FI109744B

FI109744B - Menetelmä yhteyden luomiseksi ja järjestelmä menetelmän toteuttamiseksi

Info

Publication number: FI109744B
Application number: FI943767A
Authority: FI
Inventors: Bjoern Erik Rutger Jonsson
Original assignee: Ericsson Telefon Ab L M
Priority date: 1992-02-17
Filing date: 1994-08-16
Publication date: 2002-09-30
Also published as: EP0627146A1; CA2129547A1; AU3578193A; AU678349B2; MX9300824A; DK0627146T3; WO1993016544A1; SE500819C2; CN1043284C; SE9200469D0; NO943027D0; DE69325015T2; FI943767A0; CN1078588A; EP0627146B1; FI943767A; NO308150B1; SE9200469L; ES2133386T3; NO943027L

Description

109744

Menetelmä yhteyden luomiseksi ja järjestelmä menetelmän toteuttamiseksi

Tekniikan ala

Esillä oleva keksintö liittyy menetelmään yhteyden muodostamiseksi 5 kahden osapuolen välille käyttämällä yhtä tai useampaa tietoliikenneverkkoa. Täsmällisemmin, vaikka ei yksinomaan, keksintö liittyy menetelmään edellä mainitun yhteyden muodostamiseksi kohtaamisen muodossa kohtaamispisteessä. Kohtaamispiste voidaan sijoittaa mihin tahansa haluttuun verkon solmuun. Menetelmä tekee mahdolliseksi kohtaamispisteen valinnan osapuolten 10 maantieteelliseen sijaintiin nähden verkossa ja nykyisiin liikenneolosuhteisiin nähden ja täydellisen luopumisen kiinteistä reititystaulukoista.

Kyseinen keksintö liittyy seuraaviin viiteen patenttihakemukseen, joihin seuraava selitys viittaa: (1) "A Method of Establishing an Intelligent Network Service", 15 ruotsalainen patenttihakemus nro 9200470-4, (2) "A method of Organizing Communication", ruotsalainen patenttihakemus nro 9200468-6, (3) "A Method of Establishing Cooperation with a Functionality", ruotsalainen patenttihakemus nro 9200467-8, \ 20 (4) "A Person Paging Method", ruotsalainen patenttihakemus nro 9200466-2 ja • · · (5) "A Method of Supporting Communication", ruotsalainen ” patenttihakemus nro 9200465-4.

Nämä hakemukset on liitetty tämän selityksen liitteeksi ja ne ···: 25 kuvaavat mekanismeja, joita voidaan käyttää esillä olevan keksinnön ; mukaisessa menetelmässä.

Tekniikan tausta

.···. Myöskään eivät nykypäivän tietoliikennepalvelut salli osapuolen A

kutsua osapuolta B tietoliikenneverkossa ja muodostaa viestintää osapuolen B 30 kanssa tietoliikenneverkossa, joka on erilainen ensin mainitun verkon kanssa. Jos B:llä on pääsypisteitä useissa eri tietoliikenneverkoissa, on osapuolelle A välttämätöntä olla tieto kaikista näistä pääsypisteistä tarkoituksena olla kykenevä käyttämään vaihtoehtoisia menetelmiä viestintään B:n kanssa. Jos osapuoli B ei vastaa yhdessä tietoliikenneverkossa, on osapuolen A välttämä-35 töntä yrittää tavoittaa osapuolta B toisessa viestintäverkossa. Tämä tarkoittaa 2 109744 että osapuolen A on välttämätöntä kutsua verkkoa verkon jälkeen ennen kuin se lopulta tavoittaa osapuolen B. Lisäksi on myös siis välttämätöntä, tietysti, osapuolella A olla omistuksessaan luettelo osapuolen B pääsyporteista eri verkoissa, joita on osapuolen B käytössä.

5 Perinteisesti yhteys muodostetaan kahden osapuolen välille sen osapuolen toimesta, joka haluaa viestittää toisen osapuolen kanssa tekemällä kutsun ja soittamalla kohdeosoitteeseen, jonka jälkeen kytkentäreitti kutsuttuun osapuoleen muodostetaan solmusta solmuun tietoliikenneverkossa, kunnes kohdesolmu saavutetaan. Kutsuva osapuoli kytketään kutsuttuun osapuoleen 10 kohdesolmussa. Tavanomaisissa tietoliikenneverkoissa kytkentäreitti seuraa kiinteitä, ennaltamäärättyjä reititystaulukoita. Näitä reititystaulukoita muutetaan hyvin harvoin, ja tavanomaisesti vain siinä tapauksessa kun tietoliikenneverkkoa laajennetaan. Yhteyden muodostamisperiaatetta reititystaulukoiden ohjauksella haittaavat useat haitat.

15 Ensimmäinen haitta on ilmeinen seuraavasta keskustelusta: Kaksi osapuolta, jotka haluavat viestittää toistensa kanssa sijaitsevat kaukana toisistaan olevissa paikoissa tietoliikenneverkossa. Kun kytkentäreitti on muodostunut kutsuvasta osapuolesta, missä kytkentä kulkee solmusta solmuun sisäänpäin kohti verkon keskipistettä, on olemassa useita erilaisia mahdollisuuk-20 siä reittien valitsemiseksi kohdesolmuun. Mitä enemmän on kytkentäreittejä jotka sen jälkeen kulkevat verkon keskipisteestä ulospäin kohti kohdesolmua, . .·. sitä vähempiä ovat mahdollisuudet reitin valitsemiseksi kohdesolmuun. Siis,

• I I

··" vaikka löydetään monia reititysmahdollisuuksia kohti verkon keskipistettä, tulevat • · · reititysmahdollisuudet verkon keskipisteestä vähäisemmiksi ja vähäisemmiksi. 25 Tämä on haitta itsessään. Kaukojohto, jota pitkin keskusteltu yhteys saapuu • · · ·;;; kohdesolmuun voi olla estetty tai ruuhkautunut samalla kertaa kun kaukojohdot *·* * tähän samaan kohdesolmuun ovat vapaita. Reititystaulukoiden johdosta näitä vapaita kaukojohtoja ei kuitenkaan voida sijoittaa puhelujen käyttöön • · suunnassa, josta tilaajan yhteysreitti saapuu kohdesolmuun.

30 Toinen haitta yhteyden muodostamisessa kutsuneen osapuolen , *·, solmusta kohdesolmuun, kytkeytymällä solmusta solmuun verkon kautta • · » 11! kiinteiden reititystaulukoiden opastuksella, esiintyy kun solmussa on vika tai ;* solmu on estetty, tehden välttämättömäksi reitin kulkemisen taaksepäin • *·· verkossa tarkoituksena saavuttaa uusi solmu ja muodostaa siitä lähtien uusi *:··: 35 reitti, joka kiertää esteen. Reititystaulukot ovat siksi erityisen laajoja ja, ennen 3 109744 kaikkea ehdottomia, toisin sanoen kiinteitä ja niitä ei siksi voi sovittaa nykyhetken liikennetilanteisiin.

Suuri luonteeltaan tilapäinen urheilutapahtuma on toinen tilanne, jossa voi sattua ruuhkautumisia solmussa. Sellaisissa tilanteissa on olemassa 5 hyvin suuri tarve viestittämiseen paikallisesta solmusta, joka palvelee aluetta tai seutua, jossa urheilutapahtuma tapahtuu. Yleisö, lehdistö, radio ja televisio kuormittavat sekä paikallista puhelinkeskusta ja matkapuhelintukiasemaa, joka palvelee aluetta tai seutua, jossa urheilutapahtuma tapahtuu. Ruuhkautumisia tapahtuu kaukojohdoissa kohti ja poispäin paikalliskeskuksesta/matkapuhelin-10 tukiasemasta, vaikka voi vielä olla mahdollista muodostaa yhteyksiä viereisiin paikallissolmuihin joista olisi mahdollista muodostaa yhteyksiä. Tämä ei ole aina kuitenkaan mahdollista kiinteiden reititystaulukoiden johdosta.

Keksinnön yhteenveto

Yksi esillä olevan keksinnön kohde on järjestää viestintämenetelmä, 15 joka tekee mahdolliseksi kahden osapuolen, jotka haluavat viestittää toistensa kanssa olla keskinäisesti kytkettyjä yhteisessä kohtauspisteessä.

Tämän menetelmän etu on, että kullekin osalliselle osapuolelle käytettävissä olevien reititysmahdollisuuksien lukumäärät ovat suurempia, kun toinen osapuoli reititetään ja kytketään toiseen. Koska reititysmahdollisuuksien 20 lukumäärä on suurempi, osapuolten mahdollisuudet tulla kytketyiksi toisiinsa • · ‘ . ovat myös suuremmat.

Toinen keksinnön kohde on järjestää viestitysmenetelmä, joka tekee ^ ‘‘ mahdolliseksi molemmille osapuolille kutsua solmua, johon viitataan kohtaamis- :· ·’ solmuna, joka voidaan periaatteessa löytää mistä tahansa verkosta.

25 Kytkentäreitin valinta on täten riippumaton kiinteistä reititystaulukoista. Kriteeri, ·' joka määrää tämän kohtaamissolmun valinnan voi olla esimerkiksi minimi- kustannukset kohtaamatta ruuhkautumista tai estoa, osapuolten maan-tieteellinen sijainti verkossa, tai liikennekuormitus verkossa ajankohtana kun • “ *: kohtaamisen pitää tapahtua.

30 Esillä olevan keksinnön toinen kohde on järjestää yksinkertaistettu viestintämenetelmä, joka tekee mahdolliseksi yhdelle tai molemmille sanotuista • · osapuolista, liikkua kun yhteys on muodostettu.

Keksinnön lisäkohde on järjestää viestintämenetelmä, joka tekee ·:··· mahdolliseksi kohtauspisteen jossa osapuolet ovat keskinäisesti kytkettyjä 35 liikkua, missä osapuolet kykenevät muodostamaan uusia kytkentöjä uuden kohtaamispisteen kanssa.

4 109744

Keksinnön lisäkohde on järjestää viestintämenetelmä, joka tekee mahdolliseksi kohtaamispisteen käyttäytyä ensimmäisenä yhteys-vastaanottimena ensimmäiselle osapuolelle ja toisena yhteysvastaanottimena toiselle osapuolelle, meidän ruotsalaisen patenttihakemuksemme nro 9200467-5 0 mukaisesti, ja tehdä mahdolliseksi kohtaamispisteelle keskinäisesti kytkeä osallisten osapuolten ulosmenevät yhteydet kohtaamispisteen sisääntuleviin yhteyksiin.

Vielä yksi keksinnön kohde on järjestää edellä mainitun kaltainen viestintämenetelmä, jota voidaan soveltaa rekursiivisesti, niin että 10 kohtaamispiste, joka on valittu kohtaamispisteeksi vuorostaan voi valita uuden kohtaamispisteen uudeksi kohtaamispisteeksi, joka vuorostaan voi valita uuden solmun toiseksi uudeksi kohtaamispisteeksi, ja niin edelleen, jossa osapuolet lopulta kytketään toisiinsa.

Esillä olevan keksinnön tunnusomaiset ominaispiirteet on esitetty 15 oheistetuissa patenttivaatimuksissa.

Patenttijulkaisu WO-A1-92/01350 liittyy viestintäjärjestelyyn, jonka tarkoitus on alentaa puhelukustannuksia. Viestintäjärjestely käyttää takaisinsoittoa. Puhelun aloittaja kutsuu ensin välittäjää, ja ilmoittaa tälle sekä toivotun B-numeron, sisältäen maainformaation ja/tai suuntanumeron, että oman nu-20 meronsa (A-numeron). Aloittaja katkaisee yhteyden. Välittäjä soittaa tämän jälkeen A-numeroon ja soittaa takaisin aloittajalle, niin sanottu takaisinsoitto. . Kun B-tilaaja vastaa ja A-tilaaja vastaa, kytkee välittäjä kyseiset puhelut yh- •\* teen, ja muodostaa siten yhteyden A:n ja B:n välille.

Piirustusten lyhyt kuvaus ···: 25 Keksintöä kuvataan nyt yksityiskohtaisemmin viitaten oheisiin • · · : piirustuksiin, joissa

Kuvio 1 on yleiskuva kuvaten verkon ja solmujen keskinäistä : ’ *. i yhteistoimintaa kun sovelletaan keksinnöllistä viestintämenetelmää; ·*’*: Kuvio 2 on virtauskaavio kuvaten kuvion 1 mukaista menetelmää; \ 30 Kuvio 3 kuvaa menetelmää jossa kohtaamispiste on asetettu yhteyteen kahden solmun välille; • · ’·:·* Kuvio 4 kuvaa menetelmää jossa kohtaamispiste on asetettu i ’ .. yhteyteen usean solmun välille; ·:·: Kuvio 5 kuvaa menetelmää jossa kohtaamispiste on asetettu pääte- 35 solmuun; 5 109744

Kuviot 6A-6C kuvaavat menetelmää jossa yksi osapuoli voi olla liikkuva säilyttäen siitä huolimatta pääsypisteensä solmussa (kuvio 6B), tai näyttää kuinka kohtaamispistettä voidaan siirtää ja yhteys osapuolien välille voidaan muodostaa uudelleen, (kuvio 6C); 5 Kuvio 7 on lohkokaavio kuvaten joukon yhdyskäytävälaitteita käyttöä kahden eri tietoliikenneverkon välillä;

Kuvio 8 on lohkokaavio, joka kuvaa keksinnöllisen viestintämenetelmän toista toteutusmuotoa; ja

Kuvio 9 on lohkokaavio, joka kuvaa keksinnöllisen viestintämenetel-10 män kolmatta toteutusmuotoa.

Parhaat tavat keksinnön toteuttamiseksi

Kuvio 1 kuvaa ensimmäistä osapuolta A, joka haluaa viestittää toisen osapuolen B kanssa. Osapuoli A löydetään solmusta X ja osapuoli B löydetään solmusta Y. Koska osapuolet A ja B voidaan löytää yhdestä ja samasta 15 solmusta, solmu X voi olla solmu Y. Viittaus MA identifioi toimitteen, johon tästä lähtien viitataan kohtaamispisteen organisoijana tai järjestäjänä, joka sijaitsee kaavamaisesti kuvatun verkon T solmussa. Vaikka ei ole välttämätöntä, solmut X ja Y voivat olla erillään verkosta T. Kuhunkin solmuista X, Y ja MA voi kuulua asianomainen kytkin, jota symbolisoivat keskenään ristikkäiset viivat.

20 Keksintö olettaa, että seuraavat prosessit (1)- (4) ovat tapahtuneet ’ ... ennen kuviossa 1 tai kuviossa 3 esitettyjen vaiheiden saavuttamista: (1) Osapuolet A ja B ovat signaloineet signalointiverkon (jota ei ole esitetty kuviossa 1) kautta ja ne ovat sopineet että ne molemmat haluavat ·· ·/ muodostaa yhteyden toistensa kanssa ja että tämä yhteys on on johtanut ····' 25 kohtaamispyyntöön tai -tilaukseen, joka on meidän samanaikaisessa • · · ; patenttihakemuksessamme, jolla on hakijan viite LM 5517, kuvatun kaltainen.

(2) Osapuoli A on kutsunut osapuolta B antamalla B:n kohdeosoitteen. Solmu X on vastaanottanut kutsun ja on aloittanut sijoittamis-prosessin solmussa X vasteena kutsuun. Sijoittamisprosessi on alkanut, joka 30 kerta kun kutsu saapuu solmuun X, tämän sijoittamisprosessin tarkoituksena ollessa muodostaa yhteys kutsutun osapuolen kanssa. Sijoittamisprosessi luo '·;·* yhteyden muodostavan yksilön, johon myös viitataan alla yhteyden-muodostustapahtumana, joka on tunnusmerkillinen yksilölliselle kutsulle. ·:·: Yksinkertaisemmin ilmaistuna, voidaan sanoa että yksilölliselle 35 sijoittamisprosessille annetaan yksilöllinen nimi, yksilöllinen viittaus, jota käytetään kun muut sijoittamisprosessit toisissa solmuissa haluavat viitata tähän 6 109744 yksilölliseen yhteyden muodostavaan yksilöön. Täten, tässä nimenomaisessa | tapauksessa, sijoittamisprosessi on luonut yhteyden muodostavan yksilön, jolla | on nimi tai viittaus, jota tämän jälkeen kutsutaan PA.ksi (Osapuolta A koskeva sijoittamisprosessi). Yhteyden muodostavaan yksilöön viittaamisen lisäksi, 5 viittaus PA viittaa myös asianosaiseen solmuun.

(3) Tuloksena signalointiprosessista, osapuoli B on myös tehnyt kutsun ja on saapunut solmuunsa Y, jolloin ylläkuvatun kaltainen sijoittamisprosessi on luonut edelleen yhteyden muodostavan yksilön, johon viitataan tämän jälkeen PB:nä (Osapuolta B koskeva sijoittamisprosessi).

10 (4) Osapuoli A ja osapuoli B muodostavat yhteyden kohtaamisen muodossa ja vielä toinen sijoittamisprosessi on signaloitu signalointiverkon (ei näytetty) kautta kohtaamisen järjestäjäksi tai organisoijaksi kutsuttuun solmuun MA, joka järjestää kohtaamisen. Kohtaamisen järjestäjä on kuvattu patenttihakemuksessamme, jolla on hakijan viite LM 5517. Tarkemmin, 15 kohtaaminen tapahtuu osapuolten A ja B välillä. Sijoittamisprosessi PA hoitaa A:n yhteyden solmun X kanssa ja sijoittamisprosessi PB hoitaa B:n yhteyden solmuun Y. Viittaukset PAja PB on signaloitu kohtaamisen järjestäjälle MA.

Keksinnön ensimmäisen toteutusmuodon mukaisesti, nyt on muodostettu yhteys A:n ja B: välille seuraavalla tavalla: ((5)- (8), tämän 20 kuvauksen ollessa tehty yleisesti ja ilman viittausta mihinkään kuvioon).

(5) Kun kohtaamisen järjestäjä MA vastaanottaa yhteystilauksen tai : -pyynnön, kohtaamisen järjestäjä aloittaa sijoittamisprosessin, jonka tarkoitus on (a) jakaa solmulle X ja solmulle Y asianomaiset vuorovaikutusviittaukset jotka molemmat osoittavat yhteistä solmua, (b) komentamaan solmua X kutsumaan

; 25 vuorovaikutusviittausta X, joka on jaettu sinne ja komentamaan solmua Y

*;:; kutsumaan vuorovaikutusviittausta, joka on jaettu sinne, ja (c) kytkemään yhteen ’ osapuolien yhteydet yhteiseen solmuun, sen jälkeen kun kukin mainituista osapuolista on muodostanut asianomaisen yhteyden mainitun yhteisen solmun kanssa. Kohtaamisen järjestäjä voi valita yhteisen solmun erilaisten meidän 30 edellä mainitussa patenttihakemuksessamme, jolla on hakijan viite LM 5517, . kuvattujen kriteerien perusteella. Kukin MA:ssa alulle pantu sijoitusprosessi luo .···. ainutlaatuisen kohtaamisyksilön jolle annetaan nimi tai viittaus, joka osoittaa ’* yksilölliseen kohtaamiseen johon kohtaamispyyntö tai -tilaus viittaa.

! ’·* Yksinkertaisuuden vuoksi viittaus A:ta ja B:tä koskevaan kohtaamispyyntöön tai » 35 -tilaukseen lyhennetään Ml:ksi (Meeting individual, kohtaamisyksilö). Tämä viittaus voisi yhtä hyvin olla MIAB (meeting individual concerning the meeting 109744 between the mutually coacting assignment processed PA and PB, which | correspond to the meeting between Δ and B, kohtaamista kahden keskinäisesti vuorovaikuttavan sijoittamisprosessin PA ja PB välillä koskeva kohtaamisyksilö, joka vastaa kohtaamista A:n ja B:n välillä).

5 (6) Kun kohtaamisen järjestäjä on luonut kohtaamisyksilön M1 ja on valinnut yhteisen solmun, jota kutsutaan kohtaamissolmuksi, jossa osapuolet kytketään keskinäisesti, sijoittamisprosessi kohtaamisen järjestäjässä signaloi kohtaamissolmua, signaaliverkon kautta (ei näytetty), varaamaan kaksi vuorovaikutusviittausta asianomaista kohtaamista varten. Vuorovaikutus-10 viittaukset on kuvattu meidän aiheeseen liittyvässä patenttihakemuksessamme jolla on hakijan viite LM 5518. Yksinkertaisemmin ilmaistuna, vuorovaikutus-viittauksen voidaan sanoa olevan viittaus, joka osoittaa tiettyä solmua, esimerkiksi verkossa T tai jossain toisessa tietoliikenneverkossa, ilmoittaen solmua siitä että osapuolet haluavat viestittää toistensa kanssa viimeksi-15 mainitussa verkossa. Sijoittamisprosessi kohtaamisen järjestäjässä pyytää kohtaamissolmua signaloimaan varatut vuorovaikutusviittaukset takaisin kohtaamisen järjestäjälle MA, niin että kohtaamisen järjestäjä kykenee signaloimaan toisen vuorovaikutusviittauksen solmulle X ja toisen vuorovaikutus-viittauksen solmulle Y.

20 (7) Sijoittamisprosessi solmussa X kutsuu sitten kohtaamissolmua ja käyttää ensimmäistä vuorovaikutusviittausta kohdeosoitteena, ja kytkee ; .·. sisäisesti osapuolen A yhteyteen kohtaamissolmun kanssa joka on muodostettu solmusta X. Sijoittamisprosessi solmussa Y kutsuu kohtaamissolmua ja käyttää toista vuorovaikutusviittausta kohdeosoitteena, ja yhdistää sisäisesti osapuolen ♦ · *’ 1 25 B solmussa Y yhteyteen kohtaamissolmun kanssa joka on muodostettu *::i solmusta Y.

• · · *·' * (8) Sijoittamisprosessi aloitetaan kohtaamissolmussa varatun vuoro vaikutusviittauksen kyselyn vastaanottamisen jälkeen. Kun yhteydet saapuvat kohtaamissolmuun, näiden yhteyksien viitatessa ensimmäiseen ja toiseen 30 vuorovaikutusviittaukseen, sijoittamisprosessi kytkee keskinäisesti viimeksi-. mainitut yhteydet kohtaamissolmussa, yhdistäen täten osapuolet A ja B niin että ne voivat keskustella toistensa kanssa.

* ·

Edellä kuvattua ensimmäisen kohtaamisyhteyden muodostamis-i “ prosessin toteutusmuotoa kuvataan nyt yksityiskohtaisesti. Prosessia kuvataan 35 aluksi viitaten kuvioon 1, joka kuvaa erityistä tapausta, nimittäin tapausta kun 8 109744 yhteinen solmu, kohtaamissolmu on sijoitettu kohtaamisen järjestäjään eikä mihinkään muuhun solmuun verkossa T.

Sijoittamisprosessi kohtaamisen järjestäjässä luo Ml:n ja liittää Ml:n PA:han ja PB:hen. Kohtaamisen järjestäjä varaa sitten kaksi vuorovaikutus-5 viittausta IA(MX) ja IA(MY), jotka on valittu MA:n viittaussarjasta ja jotka on konfiguroitu niin että jäljelle jäävät solmut verkossa T "uskovat" että viittaukset tulee reitittää kohtaamisen järjestäjän solmuun MA. Viittauksen IA(MX) pitää tulkita tarkoittavan että vuorovaikutusviittaus liittyy sijoittamiprosessin synnyttämään kohtaamisyksilöön, joka toimii yhdessä solmun X sijoittamis-10 prosessin kanssa, kun taas viittauksen IA(MY) pitää tulkita tarkoittavan että vuorovaikutusviittaus liittyy sijoittamisprosessin synnyttämään kohtaamisyksilöön, joka toimiin yhdessä solmun Y sijoittamisprosessin kanssa.

Sijoittamisprosessi kohtaamisen järjestäjässä signaloi sitten IA(MX):n solmuun X signalointiverkon kautta, kuten on kuvattu kaavamaisesti katkaistulla 15 nuolella 2. IA(MX):n vastaanottamisen jälkeen, sijoittamisprosessi PA tekee kutsun käyttäen IA(MX):ää kohdeosoitteena, muodostaen täten yhteyden X:stä MA:han, kuten on kuvattu kaavamaisesti kokonaisella nuolella 3. Sijoittamisprosessi kohtaamisen järjestäjässä signaloi IA(MY):n solmuun Y signalointiverkon kautta, kuten on näytetty kaavamaisesti katkaistulla nuolella 4. 20 IA(MY):n vastaanottamisen jälkeen, sijoittamisprosessi tekee kutsun käyttäen IA(MY):tä kohdeosoitteena, muodostaen täten yhteyden Y:stä MA:han, kuten on : näytetty kaavamaisesti kokonaisella nuolella 5.

;·. Sijoittamisprosessi Ml kohtaamisen järjestäjässä MA monitoroi toimintaa kohtaamisen järjestäjän sisääntulevissa porteissa ja havaitsee sisään- 25 tulevan kutsun, joka viittaa IA(MX):ään. Sijoittamisprosessi kohtaamisen ;;; järjestäjässä aloittaa sitten viittausanalyysin. Tämän analyysin tulos osoittaa että • · · sisääntuleva kutsu viittaa IA(MX):ään, joka vuorostaan viittaa kohtaamisyksilöön jolla vuorostaan on suhde IA(MY):n kanssa. Kohtaamisen järjestäjä odottaa nyt :.'*i sisääntulevaa kutsua, joka viittaa IA(MY):hyn, ja kun tämä kutsu saapuu, 30 sijoittamisprosessi kohtaamisen järjestäjässä kytkee yhteyden A:sta yhteyteen . . \ B:stä ja osapuolet A ja B on nyt yhdistetty keskinäisesti.

, · · ·. Kohtaamisen järjestäjän toimitteet ja ne toimitteet joiden kanssa MA

• · toimii yhdessä solmuissa X ja Y on toteutettu ohjelmiston muodossa, joka ohjaa : ’ · · tavanomaista eri solmuissa olevaa viestittämislaitteistoa.

» 35 Viittauksia PA ja PB voidaan pitää signaaliviittauksina joita käytetään kun signaloidaan sijoittamisprosessien välillä, tarkoituksena identifioida erilliset 9 109744 kutsuvat yksilöt. Viittaukset IA(MX) ja IA(MY) ovat yhteysviittauksia, joita sijoittamisprosessi käyttää yhteyksien muodostamisessa.

Kuvio 2 on vuokaavio, joka kuvaa kuvion 1 mukaista menetelmää.

Kuten laatikossa 6 on kuvattu, kohtaamisen järjestäjä vastaanottaa kohtaamis- 5 pyynnön, joka sisältää viittaukset PA ja PB viitaten osallisten osapuolien sijoittamisprosesseihin. Vasteena tähän kohtaamispyyntöön, ohjelmisto MA:ssa aloittaa sijoittamisprosessin, joka käynnistää kohtaamisyksilön Ml, tämän yksilön ollessa datatietue, joka identifioidaan symbolisesti viittausnumerolla 7 kuviossa 2. Kohtaamisyksilö liittyy pelkästään asianomaiseen kohtaamiseen ja sisältää 10 joukon kenttiä joihin sijoittamisprosessi kirjoittaa informaatiota. Muiden asioiden joukossa kohtaamisyksilöön kuuluu ensimmäinen kenttä johon on kirjoitettu viittaus PA yhden osapuolen sijoittamisprosessiin, ja toinen kenttä johon on kirjoitettu viittaus PB toisen osapuolen sijoittamisprosessiin. Prosessin seuraavassa vaiheessa, laatikko 8, kohtaamisen järjestäjä valitsee kaksi IA- 15 viittausta joita kutsutaan IA(MX):ksi ja ja IA(MY):ksi valittuina edellä kuvatulla tavalla. Prosessin seuraavassa vaiheessa, laatikko 9, kohtaamisen järjestäjä lähettää IA(MX):n solmuun X komentaen solmua X kutsumaan kohtaamis- solmua ja pitämään IA(MX):ää kohdeosoitteena kutsua tehtäessä. IA(MX) on myös merkitty kohtaamisyksilön kenttään. Samalla tavalla, kohtaamisen 20 järjestäjä lähettää IA(MY):n solmuun Y ja komentaa solmua Y kutsumaan kohtaamissolmua ja antamaan IA(MY):n kohdeosoitteeksi. IA(MY) on on myös : merkitty kohtaamisyksilön Ml kenttään.

«#» ··. Prosessin seuraavaan vaiheeseen, laatikko 10, kuluu kaksi toimintaa.

• * *

Toinen toiminta, sijoittamisprosessi kohtaamisessa X tekee ulosmenevän kutsun " 25 antaen IA(MX):n kohdeosoitteeksi, ja kytkee A:n yhteyden sen solmuun ja ulos- t _ *;;; menevään yhteyteen 3. Toisessa näistä toiminnoista, sijoittamisprosessi * * · '·* * solmussa Y tekee kutsun antaen IA(MY):n kohdeosoitteeksi, ja kytkee B:n yhteyden solmuun Y ulosmenevän yhteyden 5 kanssa.

:.'*i Prosessin viimeisessä vaiheessa, laatikko 11, sijoittamisprosessi • * * 30 kohtaamisen järjestäjässä monitoroi toimintaa kohtaamissolmun MA porteissa. . Niin pian kuin on tehty kutsu, joka antaa IA-viittauksen, kohtaamisen järjestäjä .·*. etsii läpi kohtaamisyksilönsä ja merkitsee läsnäolevaksi osapuolen, joka on [·” osallinen kohtaamiseen. Tämä merkintä tehdään erilliseen kenttään i '·’ vastaavassa kohtaamisyksilössä. Kun kohtaamisen molemmat osapuolet ovat 35 läsnä kohtaamissolmussa, kohtaamisen järjestäjä on tietoinen porteista joihin 10 109744 kyseisten osapuolien yhteydet ovat saapuneet ja kytkee nämä portit yhteen ja muodostaa täten yhteyden osapuolien välille.

Kuvion 3 kuvauksessa, kuvion 1 kohtaamisen järjestäjälle MA on annettu tarkoitus järjestää kohtaaminen osapuolen A, joka sijaitsee solmussa X 5 lähellä A:ta, ja osapuolen B, joka sijaitsee toisessa solmussa Y lähellä B:tä, välille. MA ei ratkaise kuinka yhteysreitti X:n ja Y:n välillä olevan välittävän verkon kautta muodostetaan. Sen sijaan MA lähettää uuden kohtaamispyynnön uudelle kohtaamisen järjestäjälle MA1 kuviossa 3, yhdessä viittauksien kanssa sijoittamisprosesseihin PA ja PB, jotka tulee kytkeä yhteen. MA sijoittaa 10 reitinvalinnan paikalliskeskusten X ja Y välille MA1:een. Uusi kohtaamisen järjestäjä MA1 voi nyt valita kohtaamisen sijoittamisen solmuun jossa MA1 sijaitsee, soveltamalla samaa menetelmää kuin on kuvattu viittauksella kuvioon 1. MA1 valitsee sitten kaksi IA-viittausta, IA(MX) ja IA(MY), ja lähettää IA(MX):n solmuun X ja IA(MY):n solmuun Y. Tämä IA-viittausten lähettäminen on merkitty 15 katkaistuilla nuolilla 12 ja 13 ja tapahtuu signalointiverkossa. Sijoittamisprosessi solmussa X ja sijoittamisprosessi solmussa Y kutsuvat sitten uutta kohtaamisen järjestäjää ja yhteysreitit muodostetaan X:stä MA1 :een ja Y:stä MA1 :een, kuten on osoitettu kokonaisilla nuolilla 14, 15. Sijoittamisprosessi solmussa X kytkee yhteyden A:sta solmuun X yhteen ulosmenevän yhteyden 14 kanssa, ja 20 sijoittamisprosessi solmussa Y kytkee yhteyden B:stä solmuun Y yhteyteen ulosmenevän yhteyden 15 kanssa. Lopuksi, yhteydet 14 ja 15 kytketään yhteen : sisäisesti solmussa, josta kohtaamisen järjestäjä MA1 löydetään.

Kohtaamisen kohtaamissolmuun MA1 sijoittamisen sijasta, voidaan huomata oman solmun liikenteen analysoinnin jälkeen ja solmun X “ ^ 25 liikennekuormituksen analysoinnin jälkeen, ja analysoimalla liikennekuorma solmussa Y, tai muiden solmujen liikennekuormituksen analysoinnin jälkeen, ’** * että kohtaamisen pitäisi tapahtua solmussa X, solmussa Y tai ehkä yhdessä muista solmuista.

*·’: Jos kohtaamisen pitää tapahtua yhdessä muista solmuista, kuvion 3 30 mukaista kohtaamisyhteyden muodostamisperiaatetta voidaan soveltaa * • .·. rekursiivisesti, kuten on kuvattu kuviossa 4.

,···, Kuviossa 4 kuvattu menetelmä ottaa lähtökohdakseen oletuksen, ]·' että kohtaamispiste MA1 on tietoinen solmujen X ja Y sijoittamisprosessien • " viittauksista PA ja PB. Solmuja X ja Y kutsutaan loppusolmuiksi. Kohtaamis- 35 solmu valitsee kaksi solmua X’ ja Y1 joihin yhteys X:stä ja yhteys Y:stä toimitetaan. MA1 kääntyy solmun X' puoleen pyytäen IA-viittauksen, jota „ 109744 i kutsutaan tässä IA(MX'):ksi, varaamista. Solmu X' lähettää tämän viittauksen signalointiverkon kautta, kuten on kuvattu symbolisesti katkaistulla nuolella 16. Vastaavasti, MA1 pyytää solmua Y' varaamaan IA(MY'):ksi kutsutun IA-viittauksen, ja tämä IA-viittaus signaloidaan Y':stä MA1:een signalointiverkon 5 kautta, kuten on kuvattu symbolisesti katkaistulla nuolella 17. Tämä signalointiverkko voi olla identtinen signalointiverkon 16 kanssa, vaikka se ei ole välttämätöntä. MA1 lähettää sitten IA(MX'):n solmuun X yhdessä PA:n kanssa kohtaamisviittauksena, ja komentaa solmua X kutsumaan solmua X' antamalla IA(MX'):n kohdeosoitteeksi. MA1 komentaa solmua X' pysäköimään 10 sisääntulevan kutsun, joka antaa IA(MX'):n viittaukseksi ja odottamaan lisäohjeita. IA(MX'):n lähettämistä solmuun X symbolisoi katkaistu nuoli 18. Vastaavasti, ΙΑ(ΜΥ') lähetetään solmuun Y yhdessä PB:n kanssa, kuten on osoitettu symbolisesti katkaistulla nuolella 19. MA1 siirtää sitten kohtaamisen järjestäjän osan uudelle kohtaamisen järjestäjälle MA2 ja siirtää viittaukset 15 ΙΑ(ΜΧ') ja IA(MY') symbolisesti kuvatun signalointiverkon 20 kautta. Samaan aikaan, kohtaamisen järjestäjä MA1 komentaa kohtaamisen järjestää MA2 järjestämään kohtaamisen annettujen kohtaamisviittausten kanssa. Solmu X kutsuu sitten solmua X' antamalla IA(MX'):n kohdeosoitteeeksi, ja solmu Y kutsuu solmua Y' antamalla IA(MY'):n kohdeosoitteeksi. Osapuoli A on nyt 20 yhdistetty A':han ja osapuoli B on yhdistetty B':hen. Edellä kuvattu toistetaan sitten, MA2:n vaihtuessa kohtaamissolmuksi ja pyytäessä kahta IA-viittausta, . joita kutsutaan IA(MX"):ksi ja IA(MY"):ksi, MA2:n lähettäessä nämä IA-viittaukset X':lle ja Y':lle, yhdessä aikaisempien viittausten ΙΑ(ΜΧ') ja ΙΑ(ΜΥ') kanssa. X' kutsuu sitten kohtaamisen järjestäjää M antamalla IA(MX"):n kohdeosoitteeksi, • · ” 25 ja yhdistää pysäköidyn puhelun A':sta M:ään menevän ulosmenevän yhteyden *;;; kanssa. Solmu Y' suorittaa vastaavan proseduurin. Tuloksena, A' kytketään * · t yhteen A":n kanssa kohtaamissolmussa M ja B' kytketään yhteen B":n kanssa samassa solmussa M. Kun sijoittamisprosessi solmussa M havaitsee, että • · molemmat A":ta ja B":tä koskevat sijoittamisprosessit viittaavat samaan • · t 30 sijoittamisprosessiin M:ssä, sijoittamisprosessi solmussa M kytkee yhteydet , .·. yhteen, kuten yhtenäinen viiva 21 osoittaa.

On siis selvää että kohtaamisyhteyden muodostamisperiaate on > 4 erittäin tehokas mekanismi, joka tekee mahdolliseksi kohtaamispisteen sijaita : '·* yhteydessä yhden, kahden tai useamman solmun kanssa soveltamalla ':: 35 rekursiivista proseduuria.

12 109744

Kuvio 5 kuvaa tapausta jossa sijoittamisprosessi kohtaamissolmussa MA1 valitsee kohtaamisen sijoittamisen solmuun X. Tässä tapauksessa, MA1 pyytää solmusta X IA-viittausta, jota kutsutaan IA(MY):ksi, solmu X lähettää tämän IA-viittauksen MA1:een katkaistun nuolen 22 symbolisoiman signalointi-5 reitin kautta. MA1, joka on tietoinen osapuolten asianomaisista viittauksista PA ja PB, lähettää IA(MY):n ja viittauksen PA kohtaamissolmuun X pyytäen solmua yhdistämään pysäköidyn kutsun A:sta sisääntulevan kutsun kanssa, joka antaa IA(MY):n kohdeosoitteeksi. Samaan aikaan, MA1 lähettää IA-viittauksen IA(MY) solmuun Y, katkaistun nuolen 23 symbolisesti kuvaaman signalointipolun kautta, 10 ja lähettää myös PB:n viittaukseksi sijoittamisprosessiin solmussa Y. Samaan aikaan, MA1 komentaa solmua Y tekemään ulosmenevän kutsun IA(MY) kohdeosoitteena ja kytkemään pysäköidyn yhteyden B:stä porttiin jolla on ulosmenevä yhteys kohdeosoitteen IA(MY) kanssa. Sijoittamisprosesi solmussa Y muodostaa sitten kytkentäreitin solmuun X ja antaa IA(MY):n kohde-15 osoitteeksi. Kytkentäreittiä identifioi yhtenäinen viiva 24. Yhteysreitti 24 esittää yhteyttä, joka voi olla joko fyysinen tai virtuaalinen, riippuen siitä käytetäänkö kytkentäorientoitua vai pakettiorientoitua verkkoa. Kun sijoittamisprosessi solmussa X vastaanottaa edellä mainitun kutsun jolla on kohdeosoite IA(MY), solmu X yhdistää portin johon tämä kutsu saapuu osapuolelta A saapuvan 20 pysäköidyn kutsun kanssa, kuten on merkitty yhtenäisellä viivalla 21, *·.. muodostaen täten yhteyden A:n ja B:n välille ja sijoittamalla kohtaamispisteen : siihen solmuun johon A kuuluu.

•f\t Jos kohtaaminen on sen sijaan sijoitettava solmuun Y, MA1 ottaa ; ·. ·. esille IA-viittauksen Y:ssä ja kuvattu proseduuri toistetaan, mutta sillä erotuksella f · *' t j, 25 että tässä tapauksessa solmu X tekee ulosmenevän kutsun Y:hyn.

Liikennekuormitus eri solmuissa voidaan tehdä kohtaamisen • · · ’ järjestäjän ja kohtaamispisteen valintaperusteeksi. Kohtaamisen järjestäjä ja kohtaamispiste voidaan myös valita yhteyden kustannuksen perusteella.

*· ’· Esimerkiksi jos osapuoli A haluaa muodostaa yhteyden osapuolen B kanssa, on * * · 30 ymmärrettävää odottaa osapuolen A maksavan yhteydestä. Siksi on soveliasta ; valita solmu, joka on lähinnä B:tä kohtaamispisteeksi. Jos osapuoli B haluaa • < t kutsua osapuolta A, on ymmärrettävää odottaa osapuolen B maksavan [·’ puhelusta ja siten valita lähinnä A:ta sijaitseva solmu kohtaamispisteeksi. Jos • t ’ ’* osapuoli B haluaa muodostaa yhteyden A:n kanssa mutta osapuoli B ei halua 35 maksaa puhelusta, on silti mahdollista järjestää yhteys menetelmällä, joka vastaa nykypäivän "vastaanottajan maksamia" tai "kustannuksiltaan käänteisiä" 13 109744 puheluita. Jos osapuolet A ja B sijaitsevat kaukana toisistaan ja molemmat haluavat yhteyden muodostettavaksi, on ymmärrettävää että molemmat osapuolet jakavat kustannukset ja sijoittaa kohtaamispiste johonkin A:n ja B:n välillä. Ei ole välttämätöntä vaihtaa tietoliikenneverkkoja kun toteutetaan sellaista 5 menetelmää, ja kustannukset voidaan jakaa toteuttamalla keksinnöllistä menetelmää. Kuten on mainittu johdannossa, on myös mahdollista valita kohtaamispiste niin että yhteydenmuodostamiskustannukset ovat mahdollisimman halvat. Lisäkriteerin vuoksi yhteyden kustannus on mahdollisimman halpa kun ruuhkautumista ei esiinny. Vielä yksi vaihtoehto on käyttää etäisyyteen 10 perustuvaa laskutusta ja veloittaa A-tilaajaa kustannuksella, joka ei riipu kohtaamispisteestä vaan ainoastaan osapuolten A ja B maantieteellisestä sijainnista.

Kuten nähdään kuviossa 4 kuvatusta esimerkistä, ja myös epäsuorasti kuviossa 3 kuvatusta esimerkistä, kohtaamispisteen järjestäjän ei ole 15 välttämättä oltava kytkevä solmu, eli kohtaamisen järjestäjän ei tarvitse sisältää kytkintä. Riittää, että kohtaamisen järjestäjä sisältää tietokoneen ja siihen liittyvän ohjelmiston, joka kykenee hallitsemaan kohtaamisen.

Kuviot 6A-6C kuvaavat erilaisia mahdollisuuksia siirtää yhteys yhdestä kohtaamispisteestä toiseen, tai siirtää kohtaamispiste yhdestä solmusta 20 toiseen solmuun. Kuvio 6A on identtinen kuvion 1 kanssa, kun taas kuvio 6B kuvaa kuinka solmu X kykenee siirtämään yhteyden yhdestä tilaajasta A1 ; toiseen solmuun X1, josta yhteys kytketään sijoittamisprosessiin kohtaamisen

I I I

järjestäjässä MA. Siis, kuviossa 6B, kohtaamisen järjestäjä on ensin sijoittanut vuorovaikutusviittauksen IA(MX) yhteyden luovuttavaan solmuun X, jonka • · 25 jälkeen yhteyden luovuttava solmu on siirtänyt, signalointiverkon kautta ( ei näytetty), vuorovaikutusviittauksen IA(MX) uuteen solmuun X1, josta muodoste-'·’ taan uusi yhteys saman, alkuperäisen kohtaamissolmun kanssa antamalla IA(MX) kohdeosoitteeksi. Vuorovaikutusviittauksen siirto solmusta X solmuun X1 *. ': voidaan aloittaa joko MA:sta tai osapuolesta A.

I · t 30 Lopuksi, kuvio 6C kuvaa kuinka kohtaamisen järjestäjä kykenee t . siirtämään kohtaamissolmun MA uuteen solmuun MA1 samalla tavalla kuin on « i » ,···. kuvattu kuvioon 4 viittauksen yhteydessä, jossa MA1 siirtää kohtaamisen • # ]·’ osapuolten A' ja B' välillä uuteen kohtaamissolmuun M.

: Kun toteutetaan keksinnön mukaista menetelmää, kohtaaminen 35 jatkuu kunnes molemmat osapuolet A ja B ovat päättäneet, että niiden välinen yhteys vapautetaan tai katkaistaan. Kohtaamista pidetään siis yllä riippumatta 14 109744 siitä käyttääkö tietoliikenneverkko yhden polun kutsuvan osapuolen vapautusta vai ei. Yhden polun yhteyden vapautus tarkoittaa että yhteys kahden osapuolen välillä vapautetaan kun toinen osapuolista katkaisee yhteyden, esimerkiksi asettamalla puhelimen kuulokkeen takaisin paikalleen, siinä tapauksessa että 5 verkko on tavanomainen puhelinverkko PSTN. Tarkastele kuvioita 6A ja 6B ja oleta että verkko on puhelinverkko, joka käyttää yhden polun yhteyden katkaisua. Kun tilaaja A kuviossa 6A asettaa puhelimen kuulokkeen takaisin paikoilleen, yhteys A:n ja MA:n välillä vapautetaan mutta kohtaaminen MA:ssa säilyy. Käyttäjä A kykenee nyt komentamaan, esimerkiksi signalointiverkon 10 kautta, käyttäjää A1, joka on läsnä toisessa solmussa X1, kuten on näytetty kuviossa 6B, soittamaan käyttäjälle B käyttäen samaa IA-viittausta IA(MX) kuin aikaisemmin käytti käyttäjä A. Kun A1:n kutsu saapuu MA:han, sijoittamis-prosessi MA:ssa huomaa että osapuoli A1 on käyttänyt IA-viittausta IA(MX). MA käy sitten läpi sen kohtaamisyksilöt varmistaakseen tarkoituksen johon tämä IA-15 viittaus on myönnetty ja huomaa että kutsu, joka käyttää tätä IA-viittausta pitää kytkeä yhteen kutsun kanssa, joka käyttää IA-viittausta IA(MY). Sijoittamis-prosessi MA:ssa siis kytkee sisääntulevan yhteyden A1:stä olemassaolevaan sisääntulevaan yhteyteen B:stä.

Kuvio 7 kuvaa kahta erilaista tietoliikenneverkkoa 25 ja 26, 20 esimerkiksi puhelinverkkoa ja valinnaista dataverkkoa. Signaalit verkossa 25 . '·· ovat sen kaltaisia jotka eroavat signaaleista toisessa verkossa 26, tehden täten : suoran viestinnän verkkojen 25 ja 26 mahdottomaksi. Kuitenkin toisen verkon !*·.. signaalit voidaan muuntaa toisessa verkossa käytettyjen signaalien tyyppisiksi, "**: ja päinvastaoin, niin sanottujen yhdyskäytävien avulla joita kuvataan • · · 25 symbolisesti viitenumeroilla 27, 28, 29. Tämä tekee mahdolliseksi kahden "··. verkon käyttäjille viestittää keskenään yhdyskäytävän kautta. Kohtaamisen järjestäjä on tietoinen kunkin näistä yhdyskäytävälaitteista 27-29 maan- . . tieteellisestä sijainnista. Oleta että MA on vastaanottanut yhdistämispyynnön * * » jossa MA:ta pyydetään yhdistämään A B:hen. Aluksi, MA valitsee sopivan ··.' 30 yhdyskäytävän ottaen huomioon osapuolien A ja B maantieteellisen sijainnin. : Kuviossa 7 oletetaan että yhdyskäytävä 27 on parhaiten sopiva yhdyskäytävä.

MA kääntyy sitten yhdyskäytävän 27 puoleen, signalointiverkon kautta jota • · * kuvataan symbolisesti katkaistulla nuolella 30, ja pyytää kahta kohtaamis-: '] viittausta. Yhdyskäytävä 27 varaa kaksi kohtaamisviittausta ja lähettää nämä ' * 35 viittaukset MA:lle signalointiverkon kautta.Nämä viittaukset ovat sellaisia kuin on kuvattu meidän edellä mainitussa patenttihakemuksessamme LM 5518, ja niitä 15 109744 nimitetään IA(MX):ksi ja IA(MY):ksi. MA lähettää IA(MX):n solmuun X ja IA(MY):n solmuun Y ja komentaa asianomaisia solmuja kutsumaan antamalla asianomaiset IA-viittaukset. Kun yhdyskäytävä 27 huomaa että on olemassa sisääntuleva kutsu 31, joka viittaa IA(MX):ään ja toinen sisääntuleva kutsu, joka 5 viittaa IA(MY):hyn, nämä kaksi sisääntulevaa kutsua kytketään yhteen, muodostamalla täten yhteys osapuolien A ja B välille.

Sen sijaan että, kumpikin osapuoli A ja B muodostavat yhteyden kohtaamissolmuun edellä esitettyjen erikoispiirteiden (5)- (8) mukaisesti, on mahdollista, keksinnön toisen toteutusmuodon mukaisesti, sijoittamisprosessin 10 kohtaamisen järjestäjässä komentaa kohtaamissolmua muodostamaan kaksi ulospäin menevää yhteyttä, toisen osapuolen A solmuun X ja toisen osapuolen B solmuun Y. Erityinen tämän toisen toteutusmuodon mukainen esimerkki on kuvattu kuviossa 8, missä kohtaamisolmu on sijoitettu kohtaamisen järjestäjään. Samat yllä esitettyjen erikoispiirteiden (1) - (4) mukaiset ehdot soveltuvat, eli että 15 kohtaamisen järjestäjä on tietoinen siitä että osapuolet A ja B pitää liittää toisiinsa ja että kohtaamisen järjestäjä on myös tietoinen sijoittamisprosesseista PA ja PB.

Sen sijaan että kohtaamisen järjestäjä MA, yllä esitytetyn erikoispiirteen (6) mukaisesti, signaloi vuorovaikutusnumerot kyseisiin solmuihin X ja Y 20 ja solmujen kutsuessa yllä esitetyn erikoispiirteen (7) mukaisesti, kohtaamis-. ’·· välittäjä MA, vastaanotettuaan yhteyspyynnön, sijoittaa kohtaamissolmun ja : varaa asianomaiset vuorovaikutusnumerot kussakin solmussa X ja Y. Solmu X

lähettää vuorovaikutusviittauksen IA(MX) MA:lle signalointipolun 33 kautta, ja "·*; solmu Y lähettää varatun vuorovaikutusviittauksen IA(MY) MA:lle signalointi-• · · 25 polun 34 kautta. Kohtaamisen järjestäjä MA on tietoinen sijoittamisprosesseista I···. PA ja PB ja luo ensimmäisen suhteen IA(MX):n ja PA:N välille, ja toisen suhteen I t » IA(MY):n ja PB:n välille, ja kolmannen suhteen PA:n ja PB:n välille.

. . Sijoittamisprosessi MA:ssa muodostaa sitten kaksi ulosmenevää yhteyttä, • · · toisen, jonka viittaus on 35, solmuun X ja toisen, jonka viittaus on 36, solmuun Y ·;·' 30 ja kytkee keskinäisesti yhteydet 35 ja 36 MA:n sisäisesti, kuten osoittaa kaareva : viiva MA:ta esittävässä suorakulmiossa. Kun solmu X päättää yhteyden 35, suoritetaan solmussa tyypillinen viittausanalyysi. Tämän viittausanalyysin tulos • $ t osoittaa että tuleva yhteys, joka antaa IA(MX):n kohdeosoitteeksi pitää kytkeä • · : sijoittamisprosessiin PA. Solmu X kytkee sitten päätetyn yhteyden 35 sisäisesti * * 35 osapuolen A kanssa, kuten osoitetaan kaarevalla viivalla solmua X symbolisoi vassa suorakulmiossa. Vastaava prosessi tapahtuu solmussa Y, johon yhteys 1β 109744 36 on päätetty ja kytketty osapuolelta B saapuneen kutsun kanssa sisäisesti solmussa Y. Osapuolet A ja B on nyt kytketty yhteen ja kykenevät keskustelemaan toistensa kanssa. Tämän toisen toteutusmuodon mukainen | menetelmä eroaa ensimmäisestä toteutusmuodosta siinä että vuorovaikutus- 5 viittauksia ei ole varattu kohtaamissolmusta vaan että vuorovaikutusviittaus on varattu solmun X viittaussarjasta ja toinen vuorovaikutusviittaus on varattu solmun Y viittaussarjasta. Toinen ero on että kohtaamissolmu muodostaa kaksi, niin kutsuttua aloittavaa yhteyttä, toisen solmuun X ja toisen solmuun Y.

Keksinnön kolmannen toteutusmuodon mukaisesti, yhteys A:n ja B:n 10 välille muodostetaan menetelmän avulla, jonka voidaan sanoa olevan yhdistelmä kuvan 1 mukaisesta menetelmästä ja kuvan 8 mukaisesta menetelmästä. Tämä kolmas toteutusmuoto kuvataan viittaamalla kuvioon 9. Kuvion 9 mukaisen menetelmän lähtökohta on sama kuin on kuvattu erityispiirteissä (1) - (4) ja viittauksessa kuvioon 1. Tarkoituksena tehdä kuvaus helpommaksi, on 15 myös oletettu että tässä tapauksessa kohtaamissolmu on sijoitettu kohtaamisen järjestäjään. Kun sijoittamisprosessi kohtaamisen järjestäjässä vastaanottaa yhteyspyynnön, kohtaamisen järjestäjä kääntyy solmun X puoleen ja pyytää varaamaan vuorovaikutusviittauksen, joka tässä nimetään IA(MX):ksi. Solmu X signaloi IA(MX):n kohtaamisen järjestäjälle MA, signalointiyhteyden 33 kautta. 20 Sijoittamisprosessi MA:ssa varaa vuorovaikutusviittauksen, jota kutsutaan . ’·· IA(MY):ksi, omasta viittaussarjastaan ja signaloi IA(MY):n solmuun Y signalointi-yhteyden 37 kautta, ja komentaa sijoittamisprosessia solmussa Y tekemään kutsun käyttäen IA(MY):tä kohdeosoitteena. Sijoittamisprosessi MA:ssa kutsuu sitten solmua X antamalla IA(MX):n kohdeosoitteeksi. Solmussa X suoritetaan • · # 25 viittausanalyysi samalla tavalla kuin on kuvattu edellä kuvioon 8 viittauksen yhteydessä, kun yhteys 35 on päätetty ja yhteys osapuolesta A on kytketty sisäisesti solmuun X yhteyden 35 kanssa, kuten on osoitettu kaarevalla viivalla . . solmua X kuvaavassa suorakulmiossa. Kun sijoittamisprosessi PB solmussa Y • · · tekee kutsun antaen IA(MY):n kohdeosoitteeksi, muodostetaan yhteys 38 • · ···* 30 kohtaamisen järjestäjän MA kanssa. Osapuoli B kytketään sisäisesti solmuun Y ulosmenevän yhteyden 38 kanssa, kuten osoittaa kaareva viiva solmua Y esittävässä suorakulmiossa. Viittausanalyysi suoritetaan kun kohtaamisen • · · järjestäjä päättää yhteyden 38. Viittausanalyysin tulos ilmaisee että kutsu, joka : “t käyttää IA(MY):tä kohdeosoitteena pitää yhdistää sijoittamisprosessiin MA:ssa, ' * 35 joka aloitettiin kun MA vastaanotti yhteyspyynnön. Sijoittamisprosessi MA:ssa on siis tietoinen että yhteys 38 pitää yhdistää kohtaamisyksilöön Ml, ja kytkee siksi ! „ 109744 yhteyden 38, joka on päätetty MA:han sisäisesti MA:sta alkavaan yhteyteen 35. Tätä sisäistä yhteyttä esittää kaareva viiva MA:ta esittävässä suorakulmiossa. Osapuolet A ja B ovat on nyt kytketty keskinäisesti ja ne voivat viestittää toistensa kanssa.

5 Täten, tämän keksinnön kolmannen toteutusmuodon mukaisesti, yksi vuorovaikutusviittaus varataan solmussa X ja toinen vuorovaikutusviittaus varataan solmussa josta kohtaamisen järjestäjä MA löytyy. Keksinnön kolmannen toteutusmuodon mukaisesti, kohtaamisen järjestäjä lopettaa yhteyden ja aloittaa yhteyden.

10 Tämän keksinnön kolmannen toteutusmuodon muunnelmana, kohtaamisen järjestäjä MA voi aloittaa yhteyden solmuun Y ja lopettaa yhteyden solmusta X. Tässä tapauksessa, MA on varannut IA-viittauksen IA(MY) solmussa Y ja toisen IA-viittauksen IA(MX) sen omassa solmussa MA. Täten, tämän muunnelman mukaisesti, ensimmäinen yhteys X:stä MA.han ja toinen 15 yhteys MA:sta Y:hyn kytketään yhteen. Nämä kaksi yhteyttä kytketään yhteen sisäisesti MA:ssa. A kytketään sisäisesti X:ssä ensimmäiseen yhteyteen MA:han, ja B kytketään toiseen yhteyteen sisäisesti Y:ssä. Tässä tapauksessa, ero keksinnöllisen tekniikan ja perinteellisen kytkentätekniikan välillä on että solmu MA voidaan valita vapaasti tai valita solmuissa X, Y, MA olevan 20 liikennekuormituksen perusteella, kuten on kuvattu kuviossa 3, tai yhteyden . 1·· laskutuksen perusteella, kuten on kuvattu kuvioon 5 viittauksen yhteydessä, ja ·1. |. ·' että tekniikkaa ei hallita tavanomaisilla, kiinteillä reititystaulukoilla.

Vaikka edellä ei ole kuvattu, on selvää että kun molemmat osapuolet ·1·1: A ja B ovat päättäneet puhelun, muodostettu yhteys vapautetaan ja yhteyttä 25 pyytävät yksilöt PA ja PB ja kohtaamisyksilö MA poistetaan.

• 1 · ·

On myös selvää, että edellä kuvattuja keksinnön toteutusmuotoja voidaan muuntaa ja vaihdella seuraavien patenttivaatimuksien puitteissa.

• · · ·

Claims

109744 18

1. Menetelmä tosiaikaisen yhteyden muodostamiseksi ensimmäisen osapuolen (A) ja toisen osapuolen (B) välille vähintään yhden tietoliikenne-5 verkon kautta, sanotun yhteyden ollessa aloitettu lähettämällä yhteyspyyntö, joka sisältää kunkin osapuolen kohtaamisviittaukset (ΡΑ,ΡΒ) tietoliikenneverkkoon tai verkkoihin kolmannelle osapuolelle, jota kutsutaan kohtaamisen järjestäjäksi (MA), tunnettu siitä, että kohtaamisen järjestäjä: - päättää yhteyspyynnön perusteella ennalta määrätyn kriteerin 10 perusteella ensimmäiselle ja toiselle osapuolelle yhteisen kohtaamispisteen (MA; MA1; M), mainittua kohtaamispistettä referoitaessa tuonnempana kohtaa-missolmuna, - ratkaisee yhteydet kohti ja poispäin kunkin osapuolen pääsysolmuja (X, Y) ja kohti ja poispäin mainittua kohtaamispistettä (X, MA, MA1, Y) joita 15 vaaditaan tarkoituksessa muodostaa mainittu tosiaikainen yhteys, osoittamalla ne mainituista solmuista jotka aloittavat yhteydet ja ne mainituista solmuista jotka päättävät yhteydet, - aloittaa vapaiden vuorovaikutusnumeroiden varaamisen (IA(MX), IA(MY) solmuissa, jotka on valittu mainittujen solmujen joukosta jotka päättävät 20 yhteydet, mainittujen vuorovaikutusnumerojen ollessa valittuja solmujen jotka • *“ lopettavat yhteydet numerosarjoista, - komentaa kutakin lopettavaa solmua monitoroimaan sisään- • '·· menoporttejaan ja ilmaisemaan sen jossa on kutsu jolla on osoitteena saman : ’ · ’: solmun varaama vuorovaikutusnumero, ••25 - lähettää, kuhunkin solmuun, joka aloittaa yhteydet, yhden : . vuorovaikutusnumeron kutakin aloitettavaa yhteyttä kohti sekä komentaa aloitta maan vastaavat puhelut käyttämällä mainittuja vuorovaikutusnumeroja.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n n e 11 u siitä, että yhteinen kohtaamispiste on sijoitettu yhteen niistä kohtaamispisteistä jotka ·;·’ 30 on valittu ryhmästä kohtaamispisteitä muodostuen: ·',;,· (a) yhden osapuolen (A) pääsypisteestä (X) tietoliikenneverkossa; : [ [ [: (b) toisen osapuolen (B) pääsypisteestä tietoliikenneverkossa; ja : · ] (c) jostain muusta pisteestä tietoliikenneverkossa. ' . 3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 35 että yhteinen kohtaamispiste saadaan 19 109744 (a) sijoittamalla ensimmäinen kohtaamispiste ensimmäiseen kyt-kentäsolmuun johon yhdellä osapuolella on ensimmäinen yhteys; (b) sijoittamalla toinen kohtaamispiste toiseen kytkentäsolmuun johon toisella osapuolella on toinen yhteys; ja 5 (c) aloittaa yhteyden ensimmäisen ja toisen kohtaamispisteen välillä.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kohtaamisviittaus (PA tai PB) luodaan sijoittamisprosessilla solmussa johon yhdellä osapuolella on pääsy ja joka sisältää vähintään yhden viittauksen toivottuun kohtaamiseen ja yhden viittauksen mainittuun solmuun johon yhdellä 10 osapuolella on pääsy.

5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, jossa kohtaamis-solmu on solmu, joka sijaitsee osapuolien pääsysolmujen (X, Y) välillä, tunnettu siitä, että kohtaamisen järjestäjä (MA) varaa kaksi vuorovaikutus-numeroa (ΙΑ(ΜΧ),ΙΑ(ΜΥ)) kohtaamissolmun (MA) numerosarjasta, liittää 15 ensimmäisen osapuolen (A) kohtaamisviittauksen (PA) ensimmäiseen vuorovaikutusnumeroon (IA(MX)) ja liittää toisen osapuolen (B) kohtaamisviittauksen (PB) toiseen vuorovaikutusnumeroon (IA(MY)), että ensimmäisen osapuolen (A) pääsysolmu (X) muodostaa ensimmäisen aloittavan yhteyden kohti kohtaamissolmua käyttäen ensimmäistä vuorovaikutusnumeroa (IA(MX)), 20 että toisen osapuolen (B) pääsypiste (Y) muodostaa toisen aloittavan yhteyden kohti kohtaamissolmua käyttäen toista vuorovaikutusnumeroa (IA(MY)), ja että kohtaamispiste lopettaa ensimmäisen ja toisen yhteyden ja kytkee ne sisäisesti ” ·.. yhteen kohtaamispisteessä.

6. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, jossa kohtaamis- • · * ··· 25 solmu sijaitsee ensimmäisen osapuolen (A) pääsysolmussa (X) ja solmu jossa • ·« · kohtaamisen järjestäjä sijaitsee ei muodosta mitään osaa yhteydestä ensimmäisen ja toisen osapuolen välillä, tunnettu siitä, että kohtaamis- . . solmu varaa vuorovaikutusnumeron (IA(MY)) ensimmäisen osapuolen pääsy-• »· pisteessä ja liittää yhteysnumeron ensimmäisen osapuolen yhteyspyyntöön ·;·’ 30 (PA), että kohtaamisen järjestäjä lähettää ensimmäisen vuorovaikutusnumeron toisen osapuolen pääsysolmuun, että toisen osapuolen pääsysolmu (Y) aloittaa yhteyden kohti kohtaamissolmua käyttäen osoitteena vuorovaikutusnumeroa ./ (IA(MY)), ja että kohtaamissolmu lopettaa yhteyden toisen osapuolen : j pääsypisteestä ja kytkee sen yhteyteen ensimmäisen osapuolen (A) kanssa.

7. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, missä ensimmäinen kohtaamissolmu sijaitsee ensimmäisen osapuolen (A) pääsysolmussa (X), 109744 20 toinen kohtaamissolmu sijaitsee toisen osapuolen (B) pääsysolmussa (Y) ja solmu jossa kohtaamisen järjestäjä sijaitsee muodostaa osan yhteydestä ensimmäisen ja toisen osapuolen (A,B) välillä, tunnettu siitä, että kohtaamisen järjestäjä varaa ensimmäisen vuorovaikutusnumeron (IA(MX)) 5 kohtaamissolmussa (X) ja toisen vuorovaikutusnumeron toisen osapuolen kohtaamissolmussa (Y), että kohtaamisen järjestäjä aloittaa kaksi yhteyttä, ensimmäisen kohti ensimmäistä kohtaamissolmua käyttäen ensimmäistä vuorovaikutusnumeroa osoitteena ja toisen kohti toista kohtaamissolmua käyttäen toista vuorovaikutusnumeroa osoitteena, että kohtaamisen järjestäjä 10 sisäisesti kytkee solmussaan yhteen kaksi aloittavaa yhteyttä, että ensimmäinen kohtaamissolmu lopettaa ensimmäisen yhteyden ja kytkee sen sisäisesti yhteyteen ensimmäisen osapuolen (A) kanssa, ja että toinen kohtaamispiste lopettaa toisen yhteyden ja kytkee sen sisäisesti yhteyteen toisen osapuolen (B) kanssa.

8. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, missä kohtaamis solmu sijaitsee ensimmäisen osapuolen (A) pääsysolmussa ja solmu jossa kohtaamisen järjestäjä sijaitsee on osa ensimmäisen ja toisen osapuolen välistä yhteyttä, tunnettu siitä, että kohtaamisen järjestäjä varaa ensimmäisen vuorovaikutusnumeron (IA(MX)) kohtaamissolmussa (X) ja toisen vuoro- 20 vaikutusnumeron (IA(MY)) omassa solmussaan (MA), että kohtaamisen • • ’* järjestäjä lähettää toisen vuorovaikutusnumeron ja sanotun komennon toisen osapuolen pääsysolmuun, että kohtaamisen järjestäjä lopettaa ensimmäisen • *·· toisen osapuolen pääsypisteestä aloitetun ensimmäisen yhteyden, aloittaa : **: toisen yhteyden kohti kohtaamissolmua ja kytkee lopetetun ensimmäisen ··· 25 yhteyden sisäisesti yhteyteen aloitetun toisen yhteyden kanssa.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu ennalta määrätty kriteeri sisältää että kohtaamisen järjestäjä (MA) : kerää muissa solmuissa esiintyvää liikennekuormitusta koskevaa informaatiota. • * ·

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, • · 30 että uusi kohtaamisen järjestäjä (MA1) on valittu tarkoituksena pitää yhteyden :: kustannus minimissä.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, : · ’ että uusi kohtaamisen järjestäjä on valittu lisäehdolla että yhteyden muodosta- * . misen kustannus on minimikustannus kun ruuhkautumista ei esiinny.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että edellä mainitun ennalta määrätyn kriteerin perusteella, kohtaamisen ί 21 109744 järjestäjä päättää lähettää tai olla lähettämättä yhteyspyynnön toiseen kohtaamisen järjestäjään, joka valinnaisesti sijaitsee toisessa tietoliikenneverkossa.

13. Järjestelmä patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän 5 toteuttamiseksi, tunnettu siitä, että kohtaamisen järjestäjään (MA) sisältyy ohjelmalla ohjattu tietokone jolla on ohjelma yhteisen kohtaapisteen määräämiseksi. • 1» · » 1 · · · t e I < » * 1 1 22 109744