FI112580B

FI112580B - Kutsunsiirron reititys peruspalvelukohtaisesti

Info

Publication number: FI112580B
Application number: FI972789A
Authority: FI
Inventors: Keijo Palviainen
Original assignee: Nokia Corp
Priority date: 1997-06-27
Filing date: 1997-06-27
Publication date: 2003-12-15
Also published as: AU7920398A; DE69841123D1; US7139558B1; EP1033052A1; WO1999001004A1; JP2002507353A; ATE442016T1; CN100391296C; FI972789A0; CN1264528A; FI972789A; JP4209950B2; TW401717B; EP1033052B1

Description

112580

Kutsunsiirron reititys peruspalvelukohtaisesti

Keksinnön tausta

Keksintö liittyy tietoliikennejärjestelmiin ja erityisesti menetelmään ja laitteistoon kutsunsiirron toteuttamiseksi matkaviestinjärjestelmässä, joka käsit-5 tää ainakin yhden siirtävän keskuksen kutsunsiirron suorittamiseksi kutsunsiir-toa koskevien tilaajatietojen perusteella, ja ainakin yhden tilaajatietokannan kutsunsiirtoa koskevien tilaajatietojen säilyttämiseksi. Menetelmä käsittää vaiheet, joissa vastaanotetaan siirtävään keskukseen matkaviestinjärjestelmän tilaajalle osoitettu puhelu, suoritetaan tilaajatietojen kysely tilaajatietokantaan, 10 ja lähetetään tilaajatietokannasta siirtävään keskukseen vastaussanoma, joka sisältää tiedon kutsunsiirrosta ja siirtonumeron.

Nykyaikaiset matkaviestinjärjestelmät tarjoavat tilaajille tavanomaisen puheensiirron lisäksi erilaisia datansiirto-ominaisuuksia. Matkaviestinjärjestelmien palvelut voidaan yleisesti jakaa telepalveluihin (Tele Service) ja verkkopalveluihin 15 (Bearer Service). Verkkopalvelu on tietoliikennepalvelu, joka muodostaa signaalien siirron käyttäj ä-ve rkko I i itä ntöj e n välillä. Esimerkiksi modeemipalvelut ovat verkkopalveluja. Telepalvelussa verkko tarjoaa myös päätelaitteen palveluja. Tärkeitä telepalveluja puolestaan ovat puhe-, telekopio- ja videotex-palvelut.

Tyypillisesti samalla matkaviestintilaajalla voi olla oikeus erilaisiin tele- 20 ja verkkopalveluihin, joita tässä yhteydessä kutsutaan yhteisnimellä peruspalve- . . lut. Hänellä voi olla esimerkiksi käytössään puhe-, telekopio- ja datapalvelu. Mat- ' kaviestimelle tuleva tai siltä lähtevä puhelu voi siten vaatia mitä tahansa näistä • · peruspalveluista, minkä vuoksi oikea palvelu on osoitettava matkaviestinverkolle.

·' ’* Esimerkiksi GSM-matkaviestinjärjestelmässä matkaviestimen lähettämä puhe- * · : 25 lunmuodostussignalointi sisältää tiedon vaaditusta peruspalvelusta erityisessä « · j · verkkopalveluinformaatioelementissä BCIE (Bearer Capability Information Ele- :T: ment). Näin matkaviestinverkko voi valita oikean peruspalvelun matkaviestimeltä lähteville puheluille. Myös ISDN (Integrated Services Data Network) -verkosta tulevat puhelut sisältävät vastaavan informaatioelementin, joka kertoo vaaditun ’··*, 30 palvelun. Mikäli puhelu kuitenkin tulee yleisestä puhelinverkosta (PSTN) tai kul- i kee sen kautta, tällaista tietoa puhelun palvelutyypistä ei saavu matkaviestinver- \: : kolle. Tällöin matkaviestinverkon tulisi muulla tavoin tietää minkä tyyppistä perus palvelua puhelu vaatii.

·. Eräs tunnettu ratkaisu tähän ongelmaan on moninumerojärjestelmä 35 (Multi Numbering Scheme), jossa matkaviestintilaajalla on yhtä monta luettelonumeroa kuin palveluita, joihin hän haluaa vastaanottaa tulevia puheluita. Luettelo- 2 112580 numeroa kutsutaan myös matkaviestintilaajan ISDN-numeroksi MSISDN (Mobile Subscriber ISDN Number). Esimerkiksi tilaajalla voi olla luettelonumero puhepalvelulle, telekopiopalvelulle ja modeemipalvelulle. Moninumerojärjestelmässä kutsuva tilaaja valitsee matkaviestintilaajan luettelonumeroista sen, jota vastaavan 5 palvelun hän haluaa.

Eräs matkaviestinjärjestelmien lisäpalvelu on kutsunsiirto, jonka tilaaja voi aktivoida. Kutsunsiirto voi olla ehdoton kutsunsiirto, jolloin puhelu aina siirretään annettuun uuteen numeroon. Kutsunsiirto voidaan asettaa tapahtumaan myös ehdollisesti, esimerkiksi kun tilaaja on varattu, tilaaja ei vastaa tai tilaaja ei 10 ole tavoitettavissa. Moninumerojärjestelmän ansiosta tilaaja voi siirtää itselleen osoitetut eri tyyppiset puhelut eri numeroihin. Tämä kuitenkin edellyttää, että tilaaja määrittää siirron aktivoinnin yhteydessä peruspalvelun, johon siirto kohdistuu. Jos peruspalvelua ei määritetä, kaikki tilaajan puhelut siirtyvät samaan numeroon. Määrittäessään siirrot peruspalvelukohtaisesti tilaaja joutuu aktivoimaan siir-15 ron useita kertoja ja hallinnoimaan erikseen kuhunkin palveluun liittyvät numerosarjat, aktivoidut siirrot jne. Tällaisten toimintojen hallinta edellyttää käyttäjien perusteellista perehdytystä, mikä kuluttaa resursseja. On myös vaarana, että hankalaksi koetut toiminteet jätetään käyttämättä.

Eräs yleisimpiä kutsunsiirron käyttömuotoja on puheposti (Voice Mail 20 System), jossa tilaaja määrittää itselleen tulleet puhelut, joko ehdottomasti tai ehdollisesti, ohjautumaan VMS-keskukseen, joka huolehtii puheluun vastaamisesta . ja taltioi tilaajalle jätetyt sanomat. Useimmat VMS-keskukset pystyvät erotta- . maan, onko tuleva puhelu puhepuhelu vai telekopiopuhelu, mutta tämä edellyt tää, että jokaista VMS-keskukseen tulevaa puhelua varten järjestetään laitteisto, : * 25 joka tunnistaa tulevan puhelun tyypin. Tarvittavan laitteiston määrää ja siten • ’ · myös kustannuksia voitaisiin merkittävästi pienentää, jos eri tyyppiset tulevat pu- ' · helut ohjautuisivat keskukseen eri johtoja pitkin. Jotta puhelut siirtyisivät VMS- v : keskukseen, on kutsuttu luettelonumero Cd# (Called Party Number) oltava siir rossa sama, joten eri tyyppisten puheluiden erottaminen ei voi perustua kutsutun : 30 luettelonumeron analyysiin.

Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on kehittää menetelmä ja menetelmän toteut-: tava laitteisto siten, että matkaviestinjärjestelmän kutsunsiirto voidaan auto maattisesti reitittää peruspalvelukohtaisesti. Keksinnön tavoitteet saavutetaan 35 patenttivaatimuksen 1 mukaisella menetelmällä, patenttivaatimuksen 5 mukaisella kotirekisterillä ja patenttivaatimuksen 7 mukaisella keskuksella.

3 112580

Keksintö perustuu siihen, että siirtävälle keskukselle järjestetään tieto, jonka avulla keskus voi tunnistaa puheluun liittyvän peruspalvelun, ja keskus käyttää mainittua tietoa puhelun jatkoreitityksessä. Peruspalvelutieto voi siirtyä keskukseen puhelunmuodostuksen yhteydessä, mutta oleellisesti tieto puhelun 5 tyypistä siirretään keskusten ja tilaajatietokantojen välisen signaloinnin yhteydessä.

Keksinnön mukaisen ratkaisun avulla voidaan saavuttaa useita etuja. Kun tulevat puhelut saadaan automaattisesti erotettua, niiden jatkoreititys voidaan valita halutulla tavalla. Esimerkiksi edellä esitetyssä tapauksessa VMS-10 keskukseen tulevat puhelut saadaan reititettyä siirtävästä keskuksesta eri johdoille, jolloin puhelun tyypin tunnistavia laitteita ei tarvita. Tällöin operaattorille koituu merkittävät kustannussäästöt laitehankintojen pienentyessä ilman, että palveluiden siirron aktivointi kuluttajan kannalta hankaloituu.

Keksinnön mukaisen ratkaisun avulla voidaan saavuttaa etuja myös 15 monella muulla tavoin. Siirtävä keskus voi tehdä kutsunsiirtonumeroon perus-palvelukoodin mukaisen muunnoksen, jolloin puhelut ovat myöhemmin erotettavissa peruspalvelukohtaisesti esimerkiksi eri laatuista ja vastaavasti eri hintaista yhteyttä pitkin.

Kuvioiden lyhyt selostus 20 Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yh- , , teydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista: *; kuvion 1 lohkokaavio GSM-järjestelmän perusrakenneosia; ' ' kuvio 2 havainnollistaa matkaviestimelle MS päättyvän puhelun muo- : “ dostusta GSM-tyyppisessä matkaviestinjärjestelmässä; * * :, j 25 kuviossa 3 on havainnollistettu tilaajatietojen periaatteellista toteutusta i' .. kotirekisterissä HLR; kuvio 4 havainnollistaa matkaviestimelle MS päättyvän puhelun puhe-lunmuodostusproseduuria, johon liittyy kotirekisterin HLR aktivoima kutsunsiirto; : , , kuviossa 5 on esitetty esimerkki keksinnönmukaisesta laajennuksesta 30 SRI-Res-sanomaan; kuvio 6 havainnollistaa matkaviestimelle MS päättyvän puhelun puhe-:: : lunmuodostusproseduuria, johon liittyy vierasrekisterin VLR aktivoima kutsunsiir- to; ! , kuvio 7 havainnollistaa periaatteellisella tasolla vierailunumeron va- . 35 rauspyynnön yhteydessä vierasrekisteriin VLR päivittyneitä kutsunsiirtotietoja; 4 112580 kuvio 8 havainnollistaa erästä esimerkkiä peruspalvelukoodin hyödyntämiseksi; kuvio 9 havainnollistaa ehdollista kutsunsiirtoa optimoitua reititystä tukevassa verkossa; 5 kuvion 10 vuokaavio havainnollistaa keksinnönmukaista menetelmää kotirekisterin kautta ohjautuvan kutsunsiirron tapauksessa; ja kuvion 11 vuokaavio havainnollistaa keksinnönmukaista menetelmää vierasrekisterin kautta ohjautuvan kutsunsiirron tapauksessa.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus 10 Esillä oleva keksintö soveltuu käytettäväksi matkaviestinjärjestelmis sä, joissa voidaan muodostaa piirikytkentäisiä data- ja puhepuheluita. Edullisesti keksintö soveltuu käytettäväksi GSM-matkaviestinjärjestelmässä, sekä samantyyppisissä myöhemmissä matkaviestinjärjestelmissä, esimerkiksi DCS1800 (Digital Communication System) ja PCN (Personal Communication 15 Network). Seuraavassa keksinnön ensisijainen suoritusmuoto tullaan selostamaan GSM-järjestelmässä toteutettuna keksintöä siihen kuitenkaan rajoittamatta.

Kuviossa 1 esitellään lyhyesti GSM-järjestelmän perusrakenneosat, puuttumatta tarkemmin niiden ominaisuuksiin tai järjestelmän muihin osa-alueisiin. GSM-järjestelmän tarkemman kuvauksen osalta viitataan GSM-suosituksiin 20 sekä kirjaan "The GSM System for Mobile Communications", M. Mouly ja M. Pau-, tet, Palaiseau, France, 1992, ISBN.2-9507190-0-0-7.

Matkaviestinkeskus MSC huolehtii tulevien ja lähtevien puheluiden ; ·* kytkennästä. Se suorittaa samantyyppisiä tehtäviä kuin yleisen puhelinverkon i * * (PSTN) keskus. Näiden lisäksi se suorittaa myös ainoastaan liikkuvalle puhelu- 25 liikenteelle ominaisia toimintoja, kuten esimerkiksi tilaajien sijainninhallintaa, yh-j ‘. · teistyössä verkon tilaajarekisterien kanssa. GSM-järjestelmässä on tilaajarekiste- : reinä kotirekisteri HLR ja vierasrekisteri VLR. Tilaajatietoja säilytetään pysyvästi HLRissä samoin kuin tietoa siitä, minkä VLR:n alueella matkaviestin MS on. Vie-: ·. . rasrekisteri VLR puolestaan säilyttää matkaviestimen MS tilaajatietoja väliaikai- , · , 30 sesti sen aikaa, kun matkaviestin on vierasrekisteriin VLR liittyvän matkaviestin- keskuksen MSC alueella. Yksi VLR palvelee tyypillisesti yhtä matkaviestinkeskus-: ta MSC. Matkaviestimet MS kytkeytyvät keskukseen MSC tukiasemajärjestelmien BSS avulla. Tukiasemajärjestelmä BSS muodostuu tukiasemaohjaimista BSC ja , . , tukiasemista BTS. Yhtä tukiasemaohjainta BSC käytetään ohjaamaan useita tu- 35 kiasemia BTS.

5 112580

Kuvio 2 havainnollistaa matkaviestimelle MS päättyvän puhelun muodostusta GSM-tyyppisessä matkaviestinjärjestelmässä, joka käyttää moninume-rojärjestelmää. Kohdassa 2.1. puhelu saapuu verkon ensimmäiseen keskukseen GMSC, joka lähettää tilaajan kotirekisteriin HLR, joka määräytyy tilaajan luettelo-5 numeron MSISDN mukaan, reititystietojen kyselyn, sanoma 2.2. Reititystieto-kyselysanomassa 2.2. lähetetään myös tilaajan MSISDN-numero. Sijainninpäivityksessä tilaajan kotirekisterin HLR on päivittynyt tieto siitä, minkä vierasrekisterin VLR alueella tilaaja on. Tämän tiedon perusteella kotirekisteri HLR lähettää vierasrekisterille VLR vaellusnumeron varauspyynnön, sanoma 2.3. Vaellusnumeron 10 varauspyynnössä lähetetään vierasrekisterille VLR matkaviestintilaajan sisäinen verkkotunnus IMSI sekä kutsuttuun MSISDN-numeroon liittyvä informaatioelementti BCIE (tai sanomassa 2.2. tullut ISDN BCIE), joka mm. kertoo puhelun vaatimat verkkoresurssit mutta ei suoraan peruspalvelun tyyppiä. Vierasrekisteri VLR tallettaa vastaanottamansa informaatioelementin BCIE ja varaa vaellusnumeron 15 MSRN (Mobile Station Roaming Number) (tapahtuma 2.4.). VLR lähettää varaamansa vaellusnumeron MSRN kotirekisteriin HLR vastaussanomassa 2.5. HLR puolestaan välittää vaellusnumeron edelleen reititystietoja kysyneelle keskukselle GMSC sanomassa 2.6. Vaellusnumeroavaruus on määritelty siten, että puhelu ohjautuu aina siihen keskukseen VMSC, jonka vierasrekisteri VLR on varannut 20 varausnumeron. Täten kauttakulkukeskus GMSC voi vaellusnumeron perusteella reitittää puhelun eteenpäin lähettämällä aloitusosoitesanoman 2.7. vaellusnume-, , ron osoittamaan matkaviestinkeskukseen VMSC.

’ . Saatuaan aloitusosoitesanoman 2.7 keskus VMSC toteaa vaellusnu- » * meroanalyysissä, että puhelu on päättymässä oman keskuksen alueelle eikä sitä :t 25 ole tarkoitus reitittää eteenpäin. Tällöin VMSC kysyy omasta vierasrekisteristään '< '< VLR kutsutun tilaajan tietoja puhelunmuodostusta varten, sanoma 2.8. Normaa- : · lissa tilanteessa vierasrekisteri VLR palauttaa vastaussanomassa 2.9 tarvittavat v ; tiedot, joihin sisältyy mm. BCIE. Mikäli VMSC kykenee tarjoamaan informaatio- elementin BCIE osoittamat tiedonsiirtoresurssit, keskuksen VMSC ja matkavies-i ’ : 30 timen MS välillä suoritetaan puhelunmuodostussignalointi, joka havainnollistetaan nuolilla 2.10 ja 2.11.

Kuten aikaisemmin selitettiin, nykyaikaiset matkaviestinjärjestelmät tukevat erilaisia tele- ja verkkopalveluita. GSM-järjestelmän verkkopalvelut on mää-: ritetty suosituksessa GSM 02.02 ja telepalvelut suosituksessa GSM 02.03. Jokai- ; : 35 selle telepalvelulle ja verkkopalvelulle on määritelty oma telepalvelu- ja vastaa- ., : vasti verkkopalvelukoodi suosituksessa 09.02. Esimerkiksi puhepalvelun telepal- velukoodi on 00010001 ja matkaviestimeltä lähtevien lyhytsanomien telepalvelu- 6 112580 koodi on 00100010. Tässä selityksessä kaikkia palvelukoodeja kutsutaan perus-palvelukoodeiksi. Samalla matkaviestintilaajalla voi olla oikeus erilaisiin tele- ja verkkopalveluihin, joita tässä yhteydessä kutsutaan yhteisnimellä peruspalvelut. Kuten yllä selitettiin, tällöin on edullista käyttää moninumerojärjestelmää, jossa 5 kullekin peruspalvelulle annetaan oma luettelonumero MSISDN.

GSM-järjestelmässä tilaajien palvelut määritellään tilaajan kotirekisterissä HLR muiden tilaajatietojen yhteydessä. Kuviossa 3 on havainnollistettu tilaajatietojen periaatteellista toteutusta kotirekisterissä HLR tilaajalle, jolla on käytettävissään n peruspalvelua. Tilaajalla on oma IMSI (International Mobile Subscri-10 ber Identity), jota käytetään tilaajatunnisteena matkaviestinverkon sisällä. Tilaajalle määritellyt palvelut sidotaan tilaajan IMSIin. Moninumerojärjestelmän periaatteen mukaisesti jokaiselle tilaajan palvelulle 1..n annetaan oma luettelonumero MSISDN-1...MSISDN-n. Kuhunkin MSISDN-numeroon liittyy yksi peruspalvelu-koodi SC-1...SC-n, joka määrittelee palvelun. Peruspalvelukoodi on jokin edellä 15 mainituista tele- ja verkkopalvelukoodeista. Kullekin peruspalvelulle voidaan valita neljä erilaista kutsunsiirtopalvelua, eli ehdoton kutsunsiirto CFU (Call Forward Unconditional) sekä ehdolliset kutsunsiirrot tilaaja ei tavoitettavissa CFNR (Call Forward Not Reached), tilaaja ei vastaa CFNA (Call Forward No Answer), ja tilaaja varattu CFB (Call Forward Busy). Palveluun CFNR liittyy tieto tilaajan tavoitta-20 mattomuudesta (IMSI detach) ja palveluun CFNA tieto ajasta (alerting time), jonka sisällä tilaajan odotetaan vastaavan puheluun.

Tarkastellaan kuvioon 3 ja kuvioon 4 viitaten matkaviestimelle MS ! . päättyvän puhelun puhelunmuodostusproseduuria, johon liittyy ehdoton kutsun- siirto CFU. Tällaiset kutsunsiirrot ohjautuvat yleisesti kotirekisterin HLR kautta. : ] 25 Kotirekisterin HLR kautta ohjautuvat myös kutsunsiirrot tapauksissa, joissa tilaa- : · : jaa ei tavoiteta ja tieto siitä, että tilaajaa ei tavoiteta on kotirekisterissä HLR. Kuvi- : ·· ossa 4 puhelunmuodostussanomat ja -tapahtumat 4.1. ja 4.2.ovat samanlaiset v : kuin edellä kuvion 2 tapahtumat 2.1. ja 2.2. Reititystietokyselyn vastaanotettuaan kotirekisteri HLR löytää tiedon kutsunsiirrosta (Call Forward Unconditional, CFU •': 30 flag active) ja kutsunsiirtonumeron (C#-n). GSM-standardien mukaisessa järjes- • . telmässä kotirekisteri HLR palauttaa reititystietokyselyn vastauksessa (tapahtuma 4.3) siirtävän tilaajan tietoja ja kutsunsiirtonumeron, mutta ei tietoa siitä, minkä * ’ ‘ tyyppinen siirtopuhelu on kyseessä.

>..· Kuviossa 5 on esitetty reititystietokyselyn vastaus (SendRoutinglnfo- 35 ResE, SRI-Res) ja esimerkki keksinnönmukaisesta laajennuksesta mainittuun SRI-Res-sanomaan (SriResExtension). Kuvattu sanoma ei ole tämänhetkisten GSM-suositusten mukainen, joten laajennus on huomioitava myös sanoman vas- 7 112580 taanottavassa keskuksessa GMSC. Kuvattavassa suoritusmuodossa vastaussanomaan liitetään laajennus, jonka palauttaa reitityskyselyn tehneelle keskukselle myös kutsuttuun luettelonumeroon liittyvän kotirekisteriin HLR tallennetun perus-palvelukoodin SC-n ([9] basicService). Keksinnön mukaisesti siirtävä keskus 5 GMSC tunnistaa peruspalvelukoodin perusteella minkä tyyppinen palvelu on kyseessä ja jatkoreitittää puhelun kutsunsiirtonumeroon C#-n valiten linjan peruspalvelukoodin mukaan (tapahtuma 4.4a tai 4.4b). Esimerkiksi edellä esitetyssä puhepostin tapauksessa siirtävä keskus GMSC ohjaa puhepuhelut (4.4a) ja tele-kopiopuhelut (4.4b) peruspalvelukoodin avulla VMS-keskukseen eri johtoja pitkin. 10 GSM-tyyppisessä järjestelmässä on myös toinen tilaajarekisteri, vie rasrekisteri VLR, johon osa kotirekisterissä HLR säilytettävistä tilaajatiedoista kopioidaan, kun tilaaja on vierasrekisterin VLR alueella. Ehdolliset kutsunsiirrot edellyttävät tietoa tilaajan statuksesta tai puhelunmuodostuksen edistymisestä, joten ne ohjautuvat yleensä vierasrekisterin VLR kautta. Kutsunsiirrossa CFNR, 15 joka tapahtuu silloin, kun tilaajaa ei tavoiteta, kutsunsiirto ohjautuu kotirekisterin tai vierasrekisterin kautta sen mukaan kummassa rekisterissä tieto tilaajan tavoittamattomuudesta on.

Tarkastellaan kuvioon 6 viitaten matkaviestimelle MS päättyvän puhelun puhelunmuodostusproseduuria, johon liittyy ehdollinen kutsunsiirto matka-20 viestintä palvelevassa keskuksessa VMSC. Kuviossa 6 puhelunmuodostussa-nomat ja -tapahtumat 6.1.- 6.8. ovat täysin samanlaiset kuin edellä kuvion 2 yh-, , >. teydessä on selitetty. Kun VLR saa kuvion 6 tapauksessa tilaajatietopyynnön 6.8.

, keskukselta VMSC, VLR toteaa esimerkiksi matkaviestimen olevan varattu. Seu- ; ’ * raavaksi VLR tarkistaa tilaajatiedoista onko matkaviestintilaaja aktivoinut ehdolli- \ '[ 25 sen kutsunsiirron, kun tilaaja on varattu. VLR toteaa, että tilaajalla on tällainen '· : ehdollinen kutsunsiirto tiettyyn kutsunsiirtonumeroon ja lähettää VMSC:lle vasta- : '· ussanoman 6.9, jossa käsketään keskusta tekemään kutsunsiirto annettuun nu- v : meroon.

GSM-tyyppisessä matkaviestinjärjestelmässä tieto puheluun liittyvistä 30 verkkovaatimuksista, kuten siirtonopeudet, data-ja loppubittien lukumäärä jne., siirretään GSM BCIE -informaatioelementin (Bearer Capability Information Ele-ment, BCIE) välityksellä. GSM BCIE:n rinnalla voidaan käyttää ISDN BCIE -; ‘ ' informaatioelementtiä, joka voi tulla puhelunmuodostussanoman mukana kiinte- : ästä verkosta. ISDN BCIE -informaatioelementti ei sisällä suoraan puhelun tyyp- : : 35 pitietoa, joten sen rinnalla peruspalvelutietona käytetään samanaikaisesti siirtyviä informaatioelementtejä HLC (High Layer Compability) ja LLC (Low Layer Com- pability). Keskus VMSC voi saada peruspalvelutiedot puhelunmuodostussano- 8 112580 man yhteydessä, mutta tämä toteutuu vain harvoissa tapauksissa. Tällaisia tapauksia ovat mm. saman keskuksen alaisuudessa sijaitsevien matkaviestimien väliset puhelut, matkaviestimien väliset puhelut, kun koko välillä on käytössä ISDN-merkinanto (ISUP) ja kaikki yhteyteen osallistuvat keskukset tukevat perustietojen 5 välitystä, tai ISDN-puhelut matkaviestimelle, kun kaikilla yhteysväleillä on käytössä ISDN-merkinanto (ISUP) ja kaikki yhteyteen osallistuvat keskukset tukevat peruspalvelutietojen välitystä. Esimerkiksi PSTN-verkosta tuleviin datapuheluihin liittyvä yhteydenmuodostussanoma hyvin harvoin sisältää riittävästi peruspalvelu-tietoja puhelun tyypin yksikäsitteiseksi määrittämiseksi.

10 Kuviossa 7 on havainnollistettu periaatteellisella tasolla GSM-järjestel- mässä vierasrekisteriin VLR sijainnin päivityksen yhteydessä päivittyneitä kutsun-siirtotietoja. Kotirekisteristä HLR siirretään vierasrekisteriin VLR ainakin IMSI ja ensisijaisen peruspalvelun (Primary Service) mukainen MSISDN, Primary MSISDN. Yleensä ensisijainen MSISDN on puhepalvelun MSISDN. Näiden li-15 säksi vierasrekisteriin VLR päivittyy luettelo tilaajan käytössä olevista peruspalveluista ja niihin liittyvät tiedot, esimerkiksi aktivoinnit ja kutsunsiirtonumerot. Koska ehdoton kutsunsiirto CFU ohjautuu kotirekisterin HLR kautta, ei siihen liittyviä tietoja päivitetä vierasrekisteriin VLR.

Vaellusnumeron varauspyyntö ohjautuu vierasrekisteriin VLR sisäisen 20 verkkotunnuksen IMSI perusteella ja se käsittää kotirekisterissä kutsuttuun luettelonumeroon MSISDN liittyvän verkkopalveluinformaatioelementin BCIE. Perus-, . t palvelutiedot siirtyvät tekniikan tason mukaisesti vierasrekisteristä VLR keskuk seen VMSC tilaajatietopyynnön vastauksessa 6.9.

* ‘ Keksinnönmukaisessa ratkaisussa siirtävä keskus VMSC, saadessaan : ‘ 25 tilaajatietokannasta, oleellisesti vierasrekisteristä VLR, tiedon kutsunsiirrosta ja : kutsunsiirtonumeron, joko puhelunmuodostussanomassa vastaanotettujen tai : '·· keskuksen ja tilaajatietokannan välisessä signaloinnissa, oleellisesti tilaajatieto- v ’ pyynnön vastauksessa välitettyjen peruspalvelutietojen perusteella muodostaa peruspalvelukoodin. Tämä on keskuksen VMSC normaali toiminto, joka oleelli-30 sesti tapahtuu BCIE-elementin perusteella. Seuraavassa annetaan muutama - ·. esimerkki siitä kuinka muunnos voidaan toteuttaa. Esimerkiksi jos BCIE-elemen- tin Information Transfer Capability (ITC) -arvo oktetissa 3 on 000 (bitit 1, 2 ja 3), ' ‘ niin peruspalvelukoodiksi voidaan valita puhepalvelu (Telephone) = 00010001.

...: Jos BCIE-elementin ITC-arvo on 011, niin peruspalvelukoodiksi tulee automaatti- ; . 35 nen ryhmän 3 telekopio (Automatic Facsimile Group 3) = 01100010. Edellä esite- ,, ; tyt analyysit ja muunnokset ovat vain esimerkkejä. Käytännössä muunnos voi daan toteuttaa millä tahansa sopivalla analyysillä.

112580 g

Johdettuaan peruspalvelukoodin keskus VMSC jatkoreitittää puhelun kutsunsiirtonumeroon C#-n peruspalvelukoodin mukaisesti (tapahtuma 6.10.). Esimerkiksi edellä esitetyssä puhepostin tapauksessa siirtävä keskus GMSC ohjaa puhepuhelut (6.10a) ja telekopiopuhelut (6.10b) peruspalvelukoodin avulla 5 VMS-keskukseen eri johtoja pitkin.

Toisena esimerkkinä peruspalvelukoodin hyödyntämisessä kutsunsiir-ron jatkoreitityksessä tarkastellaan kuvioon 8 viitaten tilannetta, jossa GSM-tilaaja siirtää puhelut ulkomaille. Tilaajalla on käytössään kaksi toisistaan etuliitteellä erotettavaa verkkoyhteyttä, joista toinen tarjoaa halvemman, mutta huonompilaa-10 tuisen yhteyden ja toinen hyvälaatuisen, mutta kalliimman yhteyden. Tilaajan kannalta olisi edullista, jos tulevat puhepuhelut voisi automaattisesti ohjata halvemman verkkoyhteyden kautta ja käyttää hyvälaatuista verkkoyhteyttä telekopioiden välitykseen. Tekniikan tason mukaan tilaaja ei pysty valitsemaan siirtopu-helun verkkoa peruspalvelukohtaisesti, sillä kotirekisteri tallentaa siirtonumeron 15 muodossa <maakoodi-tilaajanumero>, osoitelajin osoitin = international, eikä esimerkiksi muodossa <etuliite-maakoodi-verkkotunnus-tilaajanumero>. Lisäksi PSTN-verkosta tulleen analogisen puhelun tyyppi saadaan analysoitua vasta kotirekisterissä HLR MSISDN-numeron perusteella. Keksinnönmukaisen ratkaisun avulla siirtävä keskus GMSC saa peruspalvelukoodin muodossa tiedon tule-20 van puhelun peruspalvelusta. Jos keskus määritetään lisäämään siirtonumeron eteen verkkoyhteyden ilmaisevan, peruspalvelukoodin mukaan valitun etuliitteen, , ·, siirtopuhelu automaattisesti reitittyy puhelun tyypille sopivaksi valittua yhteyttä käyttäen.

Edellä esitetyt jatkoreititysesimerkit vain havainnollistavat keksinnön-1 [ 25 mukaisen ratkaisun hyödyntämismahdollisuuksia keksintöä näihin esimerkkeihin • : kuitenkaan rajoittamatta. Peruspalvelun mukaan erotettujen puheluiden jatkoreiti- : ’ tys voidaan valita sovelluskohtaisella tavalla.

v ·’ Keksinnönmukainen menetelmä soveltuu hyödynnettäväksi myös ver koissa, joissa on otettu käyttöön optimoitu reititys (Optimal Routing). Kuviossa 9 : 30 on havainnollistettu ehdollista kutsunsiirtoa optimoitua reititystä tukevassa ver- kossa. Kuviossa 9 puhelunmuodostussanomat ja -tapahtumat 9.1.- 9.9. ovat pääosin samanlaiset kuin edellä kuvion 6 tapahtumien 6.1.-6.9. yhteydessä on selitetty. Kotirekisteri HLR siirtää peruspalvelukoodin yhdyskeskukseen GMSC laajennetussa reititystietokyselyn vastaussanomassa. Puhelunmuodostus ete-;": *; 35 nee edellä kuvatulla tavalla siihen saakka, että keskus VMSC tapahtumassa 9.9.

saa vierasrekisteristä VLR tiedon kutsunsiirrosta ja kutsunsiirtonumeron. Tällöin keskus VMSC optimaalisen reitityksen mukaisesti palauttaa puhelun yhdyskes- 10 112580 kukseen GMSC (tapahtuma 9.10), joka suorittaa siirron kutsunsiirtonumeroon valiten esimerkiksi edellä esitetyllä tavalla jatkoreitityksen reititystietokyselyn vastauksessa saadun peruspalvelukoodin perusteella (9.11a tai 9.11b).

Kuvion 10 vuokaavion avulla on havainnollistettu keksinnönmukaista 5 menetelmää kotirekisterin HLR kautta ohjautuvan kutsunsiirron tapauksessa. Kohdassa 101 yhdyskeskukseen GMSC saapuu matkaviestimelle MS numeroon MSISDN osoitettu puhelu. Reititystietokyselyn yhteydessä havaitaan, että tilaaja on määrittänyt ehdottoman kutsunsiirron (kohta 102). Kotirekisteri HLR hakee luettelonumeroa MSISDN vastaavan peruspalvelukoodin SC sekä siirtonumeron 10 C# (kohta 103), ja palauttaa ne yhdyskeskukselle GMSC kohdassa 104. Saatuaan tiedon kutsunsiirrosta yhdyskeskus GMSC vastaanottaa puheluun liittyvän peruspalvelukoodin SC ja reitittää puhelun kutsunsiirtonumeroon C# peruspalvelukoodin osoittamalla tavalla.

Kuvion 11 vuokaavio havainnollistaa menetelmää vastaavasti vieras-15 rekisterin VLR kautta ohjautuvan kutsunsiirron tapauksessa puhelunmuodostuksen edettyä kuvion 2 (tapahtumat 2.1.-2.7.) osoittamalla tavalla keskukseen VMSC. Vastaanotettuaan puhelunmuodostussanoman ja todettuaan sen päättyvän omalle palvelualueelle, keskus VMSC lähettää vierasrekisteriin VLR numeroon MSRN liittyvien tilaajatietojen kyselyn (kohta 111). Vierasrekisteri VLR ha-20 vaitsee kutsunsiirron (kohta 112), hakee vaellusnumeroa MSRN vastaavat, vaellusnumeron varauspyynnön mukana päivittyneet peruspalvelutiedot (kohta 113) .ja lähettää ne siirtävälle keskukselle VMSC (kohta 114) tilaajatietokyselyn vastaussanomassa. Vastaanotettuaan vastaussanoman keskus VMSC erottaa siitä : · ’ vierasrekisterin VLR lähettämät peruspalvelutiedot ja muodostaa niiden perus- 25 teella peruspalvelukoodin SC (kohta 115). Sen jälkeen keskus VMSC reitittää . : puhelun kutsunsiirtonumeroon C# peruspalvelukoodin osoittamalla tavalla (kohta 116).

: : Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksinnön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritusmuodot 30 eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdella patent-, tivaatimusten puitteissa. Vaikka edellä keksintö on kuvattu GSM-tyyppisen mat- ; kaviestinjärjestelmän yhteydessä voidaan keksintöä soveltaa myös muihin sa- ' * mantyyppisiin matkaviestinjärjestelmiin.

Claims

1. Menetelmä kutsunsiirron toteuttamiseksi matkaviestinjärjestelmässä, joka käsittää ainakin yhden siirtävän keskuksen (GMSC;VMSC) kutsunsiirron suorittamiseksi kutsunsiirtoa koskevien tilaajatietojen perusteella, 5 ainakin yhden tilaajatietokannan (HLR;VLR) kutsunsiirtoa koskevien tilaajatietojen säilyttämiseksi, menetelmän käsittäessä vaiheet: vastaanotetaan siirtävään keskukseen (GMSC;VMSC) matkaviestinjärjestelmän tilaajalle osoitettu yhteydenmuodostussanoma; suoritetaan tilaajatietojen kysely tilaajatietokantaan (HLRjVLR); 10 lähetetään tilaajatietokannasta (HLR;VLR) siirtävään keskukseen (GMSC;VMSC) vastaussanoma, joka sisältää tiedon kutsunsiirrosta ja siirto-numeron, ja suoritetaan puhelun reititys siirtonumeroon puhelun tyypin mukaan, tunnettu siitä, että 15 toimitetaan siirtävään keskukseen (GMSC;VMSC) tilaajatietokan nasta (HLR;VLR) peruspalvelukoodi, joka osoittaa puhelun tyypin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu tilaajatietokanta on siirtävään keskukseen liittyvä kotirekis- 20 teri (HLR), ja : mainittu peruspalvelukoodi toimitetaan yhteydenmuodostussano- man tai kotirekisteristä (HLR) mainitun reititystietokyselyn vastaussanoman yhteydessä siirtävään keskukseen (GMSC).

'·,· 3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, *.i# 25 että peruspalvelukoodi välitetään kotirekisteristä (HLR) mainittuun keskukseen :·. (GMSC) reititystietokyselyn vastaussanoman Send_Routing_lnfo_RES yhtey- * ♦ dessä.

. , 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, ,,; ’ että 30 mainittu tilaajatietokanta on keskukseen liittyvä vierasrekisteri (VLR).ja mainittu peruspalvelukoodi toimitetaan yhteydenmuodostussano-man tai vierasrekisteristä (VLR) mainitun vastaussanoman yhteydessä siirtävään keskukseen (VMSC). k t

5. Matkaviestinjärjestelmän ensimmäiseen keskukseen (GMSC) liit tyvä kotirekisteri (HLR), tunnettu siitä, että kotirekisteri (HLR) on sovitettu 12 112580 siirtämään ensimmäiseen keskukseen (GMSC) reititystietokyselyn vastaussanoman yhteydessä peruspalvelukoodin, joka osoittaa puhelun tyypin.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen kotirekisteri (HLR), tunnettu siitä, että kotirekisteri (HLR) on sovitettu välittämään peruspalvelukoodi en- 5 simmäiseen keskukseen (GMSC) reititystietokyselyn vastaussanoman Send-_Routing_lnfo_RES yhteydessä.

7. Matkaviestinjärjestelmän keskus (GMSC, VMSC), joka käsittää välineet puhelun siirtämiseksi kutsunsiirtonumeroon, ja joka on sovitettu reitittämään puhelun kutsunsiirtonumeroon puhelutyypin mukaan, tunnettu siilo tä, että keskus on sovitettu selvittämään peruspalvelukoodin yhteydenmuo- dostussanoman tai tilaajarekisterin (HLR, VLR) mainittuun keskukseen (GMSC;VMSC) lähettämän tilaajatietokyselyn vastaussanoman yhteydestä ja selvittämään puhelutyypin peruspalvelukoodin perusteella.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen keskus, tunnettu siitä, että 15 keskus on sovitettu vastaanottamaan peruspalvelukoodin reititystietokyselyn vastaussanoman Send_Routing_lnfo_RES yhteydessä.

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen keskus (GMSC), tunnettu siitä, että keskus on sovitettu siirtämään puhelun VMS-keskukseen eri johtojen välityksellä ja valitsemaan siirrossa käytettävän johdon peruspalvelukoodin 20 mukaan.

10. Patenttivaatimuksen 7 mukainen keskus (GMSC), tunnettu siitä, että keskus (GMSC) on sovitettu suorittamaan kutsunsiirtonumerolle pe- • v ruspalvelukoodin mukaan valitun muunnoksen.

11. Patenttivaatimuksen 7 mukainen keskus (VMSC), tunnettu 'Ί 25 siitä, että keskus (VMSC) on sovitettu suorittamaan reitityksen siirtonumeroon .. mainitun peruspalvelukoodin mukaan.

:12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen keskus, tunnettu siitä, että keskus on sovitettu johtamaan peruspalvelukoodin ainakin peruspalvelutie-tojen käsittämän verkkopalveluinformaatioelementin perusteella.

11 112580

13. Patenttivaatimuksen 11 mukainen keskus (VMSC), tunnettu siitä, että keskus on sovitettu siirtämään puhelun VMS-keskukseen eri johtojen • välityksellä ja valitsemaan siirrossa käytettävän johdon peruspalvelukoodin mu kaan.

, 14. Patenttivaatimuksen 11 mukainen keskus (VMSC), tunnettu : 35 siitä, että keskus (VMSC) on sovitettu suorittamaan kutsunsiirtonumerolle pe ruspalvelukoodin mukaan valitun muunnoksen. 13 112580