FI97934C - Kutsunsiirtomenetelmä ja -järjestely matkaviestimelle päättyvän puhelun yhteydessä - Google Patents

Description

97934

Kutsunsiirtomenetelmä ja -järjestely matkaviestimelle päättyvän puhelun yhteydessä

Keksinnön kohteena on kutsunsiirtomenetelmä matka-5 viestimelle päättyvän puhelun yhteydessä, käsittäen vaiheet: vastaanotetaan puhelu, tarkistetaan onko kutsutulla tilaajalla aktivoituna kutsunsiirto, käynnistetään aktivoitu kutsunsiirto, johon mahdollisesti liittyy kutsuvalle tilaajalle annettava välitiedonanto.

10 Nykyaikaiset matkaviestinjärjestelmät tarjoavat ti laajille tavanomaisen puheensiirron lisäksi erilaisia datansiirto-ominaisuuksia. Matkaviestinjärjestelmien datapalvelut voidaan yleisesti jakaa telepalveluihin (teleservice) ja verkkopalveluihin (bearer service). Verkkopalvelu 15 on tietoliikennepalvelu, joka muodostaa signaalien siirron käyttäjä- ja verkkoliitäntöjen välillä. Esimerkiksi modee-mipalvelut ovat verkkopalveluja, kun taas puhelinpalvelu ja telekopiopalvelu ovat telepalveluja. Tyypillisesti datapalvelut ovat piirikytkentäisiä, jolloin käyttäessään 20 eräitä palveluja tilaaja soittaa puhelun, jonka aikana tiedonsiirto tapahtuu, samalla tavoin kuin puheensiirto puhepuhelun aikana. Matkaviestinjärjestelmiä ei ole kui-: .·. tenkaan suunniteltu kaikissa tilanteissa huomioimaan sitä, ·.. käytetäänkö piirikytkettyä yhteyttä puheen vai datan siir- 25 toon, vaan käsittelee eri puhelu tyyppejä samalla tavoin, • · · • ·» * / mikä aiheuttaa ongelmia joissakin tilanteissa.

• · · ·*·] Eräs nykyaikaisten matkaviestinjärjestelmien lisä- • · · *·* * toiminne on kutsunsiirto, jonka tilaaja voi aktivoida.

Kutsunsiirto voi olla ehdoton kutsunsiirto, jolloin puhelu 30 aina siirretään annettuun uuteen numeroon. Kutsunsiirto : voidaan asettaa tapahtumaan myös ehdollisesti, esimerkiksi kun tilaaja on varattu, tilaaja ei vastaa tai tilaaja ei ole tavoitettavissa.

Vielä eräs nykyaikaisten matkaviestinjärjestelmien : V 35 piirre on, että matkaviestinkeskus voi kytkeä tilaajalle 97934 2 äänimuotoista informaatiota erilaisissa puhelutilanteissa. Ääni-informaatio voidaan jakaa tiedonantoihin ja merkkiääniin. Tiedonanto on nauhoitettu tai syntetisoitu puhe-viesti. Tiedonanto voi olla kutsuvalle tilaajalle maksul-5 linen tai maksuton. Tiedonanto voidaan kytkeä kutsuvalle tilaajalle myös puhelunmuodostuksen aikana, jolloin kyseessä on ns. välitiedonanto. Esimerkiksi kutsunsiirtojen yhteydessä tiedotetaan kutsuvalle tilaajalle puhelun siirtymisestä erityisellä välitiedonannolla. Matkaviestinverk-10 kojen operaattorit haluavat antaa tällaisia maksullisia välitiedonantoja kutsunsiirroista, koska muutoin verkon toimintoja käytettäisiin tällaisessa tilanteessa ilmaiseksi tapauksissa, joissa sen paremmin kutsuva tilaaja kuin kutsunsiirtonumeron tilaajakaan ei ole operaattorin ver-15 kossa.

Tällaiset välitiedonannot ovat ongelmallisia data-puheluiden yhteydessä. Sekä modeemi että telekopiomodeemi odottaa vastausääntä aikavalvonnalla. Telekopiomodeemi 30-40s, modeemin aikavalvontaa ei ole standardeissa määritel-20 ty. Kutsunsiirtojen yhteydessä annettavat välitiedonannot voivat aiheuttaa puhelunmuodostusajän pitenemisen yli asetettujen aikarajojen, minkä seurauksena kutsuva datamodee-mi tai telekopiomodeemi olettaa puheluyrityksen epäonnis-tuneen ja päättää puhelun. Datapuheluiden kannalta ongel-25 mallisia ovat kaikki pitkät välitiedonannot, erityisesti

• · I

* .’ tilaaja_ei_vastaa -kutsunsiirron yhteydessä. Lisäksi mo- *;;; deemit ja telekopiolaitteet eivät voi mitenkään hyödyntää • · · '·' ' tiedonantoja, joten tilaajat joutuvat maksamaan turhista tiedonannoista. Sama tilanne pätee myös kaikkiin muihin 30 datapäätelaitteisiin. Ikävin tilanne on, jos tilaaja saa ·* maksun maksullisesta välitiedonannosta mutta puhelunmuo- .··. dostus ei onnistu välitiedonannon aiheuttaman viiveen vuoksi.

Siten on olemassa tarve estää välitiedonantojen an-35 taminen datapuheluiden yhteydessä. Nykyisissä matkavies- 3 97934 tinjärjestelmissä tällaista tarvetta ei ole mitenkään huomioitu eikä välitiedonannon antavilla keskuksilla, kuten kauttakulkukeskuksilla tai päätekeskuksilla, ole nykyisin edes tietoa matkaviestimelle päättyvän puhelun tyypistä 5 kutsunsiirron yhteydessä eikä mitään valmiuksia puhelutyy-pin tarkistamiseen ja välitiedonantojen estämiseen data-puheluiden yhteydessä.

Esillä olevan keksinnön päämääränä on estää datapu-heluiden puhelunmuodostuksen epäonnistuminen kutsunsiir-10 roissa annettavien välitiedonantojen vuoksi ja estää turhat välitiedonannot.

Tämä saavutetaan johdannossa esitetyn tyyppisellä menetelmällä, jolle on keksinnön mukaisesti tunnusomaista, että tarkistetaan kutsunsiirron yhteydessä onko puhelun 15 tyyppi puhe- vai datapuhelu, estetään välitiedonanto data-puhelun yhteydessä, ja sallitaan välitiedonanto puhepuhe-lun yhteydessä.

Keksinnön kohteena on myös järjestely kutsunsiirron suorittamiseksi matkaviestinjärjestelmässä, joka käsittää 20 matkaviestimiä, matkaviestinkeskuksia ja tilaajatietokan-toja tilaajien tietojen, kuten sijaintitietojen ja aktivoitujen palveluiden, ylläpitämiseksi, jossa järjestelyssä matkaviestinkeskus on varustettu välineillä välitiedonan-tojen antamiseksi kutsuvalle tilaajalle aktivoidun ehdol-25 lisen tai ehdottoman kutsunsiirron suorittamisen yhteydes- • I i ’ .' sä. Järjestelylle on keksinnön mukaisesti tunnusomaista, « « < ·*" että matkaviestinkeskus on sovitettu kutsunsiirron yhtey- • · · *·* * dessä tarkistamaan onko matkaviestimelle päättyvän puhelun tyyppi datapuhelu vai puhepuhelu ja estämään välitiedonan- :.i.‘ 30 not datapuheluiden yhteydessä ja sallimaan välitiedonannot • · · ί#ί ’· puhepuheluiden tapauksessa.

.···, Puhelua käsittelevä matkaviestinkeskus saa tiedon kutsutulle tilaajalle aktivoidusta kutsunsiirrosta jostakin verkon tilaajatietokannasta, jossa on yleensä tieto • : 35 myös puhelun tyypistä. Vaihtoehtoisesti tieto voi tulla 4 97934 kiinteästä verkosta reititettävän puhelun mukana. Keksinnön ensisijaisessa suoritusmuodossa tieto puhelun tyypistä välitetään matkaviestinkeskukselle sisällytettynä esimerkiksi sanomaan, jossa tilaajatietokanta ilmoittaa kutsun-5 siirron suorittamisesta ja antaa numeron, johon siirto tulee suorittaa. Kutsunsiirron toteuttava matkaviestinkes-kus tutkii puhelun tyyppitiedon ja jättää mahdolliset kut-sunsiirtoon liittyvät välitiedonannot datapuhelun yhteydessä ja sallii välitiedonannot puhepuheluiden yhteydessä.

10 Kutsunsiirron toteuttava matkaviestinkeskus voi olla puhelua reitittävä kauttakulkukeskus tai matkaviestintä palveleva päätekeskus, jolle puhelu on reititetty.

Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti kutsun-siirtomenetelmä päätekeskuksen yhteydessä käsittää vai-15 heet: vastaanotetaan ensimmäiseen keskukseen puhelu, suoritetaan reititystietokysely kutsutun tilaajan numeron osoittamaan ensimmäiseen tietokantaan, suoritetaan ensimmäisestä tietokannasta vaellusnumerokysely toiseen tietokantaan, jonka alueella kutsuttu tilaaja sijaitsee, toimi-20 tetaan vaellusnumerokyselyn mukana toiseen tietokantaan tieto puhelutyypistä ainakin jos puhelu on datapuhelu, lähetetään allokoitu vaellusnumero toisesta tietokannasta ensimmäiseen tietokantaan ja edelleen ensimmäiseen keskuk-seen, reititetään puhelu vaellusnumeron perusteella ensim-

I · I

.·. : 25 mäisestä keskuksesta toiseen keskukseen, joka palvelee • · · ‘ mainitun toisen tietokannan aluetta, todetaan toisessa keskuksessa, että kutsuttu tilaaja on varattu, ei ole ta- • · · • voitettavissa tai ei vastaa, tarkistetaan toisesta tietokannasta onko tilaajalla aktivoituna ehdollinen kutsun- :.i.* 30 siirto, käynnistetään aktivoitu kutsunsiirto, tarkistetaan • · · · toisesta tietokannasta saatavan tiedon perusteella onko .···. puhelu puhepuhelu vai datapuhelu, estetään kutsunsiirtoon mahdollisesti liittyvä välitiedonanto datapuhelun yhteydessä, ja sallitaan kutsunsiirtoon mahdollisesti liittyvä 35 välitiedonanto puhepuhelun yhteydessä.

Il 5 97934

Keksinnön toisen suoritusmuodon mukaisesti kutsun-siirtomenetelmä kauttakulkukeskuksen yhteydessä käsittää vaiheet: vastaanotetaan ensimmäiseen keskukseen puhelu, suoritetaan reititystietokysely kutsutun tilaajan kutsu-5 numeron osoittamaan tietokantaan, havaitaan että kutsutulle tilaajalle on aktivoitu kutsunsiirto kutsunsiirtonume-roon, lähetetään ensimmäiselle keskukselle tieto kutsun-siirrosta, kutsunsiirtonumero sekä tieto puhelutyypistä ainakin, jos puhelu on datapuhelu, käynnistetään kutsun-10 siirto, estetään kutsunsiirtoon mahdollisesti liittyvä välitiedonanto datapuhelun yhteydessä, ja sallitaan kutsunsiirtoon mahdollisesti liittyvä välitiedonanto puhepu-helun yhteydessä.

Keksintöä selitetään yksityiskohtaisemmin ensisi-15 jäisten suoritusmuotojen avulla viitaten oheisiin piirroksiin, joissa kuvio 1 esittää osaa eräästä matkaviestinjärjestelmästä, kuvio 2 on lohkokaavio, joka havainnollistaa GSM-20 järjestelmän laitteistokonfiguraatiota telekopiosiirtoa varten, kuvio 3 on lohkokaavio, joka havainnollistaa GSM-mukaista laitteistokonfiguraatiota datasiirtoa varten, kuvio 4 havainnollistaa onnistunutta puhelunmuodos- #·’ ; 25 tustapahtumaa GSM-järjestelmässä, • · · kuvio 5 havainnollistaa puhelunmuodostustapahtumaa, *;·* johon liittyy kutsunsiirto, GSM-järjestelmässä, • · · *·’ ’ kuvio 6 on lohkokaavio, joka havainnollistaa erästä keksinnön mukaisesti toimivaa matkaviestinkeskusta, ·,·,· 30 kuvio 7 havainnollistaa toista puhelunmuodostusta- • · · V * pahtumaa, johon liittyy kutsunsiirto, GSM-järjestelmässä, ja kuvio 8 on vuokaavio matkaviestinkeskuksen keksinnöllisen toiminnan selittämistä varten.

: 35 Esillä oleva keksintö soveltuu käytettäväksi matka- 6 97934 viestinjärjestelmissä, joissa voidaan muodostaa piirikytkentäisiä data- ja puhepuheluita. Erityisen edullisesti keksintö soveltuu käytettäväksi yleiseurooppalaisessa digitaalisessa matkaviestinjärjestelmässä GSM (Global System 5 for Mobile Communications) sekä samantyyppisissä myöhem missä matkaviestinjärjestelmissä, kuten DCS1800 (Digital Communication System) ja PCN (Personal Communication Network) . Seuraavassa keksinnön ensisijainen suoritusmuoto tullaan selostamaan GSM-järjestelmässä toteutettuna siihen 10 kuitenkaan keksintöä rajoittamatta.

Kuviossa 1 esitellään hyvin lyhyesti GSM-järjestelmän perusrakenneosat, puuttumatta tarkemmin niiden ominaisuuksiin tai järjestelmän muihin osa-alueisiin. GSM-jär-jestelmän tarkemman kuvauksen osalta viitataan GSM-suosi-15 tuksiin sekä kirjaan "The GSM System for Mobile Communications", M. Mouly & M. Pautet, Palaiseau, France, 1992, ISBN:2-9507190-0-0-7.

Matkaviestinkeskus MSC huolehtii tulevien ja lähtevien puheluiden kytkennästä. Se suorittaa samantyyppisiä 20 tehtäviä kuin yleisen puhelinverkon (PSTN) keskus. Näiden lisäksi se suorittaa myös ainoastaan liikkuvalle puhelu-liikenteelle ominaisia toimintoja, kuten esimerkiksi tilaajien sijainninhallintaa, yhteistyössä verkon tilaaja-rekisterien kanssa. GSM-järjestelmässä on tilaajarekiste- : 25 reinä kotirekisteri HLR ja vierailijarekisteri VLR. Matka- • » ’ viestimet MS kytkeytyvät keskukseen MSC tukiasemajärjes- telmien avulla. Tukiasemajärjestelmä BSS muodostuu tuki- • # *' ’ asemaohjaimista BSC ja tukiasemista BTS. Yhtä tukiasemaoh jainta BSC käytetään ohjaamaan useita tukiasemia BTS. Ku-30 viossa 1 on esitetty selvyyden vuoksi vain yksi tukiasema- • * ♦ ' järjestelmä, jossa tukiasemaohjaimeen BSC liittyy kuusi .···. tukiasemaa BTS1-BTS6.

GSM-järjestelmän signaali muodostuu peräkkäin lähetettävistä TDMA-kehyksistä, joista kukin sisältää kahdek-35 san kappaletta TDMA-aikavälejä, joita käytetään loogisina

II

7 97934 kanavina. Informaatio siirretään aikaväleissä lähetettävinä radiotaajuisina purskeina. Loogisiin kanaviin sisältyvät liikennekanavat solussa olevien liikkuvien radioasemien MS kanssa muodostettavia puheluita (puhe tai data) var-5 ten ja ohjauskanavat solussa olevien liikkuvien radioasemien MS kanssa tapahtuvaa signalointia varten. Liikenne-kanavilla voidaan muodostaa puheyhteys tai datayhteys. Tyypillisesti datayhteyden molemmissa päissä tarvitaan erillinen yhteyssovitin datayhteyden sovittamiseksi pääte-10 laitteisiin ja/tai muihin siirtoyhteyksiin/siirtojärjestelmiin. Päätelaitteeseen liittyvää yhteissovitinta kutsutaan yleensä päätesovittimeksi ja verkon puoleisessa päässä olevaa yhteissovitinta verkkosovittimeksi.

GSM-suosituksen mukaista telekopioyhteyden lait-15 teistokonfiguraatiota on havainnollistettu kuviossa 2.

Telekopiolaite liittyy normaalilla 2-johtimisella modeemi-liitynnällä erityiseen telekopioadapteriin 2, jolla telekopiolaitteen signaalit sovitetaan datayhteydelle, joka on muodostettu matkaviestimen MS ja tukiasemajärjestelmän BSS 20 välisen radioyhteyden kautta matkaviestinkeskukselle MSC ja siellä olevalle verkkosovittimelle IWF, joka sisältää toisen telekopiosovittimen 8A. Tämä toinen telekopiosovi-tin 5 sovittaa edellä mainitun datayhteyden tavanomaiselle , , 2-johtamiselle modeemiyhteydelle esimerkiksi yleisen puhe- t i r|'. 25 linverkon PSTN 9 kautta toiselle telekopiolaitteelle B.

• f

Kuvio 3 havainnollistaa GSM-suositusten mukaista a · · **·' laitteistokonfiguraatiota modeemien avulla tapahtuvaa da- i i · ·’ * tasiirtoa varten. Radiopäätelaitteiston A muodostaa matka viestin MS ja siihen liitetty datapäätelaite DTEl. Radio-**,:/· 3 0 päätelaitteistolta on muodostettu datayhteys matkaviesti- f » » ·„! ·* men MS ja tukiasemajärjestelmän BSS välisen radioyhteyden . \ kautta matkaviestinkeskukselle MSC ja siellä edelleen • verkkosovittimelle IWF, joka sisältää datamodeemin MODI.

Datamodeemilla MODI on Iinjaliitäntä (modeemiliitäntä), 35 joka on kytketty tavanomaiselle 2-johtimiselle yhteydelle 8 97934 (2w), joka esimerkkitapauksessa kytketään yleisen puhelinverkon PSTN 9 kautta etäispäätelaitteistolle B, joka käsittää etäismodeemin M0D2 ja siihen liittyvän datapäätteen DTE2 . Verkkosovittimen datamodeemi MOD ja etäisdatamodeemi 5 10 signaloivat normaaliin tapaan välilleen muodostetun mo deemiyhteyden kautta. Datapäätelaite DTE1 puolestaan ohjaa datamodeemin MODI toimintaa datayhteyden kautta sekä lähettää datamodeemille MODI dataa ja vastaavasti vastaanottaa sitä.

10 Jokaiselle palvelulle voi olla GSM-järjestelmässä oma kutsunumero, MSISDN, Mobile Subscriber ISDN Number. Esimerkiksi tilaajalla voi olla numero puhepalvelulle, telekopiopalvelulle ja modeemipalvelulle. Tällaista numerointia kutsutaan moninumerojärjestelmäksi (Multi Numbe-15 ring Scheme). Moninumerojärjestelmässä soittavan tilaajan on tiedettävä, mikä palvelu liittyy mihinkin kutsunume-roon. Tilaajien palvelut määritetään tilaajan kotirekisterissä HLR. Kotirekisterissä HLR on liitetty jokainen kutsunumero vastaavaan palveluun. Lisäksi kotirekisterissä 20 HLR sidotaan MSISDN-numeroon tietty BCIE-elementti, Bearer Capability Information Element, joka kertoo puhelutyypin ja puhelussa tarvittavat verkkoresurssit. BCIE on kuvattu ·.·. GSM-suosituksessa 04.08, versio 4.5.0 sivut 423-431.

i i Tulevaisuudessa voidaan GSM-verkossa käyttää edellä 25 kuvatun GSM BCIE:n rinnalla ISDN BCIE:tä, joka määritel-lään suosituksessa ETS 300102-l/Q.931 (Bearer Capability *· IE) . Tähän informaatioelementtiin ei sisälly suoraan puhe- • · · ...t lutyyppitieto, joten sen rinnalla käytetään informaatio- • · · : elementtejä High Layer Compatibility (HLC) tai Low Layer

30 Compatibility (LLC), jotka on määritelty suosituksissa ETS

: 300102-l/Q. 931 HLC ja ETS 300102-l/Q. 931 LLC. ISDN BCIE

»M

;*j*: (sekä HLC ja/tai LLC) voi tulla matkaviestinkeskukselle puhelunmuodostussanoman mukana kiinteästä verkosta.

’· ·’ Seuraavassa kuvataan matkaviestimelle MS päättyvän 35 puhelun muodostusta GSM-järjestelmässä, jossa numerointi 9 97934 noudattaa moninumerojärjestelmää, viitaten kuvioon 4. Kohdassa 1 puhelu saapuu verkon ensimmäiseen kauttakulkukes-kukseen GMSC, joka lähettää tilaajan kotirekisteriin HLR, joka määräytyy tilaajan kutsunumeron MSISDN mukaan, reiti-5 tystietojen kyselyn, sanoma 2. Reititystietokyselysanomas-sa 2 lähetetään myös tilaajan MSISDN-numero (sekä mahdollisesti ISDN BCIE + HLC + LLC) . Sijainninpäivityksessä tilaajan kotirekisteriin HLR on päivittynyt tieto siitä, minkä vierailijarekisterin VLR alueella tilaaja on. Tämän 10 tiedon perusteella kotirekisteri HLR lähettää vierailijarekisterille vaellusnumeron varauspyynnön, sanoma 3. Vaellusnumeron varauspyynnössä lähetetään vierailijarekisterille VLR myös kyseiseen MSISDN:ään liittyvä BCIE (tai sanomassa 2 tullut ISDN BCIE), joka mm. kertoo onko puhe-15 lun tyyppi datapuhelu vai puhepuhelu. Vierailijarekisteri VLR tallettaa vastaanottamansa BCIErn ja varaa vaellusnumeron MSRN (Mobile Station Roaming Number), kohta 4. Vierailijarekisteri lähettää varaamansa vaellusnumeron kotirekisterille HLR vastaussanomassa 5. Kotirekisteri HLR 20 puolestaan lähettää vaellusnumeron edelleen reititystietoja kyselleelle keskukselle GMSC sanomassa 6. Vaellusnume-roavaruus on määritelty siten, että puhelu ohjautuu aina siihen keskukseen MSC, jonka vierailijarekisteri VLR on varannut varausnumeron. Täten kauttakulkukeskus GMSC voi .···. 25 vaellusnumeron perusteella reitittää puhelun eteenpäin lähettämällä aloitusosoitesanoman 7 vaellusnumeron osoit-

• » I

tamaan matkaviestinkeskukseen MSC.

Saatuaan aloitusosoitesanoman 7 keskus MSC toteaa '·’ ‘ vaellusnumeroanalyysissä, että puhelu on päättymässä oman 30 keskuksen alueelle eikä sitä ole tarkoitus reitittää ·,·.· eteenpäin. Tällöin MSC kysyy seuraavaksi omasta vieraili- • · » · jarekisteristään VLR kutsutun tilaajan tietoja puhelunmuo- dostusta varten, sanoma 8. Normaalissa tilanteessa vierai-lijarekisteri VLR palauttaa vastaussanomassa 9 tarvittavat . 35 tiedot, joihin sisältyy mm. BCIE. Mikäli MSC kykenee tar- 10 97934 joamaan BCIE:n vaatimat tiedonsiirtoresurssit, MSC:n ja MS:n välillä käydään GSM suositusten mukainen puhelunmuo-dostussignalointi, jota havainnollistetaan nuolilla 10 ja 11. Puhelunmuodostus etenee edellä esitetyllä tavalla 5 riippumatta siitä onko kyseessä yhteydenmuodostus puheensiirtoa vai datansiirtoa varten.

Kuten aikaisemmin on todettu, matkaviestinjärjestelmien tilaajat voivat määritellä erilaisia kutsunsiirto-toimintoja. Ehdottomassa kutsunsiirrossa matkaviestimelle 10 päättyvä puhelu siirretään aina annettuun siirtonumeroon. Ehdollisessa siirrossa matkaviestimelle päättyvä puhelu siirretään asetettuun kutsunsiirtonumeroon tietyn ehdon täyttyessä, esimerkiksi tilaajan ollessa varattu, kun matkaviestin ei ole tavoitettavissa, tai kun matkaviestimeen 15 saadaan yhteys, mutta tilaaja ei vastaa tietyn ajan sisällä, esim. 30 sekuntia.

GSM-järjestelmässä kutsunsiirrot asetetaan ja aktivoidaan peruspalveluryhmäkohtaisesti. Käytettäessä moni-numero järjestelmää matkaviestintilaajalla on oma kutsunu-20 mero MSISDN jokaiselle palvelulle. Näin tilaaja voi tehdä kutsunsiirtoja palvelukohtaisesti, mikäli samassa ryhmässä ei ole muita peruspalveluja. Tilaaja voi esimerkiksi siirtää puhepuhelut sihteerille ja telekopiopuhelut toimiston ; telekopionumeroon. Tietoa tilaajan aktivoimista kutsun- .···, 25 siirtotoiminnoista säilytetään pysyvästi tilaajan kotire- kisterissä HLR. Lisäksi tieto ainakin aktivoiduista ehdol- • «· *.* lisistä kutsunsiirroista annetaan myös tilaajaa palvele- « · 4 ··” valle vierailijarekisterille VLR ja säilytetään siellä.

*·* * Kuviossa 5 havainnollistetaan matkaviestimelle MS

30 päättyvän puhelun puhelunmuodostusproseduuria, johon liit-tyy ehdollinen kutsunsiirto matkaviestintä palvelevassa » « « : ; : keskuksessa MSC. Kuviossa 5 puhelumuodostussanomat ja -ta pahtumat 1,2,3,4,5,6,7 ja 8 ovat täysin samanlaiset kuin edellä kuvion 4 yhteydessä on selitetty. Kun VLR saa kuvi-35 on 5 tapauksessa tilaajatietopyynnön 8 keskukselta MSC, 11 97934 VLR tarkistaa tilaajatiedoista matkaviestimen MS statuksen ja toteaa esimerkiksi matkaviestimen olevan varattu. Seu-raavaksi VLR tarkistaa tilaajatiedoista onko matkaviestin-tilaaja aktivoinut ehdollisen kutsunsiirron kun tilaaja on 5 varattu. VLR toteaa, että tilaajalla on tällainen ehdollinen kutsunsiirto tiettyyn kutsunsiirtonumeroon ja lähettää keskukselle MSC vastaussanoman 9, jossa käsketään keskusta tekemään kutsunsiirto annettuun numeroon. Keskuksella MSC on mahdollisuus antaa kutsuvalle tilaajalle välitiedonan-10 to, jossa tiedotetaan puhelun siirtymisestä kutsunsiirtonumeroon. Tiedonanto voi olla maksullinen kutsuvalle tilaajalle tai kutsutulle tilaajalle. Kuvion 5 esimerkkitapauksessa keskus MSC antaa kohdassa 11 kutsuvalle tilaajalle tiedonannon, joka on taltioitua puhetta, esimerkiksi 15 nauhoitettua tai syntetisoitua puhetta. Tiedonanto välitetään kohdassa 12 keskukselta MSC kauttakulkukeskukselle GMSC ja sieltä edelleen kutsuvalle tilaajalle, kohta 13.

Tällainen välitiedonanto on ongelmaton puhepuhelun yhteydessä. Välitiedonannot ovat kuitenkin ongelmallisia 20 datapuheluissa, joissa kutsuva modeemi tai telekopio odottaa vastapään modeemin tai telekopiolaitteen vastausta vain ennalta määrätyn ajan, joka on tyypillisesti 10-40 s. Jos vastausta ei tässä ajassa tule, kutsuva modeemi tai : telekopiolaite päättää puhelun. Yllä kuvatut välitiedonan- .···. 25 not aiheuttavat puhelunmuodostukseen viivettä, joka saat- ♦ · taa aiheuttaa kutsuvan modeemin tai telekopiolaitteen ai- • «· kavalvonnan laukeamisen kutsunsiirtotilanteessa ja siten • · · *;*· puhelun turhan purkamisen.

• · · ’·* * Tämän ongelman poistamiseksi vierailijarekisteri 30 VLR on sovitettu keksinnön mukaisesti antamaan kuvion 5 vastaussanomassa 10, jossa annetaan kutsunsiirtokäsky ja ·»· V · kutsunsiirtonumero, myös tiedon siitä onko kyseessä data- puhelu vai puhepuhelu. Tämä tieto on edullisesti BCIE-ele-• mentti. Matkaviestinkeskus voi vaihtoehtoisesti saada tie- 35 don BCIE:n, HLC:n ja LLC:n myös puhelunmuodostussanoman 12 97934 (SETUP) mukana, jos käytetään ISUP-merkinantoa keskuksien välillä. Mikäli kutsunsiirtoon liittyy välitiedonanto, keskus MSC on sovitettu tarkistamaan puhelun tyyppi saamansa tiedon perusteella ja estämään välitiedonannon kyt-5 keminen kutsuvalle tilaajalle, jos puhelu on datapuhelu.

Jos puhelu on puhepuhelu, välitiedonanto kytketään normaalisti. Tällä tavoin poistetaan datapuheluiden yhteydessä välitiedonantojen aiheuttama haitallinen viive, joka saattaa aiheuttaa kutsuvan modeemin tai telekopiolaitteen ai-10 kavalvonnan laukeamisen.

Kuvio 6 havainnollistaa tapausta, jossa kutsun-siirto suoritetaan kauttakulkukeskuksessa GSMC. Kauttakul-kukeskus vastaanottaa matkaviestimelle päättyvän puhelun, kohta 1, ja tekee reititystietokyselyn tilaajan kotirekis-15 teriin HLR, kohta 2, samalla tavoin kuin kuvion 4 yhteydessä selitettiin. HLR toteaa, että kutsutulla tilaajalla on ehdoton kutsunsiirto, tai että tilaaja on kytkeytynyt irti verkosta ja tilaajalla on kutsunsiirto tällaisen tilanteen varalta (kohta 3). Nykyisissä järjestelmissä koti-20 rekisteri HLR antaa vastaussanomassa 4 kauttakulkukeskuk-selle GSMC tiedon aktiivisesta kutsunsiirrosta sekä kut-sunsiirtonumeron. GSMC suorittaa kutsunsiirron. Jos kut-sunsiirtoon liittyy välitiedonanto, GSMC kytkee välitie- ; . donannon kutsuvalle tilaajalle (kohdat 5 ja 6) samalla • · « · .···, 25 tavoin kuin MSC kuvion 5 tapauksessa. Tällöin syntyy jäi- • · leen kutsuvan modeemin tai telekopiolaitteen kannalta on- ' .* gelmallista viivettä.

• · · ···· Tämä on ratkaistu keksinnön mukaisesti siten, että • · · • · · *·* * kotirekisteri HLR antaa vastaussanomassa 4 kutsunsiirtonu- 30 meron lisäksi tiedon siitä onko kyseessä datapuhelu vain puhepuhelu. Edullisesti tämä tieto on BCIE-elementti.

’ ' ’ Vaihtoehtoisesti GMSC voi käyttää ISDN BCIE:tä, HLCrtä ja/tai LLCrtä, jos se saa nämä tietoelementit puhe-lunmuodostussanoman mukana.

35 Mikäli kutsunsiirtoon liittyy välitiedonanto, GMSC

II

13 97934 on sovitettu tarkistamaan puhelun tyyppi ja estämään väli-tiedonannon kytkeminen datapuhelun tapauksessa. Mikäli puhelu on puhepuhelu, välitiedonanto kytketään normaalisti. Tässäkin tilanteessa vältetään kutsuvan modeemin tai tele-5 kopiolaitteen kannalta ongelmallinen viive, joka johtuu välitiedon annosta.

Kuviossa 7 on havainnollistettu eräs tapa soveltaa keksintöä matkaviestinkeskuksessa MSC. Kuviossa 7 on esitetty puhelinkeskuksesta havainnollisuuden vuoksi vain 10 kytkentäkenttä 83, puhelinohjaus 82, äänitiedonantoyksikkö 84, telekopioadapteri 8A ja modeemi 8B, mutta käytännössä MSC sisältää huomattavan määrän erilaisia laitteita. Kytkentäkenttä 83 voi olla analoginen tai digitaalinen kyt-kentäväline, joka kytkee selektiivisesti puhe- ja datayh-15 teyksiä tukiasemajärjestelmältä BSS tulevien siirtolinjo-jen 12 ja matkaviestinkeskukselta lähtevien siirtolinjojen 13 välille. Esimerkkinä tällaisista digitaalisista puhelinkeskuksista mainitaan Nokia Telecommunications DX 220 MSC. Myös kauttakulkukeskus GMSC voi olla samanlainen kes-20 kus.

Kytkentäkentän 83 rinnalle on kytketty verkkosovit- timina telekopiosovitin 8A ja modeemi 8B. Datapuhelun ta- pauksessa puhelunohjaus 82 ohjaa kytkentäkentän 83 kytke- : .·. mään tarvittava sovitin siirtoyhteydelle niin että saadaan • · · · .···. 25 kuvion 2 tai kuvion 3 mukainen yhteystilanne. Verkkosovit- • · l timet eivät kuitenkaan ole keksinnön kannalta oleellisia.

• · · Äänitiedonantoyksikkö 84 on myös kytketty kytkentä- **** kenttään 83. Puhelunohjaus 82 ohjaa kytkentäkenttää 83 ja • » · *·1 1 äänitiedonantoyksikköä 84 siten, että yksikkö 84 voidaan 30 tarvittaessa kytkeä kytkentäkentän 83 kautta antamaan kut-suvalle tai kutsutulle tilaajalle tiedonantoja.

• · · ::: Keksinnön mukaisesti keskuksen puhelunohjaus 82, esimerkiksi tietokone, on sovitettu suorittamaan kutsun-.; siirtotilanteessa äänitiedonantojen kytkentä kuvion 8 vuo- 35 kaavion mukaisesti. Kohdassa 91 puhelunohjaus 82 vastaan- 14 97934 ottaa kutsunsiirtokäskyn, joka sisältää BCIE:n. Kohdassa 92 puhelunohjaus 82 tarkistaa liittyykö kutsunsiirtoon välitiedonanto. Jos kutsunsiirtoon ei liity välitiedonan-toa, puhelunohjaus siirtyy suoraan kohtaan 96 suorittamaan 5 soitonsiirto. Jos kutsunsiirtoon liittyy välitiedonanto, puhelunohjaus 82 tarkistaa puhelutyypin BCIE:n (tai ISDN BCIE+HLC+LLC:n) perusteella kohdissa 93 ja 94. Jos puhelu ei ole datapuhelu, puhelunohjaus 82 ohjaa kytkentäkenttää 83 ja äänitiedonantoyksikköä 84 kytkemään välitiedonanto 10 kutsuvalle tilaajalle kohdassa 95. Jos puhelu on datapuhelu puhelunohjaus jättää välitiedonannon antamatta ja siirtyy suoraan kohdan 95 ohi kohtaan 96 suorittamaan soiton siirto.

Kuviot ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu 15 vain havainnollistamaan esillä olevaa keksintöä. Yksityiskohdiltaan keksintö voi vaihdella oheisten patenttivaatimusten hengessä ja puitteissa.

• · · • · • · • · · • · • · 9 • · fc • · • · t *

• · · t I «I

t < r • · « 1 · · • · · • · ·

Claims (11)

97934

1. Kutsunsiirtomenetelmä matkaviestimelle päättyvän puhelun yhteydessä, käsittäen vaiheet 5 vastaanotetaan puhelu, tarkistetaan onko kutsutulla tilaajalla aktivoituna kutsunsiirto, käynnistetään aktivoitu kutsunsiirto, johon mahdollisesti liittyy kutsuvalle tilaajalle annettava välitie-10 donanto, tunnettu siitä, että tarkistetaan kutsunsiirron yhteydessä onko puhelun tyyppi puhe- vai datapuhelu, estetään välitiedonanto datapuhelun yhteydessä, ja 15 sallitaan välitiedonanto puhepuhelun yhteydessä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vastaanotetaan ensimmäiseen keskukseen puhelu, suoritetaan reititystietokysely kutsutun tilaajan 20 numeron osoittamaan ensimmäiseen tietokantaan, suoritetaan ensimmäisestä tietokannasta vaellusnu-merokysely toiseen tietokantaan, jonka alueella kutsuttu tilaaja sijaitsee, lähetetään allokoitu vaellusnumero toisesta tieto- .···. 25 kannasta ensimmäiseen tietokantaan ja edelleen ensimmäi- • · ·’ · seen keskukseen, • « · reititetään puhelu vaellusnumeron perusteella en- Ί” simmäisestä keskuksesta toiseen keskukseen, joka palvelee « « « ’·’ ' mainitun toisen tietokannan aluetta, 30 todetaan toisessa keskuksessa, että kutsuttu ti- laaja on varattu, ei ole tavoitettavissa tai ei vastaa, • % « : : : tarkistetaan toisesta tietokannasta onko kutsutulla tilaajalla aktivoituna kutsunsiirto, > käynnistetään aktivoitu kutsunsiirto, 35 tarkistetaan toisesta tietokannasta tai puhelunmuo- 97934 dostussanomasta saatavan tiedon perusteella onko puhelu puhepuhelu vai datapuhelu, estetään kutsunsiirtoon mahdollisesti liittyvä vä-litiedonanto datapuhelun yhteydessä, ja 5 sallitaan kutsunsiirtoon mahdollisesti liittyvä välitiedonanto puhepuhelun yhteydessä.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lähetetään mainittu tieto puhelutyypistä toisesta 10 tietokannasta toiseen keskukseen vasteena toisen keskuksen tekemälle tilaajatietokyselylle.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vastaanotetaan ensimmäiseen keskukseen puhelu, 15 suoritetaan reititystietokysely kutsutun tilaajan kutsunumeron osoittamaan ensimmäiseen tietokantaan, havaitaan ensimmäisessä tietokannassa, että kutsutulle tilaajalle on aktivoitu kutsunsiirto, käynnistetään kutsunsiirto, 20 tarkistetaan ensimmäisestä tietokannasta tai puhe- lunmuodostussanomasta saatavan tiedon perusteella onko puhelu puhepuhelu vai datapuhelu, estetään kutsunsiirtoon mahdollisesti liittyvä tiedonanto datapuhelun yhteydessä, ja l I · ,···. 25 sallitaan kutsunsiirtoon mahdollisesti liittyvä • » välitiedonanto puhepuhelun yhteydessä. • · <

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, t u n- • · · i n e t t u siitä, että • * i '·* * ylläpidetään ensimmäisessä tietokannassa omaa kut- 30 sunumeroa jokaiselle kutsutun tilaajan käytettävissä ole- *.i.: valle palvelulle, »M V : lähetetään ensimmäisestä tietokannasta ensimmäisel le keskukselle tieto kutsunsiirrosta, kutsunsiirtonumero : sekä tieto puhelutyypistä, kun tietokantaan vastaanotetaan 35 reititystietokysely kutsutun tilaajan kutsunumerolle ja 97934 kutsutulla tilaajalla on aktivoituna kutsunsiirto.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu puhelu-tyyppitieto on suosituksen GSM 04.08 mukainen Bearer Capa- 5 bility Information Element.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu puhelutyyppitie-to on suosituksen ETS 300102-l/Q.931 mukainen Bearer Capability Information Element, johon liittyy High Layer

8. Järjestely kutsunsiirron suorittamiseksi matkaviestinjärjestelmässä, joka käsittää matkaviestimiä (MS), 15 matkaviestinkeskuksia (MSC,GMSC) ja tilaajatietokantoja (VLR,HLR) tilaajien tietojen, kuten sijaintitietojen ja aktivoitujen palveluiden, ylläpitämiseksi, jossa järjestelyssä matkaviestinkeskus (MSC,GMSC) on varustettu välineillä (82,84) välitiedonantojen antamiseksi kutsuvalle 20 tilaajalle aktivoidun kutsunsiirron suorittamisen yhtey dessä, tunnettu siitä, että matkaviestinkeskus (MSC,GMSC) on sovitettu kutsunsiirron yhteydessä tarkista-' maan onko matkaviestimelle päättyvän puhelun tyyppi data- puhelu vai puhepuhelu ja estämään välitiedonannot datapu- ... 25 heluiden yhteydessä ja sallimaan välitiedonannot puhepuhe- » · luiden tapauksessa. 1 s

* · "· 9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen järjestely, « ·· tunnettu siitä, että tilaajatietokanta (VLR,HLR) • Λ * *.· * on sovitettu antamaan tieto puhelutyypistä matkaviestin- 30 keskukselle (MSC,GMSC) vasteena matkaviestinkeskuksen te-: : : kemälle kyselylle. :*>*: 10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen järjeste- /. ly, tunnettu siitä, että puhelutyyppitieto on suo- ' \ situksen GSM 04.08 mukainen Bearer Capability Information

35 Element. 97934

10 Compatibility tai Low Layer Compatibility -informaatioelementti, jotka on määritelty vastaavasti suosituksissa ETS 300102-l/Q.931 HLC ja ETS 300102-l/Q.931 LLC.

11. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että mainittu puhelutyyppitie-to on suosituksen ETS 300102-1/Q.931 mukainen Bearer Capability Information Element, johon liittyy High Layer 5 Compatibility tai Low Layer Compatibility -informaatioelementti, jotka on määritelty vastaavasti suosituksissa ETS 300102-1/Q.931 HLC ja ETS 300102-1/Q.931 LLC. ·♦1 ♦ · «M » ♦ * 1 t • · · * · » • ·· « • ♦ « I • 4 i a I i • » 1 4 » 4 1 · • 1 1 97934