FI76862B - Stockvaeggskonstruktion. - Google Patents

Description

1 76862

Hirsiseinärakenne - Stockväggskonstruktion

Keksinnön kohteena on hirsiseinärakenne, jossa seinärakenteessa olevan jatkoliitoksen aikaansaamiseksi hirret on sovitettu päittäin vastakkain ja liitoskohdalle molemmin puolin hirsiseinärakennetta on sovi-5 tettu liitoskohdan suuntaiset tuet, jotka on yhdis tetty liitoselimillä.

CH-patentista 531 621 tunnetaan lautarakenteisen rakennuksen seinärakenteen jatkoliitos, jossa käytetään lautojen päittäisliitoksen kohdalla pystytukia lauto-10 jen molemmin puolin. On huomattava, että sisempään pystytukeen kiinnitetään lisäksi sisäpinnoite. Rakennuksen ulkopuolella pystytuet jäävät näkyviin. Sveitsiläisestä patenttijulkaisusta ilmenevä rakennustapa ei ole sovellettavissa hirsiseinärakenteisiin, joissa 15 pyritään perinteisen hirsiseinäliitoksen ulkonäköön.

Hirsirakennuksissa on nykyissä rakenneratkaisuissa, erityisesti silloin, kun ulkoseinään liittyy väliseinä, se epäkohta, että ulkoseinä ja väliseinä elävät eri tavalla. Tämä erilainen eläminen johtuu siitä, 20 että ulkoseinä on toisaalta ulkopuolelta ulkoilman vaikutuksen alaisena ja sisäpuolelta rakennuksen sisäpuolisten olosuhteiden vaikutuksen alaisena, kun taas väliseinä on taas rakennuksen sisäpuolisten vaikutusten alainen. Koska perinteinen hirsirakenne on 25 ulkoseinän ja väliseinän liitoksen osalta sellainen, ettei se mahdollista ulkoseinän ja väliseinän erityyppisistä olosuhteista johtuvia erilaisia muodonmuutoksia syntyy hirsirakennuksiin usein haitallisia rakennevääristyrniä kuten rakoja.

76862

Toinen epäkohta, joka esiintyy erityisesti tasapaksuksi työstetystä puusta, esim. pyörö-, höylä- ja veistohirrestä valmistetuissa hirsirakennuksissa on se, että hirren läpimitta on valittava latvaläpimitan 5 mukaiseksi. Puun kartiokkuudesta johtuvaa työstettävää osuutta ei useinkaan voida käyttää ainakaan tehokkaasti hyödyksi, joten tästä aiheutuu materiaalin hukkaa erityisesti pitkissä yhtenäisissä hirsiseinä-rakenteissa.

10 Tämän keksinnön tarkoituksena on esittää sellainen hirsiseinärakenne, jolla edellä esitetyt epäkohdat saadaan poistettua. Tämän tarkoituksen saavuttamiseksi hirsiseinärakenne on pääasiassa tunnettu siitä, 15 että jatkoliitoksen kohdalla hirsien päät on ainakin toiselta sivulta työstetty tukia varten tarkoitetun uran aikaansaamiseksi.

Edellä esitetty hirsiseinärakenne mahdollistaa sen, 20 että ulkoseinä ja väliseinä, joka on mahdollista liittää jatkoliitoksen kohdalle usealla eri tavalla, pääsevät elämään siten, ettei niiden muodonmuutokset vaikuta toisiinsa, jolloin rakenteeseen ei synny vääristymiä. Edelleen keksinnön mukainen ratkaisu tar-25 joaa sen edun, että voidaan käyttää moduliajattelua, jolloin jatkoliitoksia on, esim. pitkässä seinässä, modulivälein. Valitsemalla moduliväli sopivaksi, voidaan erityisesti pyörö-, höylä- ja veistohirsiraken-teissa saada aikaan huomattavia materiaalin säästöjä. 30 Esimerkkinä tällaisista säästöistä voidaan esittää seuraava: Perinteistä hirsirakennetekniikkaa käyttämällä valmistettavan kuuden metrin pituisen seinän, jossa keskellä on väliseinä, hirsi on valmistettava yhdestä tukista ja sen läpimitta on valittava latva-35 läpimitan mukaisesti. Tämän keksinnön mukaisesti 3 76862 voidaan tällainen kuuden metrin hirsi jakaa kahteen kolmen metrin pituiseen osaan (moduli). Näiden osien työstö tasapaksuiksi hirsiksi voidaan toteuttaa osien pienemmän läpimitan mukaan. Näin saadaan kahta eri 5 läpimittakokoa olevia hirsiä, joita voidaan käyttää eri hirsirakennuksissa.

Keksinnön mukaisella ratkaisulla saavutetaan se erityinen etu, että tuet voidaan sijoittaa osittain hir-10 sirakenteen sisään, jolloin jatkoliitoksen kohdalle muodostettava väliseinä ja ulkopuoliset hirsipalikat voidaan edullisesti sijoittaa ja muotoilla jatkolii-tokseen soveltuviksi.

15 On edullista, että hirsien päätytyöstö on ainakin toisella puolella muodostettu siten, että jatkolii-toksessa muodostuva ura on laajempi kuin tuen poikkileikkaus hirsien pituussuunnassa. Tällöin tuen ja uran välisiä rakoja voidaan käyttää edullisesti esim. 20 väliseinäpaneelien kiinnityksessä.

Hirsiseinärakenteessa voidaan ulkopuolisen tuen kohdalle kiinnittää hirsiin hirsipalikoita seinärakennetta vastaavalla tavalla. Tällöin siis keksinnön mu-25 kainen seinärakenne ulkonäöltään vastaa perinteistä hirsiseinää, johon on muodostettu väliseinä.

Edelleen sisäpuolisen tuen puolelle voidaan kiinnittää joko hirsistä koostuva väliseinä, vaakapaneloin-30 nilla koottu väliseinä, tiiliseinä jne. erityisesti hirsien päätytyöstön ja tuen välisiä rakoja hyväksikäyttäen. Näin ollen keksintö tarjoaa huomattavia vaihtelumahdollisuuksia hirsirakenteisen rakennuksen sisätilojen suunnittelussa.

Keksintöä havainnollistetaan lähemmin seuraavassa se lityksessä, jossa viitataan oheisiin piirustuksiin.

Piirustuksissa 76862 5 kuva 1 esittää perspektiivikuvantona ulkopuo lelta katsottuna nurkkaliitosta ja keksinnön mukaista hirsiseinärakenteen jat-koliitosta, 10 kuva 2 esittää samoin perspektiivikuvantona ku van 1 mukaista hirsiseinärakennetta sisäpuolelta katsottuna, kuva 3 esittää päältä katsottuna hirsiseinära- 15 kenteen jatkoliitosta, kuva 4 esittää perspektiivikuvantona hirsien päittäisliitoksessa käytettävää veto-elintä, 20 kuvat 5 ja 6 esittävät perspektiivikuvantoina ulko seinän puolelle asetettavia hirsipali-koita ja 25 kuvat 7 ja 8 esittävät perspektiivikuvantoina jatko- liitoksen hirren päädyn työstettyä rakennetta.

Kuvissa 1 ja 2 on esitetty perspektiivikuvantoina 30 osaa pyöröhirsistä valmistetusta seinämärakenteesta, jossa viitenumerolla 1 on esitetty ulkoseinän nurkka-liitos ja viitenumerolla 2 keksinnön mukainen ulkoseinän jatkoliitos. Jatkoliitoksen 2 kohdalle on hirsiseinän ulkopuolelle sijoitettu hirsipalikoita 3, 35 jolloin jatkoliitos näyttää ulospäin perinteiseltä 76862 hirsiseinärakenteelta, jossa on väliseinä. Jatkolii-toksen 2 sisäpuolelle on muodostettu keksinnön mukaisella tavalla väliseinä 4. Jatkoliitoksen 2 hirret 5 ja 6 on sijoitettu päittäin vastakkain, sopivimmin 5 välimatkan päähän toisistaan, jolloin päätyjen väliin jää rako. Jatkoliitoksen 2 kohdalle on vaakasuuntaisten, päällekkäin sijoitettujen hirsien molemmin puolin sijoitettu pystytuet 7 ja 8, jotka on yhdistetty liitoselimillä 9 esim. kiristyspulteilla, jotka on 10 sijoitettu sopivin välimatkoin pystytukien pituussuunnassa hirsien 5 ja 6 välisen raon kohdalle. Pystytukien alareuna tukeutuu perustaan 10. Pystytuet sitovat kitkakiinnityksellä hirsien 5 ja 6 työstetyt päät väliinsä jatkoliitoksen kohdalla. Tällöin hirret 15 5 ja 6 pääsevät elämään ja siirtymään tukien välises sä raossa. Hirsipalikat 3 on kiinnitetty hirsiin 5 ja 6 ja ne käsittävät myöhemmin lähemmin selvitettävän muotoilun jatkoliitoksen kohdalle asettuvassa päädyssään. Erityisesti kuvaan 2 viitaten jatkoliitosta 20 voidaan käyttää edullisesti väliseinän 4 asennuksessa siten, että hirsien 5 ja 6 päädyt työstetään siten, että pystytuki 8 täyttää ainoastaan osittain jatko-liitoksessa 2 hirsien 5 ja 6 päiden välille syntyvän pystysuuntaisen uran. Tällöin pystytuen 8 ja uran si-25 vujen väliin jäävää osuutta voidaan käyttää esim. kuvan 2 mukaisesti väliseinän aloituskohtana siten, että seinäpaneelien päädyt painetaan uraan pystytuen molemmin puolin. Kuvassa 2 on lisäksi esitetty väliseinän panelointien väliin sijoitettava ensimmäinen 30 pystytuki, johon paneelit kiinnitetään esim. naulauksella. Tällöin väliseinäpanelointi ei estä hirsiseinän painumista. Kuvassa 2 on lisäksi esitetty jatko-liitoksen 2 kohdalle sijoitettava vetoelin 12, joka sijoitetaan kahden vastakkain olevan hirren 5 ja 6 35 pystysuuntaisten reikien 13, 14 välille. Kuvassa 2 6 76862 tämä vetoelin on esitetty rakenteen havainnollistamiseksi kohotettuna urasta, johon se valmiissa seinämä-rakenteessa sijoittuu ja jonka rakenne selvitetään myöhemmin. Tällainen vetoelin 12 sijoitetaan esim.

5 joka kolmannen hirsikerran väliin. Muihin hirsikertoihin voidaan sijoittaa esim. hakakiinnittimet vastaavien reikien 13 ja 14 välille. Luonnollisesti hirsien välille tehdään normaali tapitus, jota varten hirret 5 ja 6 on varustettu rei'illä 15.

10

Kuvassa 3 on lähemmin havainnollistettu keksinnön mukaista jatkoliitosta. Kiinnityspultti 9 kulkee päit-täin vastakkain asetettujen hirsien 5 ja 6 välisessä raossa 16. On myös mahdollista muodostaa hirsiin 5 ja 15 6 kiinnityspulttien kohdalle uritus, joka mahdollis taa hirsien 5 ja 6 päiden välisen liikkeen jatkolii-toksen (pystytukien) pituussuunnassa. Tällöin hirsien 5 ja 6 väliin jäävä rako 16 voi olla pienempi kuin kiinnityspultin läpimitta. Sisäpuolisten seinämäosien 20 asennuskohdat, jotka muodostuvat hirsien päätyjen työstön avulla ja jotka sijoittuvat päittäisliitok-sessa syntyvän uran 18a (kaksi työstöä 32 kuvista 7 ja 8) ja pystytuen 8 sivujen välille, on merkitty kuvassa viitenumeroilla 17. Asennuskohtien leveys voi-25 daan valita joko paneeliväliseinän kyseessä ollen oleellisesti paneelin vahvuutta vastaavaksi ja/tai tiilen leveyttä vastaavaksi mikäli halutaan tehdä tiiliseinä. Vastaavasti ulkoseinän puolelle tehty hirsien päätyjen työstö (34 kuvat 7 ja 8) on siten 30 suoritettu, että tälle puolelle syntyvä ura 18b vastaa oleellisesti tuen 7 leveyttä. Edelleen hirsiin 5 ja 6 on muodostettu pituussuuntaiset urat 19, 20 vastaaville kohdille. Nämä urat 19, 20 ovat siten sijoitettu, että ne jatkoliitoksessa asettuvat vastakkain 35 samansuuntaisiksi ja kohdakkain, jolloin reikien 13 76862 ja 14 välille syntyy jatkoliitoksen 2 kautta kulkeva ura, johon vetoelin 12 sijoitetaan ja kiristetään.

Kuvassa 4 on lähemmin havainnollistettu vetoelimen 5 erästä mahdollista suoritusmuotoa. Tällä saadaan aikaan pystytukia vastaan kohtisuorassa suunnassa hirsiseinän tasossa vaikuttava kiristys. Vetoelin 12 käsittää uraan 19, 20 asettuvan yhdystangon 21, jonka toisessa päässä on koukkuosa 22 (asettuu esim. rei-10 kään 14) ja sen vastakkaisessa päässä on kiilareikä 23, joka asettuu esim. reiän 13 kohdalle. Edelleen vetoelimeen kuuluu reiän 13 kaarimuotoon taivutettu vastinkappale 24, joka käsittää reiän 25 vastinkappaleen sijoittamiseksi tankoon 21. Edelleen kiilarei-15 kään sijoitetaan kiila 26, joka kiristää vetoelimen siten, että koukku 22 ja vastinkappale 24 kiristyvät reikien 13 ja 14 uran 19, 20 päissä oleviin sivupintoihin. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16

Kuvissa 5 ja 6 on esitetty hirsiseinärakenteen ulko 2 pinnalle tulevia hirsipalikoita, kuvassa 5 alapuolel 3 ta nähtynä ja kuvassa 6 yläpuolelta nähtynä. Hirsipa- 4 likoissa 3 on keskeinen ura 27 pystytukea 7 varten.

5

Uran leveys vastaa oleellisesti pystytuen leveyttä.

6

Edelleen kuvien mukaisessa suoritusmuodossa uran 27 7 sivuilla oleviin ulokkeisiin 28 on muodostettu ala 8 pinnan puolelle pyöristystyöstöt 29, jolloin näiden 9 pintojen kaarevuus vastaa oleellisesti hirren 5, 6 10 poikkileikkauksen kaarevutta. Tällöin palikat 3 voi- 11 daan sijoittaa perinteistä hirsiliitosta mukailevalla 12 tavalla jatkoliitoksen 2 kohdalle siten, että ulok 13 keiden 28 päät 30 sijoittuvat hirsien 5 ja 6 päiden 14 kohdalle muodostettuihin vastinloviin. (Kohta 37 ku 15 vissa 7 ja 8). Hirsipalikoiden kiinnitys voidaan suo- 16 rittaa esim. kohdista 31 naulauksena päittäin vastakkain oleviin hirsiin 5 ja/tai 6.

8 76862

Kuvissa 7 ja 8 on esitetty jatkoliitoksen hirsien 5 ja 6 päädyn työstettyä rakennetta. Sisäpinnan puolella (oikealla kuvissa 7 ja 8) on pystysuuntainen suorakulmainen työstö 32, jonka hirren 5, 6 pituussuun-5 täinen osuus 33 muodostaa osalla pituuttaan tukea 8 vasten asettuvan puristuspinnan. Työstö 32 ulottuu oleellisesti koko hirren läpimitalle. Ulkoseinän puolella (vasemmalla kuvissa 7 ja 8) on vastaavalla tavalla muodostettu pystysuuntainen suorakulmainen 10 työstö 34, jonka hirren pituussuuntainen osuus 35 muodostaa puristuspinnan tukea 7 varten. Edelleen kuvissa 7 ja 8 on esitetty hirren 5, 6 päädyn ulkopinnan puolelle muodostettu sivupinnaltaan kaarevapin-tainen vastinlovi 37 hirsipalikan 3 toista uloketta 15 varten. Edelleen kuvissa on nähtävissä ura 19, 20.

Kokonaisuudessaan siis hirren 5, 6 päätyyn muodostuu uloke 36, jota rajoittaa työstöstä 32 lähtien hirren kehän suunnassa työstön 32 osa 33, hirren ulkokehä uran 19, 20 kohdalla, työstön 34 osa 35 ja sen ala-20 puolella työstölovi 37 ja edelleen hirren liitosmuo-toilu 38. Edellä esitettyjä osia on myös merkitty kuvaan 3 rakenteen havainnollistamiseksi.

Keksintöä ei millään tavoin ole rajoitettu edellä 25 esitettyyn suoritusmuotoon, vaan sitä voidaan hyvin usealla eri tavalla soveltaa keksinnön puitteissa. Niinpä on hyvin mahdollista toteuttaa keksinnön mukainen hirsiseinärakenne myös poikkileikkaukseltaan muun muotoisista hirsistä kuin pyöröhirsistä koottu-30 na. Edelleen voidaan ulkoseinän puolella oleva hirsi-palikkarakenne toteuttaa myös muodoltaan toisenlaisena, jolloin vastaavasti hirren päädyissä oleva työstölovi sijoitetaan vastaavalle kohdalle. Edelleen voidaan hirsipalikat jättää myös kokonaan pois ja si-35 joittaa jatkoliitoksen kohdalle toisen tyyppinen 9 76862 pinnoite. Väliseinärakenteena voidaan hyvin käyttää myös hirsiseinää. Väliseinä voidaan luonnollisesti myös jättää pois joidenkin jatkoliitosten kohdalla, jolloin tuki jää näkyviin ja ura muotoillaan tällöin 5 sopivimmin tuen leveyttä vastaavaksi. Vetoelin voidaan myös muotoilla toisellakin tavalla.

Claims (5)

10 76862 Patenttivaatimukset;

1. Hirsiseinärakenne, jossa seinärakenteessa olevan jatkoliitoksen (2) aikaansaamiseksi hirret (5, 6) on sovitettu päittäin vastakkain ja liitoskohdalle molemmin puolin hirsiseinärakennetta on sovitettu lii- 5 toskohdan suuntaiset tuet (7,8), jotka on yhdistetty liitoselimillä (9), tunnettu siitä, että jatkoliitoksen (2) kohdalla hirsien (5, 6) päät on ainakin toiselta sivulta työstetty (32, 34) tukia (7, 8) varten tarkoitetun uran aikaansaamiseksi. 10

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen hirsiseinärakenne, tun nettu siitä, että hirsien (5, 6) päätytyöstö (32, 34) on ainakin toisella puolella muodostettu siten, että jatkoliitoksessa (2) muodos- 15 tuva ura on laajempi kuin tuen (7, 8) poikkileikkaus hirsien (5, 6) pituussuunnassa.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen hirsiseinärakenne, tunnettu siitä, että ulkopuolisen tuen 20 (7) kohdalle on kiinnitetty hirsiin (5, 6) hirsipali- koita (3) seinärakennetta vastaavalla tavalla.

4. Patenttivaatimusten 1 ja 2 mukainen hirsiseinä-rakenne, tunnettu siitä, että sisäpuolisen 25 tuen (8) puolelle on kiinnitetty joko hirsistä koostuva väliseinä, vaakapaneloinnilla koottu väliseinä (4), tiiliseinä jne. erityisesti hirsien (5, 6) pää-tytyöstön (32) ja tuen (8) välisiä rakoja (17) hyväksikäyttäen. 30

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen hirsiseinärakenne, tunnettu siitä, että hirsipalikat (3) käsittävät keskeisen uran (27) pystytukea varten ja 11 76862 sen sivuilla olevat ulokkeet (28), joihin on muodostettu pyöristystyöstöt, joiden kaarevuus vastaa oleellisesti hirren (5, 6) poikkileikkauksen kaarevuutta ja että kuhunkin päittäin vastakkain asettu-5 vaan hirsipariin (5, 6) on muodostettu vastinlovi (37) ulokkeiden (28) päiden (30) sijoittamiseksi liitoskohtaan (2). Patentkrav; 10