FI109257B - Menetelmä älyverkkopalvelun tuottamiseksi - Google Patents

Description

109257

Menetelmä älyverkkopalvelun tuottamiseksi Tekniikan ala

Esillä oleva keksintö koskee yleisesti viestintä-5 palveluita, joita tarjotaan valittujen televerkkojen yli. Keksintö koskee erityisesti palveluiden vuorovaikutusmene-telmää. Palveluiden vuorovaikutusmenetelmä on menetelmä yhteistoiminnan järjestämiseksi kahden toiminnallisuuden välille televerkon kautta.

10 Esillä oleva keksintö liittyy seuraaviin viiteen patenttihakemukseen, joihin seuraava kuvaus viittaa: (1) "Menetelmä kytkennän muodostamiseksi", hakijan viite LM 5516; (2) "Menetelmä yhteistoiminnan muodostamiseksi toi-15 minnallisuuden kanssa", hakijan viite LM 5518;

(3) "Tukiviestintämenetelmä", hakijan viite LM

5520.

(4) "Kaukohakumenetelmä", hakijan viite LM 5519; ja (5) "Menetelmä viestinnän järjestämiseksi”, hakijan 20 viite LM 5517.

: Nämä sovellutukset on sisällytetty esillä olevan selityksen liitteeksi ja ne kuvaavat mekanismeja, joita voidaan käyttää esillä olevan keksinnön mukaisessa mene- * telmässä.

25 Tekninen tausta i ‘ Viestintäpalveluilla tarkoitetaan tavanomaisia pu helinpalvelulta, teleksipalveluita, datapak-palveluita, datel-palveluita, telekopiopalveluita, videotekstipalve-luita, ISDN-palveluita, matkapuhelinpalveluita, henkilöha-30 kupalveluita, telepoint-palveluita ja yleistä viestintää v. kahden tai useamman osapuolen välillä. Yllä mainitut pal- , velut ovat vain esimerkkejä mahdollisista palveluista, eikä niiden ole tarkoitus rajoittaa keksinnön piiriä.

· Televerkolla tarkoitetaan normaalisti esimerkiksi , 35 puhelinverkkoja, telex-verkkoja, piirikytkentäisiä data- 109257 2 verkkoja, kuvainformaation siirtoverkkoja, yksittyisiä puhelinverkkoja, radioverkkoja, satelliittiviestintäverkkoja ja viestintäpalveluiden yleisiä siirtoteitä, kuten analoginen siirto, digitaalinen siirto, synkroninen, monikana-5 vainen tai asynkronisesti monikanavainen siirto, ATM, jne.

Nämä verkot mainitaan pelkästään esimerkkeinä, eikä keksintö rajoitu niihin.

Toiminnallisuudella tarkoitetaan kykyä suorittaa toiminto televerkossa. Esimerkkeihin toiminnallisuudesta 10 sisältyvät aktiviteetit ja palvelut, joita voidaan suorittaa televerkossa. Esimerkkeihin toiminnallisuuksista sisältyvät kysely yhteyspolun tai -reitin muodostamiseksi kahden osapuolen välillä, numeroanalyysi, laskutus tai taksoitus. Vaikkakaan se ei ole välttämätöntä, toiminnal-15 lisuus voi vaatia erityislaitteiden saatavilla oloa toiminnallisuuden toteuttamiseksi. Jos esimerkiksi toiminnallisuutena on vastaanottaa ääniä ja analysoida ääniä, on tarpeen järjestää saataville äänivastaanotin. Muihin esimerkkeihin toiminnallisuudesta sisältyvät ääniohjattu pu-20 heinformaatio, numeronmuunnospalvelu ja konferenssipuhe- \\ lut. Muihin esimerkkeihin toiminnallisuudesta sisältyvät ,·. toiminnallisuudet, jotka on kuvattu aiemmin mainituissa ruotsalaisissa patenttihakemuksissa, nimittäin viestintä , kokouksen muodossa, henkilöhaku, menetelmä yhteistoiminnan * 25 järjestämiseksi toiminnallisuuden kanssa, kokouskytkennän <··· muodostaminen ja viestintä välittäjien välityksellä. Vielä ’ yhtenä esimerkkinä toiminnallisuudesta on kyky kyetä va litsemaan jokin useista vaihtoehdoista.

Kytkennällä tarkoitetaan piirikytkentäistä tai pa-30 kettikytkentäistä kytkentää. Kytkennän muodostamisella tarkoitetaan piirikytkentäisessä tapauksessa, että muodostetaan piirikytkentäinen yhteys kahden laitteistopääte-laitteen (tai laitteen) välille, ja pakettikytkentäisessä tapauksessa tarkoitetaan, että pakettikytkentäinen yhteys : 35 luo riippuvuudet loogisten kanavien välille solmujen väli- 109257 3 sillä fyysisillä yhteyksillä. Yhteyden aloittamisella tai päättämisellä piirikytkentäisessä tapauksessa tarkoitetaan lähtöpään tai loppupään laitteen kytkemistä piirikytkentäiseen kytkentään, ja pakettikytkentäisessä tapauksessa 5 istunnon luomista sovellusten välille vastaavasti lähtöjä päätesolmussa.

Käyttäjällä tarkoitetaan seuraavassa ihmistä tai tietokonepohjaista sovellusta, joka käyttää viestintäpalvelulta. Sovellus voidaan saada aikaan laitteistolla, oh-10 jelmistolla tai niiden yhdistelmillä. Sana "osapuoli" on synonyymi termille käyttäjä.

Päätteellä tarkoitetaan laitetta, joka on kytketty televerkkoon ja joka antaa verkon teleliikennepalvelut käyttäjän käytettäväksi.

15 Termi portti viittaa joko kytkeytymisporttiin tai kauttakulkuporttiin. Kytkeytymisportti on paikka, jossa erityispääte kytketään televerkkoon. Kytkeytymisportti liittyy kohdeosoitteeseen, joka menee loppukäyttäjälle. Tavanomaisen puhelinverkon tapauksessa kytkentäportit si-20 jaitsevat puhelinkeskuksessa. ISDN-verkon ja matkapuhelin-verkon tapauksessa kytkentäportit löytyvät päätteestä.

. Kauttakulkuportti on solmujen välisellä yhteydellä oleva ·, portti. Kauttakulkuportti ei liity mihinkään nimenomaiseen !. , kohdeosoitteeseen, ja sitä voidaan käyttää muodostettaessa 25 mitä tahansa valittua yhteyttä lopulliseen kohteeseen. Lopullinen kohde annetaan kohdeosoitteella. Kauttakulku-portti voi siirtää kutsun toiseen solmuun tai se voi vastaanottaa kutsun toisesta solmusta.

• Kutsun lopullinen määränpää on pääte, jonka koh- 30 teen identiteetti määrää. Pääte voi olla samassa solmussa kuin kauttakulkuportti tai jossain toisessa solmussa, jo-..1 hon puhelu myöhemmin tullaan kytkemään.

Yksi nykypäivän viestintäpalveluiden perusominai-v,: suus on, että kun osapuoli, jota tämän jälkeen kutsutaan 35 A:ksi, haluaa kommunikoida toisen osapuolen kanssa, jota 109257 4 tämän jälkeen kutsutaan B:ksi, A lähettää kutsun B:lle, jonka jälkeen muodostetaan yhteys A:n ja B:n välille. Kutsu ja yhteysreitin muodostus on kytketty sekvenssi. Tällä tarkoitetaan, että informaatio, jota A käyttää kutsussa, 5 nimittäin informaatio koskien B:n kytkentäpisteen tunnistetta televerkossa, aiheuttaa kytkentäreitin tai polun muodostamisen osapuolten välille. Tämä kytkentä voi olla joko piirikytkentäinen, tai epäjatkuvien siirtomenetelmien tapauksessa niin kutsuttu virtuaalinen yhteys, esim. pa-10 kettikytkentäinen verkko, ATM-verkko (asynkroninen siirto-moodi), jne. Perinteisesti yhteys muodostetaan muodostamalla reitti lähtöpäästä määränpäähän. Yhteysreittiä televerkon läpi kontrolloidaan kiinteillä niin kutsutuilla reititystaulukoilla, jotka laaditaan verkkoa konfiguroi-15 taessa tai sitä uudelleenkonfiguroitaessa. Reititystaulu-kot voivat joskus sallia vaihtoehtoja paikalliseen käytet-tävyysinformaatioon perustuen.

Perinteistä viestintäverkkoa rasittavat monet haitat. Ensimmäinen ongelma koskee viestintäverkon resurssien 20 käsittelyä. Ensiksikin, viestintäverkko on itsessään re-v. surssi, jota käytetään epätaloudellisesti perinteisessä . menetelmässä tarjota viestintäpalvelulta. Esimerkiksi, kun • osapuoli A kutsuu osapuolta B yhteyden muodostamiseksi I. . verkon läpi A:lta B:lle, ja B ei hyväksy kutsua, verkon ' ; 25 resursseja on käytetty tarpeettomasti. Sama pätee, kun ··· osapuoli B on varattu. Tapaus on riippuvainen nykypäivän ' verkoissa vallitsevasti käytetystä kanavakohtaisesta mer kinannosta. Tämä pitää sisällään merkinantoyhteyden muo-,'·· dostamisen, jota käytetään sitten puhetarkoituksiin. Yh- 30 teiskanavamerkinannossa, jota käytetään pääasiallisesti kaukoverkossa, merkinantoyhteys muodostetaan datapaketin tai paketin avulla, kun taas puheyhteyttä, viestinnän kal-lista osaa, ei muodosteta ennen kuin B vastaa. Yhteiskanavamerkinantoa käytetään harvoin paikallisverkoissa. Toi-35 seksi valtaosa kaikista muodostetuista yhteyksistä ei vaa- 109257 5 di osapuolen B reagointia välittömästi sen perusteella, että A siirtyy.

Aiemmin mainituissa tapauksissa verkon resursseja käytetään joko tarpeettomasti tai niitä käytetään reaali-5 aikaisesti, vaikka resursseja olisi mahdollista käyttää myöhempänä aj ankohtana.

Nykypäivän televerkot on rakennettu periaatteelle, että verkon käyttäjät käyttävät samanaikaisesti vain rajoitettua määrää kaikista potentiaalisista viestintämah-10 dollisuuksista. Televerkolle on annettu siten konfiguroitu sisäinen arkkitehtuuri, että yhteiset verkkoresurssit kykenevät palvelemaan vain rajoitettua käyttäjämäärää, jotka käyttävät hyväkseen mainittuja resursseja samaan aikaan.

Näin ollen, kun suuri määrä käyttäjiä haluaa käyttää re-15 sursseja samanaikaisesti, resursseja on riittämättömästi ja syntyy esto. Eston syntymisen riskiä alennetaan lisäämällä yhteisiä resursseja. Yhteisten resurssien lisääminen on kuitenkin usein kallista. Näin ollen syntyy etua, kun haluttu liikenne voidaan uudelleenohjata maantieteellises-20 ti tai sijoittaa ajallisesti myöhemmäksi siten, että lii-V. kenne voi tapahtua tavalla, joka tasoittaa liikennettä ja . vähentää eston riskiä käyttäjiä haittaamatta.

Toinen haitta tunnetuissa televerkoissa on, että . kun osapuoli A haluaa kommunikoida osapuolen B kanssa, ; 25 osapuolen A on tarpeen ohjata kutsu verkkoon, koska verkko : tulee aktivoida yhteyden muodostamiseksi osapuolen B kans sa. Tämä puolestaan vaatii, että verkolla on tieto osapuolen B kytkentäportista televerkossa. Lisäksi on tarpeen, että televerkko valitsee kytkentäreitin osapuolen A ja 30 osapuolen B välillä. Tämä saadaan aikaan kiinteiden reiti-;·’·_ tystaulukoiden avulla. Kiinteät reititystaulukot ovat kui- tenkin haitta tapauksessa, jossa rajoitetulla paikallisel-la maantieteellisellä alueella sijaitsevaa suurta käyttä-:,v jämäärää kutsutaan televerkon kautta samaan aikaan, mikä : ' 35 johtaa paikalliselle alueelle johtavien tiettyjen väylien 109257 6 estoon. Sellaisissa tapauksissa solmulla on normaalisti käyttämättöminä useita väyliä muilta maantieteellisiltä alueilta. Reititystaulukot eivät kuitenkaan salli näiden käyttämättömien väylien käyttöä helpottamaan väliaikaises-5 ti paikallisalueelle suuntautuvaa liikennettä. Esimerkkinä voidaan mainita muun muassa väliaikaiset maantieteelliset liikennekeskittymät ja luonteeltaan väliaikaiset suuret urheilutapahtumat.

Osapuolen B kannalta katsoen nykypäivän televerkot 10 ovat myös rakenteeltaan jäykkiä ja hitaita kutsun siirtämisessä B:lle, kun B siirtyy televerkossa olevasta kytken-täportistaan. Nykypäivän puhelinverkoissa tämä ongelma ratkaistaan sellaisella palvelulla kuin "väliaikainen siirto" (diversio) tai "uudelleenohjaus". Jos osapuolen B 15 on kuitenkin tarpeen muuttaa kytkentäidentiteettiään pysyvästi, ongelma jää olemaan, so. että osapuolen, joka haluaa tavoittaa osapuolen B, tulee omata tieto uudesta kyt-kentäidentiteetistä. Matkaviestintä ratkaisee tämän ongelman, mutta sillä hinnalla, että verkon tulee jatkuvasti 20 pitää kirjaa siitä mistä B (tai B:n pääte) voidaan tavoit-·.·, taa.

• · * I

Keksinnön kuvaus .!’* Esillä olevan keksinnön keksijä on havainnut, että . monet aiemmin mainituista haitoista voidaan välttää uuden- * ; 25 tyyppisellä viestinnällä, jossa osapuolen A solmu X kommu nikoi osapuolen B solmun Y kanssa epäsuorasti väliosapuo-len M kautta. Nykypäivän tavanomaisissa menetelmissä kytkentä muodostetaan kytkemällä A verkon läpi koko matkan osapuoleen B saakka. Jakamalla perinteinen sekvenssi "kut-30 sureitin muodostus alkupäästä kohteeseen" keksinnön mukaisesti, kytkentää voidaan nyt sen sijaan pitää reitin muodostamisena kahden yhtäläisen osapuolen välillä, jossa ’·; reitti voidaan muodostaa A:lta B:lle, tai B:ltä A:lie, tai : ! ; A:lta välillä olevaan kokouspisteeseen M(A) ja B:ltä vä- 35 Iillä olevaan kokouspisteeseen M(B), jonka jälkeen M(A) 109257 7 voidaan kytkeä M(B):lle. Välillä olevat kokouspisteet M(A) ja M(B) kytketään televerkkoon, joka on kummankin osapuolen ulottuvilla. Kytkentäsekvenssin hajottaminen merkitsee myös, että kutsua voidaan pitää palvelutilauksena.

5 Perinteisesti kutsua pidetään käskynä muodostaa kytkentäreitti lähtöpäästä määränpäähän. Uuden keksinnöllisen menetelmän mukaisesti numeron valinta puhe1inkojees-ta tarkoittaa sen sijaan, että osapuoli A on tilannut palvelun, tässä tapauksessa viestintäpalvelun.

10 Viestintäpalvelu, keksinnön perustana olevan perus konseptin mukaisesti, jaetaan erilliseen neuvotteluvaiheeseen ja kytkennän muodostamisvaiheeseen. Kytkennän muodos-tamisvaihetta ei aloiteta ennen kuin molemmat kysymyksessä olevat osapuolet ovat hyväksyneet kommunikoinnin ja kun 15 osapuolten kytkentäpisteet on ilmoitettu. Erillisellä tarkoitetaan tässä, että aiemmin mainittu kytketty sekvenssi kutsun ja kytkentäreitin muodostamisen välillä on katkaistu sekä ajassa että tilassa. Kytketyn sekvenssin katkaisu ajassa tarkoittaa, että viestintäpalvelun neuvotteluvaihe 20 on erotettu kytkentäreitin tai -polun muodostamisesta.

' . Kytkentäreittiä ei muodosteta ennen kuin hetkellä, jolloin . , . molemmat osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että yhteyden • t « kommunikointivaihe voi alkaa. Tällä tavalla aikaa, jolloin !. . kytkentäpolku muodostetaan, viivästetään suhteessa aikaan, * « · » · ' ; 25 jolloin kutsu saatiin aikaan, vaikka keksintö ei sulje ·· pois kytkentäreitin muodostamista kutsun tekohetkellä, edellyttäen että tietyt ehdot täyttyvät.

Kytkentäreittiä tai -polkua osapuolten välillä ei tarvitse välttämättä muodostaa samassa televerkossa kuin 30 se, jossa neuvotteluvaihe tai -vaiheet tapahtuvat. Keksintö ei kuitenkaan sulje pois sen televerkon käyttöä, jossa kutsu/kutsut tapahtuu/tapahtuvat kyseessä olevien osapuol-ten välistä kommunikointia varten.

j Kaikkien aiemmin mainittujen kuuden patenttihake- ! 35 muksen perustana oleva yksi ominaispiirre on, että ensim- 109257 8 mäinen osapuoli julkistaa halunsa aloittaa viestintä toisen osapuolen kanssa suorittamalla kutsun kolmannelle osapuolelle, jota kutsutaan kokouksen välittäjäksi, kokouksen järjestäjäksi, kytkennän vastaanottajaksi, palveluntilaus-5 keskukseksi tai kaukohakukeskukseksi, rekisteröi kutsun, luovuttaa tunnisteen kutsulle ja neuvottelee, tai on jo neuvotellut, ensimmäisen ja toisen osapuolen kanssa ehdoista, joilla yhteys tulee muodostaa osapuolten välille.

Yksi haitta nykypäivän televerkoissa on, että kun 10 palvelu tai toiminnallisuus aloitetaan, palveluun pääsyä haluavan henkilön, jota kutsutaan osapuoleksi A, on tarpeen kutsua palveluun liittyvää kytkentäporttia tai toiminnallisuutta, jota käyttäjä haluaa. Televerkon on tarpeen sisältää älykkyyttä havaitsemaan, että kutsuttu kyt-15 kentäportti ei liity tilaajaan, vaan se on palvelu tai toiminnallisuus. Televerkon älykkyys päättää sitten mistä kytkentäportista haluttu palvelu tai toiminnallisuus tullaan toimittamaan. Lisäksi verkko tulee kytkemään käyttäjän kutsuttuun kytkentäporttiin, josta palvelun tarjoaja 20 löytyy. Verkon tulee sisältää tietoa joka liittyy kuhunkin . verkossa olevaan palveluiden tai toiminallisuuksien tar- . joajaan. Lisäksi verkko-operaattorin on tarpeen pitää kir- .!]' jaa ja päivittää kaikkea kyseessä olevaa tietoa tavalla, !. , jolla kukin yksittäinen tarjoaja haluaa antaa toiminnalli- ’ ; 25 suutensa. Toisin sanoen verkko-operaattorin on tarpeen : " pitää järjestyksessä suuria tietomääriä. On tarpeen ottaa ' ’ yhteys verkko-operaattoriin joka kerta, kun yksittäinen tarjoaja haluaa muuttaa menetelmää, jolla toiminnallisuus annetaan, mikä tekee toiminnallisuuksien käsittelyn ja 30 toiminnallisuuksien muutokset hitaaksi, kömpelöksi ja joustamattomaksi. Esimerkkinä tavanomaisesta menetelmästä voidaan mainita, että nykypäivän yhtiöllä voi olla puhe-j linnumero, Ruotsissa niin kutsuttu 020-numero, USA:ssa ί niin kutsuttu 800-numero, joka on yhteinen kaikille yhtiön : 35 omistamille aluetoimistoille. Yhtiön 020-numeroon on yh- 109257 9 distetty numeronmuunnospalvelu. Numeronmuunnospalvelu tarkoittaa että asiakas, joka soittaa yhtiön 020-numeroon, kytketään aluetoimistoon, joka palvelee suuntanumeroaluet-ta, jolta asiakas soittaa. Järjestelmä toimii tyydyttäväs-5 ti siihen saakka, kunnes aluetoimisto haluaa sulkea väliaikaisesti, esimerkiksi loman tai vapaapäivien vuoksi.

Tässä tapauksessa aluetoimiston on tarpeen ottaa yhteys verkko-operattoriin ja pyytää tulevien puheluiden uudelleenohjausta toiseen yhtiön toimistoon lomakauden ajan.

10 Tämä pyyntö puheluiden uudelleenohjauksesta tulee antaa verkko-operaattorille hyvissä ajoin ja verkko-operaattorin tulee sitten uudelleenohjelmoida kaikki kysymyksessä olevat puhelinkeskukset. Sellainen uudelleenohjelmointi vie aikaa. Tästä esimerkistä nähdään, että nykypäivän järjes-15 telmät ovat hitaita ja että rakenne on joustamaton. Olisi paljon helpompaa, jos aluetoimisto, joka aikoo sulkea loman ajaksi, kykenisi uudelleenohjaamaan tulevat puhelut itse, so. kykenisi valitsemaan, kuinka numeronmuunnospalvelu voitaisiin konfiguroida, koska silloin olisi tarpee-20 tonta ottaa yhteys verkko-operaattoriin, kun muutos tulee tehdä.

* I f k

Kun aluetoimisto havaitsee, että soittava käyttäjä pyytää palvelua, jota aluetoimisto ei kykene toimittamaan, , mutta joka voidaan toimittaa täysin eri toimittajalta,

I ( I

• 25 joka ei kuulu yhtiöön (kutsutaan toimittajien vaihdoksi) tai toisen aluetoimiston toimesta (kutsutaan aputoimitta-jamenetelmäksi) puhelua ei normaalisti siirretä perinteisiä menetelmiä käytettäessä. Sen sijaan käyttäjän on välttämätöntä soittaa uudelle toimittajalle tai aputoimitta-30 jalle, koska jo muodostettua kytkentää ei voida muuttaa perinteistä menetelmää käytettäessä.

Sovellettaessa keksinnöllistä konseptia esimerkiksi älyverkkopalveluihin, joissa ensimmäinen osapuoli, osapuoli A, tilaa televerkon kautta palvelun osapuolen A tunte-35 malta palveluntarjoajalta ja joka tarjoaa palvelun tele- 109257 10 verkon yli, palvelutilaus vapautuu olemasta sidoksissa palveluntarjoajalle menevän kytkennän muodostukseen. Palvelutilaus siirtyy nimetylle kolmannelle osapuolelle, jota kutsutaan palveluntilauskeskukseksi, joka rekisteröi pal-5 velutilauksen ja antaa sille viitteen, joka siirretään myöhemmin palveluntilauskeskuksen tai palveluntarjoajan valitsijan valitsemalle palveluntarjoajalle. Esillä olevan keksinnön mukaisesti palveluntarjoaja muodostaa yhteyden käyttäjään käyttämällä aiemmin mainittua viitettä. Etuna 10 tällä menetelmällä on, että palveluntarjoajan on mahdollista itse konfiguroida menetelmä, jolla hän tarjoaa palvelunsa.

Palveluntarjoaja voi itse omistaa laitteet, joita palvelun tuottamiseen tarvitaan, ja laitteiden ei tarvitse 15 noudattaa verkko-operaattorin merkinantoprotokollaa perus-viestintäpalveluun pääsyä varten, so. standardoitua verkkoprotokollaa yhteyksien kytkemiseksi. Verkossa ei vaadita mitään protokollaa kehittyneille palveluille.

Menetelmä, jolla palveluntarjoaja muodostaa yhtey-20 den käyttäjään, kuvataan tähän hakemukseen rajoittuvassa ·;: patenttihakemuksessamme LM 5516. Tämä jälkimmäinen patent- : : . tihakemus kuvaa menetelmän yhteyden muodostamiseksi ko- kouksen muodossa. Toisiinsa kytkemistä haluavat osapuolet J’.'; soittavat yhteiseen kokouspisteeseen, kumpikin omasta ni- 25 menomaisesta sijaintipaikastaan, jossa kokouspisteessä osapuolilta tulevat kytkennät yhdistetään keskenään. So-! ’ vellettaessa esillä olevaa keksintöä älyverkkopalveluiden yhteydessä patenttimäärittelyssä kuvattu aiemmin mainittu kytkentämekanismi tarjoaa kaksi etua: ensiksi sen, että on 30 mahdollista siirtyä palveluntarjoajasta toiseen, ilman että palvelua tilaavan henkilön, so. käyttäjän, tarvitsee katkaista yhteyttään palveluntarjoamiskeskukseen; ja toiseksi, että palveluntilauskeskus kykenee siirtämään asia-kaskytkennän toiseen verkon solmuun, nimittäin kokouspis-• *: 35 teeseen, joka maantieteelliseltä kannalta ja/tai liikenne- 109257 11 kuorman kannalta soveltuu kokouspisteeksi sekä asiakkaalle että tarjoajalle.

Toinen ongelma, joka ratkeaa varsin tyydyttävästi käyttämällä aiemmin mainittua periaatetta erottaa kutsu 5 osapuolten välisen reitin muodostamisesta, on että ristiriitatilanteet, jotka esiintyvät kun useat verkon käyttäjät haluavat käyttää yhtä ja samaa toiminnallisuutta mutta toiminnallisuus ei kykene tyydyttämään kaikkia käyttäjiä samanaikaisesti, ratkeaa yksinkertaisella tavalla. Tämän 10 kaltainen tilanne voi esiintyä esimerkiksi puhelinneuvot-telulaitteessa, joka muodostaa yhteisen verkkoresurssin. Esillä olevan keksinnön mukaisesti palveluntarjoaja lähettää kytkentäkäskyn solmuun, jossa kokous tulee tapahtumaan. Jos palveluntarjoaja antaa palvelua samanaikaisesti 15 useille eri käyttäjille, jolloin kukin käyttäjä saa vastaavan tunnisteen, palveluntarjoaja kykenee takaamaan, että hän jakaa pelkästään sen määrän tunnisteita, jonka hänen resurssinsa sallivat. Kun resurssit ovat lopussa, tarjoaja informoi palveluntilauskeskusta tai palvelujake-20 lijaa siitä, että hänen resurssinsa ovat kuluneet loppuun ja että resursseja tulee etsiä jostakin muusta paikasta verkossa. Tällä vältetään muodostamasta yhteyksiä, jotka ruuhkaantuisivat. Muihin esimerkkeihin yhteisistä resurs-seista sisältyvät puhetiedotuslaitteet, puhepostilaatikko, .·. 25 niin kutsuttu yhteistyöskentely-yksikkö, jne.

Nykypäivän puhelinverkoissa esiintyy ongelmia, kun useat tuhannet tilaajat generoivat samanaikaisesti kutsun . , solmussa X olevaan palveluun ja palvelu kykenee palvele- maan vain tietyn määrän kutsuja sekunnissa. Tästä seuraa 30 epätasapaino puhelinverkossa ja solmun X paikallisia käyttäjiä vaivaa myös esto tai heikentynyt palvelu, koska palvelua odottavat kutsut varaavat valtaosan johdoista solmun X ja verkon välillä. Esillä olevaa keksintöä sovellettaessa nämä väylillä odottavat kutsut poistuvat, koska odotta-’· '· 35 minen tapahtuu palveluntilauskeskuksissa. Aiemmin mainitun 109257 12 kaltaisia tilanteita esiintyy, kun esimerkiksi televisioyhtiö pyytää katselijoita soittamaan tiettyyn numeroon. Nykyisin kyseessä oleva televisioyhtiö ratkaisee tämän ongelman tiedottamalla verkko-operaattorille hyvissä 5 ajoin, että katselijat tulevat soittamaan tiettyyn numeroon tiettynä päivänä tiettyyn aikaan, ja verkko-operaattorilla on sitten aikaa uudelleenjärjestää solmussa X oleva puhelinkeskus siten, että tietyt polut tai reitit varataan lähteville puheluille. Jos kyseinen televisioyhtiö 10 laiminlyö tiedottamisen verkko-operaattorille siitä, että tämän kaltainen tapahtuma tulee esiintymään, solmussa X oleva puhelinkeskus tyrmääntyy ja muut lähellä solmussa X sijaitsevaa puhelinkeskusta olevat puhelinkeskukset kokevat estoa.

15 Esillä olevan keksinnön tavoitteena on käyttää ole massa olevia verkkoja ja olemassa olevien verkkojen resursseja tehokkaammin kuin tähän saakka on saatu aikaan, erottamalla kutsu kytkentäreitin muodostuksesta.

Keksinnön toinen tavoite on tarjota viestintämene-20 telmä, jossa tarjoaja itse määrää tavan, jolla palveluti- • ( laus tulee toimittaa. Keksinnön lisätavoitteena on tarjota viestintämenetelmä, joka sallii palveluntarjoajien vaihta-. misen yhteyden säilyessä käyttäjään.

Keksinnön vielä yhtenä tavoitteena on tarjota vies-• J· 25 tintämenetelmä, jonka avulla palveluntarjoaja voi luovut taa osan halutun palvelun tuottamisesta aputarjoajalle.

Keksinnön vielä yhtenä tavoitteena on tarjota νίβει tintämenetelmä, jonka avulla käyttäjän ja palveluntarjoa jan välinen kytkentä voidaan muodostaa kokouksen muodossa.

30 Keksintö liittyy myös viestintämenetelmän tarjoami seen, joka sallii valita solmun, jossa kokous tullaan pitämään .

Keksinnön vielä yhtenä tavoitteena on tarjota vies-! \ tintämenetelmä, joka estää eston esiintymisen paikallisil- 109257 13 le tilaajille solmussa, johon suoritetaan massoittain kutsuja.

Nämä tavoitteet saavutetaan menetelmällä, jonka ominaispiirteet esitetään oheisissa patenttivaatimuksissa.

5 Esillä oleva keksintö tullaan nyt selittämään yksi tyiskohtaisemmin tarkastelemalla sen erilaisia esimerkki-toteutuksia ja viittaamalla myös oheisiin piirroksiin, joissa:

Kuvio 1 kuvaa eri solmuja, joita käytetään sovel-10 lettaessa keksinnöllistä viestintämenetelmää;

Kuvio 2 on vuokaavio, joka kuvaa kuviossa 1 kuvattua viestintämenetelmää;

Kuvio 3 kuvaa mahdollisuutta vaihtaa palveluntarjoajaa tarvitsematta purkaa kytkentää käyttäjään; 15 Kuvio 4 on muunnelma teleliikennemenetelmästä, jon ka mukaan kokouspiste sijaitsee palveluntarjoajalla;

Kuvio 5 kuvaa keksinnön toista muunnelmaa, jossa kokouspiste sijaitsee palveluntarjoamiskeskuksessa;

Kuvio 6 kuvaa keksinnön muunnelmaa, joka sallii 20 kokouspisteen vaihtamisen, jossa kuviossa kuvataan myös eri datatietueet, jotka kuvaavat kaaviomaisesti keksinnöl-lista viestintämenetelmää; . Kuvio 7 kuvaa esimerkkiä liikennetilanteesta, jossa keksinnöllinen menetelmä sallii yhteistoiminnan neljän eri * * 25 osallistujan välillä; , Kuvio 8 kuvaa esimerkkiä keksinnöllisestä viestin- » tämenetelmästä, joka on sovitettu matkapuhelinliikenteel-, le;

Kuvio 9 kuvaa eri datatietueita, jotka on luotu 30 toimeksianto- tai tehtäväprosesseilla, jotka käynnistetään ; käytettäessä kuvion 7 mukaista viestintämenetelmää; ja ” Kuvio 10 kuvaa normaalia puhelinverkkoa, jossa suo- ,· ritetaan massakutsuja palveluntarjoajalle.

Kuvio 1 kuvaa käyttäjää A, joka haluaa tilata vies- '· 35 tintäpalvelun ja joka tätä varten suorittaa kutsun, joka 109257 14 sisältää kohteen tunnisteen, esim. luettelonumeron, joka vastaa käyttäjän haluamaa palvelua. Kohteen tunnistetta kutsutaan tämän jälkeen palvelunumeroksi, jonka lyhenteenä käytetään TA-numeroa. Käyttäjä A voi olla henkilö, tieto-5 kone tai toiminnallisuus, ja sitä kutsutaan alla joskus myös palvelunkäyttäjäksi.

Teleliikenneverkko T, joka on määritelty katkoviivalla kuviossa 1, jonka kautta TA-numero lähetetään, sisältää erityyppisiä kytkentäsolmuja, joilla on erilaiset 10 toiminnallisuudet, muiden muassa ensimmäinen solmu 10, joka ei tunnista TA-numeroa, vaan joka siirtää numeron toiseen solmuun 11, jossa on toiminnallisuus, joka tunnistaa TA-numeron ja ilmoittaa, että kutsu koskee palveluti-lausta ja että kutsu tulee sen vuoksi lähettää palvelunti-15 lauskeskukseen 12. Kun kutsu saapuu palveluntilauskeskuk-seen 12, siellä käynnistetään toimeksianto- tai tehtävä-prosessi, joka on kuvattu kaaviomaisesti viitenumerolla 13. Toimeksiantoprosessi 13 on toteutettu ohjelman muotoon, jota ajetaan samanaikaisesti muiden ohjelmien kans-20 sa, jotka ohjaavat palveluntilauskeskuksen 12 muita tavan-•; omaisia prosesseja, sellaisia kuin kytkentä, laskutus, liikenteenvalvonta, jne. Toimeksiantoprosessi havaitsee portin, josta A:lta tuleva kutsu saapui. Tämä portti on merkitty kuvaannollisesti viitenumerolla 14 kuviossa 1.

25 Toimeksiantoprosessi pysäköi yhteyden 1, jolla kutsu saa-pui, ja luo riippuvuuden A:n kutsuun generoimalla datatie-tueen, jota tämän jälkeen nimetään käyttäjänkytkentäoliok-si AAI. Siten käyttäjänkytkentäolio muodostaa viitteen A:n suorittamaan kutsuun. Käyttäjänkytkentäolio luodaan jokai-30 selle kutsulle, joka saapuu palveluntilauskeskukseen 12.

TA-numeron pohjalta palveluntilauskeskus 12 lajit-telee palvelutilaukset tunnisteen mukaan ja perustaa palvelun, jota käyttäjä haluaa käyttää ja myöskin tarjoajan, jolta palvelu tullaan toimittamaan. Tarjoajan valinta suo-35 ritetaan vastauksena toimeksiantoprosessin 13 merkinanto- 109257 15 verkon kautta lähettämään tietokantaan 15 kohdistuvaan kyselyyn, johon tietokantaan on tallennettu informaatiota, joka koskee saatavilla olevia palveluita ja palveluntarjoajia. Tämä kysely tietokannalle 15 lähetetään merkinan-5 toverkossa, joka on kuvattu kuvaannollisesti katkoviiva-nuolella 2 kuviossa 1. Toimeksiantoprosessi 13 lähettää viitteen A:n kutsuun, so. AAI:n, yhdessä tämän kyselyn kanssa. Tietokantaan tallennetun datan tai informaation perusteella tietokanta ilmaisee tilatun palvelun tarjoajan 10 ja lähettää sitten tilauksen, jota kutsutaan palveluti-laukseksi, osoitetulle tarjoajalle. Viite AAI lähetetään edelleen tietokannasta osoitetulle tarjoajalle yhdessä toimituskäskyn kanssa. Tämä siirto suoritetaan merkinantoverkon yli, joka on kuvattu kaaviomaisesti katkoviivanuo-15 lella 3. Osoitettu tarjoaja, jota kutsutaan palveluntarjoajaksi, on viitenumeroltaan 16. Palveluntarjoaja 16 huolehtii palvelutilauksesta. Palveluntarjoajan 16 ei tarvitse omata toiminnallisuuksia ja resursseja, joita vaaditaan palvelun tuottamiseen, sellaisia kuin puhevastauslaite, 20 äänikoodilaitteet, jne., vaan se voi puolestaan tilata nämä resurssit yhdeltä tai useammalta solmulta, joilla on ; : vastaavasti haluttu resurssi ja toiminnallisuus. Solmua, ’ jolla on haluttu toiminnallisuus ja haluttu resurssi, kut- sutaan vastaavasti resurssisolmuksi ja sen viitenumero on 25 17 kuviossa 1. Merkinantoverkon yli tapahtuu vuoropuhelu - palveluntarjoajan 16 ja resurssisolmun 17 yli. Vuoropuhelu i » on kuvattu kuvaannollisesti katkoviivanuolella 4. Kun pal-, . veluntarjoaja 16 on varannut ne resurssit, jotka tarvitaan palvelun tuottamiseen, palveluntarjoaja 16 muodostaa mer-30 kinantotien 5 palveluntilauskeskukseen 12 ja siirtää viitteen AAI A:n tekemään palvelutilaukseen viittaamista varten. Tässä vaiheessa palveluntarjoajalla 16 on merkinanto-yhteys resurssisolmuun 17 ja palveluntilauskeskukseen 12.

'· Lisäksi on varattu resurssit, jotka vaaditaan palvelun ‘ 35 tarjoamiseen. Jäljelle jää nyt vain muodostaa kytkentä 109257 16 resurssisolmun 17 ja A:lta tulleen pysäköidyn kutsun välille.

Aiemmin mainitussa patenttihakemuksessa, viite LM 5516, joka on arkistoitu samaan aikaan kuin esillä oleva 5 hakemus, kuvataan menetelmä yhteyksien muodostamiseksi kahden toiminnallisuuden välille, jotka sijaitsevat eri solmuissa. Tämän patenttihakemuksen mukaan kytkentää ei muodosteta tavanomaisella tavalla yhden solmun muodostaessa yhteyden toiseen solmuun, vaan sen sijaan kytkentä muo-10 dostetaan kokouksen muodossa kokouspisteessä, joka sijaitsee televerkossa sijaitsevassa solmussa. Jotta kokous voitaisiin pitää, palveluntarjoaja 16 valitsee ensin kokouspaikan ja lähettää sitten merkinantoverkon yli kytkentä-käskyn solmuun, jossa kokous tullaan pitämään. Tätä solmua 15 kutsutaan kokoussolmuksi ja se on merkitty viitenumerolla 18. Kytkentäkäsky on merkitty katkoviivanuolella 6 ja se lähetetään merkinantoverkon yli. Kun kytkentäkäsky vastaanotetaan, toimeksianto- tai tehtäväprosessi, joka on kaaviomaisesti osoitettu viitteellä 19, käynnistetään ko-20 koussolmussa 18. Kytkentäkäskyn seurauksena toimeksianto-prosessi varaa kaksi kokousviitettä, niin kutsutut vuoro-. :j'· vaikutusnumerot tai lyhyesti IA-numerot, jotka valitaan : kokoussolmun 18 numerosarjoista. IA-numerot kuvataan yksi- tyiskohtaisemmin rinnakkaisessa patenttihakemuksessamme, ·.*, 25 viitenumero LM 5518, joka on arkistoitu samaan aikaan kuin esillä oleva hakemus. Kyseiset kaksi IA-numeroa, joita kutsutaan IA(A):ksi ja IA(B):ksi, toimeksiantoprosessi 19 lähettää palvelunkäyttäjälle 16 merkinantoverkon kautta. Katkoviivanuolet 7 kuvaavat IA-numeroiden lähetystä.

30 Seuraavassa kytkennänmuodostamisprosessin vaiheessa palveluntarjoaja 16 lähettää yhden näistä IA-numeroista, ; IA(A), palveluntilauskeskukseen 12 ja toisen mainituista numeroista, IA(B), resurssisolmuun 17 vastaavasti aiemmin muodostettujen merkinantopolkujen 5 ja 4 kautta. IA-nume-·'·' 35 roiden lähetys on kuvattu kahdella katkoviivanuolella 7 109257 17 selvyyden vuoksi. Palveluntarjoaja 16 lähettää viitteen AAI palveluntilauskeskukseen 12 yhdessä IA-numeron, IA(A), kanssa siten, että palveluntilauskeskus tulee tietämään, että lähetetty IA-numero viittaa käyttäjältä A tulevaan 5 palvelutilaukseen. Samaan aikaan kuin IA-numerot lähetetään, palveluntarjoaja 16 käskee palveluntarjoajan keskusta 12 suorittamaan kutsun, joka kertoo numeron IA(A) koh-deosoitteeksi. Palveluntarjoaja 16 määrää myös resurssi-solmua 17 suorittamaan kutsun ja käyttämään numeroa IA(B) 10 kohdeosoitteena. Molemmat solmuista 12 ja 17 kutsuvat nyt vastaavia kohdeosoitteita. Sitten muodostetaan kaksi kyt-kentäreittiä kokoussolmuun 18. Nämä kytkentäreitit on merkitty kahdella ehjällä nuolella 8. Yhdessä kytkentäreitin 8 muodostamisen kanssa palveluntilauskeskuksesta 12 ko-15 koussolmuun 18 toimeksiantoprosessi 13 kytkee pysäköidyn yhteyden 1 kytkentäreitille 8, joka kulkee palveluntilauskeskuksesta 12 kokoussolmuun 18. Kun kokoussolmu 18 havaitsee tulevien kutsujen olemassaolon, joista toinen viittaa IA(A):han ja toinen IA(B):hen, toimeksiantoproses-20 si 19 tietää, että nämä IA-numerot on annettu määrättyyn tarkoitukseen, nimittäin että tuleva kutsu, joka viittaa

• I

: yhteen iA-numeroon, tulee kytkeä tulevaan kutsuun, joka : viittaa toiseen IA-numeroon. Kokoussolmu 18 yhdistää sit- ;\t ten kyseiset kaksi puhelua, kuten ehjällä viivalla 9 on :v. 25 esitetty. Kytkentä A:n ja resurssin 17 välillä on nyt muo dostettu ja resurssisolmu 17 voi alkaa tarjoamaan palve-1 lua.

Kun palvelu on tarjottu, kytkennät 1 ja 8 katkaistaan ja luodut datatietueet poistetaan.

' 30 Vaikka yllä sitä ei ole yksityiskohtaisesti kuvattu, toimeksianto- tai tehtäväprosessi käynnistetään sekä V; palveluntarjoajan 16 että resurssisolmun 17 toimesta yh- dessä vastaavasti sisään tulevan palvelutilauksen ja re- surssivarauksen kanssa. Nämä toimeksiantoprosessit panevat 35 alulle datatietueet, jotka ovat samankaltaiset kuin yllä 109257 18 kuvattiin vastaavasti toimeksiantoprosesseja 13 ja 19 tarkasteltaessa. Esimerkit sellaisten datatietueiden konfigu-roinnista selitetään yhdessä kuviossa 7 kuvatun esimerkin kanssa ja ne on myös esitetty kuviossa 8. Näitä toimeksi-5 antoprosesseja ohjataan ohjaamalla käyttö- ja ylläpitopro- sesseja.

Kuviossa 1 on esitetty katkoviivanuolilla merkinan-toreitit, tai -polut, kytkentäreittien välillä yhteyksien muodostamiseksi, joiden yli palvelut tarjotaan, esitetty 10 ehjillä nuolilla. Merkinantoyhteydet voidaan muodostaa minkä tahansa merkinantoverkon yli. Esimerkiksi merkinantoyhteys 5 palveluntilauskeskuksen 12 ja palveluntarjoajan 16 välillä on edullisesti valikoitu merkinantoverkko, joka on valittu niistä televerkoista, jotka ovat sekä palve-15 luntarjoajan 16 että palveluntilauskeskuksen 12 käytettävissä.

Keksinnön edullisen toteutuksen mukaisesti palvelunkäyttäjä A neuvottelee palveluntilauskeskuksen 12 kanssa koskien televerkkoa, jossa haluttu palvelu tullaan toi-20 mittamaan. Tämä neuvottelu tapahtuu samalla kun palvelunkäyttäjä A on kytketty palveluntilauskeskukseen 12. Nor-maalisti sekä palvelunkäyttäjällä että palveluntilauskes-. kuksella on pääsy useisiin eri televerkkoihin, ja palve- ··. lunkäyttäjä A valitsee sopivan verkon, jonka yli palvelu 25 tullaan tarjoamaan ja tiedottaa tästä valinnasta palvelun- tilauskeskusta 12. Tämä sallii esimerkiksi palvelunkäyttäjän tehdä tilaus puhelimella ja pyytää palvelun tarjoamista esimerkiksi dataverkon kautta, joka käyttää esimerkiksi pakettikytkentää.

30 Toimeksiantoprosessin 13 tuottama tilaustunniste AAI poikkeaa aiemmin mainituista IA-numeroista siinä mää-rin, että tilaustunnistetta käytetään solmujen välillä ,·· tapahtuvien merkinantoistuntojen aikana, kun taas IA-nume- • roa ei tilata eikä valita, ennen kuin asiakas ja tarjoaja 35 ovat sopineet siitä, että kytkentä kahden toiminnallisuu- 109257 19 den välillä tullaan muodostamaan. IA-numero voidaan pyyhkiä pois, kun yhteys näiden kahden toiminnallisuuden välillä on muodostettu. Normaalisti IA-numero on olemassa vain yhteydenmuodostamisvaiheen aikana, esim. 20 sekuntia, 5 kun taas merkinatoviite AAI toisaalta on olemassa koko yhteistoiminnan ajan eri solmuissa olevien kahden toiminnallisuuden välillä. Sellainen yhteistoiminta riippuu kyseisistä toiminnallisuuksista ja se voi olla olemassa pitkän ajan. Tarkasteltaessa esimerkiksi lentolipun puhelin-10 varausta, yhteistoiminta asiakkaan ja tarjoajan välillä voi jatkua jonkin aikaa ja merkinantoviite AAI on olemassa koko tämän ajan. On olemassa aikoja, jolloin IA-numeron on tarpeen olla olemassa pitemmän ajan, esimerkiksi tarjottaessa osapalvelua eri resurssisolmuista, jossa tapaukses-15 sa IA-numeroa ei poisteta ennen kuin numeroa ei enää tarvita.

Vaikka kuviossa 1 annettu kuva sisältää vain yhden palveluntilauskeskuksen 12, ymmärretään, että televerkko voi sisältää useita palveluntilauskeskuksia 12, ja että 20 palveluntilauskeskus, johon tilaajalta tuleva kutsu kytketään, valitaan edullisesti siten, että etäisyys kutsuvan : tilaajan ja palveluntilauskeskuksen välillä on mahdolli- : simman lyhyt.

Tietokannan 15 voidaan katsoa muodostavan palvelun-;·.·. 25 tarjoamisen välikappaleen. Vaikka kuviossa 1 on esitetty vain yksi tietokanta 15, tietokantoja voi olla olemassa useita. Yksi tietokanta voi olla erikoistunut esimerkiksi tietyn tyyppisille palveluille, kun taas toinen tietokanta on erikoistunut muihin palvelutyyppeihin.

30 Vaikka kuvio 1 esittää vain yhden palveluntarjoajan 16, ymmärretään, että mukaan voidaan sisällyttää useita . palveluntarjoajia ja että yksi palveluntarjoaja voi tarjo- ta vain tietyn osan pyydetystä palvelusta ja sitten siirtää pyynnön aputarjoajalle pyydetyn palvelun jäljelle jää-35 vän osan tarjoamiseksi. Samalla tavoin aputarjoaja voi 109257 20 puolestaan ottaa mukaan toisen aputarjoajan pyydetyn palvelun määrätyn osan tarjoamiseksi.

Millään näistä solmuista 10, 11, 12 ja 18 ei tarvitse olla tietoa palveluntarjoajien, palvelun aputarjoa-5 jien, resurssisolmujen tai muiden yksiköiden, jotka ovat mukana palvelukonfiguraatiossa, kytkentäporteista. Kaikki mitä näiden solmujen 10, 11, 12 ja 18 tarvitsee tietää, on kytkeä yhteydet kerrottuihin kohteisiin. Nämä solmut on sen vuoksi esitetty suorakulmioiden ja risteävien viivojen 10 muodossa, esimerkiksi kuten kohdassa 10 on kuvattu. Solmujen 15, 16 ja 17 ei toisaalta tarvitse olla järjestetty keskuksen avulla, vaan ne voivat muodostua tietokoneista oheisohjelmineen ja laitteineen merkinantoverkon yli tapahtuvaa merkinantoa varten.

15 Palveluntarjoaja 16 voi valita kokoussolmun 18 mo nilla eri tavoilla. Yksi sopiva menetelmä kokoussolmun valitsemiseksi on sijoittaa solmu 18 mahdollisimman lähelle resurssisolmua 17 siten, että resurssisolmua kuormitetaan mahdollisimman vähäisessä määrin kytkennän muodosta-20 misen kustannuksilla, koska käyttäjä A on se, joka pyytää kytkentää. Myös vastakkainen tapaus voi soveltua, jossa kokoussolmu valitaan mahdollisimman läheltä A:ta, koska . palveluntarjoaja ottaa vastuun kustannuksista.

Voidaan soveltaa erilaisia taksoitusperiaatteita, . 25 esimerkiksi periaatetta käyttää 020-numeroa (vastaa USA:n » * ‘ ‘ 800-numeroa), kuten johdannossa kuvattiin, tai laskenta- ; tietueperiaatetta.

Sovellettaessa 020-numeron periaatetta käyttäjä valitsee 020-numeron ja kytketään sitten palveluntarjoa-30 jalle 16 paikallispuhelun hinnalla riippumatta kytkentä- : reitistä. Palveluntarjoaja on tehnyt verkon T operaattorin kanssa sopimuksen ja operaattori laskuttaa osittain siitä osasta, jonka puhelu maksaa paikallispuhelun kustannusten T lisäksi ja osittain palvelusta ja ajasta, joka on kulunut 109257 21 palvelun tarjoamiseen. Palveluntarjoaja laskuttaa sitten puolestaan palvelunkäyttäjää A suoritetusta palvelusta.

Laskentatietuemenetelmää sovellettaessa puhelutie-dot, sellaiset kuin B-tilaajan numeron, A-tilaajan numero, 5 päivämäärä ja tallennetut ajat, jolloin kytkennän aloitus suoritettiin ja aika, jolloin yhteys päätettiin, tallennetaan esimerkiksi magneettinauhalle. Tallennettua dataa käytetään sitten puhelun laskutuksen perustana. Esillä olevan keksinnön mukaisesti puheludataa täydennetään da-10 talla tai tiedoilla koskien IA-numeroa, mikä sallii verkko-operaattorin ja palveluntarjoajan 16 sopia siitä, kuinka puhelu tulee laskuttaa. Kuten aiemmin mainittiin, palveluntarjoajalla on täysi kontrolli siitä, missä kokous-piste tulee sijaitsemaan ja se voi sen vuoksi määrätä, 15 kuinka kauaksi verkkoon palvelunkäyttäjä A voidaan kytkeä omalla kustannuksellaan vastaanottaakseen palvelun kokous-solmussa. Kokouspiste voidaan sijoittaa esimerkiksi lähelle palvelunkäyttäjää, jolloin suurimman osan puhelun kustannuksista kantaa palveluntarjoaja, tai lähelle palvelun-20 tarjoajaa, jolloin palvelunkäyttäjä A kantaa suurimman osan puhelun kustannuksista, tai kokouspiste voidaan si-joittaa johonkin palvelunkäyttäjän A ja palveluntarjoajan • 16 välille, jolloin puhelun kustannukset jaetaan vastaa- i i t

' vassa suhteessa palveluntarjoajan ja palvelunkäyttäjän A

:v. 25 kesken. Verkko-operaattori kykenee laskuttamaan palvelun tarjoajaa ja palvelunkäyttäjää aiemmin mainitun tallennetun puheludatan pohjalta. Palveluntarjoaja voi myös päästä sopimukseen verkko-operaattorin kanssa omasta alennuksestaan puhelutariffista tai puhelun hinnasta, kun palvelun-’ 30 tarjoaja on verkko-operaattorin suuri asiakas.

, Palveluntarjoaja 16 voi itse omistaa kaikki resurs- V. sit, jossa tapauksessa nuolilla 4 ja 7 kuvattua merkinan- toa ei suoriteta ja kytkentä 8 muodostetaan palveluntar-• joajalta kokoussolmuun.

109257 22

Tietokannan 15 ei tarvitse sijaita erillisessä solmussa, vaan se voidaan sijoittaa yhteen palveluntarjoamis-keskuksen 12 kanssa.

Vaihtoehtoisesti tietokanta 15 voidaan jättää pois 5 kokonaan ja varustaa palveluntarjoamiskeskus 12 tiedolla siitä, kuka tuottaa pyydetyn palvelun. Palveluntarjoamis-keskus 12 voi sitten lähettää palvelutilauksen suoraan palveluntarjoajalle ja nuolien 2 ja 3 kuvaama merkinanto korvataan yhdellä merkinantonuolella suoraan palveluntar-10 joajalle 16.

Resurssisolmussa 17 sijaitseva ohjelma pitää jatkuvasti kirjaa varattujen resurssien määrästä. Jos kaikki resurssit on varattu ja palveluntarjoajalta saapuu kysely määrätyn palvelun tuottamiseksi, resurssisolmu 17 selittää 15 nuolella 4 merkityssä vuoropuhelussa, että tällä hetkellä resursseja ei ole saatavilla. Palveluntarjoaja 16 voi sitten kääntyä toisen resurssisolmun (ei esitetty kuviossa 1) puoleen samalla varauskyselyllä.

Jos perinteisiä menetelmiä käytettäessä kaikki pal-20 velunumerot (TA-numerot) olisi kytketty resurssisolmuun 17, josta palvelu tarjotaan, ja kaikki resurssit olisivat .*; varattuja, esiintyisi esto. Tätä ei tapahdu keksinnöllistä

I · I

. menetelmää käytettäessä, koska kytkentää resurssisolmuun ·, 17 ei vielä ole muodostettu, kun tilaus saapuu merkinanto- ;· ·, 25 verkkoon. Palveluntarjoaja 16 kykenee vielä kääntymään toisen vastaavien resurssien tarjoajan puoleen merkinantoverkon yli. IA(B)-numeroa ei lähetetä ennen kuin resurssi-solmu on ilmaissut halunsa tarjota palvelu.

Jos palveluntarjoaja 16 havaitsee, että pyydettyä 30 palvelua ei voida toimittaa kokonaan resurssisolmusta 17, palveluntarjoaja 16 kykenee varaamaan jäljelle jäävän resurssin toisesta resurssisolmusta täydentääkseen palvelun.

Kun resurssisolmu 17 on toimittanut osansa palvelusta, ‘1’ resurssisolmu 17 purkaa yhteytensä 8 kokoussolmuun 18.

v, 35 Ennen tätä resurssisolmu ilmaisee palveluntarjoajan 16 109257 23 kokoussolmulle 18 ja käskee solmua olemaan purkamatta yh-! teyttä palveluntilauskeskukseen 12. Kokoussolmua 18 käske tään pysymään odotustilassa ja odottamaan uudistettua kutsua, jossa kohdeosoitteena on IA(B). Palveluntarjoaja 16 5 lähettää sitten IA-numeron, IA(B), uuteen resurssisolmuun, joka suorittaa kutsun tällä IA-numerolla, IA(B). Kokous-solmu 18 tunnistaa tulevan kutsun, tekee numeroanalyysin ja havaitsee, että kutsun numero on IA-numero. Kokoussolmu 18 etsii sitten numerotaulukosta tuohon tarkoitukseen luo-10 vutettua IA-numeroa, tässä tapauksessa IA(B), ja havaitsee, että numero liittyy IA(A):han. Kokoussolmu 18 kytkee sitten portin, josta kutsu uudesta resurssisolmusta on saapunut, porttiin, jossa palveluntilauskeskuksesta 12 tuleva kytkentä 8 vielä on. Kytkentä A:n ja uuden resurssi-15 solmun välillä on nyt muodostettu. Etuna tästä menetelmästä on, että käyttäjän A ei tarvitse havaita, että palvelu tarjotaan eri resurssisolmuista. Soittajan ei myöskään tarvitse uusia kutsua solmuun, joka tulee tarjoamaan jäljelle jäävän osan palvelusta. Toisin sanoen kokoussolmu 18 20 on täysin läpinäkyvä käyttäjän A kannalta. Kuten aiemmin mainittiin, kokoussolmun 18 ei tarvitse omata tietoa pal-veluntarjoajan tarjoamasta palvelusta.

\ On myös mahdollista viitata uuteen kokoussolmuun, kun tulee kytkeä uusi resurssi.

25 Kuvio 2 on vuokaavio, joka kuvaa kuvion 1 mukaista viestintämenetelmää. Kuviossa 2 suorakulmio 1 viittaa kuvion 1 nuoleen 1, suorakulmio 2 viittaa nuoleen 2, jne.

Kun palvelutilaus TB saapuu palveluntilauskeskukseen 12, kutsu pysäköidään, portti, johon kutsu saapui, merkitään 30 ja viite AAI luodaan toimeksiantoprosessin 13 toimesta. A myös merkitään edullisesti varatuksi. Toimeksiantoprosessi ottaa sitten odotustilan ja odottaa ohjeita siitä, mihin tuleva kutsu tulee kytkeä edelleen. Palvelutilaus TB ilmoitetaan palveluntuottamisen välittäjälle yhdessä viit-35 teen AAI kanssa, tässä tapauksessa tietokannalle 15. Pal- 109257 24 veluntuottamisen välittäjä valitsee palveluntarjoajan TL ja lähettää viitteen AAI valitulle tarjoajalle. Valittu tarjoaja TL voi olla kykenemätön tarjoamaan tilattua palvelua, jossa tapauksessa tarjoaja siirtää toistuvasti 5 pyynnön, jota nuoli 20 edustaa, kunnes löydetään palveluntarjoaja, joka on halukas tarjoamaan pyydetyn palvelun.

Tätä edustaa suorakulmio 3. Valittu palveluntarjoaja valitsee sitten resurssit, jotka vaaditaan pyydetyn palvelun tarjoamiseksi, suorakulmio 4. Kun vaaditut resurssit on 10 valittu, resurssit varataan, esitetty suorakulmiolla 4A.

Kun palveluntarjoaja kykenee itse tarjoamaan tarvittavat resurssit, suorakulmion 5 edustama porras jätetään pois ja resurssi tai resurssit varataan suoraan, kuten nuolen 21 kohdalla on esitetty.

15 Resurssien varaamisen jälkeen merkinantoreitit ava taan molemmille osapuolille, so. vastaavasti palvelunti-lauskeskukseen ja varattuun resurssiin. Jotta palvelunkäyttäjä kykenisi viittaamaan oikeaan palvelutilaukseen, palveluntilauskeskukselle lähetetään viite AAI. Nämä pro-20 seduurit on kuvattu suorakulmiossa 5. Palveluntarjoaja valitsee sitten kokouspisteen, suorakulmio 6, ja pyytää \ kokousviitteet solmusta, joka toimii kokouspisteenä. Pal- , , , veluntarjoaja vastaanottaa nämä kokousviitteet IA(A) ja ..t IA(B) ja lähettää yhden viitteen IA(A) palveluntilauskes- i i * 1. . 25 kukseen 12 ja toinen viite IA(B) varatulle resurssille 17.

i ♦ » ' ; Samaan aikaan palveluntarjoaja käskee kyseisiä kahta osa- < t * puolta suorittamaan kutsun lähetetyillä kokousviitteillä, i · » -' suorakulmio 7.

Menetelmän seuraavassa portaassa, suorakulmio 8, 30 palveluntilauskeskus kutsuu kokoussolmua antamalla IA(A):n kohdeosoitteena ja solmu, josta varattu resurssi löytyy, kutsuu myös kokoussolmua, mutta nyt kohdeosoitteella IA(B).

Tuloporteilla olevaa aktiviteettia valvotaan nyt 35 jatkuvasti kokoussolmussa 18. Kokoussolmu on tietoinen i 109257 25 tarkoituksesta, jota varten kokousviitteet on luovutettu.

Yksi osapuoli on välittömästi paikalla tuloportissa ja se esittää yhden kahdesta luovutetusta kokousviitteestä, kun taas samaan aikaan toinen osapuoli on läsnä toisessa por-5 tissa ja se esittää toisen kokousviitteen, kokousmoodi kytkee kyseiset kaksi tulevaa porttia yhteen, suorakulmio 9, muodostaen siten kytkennän kyseisten kahden osapuolen välille. Tarjottuaan pyydetyn palvelun yhteiskytkentä ko-koussolmuun puretaan ja kaikki viitteet kokoussolmuun ja 10 toimeksiantoprosesseihin nollataan. Ymmärretään, että näitä viitteitä voidaan sitten käyttää uusia tulevia palvelu-tilauksia varten.

Kuvio 3 kuvaa aiemmin mainittua tapausta, jossa resurssi tai palveluntarjoaja havaitsee, että hän on kyke-15 nemätön tarjoamaan koko pyydettyä palvelua ilman toisen resurssin tai tarjoajan apua, jonka vuoksi alkuperäinen resurssi 17 siirtää kokousviitteensä IA(B) uuteen resurssiin, viite 22, josta suoritetaan kutsu kokoussolmuun 18 IA(B):n kertoessa kohteen. Kokoussolmu 18 on yhä läpinäky-20 vä käyttäjälle A ja palvelu, joka alunperin tarjottiin ·.·, palvelusolmusta 17, tarjotaan nyt uudesta resurssisolmusta 22. Vaikka kuviossa 3 ei sitä ole esitetty, palveluntar-joa ja koordinoi tai synkronoi ne aktiviteetit, jotka vaa-; *' ditaan palvelun tarjoamisen siirtämiseen resurssisolmusta : ·* 25 17 resurssisolmuun 22. Tämä koordinointi suoritetaan mer kinannolla merkinantoverkossa.

. · Kuvio 4 kuvaa muunnelmaa keksinnöllisestä viestin tämenetelmästä, jossa kokoussolmu 18 on sijoitettu samaan solmuun kuin josta palveluntarjoaja 16 ja resurssisolmu 17 30 löytyvät. Tässä tapauksessa kytkentäreitti muodostetaan palveluntarjoajalta 18 palveluntilauskeskukseen 12, kuten _ ehjällä nuolella 8 on esitetty. Merkinantoreitti on yhä *···’ merkitty katkoviivanuolella 5.

Kuvio 5 kuvaa keksinnöllisen viestintämenetelmän 35 vaihtoehtoista toteutusta, jossa resurssisolmu 17 on mää- 109257 26 rätty palveluntarjoajaksi 16 ja kokoussolmu 18 on määrätty palveluntilauskeskukseksi 12. Tässä tapauksessa on oletettu, että palveluntilauskeskuksella 12 on tarjoajan 18 rooli, kun taas palveluntarjoajalla on kytkennän tilaajan 5 rooli. Tässä tapauksessa kytkentäreitti muodostetaan pal-veluntilauskeskuksesta 18 palveluntarjoajalle 16, kuten ehjä nuoli 8 osoittaa. Merkinantoyhteys kyseisten osapuolten välillä on ilmaistu katkoviivanuolella 5.

Kuvio 6 kuvaa keksinnöllisen viestintämenetelmän 10 muunnelmaa, jossa kokouspiste on mahdollista muuttaa alkuperäisestä kokoussolmusta 18 uuteen kokoussolmuun 23, tämän siirron ollessa kuvattu ketjuviivanuolella 24. Kuvion 6 esimerkissä palveluntarjoajalla 16 on pääsy kaikkiin laitteisiin, jotka vaaditaan pyydetyn palvelun tuottami-15 seen. Siten tarjoaja 16 on kytketty kokoussolmuun 18 ja se tuottaa palvelun muodostetun yhteyden kautta, jota edustaa kaksi ehjällä viivalla piirrettyä nuolta 8. Kun kokouspiste siirretään uuteen kokoussolmuun 23, kummankin osapuolen 12 ja 16 on tarpeen purkaa yhteydet vanhaan kokoussolmuun 20 18. Palveluntarjoaja 16 kääntyy sitten uuden kokoussolmun ·.. 23 puoleen merkinantoverkon yli, jota ei ole esitetty, ja pyytää kahta uutta kokousviitettä, jotka uusi kokoussolmu ;·· 23 siirtää palveluntarjoajalle 16 merkinantoverkossa. Kun : " palveluntarjoaja 16 on vastaanottanut kyseiset kaksi neu- : 25 votteluviitettä, merkinnät IA(A)/NY ja IA(B)NY vastaavasti’ ti, kokousviite IA(A)/NY lähetetään palveluntilauskeskuk- t ·’ seen 12 merkinantoyhteyden kautta, jota katkoviivanuoli 5 edustaa. Palveluntilauskeskus 12 kutsuu uutta kokoussolmua >,· 23 kertoen uuden kokousviitteen IA(A)NY ja palveluntarjoa- 30 ja 16 kutsuu myös jälleen uutta kokoussolmua 23 kertoen uuden kokousviitteen IA(B)/NY. Kun uusi kokouksenjärjestä-’’ 23 havaitsee, että molemmat osapuolet ovat läsnä, osa- puolet kytketään yhteen uudessa kokoussolmussa 23. Osapuo-let ovat nyt kohdanneet kokoussolmussa 23 ja palvelun tar-: 35 joaminen voi jatkua.

109257 27

Kuvion 6 alalaidassa on esitettynä erilaisia data-tietueita, jotka generoidaan eri solmuissa. Eniten vasemmalla kuviossa on esimerkki tietueesta, joka sisältää neu-votteluviitteen AAI, jonka toimeksiantoprosessi on gene-5 roinut käyttäjän A suorittaman palvelupyynnön seurauksena.

Uusi datatietue vastaten tietuetta AAI luodaan jokaiselle tulevalle palvelutilaukselle. Sellaiset lisätietueet on esitetty suorakulmioilla, jotka sijaitsevat datatietueen AAI takana. Kuvion 6 keskikohdassa on esitetty datatietue, 10 jonka toimeksiantoprosessi 19 generoi kokoussolmussa 18, kun kytkentäkäsky saapuu palveluntarjoajalta 16. Tätä da-tatietuetta kutsutaan kokousolioksi Ml, ja se viittaa pyydettyyn kokoukseen. Datatietue MI sisältää eri kenttiä, jotka sisältävät tietoa koskien portteja ja viitteitä, 15 jotka kokoussolmulla 18 tulee olla käytettävissään kyetäkseen muodostamaan yhteyden A: n ja palveluntarjoajan 16 välillä. Vastaava datatietue MI generoidaan jokaiselle kokoustilaukselle.

Eniten oikealla kuviossa 6 on esitettynä datatie-20 tue, jonka toimeksiantoprosessi 20 generoi ja jonka palveluntarjoaja 16 panee alulle, kun palvelutilaus vastaanote-taan. Tämä datatietue, jota kutsutaan palveluolioksi TI, ;· muodostuu useista kentistä, muiden muassa kentästä, jossa kerrotaan osoite, so. AAI, toimeksiantoprosessille 13.

25 Tiedon kirjoittamista eri kenttiin ohjaa pääohjausproses-sori vastaavissa solmuissa. Vastaava datatietue TI, joka : viittaa kyseessä olevaan tilaukseen, generoidaan kullekin palvelutilaukselle.

Esillä olevan keksinnön mukaisesti palvelunkäyttäjä 30 A voi pyytää palvelun toimittamista toiseen kytkentäport-tiin kuin se, josta palvelutilaus tehtiin. Kuvio 7 kuvaa : *' esimerkin liikennetilanteesta, jossa palvelunkäyttäjä A

tilaa palvelun tavallisen puhelinverkon yli, esimerkiksi palveluntarjoajan hinnaston 16, ja pyytää palvelun toimit-.·. 35 tamista telekopiona tilaajalle C, jonka osoite johtaa soi- 109257 28 muun 25, joka on erillään solmusta 10, josta palveluntarjoajalla on pääsy televerkkoon T.

Samalla tavalla kuin proseduurissa, joka selitettiin yllä kuviota 1 tarkastellen, palveluntarjoajan suo-5 rittama kutsu siirretään palveluntilauskeskukseen 12, jossa A tekee tilauksensa. Käyttäjänkytkentäolio AAI luodaan ja tietokannan 15 kanssa keskusteltuaan palveluntilauskes-kus valitsee palveluntarjoajan 16, johon AAI siirretään merkinantoreitillä 3 toimimaan viitteenä A:n asettamalle 10 tilaukselle. Pyydetyn palvelun kohdeosoite, tässä tapauksessa C:n telekopionumero, lähetetään myös samalla merkin-antotiellä. Koska palvelunkäyttäjä A ei enää ole relevantti palveluntarjoajalta tulevan toimituksen vastaanottajana, kytkentä A:n ja palveluntilauskeskuksen 12 välillä 15 puretaan ja palveluntarjoaja 16 valitsee kokoussolmun 18 ja aputarjoajan. Aputarjoaja löytyy resurssisolmusta 17. Palveluntarjoaja lähettää sitten kytkentäkäskyn valittuun kokoussolmuun 18 merkinantotien 6 yli.

Kun kokoussolmu 18 vastaanottaa kytkentäkäskyn, 20 käynnistetään toimeksiantoprosessi, joka muiden muassa (a) . , varaa vuorovaikutusnumeron, jota tämän jälkeen kutsutaan IA(B):ksi; (b) lähettää varausvuorovaikutusnumeron palve-*·:·* luntarjoajalle 16 merkinantotien 7 kautta; (c) suorittaa : " lähtevän kutsun C:n telekopionumero kohdeosoitteena, menee • 25 odotustilaan ja odottaa tulevan kutsun vastaanottamista, V’ jolla on kohdeosoite IA(B); (d) kytkee sisäisesti kokous- solmussa 18 Crlle lähtevän yhteyden tulevaan yhteyteen, joka käyttää vuorovaikutusnumeroa IA(B) kohdeosoitteena; : ja (e) purkaa mainittujen kahden yhteyden sisäisen kytken- 30 nän, kun molemmat mainitut yhteydet on katkaistu.

Kun kokoussolmu suorittaa lähtevän kutsun C:lle ja : C vastaa kutsuun, kytkentä 8(1) C:lle muodostetaan solmun 25 kautta, joka tarjoaa C:lle pääsyn televerkkoon.

Kun palveluntarjoaja 16 vastaanottaa vuorovaikutus-35 numeron IA(B), palveluntarjoaja kutsuu aputarjoajaa 17 109257 29 merkinantotien 14 yli ja pyytää aputarjoajaa tuottamaan palvelun, so. telekopioinkaan hinnaston ja käyttämään koh-deosoitteena vuorovaikutusnumeroa IA(B) eikä C:n teleko-pionumeroa.

5 Kun aputarjoaja suorittaa aiemmin mainitun kutsun käyttäen IA(B):tä kohdeosoitteena, muodostetaan yhteys 8(2) kokoussolmuun.

Kokoussolmussa oleva toimeksiantoprosessi havaitsee tämän ja kytkennät 8(1) ja 8(2) muodostetaan toinen toi-10 sensa jälkeen kokoussolmussa yllä mainitun prosessin (d) mukaisesti. Osapuolet 17 ja C on nyt kytketty toisiinsa ja aputarjoaja 17 lähettää hinnaston C:lle. Kun palvelu on saatettu päätökseen, kyseiset kaksi osapuolta, kytkennät 8(1) ja 8(2) ja sisäinen kytkentä 8(l):n ja 8(2):n välillä 15 puretaan. Kokoussolmussa sijaitseva toimeksiantoprosessi kumotaan.

Huomataan, että osapuolten 17 ja C välillä sijaitsevilla solmuilla ei ole mitään tekemistä kyseessä olevan palvelun konfiguraation kanssa, vaan ne toimivat pelkäs-20 tään kytkentäsolmuina.

, , Vaihtoehtoisena menetelmänä aiemmin mainitulle ko- koussolmussa 18 sijaitsevan toimeksiantoprosessin on mah-dollista käyttää vaiheen (c) sijasta patenttihakemuksemme, : *· viitenumero LM 5519, arkistoitu samaan aikaan kuin esillä

25 oleva hakemus, mukaista kaukohakumenetelmää yhdessä aiem-' min mainitun hakijan patenttihakemuksen, viitenumero LM

: 5520, arkistoitu samaan aikaan kuin esillä oleva patentti hakemus, mukaisen viestintämenetelmän kanssa.

Siten on selvää, että palvelunkäyttäjä ja vastaan-30 ottaja eivät sijaitse yhdellä ja samalla alueella. Edellä kuvatuista esimerkeistä on myös ilmeistä, että palvelunkäyttäjän ja palveluntarjoajan ei tarvitse sijaita yhdellä ,,/ ja samalla alueella ja että palvelu voidaan tarjota eri ,·,·, alueilta.

109257 30

Kuvio 8 kuvaa esimerkkiä siitä, kuinka keksinnöllistä viestintämenetelmää voidaan soveltaa sentyyppisten matkapuhelinten yhteydessä, joihin sisältyy kaukohakutoi-minne ja jotka kuvataan US-patenttihakemuksessa 686 600, 5 arkitoitu 17. huhtikuuta 1991 otsikolla "Viestintäjärjestelmä kaukohakujärjestelmän yhdistämiseksi solukkomatkapu-helimiin", (Ericssonin viite LM 5456). Standardin puhelinverkon 30, matkapuhelinverkon 31, kaukohakuverkon 32 ja useiden aiemmin mainittua tyyppiä olevien matkapuhelimien 10 33 läsnäolo on edellytyksenä kuvatulle esimerkille. Tässä kuvatussa esimerkissä matkapuhelimien ei tarvitse rekisteröidä itseään liikkuessaan. Tämä on uutta verrattuna perinteiseen matkaviestintään, jossa kunkin matkapuhelimen maantieteellinen sijainti rekisteröidään toistuvasti niin 15 kutsuttuun kotipaikkarekisteriin, jossa matkapuhelin on aktiivinen. Tämä rekisteröinti suoritetaan jopa silloin, kun mitään puheluita ei oteta matkapuhelimen liikkuessa. Kuviossa 8 kuvatun toteutuksen tapauksessa matkapuhelimet 33 kuitenkin suljetaan, kun niitä ei käytetä puheluihin, 20 mikä tarkoittaa muiden muassa, että puhelimet eivät kykene . . rekisteröimään itseään kotipaikkarekisteriin. Tällä esi- * » merkillä saavutettu etu on, että merkinantoresurssit mat-'··' kapuhelinverkossa vapautuvat ja että matkapuhelimien 33 ; ·· paristot säästyvät. Matkapuhelimet voidaan herättää, joko ; 25 yhdistetyn hakulaitteen avulla, esitetty kaaviomaisesti j' viitenumerolla 34, tai kun tilaaja haluaa ottaa lähtevän puhelun matkapuhelimella.

Puhelinverkko 30 sisältää useita keskussolmuja, joita ympyrät kuvaavat. Matkapuhelinverkko 31 sisältää 30 useita solmuja, joiden joukossa on kaksi matkapuhelinkeskusta, merkinnät MSCA ja MSC, muunnettu kotipaikkarekiste-ri, merkintä HLR, ja kokoussolmu 35.

Kuviossa 8 ehjällä viivalla esitetty nuoli 36 mer-kitsee paikallaan pysyvää tilaajaa A, joka yrittää ottaa ·. 35 yhteyden toiseen tilaajaan B valitsemalla tilaajan B mat- 109257 31 kapuhelinnumeron. Puhelu kulkee eri kytkentäasemien läpi puhelinverkossa 30 ja matkapuhelinnumeron perusteella tulkitaan, että puhelun tulee päätyä matkapuhelimeen. Puhelu kytketään kytkentäsolmujen kautta matkapuhelinkeskukseen 5 MSCA, joka sijaitsee lähinnä tilaajaa A maantieteelliseltä kannalta. Puhelu käsitellään matkapuhelinverkossa 31 matkapuhelinkeskuksessa MSCA. Puhelu pysäköidään MSCA:hän ja siellä käynnistetään toimeksianto- tai tehtäväprosessi tavoitteena viestinnän aloittaminen A:n ja B:n välillä.

10 Tätä varten MSCArssa sijaitseva toimeksiantoproses- si tiedustelee kotipaikkarekisteristä "HLR", missä B on rekisteröity. Tämä tiedustelu on osoitettu nuolella 37.

Voidaan muuten mainita, että kun kotipaikkarekiste-ri toimii perinteisten standardien mukaisesti, tilaaja B 15 olisi rekisteröitynä HLR:ään ja HLR ilmoittaisi MSCA:lie, missä MSCB:ssä tilaaja B oli rekisteröity.

Kun MSCA:n aloittama tiedustelu saapuu HLR:ään, käynnistetään toimeksiantoprosessi UP. "HLR":ään rekisteröidään, että B voidaan tavoittaa kaukohakuprosessin 20 kautta käyttämällä määrättyä kaukohakuosoitetta. "HLR":n . . MSCA:lie antama vastaus on siten, että tilaajaa B tulee t ( ·*; kaukohakea annetulla kaukohakunumerolla. Prosessin vai- « · » '··'·' heessa 3, joka on osoitettu nuolella 38, MSCA:ssa oleva : '* toimeksiantoprosessi lähettää tilaajan B kaukohakupyynnön * · * • ',* 25 kaukohakuverkon 32 kaukohakukeskukseen 39. Tilaajan B kau- ' kohakuviite, so. kaukohakunumero, lähetetään yhdessä ti lauksen tai pyynnön kanssa, jonka jälkeen kaukohakukeskus lähettää ulos kaukohakusanoman, jota sahalaitainen nuoli 38 kuvaa. Kaukohakulaite 34 vastaanottaa hakumenetelmän, 30 mikä hälyttää matkapuhelimen, kuten nuoli 40 kuvaa. Koska B:n matkapuhelinta hälyttää tuleva kutsu, B rekisteröi itsensä matkapuhelinverkkoon ja suorittaa keksinnön mukaisesti lähtevän puhelun. Tämä lähtevä puhelu on osoitettu nuolella 41. Keksinnön mukaisesti tilaaja B soittaa nyt 35 omaan matkapuhelinnumeroonsa. Paikassa, jossa B sijaitsee 109257 32 tuolla hetkellä, tilaajaa B palveleva matkapuhelinkeskus vastaanottaa kutsun. Tämän matkapuhelinkeskuksen viite on MSCB. Kun B:ltä tuleva kutsu saapuu, tilaaja B pysäköidään MSCB:hen ja käynnistetään uusi toimeksiantoprosessi UP, 5 joka tarkistaa mitä tulevalle kutsulle tehdään. MSCB:ssä sijaitseva toimeksiantoprosessi tiedustelee nyt kotipaik-karekisteristä "HLR" kutsuvan tilaajan, tilaaja B, olinpaikkaa, tämän tiedustelun ollessa osoitettu nuolella 42. Tiedustelua vastaavassa tutkimuksessa toimeksiantoproses-10 si löytää tilaajalle B kuuluvan datatietueen, joka kertoo B:n sijainnin. Tämä datatietue osoittaa, että B on varattu ja että A tulisi sen vuoksi pysäköidä ja sen tulisi odottaa B:n kutsua. Vastaus "HLR":stä on osoitettu nuolella 43. Näin ollen toimeksiantoprosessi UP, joka koskee B:tä 15 ja joka on merkitty UP(B):llä MSCBissä, vastaanottaa "HLR":stä komennon, että B:n tulee odottaa kokouksen järjestämistä. "HLR":ssä käynnistetään uusi toimeksiantoprosessi. Tällä uudella toimeksiantoprosessilla, merkintä UP(HLR), on pääsy MSCA:ssa sijaitsevan toimeksiantoproses-20 sin UP(A) viitteeseen yhdessä MSCBrssä sijaitsevaan toi-. meksiantoprosessiin olevan viitteen UP(B) kanssa. Toimek siantoprosessilla UP(HLR) on nyt käytännöllisesti katsoen kaikki tieto kytkennän luomiseksi A:n ja B:n välille. Tässä vaiheessa toimeksiantoprosessi valitsee "HLR":stä ko-25 koussolmun, so. valitsee missä kokous tullaan pitämään HLR:n antaman tiedon perusteella siitä, missä A ja B sijaitsevat. Samaan aikaan kun kokoussolmu valitaan, "HLR" lähettää pyynnön kahta kokousviitettä koskien. Tämä pyyntö on merkitty nuolella 44 ja se lähetetään kokoussolmuun, 30 kuvatussa tapauksessa kokoussolmuun 35. Vastauksessa tähän pyyntöön kokoussolmu lähettää kaksi vuorovaikutusnumeroa IA(A) ja IA(B) "HLR":ssä sijaitsevalle toimeksiantoproses-sille UP(HLR). "HLR" lähettää saadut kokousviitteet vas-taavasti MSCA:lle ja MSCB:lie siten, että IA(A) ja viite 35 UP(A) MSCA:ssa sijaitsevalle toimeksiantoprosessille lähe- 109257 33 tetään MSCA:lle, kun taas IA(B) lisättynä viitteellä UP(B) MSCBrssä sijaitsevaan toimeksiantoprosessiin lähetetään MSCB:lie. MSCA kytkee nyt pysäköidyn puhelun tilaajalta A lähtevään kytkentään, jonka kohde on IA(A). Samalla taval-5 la MSCB kytkee B:ltä tulevan kytkennän lähtevään kytkentään, jonka kohdeosoite on IA(B). Kutsu vastaavilta matkaviestimiltä on esitetty kahdella ehjällä nuolella 45. Nämä kutsut kulkevat puhelinverkossa 30 sijaitsevien kytkentä-asemien läpi, jotka pelkästään muodostavat vaaditut yhtey-10 det tietämättä mitään siitä, mihin tarkoitukseen kytkennät on tarkoitettu. Kun kummatkin osapuolet on kytketty ko-koussolmuun 35, kokoussolmu havaitsee, että on vastaanotettu kutsu, jossa on molemmat kokousviitteet. Kokoussolmu kytkee nyt nämä kaksi tulevaa yhteyttä yhteen, jota on 15 kuvattu nuolella 46. Osapuolet A ja B voivat nyt keskustella keskenään.

Kun puhelu päätetään, muodostetut kytkennät puretaan ja toimeksiantoprosessit nollataan.

Vaihtoehtona kytkennöille 45, jotka kulkevat pu-20 helinverkon 30 läpi, matkapuhelinverkko 31 voi sisältää käyttöön omistettuja linjoja vastaavasti kokoussolmun 35 ja MSCA:n välillä ja kokoussolmun ja MSCB:n välillä.

» t

Toinen vaihtoehto kuviossa 8 kuvatulle esimerkille : ’*· on se, jossa tilaajan B kaukohaku ei tapahdu kaukohakuver- i ’,· 25 kon 32 yli, vaan sen sijaan matkapuhelinverkon yli, jossa tapauksessa matkapuhelimen tulee olla tyyppiä, joka akti-!’; voidaan, jotta se kykenisi vastaanottamaan hälytyssignaa- lin.

Siten kuviossa 8 kuvatussa esimerkissä ja tämän 30 esimerkin aiemmin mainitussa vaihtoehdossa tilaaja A ei ole se, joka soittaa tilaajalle B, vaan että molemmat osapuolet A ja B soittavat yhteiseen kokouspisteeseen. Kytkennät eri verkkojen läpi muodostetaan samalla tavalla ,· kuin perinteisessä verkossa. Voidaan käyttää kaikkia mat- 35 kapuhelinverkossa olevia solmuja ja ne tulee ainoastaan 109257 34 varustaa toimeksiantoprosessien vuoksi uudella ohjelmistolla ja prosessinohjausohjelmistolla.

Kuvio 9 kuvaa esimerkkejä erilaisista datatietueis-ta, joita eri toimeksiantoprosessit generoivat MSCArssa, 5 MSCB:ssä, HLRrssä ja kokoussolmussa 35. Toimeksiantopro-sessi, joka käynnistetään MSCAissa A:n kutsuessa, generoi datatietueen 47, jonka viite on UP(A). "HLR" ja kokoussol-mu 35 käyttää tätä viitettä viestiessään MSCA:n kanssa. Tietue sisältää useita kenttiä, niiden joukossa kentän 10 portille, johon A:lta tuleva kutsu saapuu MSCAraan. Toinen kenttä ilmaisee, että A:lta tuleva kutsu on pysäköity. Kolmas kenttä ilmaisee, että ohjausohjelman tulee tiedustella "HLR":Itä, kuinka A:n osoittama henkilö etsitään. Neljäs kenttä kertoo "HLR":n MSCA:lle antaman vastauksen, 15 nimittäin että B:tä tulee kaukohakea. Toimeksiantoprosessi antaa kokoussolmulle osoitteen, joka viittaa tarkalleen tähän datatietueeseen UP(A). Vielä yksi kenttä kertoo, että toimeksiantoprosessi on asetettu odottamaan kokous-viitteen, so. IA-numeron, vastaanottoa. Viimeinen kenttä 20 kertoo, että soittaminen tulee tapahtua vastaanotettuun viitteeseen.

·;·,· Vastaava datatietue 48, jonka viite on UP(B), pe- rustetaan MSCB:ssä sijaitsevan toimeksiantoprosessin toi- *·.. mesta, kun tilaaja B ottaa puhelun. Toimeksiantoprosessin 25 vastaanottama vastaus HLR:ään kohdistuvaan tiedusteluun on, että puhelu on odottamassa.

"HLR":ssä käynnissä oleva toimeksiantoprosesi generoi tilaajalta A tulevan kutsun seurauksena datatietueen 49, jolla on viite UP(HLR). Tässä datatietueessa on kent-30 tä, joka antaa tietoa B:stä, siitä onko B aktiivinen vai epäaktiivinen, kun taas toinen kenttä kertoo tilaajan B kaukohakunumeron, kolmas kenttä kertoo että tilaaja B on varattu tai vapaa, neljäs kenttä sisältää tietoa viitteen UP(A) osoitetta koskien, viides tietue sisältää tietoa 35 tietueen UP(B) osoitetta koskien, ja jäljelle jääviä kent- 109257 35 tiä ohjaavat ohjausprosessit ja ne kertovat muun muassa, onko tilaaja B pysäköity.

Kuvio 9 kuvaa datatietuetta 50, jolla on viite MI(AB) ja joka viittaa kokousolioon, joka liittyy A:n ja 5 B:n väliseen kokoukseen. Tämän tietueen generoi toimeksi-antoprosessi, joka käynnistyy kokoussolmussa 35 kokousti-lauksen tai -pyynnön saapuessa. Datatietue MI(AB) sisältää ensimmäisen kentän, jossa annetaan datatietueen UP(A) osoite, toisen kentän, joka sisältää viitteen datatietuee-10 seen UP(B), kolmannen kentän, jossa on ensimmäisen data-tietueen UP(A) kokousviite IA(A), ja lopuksi neljännen kentän, jossa on kokousviite IA(B) toiseen datatietueeseen UP(B). Nämä kaksi jälkimmäistä kokousviitettä IA(A) ja IA(B) valitsevat kokoussolmun 35 omista numerosarjoistaan.

15 Kuvio 10 kuvaa tilannetta, jossa yleinen puhelin verkko PSTN (Public Switched Telephone Network), jossa useat tuhannet tilaajat, kuvattu kaaviomaisesti vaakasuuntaisilla nuolilla aivan kuvion 10 oikeassa reunassa, soittavat samanaikaisesti resurssisolmuun 17, joka sisältää 20 palvelun 51, jolla kaikki soittavat tilaajat saavat kontaktin. Tämä palvelu voi esimerkiksi pitää sisällään kon-taktin saamisen television viihdeohjelman ohjelmajohta-: jaan. Resurssi 17 sisältää myös useita paikallisia käyttä- !*.. jiä, joiden yhteinen viite on 52. Kun keksinnön periaat- :‘. 25 teitä ei sovelleta, paikalliset käyttäjät 52 kohtaavat ·. ruuhkautuneita linjoja, kun tuhannet tilaajat soittavat resurssisolmussa 17 olevaan samaan numeroon samaan aikaan, ja koko puhelinverkko PSTN olisi epätasaisesti kuormitettu seurauksena erittäin voimakkaasta liikenteestä puhelinkes-30 kuksissa (ei esitetty), jotka sijaitsevat lähellä resurs-sisolmua. Kun sovelletaan keksinnöllisiä periaatteita, soittavat tilaajat saapuvat ensin vastaaviin palvelunti-lauskeskuksiinsa 12 ja ne pysköidään siellä. Kukin palve-,·, luntilauskeskus 12 yrittää ottaa yhteyden palveluntarjoa- ; ·' 35 jaan 16 merkinantoverkon kautta, joka on kuvattu kaavio- 109257 36 maisesti katkoviivanuolella 53. Palveluntarjoaja ei aloita kokouspisteen valintaa eikä luovuta IA-nuraeroita kokoukselle ennen kuin kontakti palveluntarjoajaan on saatu aikaan ja tarvittavat resurssit on varattu. Yhteyksien muo-5 dostaminen verkon kautta tapahtuu silloin vain tahdilla, jolla palveluntarjoaja voi tarjota palvelua. Jäljelle jäävät palvelunkäyttäjät pysäköidään lähelle niiden vastaavia palveluntilauskeskuksia. Puhelinverkossa PSTN sijaitsevat puhelinkeskukset eivät kuormitu tai ohjaudu epätasaisesti 10 ja resurssisolmussa sijaitseville paikallisille tilaajille 52 ei aiheudu haittaa palvelun 51 massaestosta. Kun palvelu on ylikuormittunut, monet käyttäjät odottavat vastaavissa palveluntilauskeskuksissa. Vaikka nämä tilaajat sulkevat puhelimen, tilaajien tekemät palvelutilaukset eivät 15 ole aiheuttaneet tarpeettomien kytkentöjen muodostamista verkossa.

a » »

Claims (16)

109257 37

1. Menetelmä ainakin yhden televerkon hyödyntämiseksi viestinnän aikaansaamiseksi neljän osallistujan vä-5 lille, nimittäin: (1) palvelunkäyttäjä (A), joka tilaa palvelun, jota osoitetaan kohdeosoitteella; (2) palveluntilauskeskus (12), joka kykenee tunnistamaan, että tulevan kutsun kohdeosoite liittyy palveluun; 10 (3) palveluntarjoajan (16, 17), joka huolehtii pal veluista ja joka tarjoaa niitä ja jonka palveluntilauskeskus valitsee; ja (4) palvelun vastaanottaja (A; C) tilatun palvelun vastaanottamiseksi; 15 mainitun menetelmän sisältäessä seuraavat vaiheet: - palvelunkäyttäjä (A) tilaa palvelun, ja - palvelutilaus ohjataan sopivaan palveluntilaus-keskukseen (12), johon tilaus saapuu tulevalla yhteydellä (1), tunnettu siitä, että 20. palveluntilauskeskus (12): (1) pysäköi (A):lta tulevan kutsun; ·;·,* (2) käynnistää toimeksiantoprosessin (14), joka luo : : : palveluntilausolion, joka antaa palvelutilaukselle tilaus- tunnisteen (AAI), joka liittää palvelutilauksen palvelun- 25 käyttäjään (A; X); (3) lähettää yksisuuntaisen hälytyksen, joka sisäl-tää tilauksen tunnisteen (AAI) ja joka lähetetään solmujen kautta, joista yksi solmu lopulta muodostaa palveluntarjoajan (16, 17), josta tilattu palvelu tullaan toimitta- 30 maan; - että valittu palveluntarjoaja (16, 17) luo mer-kinantoyhteyden (5) palveluntilausolioon asettaakseen pal-veluntilausolion kanssa ehdot kytkennän muodostamiseksi, jonka kautta tilattu palvelu tullaan toimittamaan, maini- • 35 tun palveluntarjoajan käyttäessä tilaustunnistetta (AAI) 109257 38 viitteenä mainitun merkinantoyhteyden yhteistoimintaa muodostettaessa , - että valittu palveluntarjoaja (16, 17) varaa resurssit (17), jotka vaaditaan tilatun palvelun tarjoami- 5 seksi; - että palveluntarjoaja (16, 17) ja palvelunkäyttäjä (A) päättävät tehtävistään aloittaa ja päättää mainittu kytkentä, jota käytettiin tilatun palvelun toimittamiseen, - että palveluntarjoaja (16, 17) tarjoaa tilatun 10 palvelun palvelun vastaanottajalle (A; C).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että palveluntarjoaja (16, 17) siirtää vastuun palvelun toimittamisesta aputarjoajalle (17).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, t u n-15 n e t t u siitä, että palvelun vastaanottaja (C) ja palvelunkäyttäjä (A) sijaitsevat maantieteellisesti eri paikoissa.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että palveluntarjoaja itse päättää ta- 20 van, jolla palvelu tullaan tarjoamaan.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, t u n-n e t t u siitä, että palveluntilauskeskukselle ja pal- : : : veluntarjoajalle annetaan vastaava osoitusinformaatio /·.. [IA(A), IA(B) ], jota vastaavat osapuolet käyttävät pyy- 25 täessään vastaavan viestintäyhteyden (8) muodostamista yhteiseen solmuun (16, 17, 18 tai 12), missä viestintäyh- » ,! teys palveluntarjoajalta yhteiseen solmuun ja viestintäyh teys palveluntilauskeskuksesta mainittuun solmuun kytketään yhteen. • ' 30 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että palveluntarjoaja valitsee yhteisen solmun.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että palveluntarjoaja (16, 17) siirtää 35 osoitusinformaationsa [IA(B)] aputarjoajalle (17) mainitun 109257 39 siirron yhteydessä; ja että aputarjoaja (17) aloittaa viestintäyhteyden (8) muodostamisen mainittuun yhteiseen solmuun.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, t u n-5 n e t t u siitä, että mainittu siirto saadaan aikaan palveluntarjoajan (16, 17) merkinannolla aputarjoajalle (17) valitun merkinantoverkon kautta, joka valitaan niistä televerkoista, jotka sekä palveluntarjoajalla että aputar-joajalla on yhteisesti käytettävissään.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että merkinantoyhteys (5) palvelunti-lauskeskuksen (12) ja palveluntarjoajan (16, 17) välillä saadaan aikaan valitun merkinantoverkon yli, joka on valittu niistä televerkoista, jotka sekä palveluntarjoajalla 15 (16, 17) että palveluntilauskeskuksella (12) on yhteisesti käytettävissään.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että palveluntilauskeskus (12) neuvottelee palvelunkäyttäjän (A) kanssa tulevan yhteyden 20 (1) kautta siitä, minkä televerkon yli haluttu palvelu tulee toimittaa, tämän televerkon ollessa valittu niistä, : jotka palvelunkäyttäjällä (A) ja palveluntarjoajalla (16, : 17) on yhteisesti käytettävissään. y. 11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, jossa 25 viestintä tulee saada aikaan toisaalta matkapuhelimien (33) muodosssa olevan palveluntarjoajan ja käyttäjän (A) ja toisaalta matkapuhelinkeskusten (MSCA, MSCB) muodossa ’ olevien palveluntilauskeskusten välillä, jonka vuoksi pal veluntarjoajan välittäjä sisältää kotipaikkarekisterin : 30 ("HLR"), joka sisältää datatietueita, jotka liittyvät yk- .sittäisiin ajoneuvopuhelimiin, menetelmän sisältäessä seu-raavat vaiheet: ,· ·, - palvelunkäyttäjä (A) suorittaa kutsun käyttämällä ajoneuvopuhelimen numeroa osoitteena kutsuttavalle matka-35 puhelimelle (33); 109257 40 - puhelu reititetään matkapuhelinkeskukseen (MSCA); - matkapuhelinkeskus (MSCA) signaloi kotipaikkare-kisteriä ("HLR") informoimaan tulevan puhelun rekisteriä ja kysymään kotipaikkarekisteriltä tietoa osoitetun matka- 5 puhelimen väliaikaista osoitetta koskien; - kytkentäreitin (45) muodostamisen käyttäjän ja matkapuhelimen (33) välille väliaikaisen osoitteen perusteella; ja - matkapuhelinta (33) hälytetään tulevasta puhelus- 10 ta, tunnettu siitä, että - puhelu pysäköidään matkapuhelinkeskukseen (MSCA) ja sille annetaan tilaustunniste (AAI); - kotipaikkarekisteri tallentaa tilaustunnisteen ja 15 informaation, jossa sanotaan, että puhelu on odottamassa datatietueessa, joka liittyy osoitettuun matkapuhelimeen (33), vastauksessa matkapuhelinkeskuksen (MSCA) suorittamaan tiedusteluun; - että vastauksena edellä mainittuun hälytykseen 20 matkapuhelin (33) kutsuu itseään antaen matkapuhelinnumeronsa osoitteena; ·;·/ - että matkapuhelimesta tuleva puhelu reititetään : tunnetulla tavalla matkapuhelinkeskukseen (MSCB), jota tämän jälkeen kutsutaan vierailijamatkapuhelinkeskukseksi, 25 joka palvelee aluetta, jolla matkapuhelinkeskus (33) si-jaitsee; , - että vierailijamatkapuhelinkeskus antaa merkin kotipaikkarekisterille ("HLR") tiedon kertomiseksi tule- , , vasta puhelusta ja informaation pyytämiseksi kotipaikkare- '· 30 kisteriltä koskien osoitetun matkapuhelimen väliaikaista * osoitetta; ja - että kotipaikkarekisteri ("HLR") vastauksena vii-meksi mainittuihin pyyntöihin aloittaa kytkentäreitin muodostamisen matkapuhelimesta (33) tulevan kutsun ja matka- ·’ 35 puhelinkeskukseen (MSCA) pysäköidyn puhelun välille käyt tämällä tilaustunnistetta (AAI). 109257 41

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kytkentäreitin muodostaminen saadaan aikaan: (a) käyttämällä kahta osoiteviitettä [IA(A),

5 IA(B)], jotka osoittavat yhteistä solmua (35) matkapuhe linverkossa; (b) signaloimalla ensimmäisen kokousviitteen [IA(A)] matkapuhelinkeskukseen (MSCA) käskien samalla matkapuhelinkeskusta (MSCA) pyytämään ensimmäisen lähtevän 10 yhteyden muodostamista, jolla tulee olla ensimmäinen ko-kousviite [IA(A)] kohteenaan, ja kytkemään ensimmäisen lähtevän yhteyden yhteen sen yhteyden kanssa, jolla kutsu palvelunkäyttäjältä (A) saapui; (c) signaloimaan toisen kokousviitteen [IA(B)] ja 15 tilaustunnisteen (AAI) vierailijamatkapuhelinkeskukselle [IA(B)] varustettuna käskyllä, että vierailijamatkapuhe-linkeskuksen (MSCB) tulee esin pyytää toisen lähtevän yhteyden muodostamista toisen kokousviitteen [IA(B)] ollessa sen kohteena, ja kytkemään toisen lähtevän yhteyden yhteen 20 sen yhteyden kanssa, jolla matkapuhelimelta (33) tuleva kutsu saapui; ja ·;; (d) kytkemään ensimmäinen ja toinen yhteys toisiin- : : : sa mainitussa yhteisessä solmussa.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, 25 tunnettu siitä, että kotipaikkarekisteri ("HLR") signaloi kokousviitteet vastaaville matkapuhelinkeskuk- , Sille (MSCA, MSCB).

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yhteinen kokoussolmu (35) 30 signaloi kokousviitteet vastaaville matkapuhelinkeskuksil le (MSCA, MSCB).

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että matkapuhelimelle (33) annetaan hälytys kaukohakuverkon (32) ja matkapuhelimen (33) 109257 42 kanssa yhteistoiminnassa olevan kaukohakulaitteen (34) kautta.

16. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että matkapuhelin (33) rekisteröi 5 itsensä matkapuhelinkeskukseen vain kun matkapuhelinta tulee käyttää, so. vastauksena tulevaan hälytykseen ja kun puhelimen omistaja haluaa ottaa lähtevän puhelun. 109257 43