FI104645B - Menetelmä ja sovitelma paperin tai kartongin ohjaamiseksi valmistuksen aikana - Google Patents

Description

104645

Menetelmä ja sovitelma paperin tai kartongin ohjaamiseksi valmistuksen aikana 5 Tämän keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdannon mukainen menetelmä paperi- tai kartonkirainan tai siitä leikatun liuskan ohjaamiseksi paperikoneessa tai jälkikä-sittelylaitteessa, erityisesti rainan pään tai reunanauhan viemiseksi koneen läpi toimintakatkon tai ratakatkon jäl-10 keen.

Keksinnön kohteena on myös menetelmän soveltamiseen tarkoitettu sovitelma.

15 Paperinvalmistuslinjan ratakatkon tai tuotantokatkon jälkeisen ylösajon yhteydessä on valmistettava raina saatava vietyä koneen läpi. Rainan pään ohjaaminen on hankalaa ja sitä vaikeuttaa nykyisten koneiden suuri leveys ja se, että kone on kiihdytettävä kohtuulliseen nopeuteen ennen kuin 20 rainan pää voidaan ohjata koneen läpi. Näistä syistä rainaa , ei tavallisesti voida ohjata käsin vaan päänviennin on tapahduttava automaattisesti. Off-maqhine päällystyslin-joissa päänvienti voidaan tehdä käsinkin, koska tällöin pohjaraina rullataan suoraan valmiilta rullalta päällys-25 tyslinjalle. Linjaa ei tarvitse käynnistää ennen päänvien-.v tiä vaan päänvienti voidaan tehdä, siten, että rainan pää ; leikataan joko keskelle tai rainan reunaan päättyväksi kärjeksi ja kärkeen liimataan naru tai hihna, joka viedään käsin ensin jonkin matkaa päällystyslinjan läpi ja raina • · ·1Γ· 30 vedetään narun avulla perässä. Tällainen päänvienti ja narun kiinnittäminen rainaan on hidasta, joten ratakatkot • · '1·’ alentavat huomattavasti tuottavuutta.

r- · · mmm

Toinen tapa rainan viemiseksi koneen läpi on päänvien-35 tinarujen käyttö. Päänvientinarusto koostuu useista koneen toisella puolella sijaitsevista narulenkkipareista, joiden välissä kuljetetaan rainasta irti leikattua kapeaa reu- 2 104645 nanauhaa. Päänvienti tällä menetelmällä tapahtuu siten, että rainan katkokohdassa rainan reunasta leikataan kapea reunanauha, joka kuljetetaan eteenpäin koneen reunassa siten, että reunanauha puristetaan narujen väliin. Kukin 5 narulenkkipari ulottuu tietylle matkalle konetta ja lenkin koneen suunnassa uloimmassa päässä reunanauha luovutetaan seuraavalle lenkille. Kun reunanauhaa viedään eteenpäin loppuosa rainasta ohjataan pulpperiin, jolloin syntyy huomattavasti hukkaa. Reunanauhan siirtyessä seuraavan narupa-10 rin kuljetettavaksi raina voidaan leventää täyteen leveyteensä. Tämä tapahtuu siirtämällä reunanauhaa leikkaavaa terää poispäin reunanauhasta, jolloin reunanauha levenee koko rainan levyiseksi ja samalla raina ohjautuu leikkauksen mukaan levenevänä kaistaleena eteenpäin koneessa seu-15 raavalle narunipille asti, missä se ohjataan pulpperiin. Seuraavaksi reunanauha syötetään seuraavaan narunippiin, ohjataan eteenpäin seuraavan lenkin matka ja levennetään taas täyteen leveyteensä. Reunanauha voidaan viedä eteen- päin useidenkin narulenkkien läpi ennen rainan leikkaamista 20 täyteen leveyteensä, mutta tällöin on vaarana kapean reunanauhan katkeaminen. Sinänsä reunanauhan katkeaminen ei ; ole haitallista, mutta reunannauhan vienti joudutaan täl löin aloittamaan rainan kulkusuunnassa katkokohdan ylävirran puolelta ja päänvientiin kuluva aika lisääntyy.

25

Naruviennin lisäksi käytetään reunanauhan hihnavientiä, • # jossa reunanauha kiinnitetään liimalla tai teipillä reu- nahihnaan ja viedään koneen reunassa eteenpäin edellä kuva- ·’. tulla tavalla.

* · * · · 3o • · *♦;·* Paperin päällystyslaitteissa pyritään käyttämään yhä enempi’: män tuettua rainanvientiä. Tällöin raina on saatava py- ·;··· symään tukihihnalla tai viiralla. Tavallisesti rainan kiin nittämiseen käytetään imuteloja tai muita alipainelaitteita 35 tai ilmapuhallusta esimerkiksi kuivatuksen aikana ja kostea - raina kiinnittyy yleensä muutenkin hyvin hihnamaisiin tu- i 3 104645 kielimiin. Tuetussa rainanviennissä ongelmana on rainan siirto tukielimeltä toiselle, mitä vaikeuttaa päällystyksessä edelleen se, että rainaa on aina tuettava kuivalta puolelta, jolloin tuettava puoli vaihtuu samalla kuin tu-5 kielin vaihtuu. Ylimenokohdassa voidaan käyttää lyhyttä tukihihnaa tai ilmatuettua rainanvientiä. Ilmatuettua rai-nanvientiä käytetään tavallisesti kuivatuksessa, jolloin kuivausenergian siirto ja rainan tukeminen tapahtuu ilmalla .

10

Edelleen rainan tukemisessa ja ohjaamisessa on ongelmana rainan pään ohjaaminen seuraavalle telalla tai kiinnirul-lauksessa tampuuriraudalle rullanvaihdon yhteydessä.

15 Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan menetelmä, jonka avulla voidaan ohjata ja tukea paperi- tai kartonki-rainaa tai päänvientinauhaa sen kulkiessa paperikoneen ja jälkikäsittelylaitteiden kautta.

20 Keksintö perustuu siihen, että rainaa tai rainasta leikattua päänvientinauhaa tuetaan sähköisesti asettamalla rainan eri puolilla olevat pinnat tai elektrodit eri potentiaa-leihin. Erityisesti raina tai reunanauha voidaan kiinnittää telalle, hihnalle tai viiralle asettamalla tämä alhaiseen V ; 25 potentiaaliin ja asettamalla rainan vastakkaiselle puolelle korkeammassa potentiaalissa oleva elektrodi tai elektrode- • · ::: :a.

• ·

I | I

Täsmällisemmin sanottuna keksinnön mukaiselle menetelmälle • * t ’·*·' 30 on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

< i r

Keksinnön mukaiselle sovitelmalle on puolestaan tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 9 tun-35 nusmerkkiosassa.

4 104645

Keksinnön avulla saavutetaan huomattavia etuja.

Keksinnön avulla reunanauha saadaan ohjattua päänviennissä luotettavasti tuennan epäjatkuvuuskohtien ohi seuraavalle 5 tuentaelimelle, esimerkiksi seuraavaan narunippiin. Na-runipit voidaan korvata haluttaessa hihnoilla, jolloin keksinnön mukaisessa ratkaisussa reunanauha voidaan kiinnittää sähköisesti hihnaan, jolloin reunanauhan kuljettamiseen tarvitaan vain yksi hihna. Jos raina on tuettu lähes 10 koko matkaltaan, erillistä päänvientinarustoa tai hihnastoa ei välttämättä tarvita, koska reunanauha voidaan kiinnittää tukielimeen ja ohjata sähköisesti epäjatkuvuuskohtien yli. rainaa voidaan jopa ohjata leijuttamalla sähköisten voimien varassa esimerkiksi siirrettäessä sitä hihnalta telalle tai 15 päinvastoin. Nopeilla koneilla keksintöä voidaan soveltaa nopean rainan mukanaan kuljettaman ilman aiheuttaman vasta-teloilla tapahtuvan pussituksen poistamiseen asettamalla vastatela alhaiseen potentiaaliin ja rainan vastakkaiselle puolelle korkeammassa potentiaalissa olevat elektrodit.

20 Tällöin raina kiinnittyy vastatelaan ja ilma ei pääse helposti raina ja telan väliin. Sähkökentän avulla voidaan myös irrottaa raina telalta ja siirtää se seuraavalle telalle tai hihnalle tai viiralle samaan tapaan kuin nykyisin V tehdään ilmapuhalluksella ja irrotuskaavarilla. Naruilla :: : 25 toteutetussa päänviennissä on ongelmana se, että naruja ei voida viedä päällystysasemien ja rainanmittauspalkkien kautta, vaan nämä laitteet on kierrettävä. Keksinnön avulla • · t • · reunannauha voidaan viedä sähköisesti tuettuna näiden lait- • 9 · teiden ohi, jolloin naruihin tai hihnoihin voidaan tehdä V.· 30 tälle kohdalle katkos. Keksinnön avulla voidaan toteuttaa * * * kaksipuoleinen rainan mittaus myös tuetussa rainan viennis-sä, koska raina voidaan tukema mittalaitteenkohdalla säh-

I I I

köisesti eikä viiralla tai hihnalla.

r 35 Keksintöä selitetään seuraavassa tarkemmin oheisten piirus- s tusten avulla.

5 104645

Kuvio 1 esittää kaaviollisesti keksinnön mukaista rainan ohjausta kahden telan välillä.

5 Kuvio 2 esittää kaaviollisesti suoraa ohjausta kahden telan välillä.

Kuvio 3 esittää reunanauhan ohjausta kahden narulenkin välillä keksinnön mukaisesti.

10

Kuvio 4 esittää rainan pään ohjausta tampuuriraudan ympärille keksinnön mukaisella tavalla.

Kuvio 5 esittää vetotelaryhmää, jossa raina kiinnitetään 15 teloille sähköisesti.

Keksinnön mukaisella tavalla raina tai reunannauha voidaan sitoa sähköisillä voimilla liikkuvaan alustaan kuten viiraan, hihnaan, nauhaan tai ohjata se telan ympärille. Täl-20 löin riittää usein se, että raina saatetaan kulkemaan kahden elektrodin välitse, joilla on potentiaaliero. Elektrodien välissä kulkeva raina siirtyy tällöin sähköisten voimien vaikutuksesta alhaisemmassa potentiaalissa olevalle elektrodille kiinnittyy siihen. Raina ohjauksessa voi kui-·.'· 25 tenkin olla edullista käyttää ns. ionipuhallusta erityises ti silloin kun rainaa halutaan ohjata keksinnön mukaisella :Υί menetelmällä kaarevaa rataa pitkin.

IM • · · • I f

Ion-blast-tekniikassa eli ionipuhallustekniikassa muodoste- • · · 30 taan voimakas sähkökenttä yhden tai tavallisesti usean ♦ · piikkimäisen elektrodin ja tasaisen vastaelektrodin välil-:T: le. Piikkimäisen elektrodin kärjessä syntyy koronapurkaus, ·;··· joka varaa elektrodin läheisyydessä olevat hiukkaset ja saa aikaan ionien muodostumista elektronegatiivisessa kaasussa. 35 Ionit kulkevat elektrodin ja maapotentiaalissa olevan vastaelektrodin välissä olevia kenttäviivoja pitkin ja tarttu- 6 104645 vat kiinni tielleen osuviin hiukkasiin. Sähkökenttä kuljettaa hiukkaset maadoitetulle elektrodille ja ne kiinnittyvät siihen sähköisillä ja mekaanisilla voimilla. Jos elektrodien väli on pitkä ja jännite korkea (yli 50 kV) syntyy 5 elektrodien väliin kaasuvirtaus, joka siirtää mekaanisesti elektrodien välissä olevia aineita kohti maapotentiaalia. Tätä virtausta kutsutaan ionipuhallukseksi. Ionipuhalluk-sessa sähkökenttä muodostaa piikkimäisen elektrodin kärjestä lähtevän kartion, jossa ionisoitu kaasu ja materiaali 10 liikkuvat.

Elektrodikärkien kartiomaisen vaikutusalueen on ulotuttava halutulle alueelle. Koska kustakin elektrodikärjestä lähtevä sähkökenttä on kartiomainen, elektrodikärkien luku-15 määrä ja sijoittelu on sovitettava siten, että lomittaisis-ta elektrodikärjistä lähtevät kartiot muodostavat vasta-elektrodille tasaisen peiton. Käytettävä jännite riippuu vastaelektrodin ja elektrodikärkien välisestä etäisyydestä, joka voi vaihdella välillä 2 mm - 2 m, mutta käytännössä 20 koneen eri osien vaatiman tilan takia etäisyys on välillä 100 mm - 1000 mm. Elektrodien välimatkan lisääminen ei ; sinänsä vaikuta laitteen toimintaan, mutta lisää tilantar- vettä. Edellä mainitulla käytännössä edullisimmalla alueel-:, la elektrodien välinen jännite on tyypillisesti 80 - 160 25 kV, mutta jännite voi vaihdella välillä 30 - 1000 kV. Vas- . . taelektrodi voi olla positiivinen tai negatiivinen ja vas- * * * taavasti elektrodikärjet voidaan kytkeä virtalähteen posi- • · · * tiiviseen tai negatiiviseen napaan.

• « • · · i · « • · 30 Kuviossa 1 on esitetty rainan ohjaus ionipuhalluslaitteilla ··· .1. kaarevaa rataa pitkin ensimmäiseltä telalta 1 seuraavalle «Il telalle 2. Tämä rakenne sopii esimerkiksi rainan ohjaamiseen päällystysaseman vastatelalta 1 kosketuksettomasti kaarevaa rataa pitkin kuivainlaitteiston ensimmäiselle 35 ohjaintelalle 2. Kuvion 1 ratkaisussa vastaelektrodit 3 eli alhaisemmassa potentiaalissa, edullisesti maapotentiaalis- i Ϊ 7 104645 sa, olevat elektrodit 3 on sijoitettu ulkokaaren puolelle ja koteloihin 4 sijoitetut piikkimäiset elektrodit 5 sisä-kaaren puolelle. Tällöin piikkimäisistä elektrodeista 5 lähtevä ionipuhallus siirtää rainaa 6 sähköisillä ja kaasu-5 virtauksen mekaanisilla voimilla kohti maaelektrodeja 3, jolloin raina 6 pingottuu kaarelle elektrodien 3, 5 sijoittelun mukaisesti. Tällä tavoin rainaa voidaan kuljettaa myös suoraa rataa pitkin, jos korkeammassa ja matalammassa potentiaalissa olevia elektrodeja sijoitellaan vuorotellen 10 eri puolille rainaa. Elektrodit on luonnollisesti kytketty virtalähteeseen 18 kuten seuraavaissakin suoritusmuodoissa, vaikka tätä ei olekaan erikseen mainittu. Elektrodien napaisuutta voidaan haluttaessa vaihtaa, jolloin esimerkiksi virtalähteeseen tehdään tarvittavat kytkennät. Napaisuuden 15 vaihto voidaan tehdä manuaalisesti tai sitä voidaan käyttää rainan automaattiseen hallintaan.

Kuviossa 2 on esitetty rainan kiinnittäminen tukihihnaan 7. Hihna kulkee kolmiomaisesti sijoitetun ohjaintelan 8 kautta 20 ja kaksi ohjainteloista 8 on sijoitettu rainaa ohjaavien telojen 9 läheisyyteen siten, että raina 6 kulkee näiden Ί telojen välissä hihnan varassa. Tukihihnakolmion sisälle sille matkalle, jolla raina 6 kulkee hihnan 7 varassa on sijoitettu kolme vastaelektrodia 3 ja niitä vasten rainan 25 toiselle puolelle kolme erillistä ionipuhalluselektrodien . . ryhmää. Tukihihna on edullisesti sähköä johtava. Tässä rat- • · * I/, kaisussa raina 6 kiinnittyy sähköisten voimien vaikutukses- • · r *·[ * ta hihnaan 7 ja kulkee sen tukemana rainaa 6 ohjaavien :V; telojen 9 välisen matkan. Sovitelmaa voidaan käyttää reu- t · 30 nanauhan tai rainan ohjaamiseen ja tukemiseen kahden tu- - * * * .1. kielimen kuten hihnan tai viiran välillä tai reunanauhan • · · ·* ’ ohjaamiseen narunippien välillä. Sovitelma on edullisesti siirrettävä, jolloin se voidaan viedä reunanauhan viennin alkaessa tuennan katkokohtaan ja vetää pois kun päänvienti 35 on tehty.

8 104645

Kuviossa 3 on kuvattu reunanauhan ohjaaminen keksinnön mukaisella tavalla kahden ohjainhihnan välillä. On myös ajateltavissa, että tällä järjestelmällä ohjataan koko koneen levyistä rataa kahden tukihihnan tai viiran välisessä epä-5 jatkuvuuskohdassa. Reunanauha 10 tulee ensimmäiseltä oh-jainhihnalta 11, jolta se ohjataan taittotelan elektrodien 5 ja 3 välissä toiselle hihnalle 13, joka kiertää telojen 14, 15 kautta. Ensimmäiseltä hihnalta 10 reunanauha ohjataan elektrodien 3, 5 avulla telalle 14, jolta nauha 10 10 käännetään ohjaintelan 14 kautta kulkevalle ohjainhihnalle 13 toisten elektrodien 5 avulla. Tässä suoritusmuodossa reunanauhaa 10 kuljetetaan sähköisesti ohjainhihnoihin 11 ja 13 kiinnitetttynä. Ensimmäinen ohjainhihna 11 kulkee ainakin yhden alhaiseen potentiaaliin kytketyn ohjaintelan 15 12 kautta, joka yhdistää ohjainhihnan 11 samoin alhaiseen potentiaaliin. Ohjainhihnan 11 reunanauhan 10 puoleiselle sivulle on sijoitettu korkeampaan potentiaaliin kytketty elektrodi 5, joka muodostaa ohjainhihnan 11 kanssa sähkö-:: kentän, joka kiinnittää reunanauhan ohjainhihnaan 11. Reu- : 20 nanauha 10 kiinnitetään vastaavalla tavalla ohjaintelojen 14, 15 kautta maapotentiaaliin kytkettyyn seuraavaan ohjainhihnaan ohjainelektrodien 5 avulla. Hihnojen 11, 13 välisellä osuudella reunanauhaa 10 kuljetetaan kiinteiden ·, eletrodien 3, 5 väliin muodostuvan sähkäkentän avulla. Nämä 25 elektrodit on sovitettu siten, että reunanauhan kummallakin . . puolella on vuoritellen alhaiseen ja korkeampaan potentiaa- • · « *·*·* liin kytkettyjä elektrodeja, joten sähkökentän suunta muut- « · · *.* : tuu ja reunanauha pysyy elektrodien välissä. Tällä järjes- telyllä reunananuha voidaan viedä ohj ainhihnoihin kiinni- .···. 30 tettynä koko koneen läpi.

• · • · · «M • · ·

Kuviossa 4 on esitetty tapa ohjata rainan pää tampuuri- raudalle 17. Tässä ratkaisussa tampuurirauta 16 asetetaan alhaisempaan potentiaaliin, edullisesti maapotentiaaliin ja , 35 korkeampaan potentiaaliin kytkettävät elektrodit sijoitet- taan ryhmiksi kiertämään tampuurirautaa 16. Tämä ratkaisu i i i 9 104645 toimii hyvin pelkän sähkökentänkin avulla, joten elektrodien muotoa voidaan vapaasti vaihdella. Kuitenkin ionipuhal-luksen avulla saadaan rainan 6 pää siirtymään tehokkaammin kohti tampuurirautaa 16, joten piikkimäisten elektrodien ja 5 suuren potentiaalieron käyttäminen on edullista. Kuvion 4 sovitelmalla voidaan ohjata rainan pää teloille tai sylintereille, mutta tällöin on estettävä rainan pään kiertyminen telan ympärille ja ohjattava se eteenpäin koneessa esimerkiksi mekaanisen kaapimen avulla.

10

Kuviossa 5 on esitetty sovitelma. jonka avulla rainaa vetävän sylinteriryhmän pitoa voidaan lisätä. Suurissa nopeuksissa rainan mukanaan kuljettama ilma kulkeutuu telojen 17 ja rainan 10 väliin, jolloin niiden välinen kitka häviää.

15 Tällöin rainaa ei voida pitää kireällä ja sen kuljettaminen koneen läpi vaikeutuu. Pitoa voidaan lisätä kytkemällä vetotelat 17 alhaisen potentiaaliin, edullisesti maahan, ja asettamalla niiden läheisyyteen korkeampaan potentiaaliin kytkettyjä elektrodeja 5, jolloin telojen ja elektrodien 20 välille syntyvä sähkökenttä kiinnittää rainan vetoteloihin eikä pito häviä, sähkökenttää lisää myös mekaanista pitoa estämällä ilman pääsyä telojen ja rainan väliin. Kuvion 5 , järjestelyä voidaan käyttää muidenkin telojen kuin vetote- laryhmän yhteydessä, kuten esimerkiksi kuivainsylintereil-25 lä,joilla ei käytetä viiratuentaa.

• · • · ·

Edellä esitetyn lisäksi tällä keksinnöllä on muitakin suo-*.· ’ ritusmuotoja.

• ta • » » « m 30 Keksintöä voidaan käyttää esimerkiksi päällystysasemilla * 1 1 rainan pussituksen estämiseen. Pussitus johtuu siitä, että • « 1 ’ liikkuvan rainan mukanaan kuljettama ilma joutuu telan ja *' ’ rainan väliin ja erottaa rainan telasta, jolloin päällysten applikointi- tai kaavintalaitten eteen syntyy pussi kun 35 raina painetaan kiinni vastatelaan. Pussitus voidaan välttää kytkemällä vastatela maapotentiaaliin tai alhaiseen 10 104645 potentiaaliin ja asettamalla rainan ja vastatelan kosketuskohtaan korkeampaan potentiaaliin kytketty elektrodi, jolloin raina kiinnittyy sähköisten voimien vaikutuksesta telaan ja ilman pääsy telan ja raina väliin estyy.

5

Ionipuhalluslaite tai elektrodit saattavat toimia joissain olosuhteissa kondensaattorina ja varata sähköä, jolloin esimerkiksi rainaa alustassa pitävät voimat muodostuvat haitallisiksi rainan ohitettua vastaelektrodin. Vetovoimien 10 laukaisemiseksi voidaan käyttää positiivista tai negatiivista koronakäsittelyä myötävirtaan elektrodeista. Korona-käsittely tehdään ionipuhalluslaitteen kaltaisella laitteella. Elektrodit voivat olla piikkien sijasta tasomaisia tai kiskomaisia ja vastaelektrodin ei välttämättä tarvitse 15 olla maapotentiaalissa, mutta luonnollisesti sen potentiaalin on oltava alhaisempi kuin koronapurkauksen muodostavat elektrodien tai muiden korkeammassa potentiaalissa olevien elektrodien, • · • · · • · · • · ··· • · · · · m • · • · • ti • · • · · • · • · • · · 1 m · · • · » • · ·

Claims (14)

1. 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että asetetaan elektrodien (3, 5) välinen potentiaaliero niin suureksi, että elektrodien väliin syntyy 10 koronapurkaus, joka saa aikaan kohti alhaisemmassa potentiaalissa olevaa elektrodia (3) suuntautuvan ionipuhalluksen, mikä siirtää elektrodien väliin joutuvaa rainan osaa alhaisemmassa potentiaalissa olevaa elektrodia kohti.
2. 4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, jossa rainasta (6), edullisesti sen reunasta, leikataan nauha (10), jota ohjataan peräkkäisten tukielinten (11, 13) tukemana paperin tai kartonginvalmistuskoneessa tunnettu siitä, että nauha (10) ohjataan kahden 20 tukielimen (11, 13) välisessä epäjatkuvuuskohdassa ainakin yhden kiinteän alhaisen potentiaaliin kytketyn elektrodin (3) ja ainakin yhden korkeampaan potentiaaliin kytketyn elektrodin (5) avulla tukielimeltä toiselle. ' 25 5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, • · • " jossa rainasta (6), edullisesti sen reunasta, leikataan nauha (10), jota ohjataan peräkkäisten tukielinten (11, 13) * * * tukemana paperin- tai kartonginvalmistuskoneessa • · · tunnettu siitä, että nauha (10) ohjataan kahden 30 tukielimen (11, 13) välisessä epäjatkuvuuskohdassa ainakin yhden liikkuvan tukielimen (7) ja ainakin yhden korkeampaan potentiaaliin kytketyn elektrodin (5) avulla tukielimeltä toiselle. « · « • · « t · { '···' 35 6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet- I ....: • » ψ φ m 13 104645 t u siitä, että kytketään alhaisempi potentiaali rainan (6) kiinnirullauksessa käytettävään tampuurirautaan (17) ja ohjataan rainan (6) pää tampuuriraudan ympärille sen ympärille sovitettujen korkeampaan potentiaaliin kytkettyjen 5 elektrodien avulla,
3. 7. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, jossa rainasta (6), edullisesti sen reunasta, leikataan nauha (10), jota ohjataan peräkkäisten tukielin-10 ten (11, 13) tukemana paperin- tai kartonginvalmistuskoneessa, tunnettu siitä, että tukielimet ovat hihnamaisia elimiä ja nauha (10) kiinnitetään tukielimeen sähkökentän avulla.
4. 8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tu n n e t t u siitä, että elektrodien napaisuutta vaihdetaan, jolloin sähkökentän voimavaikutuksen suunta muuttuu.
5. 9. Sovitelma paperin tai kartongin ohjaamiseksi valmistuk-20 sen aikana paperikoneessa tai jälkikäsittelylaitteessa, joissa rainaa (6) kuljetetaan eri käsittelyvaiheiden läpi telojen (1, 2) ja tukielinten (7) ohjaamana, tunnettu 25 • · : ** - rainan (6) läheisyyteen sovitetuista ainakin 14 104645 kemiseksi vastaelektrodin (3) potentiaalia korkeampaan potentiaaliin, jolloin elektrodien (3, 5) väliin muodostuva sähkökenttä siirtää 5 rainaa (6) alhaisemmassa potentiaalissa olevaa elektrodia (3) kohti.
6. 10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että 10 - vastaelektrodi on sähköä johtava liikkuva päätön tukielin (7), - johtava tukielin (7) on asetettu ainakin osaa 15 liikkuvaa rainaa (6) vasten, ja - tukielimeen (7) nähden rainan osan (6) vastakkaiselle puolelle on sovitettu ainakin yksi elektrodi (5), jotka on kytketty vastaelektrodia (3) 20 korkeampaan potentiaaliin, jolloin elektrodien (3, 7) välissä kulkeva rainan osa (6) kiinnittyy tukielimeen (7). • · :·. 25 11. Jonkin patenttivaatimuksen 9-10 mukainen sovitelma, • ·» rainasta (6) , edullisesti sen reunasta, leikatun nauhan • · . . (10), jota ohjataan peräkkäisten tukielinten (11, 13) tuke- • » i mana paperin tai kartonginvalmistuskoneessa, ohjaamiseksi, • « « ‘ tunnettu kahden tukielimen (li, 13) väliseen epä- 30 jatkuvuuskohtaan nauhan eri puolille sovitetusta ainakin • · · ·.· · yhdestä kiinteästä alhaiseen potentiaaliin kytketystä I f ( V : elektrodista (3) ja ainakin yhdestä korkeampaan potentiaa- .···, liin kytketystä elektrodista (5) nauhan ohjaamiseksi tukie- « * » 1... Ilmeitä toiselle. I 't' 35 — · ” i · i · · • « « i · = ψ · 1 \ · i 15 104645
7. 12. Jonkin patenttivaatimuksen 9-11 mukainen sovitelma rainasta (6), edullisesti sen reunasta, leikatun nauhan (10) , jota ohjataan peräkkäisten tukielinten (11, 13) tukemana paperin tai kartonginvalmistuskoneessa, ohjaamiseksi 5 tunnettu kahden tukielimen (11, 13) väliseen epäjatkuvuuskohtaan sovitetusta ainakin yhdestä liikkuvasta tukielimestä (7) ja ainakin yhdestä korkeampaan potentiaaliin kytketystä elektrodista (5) nauhan ohjaamiseksi tu-kielimeltä toiselle. 10
8. 13. Patenttivaatimuksen 9 mukainen sovitelma, tunnet-t u siitä, että vastaelektrodi on kiinnirullauksessa käytettävä tampuurirauta (16) ja tampuuriraudan ympärille on sovitettu korkeampaan potentiaaliin kytkettyjä elektrodeja 15 rainan (6) ohjaamiseksi tampuuriraudan ympärille.
9. 14. Patenttivaatimuksen 9 mukainen sovitelma, tunnet-t u siitä, että vastaelektrodit ovat teloja, erityisesti vetotelaryhmän teloja (17) ja telojen (17) ympärille on 20 sovitettu korkeampaan potentiaaliin kytkettyjä elektrodeja rainan (6) kiinnittämiseksi teloille. • • v · · · • • f • t φ · · • · « • 1 • M • < · • · · • ♦ · • t · • ♦ · * · I I « I 1 « I I • 1 · « · « I ie 104645