäksi on edellytykset kyseisen kulkutieosan vapaaksi ilmaisemisesta esitetty vapaaksi ilmaisemisen yhtälön muodossa. Osuudella A olevien kulkuneuvon akselien lukumäärä NA on sama kuin rajoittavien laskentapisteiden Z14 ja Z15 kulkusuunnasta riippu-15 vaisesti ilmaisemien akselilukujen N14 ja N15 erotus. Osuudelle A annetaan vapaaksi ilmaiseminen FA = L, kun laskentapisteestä Z14 ilmaistu osuudelle tulevien akseleiden lukumäärä on sama kuin laskentapisteestä Z15 ilmaistu .V osuudelta poiskulkeneiden akseleiden lukumäärä.

• · 20 Vaihteessa W määritetään vaihteessa tarkastettavien * ;,· akseleiden lukumäärä NW esim. laskentapisteeseen tulevien ’** kulkuneuvon akselien N16 ja haaroittuvalle raiteelle ja , , laskentapisteisiin Z17 ja Z18 ajavien akseleiden N17 ja

N18 erotuksen avulla. Vaihteen vapaana olon ilmaisu FW = L

i * '·’ 25 annetaan sitten, kun samaa linjaa sisään tulleiden kulku- neuvonakselien N16 lukumäärä on sama kuin haaroittuvia raiteita pitkin poisajaneiden akseleiden N17 ja N18 lukumäärä tai päinvastoin.

:’ \ Risteystä K neljine haaroittuvine raiteineen ra- 30 joittaa neljä laskentapistettä Z19:stä Z22:een. Risteys-alueella olevien kulkuneuvon akseleiden NK lukumäärä on * » sama kuin esim. laskentapisteiden Z19 ja Z21 yli kulkenei-’·· den kulkuneuvon akseleiden N19 ja N21 ja laskentapisteiden ·· Z20 ja Z22 yli kulkeneiden kulkuneuvon akseleiden N20 ja <..» 35 N22 erotus. Risteys K on vapaa sillä seurauksella, että 110082 13 voidaan aiheuttaa vapaaksi ilmaiseminen FK = L, kun si-sääntulleiden kulkuneuvon akselien summa N19 + N21 on yhtä suuri kuin poiskulkeneiden kulkuneuvon akselien summa N22 + N20.

5 Kuvion 5 mukaisen suoritusmuodon mukaisen matkanku- lun suhteen tarkoittaa kuvion 1 mukainen toimenpiteiden käyttö sitä, että siinä esitetyt vaihteet sisääntulo- ja poislähtöpäätyineen on varustettu niihin liittyvillä laskentapisteillä, joissa kulloinkin ohikulkevat kulkuneuvon 10 pyörät voidaan ilmaista kulkusuunnan suhteen. Seuraavassa osoitetaan esimerkin yhteydessä, kuinka laskentapisteen laskentatuloksen korjaus järjestetään haaroittuvalla rataosuudella. Esimerkkinä toimii laskentapiste Z10. Tämä laskentapiste osoittaa vaihteiden W2 ja W4 haaroittuvien rai-15 teiden yli kulkevat kulkuneuvon akselit. Sille pätee tällöin kaksi vapaaksi ilmaisemisen yhtälöä, nimittäin vaihteen W2 ja vaihteen W4 yhtälöt. Molemmat vapaaksi ilmaisemisen yhtälöt ovat kuviossa 5 listattuina. Molempien vapaaksi ilmaisemisen yhtälöiden samaksi asettamisella saa-20 daan aikaan ns. korjausyhtälö laskentapisteelle Z10. Tämä korjausyhtälö osoittaa, että vaihteiden W2 ja W4 vapaaksi ! ilmaisemista varten se ei ylipäätään riipu laskentapisteen Z10 laskentatuloksesta, kun molempien vaihteiden muiden *’· ; laskentapisteiden laskentatulokset ovat tunnettuja, so.

25 itse kun laskentapisteen Z10 laskentatulos on häiriön : vuoksi virheellinen, voidaan vaihteiden muiden laskenta- pisteiden laskentatulosten numeerisista arvoista johtaa vaihteen vapaaksi ilmaiseminen. Korjausyhtälön lukumääräinen kontrolli vahvistaa tämän havainnon. Virheen korjauk-30 sen on tapahduttava tällöin esillä olevan keksinnön ope-: tusten mukaisesti, kun seuraavat ehdot täyttyvät: 1. Junan on täytynyt ohittaa molemmat korjattavaan ’·’· laskentapisteeseen rajoittuvat osuudet.

2. Korjausyhtälön ehtojen, jotka koskevat korjatta-35 vaa laskentapistettä, on täytyttävä, so. häiriötä koske- 110082 14 valla osuudella muiden laskentapisteiden ilmaiseman tulleiden ja lähteneiden kulkuneuvon akseleiden summan täytyy olla nolla.

3. Laskentatuloksen korjaus saadaan suorittaa vain 5 ja ainoastaan silloin, kun matkaosuudella, jolla on häiriöinen laskentapiste, sisääntulleiden akselien summa on sama kuin tältä alueelta lähteneiden akselien summa, jolloin näiden akselilukujen mittaus voidaan ottaa huomioon häiriöisestä laskentapisteestä kaukana olevissa laskenta-10 pisteissä.

Vastaavat korjausyhtälöt soveltuvat käytettäviksi raidelaitteiston kaikissa muissa laskentapisteissä samalla tavoin. Niitä käytetään mahdollisesti tarvittavissa laskentatuloksen korjauksissa tarpeen mukaan samalla tavoin.

15 Keksinnön mukainen vapaaksi ilmaiseminen toteute taan teknisesti laskimen avulla, edullisesti monilaskin-järjestelmän avulla, jossa on yksittäis- tai kaksoislaski-met lukuisista laskentapisteistä saatujen laskentatuloksen signaalien käsittelemiseksi luotettavalla tavalla. Sen li-20 säksi laite on edullisesti sellainen, että kukin yksit-;·.· täislaskin hoitaa esim. noin 20 laskentapisteen laskenta tulokset, joihin kuuluvat rataosuudet on suunniteltu liit-tymään toisiinsa ja kuuluvat yhteiselle matkaosuudelle.

·· Laskentapisteet matka-alueen rajoilla muodostavat tällöin 25 edullisesti ne laskentapisteet, joita käytetään kyseisen : matkaosuuden vapaaksi ilmaisemisen lisätarkastukseen. Las- kimet tallentavat yksittäisistä laskentapisteistä siirretyt akseliluvut ainakin niin kauan, kuin ne ovat tarpeen akselilukujen myöhempää korjaamista varten, siis edulli-30 sesti siihen saakka, kunnes kulkuneuvon akselit ovat kul-: keneet pois kyseiseltä matkaosuudelta.

Niin kauan kuin matkaosuus on vain yksittäisen kul- ’· kuneuvon/kulkuneuvoyhdistelmän kulkema, voidaan tämän kul- kuneuvoyhdistelmän yksittäisten laskentapisteiden tarkas-35 tustapahtumat järjestää selkeästi. Suuremmilla matkaosuuk- 110082 15 silla on kuitenkin mahdollista, että näillä kulkee samanaikaisesti useampia kulkuneuvoja/kulkuneuvoyhdistelmiä. Silloin ei ole enää ilman muuta mahdollista järjestää yksittäisten junien tarkastustapahtumia yksiselitteisesti.

5 Eräs mahdollisuus laskentatulosten järjestämiseksi olisi näiden laskentatulosten liittämisessä kunkin kulkuneuvon paikan määrittämiseen yksittäisessä jakovaihteessa. Tämä edellyttää kuitenkin akselien laskennan yhteistoimintaa keskityslaitteiden kanssa, mikä ei ole ilman muuta selvää.

10 Keksinnön mukainen laite laskuvirheiden korjaamiseksi on varustettu siten, että laskentatulosten yhdistäminen yksittäisiin laskimiin tapahtuu silloin itsestään, kun siirtyvä juna kulkee ohi, ja käytettäessä yksittäisiin laskentapisteisiin soveltuvia vapaaksi ilmaisun yhtälöitä. Niin 15 pian kuin laskentapiste aktivoituu, kyseinen laskin määrittää, mistä laskentapisteestä on kyse ja minkälaista kulkutietyyppiä varten tämä laskin on järjestetty. Kulloisestakin kulkutieosuuden tyypistä on laskimessa tiedossa malli siihen liittyvästä vapaaksi ilmaisemisen yhtälöstä, 20 joka toteutetaan tarkastelemalla raiteiden paikallissuh-teitä siihen kuuluvien laskentapisteiden antamien tietojen avulla ja niiden laskentapisteiden laskentatulosten avul-la, jotka tulevat kyseisiin vapaaksi ilmaisemisen yhtälöi-hin. Kulloinkin aktivoituneiden laskentapisteiden vapaaksi 25 ilmaisemisen yhtälöistä laskin tunnistaa muut laskentapis-:·· · teet, jotka voidaan ottaa mukaan raideosuuden, johon akti- ·.· · voitunut laskentapiste kuuluu, sijainnin perusteella. Se tunnistaa mm. myös aikaisemmin tarkastetun laskentapisteen vapaaksi ilmaisemisen yhtälöt. Kulloinkin aktivoidun las-30 kentapisteen ja sitä ennen aktivoidun laskentapisteen va-/ paaksi ilmaisemisen yhtälöiden yksilöllisyydestä laskin tunnistaa sen junan edetessä, jonka akselilukuja arvioi- daan, näiden molempien laskentapisteiden laskentatuloksen järjestyksen samalle kulkuneuvolle/kulkuneuvoyhdistelmäl-35 le. Tällä tavoin sen on mahdollista järjestää toisiaan 110082 16 seuraavat laskentapiste-tunnistinilmaisut aivan tiettyjä kulkuneuvoj a/kulkuneuvoyhdistelmiä varten.

Keksinnön mukaisesti saadaan aikaan se, että tietyn matkaosuuden laskimeen järjestetään kunkin siihen tulevan 5 kulkuneuvon/kulkuneuvoyhdistelmän muistipaikka, johon voidaan jatkuvasti kulkuneuvon tai kulkuneuvojen edetessä syöttää kulloisenkin kulkutien peräkkäisistä laskentapisteistä havaitut akseliluvut. Johtopäätös siitä, mihin näistä muisteista konkreettisen laskentapisteen akselilu-10 vut järjestetään, tehdään laskimessa edellä esitetyllä tavalla sen tiedon perusteella, mikä saadaan kulloinkin toimivasta laskentapisteestä ja tämän laskentapisteen vapaaksi ilmaisemisen yhtälöstä sekä sen tiedon perusteella, joka saadaan tämän kulkuneuvon/kulkuneuvoyhdistelmän va-15 paaksi ilmaisemisen yhtälön aikaisemmin tarkastellusta laskentapisteestä. Kunkin laskimen kulloisenkin muistin yksittäisten laskentapisteiden vapaaksi ilmaisemisen yhtälön tallennuksen on säilyttävä ainakin niin kauan, että kulloiseenkin seuraavaan laskentapisteeseen liittäminen on 20 onnistunut. Kun juna on täysin vapauttanut matkaosuuden, j·.'. voidaan tästä muistiin tallennetut tiedot taas poistaa ja valmistaa muisti vastaanottamaan toisen matkaosuudelle tulevan junan tiedot.

Kuvio 7 esittää kaavamaisena esityksenä informaa-25 tion koostamista sellaisessa muistissa. Mielivaltaiselle :··' · matkaosuudella olevalle junalle A laskin varaa muisti- ' alueen, jota seuraavassa merkitään korjausryhmäksi. Tavu tavulta tallennetaan sitten tämän junan kulkiessa laskentapisteiden laskentatulokset, jolloin ensimmäisen lasken-30 tapisteen laskentatulosta NX = NE pidetään mahdollisena korjauksena junan myöhemmin ohittamia muita laskentapis-."· teitä varten. On huomattava, että juna kulkee korjausryh- ; ‘ män tarkasteluhetkellä kuvion 5 mukaisen matkaosuuden las kentapisteen Z12 kohdalla. Tämän laskentapisteen tieto 35 järjestetään kuviossa 7 5:nteen tavuun liittyvään vapaaksi 17 110C82 ilmaisemisen yhtälöön. Laskin tarkistaa nyt laskentaim-pulssien tullessa laskentapistettä Z12 varten kaikissa siihen asennetuissa korjausryhmissä siinä viimeksi aktivoituneiden laskentapisteiden vapaaksi ilmaisemisen yhtä-5 löt ja tunnistaa tällöin junan A korjausryhmässä laskenta-pistettä Zll varten vapaaksi ilmaisemisen yhtälön, joka vastaa laskentapisteen Z12 vapaaksi ilmaisemisen yhtälöä.

Tästä laskin tunnistaa, että laskentapisteen Z12 ohi on kuljettu laskentapisteen Zll jälkeen, että juna siis on 10 siirtynyt laskentapisteestä Zll laskentapisteeseen Z12. Se summaa tämän jälkeen laskentapisteestä Z12 saadut lasken-taimpulssit laskentatulokseen ja tallentaa ne 5:nteen tavuun junan A korjausryhmässä. Vastaavat toimenpiteet toistuvat junan B siirtyessä laskentapisteen Z13 ohi matka-15 osuudelta poislähtemisen laskentapisteeseen. Korjausryhmässä ovat silloin junan kulun päätepisteessä laskentatulokset NX = NE, NY, NZ Nil, N12, N13, NU, NV ja NW = NA kaikki listattuina junan A ohitettua matkaosuudella peräkkäin sijaitsevat laskentapisteet, niin että niitä voidaan 20 tarvittaessa verrata niin kuin pitää yksittäisiä laskenta-pisteitä koskeviin korjausyhtälöihin muiden kyseisen ta-pauksen olojen (radan varattuna olon, muiden radan vapaaksi si ilmaisujen) suhteen laskentapisteen korjaamista varten.

**' Muuhun radan vapaaksi ilmaisuun voivat edullisesti vaikut- * * · · 25 taa lisäksi sisääntulo- ja lähtökohtien laskentapisteiden laskentatulokset NE ja NA.

Kunkin laskentatuloksen korjaus voi tapahtua joko automaattisesti itsestään junan poistuessa matkaosuudelta tai sen voi suorittaa myös käsin operaattori, jonka on 30 tällöin otettava vastuu tästä operaatiosta. Joka tapauk-sessa on edullista, että kukin korjaustoimenpide liitetään häiriönlistaukseen ainakin merkiten muistiin laskentapiste ;· ja kellonaika myöhempiä tutkimuksia varten.

On myös mahdollista, että tallennetaan vastaava 35 merkintä sitä laskentapistettä varten, jonka laskentatu- 110082 18 losta on korjattu, jotta voidaan vahvistaa, saadaanko tästä laskentapisteestä myös myöhemmissä junankuluissa edelleen virheellisiä laskentatuloksia. Sellaisessa tapauksessa voidaan tämän laskentapisteen tiettyyn laskentavirhei-5 den määrään saakka suorittaa sen laskentatulosten edel-leenkorj aus.

Keksinnön mukainen laite on riippumaton käytettyjen laskentapisteiden laadusta ja myös sekä pyörän merkitsemisen tosiasiallisen tunnistimen suhteen että pyörän impuls-10 sin mahdollisen laskentamekanismin suhteen. Niinpä voidaan, kuten selitetyissä esimerkeissä on esitetty, laskea yhteen yksittäisten laskentapisteiden tosiasiassa ohittamat akseliluvut kulkusuunnasta riippuen. On kuitenkin myös mahdollista, että kunkin rataosan laskentapisteiden las-15 kentatulokset poistetaan kulloinkin samanaikaisesti tai vastaten junan kulun mukaisesti tapahtuvaa vapaaksi ilmaisemisen kulkua; näiden laskentapisteiden laskentatulokset ovat sitten kyseisellä vapaalla radalla aina nolla. Laskentatulosten poistaminen on kyllä sallittua aina vasta 20 silloin, kun on varmaa, että yksittäisiä laskentatuloksia :·.· ei tarvita seuraavan laskentapisteen mahdollista korjausta varten, so. laskentatulosten poisto olisi tehtävä riippu-vaiseksi kulkutietä seuraavan kulkutieosan vapaaksi il- • · ‘ maisemisesta.

25 Keksinnön mukaisen laitteen käyttö laskuvirheiden ·.·’ korjaukseen on myös rajoituksetta mahdollista ja edulli- V sesti käytettävissä matkoilla, joilla on ratavaihdetoimin- toja.

MM

Claims (14)

110082 19

1. Laite akselinlaskuvirheiden omatoimiseksi korjaamiseksi rautatielaitteistoissa, joissa on matkan pituu- 5 delle järjestettyjä, ohikulkevien kulkuneuvon pyörien laskemiseksi tarkoitettuja laskentapisteitä, joiden laskentatuloksia käytetään antamaan vapaaksi ja varatuksi ilmaisu ainakin kahden niihin liittyvän kulloinkin toisiaan seu-raavan laskentapisteen rajoittamalla rataosuudella, jol-10 loin laskentapisteen kummallekin puolelle järjestettyjen laskentapisteiden nimenomaisessa laskentatulosten vertailussa tämän laskentapisteen laskentatulos on korjattavissa viereisten laskentapisteiden laskentatulosten avulla, jos tämä poikkeaa viereisten laskentapisteiden laskentatulok-15 sista ja niiden laskentatulokset täsmäävät ainakin yhden valitun, kulkusuunnassa aikaisemmin olevan laskentapisteen kanssa, tunnettu siitä, että laskentapisteistä havaittujen laskentatulosten hallitseminen tapahtuu laskimissa, jolloin kukin laskin 20 hallitsee useiden laskentapisteiden akseliluvut, joihin :v liittyvät rataosuudet on suunniteltu rajoittumaan toisiin- sa ja jotka kuuluvat samaan matka-alueeseen, !“! että laskimiin on tallennettu kutakin niiden vai- < * “* vomaa rataosuutta varten vapaaksi ilmaisemisen yhtälö, » » « · 25 joka kuvaa vapaata rataosuutta varten kulloinkin sille tulleiden ja siitä lähteneiden akselilukujen numeerisen •. ’ yhteyden j a että laskimet laskentapisteen laskuvirheiden korjaamista varten mittaavat järjestettäessä nämä yhtälöt 30 peräkkäin kulloisenkin osuuden rataosuuden paikkaa vastaa-vasti ja tosiasiallista kulkuneuvon kulkua vastaavasti .’·· valitun tai valitut laskentapisteet ja ottavat huomioon niihin tallennetut akseliluvut.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, t u n -35 n e t t u siitä, että kussakin tarkasteltavassa laskenta- k I 110082 20 pisteessä molemmista vapaaksi ilmaisemisen yhtälöistä, joihin tämän laskentapisteen laskentatulos liittyy, laskimet muodostavat näitä yhtälöitä vertaamalla tälle laskentapisteelle pätevän korjausyhtälön, joka ilmoittaa, mitä 5 laskentatuloksia tai muiden laskentapisteiden laskentatu-lossummia on verrattava kyseisen laskentapisteen laskentatuloksen korjaamiseksi.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että laskimet käyttävät niiden valvoman 10 kulloisenkin matkaosuuden ensimmäisen tai viimeisen laskentapisteen laskentatuloksen mahdolliseksi korjaamiseksi tässä laskentapisteessä kulloinkin saavutettavissa olevan viereisen matkaosuuden laskentapisteen laskentatulosta.

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen lai-15 te, tunnettu siitä, että laskimeen tallennetaan siihen yksittäisistä laskentapisteistä siirretyt akselilu-vut ainakin siihen saakka, kunnes nämä akselit ovat kulkeneet pois kulloinkin siihen liittyvältä matkaosuudelta.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, t u n -20 n e t t u siitä, että kuhunkin kunkin kulkutieosan rin- ;*t· nakkaisen kulkutieosan käsittävään haaraan on järjestetty i ! laskentapiste omine laskentatuloksineen.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, t u n - · n e t t u siitä, että vierekkäisten kulkutieosuuksien 25 toisiinsa rajoittuviin haaroihin on järjestetty kulloinkin yhteinen laskentapiste (Z7, Z9, Z10, Z12).

7. Jonkin patenttivaatimuksista 1-6 mukainen laite, tunnettu siitä, että laskimeen on järjestetty kutakin sen tarkkailemalle matkaosuudelle tulevaa kulku- 30 neuvoa/kulkuneuvoyhdistelmää varten tilapäinen muisti, johon kulkuneuvon/kulkuneuvojen kulkiessa kulkutiellä toisiaan seuraavista ohitetuista laskentapisteistä havaitut ’! . akseliluvut tallennetaan, jolloin päätös siitä, mihin V näistä muisteista konkreettisen laskentapisteen akseliluku 35 on johdettava, on laskimesta riippuvainen kulloisenkin 110082 21 toimivan laskentapisteen (Z12) tiedon perusteella ja tämän laskentapisteen (Z12) vapaaksi ilmaisun yhtälön perusteella sekä tämän kulkuvälineen/junan aikaisemmin ohittaman laskentapisteen tiedon perusteella.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tun nettu siitä, että muistiin matkareitin mukaisesti tallennetuista akseliluvuista käytetään edullisesti kyseiselle matkaosuudelle järjestettyjen laskentapisteiden sisääntulo- ja ulostulo-osuuksien akselilukuja häiriön joh-10 dosta vielä varatuksi ilmaistujen osuuksien vapaustilan lisävalvontaa/tarkastusta varten.

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että kullekin rataosuustyypille pätevät vapaaksi ilmaisun yhtälöt on tallennettu laskimiin ja että 15 kussakin laskimessa on kulkutienmukaista liittämistä varten siihen laskentapisteistä siirrettyjen akselilukujen yksittäisten laskentapisteiden vapaaksi ilmaisemisen yhtälöt määritettyinä ja ainakin siihen saakka, että kulkutiellä seuraavana olevan laskentapisteen tätä kulkutieosaa 20 koskevat toiminta-arvot tallennetaan muistiin.

.. . 10. Jonkin patenttivaatimuksista 7, 8 tai 9 mukai- ' * nen laite, tunnettu siitä, että laskimet edelleen • i * * ** poistavat kulkutienmukaiseen laskentatulosten yhdistämi- « » :·ί seen asennetun muistitallennuksen kyseisen junan poistut- ti»· ’ 25 tua kokonaan kulloinkin tarkastellulta matkaosuudelta. c

« :,· 11. Jonkin patenttivaatimuksista 1-10 mukainen I k V laite, tunnettu siitä, että laskentatuloksen korjaus tapahtuu käyttäen kulloinkin kyseeseen tulevaa kor-jausyhtälöä esilläolevien vastaavien laskentatulosten yh- 30 teydessä joko automaattisesti tai käsin.

. \ 12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, t u n - • I t·.. n e t t u siitä, että kussakin laskentatuloksen korjauk- . sessa merkitään vastaavaan tämän toiminnon taltiointiin i < » V ainakin laskentapiste ja kellonaika. i 11C082 22

13. Jonkin patenttivaatimuksista 1-12 mukainen laite, tunnettu siitä, että laskentapisteet jatkuvasti summaavat tunnistimiensa tunnistamat kulkutapahtu-mat tai että niiden laskentatulokset poistetaan aina ky- 5 seistä osuutta ja kulkureitin seuraavaa kulkutieosaa vapaaksi ilmaistaessa.

14. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, tunnettu siitä, että laskimet tallentavat vastaavan merkinnän laskentapisteestä, jonka laskentatulos korjataan, 10 ja että laskimet aiheuttavat kulloisenkin korjauksen tarpeellisuuden vuoksi seuraavissa junankuluissa ennalta määrätyn reaktion. 23 110082