FI107893B - Kuitukipsilevy ja menetelmä sen valmistamiseksi - Google Patents
Kuitukipsilevy ja menetelmä sen valmistamiseksi Download PDFInfo
- Publication number
- FI107893B FI107893B FI930778A FI930778A FI107893B FI 107893 B FI107893 B FI 107893B FI 930778 A FI930778 A FI 930778A FI 930778 A FI930778 A FI 930778A FI 107893 B FI107893 B FI 107893B
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- fibers
- gypsum
- water
- wet
- mixing
- Prior art date
Links
- 239000000835 fiber Substances 0.000 title claims abstract description 343
- 239000010440 gypsum Substances 0.000 title claims abstract description 208
- 229910052602 gypsum Inorganic materials 0.000 title claims abstract description 208
- 238000000034 method Methods 0.000 title claims abstract description 111
- 238000004519 manufacturing process Methods 0.000 title description 39
- XLYOFNOQVPJJNP-UHFFFAOYSA-N water Substances O XLYOFNOQVPJJNP-UHFFFAOYSA-N 0.000 claims abstract description 147
- 239000000203 mixture Substances 0.000 claims abstract description 94
- 238000002156 mixing Methods 0.000 claims abstract description 82
- 239000002250 absorbent Substances 0.000 claims abstract description 58
- 230000002745 absorbent Effects 0.000 claims abstract description 58
- 230000008569 process Effects 0.000 claims description 54
- 239000000123 paper Substances 0.000 claims description 52
- 239000000463 material Substances 0.000 claims description 39
- 235000008733 Citrus aurantifolia Nutrition 0.000 claims description 34
- 235000011941 Tilia x europaea Nutrition 0.000 claims description 34
- 239000004571 lime Substances 0.000 claims description 34
- 239000000654 additive Substances 0.000 claims description 32
- 239000011505 plaster Substances 0.000 claims description 31
- 238000007906 compression Methods 0.000 claims description 26
- 230000006835 compression Effects 0.000 claims description 26
- 238000009736 wetting Methods 0.000 claims description 26
- 238000007872 degassing Methods 0.000 claims description 24
- 239000002131 composite material Substances 0.000 claims description 22
- 239000002023 wood Substances 0.000 claims description 22
- 229920002472 Starch Polymers 0.000 claims description 21
- 239000008107 starch Substances 0.000 claims description 21
- 235000019698 starch Nutrition 0.000 claims description 21
- 239000000758 substrate Substances 0.000 claims description 20
- 238000000576 coating method Methods 0.000 claims description 15
- 230000000694 effects Effects 0.000 claims description 15
- 239000011248 coating agent Substances 0.000 claims description 14
- 238000001035 drying Methods 0.000 claims description 14
- 239000010893 paper waste Substances 0.000 claims description 13
- 239000002245 particle Substances 0.000 claims description 13
- 239000000843 powder Substances 0.000 claims description 13
- 230000000996 additive effect Effects 0.000 claims description 12
- 238000000227 grinding Methods 0.000 claims description 12
- 239000011094 fiberboard Substances 0.000 claims description 11
- 230000036571 hydration Effects 0.000 claims description 9
- 238000006703 hydration reaction Methods 0.000 claims description 9
- NTHWMYGWWRZVTN-UHFFFAOYSA-N sodium silicate Chemical compound [Na+].[Na+].[O-][Si]([O-])=O NTHWMYGWWRZVTN-UHFFFAOYSA-N 0.000 claims description 9
- 239000000126 substance Substances 0.000 claims description 9
- 239000007921 spray Substances 0.000 claims description 8
- 229920002522 Wood fibre Polymers 0.000 claims description 7
- 239000011230 binding agent Substances 0.000 claims description 7
- 239000002025 wood fiber Substances 0.000 claims description 7
- 235000019353 potassium silicate Nutrition 0.000 claims description 6
- 238000005507 spraying Methods 0.000 claims description 5
- 238000003892 spreading Methods 0.000 claims description 5
- 230000007480 spreading Effects 0.000 claims description 5
- 230000015572 biosynthetic process Effects 0.000 claims description 4
- 230000007423 decrease Effects 0.000 claims description 4
- 239000011152 fibreglass Substances 0.000 claims description 4
- 239000011236 particulate material Substances 0.000 claims description 4
- 239000007787 solid Substances 0.000 claims description 4
- 239000002699 waste material Substances 0.000 claims description 4
- 239000004115 Sodium Silicate Substances 0.000 claims description 3
- 239000000395 magnesium oxide Substances 0.000 claims description 3
- CPLXHLVBOLITMK-UHFFFAOYSA-N magnesium oxide Inorganic materials [Mg]=O CPLXHLVBOLITMK-UHFFFAOYSA-N 0.000 claims description 3
- AXZKOIWUVFPNLO-UHFFFAOYSA-N magnesium;oxygen(2-) Chemical compound [O-2].[Mg+2] AXZKOIWUVFPNLO-UHFFFAOYSA-N 0.000 claims description 3
- 229910052911 sodium silicate Inorganic materials 0.000 claims description 3
- 239000002253 acid Substances 0.000 claims description 2
- 230000008961 swelling Effects 0.000 claims description 2
- 239000003795 chemical substances by application Substances 0.000 claims 5
- 239000011324 bead Substances 0.000 claims 3
- OTYBMLCTZGSZBG-UHFFFAOYSA-L potassium sulfate Chemical compound [K+].[K+].[O-]S([O-])(=O)=O OTYBMLCTZGSZBG-UHFFFAOYSA-L 0.000 claims 2
- 229910052939 potassium sulfate Inorganic materials 0.000 claims 2
- 239000001120 potassium sulphate Substances 0.000 claims 2
- 235000011151 potassium sulphates Nutrition 0.000 claims 2
- 230000001902 propagating effect Effects 0.000 claims 2
- 229920000742 Cotton Polymers 0.000 claims 1
- UFHFLCQGNIYNRP-UHFFFAOYSA-N Hydrogen Chemical compound [H][H] UFHFLCQGNIYNRP-UHFFFAOYSA-N 0.000 claims 1
- 229910052739 hydrogen Inorganic materials 0.000 claims 1
- 239000001257 hydrogen Substances 0.000 claims 1
- 230000013011 mating Effects 0.000 claims 1
- 239000012258 stirred mixture Substances 0.000 claims 1
- 239000010875 treated wood Substances 0.000 claims 1
- 239000010410 layer Substances 0.000 description 71
- 239000010451 perlite Substances 0.000 description 27
- 235000019362 perlite Nutrition 0.000 description 27
- 239000012792 core layer Substances 0.000 description 18
- 239000011507 gypsum plaster Substances 0.000 description 18
- 239000002344 surface layer Substances 0.000 description 9
- 239000011426 gypsum mortar Substances 0.000 description 8
- 230000002829 reductive effect Effects 0.000 description 8
- 230000008901 benefit Effects 0.000 description 6
- 239000007788 liquid Substances 0.000 description 6
- 238000003825 pressing Methods 0.000 description 6
- QAOWNCQODCNURD-UHFFFAOYSA-N Sulfuric acid Chemical compound OS(O)(=O)=O QAOWNCQODCNURD-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 5
- 238000009825 accumulation Methods 0.000 description 5
- 238000009826 distribution Methods 0.000 description 5
- 239000000047 product Substances 0.000 description 5
- 229920005989 resin Polymers 0.000 description 5
- 239000011347 resin Substances 0.000 description 5
- 239000002002 slurry Substances 0.000 description 5
- 239000000243 solution Substances 0.000 description 5
- 238000012360 testing method Methods 0.000 description 5
- 238000005303 weighing Methods 0.000 description 5
- 230000001133 acceleration Effects 0.000 description 4
- 238000005452 bending Methods 0.000 description 4
- 238000004140 cleaning Methods 0.000 description 4
- 238000005520 cutting process Methods 0.000 description 4
- 239000004615 ingredient Substances 0.000 description 4
- 238000012546 transfer Methods 0.000 description 4
- 239000000853 adhesive Substances 0.000 description 3
- 230000001070 adhesive effect Effects 0.000 description 3
- 239000004566 building material Substances 0.000 description 3
- 239000007795 chemical reaction product Substances 0.000 description 3
- 238000003973 irrigation Methods 0.000 description 3
- 230000002262 irrigation Effects 0.000 description 3
- 230000000670 limiting effect Effects 0.000 description 3
- 230000033001 locomotion Effects 0.000 description 3
- 229910052751 metal Inorganic materials 0.000 description 3
- 239000002184 metal Substances 0.000 description 3
- 238000003801 milling Methods 0.000 description 3
- 238000012216 screening Methods 0.000 description 3
- 230000032258 transport Effects 0.000 description 3
- ZLMJMSJWJFRBEC-UHFFFAOYSA-N Potassium Chemical compound [K] ZLMJMSJWJFRBEC-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 2
- QAOWNCQODCNURD-UHFFFAOYSA-L Sulfate Chemical compound [O-]S([O-])(=O)=O QAOWNCQODCNURD-UHFFFAOYSA-L 0.000 description 2
- 238000010521 absorption reaction Methods 0.000 description 2
- 238000004220 aggregation Methods 0.000 description 2
- 230000002776 aggregation Effects 0.000 description 2
- 230000033228 biological regulation Effects 0.000 description 2
- 239000007844 bleaching agent Substances 0.000 description 2
- AXCZMVOFGPJBDE-UHFFFAOYSA-L calcium dihydroxide Chemical compound [OH-].[OH-].[Ca+2] AXCZMVOFGPJBDE-UHFFFAOYSA-L 0.000 description 2
- 239000000920 calcium hydroxide Substances 0.000 description 2
- 235000011116 calcium hydroxide Nutrition 0.000 description 2
- 229910001861 calcium hydroxide Inorganic materials 0.000 description 2
- 239000000969 carrier Substances 0.000 description 2
- 239000004568 cement Substances 0.000 description 2
- 238000007796 conventional method Methods 0.000 description 2
- 238000005265 energy consumption Methods 0.000 description 2
- 239000012467 final product Substances 0.000 description 2
- 239000010419 fine particle Substances 0.000 description 2
- 239000012530 fluid Substances 0.000 description 2
- 239000008240 homogeneous mixture Substances 0.000 description 2
- 230000036961 partial effect Effects 0.000 description 2
- 239000011591 potassium Substances 0.000 description 2
- 229910052700 potassium Inorganic materials 0.000 description 2
- 238000002360 preparation method Methods 0.000 description 2
- 230000035484 reaction time Effects 0.000 description 2
- 229910021653 sulphate ion Inorganic materials 0.000 description 2
- 238000004381 surface treatment Methods 0.000 description 2
- KXGFMDJXCMQABM-UHFFFAOYSA-N 2-methoxy-6-methylphenol Chemical compound [CH]OC1=CC=CC([CH])=C1O KXGFMDJXCMQABM-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 1
- 102100022117 Abnormal spindle-like microcephaly-associated protein Human genes 0.000 description 1
- 229910001369 Brass Inorganic materials 0.000 description 1
- 101000900939 Homo sapiens Abnormal spindle-like microcephaly-associated protein Proteins 0.000 description 1
- XUIMIQQOPSSXEZ-UHFFFAOYSA-N Silicon Chemical compound [Si] XUIMIQQOPSSXEZ-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 1
- 229910000831 Steel Inorganic materials 0.000 description 1
- XSQUKJJJFZCRTK-UHFFFAOYSA-N Urea Chemical compound NC(N)=O XSQUKJJJFZCRTK-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 1
- 229920001807 Urea-formaldehyde Polymers 0.000 description 1
- ZPCCSZFPOXBNDL-ZSTSFXQOSA-N [(4r,5s,6s,7r,9r,10r,11e,13e,16r)-6-[(2s,3r,4r,5s,6r)-5-[(2s,4r,5s,6s)-4,5-dihydroxy-4,6-dimethyloxan-2-yl]oxy-4-(dimethylamino)-3-hydroxy-6-methyloxan-2-yl]oxy-10-[(2r,5s,6r)-5-(dimethylamino)-6-methyloxan-2-yl]oxy-5-methoxy-9,16-dimethyl-2-oxo-7-(2-oxoe Chemical compound O([C@H]1/C=C/C=C/C[C@@H](C)OC(=O)C[C@H]([C@@H]([C@H]([C@@H](CC=O)C[C@H]1C)O[C@H]1[C@@H]([C@H]([C@H](O[C@@H]2O[C@@H](C)[C@H](O)[C@](C)(O)C2)[C@@H](C)O1)N(C)C)O)OC)OC(C)=O)[C@H]1CC[C@H](N(C)C)[C@@H](C)O1 ZPCCSZFPOXBNDL-ZSTSFXQOSA-N 0.000 description 1
- 150000007513 acids Chemical class 0.000 description 1
- 238000004026 adhesive bonding Methods 0.000 description 1
- 230000004931 aggregating effect Effects 0.000 description 1
- 239000000956 alloy Substances 0.000 description 1
- 229910045601 alloy Inorganic materials 0.000 description 1
- 150000008064 anhydrides Chemical class 0.000 description 1
- 239000007900 aqueous suspension Substances 0.000 description 1
- 230000004888 barrier function Effects 0.000 description 1
- 239000000440 bentonite Substances 0.000 description 1
- 229910000278 bentonite Inorganic materials 0.000 description 1
- SVPXDRXYRYOSEX-UHFFFAOYSA-N bentoquatam Chemical compound O.O=[Si]=O.O=[Al]O[Al]=O SVPXDRXYRYOSEX-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 1
- 239000010951 brass Substances 0.000 description 1
- 238000001354 calcination Methods 0.000 description 1
- OSGAYBCDTDRGGQ-UHFFFAOYSA-L calcium sulfate Chemical compound [Ca+2].[O-]S([O-])(=O)=O OSGAYBCDTDRGGQ-UHFFFAOYSA-L 0.000 description 1
- 239000004202 carbamide Substances 0.000 description 1
- 230000008859 change Effects 0.000 description 1
- 238000001311 chemical methods and process Methods 0.000 description 1
- 239000011093 chipboard Substances 0.000 description 1
- 239000011247 coating layer Substances 0.000 description 1
- 230000000295 complement effect Effects 0.000 description 1
- 238000011109 contamination Methods 0.000 description 1
- 238000010924 continuous production Methods 0.000 description 1
- 230000003247 decreasing effect Effects 0.000 description 1
- 239000006185 dispersion Substances 0.000 description 1
- 239000010791 domestic waste Substances 0.000 description 1
- 238000007580 dry-mixing Methods 0.000 description 1
- 229920006332 epoxy adhesive Polymers 0.000 description 1
- 238000002474 experimental method Methods 0.000 description 1
- 239000002657 fibrous material Substances 0.000 description 1
- 239000000945 filler Substances 0.000 description 1
- 238000011049 filling Methods 0.000 description 1
- 235000013312 flour Nutrition 0.000 description 1
- 239000011521 glass Substances 0.000 description 1
- 238000009499 grossing Methods 0.000 description 1
- 230000006872 improvement Effects 0.000 description 1
- 230000000977 initiatory effect Effects 0.000 description 1
- 238000002347 injection Methods 0.000 description 1
- 239000007924 injection Substances 0.000 description 1
- 229910052500 inorganic mineral Inorganic materials 0.000 description 1
- 238000009434 installation Methods 0.000 description 1
- 230000003993 interaction Effects 0.000 description 1
- 239000003562 lightweight material Substances 0.000 description 1
- 239000011707 mineral Substances 0.000 description 1
- 235000010755 mineral Nutrition 0.000 description 1
- 239000002557 mineral fiber Substances 0.000 description 1
- 238000009740 moulding (composite fabrication) Methods 0.000 description 1
- 230000007935 neutral effect Effects 0.000 description 1
- 238000012856 packing Methods 0.000 description 1
- 239000013618 particulate matter Substances 0.000 description 1
- 229920001568 phenolic resin Polymers 0.000 description 1
- 239000011120 plywood Substances 0.000 description 1
- 238000012545 processing Methods 0.000 description 1
- 238000004537 pulping Methods 0.000 description 1
- 239000008262 pumice Substances 0.000 description 1
- 239000010453 quartz Substances 0.000 description 1
- 230000003578 releasing effect Effects 0.000 description 1
- 238000007788 roughening Methods 0.000 description 1
- 229910052710 silicon Inorganic materials 0.000 description 1
- 239000010703 silicon Substances 0.000 description 1
- VYPSYNLAJGMNEJ-UHFFFAOYSA-N silicon dioxide Inorganic materials O=[Si]=O VYPSYNLAJGMNEJ-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 1
- 239000002356 single layer Substances 0.000 description 1
- 239000000779 smoke Substances 0.000 description 1
- 125000006850 spacer group Chemical group 0.000 description 1
- 230000003068 static effect Effects 0.000 description 1
- 239000010959 steel Substances 0.000 description 1
- 239000004575 stone Substances 0.000 description 1
- 238000003860 storage Methods 0.000 description 1
- 235000011149 sulphuric acid Nutrition 0.000 description 1
- 229920002803 thermoplastic polyurethane Polymers 0.000 description 1
- -1 thus:. however Substances 0.000 description 1
- 239000010455 vermiculite Substances 0.000 description 1
- 229910052902 vermiculite Inorganic materials 0.000 description 1
- 235000019354 vermiculite Nutrition 0.000 description 1
Classifications
-
- B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
- B32—LAYERED PRODUCTS
- B32B—LAYERED PRODUCTS, i.e. PRODUCTS BUILT-UP OF STRATA OF FLAT OR NON-FLAT, e.g. CELLULAR OR HONEYCOMB, FORM
- B32B13/00—Layered products comprising a a layer of water-setting substance, e.g. concrete, plaster, asbestos cement, or like builders' material
- B32B13/04—Layered products comprising a a layer of water-setting substance, e.g. concrete, plaster, asbestos cement, or like builders' material comprising such water setting substance as the main or only constituent of a layer, which is next to another layer of the same or of a different material
-
- B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
- B32—LAYERED PRODUCTS
- B32B—LAYERED PRODUCTS, i.e. PRODUCTS BUILT-UP OF STRATA OF FLAT OR NON-FLAT, e.g. CELLULAR OR HONEYCOMB, FORM
- B32B13/00—Layered products comprising a a layer of water-setting substance, e.g. concrete, plaster, asbestos cement, or like builders' material
- B32B13/02—Layered products comprising a a layer of water-setting substance, e.g. concrete, plaster, asbestos cement, or like builders' material with fibres or particles being present as additives in the layer
-
- B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
- B28—WORKING CEMENT, CLAY, OR STONE
- B28B—SHAPING CLAY OR OTHER CERAMIC COMPOSITIONS; SHAPING SLAG; SHAPING MIXTURES CONTAINING CEMENTITIOUS MATERIAL, e.g. PLASTER
- B28B1/00—Producing shaped prefabricated articles from the material
- B28B1/52—Producing shaped prefabricated articles from the material specially adapted for producing articles from mixtures containing fibres, e.g. asbestos cement
- B28B1/525—Producing shaped prefabricated articles from the material specially adapted for producing articles from mixtures containing fibres, e.g. asbestos cement containing organic fibres, e.g. wood fibres
-
- B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
- B28—WORKING CEMENT, CLAY, OR STONE
- B28B—SHAPING CLAY OR OTHER CERAMIC COMPOSITIONS; SHAPING SLAG; SHAPING MIXTURES CONTAINING CEMENTITIOUS MATERIAL, e.g. PLASTER
- B28B1/00—Producing shaped prefabricated articles from the material
- B28B1/52—Producing shaped prefabricated articles from the material specially adapted for producing articles from mixtures containing fibres, e.g. asbestos cement
- B28B1/526—Producing shaped prefabricated articles from the material specially adapted for producing articles from mixtures containing fibres, e.g. asbestos cement by delivering the materials on a conveyor of the endless-belt type
-
- B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
- B28—WORKING CEMENT, CLAY, OR STONE
- B28B—SHAPING CLAY OR OTHER CERAMIC COMPOSITIONS; SHAPING SLAG; SHAPING MIXTURES CONTAINING CEMENTITIOUS MATERIAL, e.g. PLASTER
- B28B17/00—Details of, or accessories for, apparatus for shaping the material; Auxiliary measures taken in connection with such shaping
- B28B17/02—Conditioning the material prior to shaping
- B28B17/023—Conditioning gypsum
-
- B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
- B28—WORKING CEMENT, CLAY, OR STONE
- B28B—SHAPING CLAY OR OTHER CERAMIC COMPOSITIONS; SHAPING SLAG; SHAPING MIXTURES CONTAINING CEMENTITIOUS MATERIAL, e.g. PLASTER
- B28B5/00—Producing shaped articles from the material in moulds or on moulding surfaces, carried or formed by, in or on conveyors irrespective of the manner of shaping
- B28B5/02—Producing shaped articles from the material in moulds or on moulding surfaces, carried or formed by, in or on conveyors irrespective of the manner of shaping on conveyors of the endless-belt or chain type
- B28B5/026—Producing shaped articles from the material in moulds or on moulding surfaces, carried or formed by, in or on conveyors irrespective of the manner of shaping on conveyors of the endless-belt or chain type the shaped articles being of indefinite length
- B28B5/027—Producing shaped articles from the material in moulds or on moulding surfaces, carried or formed by, in or on conveyors irrespective of the manner of shaping on conveyors of the endless-belt or chain type the shaped articles being of indefinite length the moulding surfaces being of the indefinite length type, e.g. belts, and being continuously fed
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C04—CEMENTS; CONCRETE; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES
- C04B—LIME, MAGNESIA; SLAG; CEMENTS; COMPOSITIONS THEREOF, e.g. MORTARS, CONCRETE OR LIKE BUILDING MATERIALS; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES; TREATMENT OF NATURAL STONE
- C04B28/00—Compositions of mortars, concrete or artificial stone, containing inorganic binders or the reaction product of an inorganic and an organic binder, e.g. polycarboxylate cements
- C04B28/14—Compositions of mortars, concrete or artificial stone, containing inorganic binders or the reaction product of an inorganic and an organic binder, e.g. polycarboxylate cements containing calcium sulfate cements
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C04—CEMENTS; CONCRETE; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES
- C04B—LIME, MAGNESIA; SLAG; CEMENTS; COMPOSITIONS THEREOF, e.g. MORTARS, CONCRETE OR LIKE BUILDING MATERIALS; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES; TREATMENT OF NATURAL STONE
- C04B40/00—Processes, in general, for influencing or modifying the properties of mortars, concrete or artificial stone compositions, e.g. their setting or hardening ability
- C04B40/0028—Aspects relating to the mixing step of the mortar preparation
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C04—CEMENTS; CONCRETE; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES
- C04B—LIME, MAGNESIA; SLAG; CEMENTS; COMPOSITIONS THEREOF, e.g. MORTARS, CONCRETE OR LIKE BUILDING MATERIALS; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES; TREATMENT OF NATURAL STONE
- C04B41/00—After-treatment of mortars, concrete, artificial stone or ceramics; Treatment of natural stone
- C04B41/45—Coating or impregnating, e.g. injection in masonry, partial coating of green or fired ceramics, organic coating compositions for adhering together two concrete elements
- C04B41/50—Coating or impregnating, e.g. injection in masonry, partial coating of green or fired ceramics, organic coating compositions for adhering together two concrete elements with inorganic materials
- C04B41/502—Water
-
- B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
- B32—LAYERED PRODUCTS
- B32B—LAYERED PRODUCTS, i.e. PRODUCTS BUILT-UP OF STRATA OF FLAT OR NON-FLAT, e.g. CELLULAR OR HONEYCOMB, FORM
- B32B2262/00—Composition or structural features of fibres which form a fibrous or filamentary layer or are present as additives
- B32B2262/10—Inorganic fibres
- B32B2262/101—Glass fibres
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C04—CEMENTS; CONCRETE; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES
- C04B—LIME, MAGNESIA; SLAG; CEMENTS; COMPOSITIONS THEREOF, e.g. MORTARS, CONCRETE OR LIKE BUILDING MATERIALS; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES; TREATMENT OF NATURAL STONE
- C04B2103/00—Function or property of ingredients for mortars, concrete or artificial stone
- C04B2103/10—Accelerators; Activators
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C04—CEMENTS; CONCRETE; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES
- C04B—LIME, MAGNESIA; SLAG; CEMENTS; COMPOSITIONS THEREOF, e.g. MORTARS, CONCRETE OR LIKE BUILDING MATERIALS; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES; TREATMENT OF NATURAL STONE
- C04B2111/00—Mortars, concrete or artificial stone or mixtures to prepare them, characterised by specific function, property or use
- C04B2111/00474—Uses not provided for elsewhere in C04B2111/00
- C04B2111/00612—Uses not provided for elsewhere in C04B2111/00 as one or more layers of a layered structure
- C04B2111/0062—Gypsum-paper board like materials
-
- Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
- Y02—TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
- Y02W—CLIMATE CHANGE MITIGATION TECHNOLOGIES RELATED TO WASTEWATER TREATMENT OR WASTE MANAGEMENT
- Y02W30/00—Technologies for solid waste management
- Y02W30/50—Reuse, recycling or recovery technologies
- Y02W30/91—Use of waste materials as fillers for mortars or concrete
Landscapes
- Engineering & Computer Science (AREA)
- Chemical & Material Sciences (AREA)
- Ceramic Engineering (AREA)
- Structural Engineering (AREA)
- Mechanical Engineering (AREA)
- Organic Chemistry (AREA)
- Materials Engineering (AREA)
- Manufacturing & Machinery (AREA)
- Inorganic Chemistry (AREA)
- Chemical Kinetics & Catalysis (AREA)
- Wood Science & Technology (AREA)
- Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
- Producing Shaped Articles From Materials (AREA)
- Press-Shaping Or Shaping Using Conveyers (AREA)
- Curing Cements, Concrete, And Artificial Stone (AREA)
- Preparation Of Clay, And Manufacture Of Mixtures Containing Clay Or Cement (AREA)
- Inorganic Fibers (AREA)
- Paper (AREA)
Description
107893
Kuitukipsilevy ja menetelmä sen valmistamiseksi
En fibergipsskiva och förfarande för dess tillverkning
Oheisen keksinnön kohteena ovat kuitukipsilevyt ("fiber gypsum board"; FGB) ja -komposiitit sekä menetelmä niiden valmistamiseksi rakennusmateriaalina käyttöä varten. Erityisemmin keksinnön kohteena on kuitukipsilevy sekä -komposiitit, joilla voi olla vaihtelevampi tiheys ja suurempi lujuus. Edelleen keksintö kohdistuu uusiin menetelmiin, järjestelmiin ja laitteistoihin FGB:n ja komposiittien valmistamiseksi. Erityisesti keksinnön kohteena on menetelmät ja järjestelmä kipsikuitulevyn valmistamiseksi kipsistä ja kuiduista vettä ja kiihdytintä käyttäen. Edelleen keksinnön kohteena on menetelmä komposiitti-levyn valmistamiseksi kipsistä ja kuiduista vettä ja kiihdytintä käyttäen.
Alalla tunnetaan hyvin, että tavanomainen kipsiseinälevy valmistetaan tyypillisesti kahden paperikerroksen väliin laitetusta kipsilaastilietteestä.
• · • · • · · ;·. Tässä tavanomaisessa menetelmässä märkää kipsilietettä kaade- • ·· taan kahden paperikerroksen väliin ja lietteen annetaan *... sitoutua tietyn ajanjakson ajan. Kipsiseinälevyjen tapauksessa • · *···" kaksi paperikerrosta pitävät lietteen sisällään ja saavat • · · I .* aikaan asennuksessa ja käytössä tarvittavan lujuuden. Seinä- ··· V · levy leikataan erilaisiksi pituuksiksi myöhemmän käsittelyn helpottamiseksi, minkä jälkeen ne kuivataan kuumennetuissa ·:*·: kuivureissa, kunnes levy on täysin kuiva.
• · « • · · • o
Levyn taivutuslujuus riippuu paperin vetomurtolujuudesta; kun • · · taas kipsi toimii "välikkeenä" ja saa aikaan tulenkestoa sekä • « *···* kosteutta imevät ja kosteutta vapauttavat ominaisuudet. Staat- • · • · * • · · • · t #· • · • · • · · 2 107893 tiset ominaisuudet ovat rajalliset ja pintakäsittely sekä saumantäytejärjestelmä määräytyvät paperin perusteella.
Alalla on yritetty saada aikaan menetelmä kipsikuitulevyn valmistamiseksi lieteprosessilla. Esimerkkeinä tällaisista mainittakoon esim. US-patentti 3,872,204, jossa erityisesti kipsi-anhydristä, kiihdyttimestä ja vedestä muodostetaan lietemäinen pasta, johon sitten lisätään kuituja, ja US-patentti 4,329,716, missä kuituja sekoitetaan kipsi- ja vesi-suspensioon. On myös olemassa esimerkkejä kuivista ja puoli-kuivista prosesseista, jotka on kuvattu esim. US-patentti-julkaisuissa 4 328 178, myönnetty nimellä Kossatz; sekä US-patentti julkaisussa 3 233 368, myönnetty nimellä Baehr et ai. US-patentissa 3 737 265, joka on myönnetty nimellä Schafer et ai. sekoitetaan esimerkiksi kipsiä ja kuituja kuivina, minkä jälkeen sekoitukseen lisätään vettä. Myös US-patentti 4,942,003 esittää kipsin ja kuitujen sekoittamista kuivina.
Tunnetun tekniikan mukaisiin menetelmiin, joissa kuitu- ja kipsilaastiseoksia kostutetaan, liittyy merkittäviä rajoituksia ja ongelmia. Kuitujen sekoittaminen veteen johtaa usein siihen, että toisiinsa tarttuneista märistä kuiduista muodostuu möykkyjä tai palloja. Tällaiset kasaantuneet kuidut eivät • · sekoitu hyvin kipsiin ja ne heikentävät merkittävällä tavalla tuloksena olevan levyn lujuutta ja johtavat epätasaisiin ja • karkeisiin pintoihin. Keksijän tietämyksen mukaan kuitujen, .·*·. esimerkiksi jätepaperikuitujen, kostuttaminen kuitujen kasaan- • · · ··,·, tumatta ja tämän jälkeen näiden kostutettujen kuitujen sekoit- » · ‘..I taminen kuitulaastiin ei ole toistaiseksi ollut kaupallisesti • · · * • · · • tyydyttävää. Esim. DE-hakemuksesta 36 20 154 ja US-patentista tunnetaan tällaisia menetelmiä, missä märkiä puulastuja' on • ’ yritetty käyttää hyväksi puolikuivan kipsiseoksen aikaansaami- • · · seksi. Palomääräykset edellyttävät kuitenkin usein, että kuitu-jen prosentuaalinen osuus lopullisessa levyssä on pieni.
MM
.···. Kuitenkin tämän osuuden pienentyessä kuituihin sisällytettävä • · kosteuspitoisuus kasvaa, mikä pahentaa kasaantumisilmiötä.
• · • · · • · • ·· • · • ·
• M
3 107893
Jotta esimerkiksi saataisiin aikaan lujuudeltaan asianmukainen levy, niin levyssä, jossa kuitujen prosentuaalinen osuus on 22 % lopullisesta levystä, 100 %:iin kuituja on sisällytettävä 150 paino-% vettä, mikäli kuitujen on tarkoitus sisältää kipsi -laastin sitomiseen tarvittava vesi. Näissä tunnetun tekniikan mukaisissa menetelmissä tällainen veden ja kuitujen välinen suuri suhde johtaa kasaantumiseen.
Tunnetaan myös menetelmiä muunlaisten rakennusmateriaalin valmistamiseksi. Näin ollen esim. US-patentti 1,608,562 kuvaa järjestelyä, jossa rakennusmateriaalin käytettäviä harkkoja valmistetaan siten, että sekoitetaan kuitumaista materiaalia ja sammutettua kalkka, johon on lisätään pieni määrä cementtiä ja rikkihappoa, minkä jälkeen tuote valetaan lopulliseen muotoonsa. Tällainen järjestely ei kuitenkaan mahdollista esim. levytuotteiden valmistusta.
Oheisen keksinnön tavoitteena on saada aikaan kuitukipsilevy, joka on kevyempi, lujempi ja tulenkestävä, ja jossa on tasainen pinta, joka ei edellytä hiontaa.
Keksinnön tavoitteena on lisäksi saada aikaan menetelmä kuitu-kipsilevyjen ja -komposiittien valmistamiseksi, joka on talou- • · . dellisempi ja laajakäyttöisempi kuin tavanomaiset prosessit.
• · • · • ·* i*.#> Edelleen, keksinnön tavoitteena on saada aikaan puolikuiva ♦ .··*. prosessi kipsikuitulevyn valmistamiseksi, jossa prosessissa • · • · · koko sitomisvesi tai osa sitomisvedestä sisällytetään kuitujen « · *..! kostutuksen avulla.
• · · *
Keksinnön tavoitteena on lisäksi saada aikaan prosessi, jolla * ' tuotettavassa kipsikuitulevyssä on joko vain yksi homogeeninen • · · ’ kerros tai useita homogeenisia kerroksia.
• · « • ♦ · · .···. Edelleen eräänä tavoitteena on saada aikaan prosessi ja järjes- • · telmä, joiden avulla kipsikuitulevy voidaan valmistaa käytettä- • · · • · · • · · • · » · · 4 107893 vissä olevista jätetuotteista kuten esilajitellusta jätepaperista, käytetystä sanomalehtipaperista, talouksista talteen-otetusta halvasta jätepaperista, massanvalmistuksen hylky-kuiduista, jätepuukuiduista, luonnon kipsistä, kemiallisesta kipsistä ja FGD-kipsistä ("fluid gas desulphurization" eli nestekaasun rikinpoisto).
Vielä eräänä tavoitteena on saada aikaan laitteisto ja valmistuslinja, joiden avulla voidaan valmistaa tehokkaasti ja taloudellisesti kipsikiiitulevyjä, joilla on erilaisia ennalta valittuja ominaisuuksia.
Keksinnön muut tavoitteet ja edut on osittain esitetty seuraa-vassa kuvauksessa, ja ne ovat osittain ilmeisiä tämän kuvauksen perusteella, tai ne voidaan todeta soveltamalla keksintö käytäntöön. Keksinnön tavoitteet ja edut voidaan todeta ja saavuttaa liitteenä olevissa patenttivaatimuksissa erityisesti korostettujen elementtien ja yhdistelmien avulla.
Keksinnön ohessa esitetyn ja laajasti selitetyn tarkoituksen mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi keksintö käsittää menetelmän kipsilevyn valmistamiseksi, joka menetelmä sisältää vaiheina ennalta määrätyn määrän kuituja, kuitujen toisiinsa adhesoitumista rajoittavan absorbentin sekä märkien, irrallis- • · ·1·., ten kuitujen seoksen muodostamiseksi käytetyn veden sekoitta- misen alustavassa sekoitusvaiheessa; lopullisessa sekoitusvai- .···. heessa märkiin kuituihin ennalta määrätyn määrän kuivaa kaisi- • · .1” noitua kipsiä sekoittamisen; tämän sekakoostumuksen levittämi- • · · 1 • · *..! sen matoksi, jonka koostumus on olennaisesti tasainen; maton • · · ’·1 ’ puristamisen kokoon sitoutuneista kuiduista ja kipsistä koostu van levyn muodostamiseksi; ja levyn kuivattamisen kipsin täy- # dellisen sitoutumisen jälkeen lopullisen tuotteen saamiseksi.
• · · • · M·
Erityisesti keksinnön mukainen ensimmäinsen suoritusmuodo 'V·· mukainen menetelmä tunnetaan siitä, että se käsittää vaiheet, • · joissa alustavassa sekoitusvaiheessa ennalta määrätty määrä • · • · · • · · • · · · • · • · • · · 5 107893 kuituja, kuitujen toisiinsa adhesioitumista rajoittavaa absorboimisainetta, sekä vettä sekoitetaan keskenään märkiä, irrallisia kuituja sisältävän seoksen saamiseksi. Lopullisessa sekoitusvaiheessa märkiin kuituihin sekoitetaan ennalta määrätty määrä kuivaa kalsinoitua kipsiä. Kiihdyttävää lisäainetta sisällytetään seoksen johonkin, kuitujen, absorboimis-aineen, veden ja kipsin seoksen komponenttiin kuitujen, absorboimisaineen, veden ja kipsin seoksessa olevan kipsin sitoutumisen nopeuttamiseksi. Lopuksi sekoitettu seos levitetään koostumukseltaan olennaisen yhdenmukaiseksi matoksi, matto puristetaan kokoon sidotuista kuiduista ja kipsistä koostuvan levyn muodostamiseksi, ja levy kuivataan lopullisen levyn aikaansaamiseksi.
Keksinnön erään vaihtoehtoisen suoritusmuodon mukainen menetelmä tunnetaan taas siitä, että se käsittää vaiheet, joissa ennalta määrätty määrä kuituja, absorboimisainetta, joka rajoittaa kuitujen tarttumista toisiinsa, sekä vettä sekoitetaan keskenään märkien, irrallisten kuitujen lähteen saamiseksi. Märkien irrallisten kuitujen lähteeseen sekoitetaan ennalta määrätty määrä kuivaa kalsinoitua kipsiä ensimmäisen koostumuksen saamiseksi. Kiihdyttävää lisäainetta sisällytetään seoksen johonkin kuitujen, absorboimisaineen, veden ja kipsin joukon komponenttiin kuiduista, absorboimisaineesta, • · |’·># vedestä ja kipsistä muodostetussa seoksessa läsnäolevan kipsin ;·. ^ sitoutumisen nopeuttamiseksi. Ensimmäinen sekakoostumus levite- ,···. tään ensimmäiseksi matoksi, jonka koostumus on olennaisesti • · yhdenmukainen. Lisäksi huokoista hiukkasmaista materiaalia, • · *..1 jolla on pieni tiheys, sekoitetaan veteen märkien, pieni- • · ’·’ 1 tiheyksisten hiukkasten lähteen muodostamiseksi, ja näihin märkiin, pienitiheyksisiin huokoisiin hiukkasiin sekoitetaan *:2· ennalta määrätty määrä kuivaa kipsiä toisen koostumuksen muo- • · · dostamiseksi. Tämä toinen koostumus kerrostetaan ensimmäisen kerrostetun maton päälle toisen kerroksen muodostamiseksi, * *11.^ jonka kerroksen koostumus on olennaisesti yhdenmukainen.
• · *11 Samaan menetelmään liittyen märkien irrallisten kuitujen • · • » · • · · • · · · • · • · 2 • · · 6 107893 varastoon sekoitetaan ennalta määrätty määrä kuivaa kalsinoitua kipsiä kolmannen koostumuksen saamiseksi, ja tämä kolmas koostumus kerrostetaan toisen kerroksen päälle kolmannen kerroksen muodostamiseksi, jonka kerroksen koostumus on olennaisesti yhdenmukainen. Näiden toimenpiteiden tuloksena oleva kerrostettu matto puristetaan kokoon levyn muodostamiseksi, ja levy kuivataan sellaisen lopullisen levyn saamiseksi, jolloin levyn tiheys on olennaisesti yhdenmukainen.
Kuidut voivat olla esimerkiksi kierrätyspaperikuituja tai massanvalmistuksen hylkykuituja, puukuituja tai niiden seoksia sellaisten eri mineraalikuitujen kanssa, jotka voivat toimia veden kantajina. Edullisessa suoritusmuodossa imukykyinen aine on jauhemaista sammuttamatonta kalkkia. Edullisessa suoritusmuodossa yhtä tai useampaa pystysekoitinta käytetään kuitujen sekoittamiseksi kuivaan kalsinoituun kipsiin tai kuivaan kalsi-noituun kipsiin ja lisäaineisiin, minkä jälkeen tuloksena saatu homogeeninen seos laitetaan kuljetushihnalle tai muulle samanlaiselle pinnalle liikkuvan maton muodostamiseksi. Lisäaineita voidaan käyttää levyn lujittamiseksi, sitoutumis- ja hydrataatioprosessien nopeuttamiseksi tai muiden toivottujen ominaisuuksien aikaansaamiseksi. Nämä lisäaineet voidaan annostella muihin aineosiin ruuvisekoittimien, tappihammas-pyörästöjen, nestesuuttimien tai muiden samankaltaisten, eri • · kohdissa pitkin tuotantolinjaa sijaitsevien välineiden avulla, ;·. jolloin päästään parantuneeseen säätöön.
• · · ♦ ·· * · • · .1*1 Keksinnön tavoitteiden saavuttamiseksi ja keksinnön tarkoi- • · · tusta vastaavalla tavalla, kuten ohessa on selitetty ja • · · *·* * laajasti kuvattu, keksinnössä saadaan aikaan lisäksi menetelmä kuitukipsilevyn valmistamiseksi, jonka menetelmän käsittämissä *;’** vaiheissa ensin alustavassa sekoitusvaiheessa kulloinkin ' : ennalta määrätty määrä kuituja sekä vettä sekoitetaan *;. keskenään märkiä, irrallisia kuituja sisältävän seoksen saarni- *".’. seksi; sitten sekoitusvaiheessa näihin märkiin kuituihin • ♦ sekoitetaan ennalta määrätty määrä kuivaa kalsinoitua kipsiä; • ♦ · » ·· • ♦ ·«· • ♦ • ♦ 7 107893 kiihdytintä sekoitetaan ennakolta yhteen, kuivan kalsinoidun kipsin, kuitujen ja veden joukosta valittuun komponenttiin; tämä sekakoostumus levitetään nopeasti matoksi; kaasut poistetaan matosta välittömästi ensimmäisessä kokoonpuristus-vaiheessa; tuloksena saatuun mattoon lisätään ennalta määrätty määrä vettä; minkä jälkeen matto puristetaan välittömästi kokoon sitoutuneista kuiduista ja kipsistä koostuvan levyn muodostamiseksi .
Tässä menetelmässä alustavassa sekoitusvaiheessa kuituihin lisätään sellainen vesimäärä, joka on pienempi kuin se vesimäärä, joka tarvitaan kipsin hydratoimiseksi optimaaliseen lujuuteen, jolloin kuitujen kasaantumistaipumus saadaan mahdollisimman vähäiseksi. Kuituihin lisätään edullisesti imu-kykyistä ainetta ennen niiden sekoittamista veteen tai samalla kun ne sekoitetaan veteen. Se vesimäärä, joka tarvitaan kipsin hydratoimiseksi optimaaliseen lujuuteen, lisätään levyyn sen jälkeen, kun märkien kuitujen seos ja kipsi on sekoitettu toisiinsa. Tämä vaihe toteutetaan edullisesti seosmaton kaasun-poiston kanssa samanaikaisesti tai sen jälkeen. Tämän jälkeen lisätty vesi imetään märkien kuitujen ja kipsin seokseen, josta on poistettu kaasut, ja sen annetaan jakaantua suureen osaan levyä tai kaikkialle levyyn. Tämä lisätty vesi voi ·.*. sisältää kiihdytintä, jonka ansiosta levy sitoutuu erittäin ··, lyhyessä ajassa. Tuloksena saadussa levyssä kuidut ja kipsi ovat jakaantuneet erinomaisesti ja levy on erittäin luja.
• · · ··« • · *···* Keksintö käsittää myös järjestelmät ja laitteistot menetelmien • · · • ·* toteuttamiseksi sekä edellä mainituilla menetelmillä tai • · · V* näiden menetelmien yhdistelmällä valmistetut kipsilevyt.
Niinpä keksintö käsittää sitoutuneista kuiduista ja kipsistä ·:**: valmistetun kipsilevyn, jonka ulkopinnalla ei ole paperi- '·'**: päällystettä. Keksintö käsittää myös monikerroksiset kipsi- • « · levyt, esimerkiksi levyn, jossa on kevyt sisäkerros.
• · · * ··· • · *···* On selvää, että tämä edellä esitetty yleinen kuvaus sekä • · • · · • · · • · • · · « · • · • · · 8 107893 seuraava yksityiskohtainen kuvaus ovat ainoastaan esimerkinomaisia ja selittäviä, eivätkä ne ole patenttivaatimuksissa määriteltyä keksintöä millään tavalla rajoittavia.
Liitteenä olevat piirustukset, jotka ovat osa kuvausta, havainnollistavat keksinnön useita suoritusmuotoja ja ne selittävät yhdessä kuvauksen kanssa keksinnön periaatteita. Näin ollen
Kuvio IA on käyrä, joka esittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti tehdyn levyn taivutuslujuuden riippuvuutta levyseokseen lisätyn absorboimisaineen määrästä,
Kuvio IB on käyrä, joka esittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti tehdyn levyn taivutuslujuuden riippuvuutta alustavaan kuitujen kastelemiseen käytetyn veden määrästä,
Kuvio 1C esittää kaavamaisesti oheisen keksinnön mukaisen menetelmän erään suoritusmuodon tiettyjä vaiheita,
Kuvio ID esittää kaavamaisesti oheisen keksinnön mukaisen menetelmän erään toisen suoritusmuodon vaiheita, .*·*· Kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen tuotantolinjan paperin • · ;·. valmistusainetta, • · · • · • · • · ·
Kuvio 2 esittää oheisen keksinnön mukaisen tuotantolinjan • · kipsilaastin valmistusainetta, • · · • · • · • · · • · · *·* * Kuvio 3 esittää oheisen keksinnön mukaisen tuotantolinjan kiinteän lisäaineen ja tärkkelyksen jakelualuetta, • · ·]**: Kuvio 4 esittää oheisen keksinnön mukaisen tuotantolinjan \·" ydinkerrosmateriaalin valmistusaluetta, φ MM • · Φ • ♦ *”* Kuvio 4A esittää keksinnön mukaista kipsilaastin jakelu- φ · φ φ · • φ φ φ · # · · Φ · • # φ φ # 9 107893 säiliötä,
Kuvio 5 esittää keksinnön mukaisen tuotantolinjan märkien kuitujen ja pintakerroksen valmistusaluetta,
Kuvio 6 esittää keksinnön mukaisesti valmistetun tuotanto linjan muodostusasemaa,
Kuvio 7 esittää keksinnön mukaisesti valmistetun tuotanto linjan puristusaluetta,
Kuvio 8 esittää keksinnön mukaisesti valmistetun tuotanto linjan leikkaus- ja kuivauskäsittelyaluetta,
Kuvio 9 esittää keksinnön mukaisesti valmistetun tuotanto linjan kuivausaluetta,
Kuvio 10 esittää keksinnön mukaisesti valmistetun tuotantolinjan lopullista tuotantoaluetta,
Kuvio 11 esittää keksinnön mukaisesti valmistetun kuitukipsi-levyn poikkileikkausta, ·.1. Kuvio 12 esittää keksinnön mukaisesti tehdyn komposiittilevyn • · · • · • poikkileikkausta, i «· ·· • 2 • · · "... Kuvio 13 esittää sellaisen keksinnön mukaisesti tehdyn kuitu- • · *···1 kipsilevyn poikkileikkausta, johon on painettu koris- • · · 5 ·2 teellinen pintakuviointi, ··» • · « • · ·
Kuvio 14 esittää sivultapäin katsoen ja kuviot 14A ja 14B esit- *:1·: tävät kaavamaisesti osittaisina leikkauskuvina tur- '·3: piinimyllyä kuitujen hajottamiseksi ja kastelemiseksi • · · *. keksinnön mukaisesti, • # « ·»·1 • · · • · '···1 Kuvio 15 esittää kaavamaisesti sivultapäin katsoen keksinnön ♦ · • · · • ·· • · ·· • · 2 • · 3 10 107893 mukaista sekoitusasemaa,
Kuviot 16A, 16A-1 ja 16A-2 esittävät sivukuvantoina pysty- sekoittajaa sekä sekoitus- ja puhdistuskiekkojen rakennetta,
Kuviot 16B ja 16C esittävät osittaisina leikkauskuvina kuvion 16A mukaista pystysekoittajaa edestä- ja päältäpäin katsoen,
Kuvio 17 esittää keksinnön mukaisesti valmistetun kuitukipsi-levyn ja puukomposiittilevyn poikkileikkausta,
Kuvio 18 esittää mukaisesti valmistetun kipsilevyn ja puu-substraattilevyn toisen suoritusmuodon poikkileikkausta,
Kuvio 19 esittää keksinnön mukaisen kuitukipsilevyn ja puu-substraattilevyn kolmannen suoritusmuodon poikkileikkausta, levyn sisältäessä keksinnön mukaisesti valmistetun koristepäällysteen, ja
Kuvio 2 0 esittää keksinnön neljännen suoritusmuodon poikkileik- ·,·, kausta, tämän suoritusmuodon sisältäessä substraat- • · · .1 * tiin sidotun välikuitukipsikerroksen sekä ulkopin- • · · *, nalla olevan toisen kuitukipsikerroksen.
* · * * · « · · * · *···* Ensin kuvataan keksinnön yleiset piirteet ja periaatteet ja • · · i '.· sitten kuvataan yksityiskohtaisesti sen tuotantolinjan edulli- • ·· V · nen suoritusmuoto, jolla tuotantolinjalle voidaan toteuttaa keksinnön mukaiset menetelmät ja valmistaa keksinnön mukaisia ·;··· kuitukipsilevyj ä. Aina tarpeen niin vaatiessa kuvauksessa .·**. viitataan piirustuksiin, joissa samat viitenumerot tarkoit- ·« · •t tavat mahdollisuuksien mukaan samanlaisia osia.
• · · MM • · ·
Keksinnön kohteena ovat menetelmä ja järjestelmä kipsistä ja • · • » * • ♦♦ • · 1 • ♦ • · ··· 11 107893 kuiduista tehtyjen levyjen valmistamiseksi, erityisesti siten, että kuivan kalsinoidun kipsin sitoutumisvesi sisällytetään osittain tai kokonaan kuituja kostuttamalla. Edullisessa suoritusmuodossa veden kantajana käytetään paperikuituja, vaikka keksintö kattaa myös muiden kuitujen kuten puukuitujen käytön. Edullisessa kolmikerroksisessa levyssä veden kantajina käytetään myös pienitiheyksisiä huokoisia hiukkasia.
Kuitujen kostuttaminen keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaisesti toteutetaan lisäämällä kuituihin absorbointiaineita, jotka estävät kuitujen kasaantumisen suurella kuitujen kosteuspitoisuudella. Nämä absorbointiaineet vähentävät myös edullisesti puristetun, muttei vielä kuivan, esimuodosteen takaisin-paisumista pehmentämällä kuituja. Näiden absorbointiaineiden käyttö suurentaa myös merkittävästi viimeistellyn levyn lujuutta .
Edullisessa suoritusmuodossa sitoutumisvesi sisällytetään vain osittain kuituja kostuttamalla ja jälkikostutusvaihe toteutetaan sen jälkeen, kun lopullinen märkä kuitu ja kuiva kalsi-noitu kipsi on sekoitettu keskenään, ja juuri ennen tuloksena olevan esimuodosteen kokoonpuristamista.
·,·, Kosteat kuidut sekoitetaan edullisesti kuivaan kalsinoituun • ♦ · kipsiin suunnilleen samaan aikaan, jolloin kuiva kalsinoitu » ·· *, kipsi ja kosteat kuidut siirretään muodostushihnalle. Koska • · *t<> tuloksena oleva seos voidaan puristaa välittömästi, niin tässä « · *···* menetelmässä päästään kuivan kalsinoidun kipsin mahdollisimman : *.* suureen kiihdyttämiseen lisäämällä kiihdyttäviä aineita «·· V · kuivaan kalsinoituun kipsiin, veteen, kuituihin ja/tai absorbointiaineeseen. Erittäin nopeaan sitoutumiseen voidaan ····; päästä lisäämällä erittäin nopeasti reagoivaa kiihdytintä '.'**· veden kanssa jälkikostutusvaiheessa. Kuivan kalsinoidun kipsin ·, sitoutuminen ja suurin osa hydrataatiosta tapahtuvat olennai- ··♦ •••j sesti muutamassa minuutissa sillä aikaa, kun mattoa puriste- • · *···* taan kokoon suhteellisen lyhyellä puristimella jatkuvassa • · ♦ · « • ·· • ♦ « «« ♦ * • · ·· · 12 107893 puristustoimenpiteessä. Niinpä tuloksena oleva prosessi vähentää levyn takaisinpaisumista. Täten on mahdollista saada tasapintaisia levyjä, joiden paksuustoleranssit ovat rajallisia ilman ylimääräistä hiontaa, ja jotka ovat lujia.
Edullisessa suoritusmuodoissa kuidut muodostetaan ja kastellaan kiertomyllyissä. Eräässä esimerkissä säännösteltyjä määriä absorbointlaineita lisätään kuitumyllyihin yhtäaikaa kuivan (ympäristön kosteus korkeintaan 8 %) hajotetun jätepaperin mitatun syöttömäärän kanssa. Kuivat kuidut kostutetaan myllyissä ilmavirrassa jauhamisen aikana tai kohta sen jälkeen. Tähän päästään ruiskuttamalla vettä siipihollanteriin tai turpiini-myllyihin niiden toiminnan aikana.
Esillä olevalla keksinnöllä kipsikuitulevyjä voidaan valmistaa monista erilaisista kuiduista. Prosessissa voidaan käyttää esimerkiksi märkäprosessista saatuja jätepaperikuituja, joista on poistettu vesi mekaanisesti, paperimassatuotannon hylkykuituja tai kuumahierrettyjä puukuituja. Tämäntyyppiset materiaalit edellyttävät kuitukasaantumien hajottamista sekä mahdollisesti vielä lisäkostuttamista ja lisäjauhamista. Tämä hajotus ja kostutus tehdään erikoismyllyissä, joiden toiminnan periaatteena on ilmapyörteisiin perustuva hajotus. Nämä myllyt tunnetaan turpiinimyllyinä ("turbo mills"), ja niiden käyttö kuva- .. taan täydellisemmin jäljempänä.
• · • · · • · • · • · • ** Edullisessa suoritusmuodossa, riippuen levyn toivotusta • · : '1 muodosta, säännösteltyjä määriä kostutettuja kuituja ja kuivaa • · · kalsinoitua kipsiä annostellaan kerroksittain esimuodostus- • · · j hihnalle. Sitten nämä kerrokset sekoitetaan pystysuuntaisesta :1·1: ja siirretään samanaikaisesti muodostushihnalle, jolle kerrostetaan kuivan kalsinoidun kipsin ja kuitujen seoksesta muodostuva matto. Lisäksi kuivia lisäaineita voidaan lisätä • · kuivaan kalsinoituun kipsiin tai absorbointlaineeseen. Kosteat Ί1 lisäaineet, liukoiset tai nestemäiset, voidaan lisätä veteen tai kostutettuihin kuituihin, tai ne voidaan ruiskuttaa maton • · · • · • · ·»· • · • · · • 1 · • · · · • · • · • · 9 13 107893 päälle .
Tuloksena oleva, märistä kuiduista ja kipsistä koostuva matto muodostetaan kuljetushihnalle, minkä jälkeen siitä poistetaan kaasut ja se puristetaan kokoon. Kaasunpoisto tapahtuu maton muodostamisen jälkeen, edullisesti vastakkaisten kuljetin-hihnojen avulla, jotka ovat edullisesti ilmaa läpäiseviä hihnoja. Kun mattoa aletaan puristaa kokoon ilmaa läpäisevien, toisiaan vähitellen lähestyvien hihnojen välissä, niin kaasu puristuu ulos koko seoksesta.
Tämän jälkeen mattoa, josta on poistettu kaasut, puristetaan kokoon jatkuvalla puristimella, johon matto joutuu ennen sitoutumisen alkamista. Tämä puristin sisältää kokoonpuristus-aseman (tarvittavan puristusvoiman aikaansaamiseksi) sekä kalibrointiaseman (joka kompensoi takaisinpaisumispaineen -kimmoisen palautusvoiman). Kokoonpuristusasemassa esimuodos-teet voidaan puristaa toivottua paksuutta ohuemmiksi, jotta takaisinpaisuminen saataisiin mahdollisimman pieneksi. Paine-herkkiä lisäaineita käytettäessä on myös mahdollista, että puristimesta poistuva märkä levy on puristettu kiinteiden esteiden avulla vain toivottuun lopulliseen paksuuteen. Kiihdytystä voidaan säätää siten, että sitoutuminen tapahtuu suureksi osaksi puristimessa. Niinpä kokoonpuristusasemasta poistuva . . matto on sitoutunut olennaisesti siten, että kalibrointi- • · • · · * asemassa tarvitaan vain hyvin pieni voima maton paksuuden pitä- • · • ** miseksi toivottussa arvossa.
• · » · • ·» • · · ·...· Tämän jälkeen lopullinen sitoutuminen, erityisesti hydrataa- • · · • V tio, voidaan toteuttaa kuljetushihnalla tai pinoavan syöttö- laitteen 3180 erillisissä levyosastoissa. Pinoavat syöttölaitteet mahtuvat edullisesti kuivuriin 3181. Koska tässä menetel- I...Z mässä kuivan kalsinoidun kipsin sitoutumisen maksimaalinen • · .···. kiihdyttäminen on mahdollista, niin puristimista sekä kuivu- *!* riin johtavista kuljetusvälineistä aiheutuvat laitteistokustan- nukset saadaan minimoiduiksi. Lisäksi sitoutumisvettä voidaan « · · • * • ♦ »f» « • ♦ • · · • ♦ · • · « · · • · « · • · · 14 107893 lisätä säännösteltyinä määrinä kahdessa tai useammassa erillisessä vaiheessa, minkä ansiosta mahdollisimman pieniä vapaan veden määriä on kuivattava, mikä vähentää energian kulutusta sekä laitteistokustannuksia.
Keksinnössä kuitujen kasaantumisongelma ratkaistaan lisäämällä kuituihin absorbointlaineita. Näiden absorbointiaineiden tehtävänä on rajoittaa kuitujen adheesiota toisiinsa. Edullisesti nämä absorbointiaineet absorboivat veden ja estävät kuitujen adhesioitumisen toinen toisiinsa. Mahdollisia absorbointi-aineita ovat hienojakoisiksi jauhetut materiaalit kuten raaka-kipsi (joka samalla kiihdyttää kipsin sitoutumista), vaalennus-aine, bentoniitti, magnesiumoksidi (MgO), sementti ja kalkki [CaO tai Ca(OH)2]· Näitä absorbointiaineita käyttämällä jopa 250 % kosteutta voidaan lisätä 100 %:iin kuivia kuituja. Tämä kosteusmäärä vaihtelee kuitenkin suuresti sen mukaan, minkä tyyppisiä kuituja ja absorbointiaineita käytetään.
Edullisessa suoritusmuodossa käytetään paperikuituja. Parhaimpiin tuloksiin on todettu päästävän kalkilla, erityisesti CaO:lla, jota on poltettu heikosti (ja jolla on hyvin nopea reaktioaika Ca(OH)2:ksi muuntumisen aikana) ja joka lisätään kuivan paperin jauhamisen aikana. CaO:n eräs etu on jo hienojakoisten hiukkasten halkeaminen vielä suuremmaksi luku- . määräksi hienojakoisia hiukkasia sen joutuessa kosketukseen • · · * paperin normaalin kosteuden kanssa. Tämä johtaa kuitupinnan • · ·" ** vieläkin parempaan olennaiseen sulkeutumiseen (jolloin myllyn • · • 1 2 3’ energiankulutus pienenee "kuivumisen" ansiosta, joka johtuu • · · siitä, että CaO absorboi kuiduissa olevaa vettä. CaO on • · · • V lisäksi halvempaa kuin Ca(OH)2). Kalkin voimakas alkalisuus : johtaa myös kuitujen pehmenemiseen samankaltaisesti kuin puun kemiallisessa (alkalisessa) hierrossa massanvalmistuksen aikana, mikä lisäkehitystavoitteena vähentää takaisinpaisu-.·♦·. mistä puristamisen aikana sekä puristetun muttei vielä kuivu- *·1 neen levyn takaisinpaisumista. Tämän ja pehmenemisen seurauk- sena levyn lujuus kasvaa jopa 90 % tiheyden pysyessä samana.
··♦ • ♦ * · • · « ♦ • 1 ♦ • ♦♦ 2 • ♦ 3 • · • « • · 15 107893
Lisäaineiden määrät, jotka tarvitaan kuitujen kasaantumisen välttämiseksi, vaihtelevat kuitutyypin ja kosteusasteen mukaan. Paperikuiduista tehtyjen levyjen tapauksessa kuituihin lisätyn kalkin määrä on edullisesti ja yleensä alueella 2...20 %.
Mahdollista on myös se, että lisätään absorbointlaineiden ja kemikaalien tai erilaisten absorbointlaineiden seosta, joka sisältää esimerkiksi 3 % kalkkia, 3 % valkaisuainetta ja 3 % raakakipsijauhetta. Sen sijaan, että käytetään 3 % raakakipsi-jauhetta, seoksessa voidaan käyttää 4 % sahausasemassa kuivista levyistä saatua, hienoksi jauhettua jätettä. Tällä yhdistelmällä voidaan päästä voimakkaasti rajoittuneeseen kasaantumisilmiöön sekä lujuuden voimakkaaseen paranemiseen. Tällä tavalla, raakakipsijauheen kiihdyttävän vaikutuksen seurauksena, voidaan myös kompensoida tiettyjen jätepapereiden viivästyttäviä, suuren kalkkimäärän lisäyksestä johtuvia vaikutuksia .
Kuvio IA esittää paperikuitukipsilevyn taivutuslujuuden riippuvuutta siitä, mikä on kalkin prosentuaalinen osuus kuivista paperikuiduista. Kuten tästä kuviosta nähdään, imukykyisenä aineena toimivan kalkin alustava lisäys (aina noin 4 %:iin) johti levyn lujuuden nopeaan kohoamiseen. Tämän jälkeen levyn . . lujuus pieneni vähitellen melko vakiona pysyvälle alemmalle • · • · · #1 1 lujuustasolle kalkin osuuden ollessa 30 % kuiduista. Niiden • · • “ testien ja kokeiden, jotka johtivat kuvion IA käyrään, perus- : '1 teella pääteltiin, että paperikuituihin lisätyn kalkin määrän • · · ·...· tulisi olla alueella 2...10 %, edullisemmin 2...6 %. Ilmeistä • · · J on myös se, että levyn lujuutta voidaan muuttaa toivottaessa muuttamalla kalkin ja kuitujen välistä suhdetta.
•
Kokeiden ja testien avulla hakijat ovat todenneet, että kuitu-.···. jen alustavassa kasteluvaiheessa kuituihin lisätyn vesimäärän *!’ suhde vaikuttaa lopullisen kuitukipsilevyn lujuuteen. Kuvion IB käyrä esittää tätä suhdetta. Kuten tältä käyrältä nähdään, • 1 · • » • · • · · • · • · · • · · « · · · « · • · ♦ ·· 16 107893 jos kuituihin lisätty vesimäärä on suurempi kuin 80 %, levyn lujuus alkaa heiketä. Vesimäärän ollessa noin 100 % lujuuden heikkeneminen voimistuu. Vaikka nämä tulokset onkin saatu erityisesti kuivasta jauhetusta paperikuidusta valmistetuilla levyillä, niin kuitenkin oletetaan, että muulla tavalla käsitellyistä kuiduista valmistetut levyt käyttäytyvät samalla tavalla. Näistä tuloksista nähdään, että lujinta levyä toivottaessa veden osuus kuiduista pidetään edullisesti pienempänä kuin 100 %, edullisimmin pienempänä kuin 80 %.
Tietyntyyppisen kipsikuitulevyn (erityisesti 25 % tai vähemmän kuitua sisältävien levyjen) tapauksessa mahdollisimman lujan levyn saamiseksi menetelmän edullisessa suoritusmuodossa käytetään ylimääräistä kasteluvaihetta. Kuten jäljempänä yksityiskohtaisemmin esitetään, vettä lisätään, esimerkiksi ruiskuttamalla putoavaan materiaaliin muodostushihnalle siirron aikana, muodostushihnalle alapintaa varten ja kuitukipsimaton päälle, tai erillisten kerrosten väliin ennen kaasunpoistoa märkien kuitujen sekoittamisen jälkeen, tai ruiskuttamalla kuitukipsimaton päälle märkien kuitujen sekoittamisen jälkeen ja edullisesti sen jälkeen, kun kaasut on poistettu märistä kuiduista ja kuivasta kalsinoidusta kipsistä muodostetusta matosta. Koska märkien kuitujen ja kuivan kalsinoidun kipsin seos on jo märkää, niin levy vastaanottaa helposti esimerkiksi levyn päälle ruiskuttamalla lisätyn veden, joka siirtyy levyyn. Levyyn • · *·'·1 lisätään riittävä määrä vettä levyn hydratoimiseksi levyn opti- • · : “ maaliseen lujuuteen ja sen takaamiseksi, että kipsi ottaa • 1·· vastaan riittävän määrän vettä hydratoituakseen täydellisesti.
Jos vettä ruiskutetaan levyn päälle, niin sitä ruiskutetaan edullisesti kummallekin puolelle. Yleisesti, kuituihin ja • 1 kuitukipsimattoon lisätyn veden kokonaismäärä, joka on käytettävissä kuivan kalsinoidun kipsin sitoutumiseen, on alueella >>>; 35...50 paino-% levyn sisältämän kalsinoidun kipsin määrästä.
• · ... Itse vesimäärä, joka on lisätty kuituihin ja kuituihin ja esi- •y1 muodosteeseen, voi olla suurempikin, mikäli esimerkiksi hyvin t'\’ pienipaineisten ja pienitiheyksisten levyjen tapauksessa • » · • · • · « · · • · • · · • · · • · · · « · • · • · · 17 107893 kaikki vesi ei ole käytettävissä kuivan kalsinoidun kipsin sitoutumiseen.
Edellä kuvatulla täydentävällä kasteluvaiheella saavutetaan kaksi toisistaan riippuvaa etua, jotka johtavat lujempaan levyyn. Ensinnäkin toisen kasteluvaiheen ansiosta veden ja kuitujen välinen suhde kuitujen kasteluvaiheessa voidaan pitää pienempänä kuin 100 %, edullisesti pienempänä kuin 80 %. Tällä tavalla saadaan aikaan lujin levy vesi-kuitu näkökulmasta tarkastellen. Veden ja kuitujen välinen pienempi suhde tarkoittaa myös sitä, että vähemmän absorbointiainetta kuten kalkkia tarvitaan kuitujen kasaantumisen estämiseksi. Tästä syystä kalkkia voidaan käyttää pienempinä prosentuaalisina osuuksina, jolloin etuna on tähän pienempään suhteeseen liittyvä lujempi levy. Paperikuidusta valmistettujen kuitukipsilevyjen tapauksessa hakijat ovat hävinneet, että kaksivaiheisen prosessin ansiosta levyn valmistuksen kasteluvaiheessa voidaan käyttää optimaalisimpia suhteita, nimittäin 3...5 % kalkkia kuidusta ja alle 80 % vettä. On odotettavaa, että oheisen keksinnön mukaista kaksivaiheista kastelumenetelmää voidaan soveltaa samalla tavalla muihin kui tuihin ja niissä käytettyihin absorbointiaineisiin.
Edullinen tapa toisen kasteluvaiheen periaatteellisesta toteutuksesta on esitetty kaavamaisesti kuviossa 1C. Muodostettu ♦ · '·1·' kuitukipsimatto 150 kulkee ensin kaasunpoistoaseman A läpi, • · : 2 jossa telat 153 ja seulahihnat 151, 152 puristavat mattoa ·· • 1·· kokoon kaasun poistuessa kaasunpoistoasemaan kuuluvien, ilmaa • · · läpäisevien seulahihnojen 151, 152 läpi. Tämän jälkeen kuitu- ;1·1: jen ja kuivan kalsinoidun kipsin kastunutta seosta puristetaan • · edelleen kokoon kaasunpoistoasemassa B. Sitten ennalta määrät-ty määrä vettä esimerkiksi ruiskutetaan ruiskuilla 154 kokoon-puristetun maton kummallekin puolelle, edullisesti välittö- • 1 ... mästi maton poistuessa kaasunpoistoasemasta B. Matto pyrkii • · •f paisumaan takaisin tiettyyn mittaan ja imemään sisäänsä ilmaa, jolloin imuvaikutus vetää sisään ruiskutettua vettä eikä niin- • · · • · • ·
«M
• · • · · • · · • · ·· • · • · 2 «I · 18 107893 kään ilmaa. Lisäksi, koska kuitukipsimatto on jo kostea, se vastaanottaa veden helposti ja vesi voi siirtyä niin levyn keskelle kuin sen ulkopinnoille.
Sen jälkeen, kun tämä osittain sitoutunut matto tai levy on ottanut vastaan ruiskutetun lisäveden, joka tarvitaan levyssä olevan kalsinoidun kipsin hydratoisemiseksi optimaaliseen lujuuteen, levy johdetaan kokoonpuristusasemaan C. Kokoon-puristusasemassa mattoon kohdistetaan suuri paine ja se puristetaan levyn toivottua paksuutta ohuemmaksi ja matto paisuu takaisin toivottuun paksuuteen. Mattoa puristetaan kokoon-puristusasemassa C noin nopeudella noin 3,3...9,8 sekuntia/metri {1...3 sekuntia/jaika), ja tämän vaiheen aikana kokoonpuristetuista kuiduista vapautuu lisävettä kuivaan kalsinoituun kipsiin ja kuiva kalsinoitu kipsi alkaa sitoutua. Tämän jälkeen levy siirtyy kalibrointiasemaan, joka pitää levyä toivotussa loppupaksuudessa.
Mitä enemmän esisekoitusvaiheessa kuituihin lisättävää vesimäärää pienennetään, sitä paremmin vältetään kuitujen kasaan-tumisefektiä. Kuitutyypistä riippuen on myös mahdollista toimia ilman absorbointiainetta. Kuitenkin pienentyneestä vesi-pitoisuudesta johtuen optimaalisen lujuuden saavuttamiseksi tarvittava vesi on lisättävä jälkikostutusvaiheessa.
• · • · *·’·* Mikäli absorbointiainetta käytetään vähemmän tai ei lainkaan • · : ** ja lujuus paranee, niin hienojakoisia tai nestemäisiä kemikaa- « · • *·· leja, jotka reagoivat happamasti tai emäksisesti, voidaan ·»· lisätä kuituihin jauhattamalla tai yhdessä seoksen, maton tai ·’**: esimuodosteen kostuttamiseksi tai lisäkostuttamiseksi lisätyn • · .*·*; veden kanssa muuttamalla pH-arvoa ja pehmenemis- ja sitoutumis- efektiä. Esimerkiksi rikkihappoa H2SO4 voidaan lisätä veteen, mikä kiihdyttää myös kuivan kalsinoidunkipsin sitoutumista.
• · ··· « ·
Koska kalsinoitu kipsi kastellaan sekoittamalla siihen kostu- t#*·* tettuja kuituja juuri ennen kaasunpoisto-, kokoonpuristus- ja • · · • · • · »·» • · • · · • ♦ · • * M» • · • · • · · 19 107893 kalibrointivaiheiden toteuttamista, niin kuitukipsiseokseen voidaan lisätä voimakkaasti kiihdyttäviä lisäaineita, minkä seurauksena kuiva kalsinoitu kipsi sitoutuu erittäin nopeasti. Nämä kiihdyttävät lisäaineet voidaan lisätä märkiin kuituihin ennen kuitujen sekoittamista kalsinoituun kipsiin, tai ne voidaan lisätä kuivassa muodossa kalsinoituun kipsiin ennen kipsin sekoittamista kuituihin. Edullisessa tapauksessa riittävä määrä yhtä tai useampaa kiihdyttävää lisäainetta lisätään, jotta märkä kipsikuituseos saadaan sitoutumaan toivotun ajanjakson aikana. Jälkikostuttamisen käytön ansiosta jälkikostut-tamista varten lisätyn veden mukana voidaan lisätä erittäin nopeata kiihdytintä. Tällainen erittäin nopeasti reagoiva kiihdytin on vesilasi (natriumsilikaatti). Tätä ennen on teoriassa tiedetty, että vesilasi on kiihdytin, mutta sitä ei olla voitu käyttää käytännössä sen nopean reaktioajan takia, sen käynnistäessä sitoutumisen muutamassa sekunnissa. Keksinnön mukaisessa menetelmässä, jossa käytetään jälkikostuttamista, vesilasia voidaan käyttää kiihdyttimenä. Tämä on sen ansiota, että sen jälkeen, kun kiihdytintä on lisätty esimuodosteeseen, josta on poistettu kaasut, matto tai levy puristetaan lopulliseen paksuuteensa välittömästi tai muutamassa sekunnissa, edullisesti maton tai levyn liikkuessa nopeudella noin 3,3...9,8 sekuntia/metri (1...3 sekuntia/jaika).
, . Vesilasia voidaan lisätä kuvion 1C ruiskutusveteen, ja tämän • · ’·1·1 lisäksi se parantaa levyn ominaisuuksia, esimerkiksi lujuutta • · i 2 ja kosteudenkestoa. Sen ansiosta, että keksinnössä voidaan • · • 1·· käyttää tällaista nopeata sitoutumista voidaan luoda tuotanto- • · · linja, jossa matto on sitoutunut olennaisesti poistuessaan :3: kalibrointiasemasta. Tämän seurauksena kokoonpuristusaseman • · ·1·1· pituutta voidaan pienentää ja kalibrointiasemassa tarvitaan huomattavasti vähemmän puristusta. Näin ollen kuivan kalsinoi-dun kipsin sitoutumisen aikana maton kokoonpuristamiseen ja • · ... kalibrointiin tarvittavan laitteiston aiheuttamat kustannukset • · ·" pienenevät huomattavasti.
« « · · • · · · • · · • · • · • · · • · • » · • · · • · · · • · 2 • · 3
«M
20 107893
Yhteenvetona, keksinnön edullisessa suoritusmuodossa kuitujen ja kipsin välinen suhde voi vaihdella laajalla alueella, erityisesti tiettyjen palomääräysten mukaiset pienet prosentuaaliset osuudet mukaan lukien. Kasteltujen kuitujen kasaantuminen estetään lisäämällä riittävä määrä absorbointlainetta, joka kykenee rajoittamaan kuitujen tarttumista toinen toisiinsa. Kuitujen kastelemiseksi lisätyn veden suhteellinen osuus ja absorbointiaineen suhteellinen osuus pidetään edullisesti sellaisella alueella, että päästään mahdollisimman lujaan lopputuotteeseen. Kuituihin alustavassa kasteluvaiheessa lisätty vesimäärä on vähintään riittävä mahdollistamaan tuloksena olevan, märistä kuiduista ja kipsistä muodostuvan maton ottamaan helposti vastaan lisäveden, joka lisätään myöhemmässä ruisku-tusvaiheessa.
Kaasunpoistoasemasta poistuva matto on muodostettu oleellisesti siten, että maton lujuus on riittävä sen irrottamiseksi vapaasti matonmuodostushihnoista 151, 152 puristusmuodostus- hihnoille 155, 156 siirtoa varten siten, että vettä voidaan myös ruiskuttaa maton molemmille puolille, tarvitsematta kan-natushihnoja kaasunpoistoaseman ja kokoonpuristusaseman välissä.
Keksinnön yleisten periaatteiden ollessa nyt kuvatut, kuvataan seuraavaksi keksinnön mukaisten menetelmien erityiset piir- • · • 1 *.1.· teet, niiden aiottu soveltaminen tuotantolinjaan sekä keksin- • · • '·· nön mukaisesti valmistetut levyt.
• · • · • »t
Kuidut voidaan jauhaa tai hajottaa ja/tai kastella erilaisilla i·· koneilla. Kuivan jätepaperin tapauksessa voidaan käyttää siipi- • ♦ hollantereita edellyttäen, että käytetään lisäjärjestelmää • 1 ♦ sitoutumisveden ruiskuttamiseksi kuivaan kuituvirtaan. Kuitui- . hin voidaan lisätä veden mukana liuoksia, jotka sisältävät • · kiihdyttimiä, sitovia aineita (esimerkiksi tärkkelystä), • · ···’ laimeita happoja ja muita lisäaineita.
• · · ···· • · · • · • · ··· • · • · · • · · • · ·· • · • · *»« 21 107893 Märkäkäsiteltyjen jätepaperikuitujen (jotka on saatu esimerkiksi kotitalouksista kerätystä jätepaperista), massatuotannossa syntyneiden hylkykuitujen tai termomekaanisesti hierrettyjen puukuitujen tapauksessa voidaan käyttää turpiini-myllyjä. Turpiinimyllyt toimivat ilman seuloja tungosperiaat-teen tai turbulenssiperiaatteen mukaisesti, joissa kaksi kolmasosaa hienonnusvaikutuksesta johtuu kuitujen turbulentista vuorovaikutuksesta toisiaan vastaan. Samalla kuivan paperin tapauksessa tai lisäkosteuden lisäämiseksi vettä ruiskutetaan turpiinimyllyyn. Märät kuidut levitetään edullisesti kuljetus-hihnalle, minkä jälkeen kipsi kerrostetaan märkien kuitujen päälle. Märkien kuitujen ja kipsin huolellinen sekoittaminen tapahtuu edullisesti pystyakselisissa nastapyöräsekoittimissa. Tällainen pystysuuntainen sekoittuminen onnistuu kuitenkin parhaiten erityisellä laitteella, jossa otetaan huomioon kosteiden kuitujen vaikeat tunnusomaiset piirteet. Tähän päästään (vaakasuunnassa) toisistaan poikkeutetuilla nastoite-tuilla kiekkoteloilla, joiden avulla kosteat kuidut saadaan sekoittumaan tasaisesti siten, ettei kasaantumia muodostunut. Niinkutsutut pyörrekiekot, jotka joutuvat pitävään kosketukseen näiden nastoitettujen kiekkotelojen kanssa, pitävät kiekkotelat puhtaina.
Edullinen kaasunpoistoasema käsittää vähintään yhden huokoisen hihnan (edullisesti kaksi), jotka on asennettu välittömästi • · • · *.*.* alavirtaan viimeisten pystysekoitt imien jälkeen. Muodostettu • · ; *·· matto puristetaan kokoon lähelle sen toivottua paksuutta.
• · j Siinä määrin kuin takaisinpaisumista tapahtuu, takaisinpaisumi- ;1: sen aikana imeytynyt ilma voidaan puristaa uudestaan ulos ··· ·*♦*. ilman muodostuvia ilmakuplia ja maton erottumista maton joutu- • ♦ essa kokoonpuristusaseman päätelojen väliin. Käytettävä periaate on sama kuin pyörivän puristimen, joka on merkittä- . västi halvempi kuin esimerkiksi jatkuvatoimiset alakohtaiset • · ... puristimet (jotka käsittävät erillisiä teloja tai tankoja, • · ·;·’ joiden halkaisija on hyvin ohut, ja tukipintoja, jotka on •i* kaikissa tapauksissa pinnoitettu teräsnauhoilla näitä paine- • · · ♦ · « · • · · • « • t « « ·· ♦ · • · « · ··· 22 107893 vaatimuksia varten).
Näiden telapuristimien halvan luonteen ansiosta puristusaika voidaan lisätä 2...3 minuutiksi, jolloin kipsilaasti saavuttaa 80...90 % märkälujuudesta puristimessa tapahtuvan sitoutumis-prosessin maksimaalisen kiihdytyksen ansiosta. Tämä maksimaalinen kiihdytys vähentää myös merkittävästi takaisinpaisu-mista ja minimoi kalibrointivaiheessa tarvittavaa puristusta. Tämä helpottaa kalibrointivaiheen toimintaa ja sen ansiosta saadaan aikaan levyjä, joiden lujuus on suurempi ja pinnat ovat tasaisempia, sekä levyjä, joiden paksuustoleranssit ovat pienet, ja jotka eivät edellytä kuivien levyjen myöhempää hiontaa.
Keksinnössä käytetään edullisesti vähintään kahta erillistä kasteluvaihetta. Esimerkiksi kuivaa jätepaperia käytettäessä se voidaan kostuttaa jopa 150 %:lla vettä kuitujen kasaantumatta. Kuitenkin lujuuden säilyttämiseksi kuidut kostutetaan vain 80...100 %:sesti, ja niitä kostutetaan myöhemmin lisää esimuodosteen kuitupitoisuudesta riippuen. Kuitujen pienempi kosteuspitoisuus aiheuttaa lopullisen seoksen kanssa kosketukseen joutuvan laitteiston, erityisesti sekoituspäiden vähäisempää likaantumista. 16 % kuituja sisältävän levyn tapauksessa tämä vastaa alueella 18...22 % olevaa veden ja kalsinoidun kipsin välistä suhdetta, mikä on vain hiukan stökiometrisesti • · • ♦ *.·.1 tarvittavaa vesimäärää suurempi. On havaittu, että vettä • · • 2·· tulisi lisätä noin 45 % kuivan kalsinoidun kipsin määrästä opt imi lujuuden takaamiseksi. Tästä syystä kuituihin täytyy :3: lisätä suunnilleen sama määrä vettä toisessa vaiheessa.
··· ·· · • · · • · • ·
Edullinen ratkaisu on esimuodosteen, josta kaasut on pois- • · · tettu, myöhempi kasteleminen. Esikostutettu ja esikokoonpuris- , tettu esimuodoste ottaa vastaan ja imee vettä olennaisesti |>#1 paremmin kuin vielä täysin kuiva materiaali. Lisäksi kaasun- • ♦ ·♦·1 poistoasemasta poistuva matto on riittävän lujaa ajatellen sen ··· vapaata siirtämistä ositetulle muodostushihnalle, jossa sekä ···· • ·· • · • · • · · • · • · · « ♦· • · · 2 • · 3 ·»· 23 107893 sen ylä- että alapintaa voidaan kastella edelleen. Ilman sijasta materiaali absorboi vettä tasaisinpaisumisesta johtuvan imun vaikutuksesta. Levyn päälle lisätty vesi voi sisältää erittäin tehokkaita kiihdyttäviä aineita tai muita sellaisia lisäaineita, jotka nopeuttavat sitoutumista, koska lopullinen kokoonpuristaminen tapahtuu välittömästi tämän jälkeen.
Veden lisääminen maton ylä- ja alapinnalle tekee mahdolliseksi sen, että nämä edelleen hyvin kosteat pinnat kuoriutuvat tasaisemmin irti ylemmältä ja alemmalta muodostushihnalta veden levittämisen jälkeen. Tämän lisäksi jauhemaista kipsilaastia (tai muita materiaaleja) voidaan annostella maton päälle jauhe-suuttimien avulla. Tällainen kipsilaasti tarttuu hyvin levyyn ja parantaa levyn pinnan ulkonäköä ja levyn käyttökelpoisuutta, vähentää pintakäsittelyn tarvetta ja parantaa tulenkestoa. Toisena esimerkkinä voidaan mainita viskoosit täyteaineet, joita voidaan ruiskuttaa tai levittää telojen avulla esi-muodosteen kummallekin puolelle muodostushihnojen raon väliin.
Veden sisällyttäminen on mahdollista absorption ansiosta. Vettä lisätään edullisesti kaasunpoistotelan vaipan ja esi-muodosteen väliin muodostuvasta raosta ja/tai sitä ruiskutetaan maton päälle kaasunpoiston aikana ja/tai kaasunpoiston jälkeen, mutta kuten kuviossa ID on esitetty, vettä voidaan myös vapauttaa vettä kantavien hihnojen 160, 161, esimerkiksi • · huopahihnojen läpi, toteuttaen samanaikaisesti lisäkaasun-poisto alavirtaan, kaasunpoistoseulakangashihnan sisälle sijoi- • ·*·># tetun telaparin avulla. Lisätty kosteusmäärä riippuu siitä • .···. vesimäärästä, joka tarvitaan kuivan kalsinoidun kipsin hydra- ·♦.·. toimiseksi optimaliseen lujuuteen, vastaavan esimuodosteen • · absorbtiokyvystä ja alkuperäisen materiaalin koostumuksesta.
’ Kuvion ID mukaisesti voidaan käyttää kuivan kalsinoidun kipsi- jauheen pinnoitusannostelijaa 162.
# ·
IM
*...· Vaikka toisessa kasteluvaiheessa ei ehkä päästäkään täysin tasaiseen kostumiseen paksuilla yksikerroksilla levyillä, niin
MM
··· ♦ · • · ··* « ♦ • ♦ · • *♦ • ♦
Ml • · • ♦
IM
24 107893 tämä ei ole kuitenkaan merkittävä haitta, koska märkien kuitujen mukana levyyn on jo usein sisältynyt riittävä määrä vettä (sekä pieni vesiylimäärä) kipsilaastin stökiometristä sitoutumista varten, ja koska lujuuden mahdollista pienenemistä esiintyy keskellä sijaitsevassa tai neutraalissa vyöhykkeessä, jossa lujuus on epäolennaisempaa. Lisäksi tällainen mahdollinen epätasainen kostuminen voidaan välttää valmistamalla 3-kerroksisia levyjä, jotka voivat sisältää keskikerroksessa hyvin märkiä, pienitiheyksisiä huokoisia hiukkasia, esimerkiksi perliittiä, vermikuliittia, vaahdotettua lasia tai hohka-kiveä. Perliitin kostuttamisen avulla keskikerrokseen saadaan sisällytetyksi riittävästi vettä kipsilaastin sitoutumista varten, jolloin vettä on vielä lisättävä vain pintakerroksiin.
Kuviot 1...10 esittävät tuotantolinjaa keksinnön mukaisen kui-tukipsilevyn ja -komposiittien valmistamiseksi keksinnön mukaisella menetelmällä. Kuten jäljempänä yksityiskohtaisemmin selitetään, lopputuote voi olla homogeeninen levy (esitetty kuviossa 11) tai monikerroksinen komposiittituote (esitetty kuviossa 12). Homogeeninen levy on edullisesti kuiduilla kuten paperikuiduilla vahvistettu kipsilevy. Monikerroksinen levy voi olla useanmuotoinen. Edullisessa suoritusmuodossa monikerroksinen levy käsittää kevyitä materiaaleja kuten paisutettua perliittiä sisältävän ydinkerroksen sekä kuitukipsiä olevan ala- ja yläpintakerroksen.
♦ ♦ • » • · · • ♦ I*·.. Keksinnön mukainen homogeeninen levy ja monikerroksinen levy ♦*·.. voidaan valmistaa samalla perusprosessilla ja samankaltai- .***. sella, joskaan ei täysin samanlaisella, tuotantolinjalla.
··· :V. Prosessin edullisessa suoritusmuodossa useita kerroksia levyn • · muodostamiseen tarvittavia materiaaleja laitetaan päällekkäin • · · ennen levyn lopullista muodostamista, puristusta ja kuivausta.
# Homogeenisen levyn valmistamiseksi kukin näistä kerroksista on koostumukseltaan täysin samanlainen. Monikerroksisen levyn ·«· valmistamiseksi käytetään kahta tai useampaa erilaista ker-rosta.
···· ·«· • · • « ··· • · • * · « · · • « ·«· « · • ♦ ·♦* 25 107893
Kuten kuvioista nähdään, tuotantolinja käsittää useita yleisiä alueita. Ensinnäkin, useat levyn muodostamiseen tarvittavat materiaalit valmistetaan tai niitä pidetään valmistusaineilla. Nämä valmistusalueet on esitetty kuvioissa 1...5, jotka kuvataan yksityiskohtaisemmin jäljempänä. Materiaalit yhdistetään ja asetetaan kerroksittain liikkuvalle kuljettimelle muodostus-alueella, joka on esitetty kuviossa 6. Tämän jälkeen muodostetusta matosta poistetaan kaasut, se puristetaan kokoon ja kalibroidaan puristusalueella, joka on esitetty kuviossa 7. Tämän jälkeen muodostetut päättymättömät levyt leikataan erillisiksi levyiksi leikkaus- ja kuljetusalueella (esitetty kuviossa 8), ja sitten ne kuivataan täydellisesti lopulliseksi tuotteeksi kuivausalueella (esitetty kuviossa 9) . Tämän jälkeen kuivat levyt leikataan ja pinotaan viimeistelylinjalla (esitetty kuviossa 10) .
Ensin kuvataan tuotantolinja sellaisen monikerroksisen levyn valmistamiseksi, jonka levyn keskiydinkerros on valmistettu perliitistä ja kuiduista ja kipsistä. Tämän jälkeen kuvataan näiden menetelmien ja laitteiston käyttö erilaisten keksinnön mukaisten levyjen valmistamiseksi.
Levyn muodostaminen voidaan kuvata viittaamalla kuvioon 6, joka esittää kolmea muodostuslinjaa. Kukin muodostuslinja • a .^,1 käsittää kolme esimuodostushihnaa 3126, 3166 ja 3146, joille **·.. levitetään märkiä kuituja ja kuivaa kalsinoitua kipsiä yhdessä • • lisäaineiden kanssa pintakerroksia varten ja märkiä perliitti- ,··1. kuituja ja kuivaa kalsinoitua kipsiä ydinkerrosta varten. Ylä- aaa ··.·. ja alapintakerroksiin viitaten myllyistä 2311 ja 2212 (esi- • a tetty kuviossa 5) saatua märkää kuitua kuljetetaan suljettuna
t I I
• järjestelmänä toimivan pneumaattisen kuljettimen 2511, 2512 avulla muodostusasemaan, jossa kuiduista erotetaan ilma • 1 syklonilla. Erotetut kuidut kerrostetaan edestakaisin liikku- ville kuljettamille, jotka sijaitsevat kuitujen muodostus-.i. laitteiden 3114, 3134 päällä. Kuitujen muodostuslaitteet
IMI
• M
• · • · • · · ♦ I I · a a a • · a a a a a a a a a a 26 107893 levittävät levityspäiden 3115, 3135 avulla ennalta määrätyn määrän kuitua, edullista koostumusta vastaavana painosuhteena, matoksi esimuodostushihnoille 3126, 3136. Nämä levityspäät käsittävät edullisesti lukuisia teloja, joiden avulla tasainen kuitukerros saadaan levittymään esimuodostushihnoille.
Välittömästi näiden levityspäiden 3115 ja 3135 jälkeen sijaitsevat vastaavasti kuorimistelat 3117 ja 3137, jotka kaapivat liian kuidun pois tällä tavalla maton paksuutta tasaten. Näiden kuorimistelojen korkeutta voidaan säätää siten, että levitetyn kuitumaton paino saadaan tasaiseksi, ja teloihin on kehitetty alipaine, jonka avulla liiat kuidut voidaan imeä pneumaattisesti pois. Kuorimistelojen kaapimat kuidut kierrätetään pneumaattisesti pneumaattisten kuljettimien 2513 ja 2507 avulla samoihin edestakaisin liikkuviin kuljettimiin, jotka sijaitsevat kuitujen muodostuslaitteiden 3114 ja 3134 päällä. Esimuodostushihnat toimivat vakionopeudella.
Jakelusäiliöstä 2480 (esitetty kuviossa 4A) saatavaa, kuivan kalsinoidun kipsin lisäaineseosta syötetään kipsilaastin muo-dostussäiliöihin 3124, 3144 (esitetty kuviossa 6). Kuten jäljempänä on selitetty, kipsilaasti on pääasiassa kalsinoitua kipsiä, vaikka kipsilaasti voikin sisältää myös muita lisäaineita (esitetty kuviossa 2) kemiallisen prosessin säätämiseksi. Kipsiä annostellaan muodostussäiliöistä tavanomaiseen • · ·.1 2 3,· tapaan, esimerkiksi kuljettimien, laskukourun tai telojen avulla. Nämä säiliöt käsittävät pohjahihnakuljettimen, jonka ·1·., nopeus vaihtelee ja jossa on yhdysrakenteinen mattovaaka 3125, • .1·1. 3145 esimuodostushihnalle annostellun kipsilaastin määrän »·· säätämiseksi toivotusta koostumuksesta riippuen. Asianmukainen « · kipsilaastimäärä lisätään pintakerrokseksi kuitumaton päälle.
• t · »
Esimuodostushihnojen johtolohkossa kuitukipsilaastikerros ohjataan alaspäin sekoituspäihin 3128 ja 3148. Sekoituspäät kasit- ...1 tävät joukon nastateloja (esitetty kuvioissa 16A ja 16B) , » jotka sekoittavat kuidut ja kipsilaastin huolella homogeeni- »· · · « 1· • · • ·
• M
· • · · 2 • M • · 3 • · • · ··· 27 107893 seksi koostumukseksi ja kuljettavat seoksen esimuodostushihnan johtolohkosta (syöttö sisään) sekoituspään ulossyöttöön ja edelleen muodostushihnalle 4010. Esimuodostushihnan johtopään ja sekoituspään välisestä etäisyydestä riippuen, joukko nasta-teloja säätää materiaalin liikkumista alaspäin. Pyörretelojen lisäsarja, kuten kuviosta 16A nähdään, puhdistaa sekoitustelat automaattisesti.
Monikerroksisen levyn tapauksessa ydinkerros muodostetaan samalla tavalla kuin pintakerros. Kuvatussa esimerkissä ydin-kerrokseen sisällytetään vähemmän kuituja, koska ydinkerrok-sessa käytetään paisutetun perliitin volyymiä. Paisutettua perliittiä sisällytetään ydinkerrokseen levyn kokonaisominais-painon pienentämiseksi. Paisutettu perliitti kantaa lisäksi enemmän sitoutumisvettä kipsilaastia varten. Edullisessa tapauksessa märkiä paperikuituja ja perliittihiukkasia sisältävä seos kostutetaan siten, että se sisältää kaiken sen veden, joka tarvitaan ydinkerroksen muodostamiseksi lisätyn kipsilaastin hydratoimiseksi optimaaliseen lujuuteen. Kuten jäljempänä selitetään, edullisessa suoritusmuodossa sideainetta, edullisesti nestemäistä tärkkelystä sekoitetaan ensin perliitin kastelemiseksi tarkoitettuun veteen ja kuidut sekoitetaan erikseen veteen. Sitten märät kuidut ja märkä perliitti sekoitetaan keskenään tasaisen seoksen muodostamiseksi.
• · • · • · · • · • · • ’·· Jälleen kuvioon 6 viitaten märän perliitin, tärkkelyksen ja • · | '·· kuitujen seos (kuljettimelta 3152, esitetty kuviossa 4) levite- tään kuitujen muodostuslaitteessa 3154, joka on rakenteeltaan »·· ·'·1 2; ja toiminnaltaan täysin samanlainen kuin muodostuslaitteet • · 3114 ja 3134. Perliitin, tärkkelyksen ja kuitujen seos levitetään esimuodostushihnalle 3166 levityspään 3155 avulla samalla . tavalla kuin levyn pintakerroksetkin. Esimuodostushihna 3166 • · "... kerrostaa kuitujen muodostussäiliöstä 3154 saatavan, per- • · ”·1 liitin, tärkkelyksen ja kuitujen seoksen muodostussäiliöstä •Γ 3164 saatavan kipsilaastin kanssa ja kuljettaa nämä kompo- nentit sekoituspäähän 3168. Muodostussäiliö 3164 käsittää ··· ♦ » · 1 • ♦♦ • · • ·♦ • · e · 2 · 28 107893 integroidun mattovaa'an 3165. Ydinkerroksen muodostuslinja käsittää kuorimistelan 3157, mattovaa'at 3156 sekä sekoitus-pään 3168, jotka toimivat samalla tavalla kuin pintakerroksen muodostuslinjassa olevat vastaavat elementit.
Sekoituspäiden 3128 ja 3168 jälkeen sijaitsevat esipuristus-telat 3129 ja 3169, jotka poistavat muodostetusta matosta mahdollisimman paljon ilmaa. Sen jälkeen, kun matto on muodostettu muodostushihnalla 4010, tätä kolmikerroksista mattoa puristetaan puristuslinjalla, joka on esitetty kuviossa 7. Eräässä suoritusmuodossa muodostushihna 4010 on myös puristus-linjan osa ja se ulottuu puristus- ja kalibrointilohkojen läpi. Eräässä toisessa suoritusmuodossa (jota ei olla esitetty kuviossa 7, mutta joka on esitetty kaavamaisesti kuviossa 1C) muodostushihna päättyy puristuslinjan kaasunpoistoasemaan 4012 siten, että kaasunpoistoaseman ja kokoonpuristusaseman välissä on avoin aukko. Kaasunpoistoaseman viimeisen kokoonpuristavan telan jälkeen on sijoitettu ruiskusuuttimia lisäveden lisäämiseksi maton pintakerrosten kastelemiseksi molemmilta puolilta.
Puristuslinja käsittää kolme varsinaista osaa, kaasunpoistoaseman 4012, kokoonpuristusaseman 4013 ja kalibrointiaseman 4014. Nämä asemat voidaan säätää vaihtamaan kuljetushihnojen välistä etäisyyttä sekä kipsistä, kuiduista, lisäaineista ja • · *·1·2 muista materiaaleista muodostettuun mattoon kohdistuvaa • · • 1·· painetta. Näin ollen käyttäjä voi muunnella levyn paksuutta • · : ’·· asemaa säätämällä.
« · « • · • · • »· ·2·1: Ensin mattoa esipuristetaan kaasunpoistoasemassa 4012 ilman • · poistamiseksi matosta. Vakiolevyn tapauksessa tässä asemassa maton paksuus pienenee useista tuumista lähelle lopullista <<<#. paksuutta, joka voi vaihdella esimerkiksi alueella noin « · ... 0,95...1,9 cm (3/8...3/4 tuumaa). Seuraavaksi matto, josta • « ·;2' kaasut on poistettu, puristetaan kokoonpuristusasemassa 4013, •j1 jossa mattoon kohdistetaan suuri kuorma ja se puristetaan :***: levyn lopulliseen paksuuteen. Tämän jälkeen matto johdetaan • « · ♦ • · · • · • »1 « · • · 2 · 29 107893 kalibrointiaseman osan 4014 läpi, jossa levyn paksuus säilytetään samalla kun sitoutumistapahtuman annetaan jatkua.
Kokoonpuristuksen jälkeen ja ennen kuivaamista levyt leikataan ja niitä käsitellään siten, että ne voidaan johtaa kuivurei-hin. Kuvioon 8 viitaten, levyt, jotka on muodostettu ja puristettu päättymättöminä, täsmätään ja leikataan esimerkiksi noin 7,3 m (24 jalan) pituisiksi kappaleiksi. Levy leikataan ja täsmätään kahdella paikoillaan pysyvällä ja yhdellä poikittain liikkuvalla suuripaineisella vesisuihkulla 3171, 3172, 3173.
Vesisuihkut 3171 ja 3172 täsmäävät pituuden ja vesisuihku 3173 leikkaa levyn poikki. Leikkausalueella ja välittömästi ennen sitä ilmatyyny, joka ei aiheuta liikettä eteenpäin, kannattaa levyä nostaen sen ylös. Tämä ilmatyyny saadaan aikaan ilmasuihkujen avulla tai muulla vastaavalla (ei esitetty) alalla hyvin tunnetulla tavalla. Hihnakuljettimet 3176, 3177 kiihdyttävät levyn suureen kuljetusnopeuteen.
Kuviossa 9 esitetty kuivausalue 4210 on varustettu kolmella sitoutumisvyöhykeellä ennen ensimmäistä kuivausvyöhykettä. Tuotantolinjan kuivausosa on alalla hyvin tunnettu, ja tästä syystä sitä ei tarkastella tämän yksityiskohtaisemmin.
Mitä tulee levyjen paksuuteen ja muihin ominaisuuksiin, ’·*·* kuivausalueesta poistuvat levyt ovat valmiita toimitettaviksi.
• « : *’ Poistohäkit 3182 ja nostoasema 3183 poistavat levyt kuivurista • · * *·· ja siirtävät ne suurella nopeudella viimeistelylinjaalueelle, • · · joka on esitetty kuviossa 10, jossa levyt viimeistellään ja :1: leikataan laatoiksi. Lajittelun ja pakkaamisen jälkeen levy- • · .*·*: pinot ovat valmiita toimitettavaksi.
Kuten edellä olevan kuvauksen perusteella voidaan todeta, ohei- • · sessa keksinnössä saadaan aikaan menetelmä kipsilevyjen ja *” komposiittilevyjen valmistamiseksi, joilla levyillä on eri- » laisia ennalta valittuja ominaisuuksia. Yleensä vain riittävä määrä vettä on sisällytetty märkiin kuituihin kipsin asian- ♦ · • · * • ·· • · • · • ♦ 30 107893 mukaiseksi hydratoimiseksi optimaaliseen lujuuteen.
Edullisessa suoritusmuodossa käytetään kolmea erillistä sekoi-tuslinjaa, jolloin levyyn saadaan aikaan kolme kerrosta. Jos kukin näistä kerroksista on samaa materiaalia, niin tuloksena on homogeeninen levy. Toisaalta, kuten kuvatusta esimerkistä nähdään, nämä kerrokset voivat myös olla eri materiaaleista. Esimerkiksi levyssä voi olla samanlaiset ulkokerrokset ja kevyempi sisäkerros edellä olevan kuvauksen mukaisesti. Mahdollista on myös kolme erilaista kerrosta käsittävän levyn valmistaminen. Esimerkiksi levyssä voi olla lasikuidusta, kuiduista ja kipsistä tehty ulkokerros parempaan lujuuteen ja tulenkestoon pääsemiseksi, perliitistä, kuiduista ja kipsistä tehty välikerros sekä koristeellinen pintakäsitellystä kuidusta ja kipsistä tehty ulkokerros. Pintakäsitelty kerros voidaan saada aikaan käyttämällä kokoonpuristus- ja kalibrointiasemassa yhdellä puolella kuvioitua hihnaa.
Mikäli tavoitteena on yksikerroksinen levy, jonka koostumus on yhdenmukainen, niin tällöin voidaan käyttää vain yhtä sekoitus-linjaa yhdenmukaisen maton saamiseksi valituista materiaaleista. Tämä yksi matto voisi olla tehty esimerkiksi kuiduista ja kipsistä; kuiduista, kipsistä ja tärkkelyksestä; tai paperi-kuiduista, lasikuidusta ja tärkkelyksestä. Alan ammatti- « · miehelle on myös selvää, että myös useampia kuin kolmea linjaa i · • 1·1 voidaan käyttää, jolloin saadaan enemmän kuin kolme kerrosta.
• · : 1·· Esimerkiksi, mikäli tavoitteena on levy, jossa on viisi eril- listä kerrosta, niin tällöin voidaan käyttää viittä erillistä, M» ·1·’; kul j etushihnoj a, tappihammaspyöriä ja sekoittamia käsittävää linjaa. Riippumatta siitä, onko tavoitteena homogeeninen tai t · · komposiittilevy, muodostus-, leikkaus- ja kuivausvaiheet ovat . olennaisesti samanlaisia, niiden poiketessa toisistaan vain ... siksi, että niissä otetaan huomioon parhaalla mahdollisella • t ···’ tavalla valittujen kerrosten ominaisuudet.
»•i »·«(
Kuviossa 1 on esitetty edullinen laitteisto märkien paperi- · • · 1 * · • · » • · • · • · · 31 107893 kuitujen valmistamiseksi. Alunperin paaleina olevaa paperia syötetään repimiskoneisiin 2001. Tässä prosessissa käytetty paperi on edullisesti vanhaa sanomalehtipaperia. Numeroa 6 oleva sanomalehtipaperi on todettu erinomaiseksi kuiduksi tässä prosessissa. Tämä paperi on paalattua sanomalehtipaperia, joka sisältää vähemmän kuin 5 % muita papereita.
Kukin repimiskone käsittää hydraulisen sylinterin, joka työntää paalun pyörivää hammastettua sylinteriä vasten. Sylinteri jauhaa paalun paperinpaloiksi, joiden koko on noin 20,3 20,3 cm (noin 8x8 tuumaa) ja paksuus useita sivuja.
Hihnakuljetin 2401 on varustettu kestomagneetilla ja metallia etsivällä käämillä. Mikä tahansa satunnainen metalli, joka on riittävän iso ollakseen vaarallinen, saa aikaan hihnojen pysähtymisen, jotta metalli voitaisiin poistaa käsin. Paperinpalat hienonnetaan vasaramyllyssä 2101 noin postimerkin kokoisiksi. Sitten silppu kuljetetaan pneumaattisesti vasara-myllystä jakelukuljettimien 2403, 2404 kautta silppusäiliöi- hin. Paperisilppu johdetaan silppusäiliöön 3100 (kuvio 5) levyn pintakerrosten valmistusta varten sekä silppusäiliöön 3050 (kuvio 4) ydinkerroksen valmistusta varten.
Myllyt 2301, 2311, 2212 tuottavat riittävän hienoja paperi- kuituja ja niissä vettä sekoitetaan paperiin ennen märkien kui-tujen sekoittamista kipsilaastiin. Kuten kuviosta 3 nähdään, »· j 1·· imukykyistä kalkkia johdetaan annostelujärjestelmään 3053, 3111 ja 3131 jakeluruuvikuljettimien 2455, 2456, 2457 kautta :2: ja syötetään myllyyn paperisilpun kanssa. Paperisilppua annos- teilaan punnitushihnoilla 3051, 3110 ja 3130. Kuten edellä on • · selitetty, myllyt voivat olla siipihollantereita tai turpiini-myllyjä riippuen käytetystä kuitutyypistä.
·’ 1 Kuvio 14 on sivukuvanto ja kuviot 14A ja 14B ovat kaaviomaisia • · ···3 osittaisia leikkauskuvantoja turpiinimyllystä kuitujen hajotta- ··· miseksi ja kastelemiseksi oheisen keksinnön mukaisesti.
.2. Kuviossa 14 esitetään absorbentin aineen sisäänjohtoputki 170, ·»1 • · « · 1 • · · • · · · # « 2 • ♦ · 3 • ♦ 32 107893 paperisilpun sisäänjohtoputki 171, vesisuuttimet 173 ja märkien kuitujen poistoputki 172.
Kuviossa 14A, joka on poikkileikkaus kuvion 14 linjaa 14A-14A pitkin, nähdään kuoriosa 174, staattorilevyt 175, turpiini-levyt 176 ja pyörrekammiot 177. Kuviossa 14B, joka on poikkileikkaus kuvion 14A linjaa 14B-14B pitkin, esitetään kuoriosa 174, staattorilevyt 175, kiekot 178, jauhamis/turpiinilevyt 176, pyörrekammiot 177, roottori 179, käyttölaite 180 sekä akseli 181 ja laakeri 182.
Turpiinimyllyssä jätepaperi syötetään myllyn pohjalle. Myllyn pohjalla on karkea pyörivä pyörä ja hienompia pyöriä huippua kohden siirryttäessä. Karkea pyörivä pyörä joutuu ensin vuorovaikutuksen paperin kanssa ja saa sen pyörivään liikkeeseen. Paperi alkaa silppuuntua ollessaan vuorovaikutuksessa pyörän ja itsensä kanssa ja se etenee ylöspäin pienempää pyörivää pyörää kohden, joka pyörä joutuu vuorovaikutukseen paperin kansa ja johtaa sen toiseen pyörivään pyörään. Turpiiniroot-torin jauhamisperiaate perustuu ilman suureen läpivirtaamaan. Jauhamisvyöhykkeessä ilmavirtaan muodostuu voimakkaita pyörteitä myllyn pyörivien ja paikoillaan pysyvien osien välissä. Näiden ilmapyörteiden seurauksena myllyssä olevien paperikappaleiden nopeus ja kulkusuunta muuttuvat jatkuvasti • * ja hyvin nopeasti. Paperikappaleiden osuminen toisiinsa johtaa • · ; *·· paperikappaleiden silppuuntumiseen ja saa aikaan suurimman • · j *·· osan jauhamisvaikutuksesta. Kappaleiden virratessa koneen läpi ja hajotessa kuiduiksi vettä syötetään hienona suihkuna jauha- ·*·*: miskammioihin. Vesi lisätään edullisesti kuituihin myllyn ylä- • · osissa. Ilmapyörteet ja kuitujen pyörivä liike saavat aikaan paperikuitujen ja veden hyvin tehokkaan sekoittumisen siten, . etteivät kuidut ja paperi kuitenkaan kasaannu haitallisella ... tavalla.
• · • · · •j* Mikäli käytetään siipihollantereita, niin vesi lisätään suihkuna myllyn ulostulossa. Kuivat kuidut johdetaan seulan «»· ♦ • · 9 · · « · · • · ··* • * « » • · · 33 107893 läpi, jolloin kuidut pilkkoontuvat' pienempään kokoon. Siipi-hollantereiden käyttö kuitujen tuottamiseksi tunnetaan hyvin alan teollisuudessa. Oheisessa keksinnössä näitä myllyjä ja niiden käyttöä on kuitenkin muokattu siten, että siipihol-lanterin kammioon, johon kuidut poistuvat myllyn seulalta, on lisätty ruiskusuuttimet ulostulevien kuitujen kastelemiseksi.
Märät kuidut ovat irtonaisia, ne eivät ole kasaantuneet ja ne ovat nöyhtämäisiä. Myllyistä 2311, 2212 saadut märät kuidut kuljetetaan pneumaattisesti kuviossa 6 esitettyyn muodostus-asemaan kuuluviin kuitujen muodostuslaitteisiin. Kuitujen koot vaihtelevat edullisesti pienistä hiukkasista jopa 2000 mikronin pitkänomaisiin kuituihin seulatestillä määritettynä.
Levyn kipsilaastikomponentti valmistetaan kuviossa 2 esitetyllä tavalla. Mikäli prosessissa käytetään luonnollista raaka-kipsiä, niin se kalsinoidaan ensin tavanomaisella menetelmällä ennen sen käyttämistä prosessissa. Tässä prosessissa kipsi-hiukkasista poistetaan vettä siten, että kahdesta vesimole-kyylistä jää jäljelle puoli vesimolekyyliä. Tällainen kalsinointimenetelmä ja -laitteisto kipsilaastin valmistamiseksi ovat alalla tavanomaisia.
Kalsinoitua kipsiä säilytetään avosäiliössä, josta sitä annos- ·.·.· teilaan tuotantolinjalle. Jotta jäljempänä kuvattavat lisä- • « : 1.· aineet saataisiin annostelluiksi tarkasti, niin kipsilaasti johdetaan punnitushihnalle 3000. Punnitushihnalta 3000 saata- • vaa signaalia käytetään sekoitusruuviin 2451 syötettävän lisä- ·♦ · ainevirran säätämiseen.
« · » ♦ • · · « ♦ ♦ « ♦ ♦
Syöttösäiliöistä 3011 ja 3021 saatavia lisäaineita voidaan . lisätä kipsilaastiin sitoutumisen ja hydratoitumisen nopeutta- 1 1 miseksi. Esimerkiksi, kipsilaastiin voidaan lisätä kalium- • · · • · sulfaattia ja jauhettua kipsiä sitoutumisen ja hydratoitumisen « ··· nopeuttamiseksi. Kuten kuvioista nähdään, sekoitusruuvia 2451 • · · · .·2 3. käytetään kipsilaastin ja lisäaineiden sekoittamiseksi homo- · • · · • · · 2 • · • · · « · • · 3 34 107893 geeniseksi seokseksi, joka sisältää sopivan määrän lisäaineita kipsilaastin suhteen valmistusohjeesta riippuen.
Komposiittilevyn ydinkerroksen sisältämä perliitti valmistetaan kuvioissa 3 ja 4 kuvatulla tavalla. Paisutettua perliittiä varastoidaan säiliössä, jossa on säädettävä ulostulo. Perliitin todellinen paino punnitaan punnitushihnalla 3070 (kuvio 4) , josta saatavaa signaalia käytetään hyväksi lisättäessä nestemäistä tärkkelysliuosta (säiliöstä 3061) ensimmäiseen sekoittimeeri 2901. Nestemäinen tärkkelysliuos tehdään vedestä ja tärkkelyksestä ja se valmistetaan kohdassa 1900 kuvion 3 mukaisesti. Tärkkelysliuosta annostellaan gravimetri-sesti tärkkelyksen varastoastian 3060 kautta tärkkelyksen punnitusastiaan 3061, josta sitä ruiskutetaan pumpulla 3062 sekoittimeen 2901. Sekoittimessa 2901 perliitti ja nestetärk-kelys sekoitetaan kauttaaltaan toisiinsa.
Toisessa sekoittimessa 2902 sekoittimesta 2901 poistunut märkä perliitti sekoitetaan etukäteen kasteltuihin paperikuituihin. Nämä etukäteen kastellut kuidut kuljetetaan myllystä pneumaattisella kuljettimella 2505. Myllyssä 2301 paperikuidut ja vesi sekoitetaan keskenään edellä myllyjen 2311 ja 2212 yhteydessä kuvatulla tavalla. Koska sekoitettu ydinkerros sisältää paisutettua perliittiä ja paperikuituja, niin käytetty kuitumäärä • · *.*.* on pienempi kuin pintakerroksissa.
• * • · l '·· Kuljetin 2409 (kuvio 4) kuljettaa sekoitetun materiaalin jakeluportin 3080 kautta ydinkerroksen kuitu/perliitti- ··· ·'·*; muodostuslaitteeseen 3154, joka on osa kuvion 6 mukaista • · muodostusasemaa. Kuten edellä on kuvattu, tämä märkää per- • · ·
Hittiä, kuituja, tärkkelystä ja lisäaineita sisältävä seos . sekoitetaan tämän jälkeen kuivaan kipsiin komposiittilevyn keskikerroksen muodostamiseksi.
* · • · · *; Mikäli kaikki kolme kerrosta on tehty kuitukipsimateriaalista, f**: niin tällöin tuloksena on yhdenmukainen, homogeeninen levy «»· i · • · · • M • · • · · • · • * I·· 35 107893 102, jollainen on esitetty kuviossa 11. Tämä homogeeninen levy on tehty lignoselluloosakuituja, kipsiä ja lisäaineita sisältävästä seoksesta edellä kuvatulla tavalla. Kuten kuviosta 13 nähdään, tällainen yhdenmukainen homogeeninen levy 102 voidaan varustaa erilaisilla koristeellisilla pinnoilla 103.
Mikäli halutaan saada sileä pinta, niin kalibrointiasemassa käytetään sileitä hihnoja. Toisaalta pintakuvioinnin käsittäviä hihnoja voidaan käyttää kokoonpuristus- ja kalibrointi-asemissa, jolloin' kipsilevyn yhdelle tai molemmille pinnoille voidaan saada pintakuviointia.
Kuviossa 12 on esitetty oheisen menetelmän mukaisesti valmistettu, kuituja ja perliittiä käsittävä komposiittilevy. Pintakerros 100 ja pohjakerros 100 ovat kuitukipsikerroksia, kun taas keskikerros 101 on perliittiä, kuituja ja kipsiä käsittävä kerros. Koska keskikerros sisältää perliittiä, niin komposiittilevy on saatu kevyemmäksi menettämättä kuitenkaan sen lujuutta merkittävästi.
Seuraavassa kuvataan esimerkki tällaisen levyn valmistamisesta .
Pintakerros sisältää jätepaperikuituja 30 % lopullisen levyn ·.·.1 pintakerroksesta. Kuivaan paperiin lisättiin jauhamalla 10 % • 1 • 1·· yhdistettä CaO ja kuituihin lisättiin 120 % vettä. Luonnolli- seen kipsiin, joka oli jauhettu hienoksi ja kalsinoitu puoli-hydraatiksi, sekoitettiin 2 % vedetöntä kipsiä, l % kalium- • · · j·.1. sulfaattia ja 4 % tärkkelystä hienoiksi jauhettuina jauheina.
• · • ·· « · · « · ·
Ydinkerrokset sisältävät kuitua 8 %, johon on sekoitettu jauha-. maila 2 % CaO:ta ja joka on kasteltu 60 %:lla vettä. 30 % kuivaa paisutettua perliittiä (koko: 90 % materiaalista oli • · ·♦·1 alueella 30...1000 mg seulatestillä määritettynä) sekoitettiin ··· samaan määrään tärkkelyksen 5 % vesidispersiota. Samaa kipsi- ···· puolihydraatti-seosta käytettiin. Pintakerroksen ja ydin- « · t « · • · · • · · · φ · • · • · · 36 107893 kerroksen materiaalisuhde on 1:1.
Edellä kuvattuja ainesuhteita käyttäen valmistettu levy täyttää edellä mainitut, painoon ja lujuuteen liittyvät laatuvaatimukset. Kun tiheys oli 930 kg/m3, niin lujuudeksi saatiin 8...12 N/mm2. Peittävän kerroksen kuitupitoisuus voi olla jopa 30 % levyn täyttäessä kuitenkin edelleen Yhdysvalloissa voimassa olevat, normin ASTM C 16 mukaiset "tulensuojalle" asetetut tulenkestovaatimukset levyn keskikerroksen, jossa perliitin ja kipsin pitoisuudet ovat suuria, ominaisuuksien ansiosta.
Jälkikastelumenetelmää käyttämällä kuitupitoisuutta voidaan myös pienentää merkittävästi ilman lujuuden voimakasta heikkenemistä, koska tällöin peittävä kerros voidaan puristaa suurempaan tiheyteen kokonaistiheyden pysyessä kuitenkin samana. Tällä tavalla valmistettiin esimerkiksi levyjä, joiden kokonaiskuitupitoisuus oli vain 12 %, lujuuden ollessa 9 N/mm2 tiheydellä 930 kg/m3.
Viimeksi mainitut lujuusarvot on saatu luonnollisella kipsillä, ja tuloksia voidaan parantaa käyttämällä FGD-kipsiä. Kuivat ja puolikuivat prosessit sopivat erityisen hyvin tämän kaltaisen kipsin ja kemiallisen kipsin käsittelemiseksi.
• · • · » · · • · »· | 1 2·· Keksinnön mukaiset levyt voidaan tehdä käytännöllisesti katso- | en minkä kokoisiksi tahansa, ja levyjä voidaan muotoilla tai ;3: työstää jälkeenpäin koneellisesti moniin eri muotoihin. Esi- ·· · SV. merkkinä voidaan mainita, että levyjen reunat voidaan muo- • · töillä kieleke- ja uraliitosta vastaavalla tavalla tai levyjen • · · ulkopinnalla voi olla koristeellisia kuvioita. Oheisen keksin- . nön mukaisesti valmistettujen levyjen kyky pidättää nauloja ja • 1 ruuveja on erinomainen ja seinälevyllä on jo kipsilaastipxnta.
• · ···1 Tämän ansiosta levyn päällä voidaan käyttää vaivattomasti mitä *·· tahansa tavanomaista viimeistelymateriaalia kuten tapettia.
• · · · • ·· : : • · · · « · · • ♦· 2 • · 3 • · • · ··· 37 107893
Oheisen keksinnön avulla voidaan myös tuottaa sellaista kipsi-levyä, jonka lujuus ja/tai tiheys ei ole aikaisemmin ollut mahdollista. Koska märkiä kuituja ja kipsilaastia sisältävä seos muodostaa olennaisesti kuivan tasaisen seoksen, niin seosta voidaan puristaa kokoon toivotulla tavalla kuvion 7 puristimessa. Tästä syystä tuloksena olevan levyn tiheyttä ja paksuutta voidaan säätää huomattavan laajalla alueella. Esimerkkinä mainittakoon, että oheisessa keksinnössä voidaan tuottaa levyä, jonka tiheys on alueella 400...1200 kg/m3 tai enemmän. Levyn sisältämien kuitujen ja muiden materiaalien tyyppiä ja kokoa voidaan myös vaihdella toivottaessa. Näin ollen kipsilevy voi olla todella suunniteltu tuote, joka on räätälöity täyttämään erityisen loppukäytön vaatimukset.
Kuvio 15 esittää kaavamaisesti sivukuvantona oheisen keksinnön mukaista sekoitusasemaa. Kuviossa on esitetty esimuodostus-hihna 185, kuitumatto 186, kipsilaastikerros 187, jakeleva nastatela 188, siirtävät nastatelat 189, sekoittavat nasta-telat 190, ohjauslevyt 191, muodostushihna 192, seos 193 ja puhdistusharja 194.
Kuviot 16A, 16A-1 ja 16A-2 ovat sivukuvantoja pystysekoittimes-ta sekä sekoitus- ja puhdistuskiekoista. Kuvioista nähdään kuori 200, käyttölaite 201, puhdistavat pyörretelat 202, « · .·.1 laakeri 203, sekoittavat nastatelat 204, ohjauslevyt 205, ; 2·· sekoittavat nastakiekot 206 sekä puhdistavat pyörrekiekot 207.
»Φ > « » · ♦ »
Kuviot 16B ja 16C esittävät kuvion 16A mukaista pystysekoi-tinta ylhäältä- ja edestäpäin katsoen, ja niissä nähdään myös käyttölaite 208.
« » · . Kuviot 17...19 esittävät kolmea suoritusmuotoa kipsiin ja puu- '1 ‘ substraattiin perustuvasta levystä, joka on tehty oheisen kek- • · sinnön mukaisesti. Kuten jäljempänä yksityiskohtaisemmin seli- ··· tetään, lopputuote voi olla levy, jonka yhdellä puolella on ···♦ .3. kipsikerros (esitetty kuviossa 17) , tai levy, jonka molemmilla ··· • · ♦ · 1 « ·· • · · · • · 2 • · 3 38 107893 puolilla on kipsikerros (esitetty kuviossa 18). Levyn päällä oleva kipsikerros on edullisesti homogeeninen kipsikerros, jota on vahvistettu kuiduilla, esimerkiksi paperikuiduilla. Kipsikerros tai -kerrokset voivat olla monen eri muotoisia. Edullisessa suoritusmuodossa levy käsittää puusubstraatin yti-messään, jonka päällä on yksi tai useampia kerroksia homogeenista kuitukipsiä. Kipsi sidotaan puusubstraattiin hartsilla.
Kuvioissa 17...20 on esitetty useita suoritusmuotoja puusubstraattiin ja kipsiin perustuvasta komposiittilevystä. Kuvion 17 mukaisessa suoritusmuodossa komposiittilevy käsittää puusubstraatin 110 ja sen päällä kuitukipsikerroksen 112, joka on sidottu puusubstraattiin 110. Puusubstraatti 110 voi olla muodoltaan hyvin erilainen, esimerksi vanerilevy, lastulevy, kennolevy, puulaminaatti ja vastaava tavanomainen puu tai puun kaltaista materiaalia oleva rakennustuote. Kuitukipsipinnoite 112 on kiinnitetty puusubstraattiin 110 mekaanisesti tai liimaamalla käyttäen esimerkiksi epoksiliimaa, ja tämä pinnoite on edullisesti kipsin ja kuitujen homogeeninen kerros. Kipsikuitupinnoite on tulenkestävää ja savunkestävää ja se lisää tuloksena olevan komposiittilevyn kokonais-lujuutta.
Kuviossa 18 esitetty komposiittilevy on samankaltainen kuin • 1 2 ♦.V kuvion 17 mukainen suoritusmuoto, paitsi että puusubstraatin 110 päälle on muodostettu sekä yläpinnalla oleva kuitukipsi- • pinnoite 112 ja alapinnalla oleva kuitukipsipinnoite 114.
.3. Tuloksena oleva levy käsittää kuitukipsipinnan molemmilla ··1 ··.·. puolilla, aikaansaaden kohonneen levyn tulenkeston. Lisäksi • · tällaisessa levyssä voi olla viimeistelty ulkopinta yhdessä * kohonneen lujuuden kanssa puusubstraatin ansiosta.
Kuvion 19 mukaisessa suoritusmuodossa on kuitukipsipinnoitteen • · · ...1 112 ulkopinta 113 on koristeltu koristepinnalla. Puristus- .·· prosessin avulla voidaan kuitukipsipinnoitteeseen rullata tai ···· ,···. painaa erilaisia koristeellisia pintakuviointeja pinnoitteen « · • · · # • · · • M • · 2 • · « • · • · 3 39 107893 viimeistelyn aikana.
Kuvion 20 mukaisessa suoritusmuodossa kuitukipsipinnoite 112 koostuu kahdesta erillisestä kipsimateriaalikerroksesta. Ensimmäinen kerros 116 on kuiduista, perliitistä ja kipsistä muodostuva kerros, joka aikaansaa kevyen puusubstraattiin 110 sidotun ydinkerroksen. Toinen kerros 117 on kuitukipsikerros, jonka avulla levyyn saadaan sileä ulkopinta, ja joka sitoutuu kevyeen ydinkerrokseen.
Oheisen keksinnön mukaisen komposiittilevyn erilaiset suoritusmuodot voidaan valmistaa samalla, edellä kuvatulla perusprosessilla ja edellä kuvatun kaltaisella, ellei jopa samanlaisella tuotantolinjalla. Tässä prosessissa puusubstraatin päälle levitetään pinnoitteeksi sideainetta kuten hartsia. Sitten tämän hartsilla pinnoitetun substraatin päälle kerrostetaan yksi tai useampi kuitukipsikerros. Tämän jälkeen tuloksena saatu kuitukipsikerros ja puusubstraatti puristetaan ja kuivataan, edullisesti jatkuvassa prosessissa.
Ennen kipsimateriaalikerroksen levittämistä puusubstraatin päälle puulevyn pinta tehdään edullisesti karkeaksi tasojyrsi-mellä, joka jyrsii levyn sen puolen tai ne puolet, jo (i)lie kipsiä on tarkoitus levittää. Puusubstraatin pinnan jyrsiminen • · .V tai karhentaminen johtaa siihen, että kipsipinnoite sitoutuu paremmin levyyn. Tämän jälkeen karkeaksi tehdylle pinnalle ruiskutetaan erityistä tulenkestävää mineraaliliimaa. Eräs ,··1 2 3. tällainen liima on vesilasia (natriumsilikaatti) , jota on ··· ··.·. saatavana yhtiöstä Philadelphia Quartz. Hyväksyttäviä liimoja » 1 ja hartseja ovat urea- ja fenoli - formaldehydihartsi, uretaani- • · · ' hartsi ja resorsinolityyppiset hartsit.
···«1 * J Alan asiantuntijalle on selvää, että oheisen keksinnön ♦1 1 · ...1 mukaista menetelmää voidaan käyttää eri materiaaleista ja lisä- .·· aineista tehtyjen kuitukipsilevyjen ja komposiittilevyjen ♦ ♦♦· .··1. valmistamiseen.
• · ··· · • ♦ · • ·· 2 • · 3 • · • · 40 107893
Keksinnön muut suoritusmuodot ovat ilmeisiä alan asiantuntijalle ohessa esitetyn kuvauksen ja käytännön toteutuksen perusteella. Kuvauksella ja esimerkeillä halutaan ainoastaan havainnollistaa keksintöä, jonka varsinainen suoja-ala ja tavoitteet ilmenevät seuraavista patenttivaatimuksista.
• « • · i · · • · M » · » · · » • · • · • ·· • · · • « • · *·· • · · • · · • · • · ··· • · · • · · • · • · · • · ··· • · · t ···· • « · : : ·1 2 3· • · • # · • ·· • · ·· • · 2 • · 3
Claims (57)
107893
1. Menetelmä kipsikuitulevyn valmistamiseksi kipsistä ja kuiduista vettä ja kiihdytintä käyttäen, tunnettu siitä, että se käsittää vaiheet, joissa: alustavassa sekoitusvaiheessa (2212, 2301, 2311) ennalta mää rätty määrä kuituja, kuitujen toisiinsa adhesioitumista rajoittavaa absorboimisainetta, sekä vettä (3052, 3112) sekoitetaan keskenään märkiä, irrallisia kuituja sisältävän seoksen saamiseksi ; lopullisessa sekoitusvaiheessa (3114, 3124, 3134, 3154, 3164) märkiin kuituihin sekoitetaan (3126, 3146, 3166) ennalta määrätty määrä kuivaa kalsinoitua kipsiä; kiihdyttävää lisäainetta sisällytetään (2451) seoksen johonkin, kuitujen, absorboimisaineen, veden ja kipsin seoksen komponenttiin kuitujen, absorboimisaineen, veden ja kipsin seok- . . sessa olevan kipsin sitoutumisen nopeuttamiseksi; • · ,· · · • · • · • · : ** sekoitettu seos levitetään koostumukseltaan olennaisen yhdenmu- • · : ** kaiseksi matoksi (150, 193); M· • * • · • · · j matto (150, 193) puristetaan kokoon (A, B, C, 4012, 4013, :*·*: 4014) sidotuista kuiduista ja kipsistä koostuvan levyn muodos- tamiseksi; ja • · levy kuivataan (3181, 4210) lopullisen levyn (102) aikaansaami- , *!* seksi. • · · • · · · • · · il 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu • · · ;·[·. siitä, että kuidut ovat paperikuituja ja absorboimisaine on • ♦ • · • ·· • ♦ • ♦ «*« 107893 valittu jauhemaisen sammuttamattoman kalkin, jauhemaisen sammutetun kalkin ja jauhemaisen magnesiumoksidin joukosta.
3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuidut ovat kuivaa jauhettua jätepaperia.
4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että absorboimisaine on nopeasti reagoivaa CaO:ta.
5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnet tu siitä, että paperikuidut ovat jätepaperikuituja ja oleellisesti kaikki jätepaperikuidut on lajiteltu seulan avulla pienemmiksi kuin 2000 mikronia ja että absorboimisaine on CaO, jonka hiukkasista vähintään 50 % on kooltaan pienempiä kuin 32 mikronia ja jonka hiukkasista vähemmän kuin 4 % on kooltaan suurempia kuin 100 mikronia.
6. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paperikuituihin sekoitetun kalkin määrä on korkeintaan 5 paino-% ennaltamäärätystä kuitumäärästä.
7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuituihin sekoitetun absorboimisaineen määrä on • · i*.># alueella 2...10 paino-% ennaltamäärätystä kuitumäärästä. « • · • · • i * ··· 8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu • · .!*! siitä, että absorboimisaine on erilaisten absorboimisaineiden « · · seos. • · · ♦ « ·
9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että absorboimisaine on kalkin ja hienoksi jauhetun • · · raakakipsin seos. • · · ’!!! 10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu • · • · *!* siitä, että absorboimisaine on kalkin ja hienoksi jauhetun »« · • *.· kuivalevyjätteen seos. ··· • · • · · 107893
11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että absorboimisaine on absorboimisaineiden ja kuitujen pehmennykseen pystyvien kemikaalien seos, joista ainakin jokin lisää levyn lujuutta, lyhentää kuivan kalsinoidun kipsin sitou-tumisaikaa ja kiihdyttää hydratoitumista.
12. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kemikaalit lisätään absorboimisaineeseen ja ne on valittu märässä faasissa olevien happamien ja alkalisten kiintoaineiden joukosta.
13. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että absorboimisaineeseen lisätään kiinteää jauhemaista natriumsilikaattia.
14. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ennaltamäärätty kuitumäärä on alueella 12...35 pai-no-% lopullisesta levystä.
15. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ennaltamäärätty kuitumäärä on alueella 20...30 pai- .V: no-% lopullisesta levystä. • · • · • · • M
16. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu • · · *·.·, siitä, että kuidut ovat puukuituja ja että puukuitujen kosteus « · .1". on korkeintaan 250 paino-% lopullisesta levystä. • · · • · • · 107893 80.. .100 paino-% ennaltaraäärätystä kuitumäärästä.
19. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vesimäärä, jolla kuidut kastellaan (3052, 3112) alustavassa sekoitusvaiheessa (2301, 2311), on alueella 80.. .100 paino-% ennaltamäärätystä kuitumäärästä ja kuituihin sekoitetun absorboimisaineen määrä on korkeintaan 3 paino-% ennaltamäärätystä kuitumäärästä.
20. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kiihdyttävää lisäainetta sisällytetään sellainen riittävä määrä, että seos saavuttaa 80...90 % lopullisesta mär-kälujuudestaan kolmessa minuutissa sekoittamisen aloittamisen jälkeen, minkä jälkeen kuitujen, absorboimisaineen, veden ja kipsin seosta puristetaan kokoon.
21. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kiihdyttävä lisäaine on raakaa kalsinoimatonta kipsi j auhetta.
22. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kiihdyttävä lisäaine on raakakipsijauheen ja kaliumsulfaattijauheen seos. « · ♦ · • · • · ·
23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen menetelmä, tunnettu • ♦ ♦ ,···, siitä, että raakakipsi jauhetta on vähemmän kuin 3 paino-% kui- • « .ΓΙ vasta kalsinoidusta kipsistä ja kaliumsulfaattijauhetta on vä- • » *..* hemmän kuin 1 paino-% kuivasta kalsinoidusta kipsistä. • · · • · ·
24. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kiihdyttävä lisäaine lisätään (2451) kuivaan kaisi- ··· noituun kipsiin. * • · · **’! 25. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu • · *** siitä, että vesimäärä, joka sekoitetaan (3052, 3112) kuituihin • · ♦ • V alustavassa sekoitusvaiheessa (2301, 2311), on pienempi kuin • · · » · • · • · · 107893 se vesimäärä, joka tarvitaan kalsinoidun kipsin hydratoimi-seksi optimaaliseen lujuuteen, ja että menetelmä käsittää lisäksi vaiheen (154), jossa vettä lisätään maton (150, 193) päälle märkien kuitujen ja kuivan kalsinoidun kipsin sekoittamisen jälkeen.
26. Patenttivaatimuksen 25 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että levyn kokoonpuristusvaihe käsittää ensimmäisen kaa-sunpoistovaiheen (A, 4012), jonka aikana mattoa (150, 193) puristetaan kokoon, toisen kokoonpuristusvaiheen (B, 4013) sekä kolmannen kalibrointivaiheen (C, 4014), jonka aikana mattoa (150, 193) pidetään tavoitellussa paksuudessa samalla kun matto (150, 193) sitoutuu.
27. Patenttivaatimuksen 26 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaihe veden lisäämiseksi mattoon (150, 193) toteutetaan kaasunpoistovaiheen (A, 4012) aikana ja ennen toista ko-koonpuristusvaihetta (B, 4013) ja kolmatta kalibrointivaihetta (C, 4014).
28. Patenttivaatimuksen 26 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaihe (154) veden lisäämiseksi mattoon (150, 193) ,Y; toteutetaan kaasunpoistovaiheen (A, 4012) jälkeen ja ennen • · toista kokoonpuristusvaihetta (B, 4 013) ja kolmatta kalibroin- • · · ;·4 tivaihetta (C, 4014) . • · · 4 · « • ·
29. Patenttivaatimuksen 25 mukainen menetelmä, tunnettu • · · ♦ ·’ siitä, että vettä lisätään maton (150, 193) ylä- ja alapinnal- • · · le. ' *"*ί 30. Patenttivaatimuksen 25 mukainen menetelmä, tunnettu ·*”: siitä, että kiihdyttävää lisäainetta sekoitetaan matolle (150, ’ \ 193) lisättävään veteen. (M • · · · • « · • · *·;·’ 31. Patenttivaatimuksen 3 0 mukainen menetelmä, tunnettu :**]: siitä, että kiihdyttävä lisäaine on vesilasia. * · · » · • · • · · 107893
32. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vesimäärä, joka sekoitetaan (3052, 3112) kuituihin alustavassa sekoitusvaiheessa (2301, 2311), on vähemmän kuin 100 paino-% ennaltamäärätystä kuitumäärästä, ja että kuitujen ja kipsin seokseen lisätty kokonaisvesimäärä riittää kalsinoi-dun kipsin stökiometriseen hydratoitumiseen.
33. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että absorboimisaine kykenee myös pehmentämään kuituja, vähentämään takaisinpaisumista kokoonpuristusvaiheiden aikana ja niiden jälkeen sekä lisäämään tuloksena olevan levyn lujuutta .
34. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuitujen, absorboimisaineen ja veden seoksesta muodostetaan kerros (186) ja kuivasta kalsinoidusta kipsistä muodostetaan kerros (187), ja että lopullisessa sekoitus-vaiheessa märkien irrallisten kuitujen seos ja kalsinoitu kipsi sekoitetaan pystysuoralla sekoitustoimenpiteellä (189) ja levitetään välittömästi liikkuvalle hihnalle (192).
35. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu • · siitä, että märät kuidut sekoitetaan kuivaan kalsinoituun kip- • · · ;·. siin lukuisten pyörivien pyörien (188, 189, 190, 204, 206) * · · *... avulla. • · • · • · · • # · • · · • · 36. Patenttivaatimuksen 34 mukainen menetelmä, tunnettu • · · ' • · · ’·1 1 siitä, että märät kuidut ja kuiva kalsinoitu kipsi sekoitetaan pystysuoralla sekoitustoimenpiteellä, jossa käytetään lukuisia "2· nastakiekkosekoitusteloja (188, 189, 190, 204, 206), joiden • · · * ϊ avulla märkiä kuituja voidaan annostella tasaisesti ilman mär- kien kuitupallojen muodostumista, sekä lukuisia pyörrekiekkoja *11! (202, 207), jotka joutuvat pystysuunnassa pitävään kosketuk- • · • · *;1 seen nastakiekkojen kanssa nastakiekkojen pitämiseksi puhtai- · ··· • · 2 • · • · · 107893
37. Patenttivaatimuksen 34 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että märät kuidut ja kuiva kalsinoitu kipsi sekoitetaan pystysuoralla sekoitustoimenpiteellä, jossa käytetään lukuisia nastakiekkosekoitusteloja (188, 189, 190, 204, 206), joiden avulla märkiä kuituja voidaan annostella tasaisesti ilman märkien kuitupallojen muodostumista, sekä lukuisista pyörre-kiekoista (202, 207), jotka joutuvat suorassa kulmassa pitä vään kosketukseen nastakiekkojen kanssa nastakiekkojen pitämiseksi puhtaina.
38. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alustava sekoitusvaihe sisältää vaiheet, joissa materiaalit, joista kuidut on tarkoitus tuottaa, laitetaan kiertomyllyyn (2212), jossa pyörivien elementtien (176, 178) annetaan vaikuttaa tähän materiaaliin, näiden pyörivien elementtien (176, 178) vuorovaikuttaessa kuitujen kanssa ja saadessa aikaan pyörreympäristön, jossa kuidut pilkkoutuvat pienempään kokoon, ja vettä ruiskutetaan kuituihin.
39. Patenttivaatimuksen 38 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kiertomylly (2212) on turpiinimylly, jossa on yksi /.*. tai useampia ruiskutussuuttimia (173) veden ruiskuttamiseksi • · ;·. turpiinimyllyyn. • · · • · • · • · ·
40. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu • · • · //l siitä, että alustavassa sekoitusvaiheessa materiaalit, joista • · · •# ·* kuidut on tarkoitus tuottaa, laitetaan siipihollanterimyllyyn • · · ’·* * (2212) , ja kuiva materiaali johdetaan seulan läpi, jossa kui dut pilkkoutuvat pienempään kokoon, tämän siipihollanterimyl-*ί'*ϊ lyn (2212) käsittäessä yhden tai useamman ruiskutus suut t imen ·***: (173) ulostulonsa läheisyydessä veden ruiskuttamiseksi muodos- • · · tettuihin kuituihin. • · · • ··· ··· • · "·”* 41. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu : *]: siitä, että märät kuidut kerrostetaan ensin kuljettimelle ··· • • · ·*· 107893 (185) märistä kuiduista muodostuvan maton (186) saamiseksi, kipsi levitetään kerrokseksi (187) märistä kuiduista muodostetun maton (186) päälle, ja tuloksena oleva, märkiä kuituja ja kipsiä käsittävä kerros johdetaan pystysekoittimeen (3128, 3148, 3168), joka sekoittaa märät kuidut ja kipsin huolelli sesti homogeeniseksi koostumukseksi.
42. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sideainetta sisällytetään myös johonkin märkien kuitujen, kipsin ja veden joukosta valittuun komponenttiin.
43. Patenttivaatimuksen 42 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sideaine on tärkkelystä, jota lisätään jauheena kuivaan kalsinoituun kipsiin.
44. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muodostetun maton kokoonpuristusvaiheessa mattoa (150, 193) puristetaan kokoon kuljetushihnojen parin (151, 152. välissä.
45. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että maton kokoonpuristusvaiheessa mattoa (150, 193) .V: puristetaan kokoon telapuristimessa (153) kuljetushihnojen • · parin (151, 152) välissä. • · • · • ·· *... 46. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu .**’ siitä, että kemikaaleja ja pinnoitteita levitetään kuitukipsi- • · ♦ matolle (186) ennen kuivausvaihetta (3181, 4210), jolloin kui- • · · *·' * vurin lämpöä voidaan käyttää kemikaalien kovettamiseksi ja tiettyjen ominaisuuksien kuten paremman vedenkeston, lujuuden *“*! ja värin aikaansaamiseksi kuitukipsilevyyn. ··· • · ·♦*
47. Kipsikuitulevy, tunnettu siitä, että se on valmis- ♦ ".V. tettu patenttivaatimuksen 1 mukaisella menetelmällä. • · • · • ti * ♦ · · l'V 48. Menetelmä kipsikuitulevyn valmistamiseksi kipsistä ja kui- ··· • ♦ • · ··« 107893 duista vettä ja kiihdytintä käyttäen, tunnettu siitä, että se käsittää vaiheet, joissa: ennalta määrätty määrä kuituja, absorboimisainetta , joka rajoittaa kuitujen tarttumista toisiinsa, sekä vettä sekoitetaan (2212, 2301, 2311) keskenään märkien, irrallisten kuitujen lähteen (3050, 3100) saamiseksi; märkien irrallisten kuitujen lähteeseen sekoitetaan ennalta määrätty määrä kuivaa kalsinoitua kipsiä ensimmäisen koostumuksen saamiseksi; kiihdyttävää lisäainetta sisällytetään (2451) seoksen johonkin kuitujen, absorboimisaineen, veden ja kipsin joukon komponenttiin kuiduista, absorboimisaineesta, vedestä ja kipsistä muodostetussa seoksessa läsnäolevan kipsin sitoutumisen nopeuttamiseksi; ensimmäinen sekakoostumus levitetään ensimmäiseksi matoksi, (186) jonka koostumus on olennaisesti yhdenmukainen; huokoista hiukkasmaista materiaalia, jolla on pieni tiheys, sekoitetaan veteen märkien, pienitiheyksisten hiukkasten läh- • · teen (3070) muodostamiseksi; • · • · • ·· .···. märkiin, pienitiheyksisiin huokoisiin hiukkasiin sekoitetaan • · ennalta määrätty määrä kuivaa kipsiä toisen koostumuksen muo-dostamiseksi; • · · • · · tämä toinen koostumus kerrostetaan ensimmäisen kerrostetun *·’*· maton (186) päälle toisen kerroksen (187) muodostamiseksi, • · · jonka kerroksen koostumus on olennaisesti yhdenmukainen; ·«· ’V/.' märkien irrallisten kuitujen varastoon sekoitetaan ennalta *1* määrätty määrä kuivaa kalsinoitua kipsiä kolmannen koostumuk- • · · • sen saamiseksi; • ·· • · • · • M 107893 kolmas koostumus kerrostetaan toisen kerroksen päälle kolmannen kerroksen muodostamiseksi, jonka kerroksen koostumus on olennaisesti yhdenmukainen,· tuloksena oleva kerrostettu matto (150, 193) puristetaan kokoon levyn muodostamiseksi; ja levy kuivataan (3181) sellaisen lopullisen levyn (102) saamiseksi, jonka levyn (102) tiheys on olennaisesti yhdenmukainen.
49. Patenttivaatimuksen 48 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pienitiheyksisen huokoisen hiukkasmaisen materiaalin sekoittaminen veteen käsittää vaiheen, jossa sekoitetaan sideainetta pienitiheyksisiin huokoisiin hiukkasiin.
50. Patenttivaatimuksen 48 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pienitiheyksisen huokoisen hiukkasmaisen materiaalin sekoittaminen veteen käsittää vaiheen, jossa joko kuivia kuituja tai märkiä kuituja sekoitetaan märkiin pienitiheyksisiin hiukkasiin.
51. Patenttivaatimuksen 48 mukainen menetelmä, tunnettu • · siitä, että märkien kuitujen lähteeseen sekoitetaan pieni- ;·. tiheyksisiä hiukkasia. • · · »·· • · • · .!*! 52. Järjestelmä kipsikuitulevyn tuottamiseksi kipsistä ja kui- • · duista vettä ja kiihdytintä käyttäen, tunnettu siitä, • · · *·* että se käsittää: *·**· alustavat sekoitusvälineet (2212, 2301, 2311) ennalta määrätyn • · * *t>#i määrän kuituja, absorboimisainetta, joka rajoittaa kuitujen [·. tarttumista toisiinsa, kiihdytintä sekä vettä sekoittamiseksi m “1!^ keskenään märkiä, irrallisia kuituja sisältävän seoksen saarni- *** seksi; • · · • · · • · • · 1 • · • · ·· · 107893 lopulliset sekoitusvälineet (3114, 3124, 3134, 3154, 3164), jotka sijaitsevat alustavan sekoitusvälineen (2212, 2301, 2311) jälkeen märkien irrallisten kuitujen sekoittamiseksi ennalta määrättyyn määrään kuivaa kalsinoitua kipsiä; lopullisten sekoitusvälineiden jälkeen sijaitsevat välineet (3115, 3135, 3155) märkien irrallisisten kuitujen ja kuivan kalsinoidun kipsin seoksen levittämiseksi matoksi (150, 193), jonka koostumus ja paksuus ovat olennaisesti yhdenmukaisia; välineet (151, 152, 153, 155, 156, 4012, 4013), jotka sijaitsevat matoksi (150, 193) levittävien välineiden jälkeen maton (150, 193) kokoonpuristamiseksi sidotuista kuiduista ja kipsistä koostuvan levyn muodostamiseksi; ja kokoonpuristavien välineiden jälkeen sijaitsevat välineet (3181, 4210), joilla levy kuivataan lopullisen levyn (102) saamiseksi .
53. Patenttivaatimuksen 52 mukainen järjestelmä, tunnet -t u siitä, että alustavat sekoitusvälineet käsittävät turpii-nimyllyn (2212), jossa on yksi tai useampi ruiskusuutin (173) veden ruiskuttamiseksi myllyyn (2212) , sekä pyöriviä element- • « tejä (176, 178), jotka vuorovaikuttavat kuitujen kanssa ja saa- ;·. vat aikaan pyörreympäristön, jossa kuidut pilkkoutuvat pienem- • ·♦ |··· pään kokoon. 0 0 • M • · · • # « 107893
55. Patenttivaatimuksen 52 mukainen järjestelmä, tunnet- t u siitä, että lopulliset sekoitusvälineet käsittävät pysty-akselisen sekoittimen, jossa on lukuisia nastakiekkosekoitus-teloja (188, 189, 190, 204, 206) märkien kuitujen ja kuivan kalsinoidun kipsin tasaiseksi sekoittamiseksi ja märkien kuitu-pallojen muodostumisen estämiseksi, sekä lukuisia pyörrekiek-koja (202, 207), jotka ovat kosketuksessa ja noin suorassa kulmassa poikkeutettuina nastakiekkosekoitustelojen (188, 189, 190, 204, 206) kanssa nastakiekkosekoitustelojen puhdistami seksi .
56. Patenttivaatimuksen 53 mukainen järjestelmä, tunnet - t u siitä, että se käsittää lisäksi ennen kokoonpuristavia välineitä (C, 155, 156, 4013, 4014) sijaitsevat kaasunpoisto- välineet (A, B, 151, 152, 153, 4012) sekä kokoonpuristavien välineiden ja kaasunpoistovälineiden välissä sijaitsevat ruiskuttavat välineet (154) levyn kummankin puolen kastelemiseksi.
57. Menetelmä komposiittilevyn valmistamiseksi kipsistä ja kuiduista vettä ja kiihdytintä käyttäen, tunnettu siitä, että se käsittää vaiheet, joissa: • « • ♦ # · · • · ϊ*. alustavassa sekoitusvaiheessa (2212, 2301, 2311) ennalta « ·· ' ' ' määrätty määrä kuituja, absorboimisainetta, joka rajoittaa • «* kuitujen tarttumista toisiinsa, sekä vettä (3052, 3112) sekoi- • · .1". tetaan keskenään märkiä, irrallisia kuituja sisältävän seoksen • · · • *..* saamiseksi; • · · • · · lopullisessa sekoitusvaiheessa (3114, 3124, 3134, 3154, 3164) ***** märkiin kuituihin sekoitetaan (3126, 3146, 3166) ennalta mää- • ·· \"i rätty määrä kuivaa kalsinoitua kipsiä; ♦ *♦· **" kiihdyttävää lisäainetta sisällytetään (2451) seoksen johonkin • · *!* kuitujen, veden, tärkkelyksen ja kipsin joukon komponenttiin ·· · • kuiduista, vedestä, tärkkelyksestä ja kipsistä muodostetussa ··· • · • · ··· 107893 seoksessa läsnäolevan kipsin sitoutumisen nopeuttamiseksi; vähintään yksi puusubstraatin (110, 111) pinta pinnoitetaan sitovalla aineella; ja saatua sekakoostumusta (112, 113, 114, 116, 117) kerrostetaan tälle puusubstraatin (110, 111) pinnoitetulle pinnalle. • · • · • · · • · • · • · • · · • . • · • · • · · ··· « · • · • · · • · · • · • · • · · • · · • · · • · • · · • · • · · » • · · • · · · • · · • · • · • · · •« · • « · * · « · 1 • · • « • · · 107893
Priority Applications (1)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI990456A FI990456A (fi) | 1990-08-23 | 1999-03-04 | Kuitukipsilevy ja menetelmä sen valmistamiseksi |
Applications Claiming Priority (4)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| US57275890 | 1990-08-23 | ||
| US07/572,758 US5342566A (en) | 1990-08-23 | 1990-08-23 | Method of manufacturing fiber gypsum board |
| US9105793 | 1991-08-15 | ||
| PCT/US1991/005793 WO1993001932A2 (en) | 1990-08-23 | 1991-08-15 | Fiber gypsum board and method of manufacturing same |
Publications (3)
| Publication Number | Publication Date |
|---|---|
| FI930778A0 FI930778A0 (fi) | 1993-02-22 |
| FI930778A FI930778A (fi) | 1993-04-22 |
| FI107893B true FI107893B (fi) | 2001-10-31 |
Family
ID=24289236
Family Applications (1)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI930778A FI107893B (fi) | 1990-08-23 | 1993-02-22 | Kuitukipsilevy ja menetelmä sen valmistamiseksi |
Country Status (15)
| Country | Link |
|---|---|
| US (1) | US5342566A (fi) |
| EP (1) | EP0590095B1 (fi) |
| JP (1) | JPH06505448A (fi) |
| KR (1) | KR0177526B1 (fi) |
| AT (1) | ATE173238T1 (fi) |
| CA (1) | CA2049693C (fi) |
| CZ (1) | CZ286589B6 (fi) |
| DE (1) | DE69130485T2 (fi) |
| ES (1) | ES2123575T3 (fi) |
| FI (1) | FI107893B (fi) |
| MX (1) | MX9100792A (fi) |
| RU (1) | RU2107672C1 (fi) |
| SK (1) | SK281734B6 (fi) |
| UA (1) | UA27041C2 (fi) |
| WO (1) | WO1993001932A2 (fi) |
Families Citing this family (78)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| US5155959A (en) | 1989-10-12 | 1992-10-20 | Georgia-Pacific Corporation | Firedoor constructions including gypsum building product |
| US5632848A (en) * | 1989-10-12 | 1997-05-27 | Georgia-Pacific Corporation | Continuous processing equipment for making fiberboard |
| DE4129466A1 (de) * | 1991-09-05 | 1993-03-11 | Bold Joerg | Verfahren zur herstellung von gipsfaserplatten nach einem halbtrockenverfahren |
| CA2130508C (en) * | 1993-08-20 | 2005-04-12 | Peter Douglas Chase | Process for making thin, sealant-coated, fiber-reinforced gypsum panel and panel made thereby |
| SE502272C2 (sv) * | 1994-01-28 | 1995-09-25 | Sunds Defibrator Ind Ab | Förfarande för framställning av lignocellulosahaltiga skivor |
| US5945182A (en) * | 1995-02-14 | 1999-08-31 | G-P Gypsum Corporation | Fire-resistant members containing gypsum fiberboard |
| SE504221C2 (sv) * | 1995-04-07 | 1996-12-09 | Sunds Defibrator Ind Ab | Förfarande för framställning av lignocellulosahaltiga skivor |
| KR100401540B1 (ko) * | 1995-09-01 | 2004-03-02 | 요시노 셋고 가부시키가이샤 | 경질석고판및그유입성형법 |
| EP0800901B1 (de) * | 1996-04-10 | 2003-07-02 | Dieffenbacher Schenck Panel GmbH | Verfahren zur Herstellung eines Vlieses und Vorrichtung |
| US5902441A (en) | 1996-09-04 | 1999-05-11 | Z Corporation | Method of three dimensional printing |
| US5922447A (en) * | 1996-09-16 | 1999-07-13 | United States Gypsum Company | Lightweight gypsum board |
| US5911818A (en) * | 1997-08-20 | 1999-06-15 | Usg Interiors, Inc. | Acoustical tile composition |
| US6406779B1 (en) | 1998-02-03 | 2002-06-18 | United State Gypsum Company | Gypsum/fiber board with improved surface characteristics |
| US6221521B1 (en) | 1998-02-03 | 2001-04-24 | United States Gypsum Co. | Non-combustible gypsum/fiber board |
| GB2340061B (en) | 1998-07-29 | 2003-02-12 | Bpb Plc | Manufacture of building board |
| US6508895B2 (en) | 1998-09-09 | 2003-01-21 | United States Gypsum Co | Method of producing gypsum/fiber board |
| DE19847814B4 (de) | 1998-10-16 | 2007-10-18 | Dieffenbacher Gmbh + Co. Kg | Verfahren und Anlage zur Herstellung von Preßgutplatten |
| DE19906764C2 (de) * | 1999-02-17 | 2002-07-18 | Rigips Gmbh | Borverbindung enthaltende Gipsfaserplatte und Verfahren zu ihrer Herstellung |
| US6268042B1 (en) | 1999-05-11 | 2001-07-31 | United States Gypsum Company | High strength low density board for furniture industry |
| US6752895B1 (en) | 1999-05-18 | 2004-06-22 | United States Gypsum Company | Water spray for smooth surface gypsum fiberboard panels |
| US6416695B1 (en) | 1999-05-17 | 2002-07-09 | United States Gypsum Company | Method for making smooth surfaced gypsum fiberboard panel |
| NZ504254A (en) * | 1999-05-17 | 2001-12-21 | United States Gypsum Co | Method for making smooth surface gypsum fiberboard panels with dilute and calcined slurry deposited on pond, sprayed and pressed |
| US6699426B1 (en) * | 1999-06-15 | 2004-03-02 | National Gypsum Properties, Llc. | Gypsum wallboard core, and method and apparatus for making the same |
| JP4624626B2 (ja) | 1999-11-05 | 2011-02-02 | ズィー コーポレイション | 材料システム及び３次元印刷法 |
| AU2929101A (en) | 2000-01-05 | 2001-07-16 | Saint-Gobain Technical Fabrics America, Inc. | Smooth reinforced cementitious boards and methods of making same |
| FR2804951B1 (fr) * | 2000-02-15 | 2002-07-12 | Cobor | Procede de traitement d'un granulat de bois ou autre materiau organique fibreux, entrant dans la fabrication d'un composite a base de ciment |
| US20010050031A1 (en) * | 2000-04-14 | 2001-12-13 | Z Corporation | Compositions for three-dimensional printing of solid objects |
| US6387172B1 (en) | 2000-04-25 | 2002-05-14 | United States Gypsum Company | Gypsum compositions and related methods |
| EP1404512B1 (en) * | 2001-06-06 | 2013-03-13 | BPB Limited | Method and apparatus for the manufacture of reinforced gypsum board |
| US7645490B2 (en) * | 2001-12-20 | 2010-01-12 | Atlas Roofing Corporation | Method and composition for coating mat and articles produced therewith |
| WO2003054319A2 (en) * | 2001-12-20 | 2003-07-03 | Atlas Roofing Corporation | Method and composition for coating mat and articles produced therewith |
| KR100480533B1 (ko) * | 2002-08-08 | 2005-04-06 | (주)에이텍엔지니어링 건축사사무소 | 비탈면 시공용 급결성형지 및 이를 이용한 콘크리트블럭성형방법 |
| US6783587B2 (en) | 2002-09-11 | 2004-08-31 | National Gypsum Properties, Llc | Lightweight wallboard compositions containing natural polymers |
| EP1531148A1 (en) * | 2003-11-14 | 2005-05-18 | I.C.R.S. Industrial Ceramic Reinforcement Solution S.r.L. | A panel in particular for raised flooring and a process for manufacturing said panel |
| AU2003282460A1 (en) * | 2003-12-02 | 2005-06-24 | Hector Luis Correa Delgado | Cellulose-fibre-based thermal compound |
| US20050140066A1 (en) * | 2003-12-29 | 2005-06-30 | Mark Oliver | Particulate core preforming process |
| WO2006010192A1 (en) * | 2004-07-27 | 2006-02-02 | Orica Australia Pty. Ltd. | System for providing powder coated reconstituted cellulosic substrate |
| US11338548B2 (en) | 2005-06-09 | 2022-05-24 | United States Gypsum Company | Light weight gypsum board |
| US9802866B2 (en) | 2005-06-09 | 2017-10-31 | United States Gypsum Company | Light weight gypsum board |
| USRE44070E1 (en) | 2005-06-09 | 2013-03-12 | United States Gypsum Company | Composite light weight gypsum wallboard |
| US11306028B2 (en) | 2005-06-09 | 2022-04-19 | United States Gypsum Company | Light weight gypsum board |
| US9840066B2 (en) | 2005-06-09 | 2017-12-12 | United States Gypsum Company | Light weight gypsum board |
| US7731794B2 (en) * | 2005-06-09 | 2010-06-08 | United States Gypsum Company | High starch light weight gypsum wallboard |
| US20080070026A1 (en) * | 2005-06-09 | 2008-03-20 | United States Gypsum Company | High hydroxyethylated starch and high dispersant levels in gypsum wallboard |
| US7364676B2 (en) * | 2005-09-01 | 2008-04-29 | United States Gypsum Company | Slurry spreader for cementitious board production |
| US20070102237A1 (en) * | 2005-11-04 | 2007-05-10 | Usg Interiors, Inc. | Acoustical gypsum board for ceiling panel |
| NZ571874A (en) * | 2006-04-12 | 2010-11-26 | Hardie James Technology Ltd | A surface sealed reinforced building element |
| US7897079B2 (en) * | 2006-09-21 | 2011-03-01 | United States Gypsum Company | Method and apparatus for scrim embedment into wet processed panels |
| US20080086957A1 (en) * | 2006-10-04 | 2008-04-17 | Averill Ronald C | Noise-attenuating laminate composite wallboard panel and methods for manufacturing same |
| US20080099133A1 (en) * | 2006-11-01 | 2008-05-01 | United States Gypsum Company | Panel smoothing process and apparatus for forming a smooth continuous surface on fiber-reinforced structural cement panels |
| US7524386B2 (en) | 2006-11-01 | 2009-04-28 | United States Gypsum Company | Method for wet mixing cementitious slurry for fiber-reinforced structural cement panels |
| US7513963B2 (en) * | 2006-11-01 | 2009-04-07 | United States Gypsum Company | Method for wet mixing cementitious slurry for fiber-reinforced structural cement panels |
| US7754052B2 (en) * | 2006-11-01 | 2010-07-13 | United States Gypsum Company | Process and apparatus for feeding cementitious slurry for fiber-reinforced structural cement panels |
| US7475599B2 (en) * | 2006-11-01 | 2009-01-13 | United States Gypsum Company | Wet slurry thickness gauge and method for use of same |
| WO2008073297A2 (en) | 2006-12-08 | 2008-06-19 | Z Corporation | Three dimensional printing material system and method using peroxide cure |
| US20080160294A1 (en) * | 2006-12-27 | 2008-07-03 | United States Gypsum Company | Multiple layer gypsum cellulose fiber composite board and the method for the manufacture thereof |
| WO2008086033A1 (en) | 2007-01-10 | 2008-07-17 | Z Corporation | Three-dimensional printing material system with improved color, article performance, and ease of use |
| US20080179775A1 (en) * | 2007-01-31 | 2008-07-31 | Usg Interiors, Inc. | Transfer Plate Useful in the Manufacture of Panel and Board Products |
| WO2008103450A2 (en) | 2007-02-22 | 2008-08-28 | Z Corporation | Three dimensional printing material system and method using plasticizer-assisted sintering |
| ES2738525T3 (es) | 2007-03-21 | 2020-01-23 | Ash Tech Ind L L C | Materiales de uso general que incorporan una matriz de micropartículas |
| US20090239429A1 (en) | 2007-03-21 | 2009-09-24 | Kipp Michael D | Sound Attenuation Building Material And System |
| US8445101B2 (en) | 2007-03-21 | 2013-05-21 | Ashtech Industries, Llc | Sound attenuation building material and system |
| US8367195B2 (en) * | 2008-09-04 | 2013-02-05 | Frank Santoro | Products made from recycled cardboard |
| US8591677B2 (en) | 2008-11-04 | 2013-11-26 | Ashtech Industries, Llc | Utility materials incorporating a microparticle matrix formed with a setting agent |
| PT106007A (pt) | 2011-11-16 | 2014-09-12 | Secil Companhia Geral De Cal E Cimento S A | Painel compósito incombustível, à base de cimento portland, gesso e partículas de madeira |
| EP2594542A1 (en) | 2011-11-16 | 2013-05-22 | Secil-Companhia Geral de Cal e Cimento S.A. | Cementitious binders and wood particles-based incombustible coloured composite panel with structural high performance |
| JP5965193B2 (ja) * | 2012-04-06 | 2016-08-03 | ニチハ株式会社 | 無機質板 |
| ES2774297T3 (es) * | 2012-07-19 | 2020-07-20 | Georgia Pacific Gypsum Llc | Mejora del proceso de fabricación de yeso |
| US20150197034A1 (en) * | 2014-01-13 | 2015-07-16 | Saint-Gobain Placo Sas | Apparatus and Method for Constructing Building Boards Using Low Friction Surfaces |
| CN104552589B (zh) * | 2015-01-06 | 2017-05-03 | 石家庄隆升机械设备有限公司 | 无纸面石膏板生产线及生产工艺 |
| US10564081B2 (en) | 2017-02-03 | 2020-02-18 | United States Gypsum Company | System and method for evaluating edge hardness of cementitious boards and system for stacking cementitious boards inlcuding same |
| EA030676B1 (ru) * | 2017-06-01 | 2018-09-28 | Александр Александрович Бакатович | Сырьевая смесь для изготовления теплоизоляционного материала |
| US10619363B2 (en) * | 2017-09-29 | 2020-04-14 | Revolutionice Inc. | On-site drywall fabrication systems and related methods |
| CN109049279A (zh) * | 2018-07-13 | 2018-12-21 | 贵州紫云月华新材料有限公司 | 一种隔音石膏板的生产方法 |
| US11993054B2 (en) | 2019-11-05 | 2024-05-28 | United States Gypsum Company | Method of preparing gypsum wallboard from high salt gypsum, and related product |
| US11891336B2 (en) | 2019-11-22 | 2024-02-06 | United States Gypsum Company | Gypsum board containing high absorption paper and related methods |
| AU2021294600A1 (en) * | 2020-06-25 | 2023-02-02 | Pact Renewables Pty Ltd | Degradable materials containing waste paper products |
| WO2024042922A1 (ja) * | 2022-08-23 | 2024-02-29 | 吉野石膏株式会社 | 石膏ボードの製造方法 |
Family Cites Families (57)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| NL81561C (fi) * | ||||
| US135582A (en) * | 1873-02-04 | Improvement in compounds for hydraulic cement | ||
| US1463123A (en) * | 1922-08-09 | 1923-07-24 | A E Simmons | Building-material composition |
| US1608562A (en) * | 1925-05-29 | 1926-11-30 | Melandri Joseph | Manufacture of building blocks, slabs, floors, ceilings, tiles, and the like |
| US1702966A (en) * | 1925-07-13 | 1929-02-19 | Nat Gypsum Co | Wall board |
| US1859853A (en) * | 1930-03-10 | 1932-05-24 | Gypsum Lime And Alabasting Can | Manufacture of wall board |
| US1932956A (en) * | 1933-02-23 | 1933-10-31 | Nat Gypsum Co | Method of making wall board |
| GB463108A (en) * | 1934-11-09 | 1937-03-15 | Hans Deditius | An improved model building brick and a method for producing same |
| US2125046A (en) * | 1935-09-20 | 1938-07-26 | Nat Gypsum Co | Method of producing plaster materials |
| US2301597A (en) * | 1939-01-10 | 1942-11-10 | United States Gypsum Co | Method of and apparatus for the preparation of cementitious slurries |
| US2310023A (en) * | 1941-08-29 | 1943-02-02 | Certain Teed Prod Corp | Set stabilized plaster |
| US2631381A (en) * | 1947-07-10 | 1953-03-17 | Stanley D Libbey | Apparatus for making wallboard |
| US2705198A (en) * | 1950-04-19 | 1955-03-29 | Hermann G Seybold | Wallboard composition and method of making same |
| US2731337A (en) * | 1951-11-26 | 1956-01-17 | Monsanto Chemicals | Herbicidal composition comprising 3-(p-chlorophenyl)-1,1-dimethylurea |
| US2803575A (en) * | 1953-08-17 | 1957-08-20 | Kaiser Gypsum Company Inc | Gypsum board |
| US2760885A (en) * | 1954-04-14 | 1956-08-28 | Phyllis H Larsen | Process for bonding hydraulic cementitious materials |
| GB772581A (en) * | 1954-06-23 | 1957-04-17 | Saint Gobain | Reinforced plaster panels and process for their manufacture |
| US3106500A (en) * | 1960-11-01 | 1963-10-08 | Thomas M Turner | Wood veneered gypsum board panel and process for making same |
| GB1077665A (en) * | 1963-06-07 | 1967-08-02 | Bpb Industries Ltd | Improvements in or relating to articles moulded from mixes containing calcium sulphate plaster |
| BE667911A (fi) * | 1964-08-05 | |||
| AT268967B (de) * | 1964-10-30 | 1969-02-25 | Erwin Dr Fenz | Verfahren und Vorrichtung zur Herstellung von Formkörpern, z.B. Platten od.dgl., aus Gips |
| US3271492A (en) * | 1965-02-01 | 1966-09-06 | Elmendorf Res Inc | Method of making a non-porous board composed of strands of wood and portland cement |
| US3462339A (en) * | 1966-03-15 | 1969-08-19 | Koppers Co Inc | Fire-retardant panel construction |
| US3616173A (en) * | 1967-08-29 | 1971-10-26 | Georgia Pacific Corp | Fire resistant wallboard |
| DE1784657B2 (de) * | 1968-09-02 | 1977-12-01 | Ferma International Entwicklungswerk Fuer Rationelle Fertigbaumethoden Und Maschinenanlagen Gmbh & Co Kg, 7516 Karlsbad | Verfahren zum kontinuierlichen Herstellen von Formkörpern, insbesondere von Platten, aus Gips und Fasern |
| US3592670A (en) * | 1969-02-03 | 1971-07-13 | Nat Gypsum Co | Gypsum slurry set acceleration method |
| DE2023853B2 (de) * | 1970-05-15 | 1974-08-29 | Gebr. Knauf Westdeutsche Gipswerke, 8715 Iphofen | Verfahren zur Alterungs-Behandlung frisch gebrannten Stuckgipses |
| BG18590A3 (bg) * | 1971-01-28 | 1975-02-25 | Ferma International | Сьоръжение за непрекъснато получаване на формовани тела,по-специално плочи от гипс |
| JPS5229330B2 (fi) * | 1971-08-05 | 1977-08-01 | ||
| US3809566A (en) * | 1972-05-26 | 1974-05-07 | O Revord | Gypsum-based building product and method of producing same |
| DE2229147C3 (de) * | 1972-06-15 | 1975-11-13 | G. Siempelkamp & Co, 4150 Krefeld | Vorrichtung zum Aufstreuen auf ein als Siebband ausgebildetes Formband und zum Benetzen einer Mischung aus Gips oder einem hydraulischen Bindemittel und Faserstoffen im Zuge der Herstellung von faserbewehrten Platten |
| DE2257827A1 (de) * | 1972-11-25 | 1974-06-06 | Siempelkamp Gmbh & Co | Verfahren und anlage zur herstellung von platten aus fasern, insbesondere papierfasern, und einem hydraulischen bindemittel, insbesondere gips |
| JPS5325339B2 (fi) * | 1973-05-29 | 1978-07-26 | ||
| US4195110A (en) * | 1973-11-12 | 1980-03-25 | United States Gypsum Company | Glass-reinforced composite gypsum board |
| US3944698A (en) * | 1973-11-14 | 1976-03-16 | United States Gypsum Company | Gypsum wallboard and process for making same |
| SE413019B (sv) * | 1974-07-16 | 1980-03-31 | Baehre & Greten | Forfarande for framstellning av med ett hydrauliskt bindemedel foretredesvis cement, bundna trematerialformdelar, serskilt plattor |
| CH596403A5 (fi) * | 1974-10-30 | 1978-03-15 | Durisol Ag | |
| JPS5247814A (en) * | 1975-10-14 | 1977-04-16 | Sugimoto Rensen Kk | Method of production of wall member for interior work |
| SU606987A1 (ru) * | 1976-01-29 | 1978-05-15 | Московский Ордена Трудового Красного Знамени Инженерно-Строительный Институт Им. В.В.Куйбышева | Способ формовани бетонных изделий |
| NL7801229A (nl) * | 1977-02-09 | 1978-08-11 | Rhone Poulenc Ind | Werkwijze voor het samenpersen van stucgips- mengsels. |
| AT347840B (de) * | 1977-03-11 | 1979-01-10 | Construction & Finance Ag | Verfahren zur herstellung eines baukoerpers, welcher aus einem geblaehten offenporigen mineral und aus zumindest einem mit wasser abbindenden bindemittel besteht |
| US4117070A (en) * | 1977-03-14 | 1978-09-26 | United States Gypsum Company | Process for preparing calcined gypsum |
| US4097209A (en) * | 1977-03-23 | 1978-06-27 | Armstrong Cork Company | Apparatus for forming a mineral wool fiberboard product |
| US4233368A (en) * | 1978-06-05 | 1980-11-11 | United States Gypsum Company | Method for the production of glass fiber-reinforced gypsum sheets and gypsum board formed therefrom |
| US4265979A (en) * | 1978-06-05 | 1981-05-05 | United States Gypsum Company | Method for the production of glass fiber-reinforced gypsum sheets and gypsum board formed therefrom |
| DE2919311B1 (de) * | 1979-05-14 | 1980-09-18 | Gert Prof Dr-Ing Habil Kossatz | Verfahren zum Herstellen von Gipsbauteilen,insbesondere Gipsplatten |
| DE3336243A1 (de) * | 1983-10-05 | 1985-05-02 | Bison-Werke Bähre & Greten GmbH & Co KG, 3257 Springe | Verfahren zum herstellen von gipsgebundenen platten |
| EP0153588B2 (de) * | 1984-02-10 | 1994-04-20 | BABCOCK-BSH AKTIENGESELLSCHAFT vormals Büttner-Schilde-Haas AG | Verfahren zur kontinuierlichen Herstellung von Formkörpern, insbesondere von Platten, aus einer Mischung von Gips- und Faserstoff sowie Vorrichtung zur Durchführung des Verfahrens |
| DE3404658A1 (de) * | 1984-02-10 | 1985-08-14 | "Würtex" Maschinenbau Hofmann GmbH & Co., 7336 Uhingen | Verfahren zur kontinuierlichen herstellung von formkoerpern, insbesondere von platten, aus gips und faserstoff und vorrichtung zur durchfuehrung des verfahrens |
| DE3439493A1 (de) * | 1984-10-27 | 1986-05-07 | Wuertex Maschinenbau Hofmann G | Verfahren zur kontinuierlichen herstellung von formkoerpern, insbesondere von platten, aus einer mischung von gips- und faserstoff sowie vorrichtung zur durchfuehrung des verfahrens |
| US4645548A (en) * | 1984-02-14 | 1987-02-24 | Onoda Cement Co Ltd | Process for producing non-combustible gypsum board and non-combustible laminated gypsum board |
| US4722866A (en) * | 1985-04-09 | 1988-02-02 | Georgia-Pacific Corporation | Fire resistant gypsum board |
| JPS6226904A (ja) * | 1985-07-27 | 1987-02-04 | Tokyo Keiki Co Ltd | 通信装置 |
| US4680907A (en) * | 1985-10-28 | 1987-07-21 | Williams Richard D | Construction material |
| DE3708873C2 (de) * | 1987-03-18 | 1996-04-04 | Baehre & Greten | Verfahren und Vorrichtung zur Herstellung eines rieselfähigen, insbesondere zur Fertigung von Platten bestimmten Gemisches aus faserigem und/oder spanförmigem Holzmaterial und Gips |
| DE3822759C2 (de) * | 1988-07-05 | 2000-11-16 | Kvaerner Panel Sys Gmbh | Verfahren zum Aufbereiten von Papier und/oder Schneid- und/oder Hobelspänen und/oder Holzfasern oder dergleichen und zum Herstellen von Formkörpern, insbesondere Platten aus einem Gips-Faserstoffgemisch |
| GB9118737D0 (en) * | 1991-09-02 | 1991-10-16 | Chicopee | Composite fabrics |
-
1990
- 1990-08-23 US US07/572,758 patent/US5342566A/en not_active Expired - Lifetime
-
1991
- 1991-08-15 KR KR1019930700663A patent/KR0177526B1/ko not_active IP Right Cessation
- 1991-08-15 SK SK108-93A patent/SK281734B6/sk not_active IP Right Cessation
- 1991-08-15 RU RU93035667A patent/RU2107672C1/ru not_active IP Right Cessation
- 1991-08-15 UA UA93004550A patent/UA27041C2/uk unknown
- 1991-08-15 WO PCT/US1991/005793 patent/WO1993001932A2/en active IP Right Grant
- 1991-08-15 DE DE69130485T patent/DE69130485T2/de not_active Expired - Lifetime
- 1991-08-15 ES ES92924095T patent/ES2123575T3/es not_active Expired - Lifetime
- 1991-08-15 JP JP5501149A patent/JPH06505448A/ja active Pending
- 1991-08-15 EP EP92924095A patent/EP0590095B1/en not_active Expired - Lifetime
- 1991-08-15 CZ CZ1993218A patent/CZ286589B6/cs not_active IP Right Cessation
- 1991-08-15 AT AT92924095T patent/ATE173238T1/de not_active IP Right Cessation
- 1991-08-22 CA CA 2049693 patent/CA2049693C/en not_active Expired - Fee Related
- 1991-08-23 MX MX9100792A patent/MX9100792A/es unknown
-
1993
- 1993-02-22 FI FI930778A patent/FI107893B/fi active
Also Published As
| Publication number | Publication date |
|---|---|
| CZ21893A3 (en) | 1993-11-17 |
| DE69130485D1 (de) | 1998-12-17 |
| SK10893A3 (en) | 1993-10-06 |
| WO1993001932A2 (en) | 1993-02-04 |
| EP0590095B1 (en) | 1998-11-11 |
| DE69130485T2 (de) | 1999-06-02 |
| CA2049693C (en) | 1995-10-31 |
| MX9100792A (es) | 1992-04-01 |
| CZ286589B6 (en) | 2000-05-17 |
| UA27041C2 (uk) | 2000-02-28 |
| EP0590095A4 (en) | 1995-10-25 |
| RU2107672C1 (ru) | 1998-03-27 |
| KR0177526B1 (ko) | 1999-05-01 |
| ATE173238T1 (de) | 1998-11-15 |
| FI930778A (fi) | 1993-04-22 |
| WO1993001932A3 (en) | 1993-03-18 |
| EP0590095A1 (en) | 1994-04-06 |
| JPH06505448A (ja) | 1994-06-23 |
| CA2049693A1 (en) | 1992-02-24 |
| KR930702150A (ko) | 1993-09-08 |
| FI930778A0 (fi) | 1993-02-22 |
| ES2123575T3 (es) | 1999-01-16 |
| SK281734B6 (sk) | 2001-07-10 |
| US5342566A (en) | 1994-08-30 |
Similar Documents
| Publication | Publication Date | Title |
|---|---|---|
| FI107893B (fi) | Kuitukipsilevy ja menetelmä sen valmistamiseksi | |
| US5632848A (en) | Continuous processing equipment for making fiberboard | |
| CA2130508C (en) | Process for making thin, sealant-coated, fiber-reinforced gypsum panel and panel made thereby | |
| US6221521B1 (en) | Non-combustible gypsum/fiber board | |
| CA2280393C (en) | Gypsum/fiber board with improved impact resistance | |
| TW322442B (fi) | ||
| US20080152945A1 (en) | Fiber reinforced gypsum panel | |
| AU2009288199B2 (en) | Efficient wet starch preparation system for gypsum board production | |
| WO2018027100A1 (en) | Continuous methods of making fiber reinforced concrete panels | |
| MXPA00009587A (es) | Metodo y aparato para una estructura de espuma inorganica para utilizarse como un panel acustico durable. | |
| RU2681780C2 (ru) | Способ изготовления гипсовой штукатурной плиты и гипсовая штукатурная плита, полученная таким образом | |
| JP2012530857A (ja) | セルロースファイバをデフィブリル化する方法及び装置 | |
| CN101108503A (zh) | 一种阻燃中密度纤维板及其制造方法 | |
| EP0305209A1 (en) | Fibre composite materials | |
| CN104942960B (zh) | 一种阻燃的植物多纤维改性板的生产方法 | |
| CN114206569A (zh) | 材料板以及用于制造材料板的方法 | |
| WO1993011085A1 (en) | Fiber gypsum board and method of manufacturing same | |
| CN107498649A (zh) | 一种板材的生产工艺及无机胶的改性 | |
| CN1114927A (zh) | 复合亚麻屑创花板及其制造方法 | |
| JPH06510246A (ja) | 石膏繊維板を半乾燥法で製造する方法及び当該方法を実施する装置 | |
| RU2294827C2 (ru) | Строительный элемент, устройство и способ его изготовления и слоистая панель, изготовленная из строительного элемента | |
| CN107498657A (zh) | 一种板材的生产工艺及无机胶的改性 | |
| KR20130051608A (ko) | 화장 판재 및 이의 제조 방법 | |
| HUT74207A (en) | Process and apparatus for manufacturing products consisting of fibres and hydraulic binder | |
| RU2710255C2 (ru) | Технологическая линия для производства модифицированных цементно-волокнистых плит |