FI114372B - Menetelmä yhteydenottojen uudelleenohjaamiseksi ja uudelleenohjauksen muodostamiseksi - Google Patents

Description

114372

MENETELMÄ YHTEYDENOTTOJEN UUDELLEENOHJAAMISEKSI JA UUDELLEENOHJAUKSEN MUODOSTAMISEKSI

Nyt esillä olevan keksinnön kohteena on menetelmä yhteydenottojen 5 uudelleenohjauksen muodostamiseksi päätelaitteen ja ainakin yhden tietoliikennejärjestelmän välille. Lisäksi keksintö kohdistuu menetelmään yhteydenoton uudelleenohjaamiseksi mainittuun tietoliikennejärjestelmään. Lisäksi keksintö kohdistuu järjestelmään, joka käsittää ensimmäisen ja toisen päätelaitteen, ensimmäisen tietoliikennejärjes-10 telmän ja ainakin yhden toisen tietoliikennejärjestelmän, johon yhteydenotto uudelleenohjataan.

Matkapuhelinverkon maantieteellisen peittoalueen (kuuluvuusalue) ollessa laaja, jää kuuluvuusalueen ulkopuolelle silti alueita, joille ei ole ta-15 loudellisesti kannattavaa tai edes mahdollista rakentaa tukiverkkoa tai verkon käyttö ei ole sallittua esimerkiksi turvallisuussyistä. Kuitenkin myös näillä alueilla muodostuu henkilöiden tavoitettavuus tärkeäksi. Tavoitettavuus voi tarkoittaa perinteisen puhelun muodostamista, mutta yhä enenevässä määrin myös muunlaisten yhteydenottojen muodos-20 tamista, kuten videoneuvotteluja, tekstipohjaisia keskusteluja yms. joko yksittäin tai toisiinsa yhdistettynä.

> ·

Yleisesti on tunnettua puheluiden uudelleenohjaus (soitonsiirto, call

Yforward) matkapuhelinverkon (GSM/GPRS) sisällä tai matkapuhelin- ' ” ! 25 verkon ja yleisen lankaverkon (PSTN) välillä. Halutessaan ohjata puhe- ! | lut toiseen numeroon käyttäjän tulee aktivoida puhelimestaan soiton- » * · ‘ : siirto. Soitonsiirrossa määritetään uusi kohdenumero, johon puhelut oh- ·.jataan. Puhelinnumero voi olla toinen matkapuhelinnumero, lankaverkon puhelinnumero tai vastauskeskuksen numero. Uusi kohdeosoite 30 päivitetään matkapuhelinverkon kotipaikkarekisteriin (HLR, Home Location Register), jonka jälkeen reititys osataan tehdä uuteen numeroon. Soitonsiirto voidaan tehdä vain yksitellen tuleville ääni-, data- ja fax-puheluille. Tällöin ei välttämättä oteta kantaa erilaisten viestityyppien ;·* välitykseen, eikä esimerkiksi tekstiviestien siirto ole mahdollista. Rat- .· 35 kaisuissa ei myöskään oteta kantaa siihen, kuinka yhteydenotot välite- :·: tään kuuluvuusalueen (lanka- ja matkapuhelinverkon) ulkopuolisiin jär jestelmiin sekä numeroihin, jotka eivät ole uudelleenohjausta muodos- 114372 2 tavan käyttäjän tiedossa. Toisin sanoen, tekniikan mukaisissa ratkaisuissa soitonsiirron muodostaminen ja kohdenumeroiden määrittäminen on jätetty käyttäjän vastuulle.

5 Matkapuhelinverkon kuuluvuusalueen ulkopuolella sijaitsevat mm. laivat, lentokoneet sekä kaivokset. Lentokoneissa matkapuhelimen käyttö ei turvallisuussyistä ole sallittua, toisin kuin laivassa, josta ei ole yhteyttä tukiasemiin avomerellä. Molemmissa on kuitenkin matkustajia, joille voi olla tärkeää olla tavoitettavissa myös matkan aikana. Uudel-10 leenohjauksen muodostamisessa ongelmaksi tulee aluksessa käytettävien päätelaitteiden (esim. satelliittipuhelimien) osoitteet/numerot, jotka pitäisi tietää etukäteen (ennen poistumista kuuluvuusalueelta) uudelleenohjauksen muodostamiseksi. Julkaisussa W00180449A1 kuvataan yksi tapa muodostaan rajapinta lentokoneessa käytettävän satel-15 liittipuhelimen ja matkapuhelimen välille. Käyttäjän tunnistekortti (esim. matkapuhelimen SIM-kortti tai muu satelliittipuhelimiin sopiva) asetetaan satelliittipuhelimessa olevaan lukijaa, josta seuraa yhteys satelliittimaa-aseman kortin tunnistejärjestelmän ja kortin haltijan matkapuhelinverkon välillä. Matkapuhelinverkossa on yksikkö, jonka avulla voi-20 daan palauttaa matkapuhelinverkolle tieto, että käyttäjän päätelaite olisi (roaming) kotiverkossa, mutta on juuri sillä hetkellä ’’varattu”. Satelliitti-. puhelimen lukijassa oleva tunnistekortti muuttaa käyttäjän olemassa olevia soitonsiirtoasetuksia siten, että soitettu puhelu reititetään uuteen numeroon, kun matkapuhelinverkko vastaanottaa varattu-sanoman i 25 (BUSY) mainitulta yksiköltä. Julkaisun järjestelmässä vaaditaan kortin lukijoita käytettäviin päätelaitteisiin, jolloin kaikki tietoliikennejärjestel-;; mät eivät automaattisesti voi toimia uudelleenohjauksen kohteena.

»

Matkapuhelinjärjestelmien kehittyessä yhteydenotot käsittävät yhä :· 30 enemmän multimediaa, jolloin ongelmaksi muodostuu kahden eri tieto- ; liikennejärjestelmän välinen yhteydenottojen uudelleenohjaus. Teknii- .v. kan tason mukaisissa ratkaisussa ei oteta kantaa siihen, mitä infor- maatiota käyttäjän sen hetkinen verkko—päätelaite -yhdistelmä tar-'·:·* joaa, eli kuinka yhteydenottojen ohjaus verkon ja päätelaitteen mukai- ;**·. 35 sesti tavallisesti hoidetaan sekä onko haluttujen järjestelmien välinen •: · ·: soitonsiirto ylipäätään mahdollista.

114372 3

Nyt esillä olevan keksinnön tarkoituksena on helpottaa uudelleenohjauksen muodostamista, jolloin käyttäjän ei tarvitse olla tietoinen uudesta kohdenumerosta, vaan käyttäjälle esitetään ehdotus mahdollisista soitonsiirron kohteista. Lisäksi keksinnön tarkoituksena on mahdollistaa 5 yhteydenottojen vastaanottaminen sellaiseen päätelaitteeseen, joka on kyseiselle yhteydenotolle suotuisin ja/tai jota ei ole mahdollista rekisteröidä operaattorin järjestelmään tai sijaitsee matkapuhelinverkon kuuluvuusalueen ulkopuolella.

10 Nyt esillä oleva keksintö perustuu ajatukseen, että uudelleenohjauksen muodostaminen tapahtuu automaattisesti seurauksena tietoverkon kautta saadun ehdotuksen hyväksymisestä. Lisäksi keksintö kohdistuu erilaisten yhteydenottojen ohjaamiseen suotuisampaan päätelaitteeseen määrättyjen parametrien mukaisesti.

15 Täsmällisemmin ilmaistuna nyt esillä olevan keksinnön mukaiselle menetelmälle on pääasiassa tunnusomaista se, että välitetään päätelaitteen ja ensimmäisen tietoliikennejärjestelmän välille muodostettua tiedonsiirtoyhteyttä hyväksikäyttäen ehdotus toisen tietojärjestelmän 20 osoitteesta päätelaitteelle hyväksyntää ja/tai uudelleenohjauksen aktivointia varten. Lisäksi nyt esillä olevan keksinnön mukaiselle menetel-mälle yhteydenottojen uudelleenohjaamiseksi tietoliikennejärjestel-mään, on pääasiassa tunnusomaista se, että ohjataan yhteydenotto toiseen tietoliikennejärjestelmään parametrin perusteella. Lisäksi kek-| | ; 25 sinnön mukaiselle järjestelmälle on pääasiassa tunnusomaista se, että päätelaite ja ensimmäinen tietoliikennejärjestelmä käsittävät välillään tiedonsiirtoyhteyden toisen tietoliikennejärjestelmän osoitteen siirtämi-: seksi ehdotuksena päätelaitteelle, joka käsittää välineet ehdotuksen hyväksymiseksi ja/tai uudelleenohjauksen muodostamiseksi.

• 30 : Nyt esillä oleva keksintö parantaa tekniikan tasoa yhteydenottojen uu- delleenohjaamisessa siten, että käyttäjä voi ohjata matkapuhelimeensa tulevat yhteydenotot esimerkiksi matkapuhelinverkon ulkopuolisiin jär-jestelmiin, kuten satelliittipuhelimiin tai kotitietokoneen sähköpostiin.

35 Uudelleenohjaus mahdollistaa lisäksi yhteydenottojen seulonnan, jol-:·: loin erilaiset viestityypit voidaan ohjata eri kohdeosoitteisiin, esimer kiksi puhelut vastaanotetaan lentokoneessa, mutta tekstipohjaiset vies- 114372 4 tit ohjataan sähköpostiin ja taxit työpaikalle. Lisäksi menetelmässä uudelleenohjauksen muodostaminen tehdään automaattisesti toisin kuin tekniikan tasoisessa uudelleenohjauksessa, jossa siirto aktivoidaan asiakkaan toimesta. Käyttäjän ei tarvitse antaa eikä edes tietää kohde-5 osoitetta, vaan verkko hoitaa muodostamisen automaattisesti. Keksinnön mukainen menetelmä mahdollistaa lisäksi yhteydenoton siirtoon liittyvän informaation, kuten siirron syyn, keston tai kohdeosoitteen, välityksen.

10 Nyt esillä olevaa keksintöä yhteydenottojen automaattisesta uudelleenohjauksesta kuvataan seuraavaksi tarkemmin viitaten samalla oheisiin kuviin, joissa kuva 1 esittää IMS-alustan perusarkkitehtuuria, 15 kuva 2 esittää yhtä edullista suoritusmuotoa uudelleenohjauksen muodostamisesta keksinnön menetelmän mukaisesti, kuva 3 esittää yhteydenoton ohjausta kuuluvuusalueen ulkopuo- 20 lelle, ja kuva 4 esittää keksinnön mukaisella menetelmällä tehtyä yhtey- .I denoton uudelleenohjauksen muodostamista sek- ! venssikaaviona.

·· *j 25 .·. : Keksinnön mukainen menetelmä toimii IP-pohjaisessa Multimedia-jär- .· ·’ jestelmässä (IMS, IP Multimedia Subsystem), jonka perusarkkitehtuuri on esitetty kuvassa 1. IMS on multimediapalveluille kehitetty alusta, joka mahdollistaa yhtenäisen tiedonkäsittelyn erimuotoiselle tiedolle sekä 30 tiedonsiirron eri verkkojen (esim. matkapuhelin- vs. Internet-verkko). Yhteydenmuodostaminen perustuu SIP-protokollan (Session Initiation ·’. ·; Protocol) päälle, joka on pakettivälitteiseen IP-verkkoon (Internet Pro tocol) kehitetty protokolla ja jonka avulla voidaan muodostaa interaktii-.·.·! vinen ja reaaliaikainen yhteys käyttäjien välille. SIP-protokollaa käyte- 35 tään kahden erilaisen ja/tai samanlaisen päätelaitteen väliseen kom-munikaatioon, joka voi sisältää multimediaelementtejä, kuten videota, 114372 5 ääntä, tekstipohjaista viestinvälitystä, pelejä jne. Yhteydenottojen välityksessä käytetään SIP-URL:ja.

IMS perustuu koti- ja vierasverkkoarkkitehtuurin päälle. Tällaisessa 5 arkkitehtuurissa termillä kotiverkko kuvataan verkkoa, jossa käyttäjän data ja palvelut sijaitsevat. Vierasverkko taasen mahdollistaa liikkuvuuden sekä yhteydenpidon. Toisin sanoen vierasverkon päätehtävä on tarjota tilaajalle liikkuva yhteys kotiverkkoonsa. Tästä seuraa se, että tilaajat ovat jatkuvasti vierasverkossa, mutta palvelu hoidetaan koti-10 verkon kautta. Kotiverkko on rajattu kuvaan 1 katkoviivan katsojasta oikealle puolelle.

IMS käsittää palvelu-, ohjaus- ja yhdistämistasot. Palvelutasossa IMS-SSF (Service Switching Function), SIP-AS (Application Server) ja OSA-15 SCS (Open Service Architecture) huolehtivat palveluista, niiden käytöstä ja niihin pääsystä.

Ohjaustasossa IMS rakentuu kutsu/istunto -ohjausfunktioiden (CSCF, Call/Session Control Function) ympärille, joita ovat l-CSCF, P-CSCF 20 sekä S-CSCF. Verkon välityspalvelin P-CSCF (Proxy-CSCF) sijaitsee vierasverkossa, ja ohjaa viestejä matkaviestimen ja kotiverkon välillä.

• Mobiilissa verkkoympäristössä vierailevan asiakkaan laite lähettää SIP- sanomansa aina P-CSCF:n kautta, joka toimii käytännössä tavallisen SIP -välityspalvelimen tavoin. P-CSCF ohjaa laitteelta saadun SIP-25 viestin SIP-palvelimelle kotiverkossa (ja päinvastoin). P-CSCF voi myös muotoilla tai pakata ulosmenevää pyyntöä. I-CSCF (Interroga-ting-CSCF) sijaitsee kotiverkossa ja muodostaa sisäänpääsyn kotiverkkoon, piilottaen samalla kotiverkon sisemmän rakenteen muilta verkoilta. Kaikki kotiverkon tilaajalle osoitetut istunnot vastaanotetaan 30 ensin l-CSCF:ssa, joka ohjaa pyynnöt rekisterinpitäjälle (S-CSCF, Ser-ving-CSCF). S-CSCF suorittaa istunto-ohjauspalveluita käyttäjälait-’.’•i teelle. S-CSCF sijaitsee aina käyttäjän kotiverkossa ja täten käyttäjään otetaan yhteyttä aina kotiverkon kautta eli liikkuvuus hallitaan samaan ; .· tapaan kuin esimerkiksi GSM-verkossa. Käyttäjän rekisteröinti ja rekis- 35 teröityjen käyttäjien tunnistaminen tapahtuu S-CSCF:ssa, joka myös *·”· huolehtii istunnonohjauksesta rekisteröityjen käyttäjien puolesta. S- CSCF on yhteydessä palvelualustan tilattuihin palveluihin ja muodos- 114372 6 taa laskutusperusteen tämän avulla. Se myös määrittää, mikä sovelluspalvelin vastaanottaa tulevan SIP-istunnon pyynnön, jotta varmistetaan sopiva palvelukäsittely. Tämä päätelmä tehdään kotipalvelimesta (HSS, Home Subscriber Server) saadun tiedon perusteella.

5

Kotipaikkarekisteristä (HLR, Home Location Register) ja autentikointi-keskuksesta (AUC, Authentication Center) kehitetty HSS hallitsee käyttäjän tilaajaprofiilia ja on selvillä missä ydinverkkosolmussa käyttäjä on milloinkin. Se myös tukee tilaajan tunnistusta ja tunnistustoi-10 mintoja (AAA, Authentication And Authorization). Lisäksi HSS käsittää tiedon tilatuista palveluista ja sovelluksista ja sovelluspalvelimista (SIP-AS). Verkoissa, joissa on useampi HSS, käytetään tietokantaa (SLF, Subscriber Location Function) tarjoamaan tiedon siitä HSS:stä, joka sisältää halutun tilaajan profiilin. Mediaresurssifunktio (MRF, Media Re-15 source Function) sisältää toiminnot multimediavirtojen käsittelylle, useiden tilaajien kesken toimiville multimediapalveluille, multimedia-viestien esittämiselle sekä mediamuunnokselle. MRF on jaettu ohjausosaan (MRFC, Controlling) ja käsittelyosaan (MRFP, Processing).

20 Mobiiliverkon (esim. WCDMA, GPRS) ja kotiverkon välillä toimii yhdys-käytäväsolmu, GGSN (Gateway GPRS Support Node), joka on mobiili-verkon rajapinta muihin julkisiin dataverkkoihin. GGSN muuntaa mobii-liverkon datapaketit ulkopuolisen verkon käyttämään muotoon, toisin : :'· sanoen muodostaa paketille ulospäin näkyvän IP-osoitteen, jonka pe- • :25 rusteella paketti voidaan normaalisti reitittää GGSN.stä ulospäin.

.· ·’ Kotiverkon ja perinteisten verkkojen (PSTN, Public Switched Tele phone Network) kesken täytyy suorittaa yhteystoimintoja (bearer). IMS käyttää mediayhdyskäytävää (MG, Media Gateway) rajapintana yleisen 30 puhelinverkon välillä. BGCF-funktio (Breakout Gateway Control Function) valitsee mediayhdyskäytävällä (MG) varustetun MGCF-funktion (Media Gateway Control Function) kotiverkon yhdistämiseksi (interworking). MGCF tarjoaa yhteyden IMS:n SIP-istunto-ohjaussignaloinnin ja .·!·' ISUP/BICC kutsuohjaussignaloinnin ulkoisen GSTN-verkon (general 35 switched telephone network) välillä.

114372 7

Keksinnön mukaisessa menetelmässä hyödynnetään IMS-verkkoa puheluiden uudelleenohjauksessa. Kuva 2 esittää yhtä mahdollista sovelluskohdetta puheluiden uudelleenohjaamiseksi. Yksinkertaistamiseksi kuvan 2 elementti xCSCF käsittää kaikki edellä mainitut CSCF-5 elementit (P-CSCF, l-CSCF, S-CSCF), sillä ne toimivat keksinnön menetelmässä sinänsä tunnetusti eivätkä näin ollen muodostu keksinnölliseksi ideaksi. Lentokenttäterminaalissa T olevalla käyttäjällä on matkaviestin A, joka kykenee muodostamaan tietoliikenneyhteyden johonkin toiseen tietoverkkoon. Tietoliikenneyhteys voi olla lyhyen kan-10 tämän tiedonsiirtoyhteys, edullisesti joko Bluetooth tai Infrapuna, mutta myös muun tiedonsiirtoyhteyden käyttö on mahdollista. On lisäksi edullista, että matkapuhelin on rekisteröitynyt IMS:aan.

Käyttäjä aktivoi matkaviestimestään A Bluetoothin, infrapunan tai vas-15 taavan tiedonsiirtoyhteyden muodostamista varten. Aktivoinnin seurauksena lentokentän järjestelmä S pystyy havaitsemaan kyseisen laitteen ja muodostamaan (1) siihen linkkiyhteyden. Bluetoothin ollessa tiedonsiirtokanavana, yhteyden muodostaminen ja laitteen tunnistaminen perustuu yksilölliseen 48-bittiseen laiteosoitteeseen, joka on kul-20 lakin Bluetooth-laitteella. Laitteet, jotka muodostavat tiedonsiirtoyhteyden isäntäjärjestelmän kanssa, on tunnistettavissa lisäksi 3-bittisellä aktiivijäsenosoitteella (active member address (AM_ADDR)), joka on j verkon isäntälaitteen (lentokenttäesimerkissä järjestelmä S) antama.

Tämän osoitteen perusteella laitteet voidaan yksilöidä.

25

Lentokenttäesimerkissä järjestelmä S käynnistää kyselyn kuuluvuus-alueella (lentokentällä) olevista laitteista tai aloittaa suoraan yhteydenoton tunnistamaansa laiteosoitteeseen.

30 Muodostetun yhteyden kautta järjestelmä S saa tietoonsa matkaviestimen A henkilötietokortin sisällön, jota se vertaa järjestelmään S tallennettuihin matkustustietoihin. Saatujen tietojen perusteella järjes-.. telmä S voi muodostaa ehdotuksen uusista kohdeosoitteista. Järjes- .·. telmä S lähettää (2) tiedonsiirtoyhteyttä hyväksikäyttäen matkavies- 35 timeen A viestin, joka on ehdotus uudelleenohjauksen muodostami-'·’· seksi yhteen tai useampaan tietoliikennejärjestelmään. Tietoliikenne- järjestelmä tässä esimerkissä on edullisesti satelliittipuhelin, joka sijait- 114372 8 see lentokoneessa, matkapuhelinverkon ulkopuolella. Tietoliikennejärjestelmä voi olla myös jokin muu järjestelmä matkapuhelinverkon kuuluvuusalueen ulkopuolella. Lisäksi tietoliikennejärjestelmä voi myös sijaita matkapuhelinverkon kuuluvuusalueella.

5 Järjestelmän S lähettämä tiedote sisältää informaation lennon numerosta, lähtö- ja kohdekentästä sekä matkan kestoajasta. Matkan kestoaika määritellään tiedottamaan henkilöä, joka haluaa yhteyden matkustajaan. Informaation perusteella yhteyttä muodostava henkilö saa tie-10 don matkustajan tavoitettavuudesta, mikä on erityisen hyödyllistä silloin kun matkustaja on evännyt halutunlaisen yhteyden uudelleenohjauksen. Tämän lisäksi tiedotteessa on määritelty kohteena olevien tietoliikennejärjestelmien (satelliittipuhelimien) osoitteet. Edelleen ehdotus sisältää mahdollisuuden valita, mitä yhteyksiä käyttäjä haluaa 15 ottaa vastaan. Käytettyjä valintaparametreja voivat olla ääni, kuva, teksti, aihe, soittaja, soittajaryhmä jne.

Vastaanotettuaan matkaviestimeensä ehdotuksen, käyttäjä joko hyväksyy viestin sellaisenaan, muokkaa välitysparametreja ennen hyväk-20 syntää tai hylkää viestin. Hyväksymisestä seuraa SIP-sanoman (SIP-NOTIFY) lähetys (3) kotiverkkoon H. SIP-NOTIFY -ilmoitusta käytetään ’*· muutoksista tai läsnäolosta tiedottamiseen, tässä tapauksessa soiton- ;j siirron muodostamiseen. Tieto soitonsiirron kohteista ja ehdoista sekä käyttöönotosta siirretään elementille xCSCF kotiverkossa H ja edelleen 25 sovelluspalvelimelle AS, joka päivittää (modify-user-profile) (4) tietokantaa HSS. Tietokanta HSS sisältää käyttäjän liittymätiedot sekä sijaintitiedon. Tietokannasta HSS lähtee vastaus (5) päivityksen jälkeen sovelluspalvelimelle AS. Tämä siirtää SIP-kuittauksen (200 OK) (6) elementin xCSCF:n kautta matkaviestimeen A. Kuvan 4 sekvenssikaa-30 viossa esitetään edellä kuvattu toiminta sekä käytetyt SIP-sanomat. Kuvassa 4 lentokenttätiedotus FA, tai muu järjestelmässä toimivat vies-tikeskus, lähettää ehdotuksen käyttäjälaitteelle UE#A sen jälkeen kun tiedonsiirtoyhteys on muodostunut mainittujen elinten välille. Viestin •! ·’ hyväksymisen (message acception) jälkeen käyttäjälaitteelta UE#A läh- 35 tee SIP_NOTIFY -ilmoitus, joka sisältää tiedot tehtävistä muutoksista.

Viesti kulkee palvelimen ohjausfunktioiden (P-CSCF, l/S-CSCF) kautta 114372 9 sovelluspalvelimelle AS, jonka toimesta tietokanta HSS päivittyy muutosten osalta.

Kuvassa 3 esitetään puhelun uudelleenohjaus tietoliikennejärjes-5 telmään A’, joka sijaitsee yleisen matkapuhelinverkon ulkopuolella. Kuvan 2 mukaisesti elementti xCSCF käsittää tarvittavat CSCF-elementit (P-CSCF, l-CSCF, S-CSCF) yksinkertaistamiseksi. Yhteydenoton ohjaus tapahtuu näiden elementtien osalta sinänsä tunnetusti. Kun viestimestä B halutaan ottaa yhteys matkaviestimeen A, kutsu ohjautuu (7) 10 viestimen B toimintaverkosta matkaviestimen A kotiverkon H elementille xCSCF, johon on päivitetty matkaviestimen A haltijan uusi paikkatieto. Tiedon perusteella yhteydenotto ohjataan (8,9) edullisesti uuteen osoitteeseen. Lisäksi on tarvittaessa mahdollista tehdä yhteydenotto-pyynnön lomassa kysely (10) tietokantaan HSS. Jos matkaviestimeen 15 A tuleville yhteydenotoille on määritelty välitysehtoja, tapahtuu ohjaus niiden mukaisesti. Yhteydenoton ohjaus (8) kulkee tietoliikennejärjestelmän SS, joka edullisesti on satelliittijärjestelmä, kautta edelleen (9) uuteen kohdeosoitteeseen A’.

20 Uudelleenohjaus voidaan lopettaa edullisesti silloin, kun käyttäjä kytkee matkaviestimensä A päälle tai viimeistään tietyn ajan kuluttua, joka voi olla järjestelmän S määrittämä aika lentokoneen laskeutumisesta eteenpäin.

* » · : ; 25 On selvää, että nyt esillä olevaa keksintöä ei ole rajoitettu ainoastaan > * · edellä esitettyyn suoritusmuotoon, vaan sitä voidaan muunnella oheis-ten patenttivaatimusten puitteissa.

:· 30

Claims (19)

114372

1. Menetelmä päätelaitteeseen (A) tulevien yhteydenottojen uudelleen-ohjaamisen ainakin yhteen toiseen tietoliikennejärjestelmään (A’) muo- 5 dostamiseksi, tunnettu siitä, että välitetään päätelaitteen (A) ja ensimmäisen tietoliikennejärjestelmän (S) välille muodostetun tiedonsiirtoyhteyden kautta ehdotus toisen tietoliikennejärjestelmän (A’) osoitteesta päätelaitteelle (A) hyväksyntää ja/tai uudelleenohjauksen aktivointia varten.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toinen tietoliikennejärjestelmä (A’) sijaitsee matkapuhelinverkon kuuluvuusalueen ulkopuolella.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, et tä tiedonsiirtoyhteys on lyhyen kantaman langaton tiedonsiirtoyhteys.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1—3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että päätelaitteessa (A) on välineet matkaviestinnän suorittamiseksi. 20

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1—4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että päätelaite (A) toimii IP-pohjaisessa multimediajärjestelmässä , i' (IMS). i 25

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1—5 mukainen menetelmä, tunnettu sii- * tä, että välitetään vastaanotettavat yhteydenotot toiseen tietoliikenne järjestelmään (A’) parametrista riippuen. : v,

7. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, ;..; 30 tunnettu siitä, että ohjataan toisesta päätelaitteesta (B) lähtevä ja pää- ’ telaitteeseen (A) kohdistuva yhteydenotto tietoliikennejärjestelmään ·' j. · (A’) parametrin perusteella.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, et-35 tä määrätään parametri yhteydenoton varsinaisena kohteena olevasta päätelaitteesta (A). 114372

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siirretään uudelleenohjaukseen liittyvä tieto päätelaitteelle (B).

10. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, 5 tunnettu siitä, että uudelleenohjauksen deaktivointi tapahtuu automaattisesti päätelaitteen (A) kytkeytyessä päälle tai viimeistään tietyn ajan kuluttua.

11. Järjestelmä, joka käsittää ensimmäisen päätelaitteen (A), ensim-10 maisen tietoliikennejärjestelmän (S), ainakin yhden toisen tietoliikennejärjestelmän (A’), jolloin ensimmäiselle päätelaitteelle (A) suunnattu yhteydenotto ohjataan toiseen tietoliikennejärjestelmään (A’), tunnettu siitä, että päätelaite (A) ja ensimmäinen tietoliikennejärjestelmä (S) käsittävät välillään tiedonsiirtoyhteyden toisen tietoliikennejärjestelmän 15 (A’) osoitteen siirtämiseksi ehdotuksena päätelaitteelle (A) hyväksyntää ja/tai uudelleenohjauksen aktivointia varten.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että toinen tietoliikennejärjestelmä (A’) sijaitsee matkapuhelinverkon kuulu- 20 vuusalueen ulkopuolella.

13. Patenttivaatimuksen 11 tai 12 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, Γ että tiedonsiirtoyhteys on lyhyen kantaman langaton tiedonsiirtoyhteys. i 25

14. Jonkin patenttivaatimuksen 11—13 mukainen järjestelmä, tunnettu ; j siitä, että päätelaite (A) käsittää välineet matkaviestinnän suorittami- * • . seksi. * · ;Vi

15. Jonkin patenttivaatimusten 11—14 mukainen järjestelmä, tunnettu 30 siitä, että päätelaite (A) on sovitettu toimimaan IP-pohjaisessa multi-mediajärjestelmässä (IMS). > 1 1

16. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen päätelaite (A) käsittää välineet uudel-::: 35 leenohjauksen deaktivoimiseksi automaattisesti. 114372

17. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää välineet uudelleenohjauksen deaktivoimiseksi automaattisesti.

18. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää lisäksi välineet yhteydenoton ohjaamiseksi toiseen tietoliikennejärjestelmään (A’) parametrin perusteella.

19. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää lisäksi välineet uudelleenohjaukseen liittyvien tietojen siirtämiseksi toiselle päätelaitteelle (B). 1 » » » I | I 114372