FI100517B - Menetelmä hissin tasonoven sulkemisessa ja mukaanottaja - Google Patents

Description

100517

MENETELMÄ HISSIN TASONOVEN SULKEMISESSA JA MUKAANOTTAJA

Tämän keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osassa määritelty menetelmä hissin tasonoven sulkemisessa ja 5 patenttivaatimuksen 5 johdanto-osassa määritelty mukaanottaja.

Automaattiovella varustetuissa hisseissä korinoven ja tasonoven välinen kytkentä tehdään yleensä korinoveen liitetyllä mukaan-ottajalla, joka tarttuu tartuntaelimillään tasonovessa oleviin 10 vastaelimiin. Mukaanottaja ja vastaelimet on sovitettu toistensa suhteen siten, että hissikorin kulkiessa tasonoven ohi kulkevat mukaanottajassa olevat tartuntaelimet ja tasonoven vastaelimet lomittain. Korin ollessa tasolla ja ovien liikkuessa mukaannottaja on tarttuneena vastinelimiin. Näin myös tason-15 ovi liikkuu, kun korin ovea liikutetaan korinoven yhteyteen liitetyllä voimalaitteella. Usein tartuntaelimet ovat mukaanot-tajasta tasonoveen päin olevat peltilevyt, jotka muodostavat ikäänkuin pystysuuntaisen uran, joka on avoin tasonoveen päin. Vastaeliminä käytetään usein tasonovessa olevia rullia, jotka 20 kurottavat ovesta kuiluun päin ja joiden akseli on kohtisuorassa oven tasoon nähden. Mukaanottajan kahtalainen tehtävä ovea suljettaessa aiheuttaa ainakin joskus ongelmia. Kahtalaisessa tehtävässään sen yhtäältä tulisi siirtää tasonovi varmasti sulkuliikkeensä loppuun ja toisaalta sen tulisi päästää irti 25 tasonovesta ennen kuin hissikori lähtee liikkeelle. Vaatimus näiden molempien tehtävien kunnollisesta suorittamisesta johtaa helposti monimutkaisiin ja kalliisiin ratkaisuihin, jotka voivat lisäksi olla koko hissijärjestelmän kuljetustehtävän suorituksen, erityisesti kuljetuskapaiteetin kannalta 30 rajoittavia.

Hissin automaattiovien sulkemisessa tasonovien kunnollinen sulkeminen on seikka, johon on kiinnitettävä erityistä huomiota. Esimerkiksi hissikuilussa syntyvät ilmavirtaukset 35 saattavat haitata tasonoven sulkeutumista. Käytännössä sulkemisen varmistaminen voi tapahtua käyttäen ns. sulkupainoa, joka vetää ovea köyden välityksellä kiinniasentoon, tai jopa erillisellä tasonoveen vaikuttavalla moottorilla tai muulla ·· käyttölaitteella. Tällaiset ratkaisut saattavat olla 2 100517 äänekkäitä, vievät tilaa sekä aiheuttavat kustannuksia ja ylimääräistä huoltotarvetta. Tällaisten ratkaisujen käyttö johtaa helposti myös pidentyneeseen oven sulkemiseen kuluvaan aikaan, millä on suora ja epäedullinen vaikutus hissin 5 kuljetuskapasiteettiin.

Tarkoituksessa voittaa edellä olevat ongelmat liittyen tasono-ven sulkemiseen ja parantaa korinoven ja tasonoven välistä kytkentää esitetään keksintönä menetelmä hissin tasonoven 10 sulkemisessa ja oven mukaanottaja. Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, mitä patenttivaatimuksen 1 tun-nusmerkkiosassa on esitetty. Keksinnön mukaiselle mukaanot-tajalle on tunnusomaista se, mitä patenttivaatimuksen 5 tunnus-merkkiosassa on esitetty. Keksinnön muille sovellusmuodoille on 15 tunnusomaista se, mitä muissa patenttivaatimuksissa on esitetty.

Keksinnöllä voidaan saavuttaa etua mm. seuraavasti: -Korinoven ja tasonoven kytkentä saadaan luotettavaksi ja ovien 20 sulkeutuminen täydelliseksi.

-Vältytään huonon tai epäonnistuvan kytkennän haitoilta, kuten esimerkiksi kolinalta ja muulta melulta, oven toiminnan keskeytymiseltä, mahdolliselta ovien jumittumiselta yms.

-Oven sulkeminen ja lukitseminen kokonaisuudessaan nopeutuu, 25 jolloin myös koko hissijärjestelmän suorituskyky paranee.

-Koko tasonoven sulkuliikkeen ja koko tasonoven avausliikkeen ajan mukaanottajan pellit ovat suljetut ja siis pitävät tason ovesta kiinni, jolloin tasonoven liikkeet ovat täsmälliset. -Hissin ovien ollessa auki on helppo saavuttaa korin- ja tason-30 ovien ovilehtien sekä korin- ja tasonoven pielien keskinäinen ojennus, mikä seikka antaa hyvän visuaalisen vaikutelman.

t -Keksintö soveltuu sekä keskeltä että sivusta aukeaviin hissin automaattioviin.

-Mukaanottajalla saavutetaan helposti suuri kulkuvälys mukaan-35 ottajan peltien ja tasonovessa olevien rullien välillä. Suuri kulkuvälys mahdollistaa esimerkiksi hissikorin pehmeämmän jousituksen, mikä on ajomukavuuden kannalta edullinen seikka.

»

Suuri kulkuvälys voisi mahdollistaa myös tavanomaista suuremman 3 100517 toleranssin poikkeamille tasonovien paikoilleen asennuksessa. -Keksinnön mukainen mukaanottaja on helppohuoltoinen selkeän rakenteen ansiosta. Mukaanottaja on edullinen valmistaa ja asentaa.

5

Keksintöä selostetaan seuraavassa tarkemmin eräiden sovellutusesimerkkien avulla viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa

Kuviot 1-4 esittävät keksintöä soveltavan oven sulkuliik-10 keen eri vaiheita, kuviot 5-7 esittävät keksintöä soveltavan mukaanottajan oven sulkuliikkeen eri vaiheissa, kuvio 8 esittää keksintöä soveltavan mukaanottajan yksityiskohtaisemmin, 15 kuvio 9 esittää toisen keksintöä soveltavan mukaanot tajan, kuvio 10 esittää kolmannen keksintöä soveltavan mukaanot tajan ja kuvio 11 esittää hissikorin ovien puolelta katsottuna.

20

Kuvioissa 1-4 on esillä keksintöä soveltavan keskeltä aukeavan oven sulkuliikkeen eri vaiheita. Kuvioiden 1-4 esittämästä ovesta on piirretty esille tasonoven ovilehdet 1,2 ja korinoven 25 ovilehdet 3,4 sekä korinovessa olevan mukaanottajan tarttumaeliminä olevat pellit 5,6 ja tasonovessa olevat mukaanottajan vastaeliminä käytettävät rullat 7,8, joihin pellit sulkeutuessaan tarttuvat. Lisäksi kaikissa kuvissa 1-4 on piirretty näkyviin korin ja tasonoven kynnyslinjat 9,10 sekä 30 oven keskilinja 11.

Kuviossa 1 sekä tasonovi että korinovi ovat ovat täysin avautuneina. Tasonoven ovilehdet 3,4 ovat kohdakkain niitä vastassa olevien korinoven ovilehtien 1,2 kanssa. Edullisesti sekä 35 tasonoven ovilehdet 3,4 että korinoven ovilehdet 1,2 ovat kohdakkain tasonoven pielien 40 ja hissikorin oviaukon reunan 41 kanssa. Ovilehtien 1,2,3,4 ja oviaukon reunojen 40,41 kohdakkaisuus antaa hissistä myönteisen visuaalisen 4 100517 vaikutelman. Mukaanottajan pellit 5,6 pitävät rullat 7,8 otteessaan. Kun ovikoneisto alkaa sulkea korinovea, niin mukaanottajan ansiosta myös tasonovi alkaa sulkeutua.

5 Kuviossa 2 ovet ovat sulkuliikkeessä ja ovat saavuttaneet kohdan, jossa tasonoven sulkuliikettä korinoven sulkuliikkeen suhteen aletaan nopeuttaa. Tämä kohta on etäisyydellä L täysin sulkeutuneen ovilehden etureunan paikasta. L on edullisesti noin 100 mm, jolla matkalla tasonovea saa edistettyä varsin 10 riittävästi korinoveen nähden käyttämättä kuitenkaan tasonoven edistämiseen niin suurta voimaa, että ovea liikuttavan koneiston tai oven muiden rakenteiden tulisi olla tavanomaista vankemmat. Toisin sanoen tasonoven ovilehdet 3,4 ovat sulkuliikkeessään liikkuneet korinoven ovilehtien 1,2 mukana, 15 mutta nyt ne alkavat siirtyä sulkuliikkeessään korinoven ovilehtien edelle.

Kuviossa 3 tasonoven ovilehdet ovat kohdanneet toisensa. Korinoven ovilehdet 1,2 ovat vielä sulkuliikkeessä. Tasonoven sul-20 keutuessa korinoven ovilehdillä 1,2 on vielä matka 1 jäljellä täysin sulkeutuneeseen tilanteeseen. Matka 1, jonka tasonoven ovilehti on edistänyt on edullisesti noin 20 mm, mikä yhtäältä riittää sangen hyvin varmistamaan tason oven sulkeutumisen, on toisaalta riittävän lyhyt, jotta se voidaan saada aikaan 25 mukaanottajassa tapahtuvan toiminnan tai asennonmuutoksen avulla. Korinoven ovilehtien liike painaa mukaanottajan välityksellä tasonoven ovilehtiä 3,4 tiukasti kiinniasentoon varmistaen näin tasonoven sulkeutumisen. Tämän ansiosta tasonovi on täysin suljettu ennen kuin korinovi sulkeutuu ja 30 tasonoven sulkemiseen ei enää tarvitse käyttää erillisiä lisäkeinoja, jotka aiheuttaisivat ajanhukkaa.

Kuviossa 4 korinoven ovilehdet 1,2 ovat kohdanneet toisensa ja korinovi on täysin suljettu. Mukaanottajan pellit 5,6 ovat 35 irrottaneet otteensa rullista 7,8, ja hissikori voi lähteä liikkeelle. Peltien 5,6 avautuminen on voinut alkaa jo kuvion 3 esittämässä tilanteessa.

% 5 100517

Kuvioissa 5-7 on esitetty mukaanottaja oven sulkuliikkeen eri vaiheissa. Kuviossa 8 on esitetty mukaanottajan kokoonpanoa yksityiskohtaisemmin. Kuviossa 5 mukaanottajan asento vastaa kuvion 2 mukaista tilannetta, kuviossa 6 mukaanottajan asento 5 vastaa kuvion 3 mukaista tilannetta ja kuviossa 7 mukaanottajan asento vastaa kuvion 4 mukaista tilannetta. Kuvion 1 mukaisessa tilanteessa mukaanottajan asento on myös kuten kuviossa 6 lukuunottamatta rullan 25 saapumista rampille 28. Kuvioissa 5-7 mukaanottajan vastaeliminä käytettävät rullat 7,8 on esitetty 10 myös. Rullien 7,8 vaakasuuntainen toistensa ja/tai tasonoven suhteen tapahtuva liike peltien puristaessa rullia ja hellittässä otettaan rullista käyttää myös tasonoven lukkoa. Peltien 5,6 puristaessa rullia 7,8 väliinsä on tasonoven lukko auki. Kun pellit 5,6 tasonoven tultua suljetuksi (kuvio 7) 15 etääntyvät toisistaan, erkaantuvat rullat 7,8 toisistaan. Rullien 7,8 ja peltien 5,6 väliin jää riitävät välykset niin, että on rullat eivät kosketa pelteihin hissikorin liikkuessa radallaan hissikuilussa tasonoven ohitse.

20 Kuvioissa 5-7 havainnollistetaan peräkkäisten vaiheiden sarjana yläpuolista ohjauskiskoa 27 seuraavan rullan 25 ohjauskiskosta 27 ottaman ohjauksen siirtäminen vipujen 23,24 avulla mukaanottajan 12 etummaisen pellin 6 ja jälkimmäisen pellin 5 liikkeiksi mukaanottajan rungon 13 suhteen. Ohjauskiskossa 27 25 on korinoven sulkeutumisen loppuvaihetta vastaavassa osassa ylöspäin kaareutuva ramppi 28. Kuviossa 5 rulla saapuu ohjauskiskon 27 rampille 28. Kuvion 5 tilanteessa tasonoven edistäminen on alkamassa. Kuviossa 6 rulla 25 on siirtynyt pitkin ramppia 28 seuratessaan jonkin verran ylöspäin ja 30 siirtyessään on saanut aikaan vipujen 23 ja 24 liikkeen avulla peltien 5,6 laskeutumisen alaspäin. Laskeutumisen seurauksena vivut 14,15,16, joiden varassa pellit 5,6 ovat mukaanottajan rungona toimivalla alustalevyllä 13, kääntyvät aikaansaaden peltien 5,6 siirtymisen alustalevyn suhteen kohti oven 35 sulkeutumissuuntaa. Peltien etääntyminen toisistaan on tässä vaiheessa vielä estetty salpavivun 30 avulla. Alustalevyn 13 ollessa kiinnitetty korinoveen ja peltien 5,6 ollessa rullien 7,8 välityksellä kytketyt tasonoveen seuraa peltien 5,6 6 100517 siirtymisestä alustalevyn 13 suhteen kohti oven sulkeutumissuuntaa tasonoven edistäminen korinoven suhteen. Kuviossa 7 sekä tasonovi että korinovi ovat suljetut. Mukaanottajan pellit 5,6 ovat irrottaneet otteensa rullista 5 7,8, ja hissikori voi lähteä liikkeelle. Peltien 5,6 avautuminen on tehty vapauttamalla peltien liike toistensa suhteen ja antamalla pellin 5 laskeutua pellin 6 suhteen, jolloin vivut 17,18, joilla pelti 5 on kiinnitetty peltiin 6, kääntyessään siirtävät pellin 5 etäämmälle pellistä 6. Peltien 10 5,6 avautuminen alkaa vasta tasonoven sulkeuduttua.

Kuviossa 8 on mukaanottaja 12 tilanteessa, jossa hissin ovet ovat saavuttaneet keskilinjan 11, joka on oven sulkuliikkeen päättymiskohta, ja mukaanottajan pellit 5,6 ovat avautuneet. 15 Kuvion 8 avulla selostetaan mukaanottajan rakennetta ja toimintaa tarkemmin. Sivusta avautuvan oven tapauksessa keskilinjan 11 tilalla päättymiskohtana olisi oven sivupieli. Mukaanottajan pellit 5,6, jotka ovat kuvassa avautuneet, ovat sijoitetut mukaanottajan rungona toimivalle alustalevylle 13 siten, että 20 oven sulkusuunnassa etummainen (kuvassa oikeanpuoleinen pelti) pelti 6 on kiinnitetty ensimmäisten vipujen 14,15,16 avulla mukaanottajan rungon 13 suuntaisesta osastaan 6a mukaanottajan runkoon ja oven sulkusuunnassa jälkimmäisen pelti 5 on kiinnitetty toisten vipujen 17,18 avulla mukaanottaja rungon 25 suuntaisesta osastaan 5a etummaisen pellin mukaanottajan rungon suuntaiseen osaan 6a. Mukaanottaja 12 on kiinnitetty rungostaan 13 ruuveilla 19 tai muulla tavoin korinoven ripustuslevyyn 20. Mukaanottaja voidaan kiinnittää myös korinoven ovilehteen kiinnityselimellä 21, jolloin mukaanottajan 12 rungon 13, 30 ripustuslevyn 20 ja korinoven muodostama kokonaisuus saadaan melkoisen jäykäksi ilman erityisiä jäykisteitä. Etummaisen pellin runkoon 13 ripustavat ensimmäiset vivut 14,15,16. Kunkin vivun 14,15,16 ensimmäinen pää on kääntyvästi nivelöity runkoon 13 nivelellä 14a,15a,16a ja vastaavasti toinen pää etummaisen 35 pellin 6 mukaanottajan rungon suuntaiseen osaan 6a nivelellä 14b,15b,16b. Ensimmäisen nivelpisteen 14a,15a,16a ja toisen nivelpisteen 14b,15b,16b väliset etäisyydet kussakin ensimmäisessä vivussa 14,15,16 ovat keskenään samat. Ensimmäi- 7 100517 set vivut 14,15,16 kääntyvät keskenään samansuuntaisina etummaisen pellin siirtyessä rungon 13 suhteen mukaanottajan peltien 5,6 välisen kidan avautuessa ja sulkeutuessa. Etummaisen » pellin tasonovessa olevaan rullaan 8 vastaava osa 6b pysyy näin 5 koko ajan olennaisen pystysuuntaisena.

Jälkimmisen pellin 5 etummaiseen peltiin 6 ripustavat toiset vivut 17,18. Kunkin vivun 17,18 ensimmäinen pää on kääntyvästi nivelöity etummaiseen peltiin 6 nivelellä 17a,18a ja 10 vastaavasti toinen pää jälkimmäisen pellin 5 mukaanottajan rungon suuntaiseen osaan 5a nivelellä 17b,18b. Ensimmäisen nivelpisteen 17a,18a ja toisen nivelpisteen I7b,18b väliset etäisyydet kummassakin toisessa vivussa 17,18 ovat keskenään samat. Toiset vivut 17,18 kääntyvät keskenään samansuuntaisina 15 jälkimmäisen pellin siirtyessä etummaisen pellin suhteen mukaanottajan peltien 5,6 välisen kidan avautuessa ja sulkeutuessa. Jälkimmäisen pellin tasonovessa olevaan rullaan 7 vastaava osa 5b pysyy näin koko ajan olennaisen pystysuuntaisena. Jälkimmäisessä pellissä 5 on korvake 22, 20 johon vipuvarsi 23 kiinnittyy toisessa päässään olevassa toisessa nivelpisteessä 23b. Vipuvarren 23 ensimmäisessä päässä on nivelpiste 23a, josta vipuvarsi liittyy keinuvivun 24 toiseen päähän 24b. Vipuvarsi 23 välittää keinuvivun 24 liikkeen jälkimmäiseen peltiin 5 korvakkeen 22 kautta. Keinuvivun 25 ensimmäiseen päähän 24a on laakeroitu rulla 25. Ensimmäisen pään 24a ja toisen pään 24b välistä keinuvipu 24 on laakeroitu alustalevyyn 13 tuetussa tai alustalevyn suhteen liikkumattomasti sijoitetussa nivelpisteessä 26. Mukaanottajan 12 liikkuessa korinoven mukana rulla 25 seuraa korinoven 30 ripustavaan yläkannatinpalkkiin kiinnitettyä, rullan yläpuolista ohjauskiskoa 27, jossa on korinoven sulkeutumisen loppuvaihetta vastaavassa osassa ylöspäin kaareutuva ramppi 28. Oven sulkeutumisuunta on merkitty kuvassa ohjauskiskon 27 alla « olevalla nuolella. Siinä tapauksessa, ettei rulla 25 pystyisi 35 jostain syystä, esimerkiksi laitevian takia, seuraamaan yläpuolista ramppia 28, on yläpalkissa myös alapuolinen ramppi 29, joka tällöin oven sulkuliikkeen lopussa tapaa rullan 25 ja pakottaa sen ylös aikaansaaden siten keinuvivun 24 liikkeen.

8 100517

Salpavivun 30 avulla pidetään mukaanottajan peltien 5f6 välinen kita sulkeutuneena peltien 5,6 välissä olevia tasonoven rullia 7,8 vasten oven sulku- ja avausliikkeiden aikana. Salpavipu 30 on laakeroitu etummaiseen peltiin 6 nivelpisteessä 31. Peltien 5 ollessa sulkeutuneena pitää salpavipu 30 kynnellään 32 kiinni vasteesta 33. Vastetta 33 käytetään myös apuna rajoitettaessa jälkimmäisen pellin 5 avausliikettä. Pellin 5 ollessa täysin avautuneena on vaste 33 taemman pellin avautumisen rajapuskuria 34 vasten. Pellin 5 sulkeutuminen on rajoitettu taemman pellin 10 sulkeutumisen rajapuskurilla 39, johon vipu 18 vastaa jälkimmäisen pellin sulkuliikkeen lopussa. Oven sulkeutuessa etummaisen pellin 6 liike pysäytetään alustalevyllä olevalla pysäyttimellä 35, joka vastaa salpavivussa olevaan puskuriin 36. Tällöin salpavipu kääntyy siten, että salpavivun kynsi 32 15 päästää irti vasteesta 33, ja jousi 37 vetää taemman pellin 5 aukiasentoon. Jousi 37 on ensimmäisestä päästään kiinnitetty salpavivun kolmanteen haaraan ja toisesta päästään jälkimmäiseen peltiin 5. Salpavivun toisessa haarassa on kynsi 32 ja ensimmäisessä haarassa puskuri 36. Oven ollessa 20 avautuneena jousi 37 pitää salpavivun 30 asennossa, jossa kynsi 32 voi pitää kiinni vasteesta 33. Salpavivun 30 vasteesta 33 kiinnipitävä asento on sen toiminnan ääriasento myötäpäivään. Pysäytin 35 taasen painaa salpavivun toiseen eli vastapäiseen ääriasentoonsa. Sen lisäksi, että jousi 37 avaa jälkimmäisen 25 pellin 5 oven sulkeutumisen lopussa ja että se ylläpitää kynnen 32 pitoa vasteesta 33 oven ollessa avattu, jousi 37 antaa korinovelle tietyn ovea suljettuna pitävän voiman oven ollessa suljettu. Jousi 37 on yhdestä päästään kiinnitetty jälkimmäiseen peltiin 5 ja toisesta päästään salpavipuun 37 30 siten, että se vetää salpavipua vastetta 33 pidättävään asentoon ja myös peltiä 5 sen aukiasentoon. Etummaista peltiä 6 on kuvassa leikattu käyttöjousen 38 ensimmäisen pään kohdalta. Käyttöjousen 38 ensimmäinen pää on kiinnitetty alustalevyyn 13 ja toinen pää etummaiseen peltiin 6 siten, että 35 käyttöjousi vetää etummaista peltiä kohti oven sulkeutumissuuntaa. Käyttöjousen 38 vaikutuksesta mukaanottajan pellit 5,6 siirtyvät mukaanottajan rungon 13 suhteen kohti oven sulkeutumissuuntaa, samalla kun ramppiin 28 painautunut rulla 9 100517 25 nousee rampin ohjaamana ylöspäin. Näin mukaanottaja liikuttaa samalla tasonoven rullat 7,8 ja koko tasonoven sulkeutumissuuntaan korin oven suhteen.

5 Mukaanottajassa pellit 5,6, avataan, kun tasonovi on jo sulkeutunut. Pellit 5,6 ovat rampista 28 saatavan ohjauksen perusteella siirtyneet asemaan, jossa salpavipu on irroitanut vasteesta 33, jolloin peltien avautuminen on sallitu. Jousen 37 vedolla ja käyttäen hyväksi mahdollisesti koko korinoven vielä 10 täyteen sulkeutumiseen jäljellä olevaa matkaa 1 ohjamaan peltien avautumista avataan pellit pidättämästä rullia. Koska peltien avaamiseen näin on käytettävissä suhteellisen pitkä matka, jopa 20 mm tai ylikin, niin pellit voidaan avata suhteellisen levälleen. Näin voidaan saavuttaa helposti 2-3 15 kertainen kulkuvälys mukaanottajan peltien ja tasonovessa olevien rullien välillä verrattuna tavanomaisiin mukaanottajiin.

Kuviossa 9 on esitetty mukaanottaja 112, jossa peltien 5,6 20 liike toistensa ja alustalevyn 113 suhteen on ohjattu ohjaus-kiskoa 127 seuraavan rullan 125 avulla. Ohjauskiskossa on korinoven sulkeutumisen loppuvaihetta vastaavassa osassa alaspäin kaartuva ramppi, Ohjauskisko sijaitsee korinoven yläkannatinpalkissa tai muutoin sopivassa paikassa korinoven 25 yläpuolella. Ohjauskisko on kiinnitetty liikkumattomasti hissikorin suhteen. Rulla 125 kulkee ohjauskiskon 127 yläpinnalla. Ohjauskiskon 127 rampin aikaansaama rullan 125 pystysuuntainen liike välitetään vaikuttamaan pelteihin 5,6 vivuston 124 avulla.

30

Kuviossa 10 olevassa mukaanottajassa 212 tasonoven edistämiseen tarvittava ohjaus on toteutettu muutoin kuin korinoven yläkannatinpalkissa olevalla rampilla. Vastakappale 251, joka on edullisesti rulla, on kiinnitetty liikkumattomasti hissikorin 35 suhteen, esimerkiksi korinoven yläkannatinpalkkiin. Mukaanottajassa on pelteihin 5,6 vaikuttava vivusto 224, joka tukeutuu runkoon 213. Vivustossa on kytkinosa 250, joka painautuessaan vastakappaletta 251 vasten oven sulkeutuessa muuttaa vivuston 10 100517 224 asentoa. Vivuston välityksellä ja oven liikkeen vaikutuksesta kytkinosan painautuminen vastakappaletta vasten saa ensin pellit 5,6 siirtymään kohti oven sulkeutumissuuntaa ja sitten pellit 5,6 avautumaan. Vivustoon 224 liittyy palautusjousi 252, 5 joka pyrkii vastustamaan kytkinosan 250 painautumisen vastakappaletta 251 vasten aiheuttamaa muutosta vivustossa 224 ja palauttamaan vivuston painautumista edeltävään tilaan.

Esitetyistä mukaanottajaratkaisuista rampilla toimivat ovat 10 varmatoimisempia ja äänettömämpiä kuin kuvion 10 mukainen mukaanottaja. Rampilla toimivista mukaanottajista ohjauskiskon alapuolisella rullalla tai muulla seuraajalla varustettu mukaanottaja on yläpuolisella rullalla tai muulla seuraajalla varustettua mukaanotta jaa edullisempi, koska siinä ohjauskiskon 15 päälle kertyvä lika tai pöly ei vaikuta mukaanottajän liikkeen ohjaukseen. On kuitenkin ilmeistä, että useimmat kuvioiden 4-8 mukaisen mukaanottajan toiminnalliset piirteet ja saavutettavat edut pätevät myös kuvioiden 9 ja 10 mukaanottajille, vaikka niiden ohjauksen mekaaninen rakenne on toisenlainen.

20

Kuviossa 11 on esitetty hissikori 55, jossa olevaan korinoven yläkannatinpalkkiin 44 on korinoven ripustuslevyillä 20 ripustettu korinoven ovilehdet 1,2. Mukaanottaja 12, josta on esitetty hahmon lisäksi mukaanottajan pellit 5,6, on sijoitettu 25 vasemmanpuoleisen ovilehden toiselle ripustuslevylle. Oven käyttökoneistoa ja käyttövoiman oveen siirtävää välityslait-teistoa ei ole esitetty kuvassa.

Alan ammattimiehelle on selvää, että keksinnön eri sovellutus-30 muodot eivät rajoitu ainoastaan edellä esitettyihin esimerkkeihin, vaan voivat vaihdella jäljempänä esitettävien patenttivaatimusten puitteissa. Esimerkiksi mukaanottaja voi olla korin-ovessa muutoinkin kuin ripustuslevyyn kiinnitetty. Keksinnöllisen ajatuksen kannalta ei ole ratkaisevaa ovilehtien lukumäärä 35 ovessa eikä myöskään se aukeaako ovi keskeltä vai sivusta. Ammattimiehelle on myös selvää, että esitetyt oven ja mukaanotta j ien toiminnot tapahtuvat vastakkaisiin suuntiin ovea avattaessa ja ovea suljettaessa.

Claims (10)

100517

1. Menetelmä hissin tasonoven (3,4) sulkemiseksi, jossa menetelmässä tasonovi on kytketty mukaanottajalla (12,112,212) 5 korinoveen (1,2) ja korinovea liikutetaan hissikorin (55) , yhteydessä olevalla käyttölaitteella, tunnettu siitä, että ensin sulkemisen alkuvaiheessa korinovea ja tasonovea liikutetaan keskenään samalla nopeudella ja sitten sulkemisen loppuvaiheessa tasonovi (3,4) ohjataan liikkumaan ainakin hetkel-10 lisesti nopeammin kuin korinovi (1,2).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sulkemisen alkuvaiheessa korinovea (1,2) ja tasonovea (3,4) liikutetaan rintarinnan ja että sulkemisen loppuvaiheessa 15 tasonovi ohjataan korinoven edelle.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sekä tasonoven (3,4) että korinoven (1,2) liikuttamiseen käytetään vain korinoveen vaikuttavalla käyttölait- 20 teella aikaansaatua käyttövoimaa.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että tasonovi (3,4) siirretään korinoven (1,2) edelle mukaanottajassa (12,112,212) olevien tarttumaelimien (5,6) 25 korinoven suhteen tapahtuvalla liikkeellä, joka ohjataan korin-• oven (1,2) paikan perusteella.

5. Hissin korioveen liitetty mukaanottaja (12,112,212), jossa on tarttumaelimet (5,6) tasonoveen kiinnitettyyn vastaelimeen 30 (7,8) tarttumiseksi tilanteessa, jossa hissi on pysähtyneenä kerrostasolle, tunnettu siitä, että mukaanottajassa (12,112, 212) on korinoven liikkeestä ohjauksen välittävä elin (25,125, 250) ja korinoven liikkeestä saatavan ohjauksen mukaan toimiva • siirtomekanismi tarttumaelimien (5,6) liikuttamiseksi korinoven 35 liikkeen suuntaan.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen mukaanottaja (12,112,212), tunnettu siitä, että ohjauksen välittävä elin (25,125,250) on 100517 siirtomekanismiin liittyvä osa, joka on sovitettu vastaamaan hissikorissa, edullisesti korinoven yläkannatinpalkissa olevaan vasteeseen (27,127,251).

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen mukaanottaja (12,112, 212), tunnettu siitä, että mukaanottajassa on estelaite (30) , pitämässä tarttumaelimet (5,6) tarttuneena tasonoven rulliin (7,8) tasonoven ollessa liikkeessä.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 6-7 mukainen mukaanottaja tun nettu siitä, että ohjauksen välittävä elin on ohjauskiskoa (27,127), jossa on korinoven sulkeutumisen loppuvaihetta vastaavassa osassa kaareutuva ramppi, seuraava rulla (25,125).

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen mukaanottaja tunnettu siitä, että ohjauksen välittävä elin (25) on sovitettu seuraamaan ohjauskiskon (27) alapintaa.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 6-7 mukainen mukaanottaja 20 tunnettu siitä, että ohjauksen välittävä elin on tarttumaeli-miin vaikuttavassa vivustossa (224) vipuvaikutuksen synnyttävä kytkinosa (250), joka on sovitettu korinoven sulkeutumisen loppuvaiheessa vastaamaan vastakappaleeseen (251), joka on edullisesti rulla ja joka on kiinnitetty liikkumattomasta 25 hissikorin suhteen, esimerkiksi korinoven yläkannatinpalkkiin. « e 100517