FI61331C - Anordning foer s k spetsdragning vid pappersmaskiner - Google Patents

Description

G25r*l γβΙ kuuhjtusjulicaisu ,1Π1

Ma lBJ utlAggniNCSSKKiFT o 1 o o Ί •^§ (45) C Patentti ayönnetty 12 07 1932 ' (51) K».lk?/S<».t«itDieaie®t7/00, B 65 H 17/28 SUOMI-FINLAND (21) Patanttlhakemu· — Patentana6knlng 761364 (22) H«k*mJ*pilv* — Ansefcnlnpdtg 14.05*76 * * (23) Alkupllvt—GUtlghatadaf l4.05.76 (41) Tullut lulklsulul — Blhrlt offumllg 19.02.77

Patentti- ja rekisterihallitus .............. . ,....

«..._. ' , ^ (44) N»httv*k*lp«non j* kuuLJullutoun pvm. —

Patent· och registerstyrslsen Ammua uthgd och utl.»krtft*n publicurad 31.03.82 (32)(33)(31) Pyydetty «cuoikuut-i«|W prtartMC 18.08.75

Ruotsi-Sverige(SE) 7509205-6 (71)(72) Sidney C. Rooney, 5615 College Highroad, Vancouver B.C., V6T I H I,

Kanada(CA) (74) Leitzinger Oy (54) Laite nk. kärjenvetoa varten paperikoneissa - Anordning för s.k. spetsdragning vid pappersmaskiner Tämä keksintö kohdistuu paperikoneisiin, lähemmin määriteltynä laitteeseen nk. kärjen vetoa varten tällaisissa koneissa, joka nimitys viittaa koneen käynistyksen tai käyttökatkon yhteydessä suoritettavaan toimenpiteeseen uuden paperirainan johtamiseksi koneen kuivaussylin-tereiltä jäljessä oleviin kalanterin teloille ja edelleen näiden väliin. Rainan pujottamiseksi telojen väliin "vedetään kärki",,ts. hyvin leveä paperiraina jaetaan pituussuunnassa pitkin toista reunaa siten, että erotetaan kapea kaistale ja tämä johdetaan käsin tai paine-ilmasuihkujen avulla telojen väliin, minkä jälkeen kaistale varmasti ja oikeassa asemassa jatkaa liikettään koneen läpi ja laajenee eli leviää koko paperirainan käsittäväksi!

Nykyaikaiset paperikoneet toimivat hyvin suurella nopeudella ja usein paperiraina syöksyy koneen läpi nopeudella, joka on suuruusluokkaa 1000 m/min. Jos paperiraina katkeaa täydessä vauhdissa, tulee vaikeaksi pulmaksi mukana seuraavine ajanhukkineen palauttaa käynti. Kuten edellä on mainittu, paperirainan kärki vedetään murtumakohdassa ja pujotetaan uudelleen telojen väliin, jolloin on huomattava, että käsin käsittely voi olla hyvin vaarallista henkilöstölle ja kärjen ohjaaminen paineilmasuihkulla on vaivalloista sekä vaikeasti hallittavissa johtuen lepatuksesta, johon kaistale joutuu tämän väliaineen vaikutuksen alaisena.

2 61 331 US-patenttijulkaisussa 3 355 349 ehdotetaan mekaanis-pneumaattista apulaitetta paperirainan palauttamiseksi entiselleen murtumisen jälkeen, jolloin tarkoituksena on, että apulaite tai sarja tällaisia laitteita voi palauttaa paperirainan jälleen paikalleen täydessä vauhdissa, ts. koneen nopeutta ei tarvitse hidastaa paperirainan murtumisen jälkeen, vaan murtumakohdassa syöksyvän rainan kärki vedetään ja apulaite tai -laitteet johtavat kärjen eli kaistaleen edelleen tavallisella käynti-nopeudella. Kärki levenee sitten tavalliseen tapaan rainan täydeksi leveydeksi .

Mainitun US-patentin mukaisen laitteen muodostaa tiivis yksikkö, joka pääasiallisesti käsittää melko kapean, kahden rullan välillä kulkevan kuljetushihnan. Rullia kannattaa kummassakin päässä tyhjölaatikko, joka siten on kuljetushihnan juoksujen välissä. Tyhjölaatikko eli imulaatik-ko muodostaa laitteen rungon ja kannattaa sähkömoottoria, joka kiila-hihnojen välitysellä käyttää kuljetushihnaa. Tämä on tehty verkkomaisesta aineesta, jossa on laajat silmukat ja jonka toinen juoksu ulottuu hyvin lähelle imulaatikon toista sivua, joka on varustettu aukoilla tai raoilla. Näin ilmaa voi imeytyä alas kuljetushihnan läpi imulaatik-koon ja paperirainan kärki voidaan tällöin saattaa tarttumaan kuljetushihnaa vasten tämän seuraamiseksi, jota käytetään paperirainan tavallisella nopeudella. Paperin kärjen eli kaistaleen pitämiseksi varmasti hihinan päällä tämän vastaanottopään lähelle on sovitettu puris-tustela, joka pneumaattisen käyttölaitteen välityksellä voidaan kääntää alas kuljetushihnaa vasten ja puristaa mainitun imun kaappaama paperin kärki hihnaa vasten. Koko laite on liikkuva ja säädettävä, niin että paperin kärkeä kuljettava hihnan juoksu voidaan suunnata kahden peräkkäisen kalanterin valssin väliseen puristuskohtaan. Hihnan juoksun loppuun hihnan alle on sovitettu pieni paineilmasuutin, jonka avulla paperin kärki voidaan puhaltaa hihnasta irti, jolloin kärki oman jatkavaisuutensa vaikutuksesta tulee jatkamaan kulkuaan suoraan hihnan kulun suuntaan, ts. suoraan valssien puristuskohtaan ja tämän vastaanottamaksi. Sopivimmin koko sarja tällaisia apulaitteita on sovitettu paperikoneen valssituolien väliin, niin että paperin kärki voidaan siirtää toisesta valssituolista toiseen ja oikealla tavalla ohjata koneen läpi. Kun apulaite on ohjannut kaistaleensa oikein, keskeytetään imu, nostetaan puristustela ylös ja koko laite käännetään toimimattomaan asemaan. Vähitellen sitten paperin kärki leviää paperirainan täydeksi leveydeksi.

Edellä lyhyesti selitetyssä apulaitteessa (yksityiskohtaisempaa selitystä varten viitataan mainittuun US-patenttiin) on todettu käytännössä 61331 olevan muutamia vakavia epäkohtia. Ensiksikin paperin kärkeä kuljettavan hihnan juoksun tulo-osaan sovitettu puristustela on vaikea käsitellä ja tulee helposti saapuvan paperin kärjen ’'tielle". Toiseksi reiällinen kuljetushihna on osoittautunut heikoksi ja vaikeaksi saada se kestämään, varsinkin esiintyvien liitosten kohdalla.

Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada uusi ja parannettu, kyseessä olevaa laatua oleva, kärjenvetolaite paperikoneita varten. Tämä tarkoitus saavutetaan ja edellä esitetyt, aikaisempiin kärjenveto-laitteisiin liittyvät epäkohdat poistetaan keksinnön mukaisella laitteella, jolla on patenttivaatimuksessa 1 esitetyt tunnusmerkit.

Keksintöä selitetään nyt lähemmin esimerkkitarkoituksessa viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa:

Kuviot 1 ja 2 esittävät kaaviollisesti vastaavasti sivulta ja päältä nähtynä keksinnön mukaista kärjenvetolaitetta.

Kuvio 33 esittää perspektiivisesti laitetta asennettuna työasemaan paperikoneen kahden kalanterin telan lähelle.

Kuvio 4 esittää kaaviollisesti sivulta nähtynä paperikoneen osaa ja havainnollistaa, kuinka kolme keksinnön mukaista apulaitetta voidaan asentaa paperin kärjen johtamiseksi kahden kalanteri-valssituolin väliin.

Kuvio 5 esittää tapaa jakaa imuraot imulaatikonyyläpinnalle sekä käyrää alipainetta varten, joka kehitetään imulaatikkoon tämän pituussuunnassa.

Kuvio 6 esittää kaaviollisesti, kuinka keksinnön mukaan kuljetushih-na voidaan valmistaa yhdestä ainoasta päättömästä yhtenäisestä langasta tai köydestä.

Kuvioissa 1 ja 2 havainnollistetaan kaaviollisesti keksinnön mukainen kärjenvetolaite eli tartuinlaite, joka kokonaisuudessaan on merkitty viitenumerolla 10. Laitteeseen kuuluu imulaatikko 12, jossa alipaine ylläpidetään tyhjöjohdon 14 välityksellä ja joka muodostaa laitteen rungon. Laatikko on kiinnityselimien (ei esitetty) välityksellä ripustettu paikalleen paperikoneeseen esimerkiksi siten kuin kuvio 3 esittää ja sitä selitetään seuraavassa. Imulaatikon molempiin vastakkaisiin päihin on laakeroitu kuljetushihnarullat 16 ja 18 sopivien, imu- 61331 laatikkoon kiinnitettyjen vastaavien korvakkeiden 17 ja 19 välityksellä. Rullien yli kulkee päätön hihna 20, joka johdannon mukaan on reiällinen ja jona on esimerkiksi melko suuret silmukat omaava verkko-hihna, niin että ilma voi virrata sen läpi ilman suurempaa vastusta. Imulaatikko 12 muodostaa myös kiinnikkeen pientä moottorin telinettä 22 varten, joka kannattaa teholtaan 1 a 2 hv olevaa sähkömoottoria 24, joka kiilahihnakäytön 26 välityksellä käyttää hihnarullaa 16 ja siten hihnaa 20. Kuvion 1 mukaan kuljetushihnan 20 yläjuoksu kulkee tiiviisti imulaatikon 12 yläsivun lähellä, kuitenkaan liukumatta tätä vasten, jolloin hihnan liikesuunta on merkitty nuolella. Kuvion 1 mukaan imulaatikon 12 oikeaan päähän, ts. liikesuuntaan nähtynä yläjuoksun pään läheisyyteen on sovitettu pieni paineilmasuutin 28, joka tässä suuntaa muutamia ilmasuihkuja ylöspäin hihnan läpi, kuten on esitetty kuviossa 1.

Kun tartuinlaite toimii, sähkömoottori 24 käyttää hihnaa nopeudella, joka vastaa paperikoneen, johon laite on tarkoitettu, rainan nopeutta. Tyhjöjohdon 14 kautta poistetaan ilmaa imulaatikosta 12, joka yläsi-vultaan, välittömästi hihnan 20 yläjuoksun alapuolella, on varustettu raoilla tai aukoilla, joiden kautta ilmaa imeytyy laatikkoon, jolloin ilman siten täytyy kulkea reiällisen hihnan läpi. Pilkkuviivalla 30 on merkitty paperikaistale, ts. johdannossa mainittu "kärki", joka eroaa paperirainasta esimerkiksi sen murtuessa. Kaistaleeseen tarttuu imu-laatikon vasempaan osaan sisään virtaava ilma ja kiinnittää sen siten kiinteästi kuljetushihnaa vasten, seuraa tätä imulaatikkoa pitkin sen irrottamiseksi imulaatikon oikeassa päässä suuttimesta 28 tulevien il-masuihkujen vaikutuksesta. Oman liike-energiansa vaikutuksesta kaistale jatkaa kulkuaan suoraan eteenpäin ja koska laite edellä mainitun mukaan on säädettävissä ja suunnattavissa, kaistale voidaan ohjata haluttua paikkaa kohti, kuten on havainnollistettu kuviossa 3. Tässä laite 10 on sovitettu paperikoneen kahden kalanterin valssin välisen pu-ristuskohdan viereen, jolloin laite on asemassa, joka on vastakkainen kuviossa 1 esitettyyn asemaan nähden, ts. kuljetushihnan 20 vaikuttava juoksu on käännetty alaspäin ja on aivan tulevan paperirainan yläpuolella, samalla kun käyttömoottori 24 siten on tässä asemassa laitteen yläpuolella. Paperirainan murtuessa "vedetään kärki" tunnetulla taval* la samanaikaisesti kuin tartuinlaite 10 käynistetään. Kärki eli kaistale otetaan kiinni ja se tarttuu kuljetushihnaa vasten oikealla laitteen alasivulla, johdetaan nopeasti esiin ja lingotaan pois hihnan oikeasta päästä, jolloin laite on suunnattu siten, että kaistale kohtaa telojen välisen puristuskohdan ja tulee syötetyksi niiden väliin. Tällöin laite saatetaan toimimattomaksi ja se irrottaa kaistaleen,joka he- 61331 ti tilan vakavoitumisen jälkeen laajenee, kuten on merkitty pistekat-koviivalla 30' kuviossa 3, koko rainan käsittäväksi, joten näiden telojen kohdalla on palautettu tavallinen käyttötila.

Kuviossa 4 on havainnollistettu kaaviollisesti, kuinka useita keksinnön mukaisia tartuinlaitteita voidaan sovittaa toimimaan yhdessä paperin kärjen johtamiseksi suurien välimatkojen yli, esimerkiksi kahden kalanteriin kuuluvan valssituolin välillä. Paksulla yhtenäisellä viivalla 40 on merkitty joko paperirainaa, joka ohittaa ensimmäisessä valssituolissa 42 olevat tietyt valssit, johtamiseksi sen jälkeen ylöspäin, välivalssien 44 ja 46 kautta toiseen valssituoliin 48, johon rai-na tulee tuolin ylimpien valssien väliin. Valssituolien väliin on sovitettu kolme keksinnön mukaista kärjenvetolaitetta eli tartuinlaitetta 50, 52 ja 54, jolloin kaikki laitteet ovat periaatteessa samanlaisia ja eroavat toisistaan ainoastaan kuljetusratansa pituuden puolesta. Nyt oletetaan, että paperiraina kulkee valssituolien välillä. Muuttamatta koneen nopeutta saatetaan kaikki laitteet 50, 52 ja 54 toimimaan samanaikaisesti, kun kärki vedetään ensimmäisestä valssituolista 42 tulevassa paperirainassa, samalla kun rainan jäljellä oleva osa saa mennä alaspäin koneen alla lattiassa olevaan kokoomakammioon. Pilkkuvii-valla 40' on nyt merkitty kärjen kulku valssituolista 42 valssituoliin 48. Samanaikaisesti kun kaistale jättää ensimmäisen valssituolin, tarttuu siihen kuvion oikeassa päässä oleva tartuinlaite 50, joka työntää kaistaleen seuraavan tartuinlaitteen 54 tulopäähän, joka tartuinlaite lopuksi linkoaa kaistaleen valssituolin 48 kahden ylimmän valssin väliseen puristuskohtaan kuljettamiseksi edelleen alaspäin tuolissa olevien valssien väliin. Samanaikaisesti nämä kolme tartuinlaitetta sitten päästävät kaistaleen kulkemaan välivalssien 44 ja 46 yli ja paperiraina voi nyt vähitellen saada jälleen täyden leveytensä.

Kuten edellä olevasta selityksestä käy selville, edellyttäen keksinnön mukaisen tartuinlaitteen voivan varmasti tarttua, pitää kiinni ja kuljettaa edelleen paperin kärki ilman muun pitimen, sellaisen kuin aseteltavan rullan apua, joka esiintyy johdannossa mainitussa, aikaisemmin tunnetussa tartuinlaitteessa. Keksinnön mukaan on osoittautunut olevan mahdollista varmasti tarttua paperin kärkeen ja pitää siitä kiinni ilman muita apukeinoja kuin imulaatikon imu, jos laatikko on tehty siten, että ilman sisäänvirtaus laatikossa keskitetään tulopäähän, niin että siihen syöksyvä ilma aikaansaa iskuvaikutuksen paperin kärkeen, joka kiivaasti ja melkein lyömällä iskee imulaatikon päällä kulkevaa kulje-tushihnaa vasten. Kuviossa 5 on havainnollistettu kaaviollisesti tapa tämän muuttuvan imuvaikutuksen aikaansaamiseksi. Viitenumerolla 60 on 61331 merkitty imulaatikon pitkänomaista, suurinpiirtein surakulmaista ylä-sivua eli imusivua, joka sitten on sijoitettu tiiviisti kuljetushihnan vaikuttavan juoksun alapuolelle. Yläsivuun 60 on tehty useita sisään-virtausrakoja- tai lävistyksiä 62, jotka kulkevat poikittain laatikon pituussuuntaan nähden. Eri raot tai lävistykset ovat yhtäsuuria, mutta jaettu epätasaisesti laatikon pituussuunnassa, lähemmin määriteltynä siten, että laatikon tulopuolella, ts. siinä osassa laatikkoa, joka sijaitsee kuljetushihnan vastaanottavan osan alapuolella, raot ovat tiheässä, kun taas ne ovat harvemmassa laatikon vastakkaista poisto-päätä kohti. Laatikon yläsivun ja aivan sen yläpuolella kulkevan reiällisen kuljetushihnan välille muodostuu tällöin ilman veto, joka on voimakkaampi laatikon tulopuolella kuin sen poistopuolella ja kun paperin kärki iskee sitä vasten, muodostuu vastaavasti alipainei, joka on voimakkaampi tulopuolella. Kuviossa 5 imulaatikon yläsivun ja yläpuolella olevan kuljetushihnan, jonka päällä paperin kärki υη, välinen i paine on merkitty p:llä, joka kehittyy voimakkaaksi alipaineeksi alueella, jossa paperin kärki kohtaa tartuinlaitteen. Tämä suuri alipaine on saavutettu luonnollisesti radan jäljellä olevan pituuden alipaineen kustannuksella, mutta on osoittautunut, että varmaa ja vakaata käyttöä varten on riittävää, että paper-n kärki saatetaan iskemään voimakkaasti kuljetusrataa vasten, samalla kun se ohjausta ja kiinnipitoa varten jatkossa on riittävästi kohtalaisen imun ja alipaineen alaisena.

Jo käytännössä on todettu olevan sopivaa lisätä alipainetta radan loppua kohti, ts. että siellä jälleen raot sijoitetaan tiheämmin, niin et? tä paperin kärki tarttuu erittäin lujasti ennen kuin siihen vaikuttavat aikaisemmin mainitut paineilmasuihkut, jotka puhaltavat kärjen radasta irti. Tällöin on todettu olevan mahdollista parantaa "tähtäystä" keksinnön mukaisella laitteella, toisin sanoen paperikaistale voidaan siirtää tiellään tarkemmin määrättyä, suorempaa rataa pitkin kuin muuten. Käytännössä itse asiassa on todettu, että keksinnön mukaisella laitteella on mahdollista vieläpä työntää kaistale suoraan sellaisessa paksuusmittarissa olevan aukon läpi, joka on sovitettu paperikoneen sopivaan kohtaan rainan paksuuden mittaamiseksi. Mitä tulee siihen, että aukko on kapea ja sillä on tietty ulottuvaisuus pituussuunnassa, laitteen tällainen sovellutus on merkityksellinen.

Koskien keskenään samanlaisten, mutta eri tavalla jaettujen, ..kohtisuorasi! imulaatikon pituussuuntaan nähden tehtyjen imurakojen tai -lävistysten 62 kuviossa 5 esitettyä sovitusta, huomautettakoon, että tämä sovitus on ainoastaan esimerkki ja että sama vaikutus voidaan saavuttaa muillakin tavoilla. Niinpä esimerkiksi lävistyksillä voi olla suuria- 7 61331 piirtein sama jako, mutta ne voivat olla suuruudeltaan erilaisia tai niillä voi olla sekä erilainen koko että jako. Ne voivat myös suuntautua yhdensuuntaisesti imulaatikon pituussuunnan kanssa ja olla siirretty keskenään siten, että täytetään erilaisten sisäänvirtauksien ehto.

On myös mahdollista, varsinkin viimeksi mainitussa tapauksessa, tehdä raot siten, että imulaatikon tulopäässä esiintyvä sisäänvirtausmaksimi vuorostaan saa maksimin keskellä imusivua laatikon pituussuuntaan nähden kohtisuoraan nähtynä.

Johdannossa käsitellyt aikaisemmin esiintyneet vaikeudet kohdistuvat reiällisen, nopesti kulkevan kuljetushihnan kestäväksi saamiseen erityisesti hihnan päiden ja liitosten kohdalla. Lujemman kuljetushihnan aikaansaamiseksi on ehdotettu kokoonpanna hihna suuresta liukumäärästä vierekkäin toisiinsa nähden sijaitsevia päättömän renkaan sulkevia köysiä, jotka sijaitsevat omissa urissaan kuljettimen taittorullissa. Näin kuljetushihna tulee muodostumaan suuresta lukumäärästä läheisesti vierekkäin olevia säikeitä tai lankoja, jolloin ilma kulkee hihnan läpi välitilojen kautta, jotka muodostuvat säikeiden väliin. Tällaisen rakenteen etuna on luonnollisesti se, että on melko helppoa valmistaa tämän laatuisia lujia ja kestäviä päättömiä renkaita, mutta ehdotus ei ole osoittautunut käytännölliseksi. Ensinnäkin sen johdosta, että suurella nopeudella käytetyt säikeet tai langat eivät tule pysymään vakaasti sivusuunnassa, vaan tulevat heittelehtimään ja heilahtelemaan edestakaisin johtuen vaikeudesta ylläpitää tarpeeksi suuri ja tasainen jännitys toisistaan erillään olevissa eri langoissa. Kuitenkin näitä epäkohtia voidaan helpottaa ja aikaansaada vakaasti kulkeva "lankanau-ha" sillä tavalla kuin kaaviollisesti on esitetty kuviossa 6. Tässä tapauksessa hihna ei ole kokoonpantu sarjasta keskenään erillisiä, kokonaan suljettuja renkaita* vaan yhdestä ainoasta suuren pituuden omaavasta langasta tai köydestä 64, joka kulkee edestakaisin kahdentelan 66 ja 68 välillä, joissa on urat köyttä varten. Havainnollisuuden vuoksi kuviossa 6 on esitetty ainoastaan (yhtenäisillä viivoilla) edestakaisin kulkevien lankojen ne osat, jotka muodostavat lankojen yläjuoksut. Lanka tai köysi on nyt käämitty siten, että se alkaa ensimmäisten molempien taittotelojen toisen pään tai päädyn suurinpiirtein toisiinsa nähden keskellä olevien urien kohdalta, käämitään pienellä ruuvin nousulla telasta toiseen telojen vastakkaisten päiden viimeisiin uriin. Täällä lanka 64 johdetaan nyt takaisin — ja tässä kulku on merkitty pilkkuviivalla kuviossa 6 — ohjausrullien 70 ja 72 välityksellä ohjaus-rullien 66 ja 68 vastakkaisiin päihin sovittamiseksi rullien näissä päissä oleviin lähtöuriin. Tällä tavalla muodostuu kuljetusrata yhdestä ainoasta päättömästä langasta tai köydestä, joka jatkuvasti kulkee tait- 8 61331 totelejen ympäri. Rakenteen luonteesta seuraa se, että jännitys langan muodostamissa silmukoissa tulee yhtäsuurek.si ja kuljetusrata pysyy tasaisena ja yhdenmukaisena. Koskien kuvion 6 mukaista sovitusta tähdennetään, että keksinnön puitteissa on mahdollista kokoonpanna kuljetusrata rajoitetusta lukumäärästä, esimerkiksi kahdesta tai kolmesta vierekkäin sovitetusta yhden ainoan langan tai köyden muodostavasta radasta .

Claims (3)

9 61331

1. Laite nk. kärjenvetoa varten paperikoneissa, käsittäen sen, että koneen paperirainasta eronnut kaistale (30) tarttuu ja johdetaan koneen valssien väliin, joka laite (10) on aseteltavissa asemaltaan ja suunnaltaan ja joka rungossa käsittää tyhjö- tai imulaatikon (12)> jossa on vaikuttava, ilman sisäänimuaukoilla (62) varustettu imusivu (60) ja jonka päissä on taittorullat (16, 18) päätöntä käyttömoot-torin (24) käyttämää (26) kuljetushihnaa (20) varten siten laakeroituina, että hihnan (20) toinen juoksu tulee ulottumaan tiiviisti lähelle mainittua imusivua, jolloin kuljetushihna on tehty reiälliseksi tai läpäiseväksi, niin että sisäänimuaukkojen (62) kautta sisään imetty ilma voi kulkea kulkevan hihnan (20) läpi ja siten vetää puoleensa mainitun paperirainasta eronneen kaistaleen (30) ja sijoittaa sen hihnaa vasten sekä saattaa sen seuraamaan hihnaa, tunnettu siitä, että imuaukot (62) kuljetushihnan (20) alapuolella on muodostettu ja sovitettu siten, että ilman sisäänvirtaus helpottuu ja tulee voimakkaimmaksi hihnan tulopäässä, ts. missä hihna kulkee sisään imulaatikon (12) imupuolen (60) yli, tarkoituksella tarttua nopeasti tähän päähän ja voimakkaalla alipaineella pitää kiinni kaistale (30).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että kuljetushihnan (20) alla olevat imuaukot (62) on muodostettu ja sovitettu siten, että ilman sisäänvirtaus kasvaa myös hihnan poistopäätä kohti, ts. missä hihna jättää imulaatikon (12) imupuolen (60), kuitenkaan ei samaan tasoon kuin hihnan tulopäässä.

3. Jomman kumman edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että ilman sisäänvirtausaukoilla on useiden yhtäsuurien imulaatikon (12) pituussuuntaan nähden pääasiallisesti suorakulmaisten kohtisuorien lävistysten tai rakojen (62) muoto, jotka on eri tavalla jaettu laatikon pituudelle ilman sisäänvirtauk-sen halutun jakelun mukaan.