FI101784B - Menetelmä hissin tasonoven liikuttamiseksi ja mukaanottaja - Google Patents

Description

101784

MENETELMÄ HISSIN TASONOVEN LIIKUTTAMISEKSI JA MUKAANOTTAJA

Tämän keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osassa määritelty menetelmä hissin tasonoven liikuttamiseksi 5 korinoven liikkeen avulla ja patenttivaatimuksen 5 johdanto-osassa määritelty mukaanottaja.

Automaattiovella varustetuissa hisseissä tasonovea yleensä liikutetaan korinoven avulla. Korinoven ja tasonoven välinen 10 kytkentä tehdään korinoveen liitetyllä mukaanottajalla, joka tarttuu tartuntaelimillään tasonovessa oleviin vastaelimiin. Mukaanottaja ja vastaelimet on sovitettu toistensa suhteen siten, että hissikorin kulkiessa tasonoven ohi kulkevat mukaanottaj assa olevat tartuntaelimet ja tasonoven vastaelimet lomit-15 tain. Korin ollessa tasolla ja ovien liikkuessa mukaannottaja on tarttuneena vastaelimiin. Näin myös tason ovi liikkuu, kun korinovea liikutetaan korinoven yhteyteen liitetyllä voima-laitteella. Usein tartuntaelimet ovat mukaanottajasta tason-oveen päin olevat peltilevyt, jotka muodostavat ikäänkuin 20 pystysuuntaisen uran, joka on avoin tasonoveen päin. Vasta-eliminä käytetään usein tasonovessa olevia rullia, jotka kurottavat ovesta kuiluun päin ja joiden akseli on kohtisuorassa oven tasoon nähden.

25 Hissikorin pysähtyessä tasolle on tavanomaista, että hissikori ja tason laitteet eivät ole keskenään aivan ojennuksessa, vaan hissikorin joko paikka tai asento tai kumpikin ainakin jossain määrin poikkeaa ihanteellisesta paikasta tai asennosta tasolla olevien laitteiden suhteen. Korinoven ja tasonoven välinen 30 kytkentä on tästä johtuen ongelmallinen, koska mukaanottajan ja vastaelimien kytkennän huonosta kohdistuksesta seuraa mahdol-. lisesti mitä erilaisempia ongelmia. Korinoven mukana liikkuvan mukaanottajan ja tasonovessa olevien rullien huonosta kohdistuksesta voi seurata mm. melua, luotettavuusongelmia, oven 35 toiminnan keskeytyminen, hätäavauksen estymisen, oven vajaa avautuminen tai sulkeutuminen tai muuta.

Suomalaisesta patenttihakemuksesta 951947 tunnetaan tarrain-laite, jossa ajettaessa pysäytyskerrokseen kuilunovipyörät 2 101784 siirtävät tarraimet keskitettyyn asentoon. Siirtäminen tapahtuu siten, että tarraimet on levitetty ennalta kuilunovipyörien välisen etäisyyden levyiseksi, ala- ja yläpäästään kiilamaiseksi muodostelmaksi, joka törmää hissikorin liikkeen johdosta 5 kuilunovipyöriin. Ajettaessa hissikori pysäytyskerrokseen kiilamainen muoto työntyy kuilunovipyörien väliin. Tällöin kiilamaisen muodon ansiosta hissikorin pystysuuntainen liike siirtää tarraimet keskitettyyn asentoon.

10 Tarkoituksessa voittaa edellä olevat ongelmat liittyen korin-oven ja tasonoven väliseen kytkentään esitetään keksintönä menetelmä hissin tasonoven liikuttamiseksi. Samoin keksintönä esitetään uudenlainen hissin oven mukaanottaja.

15 Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, mitä patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa on esitetty. Keksinnön mukaiselle mukaanottajalle on tunnusomaista se, mitä patenttivaatimuksen 5 tunnusmerkkiosassa on esitetty.Keksinnön muille sovellusmuodoille on tunnusomaista se, mitä muissa patentti-20 vaatimuksissa on esitetty.

Keksinnöllä voidaan saavuttaa etua mm. seuraavasti: -Korinoven ja tasonoven kytkentä saadaan luotettavaksi ja ovien sulkeutuminen täydelliseksi vaikka ovet eivät olisikaan kes-25 kenään aivan ojennuksessa.

-Vältytään huonon tai epäonnistuvan kytkennän haitoilta, kuten esimerkiksi kolinalta ja muulta melulta, oven toiminnan keskeytymiseltä, mahdolliselta ovien jumittumiselta yms.

-Keksintö soveltuu käytettäväksi sekä sivulta että keskeltä 30 aukeavissa automaattiovissa.

-Mukaanottajassa voidaan käyttää tavanomaista suurempaa kulku-välystä, jopa 2- tai 3- kertaista tavanomaiseen verrattuna, mukaanottajan peltien ja tasonovien rullien välillä. Suuri kulkuvälys sallii suuremmat poikkeamat korin ja kuilun kes-35 kinäisessä asemassa, jolloin on mahdollista mm. tehdä hissiko-riin pehmeämpi jousitus. Suuri kulkuvälys voisi mahdollistaa myös suuremman toleranssin tasonovien paikalleen asennuksessa. -Mukaanottajan rakenne saadaan litteäksi. Näin mukaanottaja on 101784 3 helppo sijoittaa korinoven ja tason oven välissä. Mahdollisesti voidaan saavuttaa tilansäästöä.

-Mukaanottajan rakenne on selkä ja yksinkertainen, mistä seuraa alhaiset valmistus- ja asennuskustannukset ja yksinkertainen ja 5 helppo kunnossapito.

Keksintöä selostetaan seuraavassa tarkemmin eräiden.sovellutusesimerkkien avulla viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa 10 kuvio 1 esittää erään keksintöä soveltavan korinoven ja tasonoven kannatinpalkkeineen katsottuna palkin pään suunnasta, kuvio 2 esittää korinoven kannatinpalkkeineen tason suunnasta katsottuna, 15 kuvio 3 esittää keksinnön mukaisen mukaanottajan, kun mukaanottaja on tarttunut tasonoven rulliin, kuvio 4 esittää kuvion 3 mukaanottajan, kun sen pellit ovat auki, kuvio 5 esittää toisen keksinnön mukaisen mukaanottajan 20 pellit avautuneena ja liikevaransa vasemmassa reunassa,

Kuvio 6 esittää kuvion 5 mukaanottajan liikevaransa vasemmassa reunassa pellit kiinniasennossa ja Kuvio 7 esittää kuvion 5 mukaanottajan on liikevaransa 25 keskialueella ja pellit aukiasennossa.

Kuviossa 1 ja 2 esitetään eräs keksintöä soveltavan korinoven yläkannatinpalkki 1 ja ovilehtien 12 ja 13 ripustus yläkanna-tinpalkkiin. Kuvio 1 on palkin päädyn suunnasta katsottuna ja 30 kuvio 2 on kerrostason suunnasta katsottuna ja siis nopean ovilehden 12 puolelta katsottuna. Kuviossa 1 yläkannatinpalkis-ta nähdään poikkileikkausmuoto ja ovilehtien kannatusrullien 2 ja näiden vastarullien 3,3a sijoittuminen kannatinpalkin 1 suhteen. Kuviossa 1 on myös tasonovi 112,113 kannatinraken-35 teineen 101. Kannatinpalkkissa on muodostettuna rullien 2,3,3a kulkukiskot 4,5. Ylempään kulkukiskoon 4 on ripustettu tele-skooppioven nopea ovilehti 12 ja alempaan kulkukiskoon 5 on ripustettu hidas ovilehti 13. Hitaan ovilehden 13 kannatin- 4 101784 levyyn 9 kiinnittyvät vastarullat 3a on varustettu köysiurin 31, joiden kautta synkronointiköysi 32 on viety. Synkronoin-tiköysi 32 muodostaa silmukan, joka on yhdestä kohtaa 33 liik-kumattomasti kiinnitetty kiskoon 5 tai muutoin liikumattomasti 5 palkin 1 suhteen ja toisesta kohtaa 34 nopeassa ovilehdessä 12 olevaan kiinnittimeen 35. Kohdat 33,34 liikkuvat hitaan levyn 9 suhteen vastakkaisiin suuntiin oven avautuessa ja.sulkeutuessa, koska ne ovat kiinnitetyt vastakkaisiin suuntiin liikkuviin silmukan osiin. Näin nopea ovilevy 12 kannatinlevyineen 8 ja 10 hidas ovilevy 13 kannatinlevyineen 9 liikkuvat synkronissa pois oviaukosta ja jälleen takaisin oviaukkoon sulkemaan sen. Käyt-tökoneisto 11 ajaa hihnaa 17, joka edelleen liikuttaa ovilehteä 12 kannattavaa kannatinlevyä 8 mukaanottajassa 20 olevan kiin-nitysvivun 21 välityksellä. Kiinnitysvipu on yhdestä päästään 15 nivelöity kääntyvästä hihnassa 17 olevaan kiinnityskohtaan 18. Toisesta päästään kiinnitysvipu 21 on nivelöity mukaanottajaan 20, tarkemmin sanottuna mukaanottajan runkolevyyn 24. Tason-ovessa on mukaanottajan 20 vastaeliminä toimivat rullat 6. Jos mukaanottaja 20 ei ole oikealla kohdalla rullien 6 suhteen, on 20 mukaanottajaa siirrettävä korinoven suhteen korinoven liikkeen suunnassa, jotta korinoven ja tasonoven keskinäinen sivuttais-poikkeaman vaikutus oven toimintaan saadaan eliminoitua. Kun mukaanottaja 20 on kohdistettu vastaeliminä olevien rullien 6 suhteen oikeaan asemaan, mukaanottajan 20 liike korinoven 25 suhteen estetään. Ovien täydellinen sulkeutuminen ja avautuminen saavutetaan pitämällä korinovi, tasonovi ja mukaanottaja toistensa suhteen liikkumattomina koko oven avaus- ja sulku-liikkeen keston ajan.

30 Kuvioiden 3 ja 4 avulla selostetaan mukaanottajaa 20 tarkemmin. Kuviossa 3 mukaanottaja on tarttunut tasonoven rulliin ja kuviossa 4 ovi on suljettu ja mukaanottajan pellit on auki, jolloin tasonoven rullat pääsevät liikkumaan peltien välitse. Toisesta päästään on mukaanottajan runkolevyyn 24 nivelöity 35 kiinnitysvipu 21. Kiinnitysvipu 21 kääntyessään runkoievyssä olevan nivelpisteen 51 ympäri vaikuttaa vivustoon 27, joka avaa ja sulkee mukaanottajan peltien 52,53 välistä kitaa. Runkclevy 24 on kiinnitetty oven ripustuslevyn 8 suhteen liikkumattomien 5 1 n 1 7 o /, ! u i / ö‘t ohjainpalojen 26 varaan. Edullisesti ohjainpalat 26 ovat ripus-tuslevyyn kiinnitetyt tapit tms., joissa on ohjainura tai ohjainpaloihin vastaava muu ohjaus pitämässä ripustuslevy ja mukaanottaja asetetulla etäisyydellä toisistaan. Ohjainpalat 5 26 tulevat runkolevyssä oleviin oven liikkeen suunnassa pitkiin reikiin 25. Runkolevy 24 ja samalla koko mukaanottaja on liikuteltavissa oven liikkeen suunnassa ripustuslevyn 8 suhteen reikien 25 pituuden asettamissa rajoissa. Ovien ollessa sulkeutuneet on mukaanottajan 20 peltien 52,53 välinen kita on avau-10 tunut siten, että hissin liikkuessa tasonovessa olevat vastaeliminä toimivat rullat 6 pääsevät esteettä kulkemaan peltien 52.53 välitse. Kun hissi on pysähtyneenä kerrostasolle, ovat rullat 6 asemoituneena peltien 52,53 välissä. Ovea avattaessa hihnan 17 liike välittyy mukaanottajaan 20 kiinnitysvivun 21 15 yhdessä päässä olevasta kiinnityskohdasta 50, joka edullisesti on nivelpiste, aikaansaaden kiinnitysvivun 21 kääntymisen kiinnitysvivun toisessa päässä olevan nivelpisteen 51 ympäri. Kiinnitysvivun kanssa kääntyy nivelpisteen 51 ympäri peltien 52.53 ensimmäisiin päihin vaikuttava ensimmäinen vipu 55, joka 20 kiinnitetty kiinnitysvipuun 21 tai joka on samaa kappaletta kiinnitysvivun 21 kanssa. Ensimmäisen vivun kanssa synkronissa kääntyy nivelpisteen 54 ympäri peltien 52,53 toisiin päihin vaikuttava toinen vipu 56. Ensiimmäinen ja toinen vipu on yhdistetty synkronointitangolla 75, jonka tehtävä on varmistaa 25 vipujen 55,56 yhtäaikainen kääntyminen. Synkronointitangon ansiosta peltien 52,53 kiinnitys vipuihin 55,56 voi olla suhteellisen kevyt rakenteinen. Jos peltien kannatus vivuista tehdään riittävän tukevaksi, niin ei synkronointitankoa välttämättä tarvita. Kuvassa 3 hihnan ovea avaavan liikkeen suunta on 30 merkitty nuolella open. Vivuston 27 välityksellä peltien 52,53 välinen kita suljetaan hihnan ovea avaavan liikkeen alkuvaiheessa. Kun jompikumpi pelleistä 52,53 tapaa kosketukseen tasonovessa olevaan vastaelinrullaan 6, kohdistuu rullasta tukivoima vivuston 27 varassa olevaan peltiin ja vivustosta 35 edelleen runkolevyyn 24 nivelpisteiden 51,54 kautta. Tukivoiman ja oven avausliikkeen vaikutuksesta ripustuslevyn 8 suhteen kelluva mukaanottaja 20 liikkuu reikien 25 pituussuunnassa ohjainpalojen 26 varassa kunnes mukaanottajan molemmat pellit 6 101784 52.53 vastaavat rulliin 6, jolloin mukaanottaja on tullut asemoitua tarkkaan rullien mukaan ja mukaanottajän asema rullien suhteen ei pääse muuttumaan ovien avaus- ja sulkuliikkeen aikana. Rullat 6 puristuessaan peltien 52,53 väliin mahdol- 5 lisesti käyttävät tasonoven lukituslaitetta, jolloin rullat 6 saattavat siirtyä vaakasuunnassa kohti toisiaan. Tämä rullien siirtyminen on soveliasta ottaa huomioon mukaanottaj an asemoinnissa. Peltien 52,53 sulkuliikkeen lopussa jarru 28 lukitsee mukaanottajan paikoilleen ripustuslevyn 8 suhteen. Jarru 28 10 sulkeutuu vasta, kun peltien 52,53 sulkeutuminen rullia 6 vasten on kohdistanut mukaanottajan tasonoven suhteen. Pellit 52.53 pidetään painautuneena rullia 6 vasten koko oven avaus-sulkuliikkeen ajan. Peltien rullia vasten painautuminen on edullisesti varmistettu salpalaitteella tms., joka sallii 15 peltien erkaantumisen rullista vain ovien kiinni ollessa. Jarru 28 on esitetty kuvissa 3 ja 4 periaatepiirroksena. Jarrun avautuessa korinoven ripustuslevyssä 8 kiinni oleva jarrun osa 28b ja mukaanottajassa kiinni oleva jarrun osa 28a erkaantuvat toisistaan mahdollistaen mukaanottajan 20 ja ripustuslevyn 8 20 keskinäisen liikkeen. Jarrun sijasta voi olla muukin estelaite, esimerkiksi säppi. Samaan aikaan hihnan avaussuuntainen liike alkaa siirtää ripustuslevyä 8 ja sen myötä avaa oven. Sekä korinoven että tasonoven avautuminen on alkanut samanaikaisesti täysin sulkeutuneesta asennosta. Koska jarru 28 lukitsee mu-25 kaanottajan, jossa tasonoven rullat 6 ovat puristuksessa peltien 52,53 välissä, ripustuslevyn suhteen paikoilleen, säilyy tasonoven ja korinoven keskinäinen suhteellinen asema ts. jarrun tehtävä pitää mukaanottaja korinoven suhteen oikeassa paikassa avaus- ja sulkuliikkeen aikana.

30 : Oven sulku tehdään ajamalla hihnaa 17 päinvastaiseen suuntaan kuin ovea avatessa. Kun ovi on täysin sulkeutunut, jarru 28 päästää ja pellit 52,53 etääntyvät rullista 6. Koska jarrun ansiosta tasonoven ja korinoven keskinäinen suhteellinen asema 35 ei ole muuttunut palautuvat sekä kcrinovi että tasonovi täysin sulkeutuneeseen asemaan. Mukaanottajassa on edullisesti palau-tusjouset 59, joiden avulla mukaanottaja palautuu jarrun 28 avauduttua perusasentoonsa ripustuslevyn 8 ja niin myös korin- 101784 7 oven suhteen.

Kuvioiden 5-7 avulla esitetään toinen keksinnön mukainen mu-kaanottaja 120. Kuviossa 5 oleva mukaanottaja on pellit 152,153 5 avautuneena ja liikevaransa vasemmassa reunassa. Kuviossa 6 mukaanottaja on liikevaransa vasemmassa reunassa pellit kiin-niasennossa. Kuviossa 7 mukaanottaja on liikevaransa keskialueella ja pellit 152,153 auki. Mukaanottajan liikevara on rajattu mukaanottajan runkolevyn 124 vasemmassa ja oikeassa 10 reunassa olevien hahlojen 125 ja niissä olevien, mukaanottajan korinoveen ripustavien, korinoven suhteen liikkumattomien tappien 126 avulla.

Mukaanottajan runkolevyyn 124 on nivelöity kiinnitysvipu 121.

15 Kiinnitysvipu 121 kääntyessään runkolevyssä olevan nivelpisteen suhteen siirtää kiinnitysvipuun epäkeskeisesti nivelöityjä peltejä 152,153 avaten ja sulkien tällä tavoin peltien välistä kitaa. Kiinnitysvivun kanssa synkronissa kääntyy runkolevyssä olevan nivelpisteensä ympäri peltien 152,153 toisiin päihin 20 vaikuttava toinen vipu 156, johon peltien 152,153 toiset päät on epäkeskeisesti nivelöity. Kuvioissa 5 ja 7 estelaite 128 on auki sallien mukaanottajan liikkeen tappien 126 varassa. Kuviossa 6 estelaite on sukeutunut ja estää oven ja mukaanottajan suhteellisen liikkeen. Estelaiteta käyttää varsi 181, joka 25 ensimmäisestä päästään on nivelöity kiinnitysvipuun 121 siten, että kiinnitysvivun kääntyileminen ääriasentojensa välillä saa aikaan varressa 181 lähes suoraviivaisen, edullisesti olennaisen pystysuuntaisen, edestakaisen liikkeen. Varren 181 edestakaisen liike on kuormitettu vetojousella 182 siten, että 30 kuormitus pyrkii vetämään kiinnitysvipua pellit 152,153 sulkevaan suuntaan. Runkolevyyn 124 on kiinnitetty liikkuvasti jarrupalat 183 ja 184. Jarrupalat liikkuvat luistien tms. varassa runkolevyyn tehtyjen, olennaisen pystysuuntaisten ja toisistaan etäisyyden päässä olevien ohjainurien 185,186 oh-35 jääminä. Jarrupalojen väliin päin jarrupaloissa on alaviistoon osoittavat, edullisesti 45 asteen kulmassa olevat, jarrupinnat 183a ja 184a. Jarrupalat 183 ja 184 peittävät osin runkolevyyn 124 tehtyä aukkoa 111, jonka kautta jarrupalojen 183,134 väliin 8 101784 kurottuu kiinteä jarrupala 112. Kiinteä jarrupala 112 on liikkuma ttomas ti kiinnitetty korinoven suhteen. Kiinteässä jarrupalassa 112 on yläviistoon osoittavat, edullisesti 45 asteen kulmassa olevat, jarrupinnat 183b ja 184b, jotka vastaavat 5 liikkuvien jarrupalojen 183,184 jarrupintoihin 183a,184a, kun liikkuvat jarrupalat painuvat runkolevyssä olevien ohjausurien 185,186 ohjaamina alaspäin. Jarrupalat yhdistää toisiinsa yhdistystanko 187, joka on ensimmäisestä päästään nivelöity ensimmäiseen liikkuvaan jarrupalaan 183 ja toisesta päästään 10 toiseen liikkuvaan jarrupalaan 184. Keskeltä yhdistystanko on nivelöity edestakaisin liikkuvaan varteen 181. Varren alasliike painaa tasonovessa olevien rulliin kohdistetun mukaanottajan liikkuvat jarrupalat 183,184 alas vasten kiinteää jarrupalaa 112. Jarrupalojen keinuvan ripustuksen varteen 181 ja 15 jarrupalojen ohjausurista ottaman ohjauksen ansiosta estelait-. teen lukittuminen ei muuta mukaanottajan kohdistusta. Vinojen jarrupintojen 183a,183b,184a,184b ansiosta estelaitteen lukittuminen on yhtä tehokas riippumatta siitä, missä kohtaa vaakasuuntaista liikevaraansa mukaanottaja on.

20

Alan ammattimiehelle on selvää, että keksinnön eri sovellutus-muodot eivät rajoitu ainoastaan edellä esitettyihin esimerkkeihin, vaan voivat vaihdella jäljempänä esitettävien patenttivaatimusten puitteissa. Esimerkiksi mukaanottaja voi olla korin-25 ovessa muutoinkin kuin ripustuslevyyn kiinnitetty, vaikka tavallisimmin mukaanottaja onkin kiinnitetty joko ovipaneeliin tai ovipaneelin ripustuslevyyn. Samoin on selvää, että ovi voi olla niin sivulta kuin myös keskeltä aukeava automaattiovi.

Claims (9)

101784

1. Menetelmä hissin tasonoven liikuttamiseksi korinoven liikkeen avulla, jossa menetelmässä tasonovi avataan korinoven 5 avausliikkeellä ja suljetaan korinoven sulkuliikkeellä käyttäen apuna korinoveen liitettyä, tasonoven ja korinoven keskenään kytkevää mukaanottajaa (20,120), jossa on kytkentää varten tarttumaelimet (52,53,152,153) tasonoveen kiinnitettyyn vastaelimeen (6) tarttumiseksi, ja jossa menetelmässä mukaanot-10 tajän (20,120) kohdistamiseksi vastaelimen (6) aseman perusteella mukaanottajaa siirretään korinoven suhteen korinoven liikkeen suunnassa ja mukaanottajan (20,120) tultua kohdistetuksi mukaanottajän liike korinoven suhteen estetään, tunnettu siitä, että mukaanottajan (20,120) kohdistamiseksi mukaanot-15 tajaa siirretään korinoven liikutuskoneistosta otettavalla käyttövoimalla.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että samalla, kun mukaanottaja (20,120) kohdistetaan vasta- 20 elimeen, tehdään korinoven ja tasonoven välinen kytkentä.

3. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen menetelmä tunnettu siitä, että kohdistaminen ohjataan vastaelimen (6) tarttumaelimeen (52,53,152,153) kohdistaman tukivoiman avulla. ' 25

4. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen menetelmä tunnettu siitä, että mukaanottajan (20,120) tultua kohdistetuksi tasonovessa olevan vastaelimen suhteen kytketään mukaanot-tajan (20,120) avulla tasonovi, mukaanottaja ja korinovi kes- 30 kenään toistensa suhteen liikkumattomaksi, ja pidetään ne toistensa suhteen liikumattomina korin- ja tasonoven avaamisen ja sulkemisen ajan.

5. Hissin korinoveen liitetty mukaanottaja (20,120), jossa on 35 tarttumaelimet (52,53,152,153) tasonoveen kiinnitettyyn vastaelimeen (6) tarttumiseksi tilanteessa, jossa hissi on pysähtyneenä kerrostasolle,ja joka mukaanottaja (20, 120) on kiin nitetty korinovessa korinoven liikkeen suunnassa liikkuvaksi 101784 ja jossa mukaanottajassa (20,120) on estelaite (28,128) mukaan-ottajan ja korinoven keskinäisen liikkeen estämiseksi, tunnettu siitä, että käyttövoima mukaanottajan (20,120) liikuttamiseksi korinoven suhteen on järjestetty otettavaksi korinoven liiku-5 tuskoneistosta.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen mukaanottaja, tunnettu siitä, että mukaanottaja (20,120) on kiinnitetty korinovessa korinoven ripustuslevyyn (8), sopivimmin ripustuslevyn (8) 10 suhteen liikkumattomien ohjainpalojen (26,126) varaan, jotka ohjainpalat edullisesti ripustuslevyyn kiinnitettyjä tappeja.

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen mukaanottaja, tunnettu siitä, että mukaanottajan runkolevyssä (24,124) on oven liik- 15 keen suunnassa pitkät reiät tai hahlot (25,125), joihin ohjain-palat (26,126) tulevat, ja että ohjainpaloissa on (26,126) sanottuihin reikiin tai hahloihin (25,125) vastaava ohjainura tai muu ohjaus pitämässä ripustuslevy (8) ja mukaanottaja (20,120) asetetulla etäisyydellä toisistaan. 20

8. Jonkin patenttivaatimuksen 5-7 mukainen mukaanottaja, tunnettu siitä, että mukaanottajan liikevara korinoven suhteen on asetettu reikien tai hahlojen (25,125) ja tappien (26,126) avulla. 25

9. Jonkin patenttivaatimuksen 5-8 mukainen mukaanottaja (20), tunnettu siitä, että estelaite (28) on mukaanottajan (20) ja oven ripustuslevyn (8) keskinäiseen liikkeeseen vaikuttava jarru, ja että mukaanottajassa on palautusjouset (59) paikoit- 30 tamaan mukaanottaja jarrun ollessa auki. 101784