FI104664B - Lisätietoliikennepalvelun reititys - Google Patents

Description

104664

Lisätietoliikennepalvelun reititys

Vastaavuus liittyvän hakemuksen kanssa

Hakemuksen käsittämä keksinnön kohde liittyy samanaikaisesti vi-5 reillä olevaan US-patenttihakemukseen 07/490 480 nimeltä "Dynamic Allocation of Roamer Routing Numbers System and Method", joka on jätetty 8. maaliskuuta 1990 ja siirretty tämän keksinnön siirronsaajalle. Mainittu hakemus mukaan luettuna sen sisältämä keksinnön kohde sisällytetään näin ollen tähän viittauksella.

10 Keksinnön tausta

Keksinnön ala

Keksintö liittyy solukkotietoliikennejärjestelmiin ja erityisesti menetelmään ja laitteistoon lisätietoliikennepalveluiden, esimerkiksi puhepostin reitittämiseksi tällaisessa järjestelmässä.

15 Katsaus tekniikan tasoon

Laajasti ajatellen keksintö liittyy suhteeseen, joka vallitsee kahden puhelinteknologian, nimittäin solukkoradiopuhelinteknologian ja puhepostijär-jestelmien, välillä. Näiden kummankin teknologian yleistä tekniikan tasoa tarkastellaan lyhyesti alla.

20 Solukkoradiotietoliikenne on ehkä nopeimmin kasvava ala maail manlaajuisessa tietoliikenneteollisuudessa. Vaikka solukkoradiotietoliikennejär-jestelmät käsittävät ainoastaan pienen osan tällä hetkellä käytössä olevista tie-^liikennejärjestelmistä, uskotaan laajasti, että tämä osa tulee kasvamaan va-

• I

. . . kaasti ja edustamaan pääosaa koko tietoliikennemarkkinoista jo aivan läheises- 25 sä tulevaisuudessa. Tämä usko perustuu rajoituksiin, jotka ovat luonteenomaisia • · 1 .1'/ tavanomaisille puhelinliikenneverkoille, jotka nojaavat pääasiassa langalliseen Ϊ teknologiaan tilaajien yhdistämiseksi verkkoon. Normaali koti- tai toimistopuhelin • · · esimerkiksi kytketään seinäpistorasiaan tai puhelinliitäntään puhelinjohdolla, jolla *·1 ’ on tietty maksimipituus. Samalla tavoin langat yhdistävät puhelinpistorasian pu- 30 helinyhtiön paikalliseen keskukseen. Puhelimen käyttäjän liikkumista rajoittaa , :.· · siten ei ainoastaan puhelinjohdon pituus vaan myös toimivan puhelinpistorasian, :T: ts. pistorasian, joka on kytketty paikalliseen keskukseen, saatavilla oleminen.

; Solukkoradiojärjestelmien syntyminen voidaan todellakin katsoa suurimmaksi : osaksi sen ansioksi, että halutaan voittaa nämä rajoitukset ja tarjota puhelimen 35 käyttäjälle mahdollisuus liikkua ympäriinsä tai matkustaa pois kotoaan tai toi-:T: mistostaan uhraamatta mahdollisuutta olla tehokkaasti yhteydessä muihin.

Tyypillisessä solukkoradiojärjestelmässä käyttäjällä tai käyttäjän ajo- 2 104664 neuvossa on suhteellisen pieni langaton laite, joka on yhteydessä tukiasemaan ja kytkee käyttäjän matkapuhelinkeskukseen. Keskus luo edellytykset kommunikoinnille käyttäjän ja muiden järjestelmässä olevien liikkuvien asemien sekä yleisen puhelinverkon (PSTN) langallisten tilaajien välillä. Matkapuhelimen käyttäji-5 en (liikkuvien tilaajien) kytkeminen yleiseen puhelinverkkoon, edellyttää, että jokaiselle, jolla on puhelin - joko kiinteä tai liikkuva - tehdään mahdolliseksi saada yhteys järjestelmän liikkuvaan tilaajaan. Siten laajalla maantieteellisellä alueella alueelta toiselle liikkuvan matkapuhelintilaajan (vaeltavan tilaajan) sijainnin paikallistamisen ongelma on tullut ensisijaisen tärkeäksi. Tunnettu ratkaisu tähän 10 ongelmaan perustuu matkapuhelimen rekisteröitymisen käsitteeseen.

Matkapuhelimen rekisteröityminen on menettely, jolla matkapuhe-linyksikkö tulee luetteloiduksi läsnäolevaksi matkapuhelinpalveluverkon jonkin matkapuhelinkeskuksen palvelualueella. Vaeltavien matkapuhelinten sijainnin paikallistamisen ongelman erään varhaisen ratkaisun mukaan kunkin matkapu-15 helinyksikön tullessa uudelle verkon alueelle se lähettää sille ominaisen erityisen tunnistussignaalin, jonka tuohon alueeseen liittyvä matkapuhelinkeskus ilmaisee. Tämä keskus tallentaa osoituksen liikkuvan tilaajan läsnäolosta muistiinsa ja informoi sitten muita keskuksia matkapuhelimen läsnäolosta sen peittoalu-eella tuolla tietyllä hetkellä. Kun matkapuhelintilaaja siirtyy toiselle alueelle, tuo-20 hon alueeseen liittyvä keskus vastaanottaessaan tunnistussignaalin matkapuhe-linyksiköltä tallentaa osoituksen liikkuvan tilaajan läsnäolosta siellä ja lähettää sitten tunnisteen kaikille muille keskuksille yhdessä oman tunnistussignaalinsa . . kanssa liikkuvan tilaajan sijainnin päivittämiseksi.

’’ Muissa tunnetuissa ratkaisuissa liikkuvan tilaajan tunnistus-ja sijain- I I ' ';: 25 tisanomat lähettää jokainen keskus, jonka vastaavan alueen tällainen liikkuva Y*? tilaaja ylittää, erityiselle keskusasemalle. Jokainen matkapuhelinverkossa oleva • · : keskus, joka on yhteydessä tähän keskusasemaan, voi saada kaiken informaa- V·· tion, joka on tarpeen paikallistamista varten ja yhteyden muodostamiseksi liikku- :T: vaan tilaajaan. Tämä ratkaisu poistaa tarpeen antaa tiedot yhdelle tai useam- 30 malle muulle matkapuhelinkeskukselle joka kerta, kun liikkuva tilaaja tulee uu-delle alueelle ottamatta tai vastaanottamatta puhelua siellä, ja vähentää siten liikkuvien tilaajien sijaintidatan määrää, joka verkon kunkin matkapuhelinkeskuk- 9 · · sen täytyy käsitellä.

Joissakin järjestelmissä edellä mainittu keskusasema voi olla yleinen 35 kansallinen keskusasema, esimerkiksi sellainen, jota käytetään Binille myönne-tyssä US-patentissa 4 700 374 selitetyssä matkapuhelinten paikannusjärjestel-mässä. Muissa järjestelmissä keskusasema voi olla keskus, jolle liikkuva tilaaja

I I

3 104664 on osoitettu (kotikeskus) tai se voi “olla kotipaikkärekisteri (HLR), joka tallentaa liikkuvien tilaajien sijainti-informaation. Tällaisissa muissa järjestelmissä liikkuva tilaaja voi rekisteröityä ennakolta muulle kuin normaalille palvelu- ja laskutusalu-eelle (kotialue) palveltavaksi muulla alueella (vierailualueella) vierailualueeseen 5 liittyvän keskuksen (vierailukeskuksen) toimesta. Kun vaeltava tilaaja saapuu vierailualueelle, matkapuhelintilaaja kelpuutetaan ottamaan puheluita sieltä, ja puhelut, jotka vastaanotetaan liikkuvan tilaajan kotialueelle, ohjataan edelleen vierailualueelle siirrettäviksi matkapuhelintilaajalle.

Matkapuhelintilaajan kelpuutus vierailualueella voidaan suorittaa au-10 tomaattisesti, kun vaeltava tilaaja on vierailualueella ja matkapuhelinasema kytketään päälle, esimerkiksi kun käyttäjä aloittaa ensimmäisen puhelun. Vaeltava matkapuhelintilaaja lähettää automaattisesti tunnusnumeronsa vierailukeskukseen ja pyytää vaeltajapalvelua. Jos vaeltava tilaaja on vierailija yhteistoiminnassa olevasta keskuksesta, vierailukeskus antaa palvelun vaeltavalle tilaajalle 15 osoittamalla sille väliaikaisen vaeltajanumeron. Vierailukeskus ilmoittaa myös vaeltavan tilaajan kotikeskukselle vaeltavan tilaajan sijainnista vierailukeskuksen peittoalueella. Vaeltavan tilaajan tunnusnumero viedään sitten vaeltajaluette-loon, niin että vaeltavan tilaajan kotikeskukseen tulevat puhelut ohjataan edelleen vierailukeskukseen, jossa vaeltava tilaaja silloin sijaitsee.

20 Pitäen mielessä tämä katsaus solukkoradioteknologiaan tarkastel laan nyt lyhyesti keksinnön toista kantateknologiaa, ts. lisätietoliikennepalvelui-den, kuten puhepostin, faksipostin, kuvapostin, teleteksin ja muiden palveluiden, ,' · antamista. Kun tulisi olla selvää, että keksintö koskee erilaisten lisätietoliikenne- : palveluiden reitittämistä solukkoverkossa, juuri tällä hetkellä yleisintä tällaisista :' . I 25 palveluista, puhepostia, käytetään tämän jälkeen esimerkkinä keksinnön peri- t : aatteista. Puhepostilla, kuten alalla yleisesti tiedetään, viitataan automaattisesti , ·, : vastaavaan sekä sanoman tallentavaan ja eteenpäin toimittavaan järjestelmään, • · joka antaa puhelun ottajalle mahdollisuuden jättää tallennettu viesti tietylle pu- • · helinliittymälle tai toimittaa sanoma tarkoitetulle vastaanottajalle. Puhepostijär- . 30 jestelmä tarjoaa olennaisesti kaksi eri piirrettä: puheluun vastaamisen ja sano- « man edelleentoimittamisen. Vastauspiirteeseen turvaudutaan tyypillisesti, kun * puhelun ottaja valitsee suoraan puhelinnumeron tai pyytää tulemista kytketyksi tiettyyn liittymään, jonka havaitaan olevan varattu, toimimaton, vastaamaton ja niin edelleen. Siitä, että kutsuttu tilaaja ei ole tavoitettavissa, seuraa puhelun 35 ohjaaminen puhepostijärjestelmän vastauspiirteelle. Tässä käännekohdassa ‘ ' puhelu reititetään puhepostin vastaanottoasemalle, ja puhelun ottajaa tervehtii • < : ennalta äänitetty ilmoitussanoma tai puhelunvälittäjä ja pyytää jättämään sano- 4 104664 man, joka tallennetaan "puhepostilaatikkoon", joka on osoitettu kutsutulle tilaajalle.

Kun puhepostijärjestelmän vastauspiirrettä kehitetään sanoman vastaanottajan mukavuuden suuntaan, sanoman edelleentoimittamisen piirrettä 5 kehitetään sanoman lähettäjän palvelemiseksi. Sanoman edelleentoimittamisen piirre voi olla mukana esimerkiksi, kun sanoman lähettäjä kutsuu puhepostijär-jestelmää valitsemalla pääsykoodin puhelinaseman äänitaajuusvalintanäppäi-mistöä käyttäen. Sanoman lähettäjä osoittaa yhden tai useampia sanoman vastaanottajia, joita puhelinjärjestelmä myös palvelee, valitsemalla näiden puhe-10 linnumerot ja sanelee sitten puhesanoman, jotta puhepostijärjestelmä toimittaa sen edelleen osoitetuille sanoman vastaanottajille. Puhepostijärjestelmä tallentaa valitut puhelinnumerot ja sijoittaa sanoman kullekin osoitetulle sanoman vastaanottajalle varattuun puhepostilaatikkoon. Kukin sanoman vastaanotoista voi sitten päästä puhepostijärjestelmään kuuntelemaan sanoman, tallentamaan 15 sanoman myöhempiä toimenpiteitä varten, hävittämään sen, liittämään siihen kommentteja ja ohjaamaan sanoman toiselle sanoman vastaanottajalle tai vastaamaan ja lähettämän vastaussanoman lähettäjälle.

Useita puhepostijärjestelmiä on kaupallisesti saatavilla. Kun tällaiset järjestelmät vaihtelevat ominaisuuksiltaan ja kapasiteetiltaan, kaikille on toimin-20 tojen yhteisenä ydinpiirteenä kyky tallentaa sanomat, jotta järjestelmän käyttäjät voivat ne myöhemmin hakea. Kullekin käyttäjälle on varattu puhepostilaatikko, ja hän voi hakea sanomansa tulemalla sisään järjestelmään ja sitten identifioimalla puhepostilaatikkonsa. Yleisesti ottaen kuka tahansa, joka tuntee järjestelmän ·,: puhelinnumerot, voi jättää sanomia, mutta ainoastaan käyttäjät, joilla on puhe- 25 postilaatikko, voivat hakea sanomia. Sanoman hakemiseksi tyypillisen puhepostijärjestelmän käyttäjä tulee sisään järjestelmään puhelinlinjojen avulla ja identi-: fioituaan itsensä postilaatikkonumeron ja mahdollisesti tunnussanan avulla kuuntelee tallennetun sanoman, jonka järjestelmä tuottaa antaen hänelle tietoja < · hänen postilaatikkonsa tilasta, esimerkiksi odottavien sanomien määrästä ja niin , 30 edelleen. Käyttäjä voi sitten kuunnella nopeasti kustakin sanomasta ennalta tai- lennetut osat, joihin yleisesti viitataan "otsikkoina", jotka kuvaavat tarkemmin sa-: nomaa esimerkiksi identifioimalla lähettäjän. Käyttäjä voi sitten päättää, kuunte leeko hän kunkin sanoman.

Se, että olisi toivottavaa pystyä tarjoamaan puhepostipalveluita mat-35 kapuhelinjärjestelmän tilaajille, ei ole jäänyt solukkojäijestelmäoperaattoreiden taholta vaille huomiota. Taloudelliset kannustimet puhepostijärjestelmän sisällyttämiselle solukkoradioverkkoon ovat ainakin kahtalaiset. Ensinnäkin solukko- 5 104664 järjestelmäoperaattori voi laskuttaa kultakin palvelun ottavalta matkapuhelinti-laajalta kuukausimaksun puhepostipalveluista. Toiseksi se, että matkapuhelinti-laaja pystyy hakemaan hänen poissaollessaan jätetyt sanomat, lisää todennäköisyyttä, että matkapuhelintilaaja tietyn sanoman kuunneltuaan ottaa puhelun 5 sanoman lähettäjälle ja kehittää sillä tavoin lisää tuloja solukkojärjestelmäope-raattorille.

Puhepostijärjestelmien käyttö solukkojärjestelmissä on kehittynyt yhtä matkaa solukkoradiotietoliikenteen kasvun kanssa. Aluksi ainoastaan yksi matkapuhelinkeskus kussakin monista suurkaupungeista tarjosi tietoliikennepalve-10 luita matkapuhelintilaajille paikallisella alueella. Tässä kehitysvaiheessa kansallinen solukkoradiokartta muodostui hajallaan olevista solukkoradioverkkojen taskuista tai saarekkeista, joiden välillä tapahtui vähän tai ei lainkaan vaeltamista. Siellä, missä niin haluttiin, puhepostijärjestelmä yhdistettiin matkapuhelinkeskukseen, joka käsitteli kaikki matkapuhelintilaajille tulevat ja heiltä lähtevät puis helut paikallisella alueella. Puhepostilaitteisto voitiin sijoittaa matkapuhelinkes-kuslaitteistoon tai lyhyelle etäisyydelle siitä.

Kun paikalliset solukkoradioverkot laajenivat, paikalliselle alueelle oli välttämätöntä lisätä yksi tai useampia matkapuhelinkeskuksia. Puhepostipalve-luiden antaminen kaikille matkapuhelintilaajille paikallisella alueella vaati joko 20 puhepostijärjestelmän kytkemistä kuhunkin matkapuhelinkeskukseen tai vaihtoehtoisesti yhteisen puhepostijärjestelmän jakamista matkapuhelinkeskusten kesken. Ensimmäisessä tapauksessa puhepostilaitteisto sijoitettiin kuhunkin . ‘ : matkapuhelinkeskukseen tai lyhyelle etäisyydelle siitä ja jälkimmäisessä tapauk- X/· sessa puhepostilaitteisto keskitettiin ja siihen tarkoitukseen varattuja yhdysjoh- ·.; 25 toja käytettiin kytkemään puhepostijärjestelmä kuhunkin matkapuhelinkeskuk- sista. Koska verkon peittoalue harvoin ulottui suurkaupunkialueen rajojen yli, tarkoitukseen varattujen yhdysjohtojen käyttö ei merkinnyt mitään erityisiä on- ’:·! gelmia.

Kuitenkin silloin, kun alettiin taijota sijainninpaikannuspalvelua , 30 (vaelluspalvelua) yhteistoiminnassa olevien keskusten palvelemien kaupunkien välillä matkustaville matkapuhelintilaajille, solukkojärjestelmiin tarkoitettujen pu-: hepostijärjestelmien perinteiselle suunnittelulle ominainen kustannustehotto- <. muus tuli selvästi esiin. Tämän havainnollistamiseksi oletettakoon, että Los An- gelesissa olevaan matkapuhelinkeskukseen (kotikeskukseen) osoitettu matka-,;, 35 puhelintilaaja matkustaa San Franciscoon ja kelpuutetaan vastaanottamaan pu- I f ‘ ‘ heluita siellä, eli esimerkiksi rekisteröidään San Franciscossa olevaan keskuk- < ·« seen (vierailukeskus). Oletettakoon lisäksi, että matkapuhelintilaajalle otetaan 6 104664 puhelu ja että sen vastaanottaa Los Angelesissa oleva kotikeskus. Kotikeskus voi päätellä tiedostoistaan tai matkapuhelimen HLR:n tiedostoista, että matka-puhelintilaaja on muualla ja siksi reitittää puhelun San Franciscoon. Vierailukeskus vastaanottaa puhelun ja hakee vaeltavan tilaajan, joka ei vastaa hakuun, 5 koska on esimerkiksi kytkenyt matkapuhelimen pois päältä. Tässä kohdassa puhelu joko lopetetaan tai jos vaeltavalla tilaajalla on puhepostipalvelu, puhelu siirretään takaisin vaeltavan tilaajan postilaatikkoon Los Angelesissa.

Kuten tästä kuvauksesta nähdään, kaksi pitkän matkan yhteyttä tai kahta kaukopuhelua vastaavat yhteydet esim. Los Angelesista San Franciscoon 10 ja San Franciscosta Los Angelesiin olivat tarpeen puhelun ottajan yhdistämiseksi vaeltavan tilaajan puhepostilaatikkoon. Tämä seuraus tunnetaan alalla "vetopasuunailmiönä". Matkapuhelintilaajat ovat haluttomia maksamaan vetopa-suunailmön johdosta lankeavia kaksinkertaisia maksuja vain kuullakseen puhe-postisanoman, joka kertoo esimerkiksi että soittaja soittaa myöhemmin uudel-15 leen. Näin ollen tarvitaan mekanismi, joka toimii vetopasuunailmiötä vastaan, ja kuten alla täydellisemmin esitetään, se saadaan aikaan esillä olevan keksinnön avulla. Eräs menetelmä näiden haittojen estämiseksi on käyttää vaeltavalle solukkojärjestelmän tilaajalle vaeltajaporttipääsyä, jossa valitaan vierailukaupungin paikallinen numero, jotta päästään solukkoverkkoon siellä ja voidaan valita pu-20 helu suoraan matkapuhelintilaajalle. Tämän menetelmän haittapuolena on kuitenkin se, että se edellyttää, että kutsuva tilaaja tietää tarkalleen, missä kaupungissa vaeltava matkapuhelintilaaja sillä hetkellä sijaitsee.

• " Olemassa olevien solukkopuhepostijärjestelmien toinen puute liittyy .: rajapintaan toisaalta matkapuhelinkeskusten ja toisaalta puhepostilaitteiston vä- 25 Iillä. Matkapuhelintilaajien puhepostilaatikot on tyypillisesti kytketty heidän omaan keskukseensa, ei yleisen puhelinverkon vaan tarkoitukseen varattujen 'yhdysjohtojen avulla, ja niihin päästään siihen tarkoitukseen varatuilla numeroilla yleisessä puhelinverkossa tunnistettavien numeroiden sijasta. Tämä johtuu ensi sijassa taloudellisuussyistä, joihin kuuluvat säästöt puhelinnumeroiden vuok-30 raamisessa paikalliselta puhelinyhtiöltä. Tarkemmin sanoen sen sijaan, että « vuokrattaisiin puhelinyhtiöltä kaksi puhelinnumeroa, toinen matkapuhelintilaajalle ja toinen hänen puhepostilaatikolleen, vuokrataan ainoastaan matkapuhelinti-laajanumero, ja hänen puhepostilaatikolleen käytetään siihen tarkoitukseen varattua erityistä numeroa.

35 Tyypillisen puhepostirajapinnan toiminnan kuvaamiseksi oletetaan, että otetaan puhelu matkapuhelintilaajalle ja tämä puhelu vastaanotetaan hänen kotikeskuksessaan. Lisäksi oletetaan, että matkapuhelintilaaja on tavoittamat- 7 104664 tornissa ja että puhelu reititetään suoraan hänen puhepostilaatikkoonsa, joka on usein samoissa tiloissa kuin kotikeskus. Yleisenä käytäntönä on määrittää erityinen puhepostinumero, joka muodostuu matkapuhelintilaajan numerosta ja etuliitteestä, joka on esimerkiksi *99. Niinpä jos valittu matkapuhelintilaajan numero 5 on esimerkiksi 876-5432, erityinen puhepostinumero on *99/876-5432. Kotikeskus voi sitten päästä matkapuhelintilaajan puhepostilaatikkoon yksinkertaisesti käyttämällä osoitetta *99/876-5432.

Palaten tapaukseen, jossa matkapuhelintilaaja vaeltaa Los Angelesista San Franciscoon, ja olettaen että matkapuhelintilaajalla on puhepostipal-10 velu puhelu on reititettävä San Franciscosta takaisin Los Angelesiin, jossa matkapuhelintilaajan puhepostilaatikko sijaitsee. Kuitenkin, kuten edellä esitetyssä tarkastelussa todettiin, koska hänen puhepostilaatikkonsa numero on yleisessä televerkossa tunnistamaton numero, esimerkiksi *99/876-5432, yleisen puhelinverkon toiminteita ei voida käyttää puhelun siirtämiseen. On tietenkin mahdol-15 lista käyttää kiinteitä tähän tarkoitukseen varattuja yhdysjohtoja Los Angelesin ja San Franciscon välillä ja reitittää puhelu niiden kautta, mutta kustannukset olisivat tässä tapauksessa esteenä. Lisäksi se voi olla myös luvatonta solukkojär-jestelmäoperaattorille, jolle ei ole myönnetty asianmukaista lupaa toimia kauko-puheluliikenteen välittäjänä puhelun siirtämiseksi tällä tavalla.

20 Joissakin järjestelmissä on yritetty ratkaista edellä esitetyssä havain nollistavassa Los Angeles - San Francisco -esimerkissä valaistut ongelmat soveltamalla protokollaa, jonka avulla puhelut muodostetaan aina kotikeskuksen ' - ': kautta ja sen sijaan, että osoitetaan tehtävä ilmaista, että vaeltava tilaaja ei ole ,.v vastannut vierailukeskukselle, aktivoidaan kotikeskuksessa ajastin, kun puhelua ,' ·; 25 aletaan muodostaa, ja jos vaeltava tilaaja ei vastaa ennalta määrätyn ajan kulu- essa, kotikeskus reitittää puhelun vaeltavalle tilaajalle osoitettuun puhepostilaa-tikkoon. Kuten alla selitetään, tämä ratkaisu voidaan toteuttaa kuitenkin ainoas-'; taan matkapuhelinkeskusympäristössä (MSC-ympäristössä) mutta ei tehok kaasti kotipaikkarekisteriympäristössä (HLR-ympäristössä).

30 Useimmat solukkoradioverkot toimivat tänä päivänä MSC- ympäristössä, jossa sijainti- ja palveluprofiilidata kullekin matkapuhelintilaajalle . ' tallennetaan hänen kotikeskukseensa ja niitä päivitetään hetkestä hetkeen tar- 9 _ , ; vittavalla tavalla. Toisaalta HLR-ympäristössä sijainti- ja palveluprofiilidata tali'1 i lennetään ja niitä päivitetään kotipaikkarekisterissä HLR, joka on kytketty use- L, 35 ampaan keskukseen ja voi palvella niille osoitettuja matkapuhelintilaajia. Toisin kuin keskuksessa HLRissä ei kuitenkaan ole puheensiirtoon, -vastaanottoon tai ··’ -kytkentään tarkoitettuja laitteita, vaan se on olennaisesti tietokanta, josta voi- e 104664 daan lukea ja johon voidaan kirjoittaa informaatiota. Mahdollisiin syihin siirtymiselle MSC-ympäristöstä HLR-ympäristöön sisältyvät rajoitukset keskuksen kapasiteetissa ja puheluiden käsittelyyn tarkoitettujen hallintaproseduurien optimointi. Esimerkiksi kun tyypilliseen keskukseen voidaan kytkeä kerralla ainoas-5 taan 64 000 matkapuhelintilaajaa, HLR:llä voi olla kapasiteettia palvella yli 500 000 matkapuhelintilaajaa.

HLR-ympäristön toteuttamisen solukkoradioverkoissa joko yksinään tai MSC-ympäristön yhteydessä oletetaan leviävän laajalle tulevaisuudessa. Puhepostijärjestelmän integrointi HLR-ympäristöön merkitsee kuitenkin tiettyjä 10 vaikeuksia, joita ei tule eteen MSC-ympäristössä. Erityisesti koska HLR:ssä ei ole puhetoiminteita, puhepostilaitteistoa ei voida kytkeä suoraan HLR:ään. Eräs ratkaisu näihin ongelmiin on kytkeä puhepostilaitteisto yhteen solukkoverkossa olevaan keskukseen, joka toimii erityisenä "näennäiskotikeskuksena", ja reitittää kaikki puhelut näennäiskotikeskuksen kautta. Kuten alan ammattilaiset helposti 15 ymmärtävät, tämä ratkaisu tuottaa kuitenkin tehottoman ja joustamattoman verkon. Kuten jäljempänä esitetystä tarkastelusta täydellisemmin ilmenee, keksinnöllä saadaan aikaan tehokas puheluiden toimittaminen matkapuhelintilaajien puhepostilaatikoihin, joka toimii sekä MSC- että HLR-ympäristöissä.

Yhteennveto keksinnöstä 20 Keksintö käsittää järjestelmän ja menetelmän puhelun reitittämiseksi lisätietoliikennepalvelulaitteistoon, esimerkiksi puhepostiin, joka on kytketty solukkoradioverkkoon. Laitteisto voidaan kytkeä mihin tahansa vapaasti valittuun - '! keskukseen verkossa. Keksinnön mukaan matkapuhelintilaajalle tuleva puhelu reititetään lähimpään verkossa olevaan keskukseen. Matkapuhelintilaajaa sillä ,' : 25 hetkellä palvelevan keskuksen sijainti saadaan kotikeskuksesta tai HLR.stä ja puhelu reititetään sitten lähimmästä keskuksesta palvelevaan keskukseen, jo-' ·,: hon matkapuhelintilaaja on sijoitettuna.

I · ' j*. Jos matkapuhelintilaaja on tavoittamattomissa ja puhelua ei siksi voi da muodostaa loppuun, palveleva keskus pyytää lähintä keskusta siirtämään 30 puhelun. Lähin keskus suorittaa tiedustelun kotikeskukselle tai HLR:lle ja saa li-sätietoliikennepalvelunumeron, joka annetaan vapaasti valitusta keskuksesta. Numeroa käytetään puhelun reitittämiseen yleisen puhelinverkon kautta vapaasti valittuun keskukseen, joka puolestaan reitittää puhelun matkapuhelinti-laajan lisätietoliikennepalvelun postilaatikkoon.

35 Keksinnön eräänä kohteena on järjestelmä, joka sisältää solukkora dioverkon, jossa on ensimmäinen keskus kytkettynä kutsuvaan tilaajaan, toinen keskus kytkettynä kutsuttuun tilaajaan ja kolmas keskus kytkettynä kutsutulle ti- 104664 laajalle tarkoitettuun lisätietoliikennepalvelupostilaatikkoon. Puhelu reititetään kutsuvalta tilaajalta kutsutun tilaajan postilaatikkoon vastaanottamalla puhelu ensimmäisessä keskuksessa, reitittämällä puhelu toiseen keskukseen ja ilmaisemalla toisessa keskuksessa, että puhelua ei voida muodostaa loppuun kut-5 sutulle tilaajalle. Pyyntö puhelun siirtämiseksi lähetetään toisesta keskuksesta ensimmäiseen keskukseen ja sitten vasteena tälle lähetetään pyyntö lisätietolii-kennepalvelunumeron saamiseksi kolmanteen keskukseen. Vasteena pyyntöön numero kehitetään kolmannessa keskuksessa ja lähetetään sitten ensimmäiselle keskukselle. Seuraavaksi puhelu reititetään sitten ensimmäisestä keskuk-10 sesta kolmanteen keskukseen käyttäen lisätietoliikennepalvelunumeroa ja sitten kutsutun tilaajan postilaatikkoon.

Keksinnön toinen kohde käsittää järjestelmän matkapuhelintilaajalle tarkoitetun tulevan puhelun reitittämiseksi lisätietoliikennepalvelulaitteistoon, esimerkiksi puhepostilaitteistoon, solukkoradioverkossa kytkemällä laitteisto va-15 päästi valittuun keskukseen verkossa. Tuleva puhelu reititetään lähimmälle verkossa olevalle keskukselle, ja sitten matkapuhelintilaajaa sillä hetkellä palveleva keskus paikallistetaan ja puhelu reititetään tuolle keskukselle. Jos puhelua ei voida muodostaa loppuun matkapuhelintilaajalle palvelevassa keskuksessa, pyydetään puhelun siirtoa ja määritetään, onko tilaajalla lisätietoliikennepalvelu, 20 ja pyydetään lisätietoliikennepalvelunumero vapaasti valitulta keskukselta. Tuleva puhelu reititetään sitten lähimmästä keskuksesta vapaasti valittuun keskuk-. seen käyttäen lisätietoliikennepalvelunumeroa ja muodostetaan lopulta lisätieto- liikennepalvelulaitteistoon.

Keksinnön mukaiselle järjestelmälle ja menetelmälle tunnusomaiset 25 piirteet ilmenevät oheisista patenttivaatimuksista 1-30.

, ; i Piirustusten lyhyt kuvaus \ Keksintö ja sen lukuisat tarkoitukset ja edut selviävät alan ammattilai- sille paremmin seuraavista piirustuksista, joissa samat numerot tai merkinnät osoittavat samoja kohteita.

30 Kuvio 1 on kuvallinen esitys solukkoradioverkosta, joka sisältää yh den matkapuhelinkeskuksen, useita tukiasemia ja useita matkapuhelintilaajia, • _ kuvio 2 on kaavamainen lohkokaavio lisättietoliikennepalvelujärjes- 9 : telmästä, esimerkiksi puhepostista, jota voidaan käyttää kuvion 1 verkossa, kuvio 3 on vuokaavio, joka kuvaa kuvion 2 puhepostijärjestelmän 35 toimintaa, » « kuvio 4 on kaavamainen lohkokaavio puhepostijärjestelmästä, jota voidaan käyttää solukkoradioverkossa, joka sisältää useita keskuksia ja toimii 10 104664 MSC-ympäristössä, kuvio 5 vuokaavio, joka kuvaa kuvion 4 puhepostijärjestelmän toimintaa, kuvio 6 on kaavamainen lohkokaavio puhepostijäijestelmästä, jota 5 voidaan käyttää HLR-ympäristössä toimivassa solukkoradioverkossa, kuvio 7 on kaavamainen lohkokaavio puhepostijärjestelmästä, jota voidaan käyttää HLR-ympäristössä toimivassa solukkoradioverkossa ja joka on muodostettu keksinnön opetusten mukaisesti, sekä kuviot 8-12 ovat vuokaavioita, jotka kuvaavat kuvion 7 puheposti-10 järjestelmän toimintaa.

Parhaana pidetyn sovellutusmuodon yksityiskohtainen kuvaus

Kuviossa 1, johon ensiksi viitataan, on kuvattu sentyyppinen tavanomainen solukkoradiotietoliikennejärjestelmä, johon keksintö yleisesti ottaen liittyy. Kuviossa 1 voidaan nähdä mielivaltainen maantietellinen alue jaettuna usei-15 siin vierekkäisiin radiopeittoalueisiin tai soluihin C1 - C10. Kun kuvion 1 järjestelmän on esitetty sisältävän ainoastaan kymmenen solua, on selvästikin ymmärrettävissä, että käytännössä solujen määrä voi olla paljon suurempi.

Kuhunkin soluista C1 - C10 liittyy ja siinä sijaitsee tukiasema, joka on osoitettu vastaavasti yhtenä useista tukiasemista B1 - B10. Kukin tukiasemista 20 B1 - B10 sisältää lähettimen, vastaanottimen ja ohjaimen, kuten alalla hyvin tiedetään. Kuviossa 1 tukiasemat B1 - B10 on sijoitettu vastaavasti solujen C1 -C10 keskelle ja varustettu suuntaamattomalla antennilla. Muissa solukkoradio-

• I

• " järjestelmän muodoissa tukiasemat B1 - B10 voi kuitenkin olla sijoitettu lähelle ·:·: reunaa tai muuten sivuun solujen C1 - C10 keskustoista, ja ne voivat suunnata .' : 25 soluihin C1-C10 radiosignaalit joko suuntaamattomasti tai suunnatusti. Kuvion 1 « ,j j solukkoradiojärjestelmäesitys on siksi tarkoitettu ainoastaan havainnollistavaksi, eikä sitä ole tarkoitettu rajoittamaan solukkoradiojärjestelmän mahdollisia toteu-tuksia.

Viitaten edelleen kuvioon 1 siinä voidaan havaita useita liikkuvia \ 30 asemia M1 - M9 soluissa C1 - C10. Kuviossa 1 on jälleen esitetty ainoastaan yhdeksän liikkuvaa asemaa, mutta on ymmärrettävää, että liikkuvien asemien todellinen määrä voi käytännössä olla paljon suurempi ja säännöllisesti ylittääkin ψ tukiasemien määrärän. Lisäksi, vaikka joissakin soluissa C1 - C10 ei ehkä ole yhtään liikkuvaa asemaa M1 - M9, liikkuvien asemien M1 - M9 esiintymisen mis-35 sä tahansa tietyssä solussa C1 - C10 tai sen puuttumisen siitä on ymmärrettävä käytännössä riippuvan kunkin liikkuvan aseman M1 - M10 yksilöllisistä toiveista *’ näiden voidessa vaeltaa jostakin paikasta solussa toiseen paikkaan tai jostakin 11 104664 solusta viereiseen soluun.

Kullekin soluista C1 - C10 on osoitettu useita puhekanavia ja ainakin yksi data- tai ohjauskanava. Ohjauskanavaa käytetään ohjaamaan tai valvomaan liikkuvien asemien toimintaa näille yksiköille lähetetyn ja niiltä saadun in-5 formaation avulla. Tällainen informaatio voi sisältää tulevan puhelun signalointia, lähtevän puhelun signalointia, hakusignaaleja, vastaussignaaleja hakuun, sijain-ninrekisteröintisignaaleja, puhekanavan osoituksia, ylläpito-ohjeita ja "handoff-ohjeita, kun liikkuva asema liikkuu jonkin solun radiopeittoalueelta jonkin toisen solun radiopeittoalueelle. Ohjaus- tai puhekanavat voivat toimia joko analogi-10 sessa tai digitaalisessa muodossa tai niiden yhdistelmänä.

Kukin matkapuhelinasemista M1 - M9 pystyy aloittamaan tai vastaanottamaan puhelun yhden tai useamman tukiaseman B1 - B10 ja matkapuhelinkeskuksen MSC kautta. Matkapuhelinkeskus MSC on kytketty tietoliikenneyhteyksillä, esim. kaapeleilla, kuhunkin kuvatuista tukiasemista B1 - B10 sekä 15 kiinteään yleiseen puhelinverkkoon (PSTN), jota ei ole esitetty, tai samanlaiseen kiinteään verkkoon, joka voi sisältää integroidun digitaalisen palveluverkon (ISDN) valmiudet. Asianmukaisia kytkentöjä matkapuhelinkeskuksen MSC ja tukiasemien B1 - B10 välillä tai matkapuhelinkeskuksen MSC ja yleisen puhelinverkon tai ISDN-verkon välillä ei ole esitetty täydellisesti kuviossa 1, mutta ne 20 ovat normaalin alan ammattilaisen hyvin tuntemia. Samalla tavoin on myös tunnettua sisällyttää enemmän kuin yksi matkapuhelinkeskus solukkoradiojärjes-telmään ja kytkeä kukin lisämatkapuhelinkeskus eri ryhmään tukiasemia ja mat-kapuhelintilaajia sekä muihin matkapuhelinkeskuksiin kaapeli- tai radioyhteyksien avulla. Seuraavassa tarkastelussa tavanomaisia tietoliikenneyhteyksiä, esim. 25 kaapeli- tai radioyhteyksiä puhetta ja dataa varten, joita kumpiakin voidaan so-i veltaa, ei tarkastella lähemmin, vaan niitä osoitetaan viitenumerolla 5 kuvioiden •j 2, 4, 6 ja 7 kaavamaisissa lohkokaavioissa.

Kuviossa 2 voidaan nyt nähdä kaavamainen lohokaavio lisätietolii-kennepalvelujärjestelmästä, esimerkiksi puhepostista, jota voidaan käyttää kuvi-30 on 1 verkossa. On huomattava, että keksintö koskee erilaisten lisätietoliikenne-palveluiden reitittämistä solukkotietoliikenneverkossa. Tällä hetkellä yleisimmin saatavilla olevaa tällaista palvelua, puhepostia, käytetään esimerkkinä lisätieto-liikennepalveluista kuvaamaan keksinnön periaatteita. Puhepostilaitteisto, josta käytetään merkintää "PUHEPOSTILAATIKKO" ja jota osoitetaan viitenumerolla . 35 40 kuviossa 2, on kytketty suoraan kuvion 1 MSC:hen, jota osoitetaan viitenu merolla 20 kuviossa 2. MSC 20 voi muodostaa esimerkiksi A-TILAAJAN 10,

esimerkiksi tavallisen PSTN-tilaajan, ottaman tulevan puhelun B-TILAAJALLE

12 104664 30, esimerkiksi matkapuhelinasemalle M1 - M9. Jos B-TILAAJA 30 ei ole tavoitettavissa, MSC 20 kääntää puhelun PUHEPOSTILAATIKKOON 40 tähän tarkoitukseen varatun yhdysjohdon 45 kautta käyttäen tarkoitukseen varattua pu-hepostinumeroa, joka osoittaa B-TILAAJAN 30 puhepostilaatikon. Tarkoitukseen 5 varattu puhepostinumero voidaan määritellä esimerkiksi numerona *99BSN, jossa *99 on etuliite ja BSN on B-TILAAJAN 30 puhelinnumero.

Kuviossa 3 nähdään seuraavaksi vuokaavio, joka kuvaa kuvion 2 puhepostijärjestelmän toimintaa. Vaiheessa 102 MSC 20 ilmaisee A-TILAAJALTA 10 B-TILAAJALLE 30 tulevan puhelun. Vaiheessa 104 MSC 20 10 määrittää, onko puhelu B-TILAAJALLE 30 saatu muodostetuksi. Jos B-TILAAJA 30 on tavoitettavissa, puhelu muodostetaan loppuun vaiheessa 106, ja muodostetaan puheyhteys A-TILAAJAN 10 ja B-TILAAJAN 30 välille. Jos B-TILAAJA 30 kuitenkin on tavoittamattomissa johtuen varattu-tilasta, siitä, että hakuun ei vastata, siitä, että soittoon ei vastata, ei saa häiritä -tilasta tai jostakin 15 muusta tilasta, MSC 20 tarkistaa vaiheessa 108 B-TILAAJAN 30 palveluprofiilin ja määrittää, tulisiko puhelu reitittää puhepostiin. Jos B-TILAAJALLA 30 ei ole puhepostipalvelua, seuraa vaiheessa 110 normaali puhelun lopetusmenettely. Jos B-TILAAJALLA 30 kuitenkin on puhepostipalvelu, MSC 20 yhdistää vaiheessa 112 B-TILAAJAN 30 tarkoitukseen varattuun puhepostinumeroon, esim. 20 *99BSN, ja reitittää puhelun tarkoitukseen varattujen yhdysjohtojen 45 kautta PUHEPOSTILAATIKKOON 40 vaiheessa 114. PUHEPOSTILAATIKKO 40 . , käyttää BSN:ää B-TILAAJAN 30 erityisen puhepostilaatikon identifioimiseen.

' Kuviossa 4 voidaan nyt nähdä kaavamainen lohkokaavio puheposti- järjestelmästä, jota voidaan käyttää solukkoradioverkossa, joka käsittää useita 25 keskuksia ja toimii MSC-ympäristössä. Selvyyden vuoksi oletetaan, että kuvion , * 2 solukkoradioverkko on laajennettu sisältämään lisämatkapuhelinkeskuksen ja . i että sijainninpäivityspalvelut (vaelluspalvelut) ovat nyt käytettävissä. Kuviossa 2 , : MSC 20 on merkitty kotikeskukseksi MSC-H 20 ja lisäkeskus vierailukeskuksek si MSC-V 50. On huomattava, että kuvion 4 lohkokaaviossa esitetyt kaksi kes-. 30 kusta ovat ainoastaan esimerkkejä ja että useita lisäkeskuksia voisi olla tavan- omaiseen tapaan sisällytettyinä solukkoradioverkkoon. Esitetyt keskukset ovat kuitenkin havainnoliistamistarkoitukseen riittävät.

ψ

Kuviossa 4 esitettyä tyyppiä olevissa monen keskuksen sovellutuksissa puhepostilaitteisto on tavallisesti kytketty matkapuhelintilaajan kotikeskuk-35 seen. Jos B-TILAAJA 30 ollessaan vaeltamassa keskuksen MSC-V 50 läheisyydessä saa puhelun A-TILAAJALTA 10 mutta ei vastaa, puhelu siirretään PUHEPOSTILAATIKKOON 40 joko keskuksesta MSC-H 20 tarkoitukseen va- 13 104664 rattujen yhdysjohtojen 45 kautta tai keskuksesta MSC-V 50 tarkoitukseen varattujen yhdysjohtojen 55 ja keskuksen MSC-H 20 kautta. Edellisessä tapauksessa keskuksen MSC-H 20 ilmaistessa, että B-TILAAJA 30 ei ole vastannut puheluun, MSC-H 20 katkaisee puhelun keskukselle MSC-H 50 ja kääntää pu-5 helun PUHEPOSTILAATIKKOON 40, kuten on esitetty kuviossa 3. Jälkimmäisessä tapauksessa puhelu siirretään kuviossa 5 esitetyllä tavalla.

Kuviossa 5 esitetään nyt vuokaavio, joka kuvaa kuvion 4 puheposti-järjestelmän toimintaa. Kuvion 5 vuokaavio esittää päävaiheet, jotka liittyvät puhelun siirtämiseen keskukselta MSC-V 50 PUHEPOSTILAATIKKOON 40 tar-10 koitukseen varattujen yhdysjohtojen 55 ja keskuksen MSC-H 20 kautta. Kuvion 5 vasen puolisko, ts. katkoviivan vasemmalla puolella oleva osa, esittää niitä vaiheita, jotka tapahtuvat keskuksessa MSC-H 20, ja kuvion 5 oikea puolisko, ts. katkoviivan oikealla puolella oleva osa, esittää vaiheita, jotka tapahtuvat keskuksessa MSC-V 50. Vaiheessa 202 MSC-H 20 ilmaisee A-TILAAJALTA 10 B-15 TILAAJALLE 30 tulevan puhelun. Vaiheessa 204 MSC-H 20 määrittää, onko B-TlLAAJA 30 vaeltamassa. Jos B-TILAAJA 30 ei ole vaeltamassa, ts. on keskuksen MSC-H peittoalueella, puhelu joko muodostetaan B-TILAAJALLE 30 tai jos B-TILAAJA 30 ei ole tavoitettavissa, reititetään PUHEPOSTILAATIKKOON 40 kuviossa 3 esitetyllä tavalla.

20 Kun oletetaan, että B-TILAAJA 30 on vaeltamassa ja on nyt rekiste

röitynyt keskukseen MSC-V 50, MSC-H 20 pyytää vaiheessa 206 keskukselta MSC-V 50 vaellusnumeron, jota voidaan käyttää puhelun reitittämiseen B-TILAAJALLE 30. Vastaanotettuaan vaellusnumeropyynnön vaiheessa 208 MSC-V 50 varaa vaellusnumeron B-TILAAJALLE 30 vaiheessa 210 ja lähettää 25 vaellusnumeron vaiheessa 212 keskukselle MSC-H 20. Vastaanotettuaan vael-: lusnumeron vaiheessa 214 MSC-H 20 muodostaa puhelun keskukseen MSC-V

i 50 vaiheessa 216. Vastaanotettuaan puhelun vaiheessa 218 MSC-V 50 mää- : rittää vaiheessa 220, voidaanko puhelu muodostaa loppuun B-TILAAJALLE 30.

Jos B-TILAAJA 30 on tavoitettavissa, puhelu muodostetaan loppuun vaiheessa . 30 222. Jos B-TILAAJA 30 kuitenkaan ei ole tavoitettavissa, MSC-V 50 tekee ky- selyn B-TILAAJAN 30 palveluprofiilin saamiseksi ja määrittää vaiheessa 224, onko puhepostipalvelu aktivoitu. Jos B-TILAAJALLA 30 ei ole aktivoitua puhe-postipalvelua, seuraavat vaiheessa 226 normaalit puhelunlopettamismenettelyt.

Kun oletetaan, että puhelulla on kelpuutus puhepostikäsittelyyn, 35 MSC-V 50 pyytää vaiheessa 228 keskukselta MSC-H 20 puhepostinumeroa, jota voidaan käyttää puhelun reitittämiseksi PUHEPOSTILAATIKKOON 40. Vastaanotettuaan puhepostinumeropyynnön vaiheessa 230, MSC-H 20 hakee 14 104664 vaiheessa 232 B-TILAAJAN 30 datatiedostosta puhepostinumeron ja lähettää puhepostinumeron vaiheessa 234 keskukselle MSC-V 50. Teoriassa puheposti-numero voi olla PSTN-numeroksi tunnistettava numero, mutta kuten aikaisemmin selitettiin, on todennäköisempää, että se on tarkoitukseen varattu erityinen 5 numero, esimerkiksi *99BSN, joka ei ole PSTN-numeroksi tunnistettava numero. Kun MSC-V 50 on vaiheessa 236 vastaanottanut puhepostinumeron, esimerkiksi numeron *99BSN, puhelu reititetään tarkoitukseen varattujen yhdysjohtojen 55 kautta keskukseen MSC-H 20 vaiheessa 238. Tarkoitukseen varattuja yh-dysjohtoja 55 täytyy käyttää, koska oletetaan, että puhepostinumero ei ole 10 PSTN-numeroksi tunnistettava numero, ja siksi yleisen puhelinverkon puhetoi-minteita ei voida käyttää. MSC-H 20 vastaanottaa puhelun vaiheessa 240 ja vaiheessa 242 muodostaa puhelun PUHEPOSTI LAATIKKOON 40, joka sitten käyttää puhepostinumeroa B-TILAAJAN 30 erityisen puhepostilaatikon identifioimiseen.

15 Kuviossa 6 esitetään nyt kaavamainen lohkokaavio puhepostijärjes- telmästä, jota voidaan käyttää HLR-ympäristössä toimivassa solukkoradioverkossa. Kuten aikaisemmassa tarkastelussa todettiin, HLR-ympäristössä käytetään kotipaikkarekisteriä muistina sijainti- ja palveluprofiilidatalle, joka liittyy suureen määrään matkapuhelintilaajia, jotka voivat olla osoitettuja jollekin määrälle 20 eri keskuksia. Tässä sovellutusmuodossa HLR suorittaa joitakin niistä toiminnoista, jotka on perinteisesti varattu kotikeskuksille solukkoradioverkossa.

, , HLR:ssä ei kuitenkaan yleensä ole minkäänlaisia puhetoiminteita eikä se pysty suorittamaan minkäänlaisia normaalisti kotikeskukseen liittyviä kytkentätoimin- toja. Tämän seurauksena puhepostilaitteistoa, joka on perinteisesti ollut MSC-25 ympäristössä kotikeskuksiin kytkettynä, ei voida samalla tavoin kytkeä HLR:ään ; · HLR-ympäristössä.

Eräs lähestymistapa puhepostijärjestelmän muodostamiseen HLR-ympäristössä on kytkeä puhepostilaitteisto vapaasti valittuun keskukseen solukkoverkossa ja reitittää matkapuhelintilaajalle tulevat puhelut tuon keskuksen 30 kautta, joka vuorostaan voi reitittää puhelut tarvittaessa matkapuhelintilaajan puhepostilaatikkoon. Tällaista keskusta osoitetaan tarkoitukseen varattuna keskuksena MSC-D, ja se on merkitty viitenumerolla 60 kuviossa 6. MSC-D 60 on * kytketty HLR:ään 70, joka sisältää sijainti- ja palveluprofiili-informaation matka-puhelintilaajille, esimerkiksi B-TILAAJALLE 30. Kun A-TILAAJA 10 ottaa puhe-35 lun B-TILAAJALLE 30, puhelu reititetään automaattisesti keskukselle MSC-D 60, joka ehkä, ja tavallisesti, ei ole A-TILAAJAN 10 lähin keskus.

Jos, kuten kuviossa 4, B-TILAAJA 30 on vaeltamassa ja jos MSC-V

15 104664 50 on ilmaissut sen, sijainninpäivityssanoma B-TILAAJALLE 30 lähetetään keskuksesta MSC-V 50 kotirekisteriin HLR 70 signalointitien 75 kautta. Kun MSC-D 60 vastaanottaa puhelun, sijainninpyyntösanoma B-TILAAJALLE 30 lähetetään keskuksesta MSC-D 60 rekisteriin HLR 70 signalointitien 65 kautta ja saadaan 5 B-TILAAJAN 30 sen hetkinen sijainti. Sitten pyydetään vaellusnumero ja puhelu reititetään keskukseen MSC-V 50 olennaisesti samalla tavoin, kuin kuvattiin kuviossa 5. Jos B-TILAAJA 30 ei ole tavoitettavissa MSC-V 50 käyttää puheposti-numeroa puhelun reitittämiseen PUHEPOSTILAATIKKOON 40 kuviossa 5 esitettyjen vaiheiden mukaisesti. Siinä todennäköisessä tapauksessa, että puhe-10 postinumero ei ole PSTN-numeroksi tunnistettava numero, tarkoitukseen varattuja yhdysjohtoja (ei ole esitetty kuviossa 6) täytyy käyttää puhepostireititykseen keskuksen MSC-V 50 ja keskuksen MSC-D 60 välillä.

Kuviossa 6 kuvatulle puhepostijärjestelmälle asetettu vaatimus, että kaikki tulevat puhelut tulee suunnata keskukseen MSC-D 60 ja että kääntämiset 15 PUHEPOSTILAATIKKOON 40 tulee tehdä keskuksesta MSC-D 60, johtaa tehottomaan ja joustamattomaan solukkoradioverkkoon. Oletettakoon esimerkiksi, että matkapuhelintilaaja Los Angelesista vaeltaa San Franciscoon. San Franciscosta matkapuhelintilaajalle lähtevä puhelu reititetään automaattisesti tarkoitukseen varattuun keskukseen Los Angelesissa, joka puolestaan reitittää puhelun 20 takaisin San Franciscoon, jossa matkapuhelintilaaja sillä hetkellä sijaitsee. Tässä ei ainoastaan varata tarpeettomasti verkkoresursseja Los Angelesin ja San Franciscon välillä, vaan myös ylläpitokustannukset kasvavat, koska jokainen puhelu matkapuhelintilaajalle suunnataan tarkoitukseen varattuun keskukseen. Siksi tarvitaan mekanismia, joka edellä esitetyssä esimerkissä mahdollistaisi pu-25 helun muodostamisen loppuun San Franciscossa eikä Los Angelesin kautta. : Haluttu tehokkuus ja joustavuus saadaan keksinnöllä aikaan mahdollistamalla ,: alla täydellisemmin kuvattu kyselyyn perustuva reitityksen toteutus.

; MSC-ympäristössä, jossa on toteuttu kyselyyn perustuva puhelunrei- titys, milloin tahansa esimerkiksi tavallinen PSTN-tilaaja ottaa puhelun vaelta-. 30 valle tilaajalle, puhelu reititetään lähimpään matkapuhelinkeskukseen, joka on kelpuutettu sisääntuloksi solukkoverkkoon. Tällaiseen sisääntulokeskukseen viitataan tässä kyselykeskuksena. Kyselykeskus pyytää sitten puhelunreititysin- * formaatiota kutsutun tilaajan kotikeskuksesta. Vastaanottaessaan reitityspyyn-nön kyselykeskukselta kotikeskus kehittää puhelunreititysinformaation hake-35 maila muististaan sillä hetkellä rekisteröidyn sijainnin kutsutulle vaeltavalle tilaajalle. Tähän informaatioon perustuen puhelu reititetään kotikeskuksen muistiin tallennetun sijainninrekisteröintidatan osoittamaan vierailukeskukseen. Kun tule- 16 104664 va puhelu vastaanotetaan vierailukeskuksessa, vierailukeskus lähettää haun kutsutulle matkapuhelinasemalle. Saadessaan hakusignaalin matkapuheli-nasema lähettää vierailukeskukselle vastauksen hakuun, ja puheyhteys voidaan sitten muodostaa jollakin puhekanavista.

5 Kuten edellä todettiin, nykyisiä puhepostijärjestelmiä osoitetaan nu meroilla, jotka eivät ole tunnistettavissa PSTN-puhelinnumeroiksi. MSC-ympäristössä, jossa on automaattinen sijainninpäivitysvalmius, täytyy käyttää tarkoitukseen varattuja yhdysjohtoja, esimerkiksi kuviossa 4 esitettyjä tarkoitukseen varattuja yhdysjohtoja 55, tulevien puheluiden reitittämiseen kotikeskuksiin 10 kytketyille puhepostilaitteistoille. Toisaalta puhepostijärjestelmän käyttö HLR-ympäristössä, kuten edellä todettiin, toteuttaa puhelunreititykseen lähestymistavan, joka on monissa suhteissa kyselyyn perustuvan puhelunreitityksen vastakohta. Palaten pikaisesti kuvioon 6 ja siihen liittyvään tarkasteluun voidaan nähdä, että jokainen puhelu täytyy reitittää keskuksen MSC-D 60 kautta, joka usein-15 kaan ei ole kutsuvan tilaajan lähin keskus. Keksinnön mukaan vältetään kuitenkin tarve käyttää tarkoitukseen varattuja yhdysjohtoja puhepostin reititykseen, ja puhepostijärjestelmän käyttö HLR-ympäristössä harmonisoidaan kyselyyn perustuvan puhelunreitityksen kanssa.

Kuviossa 7 nähdään nyt kaavamainen lohkokaavio puhepostijärjes-20 telmästä, jota voidaan käyttää HLR-ympäristössä toimivassa solukkoradioverkossa ja joka on muodostettu keksinnön opetusten mukaisesti. Kuviossa 7 ku-, , vattu solukkoradioverkko toteuttaa kyselyyn perustuvan puhelunreitityksen kon septia. Niin muodoin, milloin tahansa A-TILAAJA 10 ottaa puhelun B-TlLAAJALLE 30, puhelu reititetään lähimpään keskukseen, jota osoitetaan ky-25 selykeskuksena MSC-I ja merkitään viitenumerolla 80 kuviossa 7. MSC-I 80 ky-j syy HLR:ltä 70 signalointitien 85 kautta B-TILAAJAN 30 sijainnin määritystä. Jos : HLR:ään 70 sisältyvä sijainti-informaatio on päivitetty signalointitien 95 kautta • osoittamaan, että B-TILAAJA 30 vaeltaa keskuksen MSC-V 50 läheisyydessä, MSC-I 80 pyytää vaellusnumeroa keskukselta MSC-V 50 ja käyttää vaellusnu-. 30 meroa puhelun muodostamiseen keskukseen MSC-V 50. Keskus MSC-V 50 hakee B-TILAAJAA 30, ja kun vastaus hakuun on saatu, muodostetaan puheyhteys A-TILAAJAN 10 ja B-TILAAJAN 30 välille.

Jos kuitenkin B-TILAAJA 30 on tavoittamattomissa, B-TILAAJA 30 voi toivoa puhelun kääntämistä puhepostilaatikkoonsa. Keksinnön mukaan pu-35 hepostilaitteisto voi olla kytketty mihin tahansa solukkoradioverkkoon kuuluvaan t < osaan mukaan lukien mikä tahansa haluttu verkko-operaattorin valitsema keskus. Tällaista keskusta osoitetaan puhepostikeskuksena MSC-M ja sitä merki- „ 104664 tään viitenumerolla 90 kuviossa 7. Kun MSC-V 50 ilmaisee, että puhelua ei voida muodostaa loppuun B-TILAAJALLE 50, MSC-V 50, sen sijaan että kääntäisi puhelun, pyytää keskusta MSC-I 80 siirtämään puhelun sopivalla tavalla. MSC-I 80 vuorostaan pyytää palveluinformaatiota B-TILAAJALLE 30 HLRistä 70. HLR 5 70 lukee B-TILAAJAN 30 palveluprofiilin ja määrittää, että B-TILAAJAN 30 pu-hepostilaatikko on kytketty keskukseen MSC-M 90. HLR 70 saa sitten yleisessä puhelinverkossa tunnistettavan puhelinnumeron keskukselta MSC-M 90 ja välittää puhepostinumeron keskukselle MSC-I 80, joka käyttää sitä puhelun muodostamiseen yleisen puhelinverkon kautta keskukseen MSC-M 90 kytkettyyn 10 PUHEPOSTILAATIKKOON 40. Kun puhepostilaatikon käsittävä keskus on tässä esitetty matkapuhelinkeskukseksi MSC, ts. keskukseksi MSC-M 90, tulisi ymmärtää, että tuo keskus voi olla mitä tahansa keskustyyppiä, eikä siinä tarvitse välttämättä olla solukkotoiminteita.

Kuvioissa 8 -12 on esitetty sarja vuokaavioita, jotka yhdessä kuvaa-15 vat kuvion 7 puhepostijärjestelmän toimintaa yksityiskohtaisemmin. Selvyyden vuoksi kukin kuvioista 8 -12 on jaettu kolmeen osaan, joita erottavat katkoviivat. Kuvioiden 8-12 vasemmanpuoleiset ja keskiosat esittävät tapahtumia, jotka tapahtuvat vastaavasti keskuksessa MSC-I 80 ja kotipaikkarekisterissä HLR 70. Kun kuvioiden 8-10 oikeanpuoleiset osat esittävät tapahtumia, jotka tapahtuvat 20 keskuksessa MSC-V 50, kuvioiden 11 -12 oikeanpuoleiset osat esittävät kuitenkin tapahtumia, jotka tapahtuvat keskuksessa MSC-M 90.

, , Kuvion 8 vaiheessa 302 A-TILAAJALTA 10 B-TILAAJALLE 30 tuleva ' I l 1 puhelu vastaanotetaan keskuksessa MSC-I 80, ts. A-T1LAAJAA 10 lähinnä ole vassa keskuksessa. Vaiheessa 304 MSC-I 80 lähettää kotirekisterille HLR 70 B-25 TILAAJAN 30 paikannuspyynnön. HLR 70 saa paikannuspyynnön vaiheessa · 306 ja lukee B-TILAAJAN 30 sen hetkisen sijainnin muistista vaiheessa 308.

HLR 70 määrittää, että B-TILAAJA 30 on vaeltamassa keskuksen MSC-V 50 lä-heisyydessä, ja lähettää vaellusnumeropyynnön keskukselle MSC-V 50 vaiheessa 310. MSC-V 50 vastaanottaa vaellusnumeropyynnön vaiheessa 312 ja . 30 B-TILAAJALLE 30 osoitetaan vaellusnumero vaiheessa 314. Vaiheessa 316 MSC-V 50 lähettää vaellusnumeron rekisterille HLR 70, joka vuorostaan lähettää vaellusnumeron keskukselle MSC-I 80 vaiheessa 318. MSC-I 80 vastaan-• · ottaa vaellusnumeron vaiheessa 320 ja on nyt valmis muodostamaan puhelun " i keskukseen MSC-V 50, joka sillä hetkellä palvelee B-TILAAJAA 30.

35 Vaiheessa 322 kuviossa 9 MSC-I 80 muodostaa puhelun keskuk

seen MSC-V 50 ja MSC-V 50 vastaanottaa puhelun vaiheessa 324. Vaiheessa 326 MSC-V 50 määrittää, voidaanko puhelu muodostaa loppuun B-TILAAJALLE

18 104664 30. Jos B-TILAAJA 30 on tavoitettavissa, puhelu muodostetaan loppuun vaiheessa 328. Jos B-TILAAJA kuitenkaan ei ole tavoitettavissa, MSC-V 50 määrittää vaiheessa 330, tulisiko puhelu siirtää vai lopettaa. Jos B-TILAAJALLA 30 ei ole esimerkiksi koputus-, puhelunsiirto- tai puhepostipalvelua, puhelu lopete-5 taan ja A-TILAAJALLE 10 annetaan varattu-ääni, tallennettu ilmoitus tai vastaava puhelun lopettava käsittely vaiheessa 332. Jos puhelu kuitenkin on siirrettävä, MSC-V 50 lähettää vaiheessa 334 siirtopyynnön keskukselle MSC-I 80, joka vastaanottaa siirtopyynnön vaiheessa 336.

Vaiheessa 338 kuviossa 10 MSC-I 80 katkaisee puhetien keskuk-10 seen MSC-V 50 ja vaiheessa 340 keskuksessa MSC-V 50 oleva osa puhelusta katkaistaan. Vaiheessa 342 MSC-I 80 lähettää palvelupyynnön rekisterille HLR 70 saadakseen ohjeet, kuinka käsitellä puhelua. Vastaanottaessaan palvelupyynnön vaiheessa 344 HLR 70 hakee B-TILAAJAN 30 palveluprofiilin vaiheessa 346 ja määrittää vaiheessa 348, onko B-TILAAJALLA 30 puhepostipalvelu 15 aktivoituna. Jos B-TILAAJALLA 30 ei ole puhepostipalvelua, HLR 70 lähettää vaiheessa 350 lopetuskäsittelydatan keskukselle MSC-I 80. Keskuksen MSC-I 80 vaiheessa 352 vastaanottaman lopetuskäsittelydatan mukaisesti puhelu lopetetaan vaiheessa 354.

Jos HLR 70 määrittää toisaalta vaiheessa 348, että B-TILAAJALLA 20 30 on puhepostipalvelu aktivoituna, HLR 70 lukee vaiheessa 356 kuviossa 11 B-TlLAAJAN 30 puhepostilaatikon sijainnin ja määrittää, että PUHEPOSTILAA-, , TIKKO 40 on kytketty keskukseen MSC-M 90. Vaiheessa 358 HLR 70 lähettää I | ': puhepostinumeropyynnön keskukselle MSC-M 90. Puhepostinumeropyyntö voi .'v sisältyä sanomaan, johon sisältyy myös esimerkiksi B-TILAAJAN 30 matkapu- .' i 25 helimen tunnusnumero tai vastaava osoitus B-TILAAJAN 30 identiteetistä. Kun f: MSC-M 90 vastaanottaa vaiheessa 360 puhepostinumeropyynnön, numero ja B-TILAAJAN 30 identiteetti tallennetaan muistiin ja yleisessä puhelinverkossa tunnistettava puhepostinumero B-TILAAJALLE 30 saadaan tai kehitetään jom- maila kummalla kahdesta mahdollisesta tavasta. MSC-M 90 voi, kuten on erityi-30 sesti esitetty vaiheessa 362, hakea kiinteän puhepostinumeron B-TILAAJALLE 30 tiedostoistaan. Tällaisessa tapauksessa oletetaan, että kullekin matkapuhe-lintilaajalle solukkoradioverkossa on osoitettu sekä pysyvä puhelinnumero että , i myös yleisessä puhelinverkossa tunnistettava puhepostinumero, jota voidaan "i käyttää puhelun muodostamiseen matkapuhelintilaajan puhepostilaatikkoon.

35 Niiden puhelinnumeroiden määrän minimoimiseksi, jotka täytyy vuokrata paikalliselta puhelinyhtiöltä, voidaan kuitenkin käyttää dynaamisia tai väliaikaisia pu-hepostinumeroita, kuten on kuvattu vaiheessa 364 ja 366 kuviossa 11.

19 104664

Vaiheessa 364 MSC-M 90 etsii ei PUHEPOSTILAATIKON 40 palvelemille matkapuhelintilaajille vaan keskukselle MSC-M 90 osoitettujen yleisessä puhelinverkossa tunnistettavien puhepostinumeroiden luettelosta ja valitsee ensimmäisen vapaan, ts. käyttämättömän puhepostinumeron, joka voidaan varata 5 sen hetkiselle puhepostinumeropyynnölle. Vaadittavan luettelon laajuus on niiden puhepostinumeropyyntöjen määrän funktio, jotka keskuksen MSC-M 90 voidaan olettaa vastaanottavan samanaikaisesti millä tahansa erityisellä hetkellä, mutta joka tapauksessa se on paljon pienempi kuin PUHEPOSTILAATIKON 40 palvelemien matkapuhelintilaajien määrä. Keskuksen MSC-M 90 puheposti-10 numeroiden allokointi voidaan suorittaa samalla tavoin, kuin selitettiin vierailukeskuksen vaellusnumeroiden allokoinnille samanaikaisesti vireillä olevassa US-patenttihakemuksessa 07/490 480 nimeltä "Dynamic Allocation of Roamer Routing Numbers System and Method", joka on jätetty 8. maaliskuuta 1990 ja siirretty tämän keksinnön siirronsaajalle sekä liitetty tähän selitykseen viittauksella. 15 Vaiheessa 366 MSC-M 90 yhdistää tai liittää B-TILAAJAN 30 nume ron dynaamisesti varattuun puhepostinumeroon. Tällainen yhdistäminen tai liittäminen, ts. elektroninen "silta", B-TILAAJAN 30 numeron ja dynaamisesti varatun puhepostinumeron välillä tarvitaan, koska toisin kuin tapauksessa, jossa käytetään kiinteää puhepostinumeroa, dynaamisesti varattu puhepostinumero 20 on mielivaltaisesti valittu puhelinnumero, joka valitaan pelkästään sillä perusteella, että se on käytettävissä. Vaiheessa 368 MSC-M 90 lähettää puheposti-numeron, joko kiinteän tai dynaamisen, HLR:lle 70, joka vaiheessa 370 toimittaa . . puhepostinumeron edelleen keskukselle MSC-I 80, ja vaiheessa 372 MSC-I 80 vastaanottaa puhepostinumeron.

25 Vaiheessa 374 kuviossa 12 MSC-I 80 käyttää HLR:n 70 palauttamaa *· *: yleisessä puhelinverkossa tunnistettavaa puhepostinumeroa puhelun muodos- • · : tamiseen yleisen puhelinverkon kautta keskukseen MSC-M 90. Vaiheessa 376 MSC-M 90 vastaanottaa puhelun, ja silloin kun puhepostinumero on :T: B-TILAAJALLE 30 osoitettu kiinteä yleisessä puhelinverkossa tunnistettava nu- 30 mero, MSC-M 90 muodostaa vaiheessa 382 puhelun PUHEPOSTILAATIK-. KOON 40, joka sitten käyttää puhepostinumeroa B-TILAAJAN 30 erityisen pu- hepostilaatikon identifioimiseen. Toisaalta silloin, kun puhepostinumero on kes- « · · kuksen MSC-M 90 mielivaltaisesta yleisessä puhelinverkossa tunnistettavien numeroiden luettelosta varaama dynaaminen puhepostinumero, MSC-M 90 35 analysoi vaiheessa 378 puhelun ja identifioi B-TILAAJAN 30 numeron, joka on aikaisemmin yhdistetty dynaamiseen puhepostinumeroon, joka voidaan sen jäl-keen vapauttaa uudelleen käytettäväksi. Vaiheessa 380 MSC-M 90 hakee B- • ·

«M

20 104664 TILAAJAN 30 puhepostiosoitteen ja vaiheessa 382 muodostaa puhelun PUHE-POSTILAATIKKOON 40, joka sitten käyttää puhepostiosoitetta B-TILAAJAN 30 erityisen puhepostilaatikon identifioimiseen. B-tilaajan matkapuhelinaseman numeroa voidaan käyttää puhepostiosoitteena.

5 Edellä esitetystä kuvauksesta voidaan nähdä, että keksinnön kaksi silmiinpistävää piirrettä ovat puheluiden tehokas reititys solukkoradioverkossa, joka tarjoaa puhepostipalvelua matkapuhelintilaajille, sekä yleisessä puhelinverkossa tunnistettavien puhelinnumeroiden käyttö puheluiden reitittämiseen näiden matkapuhelintilaajien puhepostilaatikoihin. Keksinnön toinen piirre käsittää 10 sen, että solukko-operaattori pystyy kytkemään puhepostilaitteiston mihin tahansa keskukseen verkossa ja edelleen jatkamaan yleisessä puhelinverkossa tunnistettavien numeroiden käyttöä kaikille puhepostilaatikoille. Keksintö on myös erityisen sopiva toteutuksiin HLR-ympäristössä, jossa puhepostilaatikoita ei voida kytkeä kotikeskuksiin.

15 Kun edellä esitetty kuvaus esittää ainoastaan tietyt keksinnön sovel- lutusmuodot, alan ammattilaiset näkevät, että monia muutoksia voidaan tehdä poikkeamatta olennaisesti keksinnön hengestä ja keksinnön puitteissa pysyen. Niin muodoin tulisi olla selvää, että tässä esitetty keksinnön muoto on ainoastaan esimerkinomainen, eikä sitä ole tarkoitettu rajoittamaan keksinnön katta-20 vuutta ja sen suojapiiriä.

• Il • · • · • · · • · • 1 · · • · • · <1 • · « • ·

» I I

• t» « · · III « · · • · IM • · • · · f I i t I · f I I · I I t • · ·

I I

Claims (4)

104664

1. Solukkoradioverkossa, joka sisältää ensimmäisen keskuksen (80), joka on kytketty kutsuvaan tilaajaan (10), toisen keskuksen, joka on kytketty kut-5 suttuun tilaajaan (30), ja kolmannen keskuksen (90), joka on kytketty sanottuun ensimmäiseen keskukseen yleisen puhelinverkon välityksellä ja sanotulle tilaajalle tarkoitettuun lisätietoliikennepalvelupostilaatikkoon (40), menetelmä puhelun reitittämiseksi sanotulta kutsuvalta tilaajalta sanotun kutsutun tilaajan sanottuun postilaatikkoon, tunnettu siitä, että se käsittää vaiheet, joissa: 10 vastaanotetaan (302) sanottu puhelu sanotussa ensimmäisessä kes kuksessa, reititetään (322) sanottu puhelu sanottuun toiseen keskukseen, ohjataan sanottu puhelu sanotulle kutsutulle tilaajalle ilmaistaan (326) sanotussa toisessa keskuksessa, että sanottua pu-15 helua ei voida muodostaa loppuun sanotulle kutsutulle tilaajalle, lähetetään (334) sanotusta toisesta keskuksesta sanotulle ensimmäiselle keskukselle pyyntö siirtää sanottu puhelu, lähetetään (342) sanotulle kolmannelle keskukselle sanotun solukko-radioverkon välityksellä vasteena sanotulle siirtopyynnölle pyyntö saada lisätie-20 toliikennepalvelunumero, joka on sanotun yleisen puhelinverkon tunnistettavissa. lähetetään (370) lisätietoliikennepalvelunumero sanotusta kolman- , . nesta keskuksesta sanotulle ensimmäiselle keskukselle sekä reititetään (374) sanottu puhelu sanotusta ensimmäisestä keskuk- 25 sesta kutsutun tilaajan lisätietoliikennepalvelupostilaatikkoon, joka on kytketty *. *: sanottuun kolmanteen keskukseen sanotun yleisen puhelinverkon välityksellä.

• · : 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n nettu siitä, että sanottu vaihe, jossa reititetään sanottu puhelu sanottuun toiseen keskuk-:T: seen, sisältää vaiheet, joissa: 30 lähetetään (310) sanotulle toiselle keskukselle pyyntö saada vaellus- numero, ♦ · · varataan (314) vaellusnumero sanotun kutsutun tilaajan käyttöön se- • · · kä lähetetään (318) sanottu vaellusnumero sanotulle ensimmäiselle 35 keskukselle käytettäväksi sanotun puhelun reitittämisessä sanottuun toiseen keskukseen.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n nettu siitä, • · · 104664 että sanottu vaihe, jossa ilmaistaan sanotussa toisessa keskuksessa, että sanottua puhelua ei voida muodostaa loppuun sanotulle kutsutulle tilaajalle, sisältää vaiheet, joissa: haetaan sanottua kutsuttua tilaajaa sekä 5 ilmaistaan, että sanottu kutsuttu tilaaja ei vastaa sanottuun hakuun.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n n e 11 u siitä, että sanottu vaihe, jossa ilmaistaan sanotussa toisessa keskuksessa, että sanottua puhelua ei voida muodostaa loppuun sanotulle kutsutulle tilaajalle, sisältää vaiheen, jossa: 10 ilmaistaan, että sanottu kutsuttu tilaaja on varattu.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n n e 11 u siitä, että sanottu vaihe, jossa lähetetään lisätietoliikennepalvelunumero sanotusta kolmannesta keskuksesta sanotulle ensimmäiselle keskukselle, sisältää sanotun lisätietoliikennepalvelunumeron kehittämisen sanotussa kolmannessa keskuk- 15 sessa hakemalla (362) sanotun kutsutun tilaajan sanotulle lisätietoliikennepal-velupostilaatikolle osoitettu puhelinnumero.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, t u n n e 11 u siitä, että sanottu vaihe, jossa kehitetään sanottu lisätietoliikennepalvelunumero sanotussa kolmannessa keskuksessa, sisältää vaiheet, joissa: 20 valitaan vapaa puhelinnumero puhelinnumeroiden luettelosta, varataan (364) sanottu puhelinnumero sanotulle pyynnölle saada lisätietoliikennepalvelunumero sekä . . yhdistetään (366) sanottu puhelinnumero sanottuun kutsuttuun tilaa- '· / jaan. ·:·' 25 7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä,tun nettu siitä, « · Λ! että sanottu lisätietoliikennepalvelu on puheposti, sekä siitä, että sanottu vaihe, « · i.j ♦ jossa sanottu puhelu reititetään sanotusta kolmannesta keskuksesta sanotun : kutsutun tilaajan puhepostilaatikkoon, sisältää vaiheet, joissa: :T: identifioidaan (378) sanottuun puhelinnumeroon yhdistetty sanottu 30 kutsuttu tilaaja, haetaan (380) sanotun kutsutun tilaajan sanotun puhepostilaatikon ;·. osoite sekä • · reititetään (382) puhelu sanotusta kolmannesta keskuksesta sanotun :. ‘ ; osoitteen osoittamaan puhepostilaatikkoon. ':" 35 8. Solukkoradioverkossa, joka sisältää ensimmäisen keskuksen (80), ,·:joka on kytketty kutsuvaan tilaajaan (10), toisen keskuksen (50), joka on kytketty kutsuttuun tilaajaan (30), ja kolmannen keskuksen (90), joka on kytketty sanot- • · · 104664 tuun ensimmäiseen keskukseen yleisen puhelinverkon välityksellä ja sanotulle tilaajalle tarkoitettuun lisätietoliikennepalvelupostilaatikkoon, järjestelmä puhelun reitittämiseksi sanotulta kutsuvalta tilaajalta sanotun kutsutun tilaajan sanottuun lisätietoliikennepalvelupostilaatikkoon, tunnettu siitä, että se sisältää: 5 välineet sanotun puhelun vastaanottamiseksi (302) sanotussa en simmäisessä keskuksessa, välineet sanotun puhelun reitittämiseksi (322) sanottuun toiseen keskukseen, välineet sanotun puhelun ohjaamiseksi sanotulle kutsutulle tilaajalle 10 välineet sen ilmaisemiseksi (326) sanotussa toisessa keskuksessa, että sanottua puhelua ei voida muodostaa loppuun sanotulle kutsutulle tilaajalle, välineet pyynnön lähettämiseksi (334) sanotusta toisesta keskuksesta sanotulle ensimmäiselle keskukselle siirtää sanottu puhelu, välineet pyynnön lähettämiseksi (342) sanotulle kolmannelle keskuk-15 selle sanotun solukkoradioverkon välityksellä vasteena sanotulle siirtopyynnölle saada lisätietoliikennepalvelunumero, jonka sanottu yleinen puhelinverkko tunnistaa, välineet lisätietoliikennepalvelunumeron lähettämiseksi (370) sanotusta kolmannesta keskuksesta sanotulle ensimmäiselle keskukselle sekä 20 välineet sanotun puhelun reitittämiseksi (374) sanotusta ensimmäi sestä keskuksesta kutsutun tilaajan lisätietoliikennepalvelupostilaatikkoon, joka on kytketty sanottuun kolmanteen keskukseen sanotun yleisen puhelinverkon , , välityksellä.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, 25 että välineet sanotun puhelun reitittämiseksi sanottuun toiseen keskukseen si- \ ·: sältävät: • · · välineet pyynnön lähettämiseksi (310) sanotulle toiselle keskukselle :*·.'? vaellusnumeron saamiseksi, • · välineet vaellusnumeron varaamiseksi (314) sanotun kutsutun tilaa- • 30 jän käyttöön sekä välineet sanotun vaellusnumeron lähettämiseksi (318) sanotulle en- • · · simmäiselle keskukselle käytettäväksi sanotun puhelun reitittämisessä sanot- • · · tuun toiseen keskukseen. ,' : 10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, 35 että sanotut välineet sen ilmaisemiseksi sanotussa toisessa keskuksessa, että .··. sanottua puhelua ei voida muodostaa loppuun sanotulle kutsutulle tilaajalle, si- • · · ! . sältävät: • · 104664 välineet hakea sanottua kutsuttua tilaajaa sekä välineet sen ilmaisemiseksi, että sanottu kutsuttu tilaaja ei vastaa sanottuun hakuun.

11. Patenttivaatimuksen 8 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, 5 että välineet sen ilmaisemiseksi sanotussa toisessa keskuksessa, että sanottua puhelua ei voida muodostaa loppuun sanotulle kutsutulle tilaajalle, sisältävät: välineet sen ilmaisemiseksi, että sanottu kutsuttu tilaaja on varattu.

12. Patenttivaatimuksen 8 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että välineet lisätietoliikennepalvelunumeron lähettämiseksi sanotusta kolman- 10 nesta keskuksesta sanotulle ensimmäiselle keskukselle, sisältävät välineet sanotun lisätietoliikennepalvelunumeron kehittämiseksi sanotussa kolmannessa keskuksessa hakemalla (362) sanotun kutsutun tilaajan sanotulle lisätietoliiken-nepalvelupostilaatikolle osoitettu puhelinnumero.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, 15 että sanotut välineet sanotun lisätietoliikennepalvelunumeron kehittämiseksi sanotussa kolmannessa keskuksessa, sisältävät: välineet vapaan puhelinnumeron valitsemiseksi puhelinnumeroiden luettelosta, välineet sanotun vapaan puhelinnumeron varaamiseksi (364) sano-20 tulle pyynnölle saada lisätietoliikennepalvelunumero sekä välineet sanotun vapaan puhelinnumeron yhdistämiseksi (366) sanottuun kutsuttuun tilaajaan. . . 14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, '' että sanottu lisätietoliikennepalvelu on puheposti, sekä siitä, että välineet sano- 25 tun puhelun reitittämiseksi sanotusta kolmannesta keskuksesta sanotun kutsu- ·. *: tun tilaajan puhepostilaatikkoon, sisältävät: • · i välineet sanottuun puhelinnumeroon yhdistetyn kutsutun tilaajan V·· identifioimiseksi (378), : välineet sanotun kutsutun tilaajan sanotun puhepostilaatikon osoit- 30 teen hakemiseksi (380) sekä välineet puhelun reitittämiseksi (382) sanotusta kolmannesta keskuk-sesta sanotun osoitteen osoittamaan puhepostilaatikkoon. • · «

15. Menetelmä matkapuhelintilaajalle tarkoitetun tulevan puhelun rei-. i tittämiseksi lisätietoliikennepalvelulaitteistoon solukkoradioverkossa, t u n- ’:"; 35 n e 11 u siitä, että se käsittää vaiheet, joissa: kytketään (45) sanottu lisätietoliikennepalvelulaitteisto valittuun kes- I < · , · ·. kukseen sanotussa solukkoradioverkossa, « · I « · 104664 reititetään (302) sanottu tuleva puhelu lähimpään keskukseen sanotussa solukkoradioverkossa, paikallistetaan (304) keskus, joka sillä hetkellä palvelee sanottua matkaviestintilaajaa, 5 reititetään (322) puhelu sanotusta lähimmästä keskuksesta sanottuun palvelevaan keskukseen, ohjataan (328) puhelu sanotulta palvelevalta keskukselta sanotulle matkaviestintilaajalle ilmaistaan (326), että sanottua tulevaa puhelua ei voida muodostaa 10 loppuun sanotulle matkaviestintilaajalle, pyydetään (334) sanotun tulevan puhelun siirtoa sanotusta palvelevasta keskuksesta, määritetään (348), onko sanotulla matkaviestintilaajalla lisätietoliiken-nepalveluita, 15 pyydetään (358) lisätietoliikennepalvelunumero sanotulta valitulta keskukselta, reititetään (374) sanottu tuleva puhelu sanotusta lähimmästä keskuksesta sanottuun valittuun keskukseen käyttäen sanottua lisätietoliikennepalvelu-numeroa sekä 20 reititetään (382) sanottu tuleva puhelu sanotusta valitusta keskuk sesta sanottuun lisätietoliikennepalvelulaitteistoon.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, ; että sanottu vaihe, jossa paikallistetaan keskus, joka sillä hetkellä palvelee sa- I I I nottua matkaviestintilaajaa, sisältää vaiheet, joissa: 25 lähetetään (304) paikannuspyyntö kotirekisterille, joka sisältää sijainti- *· " ja palveluinformaation sanotulle matkaviestintilaajalle, ί luetaan (308) sanotun matkaviestintilaajan sijainti sanotun kotirekiste- • · rin muistista, lähetetään (310) vaellusnumeropyyntö sanotulle palvelevalle keskuk- 30 selle, varataan (314) sanotulle vaellusnumeropyynnölle sanotun palvelevan keskuksen antama vaellusnumero, • 9 · ^ lähetetään (316) sanottu vaellusnumero sanotusta palvelevasta kes kuksesta sanottuun kotirekisteriin sekä 35 lähetetään (318) sanottu vaellusnumero sanotusta kotirekisteristä sanotulle lähimmälle keskukselle käytettäväksi sanotun tulevan puhelun reitittä-. ·. misessä sanotusta lähimmästä keskuksesta sanottuun palvelevaan keskukseen. f » 104664

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sanottu vaihe, jossa pyydetään sanotun tulevan puhelun siirtoa sanotusta palvelevasta keskuksesta, sisältää vaiheen, jossa lähetetään siirtopyyntö sanotusta palvelevasta keskuksesta sanotulle lähimmälle keskukselle.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen menetelmä, tunnettu sii tä, että sanottu vaihe, jossa määritetään, onko sanotulla matkaviestintilaajalla lisätietoliikennepalveluita, sisältää vaiheet, joissa: lähetetään (342) palvelupyyntö sanotusta lähimmästä keskuksesta sanotulle kotirekisterille vasteena sanotulle siirtopyynnölle, 10 haetaan (346) sanotun matkaviestintilaajan palveluprofiili sanotun ko- tipaikkarekisterin muistista vasteena sanotulle palvelupyynnölle sekä luetaan sanotun vapaasti valitun keskuksen, johon sanottu lisätietolii-kennepalvelulaitteisto on kytketty, sijainti sanotun kotipaikkarekisterin muistista.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen menetelmä, tunnettu sii-15 tä, että sanottu vaihe, jossa pyydetään puhelinnumeroa sanotulta vapaasti valitulta keskukselta, sisältää vaiheen, jossa lähetetään lisätietoliikennepalvelunu-meropyyntö sanotusta kotirekisteristä sanotulle valitulle keskukselle.

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sanottu vaihe, jossa reititetään sanottu tuleva puhelu sanotusta lähim- 20 mästä keskuksesta sanottuun valittuun keskukseen käyttäen sanottua lisätieto-liikennepalvelunumeroa, sisältää vaiheet, joissa: kehitetään sanottu lisätietoliikennepalvelunumero sanotussa valitus-. . sa keskuksessa, t f » ' lähetetään (368) sanottu lisätietoliikennepalvelunumero sanotusta 25 valitusta keskuksesta sanottuun kotirekisteriin sekä *. *! lähetetään (370) sanottu lisätietoliikennepalvelunumero sanotusta • · : kotirekisteristä sanottuun lähimpään keskukseen käytettäväksi sanotun tulevan • · '·.’·[ puhelun reitittämisessä sanotusta lähimmästä keskuksesta sanottuun valittuun keskukseen.

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen menetelmä, tunnettu sii- tä, että sanottu vaihe, jossa kehitetään sanottu lisätietoliikennepalvelunumero sanotussa valitussa keskuksessa, sisältää vaiheet, joissa: • · · valitaan vapaa puhelinnumero puhelinnumeroiden luettelosta, varataan (364) sanottu vapaa puhelinnumero sanotulle lisätietoliiken- 35 nepalvelunumeropyynnölle sekä yhdistetään (366) sanottu lisätietoliikennepalvelunumero sanottuun .'··, matkaviestintilaajaan. « « I ( t 104664

22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sanottu lisätietoliikennepalvelu on puheposti, sekä siitä, että sanottu vaihe, jossa sanottu tuleva puhelu reititetään sanotusta valitusta keskuksesta pu-hepostilaitteistoon, sisältää vaiheet, joissa: 5 identifioidaan (378) sanottu puhepostinumeroon yhdistetty matka viestintilaaja, haetaan (380) sanotulle matkaviestintilaajalle osoitetun puhepostilaa-tikon osoite sanotussa puhepostilaitteistossa sekä reititetään (382) puhelu sanotusta vapaasti valitusta keskuksesta 10 sanotun osoitteen osoittamaan sanottuun puhepostilaatikkoon.

23. Järjestelmä matkaviestintilaajalle tarkoitetun tulevan puhelun reitittämiseksi lisätietoliikennepalvelulaitteistoon solukkoradioverkossa, tunnettu siitä, että se sisältää: välineet (45) puhepostilaitteiston kytkemiseksi valittuun keskukseen 15 sanotussa solukkoradioverkossa, välineet sanotun tulevan puhelun reitittämiseksi (302) lähimpään keskukseen sanotussa solukkoradioverkossa, välineet sen keskuksen paikallistamiseksi (304), joka sillä hetkellä palvelee sanottua matkaviestintilaajaa, 20 välineet puhelun reitittämiseksi (322) sanotusta lähimmästä keskuk sesta sanottuun palvelevaan keskukseen, välineet sen ilmaisemiseksi (326), että sanottua tulevaa puhelua ei . . voida muodostaa loppuun sanotulle matkaviestintilaajalle, ' välineet sanotun tulevan puhelun siirron sanotusta palvelevasta kes- i · r ' 25 kuksesta pyytämiseksi (334), ’· "· välineet sen määrittämiseksi (348), onko sanotulla matkaviestintilaa- • · : jalla puhepostipalvelua, ;,*·« välineet lisätietoliikennepalvelunumeron pyytämiseksi (358) sanotulta ; valitulta keskukselta, 30 välineet sanotun tulevan puhelun reitittämiseksi (374) sanotusta lä- . himmästä keskuksesta sanottuun valittuun keskukseen käyttäen sanottua lisä- tietoliikennepalvelunumeroa sekä • · · välineet sanotun tulevan puhelun reitittämiseksi (382) sanotusta valitusta keskuksesta sanottuun lisätietoliikennepalvelulaitteistoon.

24. Patenttivaatimuksen 23 mukainen järjestelmä, tunnettu sii- ,':'. tä, että sanotut välineet sen keskuksen paikallistamiseksi, joka sillä hetkellä pal- .'···. velee sanottua matkaviestintilaajaa, sisältävät: I · · 104664 välineet paikannuspyynnön lähettämiseksi (304) kotirekisterille, joka sisältää sijainti-ja palveluinformaation sanotulle matkaviestintilaajalle, välineet sanotun matkaviestintilaajan sijainnin lukemiseksi (308) sanotun kotirekisterin muistista, 5 välineet vaellusnumeropyynnön lähettämiseksi (310) sanotulle pal velevalle keskukselle, välineet sanotun palvelevan keskuksen antaman vaellusnumeron varaamiseksi (314) sanotulle vaellusnumeropyynnölle, välineet sanotun vaellusnumeron lähettämiseksi (316) sanotusta pallo velevasta keskuksesta sanottuun kotirekisteriin sekä välineet sanotun vaellusnumeron lähettämiseksi (318) sanotusta kotirekisteristä sanotulle lähimmälle keskukselle käytettäväksi sanotun tulevan puhelun reitittämisessä sanotusta lähimmästä keskuksesta sanottuun palvelevaan keskukseen.

25. Patenttivaatimuksen 23 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että sanottut välineet sanotun tulevan puhelun siirron sanotusta palvelevasta keskuksesta pyytämiseksi sisältävät välineet siirtopyynnön lähettämiseksi sanotusta palvelevasta keskuksesta sanotulle lähimmälle keskukselle.

26. Patenttivaatimuksen 23 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, 20 että sanotut välineet sen määrittämiseksi, onko sanotulla matkapuhelintilaajalla lisätietoliikennepalveluita, sisältävät: välineet palvelupyynnön lähettämiseksi (342) sanotusta lähimmästä . . keskuksesta sanotulle kotirekisterille vasteena sanotulle siirtopyynnölle, • « · '· / välineet sanotun matkaviestintilaajan palveluprofiilin hakemiseksi « I I ' ·: ·' 25 (346) sanotun kotirekisterin muistista vasteena sanotulle palvelupyynnölle sekä välineet sanotun vapaasti valitun keskuksen, johon sanottu lisätieto- • · : liikennepalvelulaitteisto on kytketty, sijainnin lukemiseksi sanotun kotirekisterin V·· muistista.

27. Patenttivaatimuksen 23 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, 30 että sanotut välineet puhelinnumeron pyytämiseksi sanotulta vapaasti valitulta keskukselta, sisältävät välineet lisätietoliikennepalvelunumeropyynnön lähettä-miseksi sanotusta kotirekisteristä sanotulle valitulle keskukselle. • · ·

28. Patenttivaatimuksen 23 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että sanotut välineet sanotun tulevan puhelun reitittämiseksi sanotusta lähim- 35 mästä keskuksesta sanottuun valittuun keskukseen käyttäen sanottua lisätieto- , ·. liikennepalvelunumeroa, sisältävät: välineet sanotun lisätietoliikennepalvelunumeron kehittämiseksi sa- | « • · · 29 104664 notussa valitussa keskuksessa, välineet sanotun lisätietoliikennepalvelunumeron lähettämiseksi (368) sanotusta valitusta keskuksesta sanottuun kotirekisteriin sekä välineet sanotun puhepostinumeron lähettämiseksi (370) sanotusta 5 kotirekisteristä sanottuun lähimpään keskukseen käytettäväksi sanotun tulevan puhelun reitittämisessä sanotusta lähimmästä keskuksesta sanottuun valittuun keskukseen.

29. Patenttivaatimuksen 28 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että sanotut välineet sanotun lisätietoliikennepalvelunumeron kehittämiseksi salo notussa valitussa keskuksessa, sisältävät: välineet vapaan puhelinnumeron valitsemiseksi puhelinnumeroiden luettelosta, välineet sanotun puhelinnumeron varaamiseksi (364) sanotulle lisä-tietoliikennepalvelunumeropyynnölle sekä 15 välineet sanotun lisätietoliikennepalvelunumeron yhdistämiseksi (366) sanottuun matkaviestintilaajaan.

30. Patenttivaatimuksen 23 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että sanottu lisätietoliikennepalvelu on puheposti, sekä siitä, että sanotut välineet sanotun tulevan puhelun reitittämiseksi sanotusta valitusta keskuksesta 20 puhepostilaitteistoon, sisältävät: välineet sanotun puhepostinumeroon yhdistetyn matkaviestintilaajan identifioimiseksi (378), ; välineet sanotulle matkaviestintilaajalle osoitetun puhepostilaatikon ' osoitteen sanotussa puhepostilaitteistossa hakemiseksi (380) sekä I < I 25 välineet puhelun reitittämiseksi (382) sanotusta vapaasti valitusta % i t *· " keskuksesta sanotun osoitteen osoittamaan sanottuun puhepostilaatikkoon. • · · I · · • M · I I · • · · • · • M I I » « l · • « « · • · · • · · • • ti • · I « « · II « I I f

4 I · « I I • « « f * · • · • I · 30 104664