FI98280C - Esivalmistettu liitosrakenne - Google Patents

Description

98280

Esivalmistettu liitosrakenne - Förtillverkad forbindningsstruktur

Keksintö kohdistuu esivalmistettuun liitosrakenteeseen pääasiassa puuta olevan 5 palkin tai vastaavan liittämiseksi vähintään yhteen toiseen palkkiin ja/tai muuhun rakenteeseen palkin tai vastaavasti palkkien ennalta määrätyn ja palkin pituutta oleellisesti lyhyemmän liitososuuden mitalta, jolloin liitos syntyy palkin tai palkkien tämän liitososuuden läpi menevien tappien, pulttien tai vastaavien liitoselimien avulla, joita liitoselimiä on kussakin liitoksessa vähintään kaksi palkin pääasiallista 10 syysuuntaa vastaan poikittaisessa suunnassa, palkkien käsittäessä pitkänomaisen oleellisesti puisen kuormaa kantavan komponentin lisäksi metallisen naulalevyn, jonka levytaso on poikittainen liitoselimien pituutta ja siten puristussuuntaa vastaan ja jonka naulat ulkonevat levytasosta ja ovat palkin puuhun uponneina.

15 Pyrittäessä aikaansaamaan pääasiassa puisista palkeista tai vastaavista komponenteista esivalmistettu liitosrakenne, jossa palkkien välisen lopullisen liitoksen osat, ts. liitososuudet, on valmiiksi työstetty ja joka olisi helposti ja nopeasti myöhemmin koottavissa liitososuuksistaan valmiiksi liitokseksi, käytetään liitoseliminä yleisesti pultteja, tappeja tai vastaavia. Liitososuuksiin siis työstetään palkkien käsittelyn ai-20 kana reiät, joiden läpi rakennetta koottaessa työnnetään pultit tai tapit ja näiden avulla palkit kiinnitetään toisiinsa valmiiksi rakenteeksi. Valmistustekniikka on sinänsä yksinkertainen ja halpa ja soveltuu siten erityisesti pienikokoisiin sellaisiin rakenteisiin, joille ei ole asetettu suuria tarkkuusvaatimuksia tai jäykkyysvaatimuk-sia tai lujuusvaatimuksia, jolloin reiät voidaan työstää selvästi suuremmiksi kuin : 25 mikä on käytettävän liitoselimen, kuten pultin, halkaisija. Tällöin ei kokoonpanossa ole ongelmia. Jos liitosten tulee olla tarkkoja ja kantaa huomattavia kuormituksia, ei j V tällainen rakennetapa ole sopiva, koska ylimittaiset reiät heikentävät rakennetta, ei- *:* vätkä saa aikaan kuormituksen tasaista jakaantumista palkkiin.

• t * • · • · 30 Suuria kuormituksia kantamaan tarkoitetut puupalkkien liitokset tehdään yleisesti naulaamalla tai pulttaamalla tai tapeilla suoraan lopulliseen muotoonsa eikä esival- • « misteiden teko ole tällöin mahdollista. Se taas on moniin käyttökohteisiin erittäin t ψ epäkäytännöllistä, koska valmiiksi kootut rakenteet voivat olla suuria ja siten hankalia kuljettaa ja toisaalta kokoaminen asennuspaikalla voi olla puutteellisten laittei-35 den ja työtilojen vuoksi vaikeaa ja johtaa huonolaatuiseen liitokseen. Tekemällä liitokset esimerkiksi julkaisuissa US-3 498 170, US-4 891 927 tai US-5 006 006 ku- vatuilla naulalevyillä saadaan puupalkkien liitoksista erittäin liitostehokkaita, koska naulalevyt jakavat kuormitukset palkkeihin laajalle alueelle. Naulalevyillä tehdyillä 4 2 98280 liitoksilla on kuitenkin muilta osin samat haittapuolet kuin edellä kuvatuilla lopullisilla liitoksilla eivätkä kuvatut naulalevyt mahdollista helposti koottavien esival-misteiden tekoa, koska jokaisen naulalevyn on ulotuttava ainakin kahden toisiinsa liitettävän palkin välisen rajapinnan ylitse. Julkaisussa US-3 454 292 on kuvattu 5 naulalevyrakenne, jossa kumpaankin liitettävistä puupalkeista kiinnitetään ensin oma liitoslevynsä jollain sopivalla tavalla, minkä jälkeen yhden liitoslevyn naulat painetaan toisen liitoslevyn aukkoihin palkkeja yhteen liitettäessä, jolloin liitoslevyt ja siten palkit lukittuvat toisiinsa. Tällaisessa rakenteessa liitoksen kokoaminen edellyttää suurten voimien käyttöä palkkien yhteenpuristamiseksi ja erinomaista 10 kohdistustyön tarkkuutta, joten se ei sovellu esivalmistetuksi ja asennuspaikalla koottavaksi rakennetavaksi. Rakenne ei sovellu esivalmisteissa käytettäväksi siitäkään syystä, että ennalta kiinnitettyjen liitoslevyjen naulat osoittavat palkista ulospäin, jolloin ne kuljetuksessa vaurioituisivat tehden liitoksen kokoamisen mahdottomaksi tai vaurioittaisivat ympäristöä. Kuvatulla liitostavalla on kaikki edellä ku-15 vattujen naulalevyliitosten haittapuolet.

Yksinkertainen pulttiliitos, jossa liitoksen palkkien suuntia lukitsevana aluslevynä käytetään naulalevyä, on kuvattu julkaisussa CH-216 619. Siinä aluslevyjen naulat ovat palkin puuhun upotettuja aluslevyn pitämiseksi paikallaan, jotta aluslevyt taas 20 pitäisivät palkit niille asetetuissa suunnissaan. Liitososuudet ovat esivalmistettavissa ja lopullinen liitos on hyvin helposti koottavissa. Rakenne ei kuitenkaan kykene :... kantamaan suuria voimia, koska se sisältää vain yhden pultin ja koska pultista välit-:,, tyvä voima ei jakaannu riittävän suurelle palkin alueelle. Julkaisussa ei tarkoitukse-; : ’ na olekaan suuri lujuus vaan palkkien helppo suunnattavuus.

2?ν.

Julkaisuissa US-3 605 360 ja US-4 097 162 on kuvattu puupalkit, joissa oleellisena . - osana on palkin koko pituudelle ulottuva naulalevystä tai naulalevyistä muodostuva sisäosa. Kyseessä eivät siis varsinaisesti ole lainkaan pääasiassa puuta olevat palkit, vaan metalli-puu-yhdistelmärakenne. Julkaisussa US-4 097 162 palkkia pitävät 30 koossa palkin keskellä sijaitsevien rinnakkaisten ja kaksipuolisten naulalevykaista-leiden naulat, jotka ovat uponneita molempiin vastakkaisiin palkin pinnat muodosta-viin puuosiin. Julkaisussa US-3 605 360 palkin rakenne voi olla samanlainen kuin • · · edellä mainitussa julkaisussa tai vaihtoehtoisesti voidaan käyttää useampaa metalli- levyä palkin keskellä ja koota kokonaisuus palkiksi nauloilla tai läpimenevillä ruu- 35 ·. veilla. Tässä tapauksessa ei käytetä naulalevyjä. Julkaisussa US-4 097 162 palkin ' ·" · keskellä olevia metallikaistaleita käytetään hyväksi myös liitoksen aikaansaamiseksi .*·.’ kahden palkin välille käyttämällä liitoseliminä pultteja tai tappeja. Liitososuuden • · · :saamiseksi jätetään metallikaistaleet ulottumaan toisen palkin pään ulkopuolelle ja <» : lii III li li! ί !!i 3 98280 toisen palkin puuhun tehdään metallikaistaleiden poikkileikkausta vastaavat läpimenevät aukot. Naulalevyihin ja ilmeisesti palkkien puuosuuteenkin tehdään kohdistus-reiät. Lopullista liitosta tehtäessä ulkonevat metallikaistaleet työnnetään näihin toisen palkin aukkoihin, jolloin naulalevyjen tasot ovat yhdensuuntaiset ja palkit luki-5 taan naulalevyjen tasoa vastaan kohtisuorilla pulteilla tai tapeilla, jotka menevät toisiinsa kohdistettujen reikien läpi. Ehdotettu liitosrakenne soveltuu esivalmistettavaksi ja asennuspaikalla koottavaksi, koska asennustyö vaatii vain yksinkertaisten ja helppojen pultti- tai tappiliitosten tekemistä. Naulalevyjen käyttö jakaa kuormituksen melko laajalle alalle, joten liitokset kestänevät melko suuria kuormia. Kuitenkin 10 se, että liitoksen poikkipinta on sama kuin yksittäisen palkin poikkipinta, ts. palkit ovat liitosalueella ohennettuja, vähentää lujuutta. Huomattavana haittapuolena on lisäksi se, että jokaisen tehtävän liitoksen tyyppi ja paikka on palkin keskiosan kautta tehtävän aukon vuoksi tiedettävä jo ennen yksittäisen palkin kokoonpanoa. Tällöin ei palkkeja voida lainkaan tehdä esim. metritavarana varastoon ennakkoon 15 valmiiksi, vaan pelkästään lopullisen tuotteen mukaisesti yksilöllisiä palkkikappa-leita. Toisena ratkaisevana haittapuolena on se, että esimerkiksi ympäröivän ilman kosteuden vaihtelut ja/tai palkin puuosan kuivuminen tai kostuminen muusta syystä aiheuttaa sen, että liitosta on mahdoton tai ainakin hyvin vaikea koota myöhemmin asennuspaikalla. Tämä johtuu siitä, että puun kosteusmuutos saa aikaan mittamuu-20 toksen, jolloin viitejulkaisun liitoksessa pulttien tai tappien reikien välimatkat muuttuvat eri määriä ja eri suuntiin, minkä tuloksena niitä ei enää voi kohdistaa toisiinsa.

/, / Keksinnön tavoitteena on siten aikaansaada pääasiassa puuta oleviin palkkeihin ja /.•/vastaaviin kappaleisiin tehtävissä oleva liitosrakenne, joka voidaan esivalmistaa 2$' · ‘: sellaiseen asuun, jonka kokoonpano lopulliseksi liitokseksi asennuspaikalla on teh-

• I

tävissä helposti ja ilman erityiskalustoa. Erityisesti tavoitteena on liitosrakenne, • t ,\ . jonka lopullinen kokoonpano perustuu pultti-, tappi- tai ruuvikiinnityksen tekoon asennuspaikalla, jota varten puupalkkien tai vastaavien kappaleiden liitososuuksiin, ts. kunkin liitoksen kohdalla olevaan palkin osaan, on ennalta tehty tarvittavat reiät, 30 jotka kohdistetaan liitosrakenteen toisessa osassa oleviin reikiin tai tappeihin tai vastaaviin. Keksinnön liitosrakenteessa ainakin ensimmäinen liitoskomponentti on puupalkki tai vastaava, kun taas toinen komponentti voi olla vastaava puupalkki tai : : jokin kiinteä rakenne tai muu osa, johon ensimmäinen komponentti liitetään. Kek sinnön toisena tavoitteena on tällainen esivalmistettava liitosrakenne, jolla on erit-35 täin suuri liitostehokkuus, ts. suuri lujuus ja/tai jäykkyys verrattuna liitoksessa ole-’ · * vien komponenttien lujuuteen. Liitostehokkuudella tarkoitetaan tässä voimaa, jonka ’ · *. puu kestää sitä puupalkin pinta-alaa kohti, joka tarvitaan liitokseen. Maksimiarvo :.. / olisi ehjän puun lujuus. Erityisesti suuren liitostehokkuuden saamiseksi on liitoksen 4 98280 sisällettävä ainakin kaksi oleellisesti koko valmiin liitoksen läpi menevää pulttia, tappia tai vastaavaa ja pulttien palkkiin tuoman kuormituksen on tehokkaasti jakauduttava laajalle alueelle palkissa. Tyypillisesti suurilujuuksisessa liitoksessa on useita pultteja, tappeja tai vastaavia ainakin palkin poikkisuuntaisten välimatkojen ja 5 usein myös palkin pituussuuntaisten välimatkojen päässä toisistaan. Keksinnön kolmantena erityisenä tavoitteena on siten tällainen esivalmistettava liitosrakenne, jossa puupalkkiin tehtyjen kiinnityselimien reikien, ts. yhteen liitokseen kuuluvien kiinni-tyselimiä varten olevien reikien, asema toisiinsa nähden pysyy olosuhteiden, kuten puun kosteuden, vaihteluista riippumatta erittäin tarkasti muuttumattomana kaikissa 10 suunnissa mahdollistaen aina tarkan kokoonpanon ja reikien kohdistuksen toisiin reikiin tai kiinnitystappeihin, ruuveihin tai vastaaviin. Reikien aseman tulee pysyä niin tarkkana toisiinsa nähden, että reikien halkaisijoista voidaan tehdä tarkalleen yhtä suuret kuin käytettävien pulttien tai tappien halkaisijat, mikä parantaa liitoksen liitostehokkuutta. Keksinnön neljäntenä erityisenä tavoitteena on liitosrakenne, jossa 15 pulteista, tapeista tai vastaavista liitoselimistä välittyvä kuormitus saadaan jaettua kunkin liitoselimen ympärillä sekä tasaisesti että niin laajalle alueelle ympäröivään puupalkkiin kuin kulloinkin katsotaan tarpeelliseksi. Keksinnön viidentenä tavoitteena on tällainen esivalmistettu liitosrakenne, joka on aina sovellettavissa, olipa rakenteen lähtömateriaalina minkälainen tahansa ennalta valmiiksi muodostettu pää-20 asiassa puuta oleva palkkimainen materiaali. Siten liitosrakenteen tulee olla sellainen, ettei palkkimateriaalin valmistuksen yhteydessä ole tarpeen huomioida tulevia . liitoksia, vaan palkkeja voidaan valmistaa varastoon vakiolaatuina ja esivalmistaa ·', niihin liitosrakenteet myöhemmin lopputuotteen mukaan mihin tahansa palkin pi-: :' tuuden kohtaan. Liitosrakenteen tulee olla myös sellainen, että sitä voidaan käyttää 2?' ·', täyttä puuta tai pelkästään puuta olevien palkkien liitosten tekoon. Keksinnön kuu-

• I

. j. dentena tavoitteena on tällainen liitosrakenne, joka on yksinkertainen valmistaa eikä [·, ole hinnaltaan kallis verrattuna perinteisiin yksinkertaisiin palkkiliitoksiin.

4·

Edellä kuvatut haittapuolet saadaan eliminoitua ja edellä määritellyt tavoitteet saa-30 vutetaan keksinnön mukaisella esivalmistetulla liitosrakenteella, jolle on tunnusomaista se, mitä on määritelty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

···· # · · :.' Keksinnön oleellisimpana etuna on se, että sen avulla saadaan estettyä puussa tapah- . ·. · tuvat muodonmuutokset ja mittamuutokset kuhunkin liitokseen kuuluvalla liitos- 35 · osuudella siten, että liitokset ovat esivalmistettavissa esim. tehtaalla pienillä tole-• * ”. Tansseilla ja liitos on koottavissa nopeasti ja helposti asennuspaikalla. Keksinnön :. etuna on edelleen se, että lopullinen liitos on erittäin luja, jäykkä ja liitostehokas, :. mikä mahdollistaa pulttien, tappien tai vastaavien liitoselimien lukumäärän vähentä- 5 98280 misen verrattuna perinteisiin pultti- tai tappiliitoksiin. Keksinnön mukaisen liitoksen suuri liitostehokkuus mahdollistaa edelleen rakenteessa käytettävän palkkimateriaa-lin poikkimitan pienentämisen verrattuna rakenteisiin, joissa käytetään perinteisiä pultti- tai tappiliitoksia, koska keksinnön mukaisen liitosrakenteen liitostehokkuus 5 on luokkaa 80-90 % maksimiarvosta, kun taas perinteisillä pultti- ja tappiliitoksilla päästään enintään liitostehokkuuteen noin 60 %. Nämä seikat saavat aikaan yksinkertaisen ja hinnaltaan edullisen liitosrakenteen ja koko rakenteen. Keksinnön etuna on vielä sen mukaisen liitosrakenteen sovellettavuus hyvin erilaisiin pääasiassa puuta oleviin palkkimaisiin komponentteihin, jolloin palkin materiaalille tai sisäi-10 selle rakenteelle ei keksinnön taholta aseteta erityisiä vaatimuksia, vaan ne voidaan suunnitella muista lähtökohdista.

Seuraavassa keksintöä selostetaan oheisiin piirustuksiin viittaamalla.

15 Kuvio 1 esittää yhtä valmista kulmaliitosta, joka on saatu käyttäen yhtä keksinnön mukaisen liitosrakenteen toteutusmuotoa, palkkien tasossa kuvion 2 suunnasta I nähtynä.

Kuvio 2 esittää kuvion 1 kulmaliitosta liitosrakennekomponentit toisistaan eril-20 lään, mutta toisiinsa kohdistettuna, poikkileikkauksena pitkin kuvion 1 tasoa II-II.

:. Kuvio 3 esittää toista kulmaliitosta, joka on saatu käyttäen toista keksinnön mu- : ’ 'kaisen liitosrakenteen toteutusmuotoa, aksonometrisesti räjäytyskuvana.

• · · • · · 23’·'; Kuvio 4 esittää valmista jatkoliitosta, joka on saatu käyttäen kolmatta keksinnön

• I

mukaisen liitosrakenteen toteutusmuotoa, palkkien tasossa kuvion 5 suunnasta IV

;v nähtynä.

• ‘

Kuvio 5 esittää kuvion 4 jatkoliitosta pitkittäisleikkauksena pitkin kuvion 1 tasoa 30 V-V.

Kuvio 6 esittää kuvioiden 4 ja 5 jatkoliitosta aksonometrisesti räjäytyskuvana.

··« • « « • · . y Kuvio 7 esittää kolmatta valmista kulmaliitosta, joka on saatu käyttäen mainittua 35 ’ kolmatta keksinnön mukaisen liitosrakenteen toteutusmuotoa, palkkien tasossa kuvi-* '. on 8 suunnasta VII nähtynä.

6 98280

Kuvio 8 esittää kuvion 7 kulmaliitosta poikkileikkauksena pitkin kuvion 7 tasoa VIII-VIII suuremmassa mittakaavassa.

Kuvio 9 esittää neljättä valmista kulmaliitosta, joka on saatu käyttäen neljättä 5 keksinnön mukaisen liitosrakenteen toteutusmuotoa, palkkien tasossa kuvion 10 suunnasta IX nähtynä.

Kuvio 10 esittää kuvion 9 kulmaliitosta liitosrakennekomponentit toisistaan erillään, mutta toisiinsa kohdistettuna, poikkileikkauksena pitkin kuvion 9 tasoa X-X.

10

Kuvio 11 esittää valmista liitosta kiinteään muuhun komponenttiin, joka liitos on saatu käyttäen viidettä keksinnön mukaisen liitosrakenteen toteutusmuotoa, palkin tasossa kuvion 12 suunnasta XI nähtynä.

15 Kuvio 12 esittää kuvion 10 liitosta poikkileikkauksena pitkin kuvion 11 tasoa XII-XII.

Kuvio 13 esittää keksinnön mukaisessa esivalmistetussa liitosrakenteessa käytettävien naulalevyjen kolmea eri toteutusmuotoa niiden levytasoa vastaan kohtisuo-20 rassa suunnassa.

:, Seuraavassa yksityiskohtaisessa keksinnön eri toteutusmuotoja käsittelevässä selos-: tuksessa käytetään samoista tai vastaavista liitosrakenteen kohdista samoja viitenu- ; , meroita.

j > .

• i \ I i 25 , Keksintö kohdistuu vähintään yhden pääasiassa puuta olevan palkin 2 liittämiseen t · ·; ’ joko toiseen palkkiin 2 ja/tai muuhun rakenteeseen 8, 9. Tässä tarkoitetaan pääasi-’ · assa puuta olevalla palkilla 2 ja puupalkilla 2 sellaista pitkänomaista kappaletta, joka on joko suoraan sahaamalla tai muulla tavalla muodostettu puun rungosta tai muodostettu liimaamalla rimoista tai ohuemmista tai paksummista viiluista oleelli-30 sesti puuta olevaksi palkiksi tai tangoksi tai joissain tapauksissa levymäiseksi pit- * käksi kappaleeksi. Tällaisella kuvatunlaisella pääasiassa puuta olevalla palkilla on ·»·· ; ‘· pääasiallinen syysuunta D ja tätä vastaan poikittainen suunta. Palkin ominaisuudet . , syntyvät siis pääasiassa puumateriaalista ja jossain määrin puisia osia toisiinsa liit-'; ’ tävästä liimasta, mutta ei mainittavassa määrin mistään palkissa olevasta metallisesta 35 osasta. Palkissa sinänsä voi tietenkin olla metallisia osia, kuten nauloja tai hakaniit-, ’ ·, tejä tms., esim. palkin muodostamisen helpottamiseksi liimaamalla, mutta näillä ei . ’' · ole palkin lopullisessa käyttöasussa oleellista merkitystä. Tyypillisenä palkkina

• I I

7 98280 keksinnön mukaisessa liitosrakenteessa on paitsi edellä kuvattu massiivinen palkki, myös kertopuu, rimapalkki tai viiluista osittain ristiin liimattu palkki, kunhan tässä viimeksi mainitussa palkissa suurimmassa osassa viiluista, viilujen poikkipinnalla arvioituna, pääasialliset syysuunnat ovat likimain yhdensuuntaisia muodostaen pää-5 asiallisen syysuunnan D. Tällainen rakenne on kuvattu esim. aikaisemmassa patenttihakemuksessa EP-92117981.8, jossa viilut muodostavat syysuuntayhdistelmän, jolla on keskimääräinen eli pääasiallinen syysuunta. Kaikissa tällaisissa palkeissa yhtyy lähes aina pääasiallinen syysuunta D oleellisesti palkin pituussuuntaan L sekä valmistusteknisistä että lujuusopillisista syistä. Pieniä eroja voi tietenkin olla, mutta 10 yleensä riittävällä tarkkuudella palkin pituussuuntaa ja pääasiallista syysuuntaa voi daan pitää samana asiana. Palkin pituus on yleensä vähintään noin kaksinkertainen palkin mihin tahansa poikkimittaan verrattuna, mutta yleensä huomattavasti suurempi, kuten viisinkertainen, kymmenkertainen tai suurempi.

Tällainen puupalkki liitetään toiseen palkkiin 2 tai muuhun rakenteeseen 8, 9 liitok- 15 sen 1 liitososuuden 4 pituuden A mitalta, jolloin liitososuudelia tarkoitetaan yleensä sitä aluetta, jolla toisiinsa liitettävät komponentit ovat pinnoillaan kosketuksissa toistensa kanssa. Siten esim. palkkien jatkoliitoksissa ja kulmaliitoksissa liitososuus 4 muodostuu näiden palkkien kosketuspinta-alasta tai yhteisestä projektiopinta-alas- ta ja sen mitasta palkin pituuden L suunnassa. Liitososuuden 4 pituus A on jatkolii-

20 toksessa yksikäsitteisesti palkkien kosketusalueen pituus palkkien pituussuunnassa L

:"': ja palkkien kulmaliitoksessa esiintyy kaksi liitososuuden pituusmittaa A, joista toi- : : nen ulottuu toisen palkin pituussuunnassa ja toinen toisen palkin pituussuunnassa, . . · kuten kuvioissa on esitetty. Jossain harvinaisemmissa tapauksissa, joissa puupalkki : ·. · 2 liitetään johonkin kiinteään kohteeseen 9, voi kosketuspinta-ala olla suurempi kuin ' 25 varsinainen liitososuus 4. Tällaisessa tapauksessa pidetään liitososuuden 4 mittana **." A tämän liitoksen komponentin muodostavan naulalevyn pituutta Hl palkin pituus-• · « suunnassa L, kuten kuviossa 11. Kuten edellä puupalkin määrittelyn yhteydessä on jo todettu, ei palkissa oleva naulalevy 6 ulotu palkin 2 koko pituudelle vaan liittyy pelkästään liitoksen 1 tekoon, kuten jäljempänä kuvataan.

3.0. Käytettäessä keksinnön mukaisesti esivalmistettua liitosrakennetta pääasiassa puuta * · · ·. olevassa palkissa 2 kiinnitetään tämä palkki liitosrakenteen muodostamasta liitos-osuudestaan 4 palkin läpi menevien tappien, pulttien tai vastaavien liitoselimien 5 .:. avulla, jotka työnnetään asennuspaikalla liitososuuden alueelle ennalta tehtyjen rei-:, kien 15 läpi ja kiristetään paikalleen, jolloin muodostuu puupalkin valmis liitos 1.

35 : Liitoselimiä 5 ja niitä vastaavia reikiä 15 palkin 2 liitososuudelia tulee kuhunkin . · · ·' liitokseen 1 vähintään kaksi kappaletta. Nämä vähintään kaksi liitoselintä 5 sijaitse- g 98280 vat välimatkan W2 päässä toisistaan palkin pääasiallista syysuuntaa D vastaan poikittaisessa suunnassa. Asennuspaikalla keksinnön mukaisesta liitosrakenteesta muodostetaan lopullinen liitos siis sillä tavoin, että liitosrakenteen liitososuudessa 4 olevat palkin reiät 15 kohdistetaan joko liitokseen 1 tulevan toisen palkin reikiin 15 tai 5 muussa rakenteessa 8 tai 9 mahdollisesti oleviin kiinteisiin liii iselimiin 5, minkä jälkeen varsinainen liittäminen tapahtuu näiden liitoselimien 5 avulla. Liitoselimet 5 voivat olla tavallisia muttereilla varustettuja pultteja tai palkin reikiin 15 tiukasti puristettavia tappeja tai muita tarkoitukseen sopivia tankomaisia elimiä, jotka voidaan kiinnittää paikalleen näihin reikiin. Mikäli liitoselimiä 5 tulee liitokseen 1 use-10 ampia kuin kaksi, on edullista järjestää liitoselimet palkin poikkisuuntaisiin riveihin, jolloin ne myös ovat likimain kohtisuorissa riveissä palkin 2 pääasiallista syysuuntaa D vastaan. Tällä tavoin on liitoselimet järjestetty kuvion 3, kuvioiden 4-6, kuvioiden 7-8 ja kuvioiden 11-12 toteutusmuodoissa.

Edellä kuvattujen komponenttien sisältämä keksinnön mukainen liitosrakenne käsit-15 tää ainakin yhden metallisen naulalevyn 6 liitokseen 1 kuuluvassa kussakin palkissa 2 kyseisen palkin liitososuudella 4. Kunkin naulalevyn 6 levytaso 16 on poikittainen ja tyypillisesti kohtisuorassa liitoselimien 5 pituutta T vastaan, ja naulalevyn naulat 7 ulkonevat levytasosta 16 ja ovat palkin puuhun uponneina ainakin likimain liitos-elimien reikien 15 suuntaisina. Keksinnön mukaisessa esivalmistetussa liitosraken-20 teessä käytettävät naulalevyt 6 ovat yksipuolisia naulalevyjä, jotka on sijoitettu palkin ulkopintaa 12 vasten. Tämän naulalevyn 6 levytason 16 leveys W1 palkin : “ ’; pääasiallista syysuuntaa D vastaan kohtisuorassa suunnassa on suurempi ja edullisesti oleellisesti suurempi kuin mainittujen kahden liitoselimen reikien 15 välimatka ; ’ ·. W2 tässä suunnassa. Tämä tarkoittaa sitä, kuten kuvioista on nähtävissä, että rao-' 25 lempien liitoselimien 5, jotka ovat palkin syysuuntaa D vastaan poikittaisessa suun-*; ·; nassa välimatkan W2 päässä toisistaan, reiät on muodostettu aina yhteen ja samaan naulalevyyn 6. Siten naulalevyn leveyden W1 on oltava niin paljon suurempi kuin reikien välimatka W2, että reikien 15 ulkopuolelle jää riittävästi kannasta kantamaan ja jakamaan kuormitusta. Siinä tapauksessa, että liitososuudella on useampia liitos-30 elimiä 5 kuin mainitut kaksi kappaletta pääasiallista syysuuntaa D vastaan poikittai-sessa suunnassa, on edullisesti keksinnön mukaan naulalevyn leveys W1 suurempi : T kuin liitoselimien välimatkojen W2 yhteenlaskettu mitta mainitussa poikkisuunnas-‘. sa, jolloin kaikki liitoselimien reiät 15 tässä suunnassa ovat samassa naulalevyssä. Tällainen muotoilu ja mitoitus on esitetty kuvioissa 3, 7 ja 8. · )n mahdollista keksin-35 ' non puitteissa jakaa useat syysuuntaa D vastaan poikittaisessa suunnassa olevat lii-: ’ ·.: toselimet useisiin naulalevyhin, joista jokaisen tulee täyttää edellä määritelty ehto ja :" ’: sisältää kaikki tässä suunnassa olevat liitoselimet. Jos esimerkiksi mainitussa poikki- 9 98280 suunnassa on kolme liitoselintä ja niiden reikää, tulee käyttää kahta naulalevyä, jolloin niiden tulee ainakin lomittua mittamuutoksen pitämiseksi pienenä syysuuntaa vastaan poikittaisessa suunnassa. Erityisesti keksinnön mukaisesti on nämä reiät 15 naulalevyihin 6 ja palkkiin 2 naulalevyjen levytason 16 alueella tehty sen jälkeen, 5 kun naulalevy 6 tai vastakkaiset naulalevyt 6 on painettu kiinni palkkiin. Reiät 15 koneistetaan siis puupalkin ja siihen painetun naulalevyn muodostaman yhdistelmän läpi liitososuuden ollessa kiinnitettynä tehtaalla esim. jigiin tai liitoksen ollessa tehtaalla esikoottuna. Keksinnön mukaisilla liitosrakenteilla varustetut palkit kuljetetaan siten valmiiksi liitoselimien rei'illä 15 varustettuna esivalmistuspaikalta asen-10 nuspaikalle, jossa tehdään normaalisti vain kokoaminen.

Edellä kuvatulla liitosrakenteella saavutetaan se yllättävä vaikutus, että liitososuu-teen 4 ennalta muodostettujen reikien 15 välimatkat W2 ja mahdolliset välimatkat H2 pysyvät kaikissa suunnissa ja erityisesti myös palkin poikkisuunnassa, ts. pääasiallista syysuuntaa D vastaan kohtisuorassa suunnassa, erittäin tarkasti alkuperäi-15 siä mittoja vastaavina huolimatta ympäröivien olosuhteiden muutoksesta, jotka normaalisti aiheuttaisivat pääasiassa puuta olevassa palkissa sellaisia oleellisia mitta-muutoksia, ettei ennalta valmistetun liitosrakenteen kokoaminen valmiiksi liitokseksi enää onnistuisi. Keksinnön mukaisen liitosrakenteen tämä vaikutus on ymmärrettävissä siten, että naulalevy 6 tai naulalevyt 6 estävät liitososuuden 4 alueella kaikki 20 mittamuutokset. Yhtä kappaletta olevassa puupalkissahan mittamuutokset alkuperäi-: “ ': sen puunrungon kehäsuuntaa vastaavassa suunnassa ovat kaikkein suurimmat ja sä- : " teen suunnassa selvästi pienemmät ja rungon pituussuunnassa oleellisesti pienemmät . . ’ kuin säteen suunnassa. Kertopuussa, diagonaalikertopuussa ja viiluista osittain ris- : v. tiin liimatussa palkissa ei voida enää erottaa kehäsuuntaista ja säteensuuntaista * 25 muodonmuutosta, mutta keskimäärin näissä ovat kuitenkin palkin pituuteen nähden ' ! poikittaisissa suunnissa mittamuutokset huomattavasti suurempia kuin pituussuunnassa. Keksinnön mukainen liitosrakenne poistaa siten nämä mittamuutoksista aiheutuvat ongelmat yksinkertaisella tavalla. Koska mittamuutokset on käytännöllisesti katsoen kokonaan poistettu keksinnön mukaisella esivalmistetulla liitosraken-30 teella, voidaan liitoselimien 5 reiästä 15 tehdä täsmälleen liitoselimien halkaisijan läpimittaisia. Sekä tästä syystä että naulalevyjen kuormitusta laajalle jakavasta : * :* vaikutuksesta johtuen voidaan keksinnön mukaista esivalmistettua liitosrakennetta .' käyttäen vähentää liitoksissa 1 liitoselimien 5 lukumäärä useimmissa tapauksissa ainakin puoleen ja usein kolmasosaan tai neljäsosaan verrattuna siihen, mitä joudu-'35 , taan käyttämään liitettäessä puupalkkeja perinteisesti suoraan pulteilla toisiinsa.

V Samoin rakenteeseen tulevien puupalkkien 2 poikkipinta-alaa voidaan vähentää 15-: ‘' : 45 %, useimmiten noin 30-40 %, verrattuna vastaavassa rakenteessa käytettävien 10 98280 palkkien poikkipinta-alaan, kun liitos tehdään liittämällä palkit tavanomaisesti pulteilla suoraan toisiinsa. Tämä viimeksi mainittu vaikutus johtuu siitä, että liitoksia sisältävät rakenteet joudutaan useimmiten mitoittamaan liitoksien lujuudesta lähtien, jolloin muihin rakenteen kohtiin tulee ylimäärä materiaalia ja tarpeetonta lujuutta.

5 Kuvioissa 9 ja 10 on esitetty tällainen yksinkertainen keksinnön mukainen esivalmistettu liitosrakenne, jossa kunkin palkin 2 liitososuudella 4 on yksi yksipuolinen naulalevy 6 sijoitettuna palkin ulkopintaa 12 vasten. Tämä rakennetapa soveltuu käytettäväksi silloin, kun puupalkkien paksuus S on suhteellisen pieni, jolloin palkin leveyttä W3 muuttamaan pyrkivä voima on pieni. Tässä tapauksessa on edullista 10 kahden palkin 2a ja 2b liitoksessa 1 sijoittaa nämä naulalevyt 6 palkkien niille pinnoille, jotka ovat toisistaan poispäin, kuten kuviossa 10 on esitetty. Tällöin palkkien naulalevyttömät pinnat tulevat toisiaan vasten ja naulalevyt 6 muodostavat samalla aluslevyt pulttien kannoille ja muttereille. Pyrittäessä kuitenkin suurimpaan mahdolliseen lujuuteen ja erityisesti tapauksissa, joissa palkin pakiuus S on suuri, on 15 edullista käyttää kussakin palkissa kahta yksipuolista naulalevyä 6 sijoitettuna toisiaan vastapäätä palkin molemmille vastakkaisille ulkopinnoille 12. Tällaiset rakenteet on kuvattu kuvioissa 1-8 sekä 11-12. Näissä kaikissa siis on yhden palkin 2 liitososuudella 4 palkin vastakkaisia ulkopintoja 12 vasten painettuna naulalevyt siten, että naulalevyjen levytasot 16 ovat yhdensuuntaiset ja kohtisuorassa liitoselimien 20 pituutta T ja siten reikien 15 syvyyttä vastaan ja naulalevyjen 6 naulat 7 osoittavat :'" palkin puuhun uponneina toisiaan kohti.

Kuvioissa 1 ja 2 on esitetty vastaava yksinkertainen kulmaliitos, joka on toteutettu ';: · käyttäen keksinnön mukaista kaksipuolista liitosrakennetta. Liitos muodostuu kah- : · ‘ desta palkista 2a ja 2b, jotka risteävät toisensa muodostaen liitosalueen 4. Molem- ..255 piin palkkeihin 2a ja 2b niiden kumpaankin vastakkaiseen pintaan 12 on lyöty naula-• · J .· levyt 6, jotka on mitoitettu siten, että naulalevyn leveys W1 palkin 2a, 2b pääasiallista syysuuntaa D vastaan kohtisuorassa suunnassa on suurempi kuin kahden liitos-elimen 5 ja niiden reikien 15 välimatka W2 tässä suunnassa. Siten ensimmäiseen palkkiin 2a kiinnilyötyjen naulalevyjen 6 leveys Wla on suurempi kuin pulttien 5 3jQ välimatka W2a tässä suunnassa ja kuvion toteutusmuodossa naulalevyn leveys Wla ]··· tässä suunnassa on lähellä palkin 2a leveyttä W3a. Vastaavasti toisen palkin 2b

I I

naulalevyt 6 ovat leveydeltään W Ib suurempia kuin pulttien 5 välimatka W2b tässä : suunnassa ja kuvion toteutusmuodossa naulalevyn leveys Wlb on likipitäen palkin 2b leveyden W3b suuruinen. Siten ensimmäisessä palkissa 2a olevien naulalevyjen 35 leveys Wla ja pultin reikien välimatkat W2a ovat poikittaisia tämän palkin pääasi- • allista syysuuntaa D vastaan ja samoin toisen palkin 2b naulalevyjen leveys W Ib ja 11 98280 pulttien välimatkat W2b ovat poikittaisia tämän palkin pääasiallista syysuuntaa D vastaan, jolloin kummassakin palkissa 2a ja 2b saadaan estettyä palkin poikkisuun-taiset mittamuutokset keksinnön mukaisesti tehokkaalla tavalla. Tämän kulmaliitok-sen 1 valmistus tapahtuu siten, että kumpaankin palkkiin 2a ja 2b lyödään ensin tar-5 koitetulle liitosalueelle 4 naulalevyt 6, minkä jälkeen liitoselimien 5 reiät 15 porataan poralla 20 naulalevyjen 6 ja palkin puuaineksen läpi yhdellä kertaa. Nämä reiät 15 voidaan porata oikeaan kohtaan joko kiinnittämällä kummankin palkin 2a ja 2b liitososuus 4 erikseen liitosta vastaavaan jigiin ja porata reiät 15 siinä. Toinen mahdollisuus on kohdistaa palkit 2a ja 2b lopullista liitosta vastaavissa asennoissa toi-10 siinsa ja porata molempiin palkkeihin 2a ja 2b reiät 15 samanaikaisesti. Tämän jälkeen palkkeja voidaan käsitellä toisistaan erillään, viedä asennuspaikalle ja koota siellä pultteja 5 käyttäen lopulliseksi liitokseksi 1. On selvää, edellä olevan selostuksen perusteella, että palkissa 2a ja toisessa palkissa 2b voi olla erimuotoiset ja eri tavoin mitoitetut naulalevyt 6, kunhan määritelty ulottuvuus palkkien poikkisuun-15 nissa toteutuu. Kuvioiden 1 ja 2 toteutusmuodossa ovat kummassakin palkissa 2a, 2b olevat naulalevyt edullisesti samanlaisia ja liitos täysin symmetrinen, jolloin naulalevyn leveydet Wla ja Wlb ovat yhtä suuret ja liitoselimien reikien 15 välimatkat W2a ja W2b keskenään yhtä suuret. Tämä on tarkoituksenmukaista siitä syystä, että myös liitososuuksien pituudet molempien palkkien suhteen ovat yhtä 20 suuret, ts. palkin 2a liitososuuden mitta Aa on yhtä suuri kuin toisen palkin 2b liitos-osuuden mitta Ab. Tällöin myös naulalevyjen 6 pituudet Hl ovat yhtä suuret kuin : . niiden leveydet W1 ja liitoselimien reikien pituussuuntaiset välimatkat H2 yhtä suu- :. ret kuin poikkisuuntaiset välimatkat W2 samoin kuin kuvion 3 toteutusmuodossa.

t ·

Kuvioiden 9 ja 10 toteutusmuoto vastaa kaikissa muissa suhteissa kuvioiden 1 ja 2 * 25 toteutusmuotoa, erityisesti edellä kuvattujen mitoitusten suhteen paitsi, että kuvioi- **/'. den 9 ja 10 toteutusmuodossa on kummassakin palkissa 2a, 2b vain yksi naulalevy • * 6, kuten jo aikaisemmin tässä hakemuksessa on selostettu.

Kuvion 3 toteutusmuoto vastaa läheisesti kuvioiden 1 ja 2 toteutusmuotoa liitoksen 1 yleiseltä muodolta. Tämän kuvion toteutusmuodossa on kuvioiden 1 ja 2 toteu- 31$ tusmuodosta poiketen kaksi yhdensuuntaista palkkia 2b ja näiden väliin kulmassa **·· niihin nähden liitetty kolmas palkki 2a, mutta muutoin liitos vastaa yleiseltä muo-• · doltaan edellä kuvattua. Tämän kuvion toteutusmuodossa on loikin naulalevy 6 pal- :: kin aina yhdellä ulkopinnalla 12 muotoiltu koostumaan useammasta pienemmästä « •,, naulalevyosuudesta 6.1-6.4, kuten kuviossa päällimmäisenä näkyvän liitososuuden 4 35 kohdalla on kuvattu. Jokaisessa kolmesta palkista on niiden molemmille vastakkaisille ulkopinnoille vastaavasti sijoitettu neljä naulalevyä asetettuna kehäksi pitkin 12 98280 liitosalueen 4 reunoja siten, että kussakin palkissa aina vastakkaisten naulalevyjen, ts. tässä tapauksessa naulalevyosuuksien, naulat osoittavat puuhun uponneina toisiaan kohti. Yleisesti näitä neljää naulalevyosuutta 6.1-6.4 merkitään naulalevyjen yleisellä viitenumerolla 6. Tässä tapauksessa on kussakin palkissa 2a ja 2b aina 5 palkin pääasiallista syysuuntaa D vastaan poikittaisessa suunnassa useampia liitos-elimiä 5 ja niiden reikiä 15. Siten kuviossa etummaisena näkyvän palkin 2b' liitos-alueella 4 on kaksi riviä liitoselimiä 5, nimittäin naulalevyosuudessa 6.2 ja naulale-vyosuudessa 6.4 ja näiden kummankin naulalevyn 6.2 ja 6.4 kokonaisleveys W1 tämän palkin pääasiallista syysuuntaa D vastaan kohtisuorassa suunnassa on suurempi 10 kuin näissä naulalevyissä olevien pulttien reikien 15 välimatkat W2 yhteensä. Tämän palkin kanssa yhdensuuntaisen palkin 2b" liitosalueella on edellä kuvatun palkin 2b' naulalevyjen kanssa identtiset naulalevyt, joiden leveys W1 on samoin suurempi kuin liitoselimien reikien 15 välimatkat W2 yhteensä tässä suunnassa. Tällöin samat liitoselimet 15, joiden pituus T on kohtisuorassa näiden naulalevyjen tasoa 15 vastaan, kulkevat näiden palkkien 2b' ja 2b" toisiaan vastaavien reikien läpi. Näihin palkkeihin nähden poikittaisen palkin 2b liitosalueella 4 on vastaavasti tämän palkin pääasiallista syysuuntaa D vastaan poikittaiset naulalevyn 6 osuudet 6.5 ja 6.7, joiden leveys W1 on samoin suurempi kuin liitoselimien reikien 15 välimatkat W2 yhteensä tässä suunnassa. Tässä liitoksessa ei palkin 2a naulalevyjen leveys W1 ole 20 identtinen toisissa palkeissa 2b olevien naulalevyjen leveyksien W1 kanssa, vaikka näinkin voitaisiin naulalevyt mitoittaa. Edullisinta on muotoilla aina kussakin pal-:. kissa poikkisuuntaiset naulalevyosuudet likimain palkin leveyden W3 yli ulottu-:, viksi, mikä kuvion 3 liitoksessa merkitsisi, että myös naulale vy osuuksien 6.2 ja 6.4 : t j, leveys W1 olisi lähellä kyseisen palkin 2b leveyttä W3b. Sillä, että nämä naulalevy- : '25 osuudet ovat kummastakin reunasta liitoselimien yhden välin W2 verran lyhyempiä, ·· ei ole kuitenkaan suurta merkitystä. Liitoselimien reikien 15 välimatkat W2 ja H2 • · · · ;v eri suunnissa ovat edullisesti toisiaan vastaavia siten, että palkissa 2a poikkisuun-nassa olevien naulojen välimatkat W2 ovat yhtä suuret kuin palkeissa 2b' ja 2b" olevien liitoselimien reikien 15 syysuuntaiset välimatkat H2. Vastaavasti palkissa 2b 30 syy suunnassa D olevien liitoselimien reikien 15 välimatkat H2 ovat yhtä suuret kuin palkeissa 2b' ja 2b" olevien liitoselimien reikien syysuuntaa vastaan poikittaiset väli- • c •••| matkat W2. Tällä järjestelyllä saadaan liitoselimet 5 osumaan molempien palkkien :.: syysuunnissa D ja näitä syysuuntia vastaan kohtisuorissa suunnissa olevien reikien ; ‘; 15 läpi. Naulalevyjen pituudet Hl ovat samaa suuruusluokkaa kuin niiden leveydet 35 W1, jolloin tässäkin liitoksessa liitosrakenteet ovat ainakin likimain symmetrisiä.

Koska tässä liitoksessa 1 on useita liitoselimiä 5, kuten pultteja, sekä palkkien syy-‘ · ' suunnissa D koko liitososuuden mitoilla Aa ja Ab että niitä vastaan kohtisuorassa ’·... suunnassa palkkien koko leveyksillä W3a ja W3b, saadaan entcäin luja liitos. Liitos- 13 98280 alueen 4 keskiosissa ei ole naulalevyjä eikä pultteja tai vastaavia, mutta tällä alueella ei olekaan oleellista merkitystä liitoksen lujuuden kannalta, kun liitosalueen reuna-alueilla palkit 2 on keksinnön mukaisesti liitetty lujasti yhteen.

Kuvioissa 4-6 on kuvattu suhteellisen yksinkertainen puupalkkien 2 jatkoliitos, jol-5 loin liitososuuden 4 mitalla A on kahdessa kohdassa 17, 18 liitoselimiä 5 palkkien pääasiallista syysuuntaa D vastaan kohtisuorassa suunnassa. Kuten edelläkin on kuvattu, on näihin kahteen kohtaan 17, 18 ja kummankin palkin 2 kummallekin pinnalle 12 sijoitettu naulalevyt 6 ja näiden naulalevyjen läpi kummassakin kohdassa tehty liitoselimien reiät 15 siten, että reikien 15 välimatka W2 syysuuntaa D vastaan 10 poikittaisessa suunnassa on oleellisesti pienempi kuin naulalevyn leveys W1 tässä suunnassa. Liitoselimien 5 välimatka Hl palkkien pituussuunnassa L on suhteellisen suuri. Tällainen liitos on jäykkä ja se kestää sekä vetoa, puristusta että taivutusta erittäin hyvin ja se valmistetaan samalla tavoin kuin molemmat edellä kuvatut kul-maliitokset. Valmistus siis tapahtuu lyömällä ensin naulalevyt 6 valmiiden palkkien 15 ennalta valittuihin kohtiin, poraamalla reiät 15 joko jigissä tai esikokoamalla nämä kaksi palkkia ja poraamalla sitten reiät, minkä jälkeen palkit ovat toisistaan erillään kuljetettavissa asennuspaikalle ja koottavissa siellä liitoselimillä 5.

Kuvioissa 7 ja 8 on esitetty kulmaliitos, joka poikkeaa oleellisesti kuvioissa 1-3 esitetystä kulmaliitoksesta. Tässä kaksi palkkia 2a ja 2b on sijoitettu päittäin kohdassa •20 14. Kumpaankin palkkiin 2a, 2b on sijoitettu niiden syysuunnassa D välimatkan H2 ;;; päähän toisistaan poikittaiset naulalevyt 6, joiden leveys W1 syysuuntaa vastaan poikittaisessa suunnassa on oleellisesti suurempi kuin liitoselimien 5 reikien 15 vä- • « ’ ·:; limatkat W2 samassa suunnassa. Tässä tapauksessa on kumpaankin palkkiin ja jo-i . kaiseen naulalevyistä 6 niiden poikkisuuntaan sijoitettu viisi kappaletta liitoselimiä ..25 5 ja siten niiden reikiä 15. Naulalevyjen leveys W1 on tässäkin tapauksessa lähellä :,! palkin leveyttä W3. Tämän lisäksi liitos 1 käsittää samaan tasoon sijoitettujen päittäin olevien palkkien 2a ja 2b molemmilla puolilla levyt 8, jotka tässä tapauksessa ovat myöskin puuta ja joiden kummankin molemmille ulkopinnoille 13 on sijoitettu naulalevyt 6 samalla tavoin ja samoille kohdille kuin varsinaisissa liitettävissä pal-30 keissa 2a ja 2b. Liitoselimien reiät 15 kulkevat sekä näiden levyjen 8, niissä kiinni 't» olevien naulalevyjen 6 ja palkkien 2a ja 2b ja niiden pinnoissa kiinni olevien naula- levyjen 6 läpi ja liitoselimet 5 työnnetään kaikkien näiden läpi muodostamaan val-:, mis liitos. Levyt 8 voivat olla myös metallilevyjä, jolloin niissä ei tietenkään ole tar-:,peen käyttää naulalevyjä, mutta itse palkeissa 2a ja 2b tulee naulalevyt 6 tietenkin ,3$ aina olla. Mikäli levyt 8 ovat symmetrisesti ristiin liimattua vaneria, on tarkoituk-» ! senmukaista käyttää niiden pinnoilla naulalevyjä, mutta naulalevyjen mitoitus suh- M 98280 14 teessä levyjen 8 mittoihin ei ole kriittistä, koska tällaisilla symmetrisesti ristiinliima-tuilla vanereilla ei ole selvästi todettavissa olevaa pääasiallista syysuuntaa eikä sitä vastaan kohtisuoraa suuntaa. Yleensä ristiliimattujen vanerien mittamuutokset ovat suhteellisen pieniä, joten aina sen mittamuutoksia ei ole pakko rajoittaa. Yleensä on 5 kuitenkin edullista rajoittaa myös symmetrisesti ristiin liimatun vanerin mittamuu-tosta samassa suunnassa tai samoissa suunnissa kuin siihen liitettävän palkin 2a tai 2b mittamuutosta on rajoitettu. Mikäli levynä 8 käytetään sellaista pääasiassa puuta olevaa palkkia tai vastaavaa, jolla on selvästi todettavissa pääasiallinen syysuunta ja sitä vastaan poikittainen suunta, tulee tähän levyyn 8 kiinnitettävien naulalevyjen 10 täyttää sen suhteen keksinnön mukaiset ehdot. Tässäkin liitoksessa on siis liitoselimiä 5 myös palkkien pääasiallisessa syysuunnassa D välimatkan H2 päässä toisistaan. Tämänkin liiitoksen jäykkyys ja liitostehokkuus on suuri.

Kuvioissa 11 ja 12 on kuvattu esivalmistettu liitosrakenne, jossa puupalkki 2 on kiinnitetty kiinteään rakenteeseen 9. Tässä tapauksessa kiinteässä rakenteessa 9 on 15 siihen pysyvästi kiinnitetyt liitoselimet 5 ja niitä on sekä palkin poikkisuuntaisen välimatkan W2 päässä toisistaan että palkin pituussuuntaisen välimatkan H2 päässä toisistaan. Tässä tapauksessa palkkiin 2 on kiinnitetty molemmille puolille naulale-vyt 6 ja näihin naulalevyihin ja palkkiin on porattu liitoselimien reiät 15 jigissä, minkä jälkeen palkki on kuljetettavissa asennuspaikalle ja kohdistettavissa liitos-20 elimiin 5 ja kiinnitettävissä niillä. Tässäkin tapauksessa naulalevyn 6 leveys W1 on oleellisesti suurempi kuin liitoselimien 5 reikien 15 välimatka W2 palkin syysuuntaa ’;; D vastaan poikittaisessa suunnassa.

« : ;1 Kuviossa 13 on esitetty kolme tyypillistä naulalevyn naulojen sijoittelumuotoa käy-

< I I

: 1 ' tettäväksi keksinnön mukaisessa esivalmistetussa liitosrakenteessa. Naulalevyssä 6x 25 on nauloja 7 tasan jakautuneena naulalevyn 6 koko pinnalle. Tällöin liitoselimien *"· reiät 15 porataan näistä nauloista 7 välittämättä, ts. myös naulojen kohdalta naulale- t 1 ' vyn ja palkin läpi. Tällöin tietenkin reiän 15 kohdalla olevat naulat katoavat. Naula levyihin voidaan myös järjestää naulattomia alueita 11. Kuvion 13 naulalevyssä 6xx on muodostettu kaksi naulatonta kaistaletta 11 naulalevyn leveyssuuntaisen W1 vä-30 limathan päähän toisistaan. Nämä naulattomat kaistaleet 11 tulevat tässä tapauksessa .siis palkin syysuuntaisiksi ja niiden välimatka vastaa tyypillisesti liitoselimien väli- I ! ',; matkaa W2 tässä suunnassa. Liitoselimien reiät 15 on helppo porata tällaiseen nau-, , lattomaan alueeseen. Naulaton alue 11 voidaan järjestää myös siten, että se kulkee ' naulalevyssä 6 naulalevyn siinä leveyssuunnassa Wl, joka tulee syysuuntaa D vas-35 taan poikittaiseksi, kuten kuvion 13 naulalevyssä 6xxx on kuvattu. Tässä tapauk- f :‘ sessa liitoselimien reikien 15 välimatka voidaan valita naulalevystä riippumattomasti

I I

« I I

15 98280 kulloinkin liitoksen kannalta tarkoituksenmukaisesti. Kaikki kuviossa 13 esitetyt naulalevytyypit ovat valmistettavissa jatkuvalla prosessilla nauhaksi ja tästä nauhasta katkaistavissa halutun mittaisiksi Hl tai vastaavasti W1 naulalevyiksi. Kuvioissa 1 ja 9 on kuvattu naulalevyt 6, joissa on keskellä naulaton alue 11 ja nauloja kaikis-5 sa reunoissa ainakin likimain samalla tavalla. Tällaiset naulalevyt ovat valmistettavissa vain yksittäin, joten ne ovat jonkin verran kalliimpia kuin edellä kuvatut jatkuvalla prosessilla valmistettavat. Naulalevyjen 6 nauloista 7 poispäin olevat pinnat ovat edullisesti tasaisia, jolloin ne ovat puristettavissa toisiaan vasten, kuten on tarpeen kahden tai useamman palkin liitoksissa, kun naulalevyjä on painettu puupalk-10 keihin 2 niiden molemmille ulkopinnoille 12. Samalla tämä tasainen pinta mahdollistaa liitoselimien reikien 15 teon tarvittaessa mihin kohtaan naulalevyn pinta-alaa tahansa. Lisäksi tällainen tasainen naulalevyn pinta toimii aluslevynä pultin kantaa ja mutteria varten, joten keksinnön mukainen esivalmistettu liitosrakenne ei tarvitse kokoonpanossa pieniä helposti katoavia osia ja tarvitsee yleensäkin vähemmän osia 15 kuin tunnetut liitokset.

I « | • · · • « · • · · · I » · • · · 1 · · • · · · • · · • · · • ·

Claims (7)

16 98280

1. Esivalmistettu liitosrakenne pääasiassa puuta olevan palkin (2) tai vastaavan liittämiseksi vähintään yhteen toiseen palkkiin (2) ja/tai muuhun rakenteeseen (8, 9) palkin tai vastaavasti palkkien ennalta määrätyn ja palkin pituutta oleellisesti lyhy- 5 emmän liitososuuden (4) mitalta (A), jolloin liitos (1) syntyy palkin tai palkkien tämän liitososuuden läpi menevien tappien, pulttien tai vastaavien liitoselimien (5) avulla, joita liitoselimiä on kussakin liitoksessa vähintään kaksi palkin pääasiallista syysuuntaa (D) vastaan poikittaisessa suunnassa; palkkien (2) muodostuessa pitkänomaisesta oleellisesti puisesta kuormaa kantavasta komponentista; ja liitosrakenteen 10 käsittäessä lisäksi metallisen naulalevyn (6), jonka levytaso (1.6) on poikittainen liitoselimien pituutta (T) vastaan ja jonka naulat (7) ulkonevat levytasosta ja ovat palkin puuhun uponneina, tunnettu siitä, että kunkin palkin (2) mainitulla esivalmistetulla liitososuudella (4) on vähintään yksi yksipuolinen naulalevy (6) sijoitettuna palkin ulkopintaa (12) vasten, joiden naulalevyjen levytason (16) leveys (Wl) pal-15 kin pääasiallista syysuuntaa (D) vastaan kohtisuorassa suunnassa on suurempi kuin mainittujen kahden liitoselimen (5) reikien (15) välimatka (W2) tässä suunnassa ja joiden naulalevyjen (6) naulat (7) ovat puuhun uponneina likimain liitoselimien reikien (15) suuntaisina ja että liitoselimien reiät (15) kulkevat palkin (2) läpi naulalevyjen levytasojen (16) alueella ja ne on koneistettu sekä naulalevyyn (6) että palk-20 kiin (2) sen jälkeen kun naulalevyt on painettu kiinni palkkiin, ulkoisten olosuhteiden vaikutuksesta riippumattomasti mittatarkkojen ja myöhemmin liitoksiksi (1) koottavien liitososuuksien (4) saamiseksi pääasiassa puuta oleviin palkkeihin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen esivalmistettu liitosrakenne, tunnettu siitä, : .25 että kunkin palkin (2) mainitulla esivalmistetulla liitososuudella (4) on edullisesti kaksi yksipuolista naulalevyä (6) sijoitettuna toisiaan vastapäätä palkin molempia :.: ·' vastakkaisia ulkopintoja (12) vasten, jolloin näiden vastakkaisten naulalevyjen (6) naulat (7) osoittavat palkin puussa toisiaan kohti mittatarkkuuden edelleen parantamiseksi. 30

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen esivalmistettu liitosrakenne, kun palkin pää- [III asiallinen syysuunta (D) on oleellisesti yhdensuuntainen palkin pituuden (L) kanssa, » · tunnettu siitä, että naulalevyjen (6) leveys (Wl) palkin (2) poikkisuunnassa on .: edullisesti likimain yhtä suuri kuin palkin leveys (W3) tai vähintään palkin sen mi- '., ,35 tan suuruinen, joka saadaan vähentämällä palkin leveydestä likimain kaksi liitos- . ·[ : elimien poikkisuuntaista keskimääräistä välimatkaa (W2) ja naulalevyjen pituus I.. (Hl) palkin pituussuunnassa on enintään kyseisen liitososuuden pituuden (A) suu- « ruinen. 98280

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 3 mukainen esivalmistettu liitosrakenne, tunnettu siitä, että naulalevyn levytason (16) alueelle on järjestetty ainakin palkin (2) poikki-suunnassa kolme tai useampia reikiä (15) liitoselimiä (5) varten ja lisäksi naulalevyn 5 levytason (16) alueelle on järjestetty myös palkin pääasiallisessa syysuunnassa (D) välimatkan (H2) päähän toisistaan kaksi tai useampia reikiä (15) liitoselimiä (5) varten, että näiden liitoselimien mainittu pituussuuntainen (L) välimatka on poikittainen liitoksessa olevan mahdollisen toisen pääasiassa puuta olevan palkin tai vastaavan komponentin pääasiallista syysuuntaa (D) vastaan ja että poikkisuunnassa 10 välimatkan (W2) päässä toisistaan olevat liitoselimet ja siten niiden reiät on järjestetty edullisesti pääasiallista syysuuntaa (D) vastaan poikittaisiksi riveiksi ja kukin näistä riveistä sijaitsee edullisesti yhden naulalevyn (6) levytason (16) alueella.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen esivalmistettu liitosrakenne, tunnettu siitä, 15 että naulalevyjen (6) nauloista poispäin osoittavat levytasojer. pinnat (10) ovat ainakin pääpiirteittäin tasaisia, että nauloja (7) on lukuisia ainakin naulalevyn levytason (16) kaikissa reunoissa tai reunojen lähellä ja että levytasossa (16) on vähintään yksi naulaton alue (11) liitoselimien reikiä (15) varten, myös liitoselimistä välittyvien kuormitusvoimien jakamiseksi laajalle alueelle palkin puiseen rakenteeseen. 20

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen esivalmistettu liitosrakenne, tunnettu siitä, että liitoselimien (5) reiät (15) palkkien mainittuihin liitososuuksiin (4) ja palkkien pinnoissa (12) kiinni oleviin naulalevyihin (6) on koneistettu joko kulloistakin tuo- ’ -; tetta vastaavassa jigissä, johon palkin osuus lukitaan koneistuksen ajaksi, tai vaihto-: ' 25 ehtoisesti toisiinsa liitettäväksi tulevien palkkien ja/tai mahdollisen muun rakenteen ollessa esikoottuina kulloistakin tuotetta vastaaviin asentoihin toistensa suhteen. » ♦ « · « « *

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen esivalmistettu liitosrakenne, tunnettu siitä, että naulalevyt (6) on muotoiltu ainakin yhden liitoksessa olevan palkin (2) pääasi- 30 allista syysuuntaa (D) vastaan poikittaisiksi naulalevykaistaleJssi, joista kussakin on .:. tätä pääasiallista syysuuntaa vastaan poikittainen rivi liitoselimien (5) reikiä (15). » ·· · « ··· • · • · 18 98280