FI129236B - Lamellihirsirakenne, menetelmä ja käyttö - Google Patents

Abstract

Lamellihirsirakenteeseen kuuluu joukko vaakasuuntaisia päällekkäin asetettuja lamellihirsiä (100). Lamellihirsissä (100) on yksi tai useampi pystysyysuuntainen lamelli (120a, 120b) lamellihirsirakenteen (200) painumisen rajoittamiseksi sekä vähintään yksi vaakasyysuuntainen lamelli (110a, 110b) yhden tai useamman pystysyysuuntaisen lamellin (120a, 120b) molemmilla puolilla. Lamellihirret (100) on kiinnitetty toisiinsa ensimmäisillä ruuveilla (210), jotka yhdessä pystysyysuuntaisten lamellien (120a, 120b) kanssa on sovitettu kantamaan lamellihirsirakenne (200). Lamellihirsirakenteen (200) ohella esitetään myös menetelmä lamellihirsirakenteen (200) muodostamiseksi ja ruuvien käyttö lamellihirsien (100) kiinnittämiseksi toisiinsa lamellihirsirakenteessa (200).

Description

LAMELLIHIRSIRAKENNE, MENETELMÄ JA KÄYTTÖ

TEKNIIKAN ALA Keksintö liittyy lamellihirsirakenteeseen, kuten lamellihirsiseinään, ja lamellihirsiä hyödyntä- vään rakentamiseen.

TAUSTA Lamellihirsi on useammasta lamellista valmis- tettu massiivihirsi, jota käytetään laajasti hirsira- kentamisessa. Lamellihirsien kokoaminen lamellihirsi- rakenteeksi, kuten lamellihirsiseinäksi, edellyttää tyypillisesti yhden tai useamman tukirakenteen käyt- töä, jotta rakenteen stabiliteetti saadaan riittäväksi useampien päällekkäisten lamellihirsien kannattele- miseksi. Tällaisia tukirakenteita ovat erilaiset puu- tapit, metalliputket ja metalliset kiristyspultit, joita kaikkia saatetaan käyttää yksittäisen lamelli- hirsirakenteen tukemiseen. Kun tappien kapasiteetti ei yksinään riitä, on käytettävä teräsputkia. Tyypilli- sesti koko lamellihirsirakenteen läpi on kuljetettava pystysuuntaisesti yksi tai useampi tukirakenne, kuten metalliputki, jotta rakenteen tukevuus saadaan lamel- lihirsille riittäväksi. Useiden tukirakenteiden käyttö tekee lamelli- hirsirakenteesta monimutkaisen, mikä vaikuttaa suoraan N käytettäviin materiaaleihin sekä asennukseen ja val- N mistukseen tarvittavaan aikaan ja näissä tapahtuvien 3 virheiden todennäköisyyteen. D 30 Tunnetun tekniikan esimerkkejä edustavat muun I muassa FI 11556 Ul ja WO 2006/048945, jossa lamelli- * hirren kahden pintalamellin välissä on pystylamelli. S Julkaisussa US 5163259 A puolestaan esitetään raken- o nusmoduulien kiinnittäminen toisiinsa adhesiivistä ai- S 35 netta ja metallikiinnittimiä käyttäen. Julkaisusta FI 126679 B tunnetaan "painumaton” hirsirakenne ja jul-

kaisusta KR 20090011628 U rakenne ja menetelmä puusei- nää varten.

KEKSINNÖN TARKOITUS Keksinnön tarkoituksena on poistaa tai lie- vittää ainakin osaa edellä mainituista epäkohdista. Erityisesti tarkoituksena on esittää lamelli- hirsirakenne, jonka asentamisessa tapit, tukiputket ja kiristyspultit voidaan jättää pois ja silti tuottaa riittävä stabiliteetti lamellihirsirakenteelle.

YHTEENVETO Keksinnössä hyödynnetään lamellihirsiä, jois- sa on sekä pysty- että vaakasyysuuntaisia lamelleja. Lamellihirsi voi olla kulmikas eli kantikas lamelli- hirsi. Vaakasyysuuntaisella lamellilla tarkoitetaan tässä lamellia eli puulevyä, jossa puun syyt ovat olennaisesti vaakasuunnassa, kun lamellihirsi on vaa- katasossa. Erityisesti syyt voivat olla tällöin lamel- lihirren pitkittäissuunnassa, joka on samalla raaka- ainepuun pituussuunta. Pystysyysuuntaisella lamellilla tarkoitetaan vastaavasti lamellia, jossa puun syyt ovat olennaisesti pystysuunnassa, kun lamellihirsi on vaakatasossa. Pystysyysuuntainen lamelli voidaan ai- kaansaada kiinnittämällä useita pystysyysuuntaisia puun kappaleita rinnakkain esimerkiksi suoraan toi- 5 siinsa kiinni liimaamalla. Tämä mahdollistaa sen, että < pystysyysuuntainen lamelli voi olla vaakasyysuuntaisen s pituinen raaka-ainepuun pituuden ollessa merkittäväs- 00 30 tikin leveyttä suurempi. Hirsien ja erityisesti lamel- > lihirsien rakenneosia on määritelty muun muassa stan- i dardissa SFS 5973. Lamellihirren etu, esimerkiksi mas- 2 siiviseen höylähirteen verrattuna, on mahdollisuus 3 saada puutavara hyvin kuivaksi ja tasalaatuiseksi. Tä- O 35 mä puolestaan pienentää lopullisen rakenteen kosteu- N desta johtuvaa muotoutumista eli muutoksia rakenteen leveydessä ja korkeudessa. Niin ikään voidaan pienen- tää rakenteen halkeilua ja painumista. Liimauksen kautta voidaan rakenteesta saada myös olennaisesti vääntyilemätön ja kieroutumaton.

Keksinnön mukainen lamellihirsirakenne voi olla esimerkiksi lamellihirsiseinä. Lamellihirsiraken- teen korkeus voi olla yli 1 metrin, esimerkiksi huone- korkeus eli vähintään 2 metriä tai tarkemmin vähintään 2,4 metriä. Lamellihirsirakenteen korkeus voi olla myös vähintään kerroskorkeus eli 3 metriä tai enemmän. Sen korkeus voi siis seinäkorkeuden lisäksi käsittää myös ala- ja/tai yläpohjarakenteiden korkeuden. Lamel- lihirret voidaan painaa toisiinsa kiinni esimerkiksi nuijimalla.

Keksinnön mukaisessa ratkaisussa lamellihir- sirakenne on muodostettu pinoamalla päällekkäin lamel- lihirsiä, jotka käsittävät yhden tai useamman pys- tysyysuuntaisen lamellin. Kun pystysuuntaiset lamellit tällä tavalla järjestetään päällekkäin, ne muodostavat pystysuuntaisen kantavan linjan, joka voi olla olen- naisesti lamellihirsien keskilinjalla. Rakenne on 1li- säksi myös olennaisesti kokoon painumaton verrattuna esimerkiksi rakenteeseen, jossa on pelkästään vaa- kasyysuuntaisia hirsiä, sillä puun kuivuessa tapahtuva kutistuminen on pystysuunnassa merkittävästi vähäisem- pää kuin muissa suunnissa. Lamellihirret itse ovat ra- kenteessa vaakasuuntaisesti eli niiden pitkittäissuun- N ta on oleellisesti vaakatasossa. Lamellihirret käsit- N tävät vähintään kaksi vaakasyysuuntaista lamellia, 3 30 joista yksi on sijoitettu lamellihirren poikkisuunnas- © sa pystysyysuuntaisen lamellin yhdelle puolelle ja z toinen toiselle puolelle. Toinen tai molemmat vaa- * kasyysuuntaisista lamelleista voivat muodostaa lamel- S lihirren sivu-ulkopinnan, esimerkiksi niin, että vaa- o 35 kasyysuuntaisen lamellin sydänpuu avautuu ulospäin. S Tällä voidaan parantaa rakenteen pintakestävyyttä.

Lamellihirsi saadaan aikaan kiinnittämällä kaksi tai useampi yksittäistä lamellia toisiinsa.

Yh- dessä lamellihirressä on tyypillisesti vähintään kaksi kerrosta lamelleja vaakasuunnassa, mutta myös pysty- suunnassa voi olla useampi kuin yksi kerros.

Lamellit voidaan kiinnittää toisiinsa liimaamalla, minkä ansi- osta hirsien vääntymistä ja/tai halkeilua voidaan vä- hentää.

Kun vaakasyysuuntaisia ja pystysyysuuntaisia lamelleja liimataan yhteen lamellihirteen, saadaan ai- kaan ristiin liimattu lamellihirsi.

Rakenteen etuna on vähäinen painuminen tai olennaisesti painumattomuus, mikä helpottaa toivotunlaisen lopputuloksen saamista.

Luonnonmateriaalina puu muotoutuu myös asennuksen jäl- keen ja vähäinen painuminen rakenteen kannalta oleel- lisessa pystysuunnassa vaikuttaa monin tavoin paitsi lamellihirsirakenteen suunnitteluun ja asennusvaihees- sa tarvittaviin erikoiskiinnikkeisiin myös lopputulok- sena saatavaan rakenteeseen ja sen tiiviyteen.

Lamel- lihirsien painumattomuus on tärkeää, jotta niihin voi- daan liittää suoraan muita materiaaleja ilman liuku- kiinnityksiä.

Pelkän lamellihirren painumattomuus ei välttämättä kuitenkaan riitä vaan myös lamellihirsien välinen saumakohta on tärkeä saatava painumattomaksi.

Keksinnön mukaisessa ratkaisussa on huomattu, että rakennuskäyttöön, kuten talonrakennuskäyttöön, soveltuva lamellihirsirakenne on mahdollista saada ai- kaan kiinnittämällä päällekkäiset ristiin liimatut la- N mellihirret toisiinsa ensimmäisillä ruuveilla, jotka N yhdessä pystysuuntaisten lamellien kanssa on järjes- 3 30 tetty kantamaan koko lamellihirsirakenne.

Ensimmäiset © ruuvit ovat siis kantavia ruuveja, jotka on lisäksi z järjestetty sitomaan päällekkäiset lamellihirret toi- * siinsa.

Kantavat ruuvit ja pystysuuntaiset lamellit S voidaan yhdessä sovittaa tuottamaan riittävät kantavat o 35 voimat lamellihirsirakenteen eri suunnissa silloin, S kun päällekkäisiä lamellihirsiä on useampi.

Alalla vuosikausia käytetyistä lamellihirsirakenteista poike-

ten erillisiä kantavia tukirakenteita kuten puutappe- ja, metalliputkia tai kiristyspultteja ei tällöin tar- vita. Keksinnön mukaisen lamellihirsirakenteen voidaan siis sanoa mahdollistavan ruuvitapituksen. Kantavat 5 ruuvit ja pystysyysuuntaisten lamellien muodostama kantava linja voidaan sovittaa niin, että lamellihir- sirakenteen kantavuus ylittää kynnysarvon. Kantavat ruuvit kiinnittävät lamellihirret toisiinsa pareit- tain, jolloin yksittäisen ruuvin pituus on pienempi kuin kahden päällekkäisen lamellihirren korkeus. Kan- tavat ruuvit voivat myös ottaa vastaan lamellihirsira- kenteen taivutusmomenttia ja/tai lamellihirren pitkit- täissuunnassa esiintyviä leikkausvoimia. Kantava ruuvi pystysyysuuntaisen lamellin yhdellä puolella voi ottaa vastaan puristusta ja toisella, vastakkaisella puolel- la vetoa.

Kantavat ruuvit on järjestetty kiinnittämään toisiinsa päällekkäisten lamellihirsien mainitut vä- hintään yhdet vaakasyysuuntaiset lamellit yhden tai useamman pystysyysuuntaisen lamellin molemmilla puo- lilla. Lamellihirret kiinnitetään siis päällekkäin niin, että ylemmän ja alemman lamellihirren kohdakkain asettuvat mainitut vaakasyysuuntaiset lamellit kiinni- tetään toisiinsa kantavilla ruuveilla. Kantavien ruu- vien sijoittaminen vaakasyysuuntaisiin lamelleihin muodostaa lamellihirsirakenteeseen pystysuuntaisen kantavan linjan päällekkäisten pystysyysuuntaisten la- N mellien kummallekin puolen. Hirsirakenteen poikkisuun- N nassa on tällöin vähintään kolme pystysuuntaista kan- 3 30 tavaa linjaa: yksi pystysyysuuntaisista lamelleista © muodostuva linja ja kaksi kantavista ruuveista muodos- z tuvaa linjaa. Talla voidaan erityisesti parantaa la- * mellihirsirakenteen nurjahduskapasiteettia. Kantavat S linjat voidaan sovittaa niin, että lamellihirsiraken- o 35 teen nurjahduskapasiteettia ylittää kynnysarvon. S Eräässä toteutusmuodossa vaakasyysuuntaisissa lamelleissa on yksi tai useampi pontti ja kantavat ruuvit on järjestetty pontin sisäreunalle tai sisäreu- nan viereen.

Pontti voi olla urospontti tai naaras- pontti.

Kantavan ruuvin sijoittaminen pontin viereen mahdollistaa ruuvin piilottamisen rakenteen sisällä mahdollisimman kauas pystysyysuuntaisten lamellien muodostamasta kantavasta linjasta, millä voidaan pa- rantaa nurjahduskapasiteettia.

Ruuvin kiinnittäminen pontin sisäreunan viereen voi osaltaan helpottaa val- mistusta ja/tai asennusta.

Eräässä toteutusmuodossa kantavat ruuvit ovat täyskierreruuveja.

Tällä voidaan parantaa lamellihir- sirakenteen kantavuutta, mikä osaltaan mahdollistaa esimerkiksi huonekorkeuteen yltävien hirsirakenteiden muodostamisen.

Eräässä toteutusmuodossa kantavat ruuvit mai- nitun yhden tai useamman pystysyysuuntaisen lamellin vastakkaisilla puolilla on pareittain järjestetty sa- malle olennaisesti lamellihirren poikkisuuntaiselle linjalle.

Tämä paitsi mahdollistaa lamellihirsiraken- teelle tulevan Kuorman jakautumisen tasaisesti myös helpottaa ja nopeuttaa asentamista sekä voi myös vä- hentää asennuksen aikana tapahtuvia virheitä.

Ruuveil- le voidaan myös tehdä esiporatut syvennykset yhdellä porayksiköllä, joka käsittää kaksi tai useampaa terää asennettavien ruuvien lukumäärän mukaisesti ja jossa porayksikkö ohjataan lamellihirteen niin, että terät porautuvat lamellihirteen yhdenaikaisesti muodostaen N mainitut syvennykset yhdellä kertaa.

Lamellihirren N pitkittäissuunnassa edellä kuvattuja pareja voi olla 3 30 useampikin ja ne voivat olla esimerkiksi olennaisesti © tasavälein.

Yhteen pariin kuuluvat kantavat ruuvit z voivat olla olennaisesti yhtä kaukana pystysyysuuntai- * sesta lamellista ja/tai lamellihirren keskilinjasta.

S Eräässä toteutusmuodossa päällekkäisten lamellihirsien o 35 mainitut pystysyysuuntaiset lamellit on kiristetty yh- S teen toisilla ruuveilla, jotka on järjestetty maini-

tulle linjalle tai joiden etäisyys lähimmästä maini-

tusta linjasta lamellihirren pitkittäissuunnassa on enintään 50 senttimetriä. Toiset ruuvit ovat siis ki- ristäviä ruuveja. Sijoittamalla kiristävät ruuvit lin- jaan kantavien ruuvien kanssa voidaan päällekkäisten lamellihirsien kohdistusta parantaa kantavien ruuvien kohdalla ja saada juuri näissä kohdissa aikaan tiivis lamellihirsirakenne. Toisaalta tämä tehostaa ja no- peuttaa lamellihirsirakenteen muodostamista, sillä sa- malla porayksiköllä ja porauskerralla voidaan tällöin tehdä kaikille linjassa oleville ruuville syvennykset. Yksi porayksikkö siis voi käsittää kolme tai useampaa terää asennettavien ruuvien lukumäärän mukaisesti ja se voidaan ohjata lamellihirteen niin, että terät po- rautuvat lamellihirteen yhdenaikaisesti muodostaen mainitut syvennykset yhdellä kertaa. Eräässä toteutusmuodossa kantavat ruuvit on järjestetty lamellihirsien pitkittäissuunnassa 60-300 senttimetrin välein. Tämän on havaittu tuovan monissa tapauksissa hyvän kantavuuden lamellihirsirakenteelle. Kantavuutta voidaan edelleen parantaa järjestämällä kantavat ruuvit esimerkiksi 60-90 senttimetrin välein. Kantavat ruuvit voivat myös olla olennaisesti tasavä- lein.

Eräässä toteutusmuodossa kantavat ruuvit on järjestetty lamellihirsien pitkittäissuunnassa yhteen tai useampaan 2-6 ruuvin ryhmään. Tällä voidaan edel- leen parantaa merkittävästi lamellihirsirakenteen nur- N jahduskapasiteettia ja on havaittu, että jo 2-3 ruuvin N ryhmä voi tuottaa merkittävän hyödyn. Yllä mainitut 3 30 kiristävät ruuvit voidaan järjestää ryhmien sisään tai © esimerkiksi enintään 50 senttimetriä ryhmien ulkopuo- = lelle lamellihirren pitkittäissuunnassa. On havaittu, * että yhtä ryhmää kohden riittää monissa tapauksissa S yksi kappale kiristäviä ruuveja. Yhdessä ryhmässä pe- o 35 räkkäisten kantavien ruuvien etäisyys voi edullisesti S olla vähintään 7 kertaa yhden kantavan ruuvin halkai- sija, joka voi olla esimerkiksi noin 8 millimetriä plus/miinus 0-2 millimetriä.

Peräkkäisten ruuviryhmien keskinäinen välimatka voi olla lamellihirsien pitkit- täissuunnassa esimerkiksi 60-300 senttimetriä, mitat- tuna ruuviryhmien keskipisteestä.

Ryhmät voivat myös olla olennaisesti tasavälein.

Ryhmät mahdollistavat lamellihirsirakenteen nurjahduskapasiteetin kasvatta- misen myös paikallisesti.

Lamellihirsirakenne voi esi- merkiksi käsittää yhden tai useamman kantavien ruuvien ryhmän, jotka on sijoitettu paikallisesti parantamaan lamellihirsirakenteen nurjahduskapasiteettia.

Näin ol- len lamellihirsirakenne voi käsittää lamellihirren pitkittäissuunnassa sekä yksittäisiä kantavia ruuveja että useamman kantavan ruuvin ryhmiä.

Eräässä toteutusmuodossa päällekkäisten 1la- mellihirsien mainitut yhdet tai useammat pystysyysuun- taiset lamellit on kiristetty yhteen toisilla ruuveil- la.

Toiset ruuvit ovat siis kiristäviä ruuveja, kuten myös yllä on mainittu.

Tämä mahdollistaa päällekkäis- ten pystysyysuuntaisten lamellien tuomisen tiukasti yhteen, jolloin painumisvara, kuten asennusväljyydet, lamellihirsirakenteen pystysuunnassa vähenee oleelli- sesti tai jopa olennaisesti poistuu.

Toisaalta kiris- tävät ruuvit estävät kantavia ruuveja lähtemästä asen- nettaessa nostamaan ylempää lamellihirttä irti alem- masta.

Tämä voi olla erityisen oleellista silloin, kun kantavat ruuvit ovat täyskierreruuveja, jotka eivät luontaisesti kiristä liitosta.

Kiristävät ruuvit ki- N ristavat lamellihirret toisiinsa pareittain, jolloin N yksittäisen ruuvin pituus on pienempi kuin kahden 3 30 päällekkäisen lamellihirren korkeus.

Kiristäviä ruuve- © ja ei välttämättä tarvita yhtä tiheään kuin kantavia z ruuveja.

On havaittu, että useissa tapauksissa riit- * tää, että jokaista kantavaa ruuvia tai kantavien ruu- S vien ryhmää kohti on kiristävä ruuvi enintään 50-100 o 35 senttimetrin päässä.

Tietyissä tapauksissa etäisyys S voi olla jopa 150 senttimetriä.

Erityisesti on huomat- tava, että kantavien ruuvien ryhmälle voi riittää, et-

tä yksi kiristävä ruuvi on edellä mainituilla etäi- syyksillä edes ryhmän jommastakummasta reunasta.

Ki- ristävät ruuvit voivat olla sovitettu poistamaan välys eli tyhjä tila lamellihirsien väliltä.

Välys voi syn- tyä lamellihirsiä asennettaessa, esimerkiksi jos la- mellihirsiä ei asenneta huolellisesti pohjaan saakka.

Välys saattaa aiheutua myös, jos lamellihirsi on pit- kittäissuunnassaan kaareva.

Keksinnön mukaisessa rat- kaisussa välys voidaan poistaa tai sen poistuminen varmistaa kiristävillä ruuveilla, jolloin erillistä kiristyspultitusta ei tarvita.

Kiristävät ruuvit voi- vat olla sovitettu sitomaan päällekkäiset lamellihir- ret yhteen, jolloin tähän ei välttämättä tarvita muita rakenteita.

Kiristävät ruuvit voivat yksin tuottaa tarvittavan sitovan vaikutuksen, jolloin edes kanta- vien ruuvien ei tarvitse tuottaa sitovaa vaikutusta.

Eräässä toteutusmuodossa mainitut toiset ruu- vit ovat osakierreruuveja.

Tämä edesauttaa kiristys- vaikutuksen aikaansaamista.

Osakierreruuvit voidaan kiinnittää niin, että ruuvin kierteinen osa uppoaa ko- konaisuudessaan päällekkäisistä lamellihirsistä alem- paan.

Eräässä toteutusmuodossa kiristävät ruuvit on järjestetty lamellihirsien pitkittäissuunnassa 60-300 senttimetrin välein.

Koska kiristäviä ruuveja ei vält- tämättä tarvita yhtä tiheästi kuin kantavia, voi nii- den välinen etäisyys harvempi, kuten 150-200 sentti- N metriä tai 150-300 senttimetriä.

Kiristävät ruuvit N voidaan sijoittaa suhteessa kantaviin ruuveihin tai 3 30 kantavien ruuvien ryhmiin, kuten edellä on mainittu. © Kiristävät ruuvit voivat myös olla olennaisesti tasa- Ek välein. * Fräässä toteutusmuodossa lamellihirret muo- S dostuvat poikkisuunnassa kolmesta tai useammasta la- o 35 mellista, joissa reunimmaisina ovat vaakasyysuuntaiset S lamellit ja keskellä pystysyysuuntainen lamelli.

Tämä mahdollistaa edullisen rakenteen, jossa kestävät, yh-

tenäiset vaakasyysuuntaiset lamellit asettuvat lamel- lihirren ulkopinnoille ja pystysyysuuntainen lamelli muodostaa kantavan linjan keskelle.

Jompikumpi tai mo- lemmat vaakasyysuuntaiset lamellit lamellihirren ulko- pinnalla voivat olla järjestetty niin, niiden sydänpuu avautuu ulospäin.

Tällä voidaan parantaa ulkopinnan kestävyyttä.

Eräässä toteutusmuodossa lamellihirret muo- dostuvat pystysuunnassa kahdesta tai useammasta lamel- lista.

Tällä saadaan lamellihirret massiivisiksi myös korkeussuunnassa siinäkin lamellihirsille tyypillises- sä tapauksessa, että raaka-aineen koko on rajoittunut, esimerkiksi alle 20 senttimetrin korkeuteen.

Eräässä toteutusmuodossa lamellihirsissä on esiporatut syvennykset ruuveille.

Tällä voidaan paitsi nopeuttaa ja tehostaa asennusta, myös varmistaa, että lamellihirsirakenne tulee kasattua oikein ja ruuvit tulevat sopiviin kohtiin riittävän kantavuuden ja/tai kiristysvaikutuksen takaamiseksi.

Syvennykset voi olla sovitettu kantaville ja/tai kiristäville ruuveille.

Syvennykset voivat olla halkaisijaltaan ruuvien hal- kaisijaa leveämpiä, mutta myös ruuvien kantaa leveäm- piä.

Lamellihirressä, jonka pystysuunnassa on useampi kuin yksi kerros, syvennykset voivat rajoittua ylim- pään kerrokseen, jolloin syvennykseen upotettu ruuvi tukee myös kerrosten välistä liimausta.

Syvennykset voivat olla olennaisesti samankokoisia sekä kantaville N että kiristäville ruuveille.

N Keksinnön mukainen ratkaisu koskee myös mene- 3 30 telmää lamellihirsirakenteen muodostamiseksi.

Menetel- 00 mässä asetetaan päällekkäin vaakasuuntaisia lamelli- z hirsiä, joihin on järjestetty yksi tai useampi pys- * tysyysuuntainen lamelli lamellihirsirakenteen painumi- S sen rajoittamiseksi sekä vähintään yksi vaakasyysuun- o 35 tainen lamelli yhden tai useamman pystysyysuuntaisen S lamellin molemmilla puolilla.

Lamellihirret kiinnite- tään toisiinsa ensimmäisillä ruuveilla, jotka yhdessä pystysyysuuntaisten lamellien kanssa on sovitettu kan- tamaan lamellihirsirakenne. Ensimmäiset ruuvit ovat siis kantavia ruuveja. Kantavat ruuvit on järjestetty kiinnittämään toisiinsa päällekkäisten lamellihirsien mainitut vähintään yhdet vaakasyysuuntaiset lamellit yhden tai useamman pystysyysuuntaisen lamellin molem- milla puolilla. Kantavilla ruuveilla lamellihirret voidaan kiinnittää yhteen pareittain, jolloin kantavan ruuvin pituus on pienempi kuin kahden päällekkäisen lamellihirren korkeus. Päällekkäisten lamellihirsien mainitut yhdet tai useammat pystysyysuuntaiset lamel- lit voidaan myös kiristää yhteen toisilla ruuveilla, jotka ovat siis kiristäviä ruuveja.

Keksinnön mukainen ratkaisu koskee myös ruu- vien käyttöä lamellihirsirakenteen lamellihirsien kiinnittämiseen toisiinsa, missä lamellihirsissa on yksi tai useampi pystysyysuuntainen lamelli hirsira- kenteen painumisen rajoittamiseksi sekä vähintään yksi vaakasyysuuntainen lamelli yhden tai useamman pys- tysyysuuntaisen lamellin molemmilla puolilla, ja ruu- vit on yhdessä pystysyysuuntaisten lamellien kanssa sovitettu kantamaan lamellihirsirakenne. Ruuveja käy- tetään siis paitsi sitomaan lamellihirsirakenteen hir- ret toisiinsa, myös tuottamaan hirsirakenteen kanta- vuus yhdessä pystysyysuuntaisten lamellien kanssa. Tä- hän voidaan käyttää nimenomaisesti kantavia ruuveja, kuten täyskierreruuveja. Kantavat ruuvit on järjestet- N ty kiinnittämään toisiinsa päällekkäisten lamellihir- N sien mainitut vähintään yhdet vaakasyysuuntaiset 1la- 3 30 mellit yhden tai useamman pystysyysuuntaisen lamellin © molemmilla puolilla. Ruuveja voidaan lisäksi käyttää Ek kiristämään lamellihirsirakenteen hirret yhteen, eri- * tyisesti pystysyysuuntaisten lamellien kohdalle sijoi- S tettuina. Tähän voidaan käyttää nimenomaisesti kiris- o 35 täviä ruuveja, kuten osakierreruuveja. S Yleisesti ottaen keksintö mahdollistaa lamel- lihirsirakenteen muodostamisen entistä tehokkaammin niin, että lamellihirsirakenteen kantavuus ja nurjah- duskapasiteetti saadaan riittävän suuriksi, esimerkik- si ylittämään tietyt kynnysarvot. Lamellihirsirakenne on myös mahdollista muodostaa nopeasti ja tehokkaasti, kun siihen ei tarvitse rakenteen pystyttämistä varten tehdä isoja porauksia, kuten rakenteen läpi vietäville putkille tehtäviä porauksia. Kaikki lamellihirsiraken- teeseen tehtävät poraukset ja/tai erityisesti pys- tysyysuuntaisiin lamelleihin tehtävät poraukset voi- vatkin olla läpimitaltaan alle 30 millimetriä, esimer- kiksi alle 20 millimetrin porauksia. Tämä koskee ni- menomaisesti lamellihirsirakenteen pystyttämiseen tar- vittavia porauksia, sillä luonnollisestikin rakentee- seen voidaan edelleen tehdä erilaisia liitosporauksia kuten sähkökaapelointitilojen porauksia, jotka voivat olla verraten isojakin. Itse lamellihirsirakenteen tarvitsemat poraukset voivat olla pelkästään ruuvien asennusta helpottavia esiporauksia, jotka ulottuvat ainoastaan osalle lamellihirsien korkeudesta, esimer- kiksi alle 50% korkeudesta. Käytännössä tämä voi tar- koittaa esimerkiksi 11 plus/miinus 0-5 senttimetrin porauksia. Isojen porausreikien puuttuminen voi mer- kittävästi parantaa lamellihirsirakenteen taivutus-, leikkaus- ja/tai jopa hieman puristuskapasiteettia. Mahdolliset puuttuvat poraukset voidaan myös tehdä jälkikäteen työmaalla, mikä voi vähentää tarvetta la- mellihirsien palauttamisesta tehtaalle.

N Yleisesti ottaen keksintö helpottaa myös la- N mellihirsirakenteen asennusta, sillä siinä riittää, 3 30 että vain rajattu lukumäärä erilaisia ruuvityyppejä D asennetaan kiinnittäviksi elementeiksi. Esimerkiksi z voidaan käyttää enintään kahdentyyppisiä ruuveja: yh- * dentyyppisia kantavia ruuveja ja/tai vyhdentyyppisia S kiristäviä ruuveja. Tämä pienentää myös virheiden mah- o 35 dollisuutta asennettaessa ja voi siten parantaa lopul- S lisen lamellihirsirakenteen tasalaatuisuutta.

Yllä esitettyjä toteutusmuotoja voidaan so- veltaa missä tahansa yhdistelmässä keksinnön mukaisen lamellihirsirakenteen kanssa. Useita toteutusmuotoja voidaan yhdistää uuden toteutusmuodon muodostamiseksi.

Erityisesti keksinnön mukaista lamellihirsirakennetta, sellaisenaan tai mihin tahansa toteutusmuotoon yhdis- tettynä, voidaan soveltaa yllä esitetyn menetelmän ja/tai käytön yhteydessä. Niin ikään keksinnön mukai- sen lamellihirsirakenteen muodostamiseen liittyvät vaiheet voidaan toteuttaa myös yllä esitetyn menetel- män ja/tai käytön yhteydessä.

KUVALUETTELO Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityis- kohtaisesti sovellutusesimerkkien avulla viittaamalla oheiseen piirustukseen, jossa Fig. 1 esittää keksinnön mukaisen lamellihir- ren erästä toteutusmuotoa poikkileikkauskuvassa lamel- lihirren pitkittäissuunnassa katsottuna, Fig. 2 esittää keksinnön mukaisen lamellihir- sirakenteen erästä toteutusmuotoa poikkileikkauskuvas- sa lamellihirren pitkittäissuunnassa katsottuna, Fig. 3a esittää esimerkkejä ruuvien kiinnit- tämisestä lamellihirsirakenteen poikkileikkauskuvassa ylhäältä päin katsottuna, ja Fig. 3b esittää keksinnön mukaisen lamelli- - hirsirakenteen erästä toteutusmuotoa poikkileikkausku- S vassa sivusta päin katsottuna. A Kuvioissa toisiaan vastaavat viittausnumerot 2 30 kuvaavat toisiaan vastaavia tai ainakin toiminnalli- T sesti toisiaan vastaavia rakenneosia. j

QR YKSITYISKOHTAINEN SELOSTUS 3 Kuvassa 1 on esimerkki keksinnön mukaisesta o 35 lamellihirresta 100. Kuva on lamellihirren 100 poikki- N suunnassa olevassa poikkileikkaustasossa, jolloin sitä katsotaan lamellihirren 100 pitkittäissuunnassa. La- mellihirsi 100 on muodostettu useasta lamellista 110a, 110b, 120a, 120b, jotka on kiinnitetty yhteen esimer- kiksi liimaamalla. Lamellit 110a, 110b, 120a, 120b voivat olla olennaisesti kokonaisuudessaan puuta. Ne voivat olla höylättyjä niin, että niiden sivupinnat ovat olennaisesti pystysuorat. Erityisesti lamellihir- ren 100 ulkopinnalle sijoittuva lamelli 110a voi olla vaihtoehtoisesti sivupinnaltaan myös kaareva.

Lamellihirsi 100 käsittää poikkisuunnassaan ristiin kiinnitetyt, kuten ristiinliimatut, lamellit 110a, 120a. Tama tarkoittaa, että osa lamelleista 110a, 110b on vaakasyysuuntaisia ja osa lamelleista 120a, 120b on pystysyysuuntaisia. Vaakasyysuuntaiset lamellit 110a, 110b on järjestetty olennaisesti lamel- lihirren 100 pitkittäissuuntaan, jolloin vaakasyysuun- taisten lamellien 110a, 110b puiden syyt ovat olennai- sesti lamellihirren 100 pitkittäissuunnassa. Vaakasyy- suuntainen lamelli 110a, 110b voi olla muodostettu yh- destä puunkappaleesta. Pystysyysuuntainen lamelli 120a, 120b voi taas olla muodostettu useasta puunkap- paleesta, jotka on kiinnitetty rinnakkain esimerkiksi liimaamalla. Vaakasyysuuntaiset lamellit 110a, 110b ja pystysyysuuntaiset lamellit 120a, 120b voivat siis ol- la olennaisesti yhtä pitkiä. Ne voivat olla myös olen- naisesti yhtä korkeita, jolloin niiden ylä- ja alapin- nat asettuvat keskenään olennaisesti tasoon. Ne voivat N edelleen olla olennaisesti yhtä leveitä, kuten kuvas- N sa, mutta varsinkin lamellihirren 100 poikkisuunnassa 3 30 myös monet muut rakenteet ovat mahdollisia. 00 Lamellihirsi 100 voi käsittää pystysuunnas- Ek saan useamman lamellikerroksen. Kuvassa la on esitetty * esimerkki, jossa lamellihirsi 100 käsittää tasan kaksi S lamellikerrosta, mutta kerroksia voi myös olla yksi o 35 tai jopa enemmän kuin kaksi. Kerrokset voivat olla S olennaisesti vyhdenkorkuisia. Lamellihirren 100 vylä- ja/tai alapintoihin muodostettavat rakenteet kuten pontit 140, 142 voidaan muodostaa vastaavasti ylimmän lamellin 110a, 120a yläpintaan ja/tai alimman lamellin 110b, 120b alapintaan. Kerrosten rajapinta voidaan järjestää olennaisesti vaakasuoraksi kerrosten toi- siinsa kiinnittämisen helpottamiseksi, esimerkiksi höyläämällä. Yhden lamellihirren 100 päällekkäiset kerrokset voidaan kiinnittää toisiinsa esimerkiksi liimaamalla.

Lamellihirsi 100 käsittää poikkisuunnassaan yhden tai useamman pystysyysuuntaisen lamellin 120a, 120b. Kuvassa 1 on esitetty esimerkki, jossa pystysyy- suuntaisia lamelleja 120a, 120b on yhdessä kerroksessa tasan yksi, mutta niitä voi olla myös kaksi tai useam- pia, jolloin niiden välissä voi olla myös muuta raken- netta, kuten yksi tai useampi vaakasyysuuntainen la- melli. Pystysyysuuntaiset lamellit 120a, 120b voivat olla symmetrisesti suhteessa lamellihirren 100 keskel- tä jakavaan pystysuuntaiseen linjaan. Erityisesti yksi pystysyysuuntainen lamelli 120a, 120b voi olla tällä lamellihirren 100 keskilinjalla. Mikäli lamellihirres- sä 100 on useampia lamellikerroksia 100, päällekkäis- ten kerrosten pystysyysuuntaiset lamellit 120a, 120b voivat olla kohdakkain pystysuuntaisen kantavan linjan muodostamiseksi. Mikäli lamellihirressä 100 on vain yksi kerros, tämän kerroksen yksi tai useampi pys- tysyysuuntainen lamelli 120a voi sellaisenaan olla järjestetty muodostamaan lamellihirteen 100 yksi tai N useampi pystysuuntainen kantava linja. N Lamellihirsi 100 käsittää poikkisuunnassaan 3 30 kaksi tai useamman vaakasyysuuntaisen lamellin 110a, © 110b. Kuvassa 1 on esitetty esimerkki, jossa vaakasyy- z suuntaisia lamelleja 110a, 110b on yhdessä kerroksessa > tasan kaksi, mutta niitä voi olla myös kolme tai use- S ampia. Joka tapauksessa lamellihirren 100 pystysyy- o 35 suuntaisen lamellin 120a, 120b pystysyysuuntaisen la- S mellin kummallakin puolella lamellihirren 100 poikki- suunnassa on vähintään yksi vaakasyysuuntainen lamelli

120a, 120b. Jompikumpi tai molemmat näistä voivat olla lamellihirren 100 ulkopinnalla. Erityisesti vaakasyy- suuntainen lamelli 110a, 110b voi olla järjestetty la- mellihirren 100 yhdelle tai molemmilla ulkopinnoille niin, että vaakasyysuuntaisen lamellin 110a, 110b sy- dänpuu aukeaa olennaisesti vaakasuuntaan lamellihir- restä ulospäin. Tällä voidaan vahvistaa ulkopinnan ku- lutuskestävyyttä. Jompikumpi tai molemmat mainituista vaakasyysuuntaisista lamelleista 110a, 110b voi olla välittömästi kiinnitetty pystysyysuuntaiseen lamelliin 120a, 120b, esimerkiksi liimaamalla.

Lamellihirressä 100 voi olla yksi tai useampi pontti 140, 142 päällekkäisten lamellihirsien 100 koh- distamiseksi. Pontti 140, 142 voi olla järjestetty olennaisesti estämään päällekkäisten lamellihirsien 100 suhteellinen liike lamellihirren 100 poikkisuun- nassa. Pontti 140, 142 voi ulottua olennaisesti lamel- lihirren 100 koko pituudelle. Pontti 140, 142 voi olla urospontti 140 tai naaraspontti 142. Esimerkiksi la- mellihirren 100 yläpinnassa voi olla yksi tai useampi urospontti ja lamellihirren 100 alapinnassa voi olla yksi tai useampi urosponttia 140 vastaava naaraspontti

142. Pontti 140, 142 voi olla sijoitettu esimerkiksi vaakasyysuuntaiseen lamelliin 110a, 110b. Esimerkiksi pystysyysuuntaisen lamellin 120, 120b kummallakin puo- lella olevassa vaakasyysuuntaisessa lamellissa 110a, 110b voi kummassakin olla pontti 140, 142. Nämä pon- N tilliset vaakasyysuuntaiset lamellit 110a, 110b voivat N edelleen olla järjestetty lamellihirren 100 ulkopin- 3 30 nalle, kuten kuvan 1 ratkaisussa on tehty. Pontit 140, © 142 voivat kuitenkin olla lamellihirren 100 poikki- z suunnassa ulkopinnan sisäpuolella niin, että ne on so- * vitettu jäämään piiloon päällekkäisten lamellihirsien S 100 väliin. Pontissa 140, 142 voi edelleen olla tila o 35 150 tiivisteelle, esimerkiksi lamellihirren pitkit- S täissuuntaan järjestetty ura. Tiivistetila 150 voi ulottua olennaisesti lamellihirren 100 koko pituudel- le.

Lamellihirsi 100 voi olla muodostettu umpi- puuta olevista yhteen liitetyistä puunkappaleista ja se voi siten olla olennaisesti umpinainen. Lamellihir- ressä 100 voi kuitenkin tämän lisäksi olla myös yksi tai useampi syvennys 130 ruuveille. Syvennys 130 voi olla esiporattu. Pystysyysuuntaisessa lamellissa 120a voi olla oma syvennyksensä 130 ja/tai vaakasyysuuntai- sissa lamelleissa 110a omansa. Syvennykset 130 voivat olla olennaisesti yhtä leveitä ja/tai korkeita. Pys- tysyysuuntaisessa lamellissa 120a syvennys 130 voi kuitenkin olla vaakasyysuuntaisten lamellien 110a sy- vennyksiä 130 korkeampi lyhyempää ruuvia varten. Sy- vennys 130 voi olla halkaisijaltaan esimerkiksi 14 millimetriä plus/miinus 0-6 millimetriä. syvennys 130 voi olla porareikä ja siten verraten suurikin, esimer- kiksi 30 millimetriä plus/miinus 0-10 millimetriä hal- kaisijaltaan. Syvennyksen 130 koko voi olla sovitettu myös kaapeleiden kuten sähköjohtojen kuljettamiseen lamellihirressa 100. Syvennys 130 voi olla syvyydel- tään alle 1003 lamellin korkeudesta, myös silloin kun lamellihirsi 100 muodostuu useammasta lamellikerrok- sesta. Esimerkiksi kaksikerroksisessa rakenteessa sy- vennys voidaan tehdä yhteen tai useampaan ylemmän ker- roksen lamelliin 110a, 120a, jolloin syvennys 130 voi olla esimerkiksi 80% plus/miinus 0-10% ylemmän lamel- N lin korkeudesta. N Lamellihirsi 100 voi olla pituudeltaan useita 3 30 metrejä. Lamellihirren 100 leveys voi olla alle puoli 00 metriä, esimerkiksi noin 20 senttimetriä plus/miinus Ek 0-10 senttimetriä. Yksittäisen lamellihirren 100 koko- * naiskorkeus voi olla esimerkiksi noin 27 senttimetriä S plus/miinus 0-10 senttimetriä, mikä voidaan koostua o 35 esimerkiksi kahdesta lamellikerroksesta. Kokonaiskor- S keudessa on huomioitu myös pontit 140, 142, jotka on päällekkäisissä lamellihirsissä 100 järjestetty aset-

tumaan sisäkkäin.

Lamellihirren 100 nousu voi olla hieman kokonaiskorkeutta pienempi, esimerkiksi 26 senttimetriä plus/miinus 0-10 senttimetriä.

Kuvassa 2 on esimerkki keksinnön mukaisesta lamellihirsirakenteesta 200. Kuva on kahden päällek- käisen lamellihirren 100 poikkisuunnassa olevassa poikkileikkaustasossa, jolloin sitä katsotaan lamelli- hirsien 100 pitkittäissuunnassa.

Lamellihirsirakenne 200 voi olla umpinainen niin, että erillisiä lamelli- hirsirakenteen 200 läpi ulottuvia tukirakenteita ei tarvita.

Umpinaisten lamellihirsien 100 lisäksi lamel- lihirsirakenne 200 voi olennaisesti umpinaisia käsit- tää vain ruuveja 210, 220 sekä näitä varten mahdolli- sesti tehtyjä syvennyksiä 130. Lamellihirsirakenteeseen 200 voidaan edelleen tehdä liitosrakenteita, kuten säh- köjohtoteitä tai reunakiinnityksiä, rakenteen 200 kan- tavuutta olennaisesti heikentämättä.

Lamellihirsiraken- teessa 200 voi kuitenkin olla myös yksi tai useampi vaaka-tasossa oleva yhtenäinen lamellihirsirakenteen 200 koko pituudelle ja leveydelle ulottuva puupinta.

Lamellihirsirakenne 200 voi käsittää useita päällekkäisiä lamellihirsiä 100, esimerkiksi huonekor- keuteen asti.

Yksittäisen lamellihirren 100 nousu voi olla esimerkiksi 20-30 senttimetriä, jolloin päällek- käisiä lamellihirsiä 100 voi lamellihirsirakenteessa 200 olla yli viisi tai jopa yli kymmenen kappaletta.

Lamellihirsirakenteen 200 lamellihirret voivat olla N olennaisesti samanlaisia.

Ne voivat esimerkiksi olla N yhtä korkeita ja/tai yhtä pitkiä.

Lamellihirret 100 3 30 voivat myös olla yhtä leveitä, sillä rakenteen 200 © kantavuus saadaan aikaan toisaalta päällekkäisten la- Ek mellihirsien 100 pystysyysuuntaisten lamellien 120a, a 120b ja toisaalta lamellihirsien 100 kiinnittämiseen S käytettävien kantavien ruuvien 210 ansiosta. o 35 Lamellihirsirakenteessa 200 päällekkäisten S lamellihirsien 100 yksi tai useampi pystysyysuuntainen lamelli 120a, 120b on kohdistettu päällekkäin niin,

että ne muodostavat yhden tai useamman olennaisesti pystysuuntaisen kantavan linjan.

Kantava linja voi ulottua olennaisesti koko lamellihirsirakenteen 200 korkeudelle.

Lamellihirret 100 on kiinnitetty toisiin- sa kantavilla ruuveilla 210, jotka yhdessä kantavan linjan kanssa on sovitettu kantamaan lamellihirsira- kenne 200. Kantavat ruuvit 210 on järjestetty vaa- kasyysuuntaisten lamellien 110a, 110b kohdalle.

Ne voidaan edelleen järjestää päällekkäisissä lamellihir- sissä 100 kohdakkain niin, että ne muodostavat olen- naisesti pystysuuntaisen kantavan linjan.

Kantavien ruuvien 210 kantava linja voi ulottua olennaisesti ko- ko lamellihirsirakenteen 200 korkeudelle.

Näin ollen myös vaakasyysuuntaiset lamellit 110a, 110b voivat ol- la kohdistettu päällekkäin olennaisesti koko lamelli- hirsirakenteen 200 korkeudelle.

Kantavien ruuvien 210 kantava linja voi muodostua pystysyysuuntaisten lamel- lien 120a, 120b kantavan linjan molemmin puolin, jol- loin lamellihirsirakenteessa 200 voi olla kolme tai useampia kantavia linjoja.

Tällä voidaan erityisesti parantaa lamellihirsirakenteen 200 nurjahduskapasi-

teettia.

Kantavat ruuvit 210 voivat olla puuruuveja.

Erityisesti ne voivat olla täyskierreruuveja.

Täys- kierreruuveissa kierre ulottuu olennaisesti ruuvin 210 koko pituudelle.

Olennaista kantaville ruuveille 210 on niiden aiheuttama kantava vaikutus lamellihirsira- N kenteelle 200. Kantavat ruuvit 210 voivat olla kartio- N kantaisia, jolloin kanta voi uppoutua puuhun, erityi- 3 30 sesti vaakasyysuuntaiseen lamelliin 110a.

Kantavien 00 ruuvien 210 pituus voi vastata olennaisesti lamelli- Ek hirren 100 korkeutta, esimerkiksi se voi olla 50-150% * lamellihirren 100 korkeudesta.

Pituus voi olla esimer- S kiksi noin 30 plus/miinus 0-10 senttimetriä.

Esipo- o 35 rauksen 130 puuttuminen voi lisätä ruuvin 220 tarvit- S tavaa pituutta esimerkiksi niin, että tarvittava pi- tuus on noin 150% plus/miinus 0-25 lamellihirren 100 korkeudesta. Käytännössä tämä voi olla noin 40 plus/miinus 0-10 senttimetriä. Erityisesti kun lamel- lihirressä 100 kaksi kerrosta, kantavien ruuvien 210 pituus voi olla hieman suurempi kuin lamellihirren 100 korkeus niin, että ruuvit ulottuvat asennettuina ylem- män lamellihirren 100 ylemmän kerroksen lamellista 120a alemman lamellihirren 100 alemman kerroksen la- melliin 120b. Näin ruuvit 210 voivat sitoa myös lamel- lihirren 100 lamelleja 110a, 110b toisiinsa.

Lamellihirren 100 poikkisuunnassa kantavat ruuvit 210 voi olla sijoitettu piiloon lamellihirsira- kenteen 200 sisälle. Kantavat ruuvit 210 voi kuitenkin olla järjestetty mahdollisimman leveälle. Mikäli 1la- mellihirressä 100 on pontti 140, 142, kantava ruuvi 210 voidaan sijoittaa esimerkiksi pontin 140, 142 si- säreunalle tai sen viereen, esimerkiksi välittömästi tai enintään 1-2 senttimetrin päähän.

Lamellihirret 100 voidaan kiristää yhteen ki- ristävillä ruuveilla 220, jotka on järjestetty yhden tai useamman pystysyysuuntaisen lamellin 120a, 120b kohdalle. Kiristävät ruuvit 220 voidaan järjestää päällekkäisissä lamellihirsissä 100 kohdakkain niin, että ne muodostavat olennaisesti pystysuuntaisen lin- jan, joka voi ulottua olennaisesti koko lamellihirsi- rakenteen 200 korkeudelle.

Kiristävät ruuvit 220 voivat olla puuruuveja.

Frityisesti ne voivat olla osakierreruuveja. Osakier- N reruuveissa kierre ulottuu vain osalle ruuvin 220 pi- N tuudesta, esimerkiksi noin 50% plus/miinus 0-25 pro- 3 30 sentin matkalle. Olennaista kiristäville ruuveille 220 © on niiden aiheuttama kiristävä vaikutus, jolla pys- z tysyysuuntaisten lamellien 120a, 120b kantavalta lin- * jalta saadaan välys pois. Kiristävän 220 ruuvin kier- S teen nousu voi olla suurempi kuin kantavan ruuvin 210 o 35 kierteen, esimerkiksi 200% plus/miinus 0-50% kantavan S ruuvin 210 kierteen noususta. Kiristävät ruuvit 220 voivat olla litteäkantaisia, erityisesti kannan ala-

pinta voi olla tasainen kiristävän ruuvin 220 upotta- miseksi pystysyysuuntaisen lamellin 120a pintaan. Ki- ristävät ruuvit 220 voivat olla myös leveäkantaisia, erityisesti niiden kanta voi olla halkaisijaltaan suu- rempi kuin kantavilla ruuveilla 210. Kiristävän ruuvin 220 kanta voi olla esimerkiksi 18 plus/miinus 0-3 mil- limetriä. Kiristävät ruuvit 220 voivat olla lyhyempiä kuin kantavat ruuvit 220, erityisesti kun lamellihir- ressä 100 on kiristäville ruuveille 220 ja valinnai- sesti myös kantaville ruuveille 210 syvennykset 130. Kiristävän ruuvin 220 pituus voi esimerkiksi olla pie- nempi kuin lamellihirren 100 korkeus, esimerkiksi se voi olla 40-90% lamellihirren 100 korkeudesta. Pituus voi olla esimerkiksi 18 plus/miinus 0-10 senttimetriä. Syvennysten 130 puuttuminen lisää ruuvin 220 tarvitta- vaa pituutta ja kiristävät ruuvit 220 voivat olla täl- löin olennaisesti kantavien ruuvien 210 pituisia. Kuvassa 3a on useampia esimerkkejä ruuvien 210, 220 sijainnista lamellihirsirakenteessa 200. Kuva on poikkileikkauskuva lamellihirsirakenteesta 200 yl- häältä katsottuna. Kuvassa esitetään erillisiä ruuvien 210, 220 asemointeja, joita voidaan käyttää samassa tai erillisissä keksinnön toteutusmuodoissa. Kantavia ruuveja 210 on merkitty kuvassa ympyröillä (o) ja ki- ristäviä ruuveja 220 rukseilla (x).

Kaikki lamellihirsirakenteen 200 kantamiseksi tarvittavat kantavat ruuvit 210 voivat sijaita vaa- N kasyysuuntaisissa lamelleissa 110a, 110b. Kaikki la- N mellihirsirakenteen 200 pystysyysuuntaisten lamellien 3 30 120a, 120b kiristämiseen tarvittavat kiristävät ruuvit © 220 voivat puolestaan sijaita pystysyysuuntaisissa la- Ek melleissa 120a, 120b. Kantavat ruuvit 210 voi olla * järjestetty pareittain lamellihirren 100 poikkisuun- S taan niin, että kaksi kantavaa ruuvia 210 on parissa o 35 samalla poikkisuuntaisella linjalla 310, mutta pys- S tysyysuuntaisen lamellin 120a, 120b eri puolilla. Täl- laisia pareja voi olla lamellihirren 100 pitkittäis-

suunnassa useita ja ne voivat erityisesti olla sovi- tettu parantamaan lamellihirsirakenteen 200 nurjahdus- kapasiteettia, esimerkiksi niin, että nurjahduskapasi- teetti ylittää kynnysarvon.

Pitkittäissuunnassa kantavat ruuvit 210 voi- vat olla muodostelmassa joko yksittäin tai järjestet- tyinä useamman kantavan ruuvin ryhmään 320. Myös osaa tai jokaista ryhmässä 320 olevaa kantavaa ruuvia 210 kohden voi olla järjestetty pari pystysyysuuntaisen lamellin 120a, 120b vastakkaiselle puolelle, esimer- kiksi olennaisesti linjalle 310. Tällä voidaan olen- naisesti parantaa lamellihirsirakenteen 200 nurjahdus- kapasiteettia entisestään. Muodostelmassa voi olla esimerkiksi 1-5 kantavaa ruuvia 210 lamellihirren 100 pitkittäissuunnassa, jolloin useamman ruuvin käsittä- vässä ryhmässä 320 voi olla esimerkiksi 2-3 tai 2-5 ruuvia 210. Samaan ryhmään 320 kuuluvat kantavat ruu- vit 210 voivat olla olennaisesti tasavälein. Ryhmän 320 sisällä kantavien ruuvien 210 välinen etäisyys on pienempi kuin lamellihirren 100 pitkittäissuunnassa peräkkäin järjestettyjen ryhmien välillä. Niiden väli- matka voi olla esimerkiksi 5-10 senttimetriä, joten koko ryhmän 320 pituus voi olla esimerkiksi 5-40 sent- timetriä silloin, kun ruuveja 210 on ryhmässä 320 use- ampi.

Peräkkäisten muodostelmien välimatka 330 voi olla lamellihirren 100 pitkittäissuunnassa esimerkiksi N 60-300 senttimetriä tai 60-90 senttimetriä, missä ryh- N män 320 tapauksessa sijainti määritetään sen keskipis- 3 30 teen perusteella. Peräkkäisten kiristävien ruuvien 220 © välimatka 340 voi olla pidempi kuin muodostelmien 340 Ek välimatka, sillä kiristävien ruuvien 210 osalta riit- * tää, että vähintään yksi kiristävä ruuvi 210 on enin- S tään kynnysetäisyyden päässä jokaisesta kantavien ruu- o 35 vien 210 muodostelmasta, jotta kiristävä ruuvi 220 saa S myös kantavien ruuvien 210 kohdalla päällekkäiset la- mellihirret 100 yhteen. Tämä kynnysetäisyys voi olla esimerkiksi 50-100 senttimetriä, mutta joissain ta- pauksissa jopa 150 senttimetriä. Kynnysetäisyys mita- taan lamellihirren 100 pitkittäissuunnassa ja ryhmien 320 osalta se mitataan suhteessa uloimpaan eli kiris- tävää ruuvia 220 lähimpänä olevaan kantavaan ruuviin

210. Mikäli lamellihirsirakenne 200 käsittää yhden tai useamman ryhmän 320, jokaiseen tai osaan ryhmistä 320 voidaan sijoittaa kiristävä ruuvi 220 myös ryhmän si- sälle eli lamellihirren 100 pitkittäissuunnassa ryhmän 320 ensimmäisen tai viimeisen kantavan ruuvin 210 koh- dalle tai ensimmäisen ja viimeisen kantavan ruuvin 210 väliin. Kiristävä ruuvi 220 voi olla järjestetty myös kantavien ruuvien 210 poikkisuuntaiselle linjalle 310 tai edellä mainitun kynnysetäisyyden päähän tästä lin- jasta 310. Tällä varmistetaan päällekkäisten lamelli- hirsien 100 saaminen vastakkain myös kantavien ruuvien kohdalta 210, mutta erityisesti linjaan 310 asennuk- sella mahdollistetaan myös se, että sekä kiristävällä ruuville 220 että kantaville ruuveille 210 voidaan tehdä syvennykset yhdellä porauksella käyttäen yhtä moniteräistä porayksikköä. Kiristävät ruuvit 220 voi- vat kuitenkin olla myös erillään linjasta 310. Kuvassa 3b on esitetty esimerkki lamellihir- sirakenteesta 200 poikkileikkauskuvassa, joka on la- mellihirsien 100 pitkittäissuunnan ja pystysuunnan ta- sossa. Kantavat ruuvit 210 ja/tai kiristävät ruuvit N 220 on mahdollista asemoida lamellihirsirakenteen 200 N pystysuunnassa linjaan 350a, 350b, 360a, 360b tai lin- 3 30 joihin. Erityisesti kantavien ruuvien 210 osalta tämä © mahdollistaa yhden tai useamman kantavan linjan 350Db, z 360b muodostamisen. Pystysuuntaisia linjoja 350a, * 350b, 360a, 360b on kuvassa merkitty katkoviivoilla, joiden viiva on selvyyden vuoksi jätetty piirtämättä o 35 ruuvien 210, 220 kohdalla. S Kuten kuvassa, pystysuuntainen linja, tässä ensimmäinen pystylinja 350a, 350b, voidaan muodostaa niin, että jokaisessa lamellihirressä 100 on ensimmäi- sen pystylinjan 350a, 350b kohdalla ainoastaan yksi ruuvi 210, 220. Päällekkäiset lamellihirret 100b, 100c voidaan siis pareittain yhdistää yhdellä ruuvilla 210, 220 niin, että kumpikin lamellihirsi 100b, 100c on en- simmäisellä pystylinjalla 350a, 350b yhdistetty ruu- villa 210, 220 ainoastaan yhteen suuntaan eli joko alaspäin tai ylöspäin.

Pari voi olla järjestetty yhden tai useamman lamellihirsiparin 100d, 100e päälle, jot- ka niin ikään ovat ensimmäisellä pystylinjalla 350a, 350b yhdistetty pareittain ruuvilla 210, 220. Ylempi pari 100b, 100c ei ensimmäisellä pystylinjalla 350a, 350b kuitenkaan ole yhdistetty alempaan pariin 100d, 100e, vaan päällekkäiset parit on yhdistetty toisiinsa ruuveilla 210, 220, jotka on sijoitettu ensimmäisestä pystylinjasta 350a, 350b sivussa olevalle toiselle pystylinjalle 360a, 360b.

Toinen pystylinja 360a, 360 voi olla sivussa ensimmäisestä pystylinjasta 2350a, 350b ainakin lamellihirren 100 pitkittäissuunnassa, mikä voi parantaa myös lamellihirsirakenteen 200 nur- jahduskapasiteettia.

Myös toisella pystylinjalla 360a, 360b olevat lamellihirret 100 voivat olla pareittain yhdistetty niin, että jokaisessa lamellihirressä 100 on toisen pystylinjan 360a, 360b kohdalla ainoastaan yksi ruuvi 210, 220. Kuvassa 3b esitetty kiinnitysjär- jestely voidaan myös kuvata niin, että päällekkäiset lamellihirret 100 on lamellihirsirakenteessa 200 yh- N distetty toisiinsa pareittain kahdessa erillisessä N pystylinjassa eli ensimmäisessä pystylinjassa 2350a, 3 30 350b ja toisessa pystylinjassa 360a, 360b niin, että © ruuvit 210, 220 sijaitsevat näissä pystylinjoissa vuo- Ek rotellen lamellihirsirakenteen 200 pystysuunnassa.

Pe- > riaatteessa on mahdollista sijoittaa ruuvit 210, 220 S myös useampaan kuin kahteen pystylinjaan vuorotellen. o 35 Yhdessä pystylinjassa ruuvit 210, 220 ovat aina samaa S tyyppiä eli kantavia ruuveja 210 tai kiristäviä ruuve-

ja 220.

Ensimmäisen pystylinjan 350a, 350b ja toisen pystylinjan 360a, 360b keskinäinen etäisyys voi olla esimerkiksi alle 60-150 senttimetriä. Se voi olla vä- hintään esimerkiksi 7 kertaa yhden kantavan ruuvin 210 halkaisija, joka voi olla esimerkiksi noin 8 millimet- riä plus/miinus 0-2 millimetriä. Ensimmäinen pystylin- ja 350a, 350b ja/tai toinen pystylinja 360a, 360b voi ulottua olennaisesti koko lamellihirsirakenteen 200 korkeudelle. Toinen pystylinja 360a, 360b voi olla olennaisesti lamellihirren 100 pitkittäissuuntaisella linjalla ensimmäisen pystylinjan 350a, 350b kanssa. Kuvasta 3b huomataan myös, että mikäli lamel- lihirsiin 100 on tehty syvennyksiä 130, kuten esipo- rauksia, syvennykset 130 voivat olla päällekkäisissä lamellihirsissä 100 eri kohdissa, esimerkiksi pysty- suuntaisten linjojen kuten ensimmäisen pystylinjan 350a, 350b ja/tai toisen pystylinjan 360a, 360b koh- dalla. Yleisesti ottaen kiristävät ruuvit 220 voi- daan asentaa yksittäiseen lamellihirteen 100 ennen kantavia ruuveja 210, jolla varmistetaan väljyyden poistuminen myös kantavien ruuvien 210 kohdalta. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi niin, että yhden lamellihir- ren 100 kaikki kiristävät ruuvit 220 asennetaan ennen yhtäkään kantavaa ruuvia 210 tai vähintäänkin niin, että jokainen lamellihirteen 100 tuleva kantavien ruu- vien 210 muodostelma asennetaan vasta sen jälkeen, kun N lamellihirteen 100 on enintään kynnysetäisyyden päähän N muodostelmalle sovitetusta paikasta asennettu kiristä- 3 30 vä ruuvi 220. © Keksintöä ei rajata pelkästään edellä esitet- z tyjä sovellutusesimerkkejä koskevaksi, vaan monet * muunnokset ovat mahdollisia pysyttäessä patenttivaati- S musten määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puit- o 35 teissa.

N

Claims (15)

PATENTTIVAATIMUKSET

1. Lamellihirsirakenne (200), johon kuuluu jouk- ko vaakasuuntaisia päällekkäin asetettuja lamel- lihirsiä (100), joissa on yksi tai useampi pystysyysuuntainen lamelli (120a, 120b) lamellihirsirakenteen (200) painumisen rajoittamiseksi sekä vähintään yksi vaakasyysuuntainen lamelli (110a, 110b) yhden tai useamman pystysyy- suuntaisen lamellin (120a, 120b) molemmilla puolilla, tunnettu siitä, että lamellihirret (100) on kiinnitetty toisiinsa ensimmäisillä ruuveilla (210), jotka ovat kantavia ruuveja, jotka yhdessä pystysyysuuntaisten lamellien (120a, 120b) kanssa on sovitettu kantamaan la- mellihirsirakenne (200) ja jotka on järjestetty kiinnittämään toisiinsa päällekkäisten lamellihirsien (100) mainitut vä- hintään yhdet vaakasyysuuntaiset lamellit (110a, 110b) yhden tai useamman pystysyysuuntaisen la- mellin (120a, 120b) molemmilla puolilla.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lamellihirsi- rakenne, jossa mainituissa vaakasyysuuntaisissa - lamelleissa (110a, 110b) on yksi tai useampi N pontti (140, 142) ja mainitut ensimmäiset ruuvit A (210) on järjestetty pontin (140, 142) sisäreu- ? 30 nalle tai sisäreunan viereen. 2

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen lamelli- E hirsirakenne (200), jossa mainitut ensimmäiset o ruuvit (210) ovat täyskierreruuveja. &

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen la- = 35 mellihirsirakenne (200), jossa mainitut ensim- N mäiset ruuvit (210) mainitun yhden tai useamman pystysyysuuntaisen lamellin (120a, 120b) vastak-

kaisilla puolilla on pareittain järjestetty sa- malle olennaisesti lamellihirren (100) poikki- suuntaiselle linjalle (310).

5. Jonkin patenttivaatimuksen 4 mukainen lamel- lihirsirakenne (200), jossa päällekkäisten la- mellihirsien (100) mainitut pystysyysuuntaiset lamellit (120a, 120b) on kiristetty yhteen toi- silla ruuveilla (220), jotka on järjestetty mai- nitulle linjalle (310) tai joiden etäisyys lä- himmästä mainitusta linjasta (310) lamellihirren (100) pitkittäissuunnassa on enintään 50 sentti- metriä.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen la- mellihirsirakenne (200), jossa mainitut ensim- mäiset ruuvit (210) on järjestetty lamellihir- sien (100) pitkittäissuunnassa 60-300 senttimet- rin välein.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen la- mellihirsirakenne (200), jossa mainitut ensim- mäiset ruuvit (210) on järjestetty lamellihir- sien (100) pitkittäissuunnassa yhteen tai useam- paan 2-6 ruuvin ryhmään (320).

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen la- mellihirsirakenne (200), jossa päällekkäisten lamellihirsien (100) mainitut yhdet tai useammat pystysyysuuntaiset lamellit (120a, 120b) on ki- ristetty yhteen toisilla ruuveilla (220). N

9. Patenttivaatimuksen 5 tai 8 mukainen lamelli- N hirsirakenne (200), jossa mainitut toiset ruuvit 3 30 ovat osakierreruuveja (220). 00

10. Jonkin patenttivaatimuksen 5, 8 tai 9 mukai- = nen lamellihirsirakenne (200), jossa mainitut + toiset ruuvit (220) on järjestetty lamellihir- S sien (100) pitkittäissuunnassa 60-300 senttimet- o 35 rin välein. S

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1-10 mukainen la- mellihirsirakenne (200), jossa lamellihirret

(100) muodostuvat poikkisuunnassa kolmesta tai useammasta lamellista, joissa reunimmaisina on vaakasyysuuntaiset lamellit (110a, 110b) ja kes- kellä pystysyysuuntainen lamelli (120a, 120b).

12. Jonkin patenttivaatimuksen 1-11 mukainen la- mellihirsirakenne (200), jossa lamellihirret muodostuvat pystysuunnassa kahdesta tai useam- masta lamellista (110a, 110b, 120a, 120Db).

13. Jonkin patenttivaatimuksen 1-12 mukainen la- mellihirsirakenne (200), jossa lamellihirsissä (100) on esiporatut syvennykset (130) ruuveille (210, 220).

14. Menetelmä lamellihirsirakenteen (200) muodos- tamiseksi, jossa menetelmässä asetetaan päällek- käin vaakasuuntaisia lamellihirsiä (100), joihin on järjestetty yksi tai useampi pystysyysuuntainen lamelli (120a, 120b) lamellihirsirakenteen (200) pai- numisen rajoittamiseksi sekä vähintään yksi vaakasyysuuntainen lamelli (110a, 110b) yhden tai useamman pystysyysuun- taisen lamellin (120a, 120b) molemmilla puo- lilla, tunnettu siitä, että lamellihirret (100) kiinnitetään toisiinsa ensimmäisillä ruu- veilla (210), jotka ovat kantavia ruuveja, N jotka yhdessä pystysyysuuntaisten lamellien N (120a, 120b) kanssa on sovitettu kantamaan la- 3 30 mellihirsirakenne (200) ja © jotka on järjestetty kiinnittämään toisiinsa Ek päällekkäisten lamellihirsien (100) mainitut vä- * hintään yhdet vaakasyysuuntaiset lamellit (110a, S 110b) yhden tai useamman pystysyysuuntaisen la- o 35 mellin (120a, 120b) molemmilla puolilla. o

N

15. Ruuvien (210) käyttö lamellihirsirakenteen (200) lamellihirsien (100) kiinnittämiseen toi- siinsa, missä lamellihirsissä (100) on yksi tai useampi pystysyysuuntainen lamelli (120a, 120b) hirsirakenteen (200) painumisen rajoittamiseksi sekä vähintään yksi vaakasyysuuntainen lamelli (110a, 110b) yhden tai useamman pystysyysuun- taisen lamellin (120a, 120b) molemmilla puo- lilla, tunnettu siitä, että ruuvit (210), jotka ovat kantavia ruuveja, on järjestetty kiinnittä- mään toisiinsa %päällekkäisten lamellihirsien (100) mainitut vähintään yhdet vaakasyysuuntai- set lamellit (110a, 110b) yhden tai useamman pystysyysuuntaisen lamellin (120a, 120b) molem- milla puolilla ja yhdessä pystysyysuuntaisten lamellien (120a, 120b) kanssa sovitettu kanta- maan lamellihirsirakenne (200).

N

O

N © ? 00

I jami a

O

N 0)

LO 00 o

N