FI109780B - Säädettävä antura sekä menetelmä koneikon kohdistamiseksi laivassa - Google Patents

Description

109780 Säädettävä antura sekä menetelmä koneikon kohdistamiseksi laivassa -Justerbar fundament samt förfarande för positionering av maskinen i skepp 5 Keksintö koskee säädettävää anturaa koneikon kohdistamiseksi vähintään sen oikeaan korkeusasemaan laivassa, joka antura käsittää kutakin ennalta määrättyä koneikon kiinnitystassua varten teleskooppisesti pystysuunnassa toistensa suhteen siirrettävät tasauskappaleet, jotka ovat liitoksilla lukittavissa jäykästi sekä ulkoiseen kantavaan alustaan että toisiinsa ja joihin tasauskappaleisiin koneikon kyseinen 10 kiinnitystassu on kiinnitettävissä. Keksintö koskee myös menetelmää koneikon kohdistamiseksi vähintään sen oikeaan korkeusasemaan laivassa käyttäen tällaista anturaa. Erityisesti keksintö liittyy koneikkojen kiinnittämiseen laivoissa niiden kansille ja/tai kansirakenteisiin.

15 Vinttureita ("winches") käytetään laivan ankkurin nostoon ja laskuun ankkuriketjua käyttävän ketjupelin (’’windlass”) välityksellä sekä laivan kiinnitysköysien kelaukseen ja kiristykseen eli laivan kiinnitykseen ("mooring"). Vinttureissa on kiinnitystä varten ja niihin kohdistuvien voimien vastaanottamiseksi alaspäin osoittavat kiinnitystassut ja niiden päissä tasomaiset laipat, jotka on liitetty laivan 20 kanteen kiinni hitsatun anturan (’’foundation”) avulla. Vinttureihin kohdistuu käytön aikana pääasiassa vaakasuuntaisia voimia, jotka ovat suurimmillaan suuruusluokkaa 6500 kN ja hyvin tavallisesti voimia, jotka ovat suuruusluokkaa välillä 300 - 4500 kN. Näiden käyttövoimien, jotka ovat poikittaisia vinttureiden akselistoja vastaan, ! lisäksi vinttureihin kohdistuu tuulen ja aallokon vaikutuksesta huomattavia :\?5 lisävoimia, jotka voivat olla samansuuntaisia ja/tai erisuuntaisia kuin käyttövoimat ja siten esimerkiksi vintturien akselistojen suuntaisia tai jossain muussa suunnassa. Vintturien kiinnitys tapahtuu eri tavoin vahvistettuun laivakannen pintalevyyn, joka • · · ei yleensä ole suora vaan tarkoituksellisesti sekä kalteva että kupera. Lisäksi . . kansilevy on aina jonkin verran aaltoileva mm. johtuen alapuolisista jäykisteistä ja l.’SO niiden hitsauksesta kansilevyyn. Pystysuunnassa vinttureilta vaaditaan suurta ·;·’ asennustarkkuutta, jolloin asen-nuslaippojen tehollisen alustan poikkeama : tasomaisuudesta saa olla enintään 0,1 mm/m ja joskus sallitaan vain 0,05 mm/m poikkeama. Tästä johtuen voidaan vintturien lopullinen asemointi tehdä vasta laivan valmiilla kannella. Samoja tai lähes vastaavia asennustarkkuuksia vaaditaan laivassa •;,:35 usein muiltakin koneikoilta, kuten peräsimen käyttölaitteelta, mahdollisilta '· apukoneilta ja ohjausmoottoreilta, rullauksenestolaitteelta ja vastaavilta. Näihin kohdistuu myös huomattavia vaakasuuntaisia voimia sekä niiden käytön vaikutuksesta että tuulen ja aallokon vaikutuksesta.

2 109780

Perinteisin tapa kiinnittää ja kohdistaa vintturi on käyttää laivan kannen päällipin-taan hitsattuja anturoita, jotka muodostuvat syrjällään ja ristikkäin olevista toisiinsa ja kanteen hitsatuista levysuikaleista, joiden suikaleiden ylöspäin osoittaviin reunoihin on hitsattu kannatuspala, joka vastaa kooltaan ja muodoltaan vintturin kiinni-5 tystassun laippaa ja johon laippa kiinnitetään pulteilla normaaliin tapaan. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää joko koko vintturia suurempaa teräslevylaattaa tai pelkästään vintturin asennuslaippoja hieman suurempia teräslevylaattoja, joka/jotka on hitsattu kanteen ja johon/joihin asennuslaippa kiinnitetään pulteilla. Kannatuspala ja vastaavasti teräslevylaatta joudutaan vintturin asennuslaippojen kohdilta koneista-10 maan tasomaisiksi muualla kuin laivassa ja kiinnittämään laivan kanteen tämän työstön jälkeen, minkä johdosta vintturin tai muun koneikon kiinnitystassuja varten on vaikea saada edes pääpiirteittäin yhdensuuntaiset pinnat. Koska kaikissa tilanteissa ei vintturin kiinnityspultteja voida mitoittaa ottamaan vastaan vintturiin kohdistuvia kaikkia horisontaalivoimia eli pulteissa leikkausvoimia, joudutaan usein 15 vintturin asennuslaippa tukemaan jostain reunastaan ja siten varmistamaan kiinnitykselle riittävä lujuus vaakasuuntaisia voimia vastaan, hitsaamalla asennuslaipan reunan kohdalle vastekappale kiinni joko anturaan tai vastaavasti teräslevylaattaan tai laivan kanteen. Teräslaattojen tapauksessa tämä hitsaus saattaa tuhota mm. kansi-levyssä olevan maalikerroksen, jota on uusittava. Tämä lisätyö aiheuttaa oleellisia 20 kustannuksia. Näissä molemmissa tapauksissa joudutaan vintturin kohdistamiseksi oikealle korkeudelle käyttämään jompaa kumpaa seuraavista tavoista. Ensimmäisenä vaihtoehtona voidaan mitata kanteen hitsattujen anturoiden korkeudet ja/tai teräs- • · · •:·· levylaatasta asennuslaippojen sijoituskohtien korkeudet ja sen jälkeen koneistaa ·”; yksilöllisesti erilliset täytepalat vintturien jokaisen asennuslaipan ja anturan tai teräs- : 25 levykannakkeen väliin. Tämä on erittäin hidas, monia sovitusvaiheita ja työstöä vaativa menettely ja tulee siten kalliiksi. Toisena vaihtoehtona voidaan sijoittaa ko-neikko, kuten vintturi tarkoitetulle paikalleen ja tukea se oikealle korkeudelleen, ;' j'· minkä jälkeen tehdään jokaisen asennuslaipan ympärille valumuotti ja valaa sitten anturoiden tai teräs levykannakkeen ja asennuslaipan väliin ja muotin sisälle erityi-30 nen muovimassa ("chockfast"), kuten on selostettu esimerkiksi patenttihakemukses-!.!_ sa FI-750857. Tässä tapauksessa ongelmana on koneikon monimutkainen kannatus oikealla korkeudella, työläs muotin valmistus, kylmässä ilmanalassa talvisin, kuten ‘: : Suomessa, juoksevana valetun muovimassan polymeroitumisen edellyttämän riittä- •: · *: vän korkean lämpötilan aikaansaaminen sekä kovettuneen muovin monissa tapauk- 35 sissa liian alhainen lujuus. Näissä molemmissa muodostetaan siis eri paksuisia täyt- τ’. teitä asennuslaipppojen alle, vain täytteen materiaali ja sen valmistustekniikka ovat eri tyyppisiä. On selvää, että näillä tunnetuilla tavoin toimien vintturien kiinnitys kohdistustoimineen vie paljon aikaa ja tulee kalliiksi.

3 109780

Patentissa FI-87947 on kuvattu tehtaissa käytettävä konealustan säädettävä asen-nuselin, jossa koneen kannatustassun laippojen asennusruuvit kiinnitetään lattiale-vyyn hitsattavaan kannatusruuviin. Kannatusruuvit ovat hitsattavissa lattialevyyn 5 vasta koneen korkeussäädön jälkeen, joten laivassa hitsaus tuhoaisi kansilevyssä ja mahdollisesti myös sen alapuolisessa jäykisteessä olevan pintakäsittelyn eli maali-kerroksen, joka olisi pakko uusia. Rakenne mahdollistaa vain koneen painon kannatuksen pystysuunnassa eikä se kestä laivan vintturien tai muiden koneikkojen aikaansaamia suuria vaakasuuntaisia voimia. Lisäksi rakenne ei mm. korroosiosyistä 10 sovellu laivoissa käytettäväksi. Julkaisuissa EP-0 210 354 AI on kuvattu tehtaissa käytettävä koneiden säädettävä asennuslaite, jossa koneen kannatustassun laippojen alle kiinnitetään tukilevy, jonka korkeutta säädetään senja lattialevyn välissä olevalla säätöruuvilla. Kun koneen korkeus on säädetty hitsataan tukilevyyn ja lattialevyyn lattateräkset, jolloin tukilevy ja lattialevy ovat kiinteästi toisissaan kiinni eikä tehty 15 korkeussäätö ei pääse muuttumaan. Lattaterästen hitsaus lattialevyyn voidaan tehdä vasta koneen korkeussäädön jälkeen, joten laivassa hitsaus tuhoaisi kansilevyssä ja mahdollisesti myös sen alapuolisessa jäykisteessä olevan pintakäsittelyn eli maali-kerroksen, joka jouduttaisiin uusimaan. Rakenne on nimenomaan tarkoitettu vain koneen painon kannatuksen pystysuunnassa. Julkaisussa DE-34 02 752 AI on ku-20 vattu tehtaissa käytettävä konealusta, jossa koneen kannatustassun laippojen ja asennuslattian muodostavan peruslevyn väliin on sijoitettu kaksi keskenään tele-. skooppisesti toimivaa tasauskappaletta, kuten putket, tangot tai profiilit, sekä asen- nuslaippaan kiinnitettävä levymäinen tasauskappale. Asennettavaa konetta pidetään ’ * nosturilla oikeassa korkeudessa, minkä jälkeen kaikki kolme tähän saakka irrallista : 25 tasauskappaletta hitsataan kiinni toisiinsa ja peruslevyyn, jolloin tehty korkeussäätö :· ei pääse muuttumaan. Näiden kolmen tasauskappaleen hitsaus peruslevyyn voidaan • Y: tehdä vasta koneen korkeusasettelun jälkeen, joten laivassa hitsaus tuhoaisi kansile- :' j ‘: vyssä ja mahdollisesti myös sen alapuolisessa jäykisteessä olevan pintakäsittelyn eli maalikerroksen, joka jouduttaisiin uusimaan 30 Y Keksinnön tavoitteena on siten aikaansaada laivojen kansilla käyttökelpoinen sää dettävä antura koneikkoja, kuten vinttureita ja vastaavia varten, joka voitaisiin val-·“·’ mistaa edeltäkäsin valmiiksi ja sellaisenaan käytettäväksi koneikon kohdistukseen ': ‘: suurella tarkkuudella ainakin sen korkeusaseman suhteen. Keksinnön toisena tavoit- , · · ·, 35 teenä on tällainen antura, joka kykenee kantamaan paitsi koneikon painon myös ne ’'. vaakasuuntaiset kuormitukset, jotka koneikkoon käytön aikana sekä ympäristön vai kutuksesta syntyy ja jotka koneikon kiinnitystassujen välityksellä kohdistuvat anturoihin ja edelleen laivan kansirakenteisiin. Keksinnön kolmantena tavoitteena on 4 109780 tällainen antura, joka mahdollistaa koneikon kiinnitystassujen tukemisen liikkumat-I torniksi vaakasuuntaisia voimia vastaan ilman, että koneikon asennusvaiheessa on tarpeen vaurioittaa kansirakenteen pintakäsittelyä. Keksinnön neljäntenä tavoitteena on tällainen antura, joka mahdollistaa tarvittaessa myös koneikon kohdistuksen vaa-5 kasuunnissa. Keksinnön viidentenä tavoitteena on aikaansaada käyttökelpoinen menetelmä, jolla laivan kansille kiinnitettävien koneikkojen, kuten vintturien ja vastaavien, kohdistus ainakin korkeussijainnin suhteen voidaan tehdä mahdollisimman vähillä ja yksinkertaisilla työvaiheilla sekä vaaditulla suurella tarkkuudella. Edelleen keksinnön kuudentena tavoitteena on tällainen antura, joka tarvittaessa mahdollistaa 10 koneikon eri korkeuksilla olevien osien, kuten kahden samaan moottoriin kytkettävän osakoneikon, kiinnityksen kanteen siten, että nämä osakoneikot, esimerkiksi ankkurivintturi ja kiinnitysvintturi, voidaan yhdistää moottorin käyttöakseliin. Vielä keksinnön tavoitteena on edellä kuvatun tyyppinen antura ja menetelmä, jotka mahdollistavat koneikkojen taloudellisesti edullisen kiinnityksen ja korkeussäädön sekä 15 laivan ulkokansiin että muihin kansiin tarpeen mukaan.

Edellä kuvatut haittapuolet ja ongelmat saadaan eliminoitua ja edellä määritellyt tavoitteet toteutettua keksinnön mukaisella säädettävällä anturalla, jolla on tunnusomaista se, mitä on määritelty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa ja keksin-20 nön mukaisella koneikon kohdistamismenetelmällä, jolla on tunnusomaista se, mitä on määritelty patenttivaatimuksen 11 tunnusmerkkiosassa.

'·:·[ Keksinnön oleellisimpana etuna on se, että se mahdollistaa laivakoneikon kiinnitys- ’ ' tassuja varten anturan kiinnityksen laivan kanteen aikaisessa valmistuksen vaihees- •.: : 25 sa, kuten lohkovaiheessa tai muussa sopivassa tilanteessa siten, että antura saadaan pintakäsiteltyä, kuten maalattua, samalla kertaa kun laivan kansilevy ja sen jäykis-: Y: teet. Keksinnön mukaista laivan kansirakenteisiin tyypillisesti hitsaamalla kiinnitet- : tyä anturan alaosaa ei myöskään ole tarpeen koneistaa miltään kohdalta sen kanteen hitsauksen jälkeen, vaan koneikon kiinnitystassuihin kiinnitettävien anturan yläosien 30 koneistus riittää, mikä tapahtuu anturan valmistavalla tehtaalla. Edelleen keksinnön Y_ etuna on se, että koneikon jokaisen kiinnitystassun laipan asemointi vaaditulle en nalta määrätylle korkeudelle on tehtävissä hyvin yksinkertaisin toimin samalla, kun anturat pitävät koneikkoa paikallaan, jolloin koneikkoa ei ole tarpeen kannattaa ui-kopuolisella laitteella eivätkä pystysuuntaiset välykset tai rakenteen joustavuus pää-,···. 35 se vaikuttamaan asennustarkkuuteen. Anturan teleskooppisesti toisiinsa nähden liik- kuvien osien hitsaus toisiinsa suurelta matkalta mahdollistaa sopivasti mitoitettuna • * ja muotoiltuna lujan ja myös korroosionkestävän sekä muut käyttökohdevaatimukset täyttävän anturarakenteen saamisen. Lisäksi keksinnön ratkaisussa saadaan tarvitta- I 5 109780 ! essa koneikon asennuslaippa liikkumattomaksi paikalleen sen kiinnityspulttien ja niiden reikien väljyyden eliminoiden siten, että koneikkoa asennettaessa ei ole tarpeen tehdä vastekappaleen hitsausta lainkaan tai vaihtoehtoisesti vastekappale hitsataan kohdasta, jossa hitsaus ei vaurioita kansirakenteiden pintakäsittelyä. Keksinnön 5 mukainen antura voidaan myös aina mitoittaa siihen kohdistuvien kuormitusten kannalta riittäväksi ja kuormitukset riittävän laajalle laivan kannen alueelle jakavaksi. Vielä keksinnön etuna on se, että sen mukaiseen anturaan voidaan tarvittaessa järjestää myös mahdollisuus vaakasuuntaiseen paikan säätöön eli asemointiin ja tämäkin joko ilman lisäosia, kun vaadittu säätövara on pienehkö, tai keksinnön mu-10 kaista lisäosaa käyttäen, kun vaaditaan suurta säätövaraa.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti seuraaviin piirustuksiin viittaamalla.

15 Kuvio 1 esittää laivan kannelle sijoitettavaa ankkuripelin ja vintturin yhdistelmää moottoreineen yleisesti takaa päin nähtynä kuvion 2 suunnasta I.

Kuvio 2 esittää kuvion 1 mukaista laivan kannelle sijoitettavaa ankkuripelin ja vintturin yhdistelmää yleisesti päästä päin nähtynä kuvion 1 suunnasta II.

20

Kuvio 3 esittää yksityiskohtaisesti keksinnön mukaisen anturan ensimmäistä edullis- . ta toteutusmuotoa pystysuuntaisena leikkauksena pitkin kuvion 2 tasoa III-III.

• · * ' ' Kuvio 4 esittää yksityiskohtaisesti keksinnön mukaisen anturan toista edullista to- : 25 teutusmuotoa pystysuuntaisena leikkauksena samassa kuvannossa kuin kuvio 3.

: Kuvio 5 esittää yksityiskohtaisesti keksinnön mukaisen anturan kolmatta edullista : ‘toteutusmuotoa, joka sisältää vastekappaleen ja vaakasuuntaisen säädön, pystysuuntaisena leikkauksena samassa kuvannossa kuin kuvio 3.

30

Kuvio 6 esittää yksityiskohtaisesti keksinnön mukaisen anturan neljättä edullista • · toteutusmuotoa, joka sisältää vaakasuuntaisen säädön, anturan säätövaiheessa ennen • · anturan yläholkkin ja alaholkin hitsausta kiinni toisiinsa sivulta päin nähtynä kuvion 1 suunnasta IV.

Kuvio 7 esittää yksityiskohtaisesti keksinnön mukaisen anturan viidettä vaihtoehtoista toteutusmuotoa takaa päin nähtynä kuvioiden 2 ja 8 suunnasta V.

35 i 109780 ί 6

Kuviot 8A - 8C esittävät vaakasuuntaisina poikkileikkauksina kuvion 3 anturaa , pitkin kuvion 3 tasoa X-X, kuvion 4 anturaa pitkin kuvion 4 tasoa Xl-XI ja vastaa- j vasti kuvion 7 anturaa pitkin kuvion 7 tasoa VI-VI.

| 5 Kuvio 9 esittää yksityiskohtaisesti keksinnön mukaisen anturan kuudetta edullista toteutusmuotoa, joka sisältää vaihtoehtoisen vastekappaleen ja anturan tuet, sivulta päin nähtynä kuvion 1 suunnasta VII ja siten samassa kuvannossa kuin kuvion 2 vasemmanpuoleinen antura.

10 Kuvio 10 esittää kuvion 8 anturaa päältä päin kuvioiden 2 ja 8 suunnasta VIII.

Kuviot HA - 11D esittävät pelkästään anturan yläholkissa sijaitsevien vastekappa-leiden ensimmäistä, toista, kolmatta ja vastaavasti neljättä toteutusmuotoa ylhäältä päin nähtynä kuvion 5 suunnasta IX.

15

Kuvio 12 esittää yksityiskohtaisesti keksinnön mukaisen anturan seitsemättä edullista toteutusmuotoa, joka sisältää vastekappaleen ja suuren vaakasuuntaisen säädön peitelevyineen, pystysuuntaisena leikkauksena samassa kuvannossa kuin kuvio 5.

20 Kuvio 13 esittää kuviosta 12 ilmenevää peitelevyä erillisenä päältä päin kuvion 12 suunnasta XII.

• · * ' Kuvio 14 esittää yksityiskohtaisesti keksinnön mukaisen anturan kahdeksatta toteu tusmuotoa, joka sisältää vastekappaleen ja vaakasuuntaisen säädön peitelevyineen, :.: i 25 pystysuuntaisena leikkauksena samassa kuvannossa kuin kuvio 5.

: : : Keksintö kohdistuu säädettävään anturaan erityisesti koneikkojen kohdistamiseksi :T: laivoissa ja erityisesti niiden kansilla vähintään oikeaan korkeusasemaan HH. Ai nakin laivojen ulkokannet eli yläkannet, mutta joskus myös alemmat kannet ovat 30 tyypillisesti hieman kuperia ja laitoja kohti viettäviä niiden päälle joutuvan veden ohjaamiseksi pois. Lisäksi kansissa voi olla muuhunkin suuntaan kaltevuutta ja/tai kuperuutta. Laivojen kannet ja muut kansirakenteet ovat metallia ja tyypillisesti te- · ’ · rästä, johon tässä käsiteltävä laivakoneikko, kuten vintturit/vinssit, peräsimen käyt- tölaitteet, muut käyttölaitteet, nostokoneistot, apukoneet, ohjausmoottorit, rullauk-. · · . 35 senestolaitteet ja vastaavat, kiinnitetään. Kansirakenne 22 laivassa koostuu tyypilli- sesti kannen 21 pintalevystä ja sen alapuolella sijaitsevista ja pintalevyyn hitsatusta tai niitatusta tai muuten kiinnitetyistä palkeista 23, jotka vahvistavat ja jäykistävät rakenteen. Mikään ei tietenkään estä sitä, etteikö myös koneikon puoleisella kannen 7 109780 21 pinnalla olisi vastaavia palkkeja jäykisteenä. Tämä on kuitenkin harvinaista laivan ulos avoimilla kansilla, jotka ovat erityisesti se kiinnitysalusta, jonka päälle keksinnön mukaiset anturat 30 on tarkoitettu. Tässä selostuksessa käsitellään ensisijaisesti vintturia, mutta on selvää, että samat keksinnön periaatteet soveltuvat myös 5 muita koneikkoja laivan kanteen kiinnitettäessä. Kuvioissa 1-2 on esitetty esimerk-! kinä ankkuripeli-köysivintturi-yhdistelmä. Kuvioiden koneikko sisältää moottorin ! Ml sekä sen käyttämän ankkuripelin M2 ja köysivintturin M3, joiden yksityiskohtia ei ole tässä tarpeen selostaa. Koneikossa Ml - M3 on tyypillisesti alaosissaan kiinni-tystassut 20, mutta keksintöä voidaan soveltaa olivatpa kiinnitystassut missä koh-10 dassa koneikkoa tahansa, missä asennossa tahansa ja tyypiltään minkälaiset tahansa. Siten seuraavaa selitystä on näiden seikkojen suhteen pidettävä vain esimerkkinä eikä keksinnön sovellutuksia rajaavana. Koneikossa on vähintään kolme, mutta yleensä neljä tai useampia kiinnitys tassuja 20, jotka ovat välimatkan päässä toisistaan ja jokaista toisistaan selvästi erillistä kiinnitystassua kohti on järjestetty yksi antura, 15 edullisesti keksinnön mukainen antura. Kiinnitystassun muotoilu voi tietenkin olla minkälainen tahansa suhteessa koneikon runkoon 31. Anturoiden paikat on mitoitettu laivan kannen eri kohtiin suunnittelun yhteydessä.

Antura 30 käsittää kutakin ennalta määrättyä koneikon kiinnitystassua 20 varten te-20 leskooppisesti pystysuunnassa toistensa suhteen siirrettävät holkit, jotka ovat liitoksilla 14, 15; 35a, 35b kiinnitettävissä jäykästi sekä laivan kanteen/kansiraken-teisiin että toisiinsa ja joihin koneikon jokainen kyseinen kiinnitystassu on kiinnitet-tävissä, edellyttäen, ettei koneikossa ole tarpeettomia kiinnitystassuja. Keksinnön : : mukainen anturan 30 koostuu kahdesta sisäkkäin sijaitsevasta ja teleskooppisessa : 25 siirtosuunnassa Dl, joka on oleellisesti mainitussa pystysuunnassa, lomittain siirret- ·/·· tävästä alaholkista 1 tai 2 ja yläholkista 6 tai 7. Alaholkki 2, 7 on ennalta tehdyllä : Y: liitoshitsillä 14 tai vastaavalla liitoksella pysyvästi kiinni alustan muodostavassa lai- van kansirakenteessa 22. Alaholkki 2, 7 on kiinnitetty esimerkiksi liitoshitsillä 14 joko laivan kanteen 21, kuten kuvioissa, tai mahdollisesti sen lisäksi kannen muu-30 hun rakenteeseen jo laivan kansirakenteen 22 valmistuksen yhteydessä ennen sen Y pintakäsittelyä. Alaholkit kiinnitetään suunnittelussa määriteltyihin kannen 21 koh tiin siten, että alaholkit 2, 7 ovat kannen lopullisessa asennossa oleellisesti pys-tysuuntaan kannesta ainakin hieman ulkonevat. Alaholkit siis muodostavat laivan : ·': kyseisen kannen 21 rakenteellisen osan.

Y·. 35 Y. Pystysuunnalla tarkoitetaan tässä suuntaa, joka on painovoiman vaikutussuunnassa ' * tai likimäärin painovoiman vaikutussuunnassa, joka saattaa poiketa vähän tai huo mattavastikin kiinnitysalustana olevan kannen suunnasta. Tällöin teleskooppinen 8 109780 siirtosuunta Dl voi muodostaa selvän kulman kyseisessä kohdassa valitsevaan kan-i sipinnan normaaliin nähden. Kuviosta 1 on nähtävänä kannen kaarevuuden ja/tai | kaltevuuden muodostama poikkeama T vaakatasosta, joka aiheuttaa erään säädettä- vyyttä vaativan tekijän. Poikkeaman T suuruudesta ja alaholkin ja yläholkin välyk-| 5 sen 39 suuruudesta riippuen voivat alaholkit 2, 7 olla joko kohtisuorassa kannen 21 pintaa vastaan tai poiketa siitä, jotta enimmältä osaltaan koneikkoon kiinnitettyjen yläholkkien määrittämät siirtosuunnat Dl olisivat tarkemmin edellä mainitulla tavalla pystysuoria ja sijoittuisivat ilman merkittäviä suuntaeroja alaholkkeihin. Jäljempänä käytettävät käsitteet ’’ylä-” ja ’’ala-” viittaavat sijoitukseen tämän edellä määri-10 tellyn pystysuunnan suhteen, joka vastaa teleskooppista siirtosuuntaa Dl. Yksittäisen koneikon Ml - M3 kuten vintturin kiinnitysalustana voi olla kannen lisäksi myös seinämä, jolloin on käytettävä erilaista anturaa. Keksinnön mukaisen säädettä-vyyden etujen saamiseksi on ainakin oleellisen osan koneikon Ml - M3 kiinnitystas-sujen laipoista 3 oltava suuntautunut alaspäin, mikä tarkoittaa sitä, että ne kannate-15 taan mainitussa pystysuunnassa.

Yläholkki 1, 6 sisältää ensinnäkin yläosassaan keinot koneikon kiinnitystassuihin 20 kiinnittämistä varten, jotka keinot yleensä koostuvat laipassa 3 olevista pultinrei’istä ja niiden läpi ja edelleen yläholkin vastaavien reikien läpi menevistä pulteista ja 20 mutterista tai vastaavista kiinnikkeistä 4. Muitakin kiinnitystapoja on, mutta koska kiinnitys on yleisesti tunnettu eikä keksintö koske sitä, ei kiinnitystä selosteta tässä yksityiskohtaisemmin. Kiinnitystassujen laipan 3 kiinnittämistä varten yläholkki 1, 6 · ’···[ sisältää yläosassaan vaakasuuntaisen materiaaliosuuden 16 ja sen yläpinnalla 18 ta somaisen alueen W, jonka koko ja muoto ovat vähintään yhtäläiset kuin koneikon : 25 kiinnitystassun 20 laipan 3 koko ja muoto ja lisäksi tietenkin kiinnikkeiden 4 reiät tai vastaavat. Yläholkin yläosan 1, 6 muodostava vaakasuuntainen materiaaliosuus • Y: 16 ja varsinainen yläholkki eli vähintään se osuus, joka menee jäljempänä selostet- ; Y: tavalla tavalla teleskooppisesti alaholkin 2, 7 sisälle tai päälle, muodostavat yhtenäi sen ennalta tehdyn rakenneosan. Tämä tarkoitta sitä, että yläholkki ja sen vaakasuun- 30 täinen materiaaliosuus 16 joko muodostuvat yhdestä yhtenäisestä materiaalikappa-•Y. leesta tai useammasta toisiinsa nimenomaan ennen anturan kokoonpanoa koneikon alle hitsatusta tai muulla vastaavalla tavalla kiinnitetystä kappaleesta, kuten esimer-·*’· kiksi putkimaisesta yläholkista ja materiaaliosuudesta 16, joita yhdistää hitsi 17.

Yläholkki 1, 6 on siis ennen anturan kokoonpanoa vintturin alle lopulliseen muo-,···. 35 toonsa valmistettu osa. Kuvion 14 toteutuksessa yläholkki 1 sisältää alaosissaan oh- • * ‘; jaimen 9, jonka läpi ruuvielin 5 menee ja joka tukee ruuvielimen alapäätä 28. Ohjain 9 on kiinnitetty yläholkin seinämiin esimerkiksi säteettäisillä kannakkeilla 10.

9 109780

Keksinnön mukainen yläholkki 1, 6 sisältää yläosansa läpi menevän pystysuuntaisen ruuvielimen 5 tai ruuvielimiä tai vastaavalla tavalla toimivan osan tai rakenteen, jo-ka/jotka ulottuvat yläholkin päällipuolelta P1 alaholkin sisäpuolelle P2 ja kohti mainittua kansirakennetta 22. Ruuvielin ja/tai ruuvielimet 5 koostuvat korkeussäätö-5 ruuveista, jotka menevät yläholkin vaakasuuntaisessa materiaaliosuudessa 16 olevan kierrereiän 26 läpi ja sisältävät yläpäässään tartuntakohdan 27 vääntötyökalulle. Tämän tartuntakohdan 27 tulee olla vapaana vääntöä R varten yläholkin 1, 6 ollessa paikallaan lomittain alaholkin 2, 7 kanssa ja koneikon, kuten vintturin, ollessa kiinnitettynä laipoistaan 3 yläholkin vaakasuuntaiseen materiaaliosuuteen 16. Ruu-10 vielimien 5 alapää 28 tukeutuu vapaasti pyörivänä alaholkin 2, 7 rajaamalla alueella pääasiassa kannen 21 suuntaiseen pintaan, kuten itse kanteen, tai kanteen esimerkiksi hitsaamalla kiinnitettyyn vastaosaan 12. Korkeussäätöruuvin vääntäminen R keskilinjansa 29 ympäri nostaa tai laskee yläholkkia siirtosuunnassa Dl alaholkkiin nähden. Kussakin anturassa 30 voi olla useampia korkeussäätöruuveja, mutta tällä 15 hetkellä pidetään edullisena vaihtoehtona sitä, että kussakin anturassa on vain yksi korkeussäätöruuvi.

Lisäksi keksinnön mukaisen anturan 30 yläholkki 1, 6 tarvittaessa sisältää vähintään yhden vastekorokkeen 19, joka ulottuu ylöspäin mainitusta tasomaisesta alueesta W 20 sen reunan alueella kohdasta, johon kiinnitystassun laipan 3 reuna 33 asettuu koneikon kiinnitystassun ollessa kiinnitettynä yläholkkiin. Tasomainen alue W yläholkis- . sa on tarkoitettu vastaanottamaan kiinnitystassun 20 laipan 3 alapinta ja siten kan- ♦ · · • · · [ nattamaan laippaa 3 ja koneikon painon F3 sitä osuutta, joka tällä kyseiselle antural le tulee. Jottei koneikko Ml - M3 pääse liikkumaan tai irtoamaan asennuksen ja : 25 kohdistuksen jälkeen varsinkaan suuren käyttövoiman F1 vaikutuksesta, sijoitetaan * · ·',*·· laippa jo asennuksessa valmiiksi vastekoroketta 19 vasten. Tässä ratkaisussa kiinni- tystassun laipan 3 reuna 33 tukeutuu vastekorokkeen reunaan 34. Kuvioissa 3 ja 4 T: on esitetty toteutukset, joissa ei ole vastekoroketta ja kuvioissa 5 ja 1 IA yksi vaste- koroke 19, joka soveltuu kantamaan esimerkiksi vintturin käyttövoiman Fl, koska ·.·. 30 se tukee kiinnitystassun 20 laippaa vain yhdestä reunasta 33. Kuviossa 1 IB on ku- ·:·. vattu vastekoroke 16, joka tukee laippaa 3 kahdesta reunasta 33, kuviossa 11C on kuvattu vastekoroke 16, joka tukee laippaa 3 kolmesta reunasta 33 ja kuviossa 1 ID ·”·’ on kuvattu vastekoroke 16, joka tukee laippaa 3 neljästä reunasta 33. Kuvioiden : 1 IB-1 ID vastekorokkeet estävät siis laippaa siirtymästä myös muissa vaakasuunnis- .···. 35 sa eli muiden voimien F2 vaikutuksesta. Yhden koneikon eri anturoissa 30 voi olla 7 eri tyyppiset vastekorokkeet tai osassa anturoita voi olla vastekorokkeet ja osa antu roita voi olla ilman vastekoroketta.

10 109780

Teleskooppisesti toistensa suhteen siirrettävä yläholkki 1, 6 käsittää kaksi etäisyyden päässä toisistaan olevaa seinämää 25a2, 25b2 ja yhden niitä vastaan poikittaisen seinämän 25c2 tai vaihtoehtoisesti vain kaksi seinämää esimerkiksi L- tai T-muodossa ja samoin alaholkki 2, 7 käsittää vähintään kaksi etäisyyden päässä toisis-5 taan olevaa seinämää 25ai, 25bi ja yhden niitä vastaan poikittaisen seinämän 25cj, joista ainakin sisemmän hoikin 1, 7 seinämät ovat oleellisesti yhdensuuntaisia mainitun teleskooppisen siirtosuunnan Dl kanssa. Alaholkin kukin seinämä 25a[5 25bi, 25ci on vastakkainen yläholkin vastaavaan seinämään 25a2, 25b2, 25c2 nähden eli seinämät ovat parittain vierekkäisiä. Tällainen toteutus on esitetty kuvioissa 7 ja 8C. 10 Edullisesti mainitut seinämät muodostavat sekä yläholkkiin suljetun ja umpinaisen kehäseinämän 25d2 että alaholkkiin suljetun ja umpinaisen kehäseinämän 25di, kuten on esitetty kuvioissa 3-4 ja 8A-8B. Ala- ja yläholkin kehäseinämät 25di.2 muodostavat tällöin eräänlaiset putkimaiset profiilit, joiden poikkileikkaus voi olla kolmio, suorakaide, neliö, ympyrä tai soikio tai muu vastaava. Kuviossa 8A ja 8B on 15 kuvattu vain neliömäiset putkiprofiilit, mutta pystyleikkauksina esitetyt toteutus-muodot voivat kuvata mitä tahansa edellä mainituista toteutusmuodoista. Tässäkin tapauksessa ovat vähintään sisemmän hoikin 1, 7 seinämät 25d2 oleellisesti yhdensuuntaisia teleskooppisen siirtosuunnan Dl kanssa, kun taas ulomman hoikin 2, 6 seinämät 25di voivat sijaita muussakin asennossa, kuten kuviosta 14 on todettavissa. 20 Nämä kehäseinämät 25d!_2 voidaan valmistaa paitsi sopivasta putkiaihiosta, mikä tulee lähinnä kyseeseen ala- ja yläholkkien ollessa poikkileikkaukseltaan pyöreitä, myös esimerkiksi hitsaamalla sopivista levykappaleista, jolloin saadaan halutulla ta- » · « valla kulmikkaita putkiprofiilin kappaleita anturan alaholkkia 2, 7 ja yläholkkia 1, 6 *' : varten. Putkiprofiilit voivat koostua yhdensuuntaisista seinämistä ensinnäkin vähin- : 25 tään sisempää hoikkia varten mutta myös ulompaa hoikkia 2, 6 varten, kuten kuvi- oissa 3-6 ja 12, tai vaihtoehtoisesti kantta 21 kohti toisistaan etääntyvistä seinämistä, ; V: kuten kuviossa 14. Ulompi holkki, tässä tapauksessa alaholkki, vastaa kiilamuotoa, joka voi olla symmetrinen tai epäsymmetrinen ja/tai seinämät voivat olla suoria tai » kaarevia. Kuvion 14 mukainen alaholkki 2 on edullinen siinä mielessä, että se jakaa V. 30 kuormituksia kannen laajemmalle alueelle. Kuten jo aikaisemmin on kuvattu teh-• · •. ’ φ dään alaholkki valmiiksi laivan kannen valmistuksen yhteydessä sen osaksi ja vas- * · taanottamaan yläholkki sisäänsä tai päällensä sekä yläholkki valmiiksi koneikon •": kiinnitystassuun kiinnitystä varten ja asennettavaksi alaholkin sisään tai päälle, jotta ': ‘ ! ne liikkuisivat teleskooppisessa siirtosuunnassa Dl toisiinsa nähden. Edellä mainitut ,···, 35 putkiprofiilit, jolla tarkoitetaan kaikkia mahdollisia alaholkin ja yläholkin suljetun > . kehäseinämän omaavia muotoja, ovat valmistustavasta riippumatta ainakin laivojen j · » ‘ * ulkokansilla edullisimmat, koska niiden avulla anturoista saadaan loppuasussa um pinaisia ja suhteellisen sileitä, jolloin korroosioriski on vähäinen. Ylä- ja alaholkin 11 109780 kehäseinämät, joita yleisesti merkitään viitenumerolla 25, on mitoitettu vastaanottamaan ennalta määritellyn suuruiset koneikon käytön aiheuttamat ja merenkäynnin aiheuttamat voimat FI, F2 eri vaakasuunnissa samoin kuin tietenkin koneikon painon aiheuttama voima F3. Kuviossa 4 yläholkin 6 poikkimitat A6 kannen suunnassa 5 ovat suuremmat kuin alaholkin 7 vastaavat poikkimitat A7, jolloin yläholkki siirtyy alemman päällipuolella. Vaihtoehtoisesti yläholkin 1 poikkimitat AI kannen suunnassa ovat pienemmät kuin alaholkin 2 vastaavat poikkimitat A2, jolloin yläholkki siirtyy alaholkin sisäpuolella, kuten on nähtävissä kuvioista 3 ja 5-7.

10 Ylä- ja alaholkin välissä on joko pieni tai suuri välys 39, jonka suuruus on ensimmäisessä vaihtoehdossa vähintään 0,5 mm ja edullisesti välillä 1 mm - 5 mm, mikä mahdollistaa yläholkin 1, 6 korkeusaseman HH säätämisen tai asettelun ruuvielintä 5 käyttämällä, kuten aikaisemmin on kuvattu ilman, että hoikkien välillä vaikutta liian suuri vastus. Näin pieni välys sallii myös alaholkin 2, 7 ja yläholkin 1, 6 tele-15 skooppisen lomittumisen tuloksena kohdakkain asettuvan ulomman hoikin 2 tai 6 vapaan reunan ja sisemmän hoikin 1 tai 7 ulkopinnan kiinnittämisen suoraan toinen toisiinsa sulkuhitsillä 15 sen jälkeen, kun anturan 30 kohdistus eli korkeusasettelu on tehty. Tätä varten hoikkien pinnat on järjestetty sopivalla tavalla hitsaamalla kiinnitettäväksi soveltuviksi. Toisessa vaihtoehdossa ylä- ja alaholkin välinen välys 20 on vähintään 4 mm, mutta tyypillisesti välillä 5 mm - 20 mm, joskin välys 39 voidaan tarvittaessa ulottaa 50 mm suuruuteen tai 100 mm suuruuteen saakka, kuten on ^ todettavissa kuvioista 12-13. Tällöin käytetään sisemmän hoikin 1 tai 7 ympärillä ’*. kaulusta 32, jonka ulkomitta K1 on suurempi kuin ulomman hoikin 2 tai 6 ulkolä- pimitta K2 ja välyksen 39 suuruus yhteensä ja aukon sisämitta K3 lähellä, eli vähin-' ·: : 25 tään 0,3 mm:n välyksen tai enintään 5 mm:n välyksen verran suurempi kuin sisem- .' ‘: män hoikin 1 tai 7 ulkoläpimitta K4. Tämä kaulus 32 sijoitetaan ennen hoikkien si- .v säkkäin asentamista vapaasti liikkuvaksi sisemmän hoikin päälle ja hoikkien keski- ! ; näisen korkeusasettelun eli -säädön jälkeen samoin kuin vaakasuuntaisen D2 kohdis tuksen jälkeen hitsataan kaulus sulkuhitseillä 35a ja 35b sekä sisempään hoikkiin 1, v. 30 7 että ulompaan hoikkiin 2, 6, kuten on esitetty kuviossa 14. Tällöinkin saadaan *:·. edellä kuvattu umpinainen antura, koska kaulus liikkuu vaakasuuntaisen kohdistuk- • · sen aikana sisemmän hoikin mukana, mutta ulkonee koko ajan ulommasta hoikista ’ ‘ peittäen niiden välisen suuren välyksen, ja asettuu tai on asetettavissa ulomman ' ’' ’ hoikin vapaata reunaa vasten. Kaulus on siten enintään sellaisen pienen välyksen, ' ·'. 35 jota hitsaus edellyttää, päässä molemmista holkeista, mikä mahdollistaa nämä mo- . : lemmat sulkuhitsit. Kaulus 32 voidaan hitsata sulkuhitsillä 35b myös alaholkin 2, 7 yläreunassa olevaan laattaan 8, joka ulkonee alaholkin reunasta ulospäin ja joka on niin laaja, että kauluksen ulkoreuna 11 on kauluksen paikasta riippumatta aina laa- 12 109780 tan päällä, kuten on esitetty kuviossa 12. Laatta 8 on järjestetty alaholkkiin sen valmistuksen yhteydessä ja muodostaa alaholkin rakenteellisen osan, joten ala-hoikkiin tehtävällä sulkuhitsillä tarkoitetaan sekä hitsausta mainittuun laattaan että ilman laatta olevaan hoikkiin. Tällä ratkaisulla hitsaus voidaan aina tehdä jalkoasen-5 nossa. Toinen sulkuhitsi 35a on samaa tyyppiä kuin, mitä edellä on selostettu.

Tarvittaessa vähintään alaholkin 2, 7 ja sitä ympäröivän kannen 21 välissä on yksi tai useampi niihin ennalta tehdyillä liitoshitseillä 42 pysyvästi kiinnitetty alatuki 40a - 40c, jotka muodostavat alaholkin ja laivan kyseisen kannen rakenteellisen osan ai-10 van kuten alaholkki 2, 7. Tällainen alatuki muodostaa yksin käytettynä sinänsä tunnetun kuormitusta laajemmalle alueelle jakavan vinojäykisteen. Keksinnön mukaan tarvittaessa lisäksi yläholkista 1, 6 ulkonee yksi tai useampi ylätuki 13a - 13c, joka edullisesti ulottuu vaakasuuntaiseen materiaaliosuuteen saakka. Alatuet 40a - 40c ja ylätuet 13a - 13c ovat keksinnön mukaan oleellisesti yhdensuuntaisia mainitun tele-15 skooppisen siirtosuunnan Dl kanssa ja sijaitsevat vierekkäin sekä ovat siten siirto-suunnassa Dl mitoitettuja, että ulottuvat kyseisen kannen siirtosuunnassa lomittain olipa yläholkki missä tahansa teleskooppisen siirtosuuntansa asennossa. Tätä varten sekä alatuet että ylätuet ovat sopivaa levymateriaalia sijoitettuna anturan 30 ulkosivuille ja syrjälleen kantta 21 vasten ja esimerkiksi siihen liitoshitsattuna 42. Alatuen 20 40a - 40c ja ylätuen 13a - 13c ne alueet, jotka teleskooppisen lomittumisen tulokse na asettuvat kohdakkain, ovat yläholkin kohdistuksen jälkeen tukihitsillä 41 tai tu- . kihitseillä 41 toisiinsa kiinnitettäväksi soveltuvia. Ylätuen 13a - 13c käyttö antaa » · · , selvää lisälujuutta ja lisäjäykkyyttä yläholkille 1, 6 kaikissa tapauksissa jatkamalla I * * · vinojäykisteen siihen tai sen yläosaan saakka. Erityinen etu saavutetaan, kun ylätuen i 25 13a ja/tai 13b ja/tai 13c yläreunan jatkeeksi ja samalla vaakasuuntaisen materiaa- * · .'· liosuuden 16 yläpinnan 18 tasomaisen alueen W reunaan järjestetään vastekoroke : 19, kuten selvästi on nähtävissä kuvioista 9-10. Tällöin koneikon Ml - M3 kohdis- ’tuvat kuormitukset otetaan vastaan, paitsi toisiinsa hitsattujen hoikkien kautta, myös suoraan ylätuen ja alatuen kautta laajalla alueella kantta 21.

V: 30 •; ·, Koneikon vaakasuuntaista D2 kohdistamista varten antura lisäksi käsittää vaakasää- < · tövälineet, joita käytetään yhdessä edellä kuvatun vaakasuuntaisen siirtymän salli- ♦ ·"* van välyksen 39 kanssa. Vaakasäätövälineet voivat muodostua ensinnäkin lomittai- sista alaholkista tai yläholkista ulomman hoikin 2 tai 6 läpi menevissä kierrerei’issä * · *, 35 sijaitsevista vaakasäätöruuveista 37. Edellä kuvattua kaulusta 32, jos sitä käytetään, ·]’; on tarkoituksenmukainen tällä tavoin järjestettyjen vaakasäätöruuvien yhteydessä.

Toiseksi vaakasäätövälineet voivat muodosta lomittaisista alaholkista tai yläholkista ulomman hoikin 2 tai 6 pintaa kiinnitetyistä jatkeista 36, jotka ulkonevat ulomman 13 109780 hoikin vapaasta reunasta alaholkista tai yläholkista sisemmän hoikin 1 tai 7 pituudelle ja näiden jatkeiden 36 läpi menevissä kierrerei’issä sijaitsevista vaakasäätöruu-veista 38. Vaakasäätöruuveja on anturassa 30 vähintään kolme järjestettynä suuntiin, jotka vastaavat säteen suuntaisia asentoja. Yleensä vaakasäätöruuveja on neljä ja jo-5 ka tapauksessa säätö niiden avulla tapahtuu kiristämällä jollakin anturan sivulla tai sivuilla olevia säätöruuveja ja löysäämällä vastakkaisia säätöruuveja, jolloin ylä-holkki 1, 6 siirtyy vaakasuunnassa D2 alaholkkiin 2, 7 nähden. Vaakasäätöruuvit 37, 38, kuten suoraan ulomman hoikin läpi menevät ruuvit, voidaan jättää paikalleen säädön jälkeen, mutta ne voidaan myös poistaa tasaisemman pinnan saamiseksi an-10 turaan. Mahdolliset jatkeet 36 ja niissä olevat ruuvit taas on edullista järjestää poistettaviksi ja poistaa. Poistettujen vaakasäätöruuvien 37 reiät ja poistettujen jatkeiden jättämät aukot suljetaan täyttöhitseillä sen jälkeen kun alaholkki ja yläholkki on ainakin osittain sulkuhitsillä 15, 35a, 35b kiinni toisissaan.

15 Edellä kuvatun tyyppiset anturat 30 kiinnitetään laivan kansirakenteisiin ja koneik-koihin seuraavassa selostettavalla tavalla ja anturat säädetään ja lukitaan hitseillä seuraavassa selostettavalla tavalla. Laivan kansirakenteen valmistuksen yhteydessä, kuten laivalohkon tai laivaelementin tai paikalla valmistuksen yhteydessä, ennen pintakäsittelyä hitsataan koneikon, kuten vintturin, kiinnitystassujen 20 sijoituksen 20 määräämille kohdille anturan 30 alaholkkeja 2, 7 liitoshitseillä 14 siten, että ne kannen lopullisessa asennossa ovat pääasiassa pystysuuntaan ainakin hieman ulkonevia. Mikäli suunnitelman mukaan tarvitaan anturassa tarvitaan alatukea ja/tai ylätukea, hitsataan alatuet 40a - 40c liitoshitseillä 42 sekä alaholkkien 2, 7 ulkopintaan että φ laivan kyseiseen kanteen 21 laivan kansirakenteen valmistuksen yhteydessä ennen 25 pintakäsittelyä, eli samassa vaiheessa kuin alaholkkien kiinnitys. Näiden jälkeen : tehdään laivan kannen, kansielementin tai laivalohkon pintakäsittelyjä samalla ala- hoikkien 2, 7 ulkopinnan samoin kuin mahdollisten alatukien 40a - 40c pintojen » · pintakäsittely esimerkiksi sopivilla maaleilla. Alaholkin ja alatukien yläreunat voi- • :·. daan jättää ilman pintakäsittelyä tai puhdistaa pintakäsittelystä sulkuhitsien ja tuki- • · 30 hitsien korkean laadun varmistamiseksi. Koska sulkuhitsit ja tukihitsit myöhemmin . . tehdään välimatkan/välimatkojen Hl, H2 päässä laivan kannesta 21, eivät ne pääse ; *; ’ vaurioittamaan laivan kannen pintakäsittelyä mistään kohdasta.

: · ·: Yläholkit 1, 6 kiinnitetään koneikon kiinnitystassujen 20 laippoihin 3 kiinnikkeillä 5 :··; 35 ja yläholkit asennetaan alaholkkien 2, 6 kanssa linjaan ja lomittain niiden kanssa.

Voidaan tietenkin toimia käänteisessäkin järjestyksessä, eli asentaa ensin yläholkit ; · · ‘ alaholkkeihin ja sen jälkeen kiinnittää koneikko yläholkkeihin. Tässä vaiheessa ylä- • ‘: holkki on tyypillisesti ilman pintakäsittelyä, kuten maalia, mutta voi myös olla pin- 14 109780 takäsitelty ja koneikko Ml - M3 on alustavasti paikallaan laivan kannella. Tämän jälkeen säädetään koneikon kiinnitystassujen laipat 3 ennalta määrätyille korkeuksille HH vääntämällä yläholkkeihin kierteitettyjä ruuvielimiä 5, mikä on ymmärrettävää ruuvielimien tukeutuessa laivan kannen 21 suhteen kiinteään kohtaan, jolloin 5 ruuvielimet pysyvät pyöriessään paikallaan ja siten yläholkit siirtyvät pyörimättöminä teleskooppisessa siirtosuunnassa Dl ylöspäin tai alaspäin tarpeen mukaan. Ylä-holkin pyörimättömyys aiheutuu siitä, että se on kiinni kiinnitystassujen laipassa. Asetellaan koneikon kiinnitystassujen laipat 3 tarvittaessa vaakasuunnassa D2 määriteltyihin kohtiin vääntämällä ulompien hoikkien 2, 6 läpi tai niiden mahdollis-10 ten jatkeiden 36 läpi kierteitettyjä vaakasäätöruuveja 37 tai 38, jotka tukeutuvat sisempien hoikkien 1, 7 ulkopintaan, aikaisemmin tässä selityksessä kuvatulla tavalla. Jos rakenteessa on edellä mainitut jatkeet 36, poistetaan ne ennen yläholkin ja ala-hoikin kiinnihitsausta toisiinsa. On selvää, että näitä säätöjä voidaan joutua käytännössä tekemään useampia kertoja ja mahdollisesti eri järjestyksissä halutun tarkkuu-15 den saamiseksi koneikon eri osien Ml, M2, M3 sijainnille toistensa suhteen ja ulkopuolella olevien kuvioissa ei-esitettyjen kohteiden suhteen.

Seuraavaksi hitsataan yläholkki 1, 6 ja alaholkki 2, 7 toisiinsa kiinni pitkin ulomman hoikin 2 tai 6 vapaana olevaa reunaa eli sulkuhitsi 15 on tämän vapaan reunan ja si-20 semmän hoikin 1 tai 7 ulkopinnan välillä. Mikäli anturassa 30 on kaulus 32 tehdään toinen sulkuhitsi 35a kauluksen 32 ulkopuolisen pinnan ja sisemmän hoikin 1, 7 ulkopinnan väliin ja toinen sulkuhitsi 35b kauluksen 32 ulkopuolisen pinnan ja ulomman hoikin 2 tai 6 ulkopinnan tai ulomman hoikin jatkeen väliin. Tällä tavoin saa-daan paitsi pystysuuntaista koneikon painoa F3 myös vaakasuuntaisia voimia FI, F2 ': ‘ ‘: 25 tehokkaasti kantava tarkka pystyasema koneikon jokaiselle kiinnityskohdalle kuten : kiinnitystassulle. Yläholkin ja alaholkin toisiinsa kiinnihitsauksen jälkeen hitsataan yläholkkiin 1, 6 mahdollisesti liitetyn ylätuen 13a - 13c pinta ja/tai reuna kiinni ala-tuen 40a - 40c pintaan ja/tai reunaan tukihitsillä 41. Tällainen keksinnön mukainen järjestely on erittäin edullinen, koska sulkuhitsit 15 tai 35a, 35b ja tukihitsi 41 ovat 30 ensimmäisen ja vastaavasti toisen välimatkan Hl, H2 päässä kyseisen kannen 21 yläpinnasta, jolloin kansirakenteiden 22 pintakäsittely ei pääse missään tilanteissa vaurioitumaan hitsauksen aiheuttaman kuumenemisen vaikutuksesta. Näin ollen * riittää, että yläholkin ja alaholkin toisiinsa kiinnihitsauksen jälkeen ja mahdollisten : · ·: alatukien ja ylätukien toisiinsa kiinnihitsauksen jälkeen pintakäsitellään vain ylä- :··· 35 holkki ylätukineen, jos niitä ei ole aikaisemmin pintakäsitelty, ja hoikkien välinen sulkuhitsi 15; 35a, 35b sekä mahdollinen tukihitsi 41 sekä näiden hitsien viereiset ; · · #* anturan 30 alueet.

• · » 15 109780 j

Edullisimpana anturana 30 pidetään sellaista, jossa alaholkissa 2, 7 ja yläholkissa 1, 6 on umpinaiset kehäseinämät 25d|.2, yläholkki 1, 6 liittyy ilman aukkoja vaakasuuntaiseen materiaaliosuuteensa 16 ja kaikki alaholkin ja yläholkin yhdessä rajaa-j ma tilavuus suljetaan mainituilla hitseillä 15; 35a, 35b, muilla hitseillä, kuten vaaka- ! 5 säätöruuvien reunojen tai reikien tiivistyshitseillä, tai muulla tavoin. Ulompaan hoikkiin 2, 6 on tarkoituksenmukaista järjestää sisemmän hoikin 1, 7 läpimenemisen mahdollistava aukko ulomman hoikin vapaaseen reunaan, joka kuvion 14 tapauksessa on poispäin laivan kannesta 21 ja jonka kohdalla sulkuhitsit 15, 35a, 35b tehdään hoikkien väliin. Ulomman hoikin muu osuus voidaan muotoilla melko vapaasti 10 anturan lujuuden kärsimättä, kunhan ulommassa hoikissa on tilaa sisemmän hoikin liikkeelle teleskooppisessa siirtosuunnassa Dl ja mahdolliselle vaakasuuntaiselle D2 säädölle. Sisäkkäiset holkit voivat siis olla joko muodoltaan samaa tyyppiä tai eri tyyppiä.

' »·« · •« · ♦ · • · • * » t ♦ * ♦ ) > M | > ♦ I · • · *

Claims (15)

109780

1. Säädettävä antura koneikon kohdistamiseksi vähintään sen oikeaan korkeusasemaan (HH) laivassa, joka antura käsittää kutakin ennalta määrättyä 5 koneikon kiinnitystassua (20) varten teleskooppisesti pystysuunnassa toistensa suhteen siirrettävät tasauskappaleet, jotka ovat liitoksilla (14, 15; 35a, 35b) lukittavissa jäykästi sekä ulkoiseen kantavaan alustaan että toisiinsa ja joihin tasauskappaleisiin koneikon kyseinen kiinnitystassu on kiinnitettävissä, tunnettu siitä, että anturan (30) tasauskappaleet koostuvat kahdesta sisäkkäin sijaitsevasta ja 10 mainitussa teleskooppisessa siirtosuunnassa (Dl) lomittain siirrettävästä hoikista, joista alaholkki (2, 7) on ennalta tehdyllä liitoshitsillä (14) tai vastaavalla liitoksella pysyvästi kiinni alustan muodostavassa laivan kansirakenteessa (22) ja yläholkki (1, 6. sisältää yläosassaan keinot koneikon kiinnitystassuihin (20) kiinnittämistä varten; ja että yläholkki (1, 6) lisäksi sisältää yläosansa läpi menevän pystysuuntaisen 15 ruuvielimen (5) tai ruuvielimiä, joka/jotka ulottuvat yläholkin päällipuolelta (Pl) alaholkin sisäpuolelle (P2) ja kohti mainittua kansirakennetta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen säädettävä antura, tunnettu siitä, että yläholkki (1,6) sisältää yläosassaan vaakasuuntaisen materiaaliosuuden (16) ja sen 20 yläpinnalla (18) tasomaisen alueen (W), jonka koko ja muoto ovat vähintään yhtäläiset kuin koneikon kiinnitystassun (20) laipan (3) koko ja muoto; ja että yläholkki (1, 6) tarvittaessa lisäksi sisältää vähintään yhden vastekorokkeen (19). ·:·: joka ulottuu ylöspäin mainitusta tasomaisesta alueesta (W) sen reunan alueella ! :*: kohdasta, johon kiinnitystassun laipan (3) reuna (33) asettuu koneikon • · · .'. •25 kiinnitystassun ollessa kiinnitettynä yläholkkiin, jolloin kiinnitystassun mainittu reuna (33) tukeutuu vastekorokkeen reunaan (34). • · « · ·

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen säädettävä antura, tunnettu siitä, että . . alaholkki (2, 7)muodostaa laivan kyseisen kannen (21) rakenteellisen osan; ja että *;..:30 yläholkin yläosan (1,6) muodostava vaakasuuntainen materiaaliosuus (16) ja tämä •; · * holkki muodostavat yhtenäisen ennalta tehdyn rakenneosan. s · * · · * * *

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen säädettävä antura, tunnettu siitä, että teleskooppisesti toistensa suhteen siirrettävä yläholkki (1, 6) ja alaholkki (2, 7) ·;*’· 35 käsittävät vähintään kahdet vastakkaiset seinämät (25a[.2, 250^) ja yhdet niitä • · vastaan poikittaiset seinämät (25ci_2), joista seinämistä sisemmät ovat oleellisesti yhdensuuntaisia mainitun teleskooppisen siirtosuunnan (Dl) kanssa; että edullisesti mainitut seinämät muodostavat sekä yläholkkiin että alaholkkiin suljetut ja 109780 umpinaiset kehäseinämät (25di.2), jolloin ylä- ja alaholkin kehäseinämät (25di_2) ovat putkimaisia, joiden poikkileikkaus on kolmio, suorakaide, neliö, ympyrä tai soikio tai muu vastaava; ja että ylä- ja alaholkin kehäseinämät (25) on mitoitettu vastaanottamaan ennalta määritellyn suuruiset koneikon käytön aiheuttamat ja 5 merenkäynnin aiheuttamat voimat (FI, F2) eri vaakasuunnissa.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen säädettävä antura, tunnettu siitä, että ruuvielin ja/tai ruuvielimet (5) koostuvat korkeussäätöruuveista, jotka menevät yläholkin vaakasuuntaisessa materiaaliosuudessa (16) olevan kierrereiän (26) läpi, 10 jotka sisältävät yläpäässään tartuntakohdan (27) vääntötyökalulle ja joiden alapää (28) tukeutuu vapaasti pyörivänä alaholkin (2, 7) rajaamalla alueella pääasiassa kannen (21) suuntaiseen pintaan tai vastaosaan (12), jolloin korkeussäätöruuvin vääntäminen (R) keskilinjansa (29) ympäri nostaa tai laskee yläholkkia siirtosuunnassa (Dl) alaholkkiin nähden; ja että edullisesti kussakin anturassa on 15 yksi korkeussäätöruuvi.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen säädettävä antura, tunnettu siitä, että yläholkin (6) poikkimitat (A6) kannen suunnassa ovat suuremmat kuin alaholkin (7) vastaavat poikkimitat (A7), jolloin yläholkki siirtyy alemman päällipuolella, tai 20 vaihtoehtoisesti yläholkin (1) poikkimitat (AI) kannen suunnassa ovat pienemmät kuin alaholkin (2) vastaavat poikkimitat (A2), jolloin yläholkki siirtyy alaholkin sisäpuolella; ja että ylä- ja alaholkin välissä on välys (39), jonka suuruus on *"': vähintään 0,5 mm. • · · • · · ;‘*.f25

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen säädettävä antura, tunnettu siitä, että . *. ·. tarvittaessa vähintään alaholkin (2, 7) ja sitä ympäröivän kannen (21) välissä on yksi , ·: ·. tai useampi niihin ennalta tehdyillä liitoshitseillä (42) pysyvästi kiinnitetty alatuki (40a - 40c), jotka muodostavat alaholkin ja laivan kyseisen kannen rakenteellisen . . osan; ja että tarvittaessa lisäksi yläholkista (1,6) ulkonee yksi tai useampi ylätuki ;,’:30 (13a - 13c); ja että alatuet ja ylätuet ovat oleellisesti yhdensuuntaisia mainitun ·;·* teleskooppisen siirtosuunnan (Dl) kanssa ja sijaitsevat vierekkäin sekä ulottuvat : : ‘: ky seisen kannen siirtosuunnassa lomittain. Il· II·

8. Patenttivaatimuksen 4 tai 6 mukainen säädettävä antura, tunnettu siitä, että •; ‘ ’ .35 vaakasuuntaisen (D2) kohdistettavuuden saamiseksi joko: * * ylä- ja alaholkin välys (39) on välillä 1 mm - 5 mm aikaansaaden suoran hitsattavuuden yläholkin ja alaholkin välille; tai vaihtoehtoisesti ! 109780 ί i i * ylä- ja alaholkin välys (39) on vähintään 4 mm ja antura käsittää lisäksi sisemmän hoikin (1 tai 7) ympärillä kauluksen (32), jonka aukon sisämitta (K3) on suurempi kuin sisemmän hoikin ulkoläpimitta (K4) ja ulkoläpimitta (Kl) on suurempi kuin ulomman hoikin (2 tai 6) ulkoläpimitan (K2) ja välyksen (39) summa 5 ja joka soveltuu hitsattavaksi sekä yläholkkiin että alaholkkiin.

9. Patenttivaatimuksen 1 tai 7 tai 8 mukainen säädettävä antura, tunnettu siitä, että alaholkin (2, 7) ja yläholkin (1, 6) teleskooppisen lomittumisen tuloksena kohdakkain sijaitseva vapaa reuna ja ulkopinta ovat kohdistuksen jälkeen 10 sulkuhitsillä (15) tai kauluksen (32) sulkuhitseillä (35a, 35b) toisissaan kiinni; että alatuen (40a - 40c) ja ylätuen (13a - 13c) ne alueet, jotka teleskooppisen lomittumisen tuloksena sijaitsevat kohdakkain, ovat kohdistuksen jälkeen tukihitsillä (41) toisissaan kiinni; ja että mainittu sulkuhitsi (15; 35a, 35b) ja tukihitsi (41) ovat ensimmäisen ja vastaavasti toisen välimatkan (Hl, H2) päässä kyseisen kannen 15 yläpinnasta.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen säädettävä antura, tunnettu siitä, että koneikon vaakasuuntaista (D2) kohdistamista varten antura lisäksi käsittää vaakasäätövälineet, jotka muodostuvat: 20. lomittaisista alaholkista tai yläholkista ulomman hoikin (2 tai 6) läpi menevissä kierrerei'issä sijaitsevista vaakasäätöruuveista (37), tai - lomittaisista alaholkista tai yläholkista ulomman hoikin (2 tai 6) pintaa kiinnitettyjen ja näistä alaholkista tai yläholkista sisemmän hoikin (1 tai 7) : pituudelle ulottuvien jatkeiden (36) läpi menevissä kierrerei’issä sijaitsevista i25 vaakasäätöruuveista (38); ja että mainitut vaakasäätöruuvit ja mahdolliset ulokkeet on järjestetty poistettaviksi ja • · aukot täyttöhitseillä suljettaviksi sen jälkeen kun alaholkki ja yläholkki on ainakin osittain sulkuhitsillä kiinni toisissaan. • ♦ » » · • »· .'..30

11. Menetelmä koneikon kohdistamiseksi vähintään sen oikeaan korkeusasemaan laivassa käyttäen anturaa (30), joka käsittää kutakin ennalta määrättyä koneikon kiinnitystassua (20) varten teleskooppisesti pystysuunnassa toistensa suhteen siirrettävät tasauskappaleet (1, 2; 6, 7), jotka ovat liitoksilla (14, 15; 35a, 35b) lukittavissa jäykästi sekä ulkoiseen kantavaan alustaan että toisiinsa ja joihin ;:;*35 tasauskappaleisiin koneikon kyseinen kiinnitystassu ovat kiinnitettävissä, tunnettu ’ ’ siitä, että menetelmä käsittää seuraavia vaiheita: 109780 {A} laivan kansirakenteen (22) valmistuksen yhteydessä ennen pintakäsittelyä hitsataan kannen (21) määriteltyihin kohtiin kiinni alaholkkeja (2, 7) kannen lopullisessa asennossa oleellisesti pystysuuntaan ulkonevasti; {B} järjestetään yläholkkeja (1, 6), jotka sopivat siirtymään vastaavien alaholkkien 5 suhteen mainitussa pystyssä teleskooppisessa siirtosuunnassa (Dl) lomittain; {C} kiinnitetään koneikon kiinnitystassut (20) yläholkkeihin (1, 6) ja asennetaan yläholkit alaholkkien (2, 6) kanssa linjaan ja lomittain; {D} kohdistetaan koneikon kiinnitystassujen laipat (3) ennalta määrätyille korkeuksille (HH) vääntämällä yläholkkeihin kierteitettyjä ruuvielimiä (5), jotka 10 tukeutuvat laivan kannen (21) suhteen kiinteään kohtaan; ja {E} hitsataan yläholkki (1, 6) ja alaholkki (2, 7) toisiinsa kiinni pitkin toisen niistä vapaana olevaa reunaa ensimmäisen välimatkan (Hl) päässä laivan kyseisestä kannesta, vaakasuuntaisia voimia (FI, F2) kantavan tarkan pystyaseman saamiseksi. | j

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmä lisäksi käsittää vaiheina: {D2} asetellaan koneikon kiinnitystassujen laipat (3) vaakasuunnassa (D2) määriteltyihin kohtiin vääntämällä alaholkkien ja/tai alaholkkien läpi tai niiden mahdollisten jatkeiden (36) läpi kierteitettyjä vaakasäätöruuveja (37 tai 38), jotka 20 tukeutuvat yläholkkien tai vastaavasti alaholkkien ulkopintaan; ja {D3} poistetaan ainakin mahdolliset varsiosien jatkeet (36) ennen yläholkin ja .:. · alaholkin toisiinsa kiinnihitsausta.

) 13. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmä .'.25 lisäksi käsittää vaiheina: • · · {A2} laivan kansirakenteen valmistuksen yhteydessä ennen pintakäsittelyä hitsataan mahdolliset alatuet (40a - 40c) sekä alaholkkien (2, 7) ulkopintaan että laivan kyseiseen kanteen (21); ja , , (F) yläholkin ja alaholkin toisiinsa kiinnihitsauksen jälkeen hitsataan yläholkkiin '30 (1, 6) mahdollisesti liitetyn ylätuen (13a - 13c) pinta ja/tai reuna kiinni alatuen » · • · · ’ pintaan ja/tai reunaan toisen välimatkan (H2) päässä laivan kyseisestä kannesta. • ♦ »

14. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmä lisäksi käsittää vaiheina: ·;*·35 {A3} tehdään laivan kannen, kansielementin tai laivalohkon pintakäsittely sen jälkeen kun alaholkit (2, 7) ja niiden mahdolliset alatuet (40a - 40c) on hitsattu kiinni kanteen (21) ja/tai muihin kansirakenteisiin (22); ja 109780 {G} tehdään yläholkin ja alaholkin toisiinsa kiinnihitsauksen jälkeen ja mahdollisen alatuen ja ylätuen toisiinsa kiinnihitsauksen jälkeen yläholkin (1, 6) ja hoikkien välisen sulkuhitsin (15; 35a, 35b) sekä mahdollisen ylätuen ja tukihitsin (41) pintakäsittely. 5

15. Jonkin patenttivaatimuksista 11-14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä edullisesti käytetään alaholkissa (2, 7) ja yläholkissa (1, 6) umpinaisia kehäseinämiä (25di.2), yläholkki (1, 6) liittyy ilman aukkoja vaakasuuntaiseen materiaaliosuuteensa (16) ja kaikki alaholkin ja yläholkin yhdessä rajaama tilavuus 10 suljetaan mainituilla hitseillä (15; 35a, 35b), muilla hitseillä tai muulla tavoin.