FI103442B - Digitaalinen radiolinkkijärjestelmä ja radiolinkkilaite - Google Patents

Description

103442

Digitaalinen radiolinkkijärjestelmä ja radiolinkkilaite

Keksinnön kohteena on oheisen patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen radiolinkkijärjestelmä ja oheisen 5 patenttivaatimuksen 5 johdanto-osan mukainen radiolinkki-laite .

Radiolinkkijärjestelmä toimii yleensä duplex-peri-aatteella, mikä tarkoittaa sitä, että kaksi radiolinkki-päätettä muodostaa yhdessä kaksisuuntaisen yhteyden siten, 10 että liikenne kulkee samanaikaisesti molempiin suuntiin.

Kaksisuuntainen samanaikainen yhteys muodostetaan käyttämällä meno- ja paluusuunnissa eri radiotaajuutta. Tällainen järjestely aiheuttaa kuitenkin eräitä ongelmia, joita kuvataan seuraavissa kohdissa A-D: 15 A. Kummassakin radiolinkkipäätteessä on lähettimen ja vastaanottimen signaalit erotettava toisistaan siten, ettei vastaanotin ylikuormitu. Käytännössä ainoa tapa on käyttää jakosuodatinta (antennihaaroitinta), joka kytkee lähettimen yhdellä ja vastaanottimen toisella taajuuskais-20 talla antenniin. Tällainen suodatin on varsin monimutkainen ja siten myös kallis komponentti.

B. Antennihaaroitin vaatii joko kanavakohtaisen tai : : vain taajuusalueen osan kattavan virityksen, joten sekä :‘: itse suodattimen että sen varaosien valmistus hankaloituu.

25 C. Koska radiohypyn päissä olevat laitteistot ovat taajuuksien suhteen toistensa peilikuvia, on niiden raken-ne hankala tehdä samanlaiseksi. Vähintään antennihaaroit- • · · • · timen muuttaminen kääntyneiden lähetys- ja vastaanotto- • · · • taajuuksien suhteen on tarpeen, mutta myös itse radio-osat 30 voivat varioitua kääntyneiden taajuuksien mukaan.

*.1 1 D. Koska radiolinkkipäätteen lähetin ja vastaanotin • « « ·.· · toimivat eri taajuuksilla, ne sisältävät useita eri taa- « juuksilla toimivia oskillaattoreita, jotka voivat aiheut-.···. taa häiritseviä sekoitustuloksia radiolinkkipäätteen si- 35 säliä.

i « 2 103442

Edellä kuvattuja ongelmia on pyritty ratkaisemaan mm. seuraavilla tavoilla (viitemerkit A-D vastaavat edellä esitettyjä kohtia): A. Jakosuodatin (antennihaaroitin) on digitaalisen 5 radiolinkin tapauksessa aina käytössä ja sen kalleutta on voitu lieventää lähinnä vain valmistusteknisin keinoin. Eräissä sovelluksissa, mm. eräässä langattomassa puhelinjärjestelmässä, jota kuvataan PCT-hakemuksessa WO 84/00455 duplex-toiminto on saatu aikaan käyttämällä yhtä kanavaa, 10 jossa liikenne tapahtuu vuorotellen kumpaankin suuntaan normaalinopeutta suuremmalla nopeudella. Nopeudet saadaan tasattua sopivalla joustavalla puskurilla ja antennihaa-roittimen tilalle voidaan sijoittaa sitä halvempi kytkin.

B. ja C. Korvataan antennihaaroitin samaan tapaan 15 kuin esitettiin edellä kohdassa A.

D. Vastaanotin voidaan tehdä suoran ilmaisun periaatteella toimivaksi, jolloin taajuusselektiivisten osien ja haitallisten sekoitustulosten määrä pienenee. Suoraa ilmaisua käytetään myös edellä mainitussa PCT-hakemuksessa 20 WO 84/00455 esitetyssä langattomassa puhelinjärjestelmässä .

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on myös pääs- : : : tä eroon edellä kuvatuista epäkohdista ja saada samalla aikaan sellainen radiolinkki ja radiolinkki järjestelmä, 2 5 joka voidaan toteuttaa minimimäärällä osia ja siten myös mahdollisimman taloudellisesti. Tämä saavutetaan keksinnön J***# mukaisella ratkaisulla, joista järjestelmälle on tun- » · ’..I nusomaista se, mitä kuvataan oheisen patenttivaatimuksen 1 • · · * · · * tunnusmerkkiosassa, ja linkille se, mitä kuvataan oheisen 30 patenttivaatimuksen 5 tunnusmerkkiosassa.

• · · * Keksinnön ajatuksena on soveltaa radiolinkkijärjes- • · · *.* * telmään yhden taajuuden vuorottaista liikennöintiä sekä käyttää samalla lähettimessä suoraa modulointia RF-taajuu-.···. delle ja vastaanottimessa suoraa vastaanottoa RF-taajuu- 35 delta kantataajuudelle siten, että lähetyksessä ja vas- 3 103442 taanotossa käytetään vain yhtä yhteistä sekoitinta, jota ohjataan yhden ja saman paikallisoskillattorin avulla.

Keksinnön mukainen järjestelmä ei sisällä periaatteessa lainkaan suurtaajuisia taajuusselektiivisiä osia, 5 kuten antennihaaroitinta, tai edullisimmassa suoritus muodossaan myöskään suurtaajuisia kytkimiä, vaan nämä voidaan korvata halvalla kantataajuisella kytkimellä. Lisäksi tarvittava viritystyö vähenee. Radiolinkkipäätteen lähettimen ja vastaanottimen jakaessa saman sekoittimen ja 10 paikallisoskillaattorin saadaan kustannussäästö huomattavaksi. Koska lähetin ja vastaanotin toimivat molemmat suoran moduloinnin/ilmaisun periaatteella ja samalla taajuudella vuorotellen, poistuvat kaikki mahdollisuudet haitallisten sekoitustulosten syntyyn lähettimen ja vas-15 taanottimen välillä.

Koska keksinnön mukainen järjestelmä käyttää kahden kanavan sijasta yhtä kaksi kertaa leveämpää kanavaa, säilyy spektrinkäyttötehokkuus periaatteessa samana. Vastaanoton ja lähetyksen välinen vaihto vaatii kuitenkin tietyn 20 asettumisajan, joka aiheuttaa käytännössä spektrinkäyttö- tehokkuuden jonkinasteista huonontumista.

Seuraavassa keksintöä ja sen edullisia suoritus-: muotoja kuvataan tarkemmin viitaten oheisten piirustusten : : : mukaisiin esimerkkeihin, joissa ;··: 25 kuvio 1 esittää lohkokaaviona keksinnön mukaista • radiolinkkijärjestelmää, • » · · kuvio 2 esittää tarkempaa lohkokaaviota keksinnön • · mukaisesta radiolinkkipäätteen osasta, t · · kuvio 3 esittää tarkemmin keksinnön mukaista sekoi-30 tinta, ja ’·’ * kuvio 4 esittää keksinnön mukaisen radioiinkkipäät- • · · *.* * teen erästä lisäsuoritusmuotoa.

Keksinnön mukaisessa radiolinkki järjestelmässä so- .··. velletaan yhden taajuuden vuorottaista liikennöintiä digi- 35 taaliseen radiolinkkiyhteyteen, joka välittää vähintään 4 103442 0,7 Mbit/s kaksisuuntaisen liikenteen (kuten puhetta ja/tai dataa) käyttäen lähettimessä suoraa modulointia RF-taajuudelle ja vastaanottimessa suoraa modulointia RF-taajuudelta kantataajuudelle. Keksinnön mukaisessa ra-5 diolinkkipäätteessä on vain yksi sekoitin ja yksi (suurtaajuinen) paikallisoskillaattori, joka toimii vuorotellen lähettimen ja vastaanottimen paikallisoskillaattorina.

Kuviossa 1 on esitetty keksinnön mukaisen radiolinkki järjestelmän lohkokaavio. Järjestelmä käsittää kaksi 10 radiolinkkipäätettä A ja B, jotka ovat radiotien 11 välityksellä yhteydessä toisiinsa. (Kuviossa 1 on vastaavista osista käytetty samoja viitenumeroja, kuitenkin siten, että radioiinkkipäätteen A osalta viitenumeron perässä on kirjain a ja radiolinkkipäätteen B osalta kirjain b.) 15 Linkkipääte käsittää lähetyshaarassaan joustavan puskurin 11, joka vastaanottaa linkille tulevan digitaalisen data-virran D, ja kantataajuisen modulaattoriosan 12, joka muodostaa kantataajuisen modulaatiosignaalin antenniin 17 kytketylle radio-osalle 13, joka on yhteinen sekä vastaan-20 otto- että lähetyshaaralle. Vastaanottohaarassaan linkki-pääte käsittää demodulaattorin 14, joka demoduloi antennilta ja radio-osalta saatavan kantataajuisen modulaa- ·'; tiosignaalin, ja joustavan puskurin 15, joka lähettää . linkin kautta vastaanotetun digitaalisen datavirran eteen- ____; 25 päin. Lisäksi linkkipäätteeseen kuuluu ajastusyksikkö 16, • · joka ohjaa linkkipäätteen vuorotellen lähetys- ja vastaan-ottotilaan ohjaamalla modulaattoria ja demodulaattoria • · · *t>; sekä joustavia puskureita. Kumpikin linkkipääte lähettää • · « *·’ ja vastaanottaa samalla taajuudella f.

30 Linkkipäätteeseen A sisääntuleva kantataajuinen • « * : datavirta D syötetään joustavaan puskuriin 11a, joka tai-

I · I

: ’· ’ lettaa lähetettäviä bittejä tasaisella nopeudella. (Pus kuriin talletus tapahtuu sisääntulevan kellosignaalin CLK määräämällä tahdilla.) Linkkipäätteen A lähetysvuoron tul-35 lessa joustava puskuri lähettää talletetut bitit, varus- 5 103442 tettuna sopivalla kehystyksellä, talletusnopeuteen verrattuna yli kaksinkertaisella nopeudella modulaattorin 12a, radio-osan 13a sekä antennin 17a kautta radiojänteen vastakkaiseen päähän. (Kuviossa on lähetettävää kehystettyä 5 datavirtaa merkitty viitemerkillä TXD ja sitä vastaavaa kellosignaalia viitemerkillä TCK.) Radiojänteen vastakkaisessa päässä vastaanotettu signaali kulkee antennin 17b ja radio-osan 13b kautta demodulaattorille 14b, joka suorittaa demoduloinnin (tekee päätöksen vastaanotetuista bi-10 teistä) ja syöttää bitit joustavaan puskuriin 15b. (Kuviossa on vastaanotettua kehystettyä datavirtaa merkitty viitemerkillä RXD ja sitä vastaavaa kellosignaalia viite-merkillä RCK.) Joustavassa puskurissa puretaan radiolinkin kehysrakenne ja bitit puretaan ulos tasaisella nopeudella. 15 Päinvastaisessa suunnassa (päätteestä B päätteeseen A) on toiminta samanlainen, mutta se tapahtuu ajallisesti vuorotellen ensin mainitun lähetyssuunnan kanssa.

Lähetys- ja vastaanottovuorot vaihtelevat tasaiseen tahtiin ja bittivirtojen nopeuserot tasataan tavanomaisel-20 la tekniikalla. Lähetys- ja vastaanottovuorojen välillä tulee olla tietty toipumisaika, joka tarvitaan laitteiston asettumiseen sekä kattamaan radiotiellä etenevien signaa- • ·,: lien ja kaikujen kulkuajat. Täten bruttobittinopeus on selvästi yli kaksinkertainen verrattuna nettobit-·; 25 tinopeuteen.

Kuviossa 2 on esitetty tarkemmin keksinnön mukaista • · · · radioiinkkipäätettä. Joustavat puskurit 15 on yksinkertai- • · suuden vuoksi jätetty esittämättä. Keksinnön mukaisesti • · · * radio-osa 13 muodostuu yhdestä kvadratuurisesta sekoitti-30 mesta 22 ja sitä ohjaavasta paikallisoskillaattorista 24.

*·1 1 Linkkipäätteen ollessa vastaanottovuorossa anten- *.1 1 nille 17 tuleva signaali sekoitetaan kantataajuudelle kvadratuurisessa sekoittimessa 22, jonka paikallisoskil-laattorisisäänmenoon syötetään paikallisoskillaattorilta 4 I · 35 24 signaali LO. Sekoittimelta saatavat, keskenään oleelli- · 6 103442 sesti kvadratuuriset kantataajuussignaalit I ja Q johdetaan kantataajuusvahvistimien 21 kautta demodulaattorille 14, joka tekee päätöksen vastaanotetuista biteistä. Kanta-taajuusvahvistimet 21 sisältävät myös vastaanottimen taa-5 juusselektiivisyyden määräävät alipäästösuodattimet ja mahdollisesti myös korjaimia.

Vaihdettaessa vastaanottovuoron jälkeen lähetykselle, kytketään kantataajuusvahvistimet 21 irti sekoittimes-ta, ja sekoittimen I- ja Q-portteihin syötetään modulaatio torilta 12 signaali, jonka muoto riippuu käytetystä modulaatiosta. Kantataajuusvahvistimien irtikytkeminen ei kuitenkaan ole pakollista, koska lähetys ja vastaanotto tapahtuvat eriaikaisesti, jolloin lähetysvaiheessa vastaanotetulla signaalilla ei ole mitään merkitystä. Loogisesti 15 ajatellen on sekoittimen ja kantataajuusvahvistimien välillä kuitenkin kytkin, jota on kuvattu viitemerkillä SW1. Mikäli kytkin toteutetaan fyysisestikin, voidaan siihen käyttää esim. analogista FET-kytkintä mallia 4052 tai 4066 .

20 Mikäli linkissä käytetään PSK- tai QAM-tyyppistä modulaatiota, I- ja Q-signaaleiksi syötetään näitä vastaavat jännitteet modulaattorilta 12 ja mahdollinen demodu- - laattorilta 14 paikallisoskillaattorille 24 tuleva taajuu- den hienosäätö (ei esitetty kuviossa 2) katkaistaan tai 25 jäädytetään.

Mikäli käytetään FSK-tyyppistä modulaatiota, se- • · · · ··.·. koittimelle 24 syötetään I- ja Q-signaaleiksi DC-jännite • · ja paikallisoskillaattorin taajuutta moduloidaan modu- • · · * laattorilta saatavalla jännitteellä. Täksi ajaksi kat-30 kaistaan (tai jäädytetään) demodulaattorilta paikallisos- • · * *·* killaattorille 24 mahdollisesti saatava AFC-jännite.

• · · *.* * FSK-tyyppisen modulaation yhdistäminen edellä ku vattuun järjestelmään muodostaa keksinnön ainakin ta-loudellisesti edullisimman suoritusmuodon. Näin saadaan 35 nimittäin suurin mahdollinen säröytymätön lähtöteho ja 7 103442 lisäksi demodulaattori voidaan toteuttaa käyttäen piiri-ratkaisua, joka perustuu signaalipisteen I/Q-tasossa tapahtuneiden peräkkäisten siirtymien suuntakulmien välisten erojen mittaamiseen. Tällaista demodulaattoriratkaisua, 5 joka on häiriösietoinen ja kustannuksiltaan edullinen, kuvataan tarkemmin suomalaisessa patenttihakemuksessa FI-932519, johon viitataan tarkemman kuvauksen suhteen.

Sekoittimena 22 voidaan periaatteessa käyttää mitä tahansa tunnettua (passiivista, kvadratuurista) sekoitin-10 rakennetta. Jotta sekoitin 22 ei kuitenkaan aiheuttaisi turhaa vaimennusta lähetysvaiheessa, toteutetaan sekoitin keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaisesti siten, että se kytketään lähetysvaiheen ajaksi tilaan, jossa sen se-koitusvaimennus on minimissään. Tällaisessa vaihtoehdossa 15 voidaan kvadratuurisena sekoittimena käyttää esim. FETeil-lä toteutettua sekoitinta, joka ohjataan toimimaan lähetysvaiheessa aktiivisena sekoittimena ja vastaanottovaiheessa passiivisena sekoittimena.

Kuviossa 3 on esitetty tällainen passiivinen/ak-20 tiivinen sekoitin, joka käsittää periaatteessa kaksi erillistä sekoitinlohkoa, joita ohjataan eri vaiheissa. Pai-kallisoskillaattorisignaali LO tuodaan tulokondensaattorin : Cin kautta ensimmäiselle tehojakajalle 31, josta se jae- taan edelleen sellaisenaan (samanvaiheisena) toiselle 25 tehojakajalle 32 ja 90 astetta vaihesiirrettynä kolmannel-.·, le tehojakajalle 33. Toinen ja kolmas tehojakaja ohjaavat kumpikin omaa FET-lohkoaan F1 ja vastaavasti F2, jotka • · · • · ovat keskenään samanlaiset siten, että vastaavan tehojaka-

t I I

’·' ’ jän vaihesiirtoa Om vastaava portti on kytketty ensimmäi- 30 sen FETin hilalle ja vaihesiirtoa 180m vastaava portti • · · ·.·’ : toisen FETin hilalle. Ensimmäinen FET-lohko F1 muodostaa »»· ί,ί : I-signaalin navat siten, että ensimmäisen FETin source- elektrodi S muodostaa signaalin 1+ navan ja vastaavasti ]'··' toisen FETin source-elektrodi S muodostaa signaalin I- 35 navan. (Signaali I- on sama kuin signaali 1+ invertoitu- i i «

I I

8 103442 na.) Vastaavasti toinen FET-lohko F2 muodostaa Q-signaalin navat siten, että ensimmäisen FETin source-elektrodi S muodostaa signaalin Q+ navan ja vastaavasti toisen FETin source-elektrodi S muodostaa signaalin Q- navan. (Signaali 5 Q- on sama kuin signaali Q+ invertoituna. Mainittakoon vielä, että kuvioissa 2 ja 4 on signaaleja 1+ ja I- merkitty yhteisesti viitemerkillä I ja signaaleja Q+ ja Q-yhteisesti viitemerkillä Q.) Kondensaattorien Cl ja C2 sekä vastaavasti C3 ja C4 avulla muodostetaan kummassakin 10 lohkossa RF-maa vastaavan FETin source-elektrodille. Kummassakin FET-lohkossa on FETtien drain-elektrodit kytketty yhteen ja tämä yhteinen napa on kytketty neljännelle teho-jakajalle 34, joka yhdistää sekoitetut signaalit ja syöttää ne ulostulokondensaattorin Cout ja sekoittimen RF-15 portin kautta edelleen antennille ja vastaavasti jakaa signaalin sekoitinlohkoille vastaanotossa. Periaatteessa ei neljäs tehojakaja ole välttämätön sekoittimessa.

Tällaista sinänsä tunnettua sekoitinrakennetta käytetään keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaisesti hy-20 väksi siten, että lähetys/vastaanotto-vuorottelun määräävät ajastuselimet 16 ohjaavat sekoitinta kytkien lähe-tysvaiheessa kuristimen L2 ja neljännen tehojakajan 34 • kautta FETtien drain-elektrodeille bias-jännitteen +Vdd, jolloin FETit toimivat aktiivisina (vahvistavina) sekoit- 25 timina. Siirryttäessä vastaanottovaiheeseen poistavat lä-hetys/vastaanotto-vuorottelun määräävät ajastuselimet 16 \Y’. mainitun bias-jännitteen, jolloin FETit toimivat vuorotel- ’..I Ien johtavina kytkiminä, ja sekoitin toimii passiivisena • · · ’·* * sekoittimena. Kuristimen LI kautta syötetään FETtien hi- 30 loille bias-jännite, joka on päällä jatkuvasti (sekä lähe- • · · V : tys- että vastaanottovaiheen aikana).

• · · : Kuviossa 3 esitetty sekoitinrakenne on siinä mie- lessä edullinen, että se toimii molemmissa suunnissa ja ,···. sitä voidaan lähetyssuunnassa käyttää helposti aktiivise- 35 na, mikä on erityisen edullista, koska keksinnön mukaises- 103442 9 ta linkkipäätteestä puuttuvat erilliset RF-puolen vahvistimet .

FSK-tyyppistä signaalia käytettäessä voidaan se-koittimen aiheuttamaa vaimennusta estää myös siten, että 5 sekoitinlohko varustetaan kytkimellä, joka kytkee lähetyksen ajaksi paikallisoskillaattorisignaalin kulkemaan ohi varsinaisten sekoitinkomponenttien suoraan antenniport-tiin. Erillisen kytkimen käyttö on lähetystehon kannalta parempi vaihtoehto, mutta se kasvattaa laitteiston hintaa. 10 Tämä vaihtoehto on esitetty kuviossa 4, jossa mainittu kytkin on esitetty viitemerkillä SW2. Lähetys/vastaanotto-vuorottelun määräävät ajastuselimet 16 ohjaavat myös tässä tapauksessa kytkintä SW2 ohjaten vaihtokytkimet lähetys-vaiheessa asentoon 2 ja vastaanottovaiheessa asentoon 1.

15 Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten mukaisiin esimerkkeihin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan sitä voidaan muunnella edellä ja oheisissa patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnöllisen ajatuksen puitteissa. Laitteiston yk-20 sityiskohtaisempi rakenne tulee vaihtelemaan monin tavoin esim. sen mukaan, mitä modulaatiomenetelmää käytetään.

··· ··»· • · · • · · « « ♦ ♦ • 0 · • · · • · I « • · · • » · • · · • · · • · · • · · i I · I « « « i i i • ·

Claims (8)

10 103442

1. Digitaalinen radiolinkkijärjestelmä, joka käsittää kaksi radiolinkkipäätettä (A, B) , jotka muodostavat 5 kiinteän radioyhteyden väliinsä, jossa järjestelmässä radiolinkkipäätteet lähettävät vuorotellen samalla RF-taajuudella, jolloin kumpikin radiolinkkipääte (A, B) käsittää lähetyshaarassa kantataajuiset modulaattorielimet 10 (12a; 12b) kantataajuistenmodulaatiosignaalien muodosta miseksi digitaalisesta datavirrasta (TXD), vastaanottohaarassa demodulaattorielimet (14a; 14b) kantataajuisen datavirran (RXD) muodostamiseksi demoduloimalla vastaanotettavia kantataajuisia signaaleja, 15 taajuuskonversioelimet (221 24) RF-taajuisen lähe- tyssignaalin muodostamiseksi suoraan mainituista kantataajuisista modulaatiosignaaleista ja mainittujen vastaanotettavien kantataajuisten signaalien muodostamiseksi suoraan vastaanotettavasta RF-taajuisesta signaalista, ja 20 ajastuselimet (16a; 16b) radiolinkkipäätteen kytke miseksi vuorotellen lähetys- ja vastaanottotilaan, jolloin toisen radiolinkkipäätteen ollessa lähetystilassa ' : : toinen radiolinkkipääte on vastaanottotilassa, t u n - : n e t t u siitä, että mainitut taajuuskonversioelimet ;··; 25 muodostuvat yhdestä yhteisestä kvadratuurisekoittimesta (22) ja sitä ohjaamasta paikallisoskillaattorista (24) , jolloin lähetys- ja vastaanottohaara haaroitetaan toisis- • · taan erilleen kantataajuudella. • · · ’ 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen radiolinkkijär- 30 jestelmä, tunnettu siitä, että kvadratuurisekoi- • · « *·* * tin (22) toimii ajastuselimien (16a; 16b) ohjaamana kah- « · · ·.· : dessa eri moodissa vuorotellen siten, että lähetysvaiheen ajaksi ajastuselimet (16a, 16b) on kytketty ohjaamaan sekoitin aktiiviseen sekoitustilaan ja vastaanottovaiheen 35 ajaksi passiiviseen sekoitustilaan. 11 103442

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen radiolinkkijär-jestelmä, jossa käytetään FSK-modulaatiota, tunnet -t u siitä, että sekoittimelle (22) syötetään kvadratuu-risignaaleina (I ja Q) tasajännitesignaalit ja paikal- 5 lisoskillaattorin taajuutta moduloidaan modulaattorieli-miltä (12a; 12b) saatavana jännitteellä.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen radiolinkkijär- jestelmä, jossa käytetään FSK-modulaatiota, tunnet -t u siitä, että mainitut ajastuselimet (16a, 16b) on 10 kytketty ohjaamaan kytkintä (SW2), jolla ohitetaan varsinaiset sekoitinkomponentit radiolinkkipäätteen lähetys-vaiheen aikana.

5. Digitaalinen radiolinkkipääte, joka käsittää lähetyshaarassa kantataajuiset modulaattorielimet 15 (12a; 12b) kantataajuisten modulaatiosignaalien muodosta miseksi digitaalisesta datavirrasta (TXD), vastaanottohaarassa demodulaattorielimet (14a; 14b) kantataajuisen datavirran (RXD) muodostamiseksi demoduloimalla vastaanotettavia kantataajuisia signaaleja, 20 taajuuskonversioelimet (22 1 24) RF-taajuisen lähe- tyssignaalin muodostamiseksi suoraan mainituista kantataajuisista modulaatiosignaaleista ja mainittujen vas-' 1 taanotettavien kantataajuisten signaalien muodostamiseksi · suoraan vastaanotettavasta RF-taajuisesta signaalista, ja • 25 ajastuselimet (16a; 16b) radiolinkkipäätteen kytke- *:1 miseksi vuorotellen lähetys- ja vastaanottotilaan, joi- ···· ·1·1. loin lähetys ja vastaanotto tapahtuvat keskenään eriai- • · kaisesti, • · i tunnettu siitä, että mainitut taajuuskonversio-30 elimet muodostuvat yhdestä yhteisestä kvadratuurisekoit- • · timesta (22) ja sitä ohjaavasta paikallisoskillaattorista • · · ·1 (24), jolloin lähetys- ja vastaanottohaara haaroitetaan toisistaan erilleen kantataajuudella.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen radiolinkkipääte, 35 tunnettu siitä, että sekoitin on toteutettu FET- I I 12 103442 kytkimillä, ja että mainitut ajastuselimet (16a; 16b) on kytketty ohjaamaan mainitut FETit lähetysvaiheen ajaksi aktiiviseen sekoitustilaan ja vastaanottovaiheen ajaksi passiiviseen sekoitustilaan.

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen radiolinkkipääte, jossa mainitut kantataajuiset modulaattorielimet (12a; 12b) käsittävät FSK-modulaattorin, tunnettu siitä, että sekoittimelle (22) syötetään kvadratuurisig-naaleina (I ja Q) tasajännitesignaalit ja paikallisoskil-10 laattorin taajuutta moduloidaan modulaattorielimiltä (12a; 12b) saatavana jännitteellä.

8. Patenttivaatimuksen 5 mukainen radiolinkkipääte, jossa mainitut kantataajuiset modulaattorielimet (12a; 12b) käsittävät FSK-modulaattorin, tunnettu 15 siitä, että mainitut ajastuselimet (16a, 16b) on kytketty ohjaamaan kytkintä (SW2), jolla ohitetaan varsinaiset sekoitinkomponentit radiolinkkipäätteen lähetysvaiheen aikana. « · · · » · · • · • · · • · · « • · · • · · « · • » • · · • · « • « < 1 · · • · · • · · 13 103442